Tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut. Avopediatrian työryhmän alatyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut. Avopediatrian työryhmän alatyöryhmä"

Transkriptio

1 Tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut Avopediatrian työryhmän alatyöryhmä

2 Tuottavuusohjelma 2013-> Kliiniset toimintaryhmät Mielenterveys Avopediatrinen työryhmä Avopediatrian työryhmän ja toimeksiannon laajentaminen 2014 : Tuottavuusohjelman avopediatrian työryhmän laajentaminen lasten ja nuorten mielenterveystyön avopalvelujen (KYS, Kuopio ja Siilinjärvi) sekä sosiaalitoimen edustajilla (lastensuojelu) Marraskuu 2014 alkaen 4 kokoontumista

3 Työryhmä Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, pj. Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Kirsti Kumpulainen, ylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS Saija Roine, apulaisylilääkäri, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, Kuopio Outi Heiskanen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Kuopio Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio Hanna-Mari Tanninen, palveluesimies, Kuopio Mikko Korhonen, johtava lääkäri, Siilinjärvi Raija Voutilainen, hankepäällikkö, KYS Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri Työryhmän alueellisen edustavuuden varmistaminen Helena Lindman, perheneuvolan esimies, Ylä-Savon sote Pekka Harjuveteläinen, sairaanhoitaja, Kysteri Varkaus?

4 Työryhmän toimeksianto Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelujen alueellinen kehittäminen Työnjaon suunnittelu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kesken optimaalinen hoidon porrastus ja vaikuttavuus huomioiden Nykyinen lasten ja nuorten mielenterveyden avopalvelujen palvelurakenteen kuvaus toiminnan, talouden ja henkilöstön näkökulmasta SWOT-analyysi vahvuuksista ja heikkouksista Nykyisen palvelumallin pohjalta luodaan uusi toimintamalli tuottavuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, henkilöstö ja talous huomioiden

5 Lasten ja nuorten palvelut omaksi kokonaisuudeksi Osastonylilääkäri Sami Remes: lastenlääkärit ja kouluterveydenhuollon lääkärit linkittyvät saumattomasti myös mielenterveyspuolelle ja kentälle suuntautuvaa työtä tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän

6 Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kartoitus Palvelujen selvitys aikaa vievää ja haastavaa Lastenpsykiatrian klinikan selvitys 4v sitten Simo Kokko, järjestämissuunnitelmatyöryhmä, kartoittanut 2013 lasten mielenterveyspalvelujen toimijoita Pohjois-Savon alueella Toive-työryhmä on kartoittanut aikuisten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja alueella Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja kunnissa tarjoavat perheneuvolat, erityistason lasten mielenterveyspalveluja on Kuopiossa (LNMY) ja Ylä- Savossa (lastenpsyk pkl)

7 Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut Vahvuudet Heikkoudet Ammattitaitoinen, osaava, motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilökunta Hyvä alueen ja yhteistyökumppaneiden tuntemus Tarpeenmukaiset työskentelytavat ja monipuolinen hoitovalikko Toiminta lähellä perustasoa; jalkautuminen, konsultaatiot Verkostoituminen Koulutus- ja tieteellinen osaaminen Kuopiossa hyvä lähijohtaminen Siilinjärvellä lapsiperheiden palveluverkon kokonaisuus Iisalmessa hyvä paikallinen yhteistyö Henkilöstömäärän riittämättömyys, ikääntyminen ja henkilöstön vaihtuvuus Perustasolla lasten mielenterveysosaajien puute Rekrytointivaikeudet Haasteelliset rajapinnat (hoidon siirtymät) Tilaongelmat - muutot, remontit, sisäilmaongelmat, hajautetut toimipisteet Alueellinen epätasa-arvo hoidon saatavuudessa ja saavutettavuudessa Erilaisten toimintakäytäntöjen yhteen sovittaminen Riittämättömät terapiapalvelut alueella

8 Palvelujen tämänhetkinen tilanne Palvelut ovat hajanaisia ja monin eri tavoin järjestettyjä Pieniä yksiköitä haavoittuvuus, sidottuja yksittäisiin ihmisiin Muutokset vaikuttavat olennaisesti palvelujen saatavuuteen Ei aitoa moniammatillisuutta Vaikea selvittää Hoidon porrastuksen pitkäjänteinen suunnittelu ja toteutus haastavaa Perustason lasten mielenterveyspalveluja on vähän suhteessa lapsiväestöön Ei yhteistä työryhmän kantaa palvelujen järjestämisestä

9 Pohjois-Savon shp, väestöennuste, 0-15v, vv v

10 Palvelujen tarve Moniongelmaisuus Käytösongelmat Katkeavat ihmissuhteet Kiireelliset lähetteet lisääntyneet Lisääntynyt verkostoitumisen tarve Hoitomuotojen integraatio Psykiatrinen sairastavuus alueella Perheisiin liittyvät riskitekijät

11 SOTE Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset, laadukkaat palvelut koko maassa Peruspalvelujen vahvistaminen Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Tuen ja osaamisen porrastus Universaalit palvelut Kohdennetut varhaisen tuen palvelut Erityistason palvelut Vaativimmat palvelut?

12 Integraatio PTH Sosiaalihuollon palv ESH Sosiaalihuollon erityispalvelut YO-sair Vaativat lastensuojelutoimet

13 PTH ESH Pediatria Lneu Fon YO-sair Aik psyk Gyn Integraatio Päivähoito Esikoulu Koulu Oppilashuolto Perheneuvola Kolmas sektori Sosiaalihuollon palv Sosiaalihuollon erityispalvelut Vaativat lastensuojelutoimet

14 PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss

15 Erityinen tuki KUOPION KAUPUNKI Lapsiperhepalvelut Kaupungin avopediatrian palvelut (0-15 v) Kuntoutus -puheterapia -fysioterapia -jne Neuvolan koti- ja perhetyö (0-6 v.) Neuvola (100%) -äitiys -lasten Lasten mielenterveysyksikkö (0-12 v) Perheneuvola (0-12 v.) Lähete / Tiivis yhteistyö Tehostettu tuki Oppilashuolto -koulupsykologit, koulukuraattorit Yleinen tuki Kouluterveydenhuolto (100%) Nuorten mielenterveysyksikkö (13-19 v) Sihti (13-19 v.) Opiskeluterveydenhuolto Lasten ja perheiden arki kotona Omalääkäritoiminta (100%) Lasten ja perheiden arjen kumppanit peruspalveluissa Päivähoito (60%) keltot, eltot Esikoulu (100%) keltot, eltot Perusopetus (100%), sisältäen nuorisotoimen ja erityisopetuksen Opiskelu -lukio - ammatillinen 2. aste

16 Kuopion kaupungin järjestämät lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut/saija Roine Perustason mielenterveyspalveluja lapsille (1 12- vuotiaat) tarjoaa perheneuvola. Erityistason palveluja lapsille tarjoaa lasten mielenterveysyksikkö (0 12-vuotiaat) ja nuorille nuorten mielenterveysyksikössä (13 19-vuotiaat) Sihti on lähetteetön nuorten vastaanottoyksikkö (13 22-vuotiaat). Perheneuvolassa on tällä hetkellä 6 työntekijää, kun suositusten mukaan pitäisi olla 20

17 Hoidon porrastus - Periaatteet Asiakaslähtöisyys Jatkuvuus Moniammatillisuus Verkostoituminen Jalkautuminen Kasvun ja kehityksen mahdollistaminen/ esteiden poistam./ vähentäm. Lapsen toimintakyky Perheen toimintakyky Moniongelmaisuus

18 LAPS Kaukonen ym. Lapsen Kehitys Toimintakyky kotona Toimintakyky ph:ssa, koulussa, oppiminen Toimintakyky sosiaalisissa suhteissa Vanhempien kyky säädellä lapsen tunne-elämää ja käytöstä Sisäänpäin suuntautuvat oireet Ulospäin suuntautuvat oireet Vakavan mielenterveyshäiriön epäily, itsetuhoisuus tai muiden vahingoittamisen riski Vanhempien/perheen Toimintakyky Päihteet Väkivalta Huoli lapsesta Suvun mt-häiriö Aiemmin todettu lapsen erityisen tuen tarve Onko vanhemmalla huolta lapsesta

19 PikkuLAPS Kaukonen ym. Lapsen Kehitys Somaattiset sairaudet Toimintakyky kotona Toimintakyky ph:ssa Ilottomuus, vetäyt., ahd., pelot ja leikin vähäisyys Liiall. aggr, uhmakkuus, levottomuus Vaara itselle/muille Merkittävän poikkeava kontaktikyky, käyttäytyminen, tunne-elämä, ajattelu Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksesta huoli (katsekontakti, puhe, fyysinen kontakti, tunteiden jakaminen, viestien ymmärtäminen) Vanhempien/perheen Toimintakyky Päihteet Väkivalta Huoli lapsesta Suvun mt-häiriö Onko vanhemmalla huolta lapsesta

20 Lapsen psykososiaalisen terveyden ja Jos pisteitä on <4 - ota huolet puheeksi toimintakyvyn arvio tee lisäselvittelyt ja järjestä tarvittaessa tuki >8 - harkitse lastenpsykiatristen palvelujen konsultaatiota/lähetettä A. huolet painottuvat lapsen oireisiin ja alentuneeseen toimintakykyyn (kysymykset LAPS 1-7, Pikku-LAPS 1-10) B. Kun oireet painottuvat perheen toimintakykyyn ja kuormitustekijöihin (kysymykset 9-14) pene Jos kyse on lapsen vakavasta mielenterveyshäiriöstä, psykoottisuudesta, itsetuhoisuudesta, muiden vahingoittamisesta tai huoli pikkulapsen merkittävästä poikkeavuudesta kontaktikyvyssä, tunne-elämässä, käyttäytymisessä tai ajattelussa ohjaa lastenpsykiatrialle erikoissairaanhoitoon

21 Lasten mielenterveyspalvelujen työntekijät PSSHP

22 Pene ja perustason esh Oppilashuolto 0-13v as Kuopio 7 (3,5ps, 3,5sos) + 5 (1lääk, 3ps, 1sos) 6,5 ps, 6,1 kur Maaninka 0,5 sos 0,5kur 627 Tuusniemi 0,5 (sos) Juankoski, Kaavi, Rautavaara Pielavesi, Keitele, Terve, Vesanto 1,3(0,05lääk, 0,8ps) 1 kur =1217 2(4x0,5 sos) 1(4x0,25kur) Leppävirta 2(1ps, 1sos) Siilinjärvi 6,5( 0,5lääk, 4ps, 2sos) 3 kur 4090 Lapinlahti 2,15(0,15lääk, 1ps,1sos) 1ps, 1kur 1593 Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Suonenjoki, Rautalampi Varkaus 12,35(1,9lääk, 5,9ps, 2,9sos, 2,65sh) + 2,3 (0,1lääk, 1ps, 1sos,0,2sh) + 0,2 (0,1ps, 0,1sos) ,5+05kur = =5570 2,8 (0,5lääk,1,5ps,0,8sh ) +0,2sh 0,5ps,1kur =1437 3,2 (0,2lääk, 2ps, 1sos)+1,6 (0,1lääk, 0,5ps, 1sh) 2ps,2kur 2845

23 Nykyiset resurssit Sotkanet tilastoja Luvut vaativat lähempää tarkastelua Pienet kunnat yksittäinen lapsi vaikuttaa merkittävästi lukuihin Kaavio 1

24 Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat eri ikäryhmissä v vuotiaat 7-15-vuotiaat vuotiaat Koko maa (29,8%) (61,4%) 3386 (8,9%) PSSHP 410 (15,8%) 1504 (57,8%) 686 (26,4%) Kuopio 30 (3,9%) 180 (23,9%) 525 (69,7%) Maaninka Tuusniemi Juankoski Kaavi Rautavaara Pielavesi Keitele Tervo Vesanto

25 Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat eri ikäryhmissä vuotiaat 7-15-vuotiaat vuotiaat Koko maa PSSHP Leppävirta Siilinjärvi 89 (20,3%) 308 (70,2%) 42 (9,6%) Lapinlahti Iisalmi 67 (20,8%) 224 (69,6%) 31 (9,6%) Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Suonenjoki Rautalampi Varkaus 50 (14,9%) 253 (75,5%) 32 (9,6%)

26 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Kuopio 63,8 53,2 37,5 Varkaus 155,0 217,9 204,6 Iisalmi 98,9 114,9 96,8 Jyväskylä 68,1 75,1 72,3 Tampere 57,0 60,8 61,1 Helsinki 74,2 72,7 75,1 Koko maa 72,0 74,0 74,2

27 Perheneuvolat 1 -Sotkanet 2013 Koko maassa asiakkaista 29,8%% alle kouluikäisiä, 61,4% peruskouluikäisiä, 8,9 % vuotiaita Pohjois-Savossa vuotiaiden osuus 26,4% Kuopiossa 23,9% peruskouluikäisiä ja vuotiaita 69,7%, vaikka asiakaskunnaksi on rajattu 0-12-vuotiaat Kuopiossa käyntimäärät ovat vv vähentyneet Kuopiossa peittävyys jää alle koko maan keskiarvon vv , vaikka tarkastelussa on käytetty kahden korkeimman arvon saaneen vuoden keskiarvoa ja mukana on myös jonkun toisen yksikön käyntilukuja - peruskouluikäisten palvelut jäävät selvästi alle maan keskiarvon. Pienten ja keskisuurten kuntien perheneuvoloiden käyntiluvut ovat pieniä ja vaihtelevat vuosittain, peruskouluikäisten osuus asiakkaista vastaa useimmissa kunnissa koko maan tasoa

28 Perheneuvolat 2 - Sotkanet 2013 Perheneuvoloiden peittävyys koko maassa n 7,5%, Pohjois-Savossa n 20% Peittävyys on keskimääräistä laajempi Varkaudessa (n 21%) ja Siilinjärvellä (n 27%) Siilijärven peittävyyslukuihin sisältyy 2,5 työntekijän perheneuvolan asiakasjoukon lisäksi hyvinvointineuvolan selvästi laajempi, monipuolisempi asiakasjoukko Varkaudessa perheneuvolan kuuluvat perheneuvolan asiakkaiden lisäksi lasten ja nuorisopsykiatriset potilaat ja myös oppilashuollon asiakkaat Perheneuvolan peittävyys on yli 20% myös Maaningan, Keiteleen, Lapinlahden, Vesannon ja Suonenjoen kunnissa - liittyy myös yksiköiden toimenkuvaan ja asiakaskunnan ikäjakaumaan Peittävyys on alle keskiarvon myös Vieremällä ja Rautavaaralla (vuosista kattavinta) Vieremä kuuluu Ylä-Savon soteen - sattuman tuomaa vaihtelua? Perheneuvoloissa moninaista ja toisistaan poikkeavaa toimintaa - tekee vertailun vaikeaksi Luvut sisältävät myös muuta kuin perinteistä perheneuvolatyötä ja ikäluokka ei rajaudu lapsiin

29 Kaavio 2 Avohoitokäynnit

30 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / yksi 0-12-vuotias Koko maa 0,21 0,22 0,23 PSSHP 0,25 0,28 0,27 Kuopio 0,39 0,44 0,38 Maaninka 0, 02 0, 06 0,10 Tuusniemi 0,61 0,55 0,38 Juankoski 0,28 0,40 0,34 Kaavi 0, 06 0, 09 0,18 Rautavaara 0,13 0,25 0,03 Pielavesi 0,13 0, Keitele 0,10 0,19 0,31 Tervo 0, 33 0,59 0,58 Vesanto 0,10 0,31 0,20

31 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Leppävirta 0,21 0,23 0,15 Siilinjärvi 0,12 0,14 0,14 Lapinlahti 0,15 0,15 0,24 Iisalmi ,23 0,26 Kiuruvesi 0,21 0,21 0,25 Sonkajärvi 0,04 0,29 0,21 Vieremä 0,28 0,23 0,21 Suonenjoki 0, 04 0,04 0,06 Rautalampi 0,01 0, 02 0, 07 Varkaus 0, 03 0,06 0,16

32 ESH:n avohoitokäynnit Pohjois- Savossa, alle 13v Esh:n avohoitokäyntejä (0-12v) on vähän maan keskitasoa enemmän Yksilöterapiat toteutettu lastenpsykiatrian poliklinikan hoitotiimissä. Muualla maassa psykoterapiat pääsääntöisesti toteutetaan ostopalveluina eivätkä näy erikoissairaanhoidon käyntilukuina. Vaikuttaa avohoitokäyntien kokonaismäärään KYS:ssä, noin 25% poliklinikkakäynneistä yksilöterapiakäyntejä. Terapiassa käyvistä lapsista 3/4 kuopiolaisia, noin kolmasosa kuopiolaisten käynneistä yksilöterapiakäyntejä Terapiakäyntien merkittävä osuus selitti myös yliopistosairaaloiden Benchmarkingvertailussa (2010) keskuskaupunki Kuopion keskimääräistä suuremmat erikoissairaanhoidon käyntiluvut. Yksittäisen lapsen terapia muuttaa merkittävästi pienen kunnan käyntilukuja Etäisyys KYS:stä vaikuttaa erityisesti siihen, voiko lapsi käydä tiiviissä terapiassa Kunnan itse tuottamat/ostamat palvelu näkyvät luvuissa, esim Ylä-Sote tuottaa omia terapiapalveluita ja ostaa terapiapalveluja

33 Kaavio 3 Sairaalahoito

34 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 100 vastaavanikäistä Koko maa 0,48 0,45 0,44 PSSHP 0,73 0,56 0,51 Kuopio 0,84 0,58 0,47 Maaninka 0,62 Tuusniemi 1,13 Juankoski 2,02 1,10 Kaavi 0,86 1,07 Rautavaara 0,0 0,0 Pielavesi 0,96 0,55 Tervo 0,0 0,0

35 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1 00 vastaavanikäistä Leppävirta 0,41 0,52 0,37 Siilinjärvi 0,57 0,38 0,49 Lapinlahti 0,43 0,67 0,59 Iisalmi 0,57 0,70 0,48 Kiuruvesi 1,01 0,46 0,71 Sonkajärvi 0,60 Vieremä 0,77 0,79 Suonenjoki 0,59 0,38 0,39 Rautalampi 0,0 1,05 Varkaus 0,67 0,62 0,77

36 Sairaalahoidot Tarkastelu koskee sekä lastenpsykiatrian ikäluokkaa että osaa nuorisopsykiatrian ikäluokasta (ikäryhmä alle 17v) PSSHP:n alueella osastohoidossa ollut suurempi osa lapsista/nuorista, Kuitenkin laskeva trendi ja Kuopion osalta v osastohoitoon ohjautuvan osuus vastaa koko maan tasoa Avohoitopainotteisuutta on lisätty jo aiemmin nuorisopsykiatrialla (Välimaaston työryhmä) ja v 2015 myös lastenpsykiatrialla (Koti- ja akuuttihoito työryhmä). Erityisesti osastohoitoa kuvaavat luvut ovat pieniä ja pienten kuntien luvuissa vuosittaiset pienetkin, yksittäisin lapsiin liittyvät muutokset näkyvät merkittävinä muutoksina luvuissa Luvuista on vaikea tehdä johtopäätöksiä yhden tai kahden lapsen osastohoitoon ohjautuminen voi nostaa pienen kunnan tilaston kärkeen erityisesti kun tarkastellaan suhdelukuja

37 Haasteita ja tavoitteita Tieto-taito pienissä yksiköissä vaihtelee, henkilöstöllä osittain vähäinen lasten mielenterveysalan osaaminen Yllättävät muutokset organisaatioissa Henkilöstön muutokset Keskittämisen tarve Riittävän isoja yksikköjä Jalkautumisen lisääminen Konsultaatiot Jatkuvuutta Ammattitaidon ylläpitäminen Osaamisen turvaaminen Helpottaa rekrytointia

38 Huomioitava Lapsen ikä, kehitystaso Ongelma, sen vaikeusaste Lapsen toimintakyky Moniongelmaisuus Vanhempien voimavarat Perheen oman verkoston voimavarat Kaikki perheen kanssa toimijat Hoidon fokus

39 Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat STM 2013:36 Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti S 126

40 Alle kouluikäiset (perhekeskus) Kouluikäiset Opiskeluikäiset Universaalit palvelut koko ikäluokalle Universaalit palvelut koko ikäluokalle Universaalit palvelut koko ikäluokalle -Äitiys- ja lastenneuvola -Esiopetuksen oppilashuolto Muut sote-palvelut -Ehkäisevä perhetyö -Kasvatus- ja perheneuvola -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut -Oppilashuolto -Kouluterveydenhuolto -Psykologi ja kurattoripalvelut -Ehkäisevä perhetyö -Kasvatus- ja perheneuvola -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut -Oppilashuolto -Kouluterveydenhuolto -Psykologi ja kurattoripalvelut -nuorisoasemat, muu nuorten päihdehuolto -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut Sairauksien hoito -pth -som ja psyk esh Vammaispalvelut Kasvatus- ja koulutuspalvelut -pth -som ja psyk esh -pth -som ja psyk esh - varhaiskasvatus -perusopetus -lukio ja ammatillinen koulutus Yhteistyössä -kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat -nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat, poliisi -nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat, poliisi, TE-toimistot

41 Hoidon porrastus ja palvelujen porrastus Mitä lasten ja nuorten mielenterveyspulmia on hoidettava perustasolla alueellisesti mitkä ongelmat vaativat erityistason osaamista, keskittämistä ja selvittelyjä kiireettömän hoitoon lähettämisen ja hoidonporrastuksen kriteerit

42 Palvelukokonaisuus Lapsiperheiden, lasten ja nuorten sairauksien hoitoa kehitetään yhtenä kokonaisuutena lähipalveluista vaativaan erityistason hoitoon erityisosaamista tuetaan luomalla perheosaamista korostavia työnkuvia Sairauksien hoito järjestetään siten, että siihen sisältyvät asiakaslähtöisesti luodut hoito- ja palveluketjut sekä palveluohjaus.

43 Hoito porrastetaan tarkoituksenmukaisesti Lähipalveluna tarjottavissa ehkäisevissä palveluissa aloitetaan määräaikaisten seurantojen ja lisäkäyntien yhteydessä tuen ja hoidon tarpeen selvittely sekä tarvittaessa varhainen tuki ja hoito; LAPS/Pikku-LAPS <4 Lähipalveluna toteutettava lasten perustason sairauksien hoito, jossa hyödynnetään nykyistä enemmän erikoislääkäritason konsultatiivisia palveluja (nyk. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdessä lähipalveluna); LAPS/Pikku-LAPS 5-7 Keskitettynä järjestetyt erikoissairaanhoidon palvelut; LAPS/Pikku- LAPS >8 Valtakunnallisesti ja erva-alueittain keskitetysti hoidettavat sairaudet.

44 PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss

45 PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss

46 1. Lähipalvelut: Äitiys- ja lastenneuvola/ kouluth ja oppilashuolto 2. Seudulliset/alueelliset palvelut 3. Yhteiset/keskitetyt Erikoissairaanhoito Aluepoliklinikat Keskitetyt palvelut

47 Erityisosaamista ja keskittämistä vaativat Vaikeat, pitkittyvät ja/tai merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavat lapsen oireet ja vuorovaikutusongelmat Psykoosi Vaikeat diagnostiset ongelmat Vaativat hoidot Neuropsykiatrinen erityisosaaminen Lasten yleissairaalapsykiatria Intensiivinen perhehoito Osastotutkimus ja hoito Oikeuspsykiatria valtion rahoitus

48 Esh - alueellinen taso Eteläinen aluepkl Keskinen aluepkl Pohjoinen aluepkl Varkaus Kuopio Yla-Savon sote Leppävirta Siilinjärvi Kysteri (Koillinen) Suonenjoki, Rautalampi Kysteri, Nilakka 1/3 alue-pkl Konsultaatio, yhteis-vo Konsultaatio, yhteis-vo Lapinlahti 3/5 1/5 pikkulapsitiimi 1/5 neuropsykiatrinen tiimi 1/5 emotionaaliset häiriöt 1/3 alue-pkl Konsultaatio, yhteis-vo Konsultaatio, yhteis-vo 5X6 työntekijää= 40

49 Perheneuvolat-alueellinen taso - suositusten mukaan po 50 työntekijää =25 työparia? Eteläinen aluepkl Keskinen aluepkl Pohjoinen aluepkl Varkaus Kuopio Yla-Savon sote Leppävirta Siilinjärvi Kysteri (Koillinen) 2X2+2=6 Lapinlahti 4x2+2=10 18 avohoidon työntekijää 10?+4?+2= = 94 vs n 90 aiempi resurssi (huom erityisesti Kuopion vaje) Suonenjoki, Rautalampi Kysteri, Nilakka 2+2=4 Yhteensä 10 työntekijää Yhteensä 36 työntekijää

50 Erva-alueella keskitetysti hoidettavat Lapsen psykoosin diagnostiikka ja muut vaikeat diagnostiset ongelmat Vaativien hoitojen suunnittelu ja seuranta Osastotutkimus ja hoito Kriisiosastohoito ja päivystys Oikeuspsykiatria

51 Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Äitiys- ja lastenneuvola -th & lääk. Lapsi ja perhe Poliisi Päivähoito Oikeuspsykiatria Tk-vastaanotto Lastenlääkäri ja lastenneurologi YH Aikuisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvola Lastensuojelun avohuolto (perhetyö) Lasten yleissair.psyk Alue-pkl -Sairauksien tutkiminen ja hoito -Neuropsykiatria -Pikkulapsipsykiatria -Konsultointi -Yhteisvastaanotot Yleiset perhepalvelut Järjestöt, kolmas sektori Lastentaudit ja lastenneurologia Tutkimus ja konsultoin -vaikeat häiriöt -erityisosaaminen -päivystys Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Ls:n vireilletulo ja arviointi + Sijaishuollon ja perhehoidon sijaishuoltoja avohuolto yksikkö Perhekuntoutus Lastensuojelun vastaanotto + kuntoutuslaitos YH YH Sos.päivystys

52 Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Koulu Kouluterveyden huolto -th & lääk. Lapsi ja perhe Poliisi Oikeuspsykiatria Tk-vastaanotto Lastenlääkäri ja lastenneurologi YH Aikuisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvola Oppilashuolto Lastensuojelun avohuolto (perhetyö) Lasten yleissair.psyk Alue-pkl -Sairauksien tutkiminen ja hoito -Neuropsykiatria -Konsultointi -Yhteisvastaanotot Yleiset perhepalvelut Järjestöt, kolmas sektori Lastentaudit ja lastenneurologia Tutkimus ja konsultoin -vaikeat häiriöt -erityisosaaminen -päivystys Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Ls:n vireilletulo ja arviointi + Sijaishuollon ja perhehoidon sijaishuoltoja avohuolto yksikkö Perhekuntoutus Lastensuojelun vastaanotto + kuntoutuslaitos YH YH Sos.päivystys

53 Kuopio kaavailuja Tiivis yhteys varhaiskasvatukseen ja kouluun Tiimiorganisaatio: alle kouluikäisten ydintiimi neuvola ja päivähoito Kouluikäisten- ydintiimi koulu, nuorisotoimi ja oppilashuolto Nuorten ydintiimi oppilaitokset, nuorisotoimi, opiskelijahuolto Konsultoivien erityispalvelujen tiimi- muut palvelut Hyvinvointijohtamisen malli lnp moniammatillinen johtoryhmä Organisaatiot 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue ydintiimit ja konsultatiiviset erityispalvelut 2. Perheiden palvelut vastuualue - ei päivähoito ja koulut 3. Ydintiimit yhteen ja kons erityispalvelut kahdelle eri vastuualueelle

54 Ylä-Savo Tyytyväisyyttä tämän hetken tilanteeseen Kehittänyt matalan kynnyksen palveluja ja yhteistyötä

55 PERHENEUVOLAPALVELUT KUOPIO, NILSIÄ JA MAANINKA

56 KUOPION PALVELURAKENNE / LAPSET JA NUORET

57 TAUSTAA KUOPIOSSA Palvelualueuudistuksen tavoitteista perheneuvolan asemointiin Asiakaslähtöinen prosessiajattelu perinteisen professiolähtöisen ajattelun sijaan Voimavarojen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevän työn suuntaan Perheneuvolapalvelut mahdollisimman lähelle 0-12 vuotiaiden lasten peruspalveluita (varhaiskasvatus, lastenneuvola, perusopetus ja kouluterveydenhuolto) Perheneuvolapalvelut sijoitettiin Kasvun ja oppimisen palvelualueelle, jonne myös lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu Kolmiportainen hoidon porrastus perheneuvolan ja lasten mielenterveysyksikön työnjakoon

58 KUOPION YKSIKKÖ Ma.palveluesimies/sosiaalityöntekijä Lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja tulossa määräaikainen sosiaalityöntekijä saakka 3 psykologia Maaningalta psykologi 2 pv / vko Asiakkaina 0 12 v. lapset ja heidän perheensä Puhelinpalvelu / ajanvaraus ma- pe klo Konsultaatiopuhelin yhteistyötahoille to

59 NILSIÄN YKSIKKÖ Psykologi / koulupsykologi Sosiaalityöntekijä / koulukuraattori Ei varsinaista puhelinaikaa, ma-pe klo v. lapset ja nuoret sekä heidän perheensä

60 MAANINGAN YKSIKKÖ Psykologi / koulupsykologi Sosiaalityöntekijä / koulukuraattori Ei varsinaista puhelinaikaa, ma-pe klo v. lapset ja nuoret sekä heidän perheensä

61 KUOPION PERHENEUVOLA Lähetteetön matalan kynnyksen palvelu Alle esikouluikäisten kehitystasotutkimukset lääkärin lähetteellä Ohjaus, neuvonta, hoito, tuki ja asiantuntija-apu ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä Puhelinneuvonta, hoidon alkuarvio ja ohjaus perheille sekä esim. päivähoidolle, lastensuojelulle ja lastenneuvolalle

62 YHTEYTTÄ VOI OTTAA Huoli lapsen tunne-elämään, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvissä asioissa Vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä Perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita Avioerotilanteisiin liittyvissä kysymyksissä

63 KASVATUS- JA PERHENEUVONTA TULEVASSA SOTESSA? Minne asemoituu jatkossa? Onko mielenterveys- ja kuntoutustyön yhteydessä vai sosiaalitoimen palveluissa? Entä mitä ennaltaehkäiseviä palveluita jää kuntiin? Kuopion kaupungin aiemmat suunnitelmat elämänkaarimallin mukaisesta organisaatiosta ja integraatiosta joka kattaa palvelut laajemmin, kuin vain sote-palvelut Tärkeintä on jatkossa saada palvelut asiakkaiden näkökulmasta toimiviksi sekä ylläpitää/kehittää yhteyttä sote-palveluiden sekä päivähoidon ja perusopetuksen kanssa monialaisten yhteistyökäytäntöjen edelleen kehittäminen!

64 2014 YHTEYDENOTON SYY SOSIAALIPÄIVYSTYKSEEN KUNNITTAIN Yhteydenoton syy Joroi- Juan- Kaavi Kuopio Leppä- Maa- Muut Rauta- Siilin- Suonen- Tervo Tuus- Varkaus Vesanto nen koski virta ninka kunnat lampi järvi joki niemi yht Perheväkivalta tai sen uhka Muu ilmoitusperuste Vanhemman/pien päihteidenkäyttö Lapsen päihteidenkayttö tai käyttöepäily Lapsen turvattomuus Lapsen huolto- ja tapaamisasia Vanhushuolto Vanhemman/pien psyykkinen terveys Lapsen ja vanhemman/pien väliset ristiriidat Majoitustarve Lapsen rikollisuus Perheristiriidat Vanhemman/pien jaksaminen Lapsen väkivaltainen käyttäytyminen Perheen kriisitilanne Mielenterveystyö Kuolemantilanne Muualla asuvan vanhemman aiheuttama ongelma Lapsen psyykkinen vointi Päihdehuolto Vammaispalvelu Puutteet lapsen perushoidossa Taloudelliset vaikeudet Lapsen väkivaltakokemus Vanhemman/pien ja lapsen välinen vuorovaikutus Lapsen itsetuhoinen käyttäytyminen Lapsen pahoinpitelyn epäily Lapsen jääminen vaille huoltajaa 7 7 Lapsen pahoinpitely Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Vanhemman/pien kasvatustapa 3 3 Pienen lapsen itkuisuus 3 3 Lapsen kaverisuhteet Vanhemman/pien fyysinen terveys 2 2 Asumiseen liittyvät tekijät 2 2 Lapsen fyysinen vointi Lapsen ikätasoinen kehitys 1 1 Lapsen mielenterveysongelmat 1 1 yht

65 KOULUKURAATTORIN TYÖ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA K A S V U N J A O P P I M I S E N T U K I, K U O P I O N K A U P U N K I

66 KURAATTORITIIMI Kuraattoreja Kuopiossa 7 ja yhdistelmätehtäviä 3, joista kahdella kuraattorilla tehtäviin sisältyy 50 % perheneuvolatyötä (Nilsiä ja Maaninka) yhdellä kuraattorilla tehtäviin sisältyy 40 % lastensuojelun sosiaalityötä (Karttula) RESURSSI ON YHTEENSÄ 8,4 KURAATTORIA Perusopetuksen oppilaita yksityiset 278 (syksy 2014) = oppilasta Esiopetuksessa n lasta n esikoululaista ja perusopetuksen oppilasta / kuraattori 2-5 koulua + alueen esiopetusyksiköt, joita useita / kuraattori

67 KOULUKURAATTORILLE OHJAUTUMISEN SYYT KOULUNKÄYNTI koulutyön laiminlyönti levottomuus, käyttäytymisen pulmat koulussa poissaolot koulumotivaatio SOSIAALISET SUHTEET kiusaaminen kaverisuhteet ryhmään liittyminen KASVUUN JA KEHITYKSEEN LIITTYVÄ TUEN TARVE murrosikään kuuluvat tunteet, alakuloisuus, väsymys itsetunto ja itsetuntemus PERHE oppilaan elämässä tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat koulunkäyntiin vaikeudet kotona: riitely, väkivalta, alkoholinkäyttö, avioero tai läheisen kuolema VAPAA-AIKA harrastusten puute pelaaminen päihteet seurusteluun liittyvät asiat

68 YHTEYDENOTON SYYT TILASTOT 2013 Käyttäytyminen 47% Motivaatio-ongelmat Keskittymisvaikeudet Poissaolot Uhmakkuus, sääntöjen rikkominen Koulutyön laiminlyönti Väkivaltaisuus Päihteet Tunne-elämä 20 % Masentuneisuus / alakuloisuus Oman kasvun ja kehityksen tuki Ahdistuneisuus / pelot Arkuus / jännittäminen Sosiaaliset suhteet 18 % Kaverisuhdeongelmat Kiusaamistilanteet Yksinäisyys / vetäytyminen Ryhmään sopeutumisvaikeudet Seurusteluasiat Perhe 10 % Vuorovaikutusvaikeudet tai ristiriidat perheessä Hoitoon, huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat Perherakenteen muutokset ja huoltajuus Perheen kriisitilanne Turvattomuus

69 ASIAKASTYÖN SISÄLTÖJÄ Sosiaaliset selvitykset kartoitetaan lapsen/nuoren koulunkäyntiä, opiskelua, verkostoa, vapaa-aikaa, kotitilannetta, mielialaa, jaksamista ja voimavaroja. Oppilaiden psykososiaalinen tukeminen keskustelut, ohjaus ja toiminnalliset menetelmät Yhteistyö ja verkostot lapsen/nuoren asioissa vanhempien, opetushenkilöstön, muiden oppilashuollon toimijoiden ja palveluverkostojen kanssa Vanhempien tukeminen, ohjaus ja neuvonta Ohjaaminen tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoihin sekä muiden palveluiden piiriin Konsultaation tarjoaminen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle Osallistuminen yksilökohtaisiin asiantuntijaryhmiin Osallistuminen moniammatillisiin ryhmiin (konsultatiivinen työ pedagogisissa asioissa)

70 YHTEISÖLLINEN TYÖ Työskentely luokkien ja oppilasryhmien kanssa esim. ryhmäyttäminen, oppitunnit eri teemoista, työskentely ryhmädynaamisten ongelmien ratkaisemiseksi, teemaryhmät, luokan työrauhaan ja ilmapiiriin liittyvät kartoitukset, ongelmakeskeinen työskentely, ennaltaehkäisevät Lions Quest-, FRIENDS-, KiVa- ja, Askeleittain-ohjelmat Yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmäntyöskentelyyn osallistuminen Ennaltaehkäiseminen, hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä Koulujen kriisityöhön osallistuminen Vanhempainillat Osallistuminen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen (ops-työ, työryhmät) Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen alueellisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa (erilaiset työryhmät ja yhteistyöfoorumit)

71 Nuorten mielenterveyspalvelut sote-lainsäädännön viitekehyksessä Prof., ylilääkäri Eila Laukkanen

72 Nuorten mielenterveyspalveluiden merkitys 20-25%:lla nuorista on mielenterveyden häiriöitä Nuorista 10% tarvitsee mielenterveyspalveluita, heistä 5% erikoissairaanhoidon palveluita 75% aikuisiän mielenterveyden häiriöstä voidaan todeta ennen 25 vuoden ikää Nuoren hyvä hoito on aikuisiän ja seuraavan sukupolven häiriöiden preventiota

73 Psykiatrisen hoidon tarve Suomessa 2010 nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palveluita käytti 3% vuotiaista Lastensuojelun nuorista 42% oli ollut psykiatrisessa avohoidossa ja 36% osastohoidossa Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä oli 45,1%, mutta osuus terveydenhuollon menoista oli 6,5%

74 Nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä Vuosina nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä on kasvanut 600% Maassa on 100 nuorten avohoitotiimiä, voimavarat 2010 olivat 8,5/ v. nuorta, suositus olisi 13/ Vain 70% vuotiaista oli v oikeutettu nuorisopsykiatrian palveluihin runsaan kysynnän vuoksi

75 Nuorten tarpeen mukaisen, kustannustehokkaan ja laadukkaan psykiatrisen palvelujärjestelmän edellytykset SOTE viitekehyksessä 1. Erityisosaamisen turvaaminen Sisältää nuorten psyykkisen kasvun, mielenterveydenhäiriöiden ja niihin käytettyjen hoitomenetelmien tuntemuksen. Hoidossa keskeisiä ovat näyttöön perustuvat hoitomenetelmät, sisältäen sekä lääkehoidon, psykoterapiamenetelmät että verkostoitumista edellyttävät kuntoutusmenetelmät. Konsultaatio- ja koulutustyössä tarvitaan nuorisopsykiatrian osaamista. 2. Nuorten mielenterveyspalveluiden tuottaminen edellyttää erikoisalan toiminnallista kokonaisuutta erityisvastuualueella Toiminnallinen kokonaisuus muodostuu alueella yhdessä sovituista hoitoketjuista. Monipuoliset avohoidon palvelut ovat lähellä väestöä. Palveluketjussa on erityisosaamista vaativia eritysyksiköissä, jotka myös tuovat osaamisensa ketjun muiden palvelun tuottajien käyttöön.

76 E R I K O I S O S A A M I N E N VALTAKUNNALLINEN TASO ERIKOISSAIRAANHOITO Vakavat häiriöt/hoito Koulutus Hoitomenetelmien kehittäminen Tutkimus Toiminnallinen kokonaisuus tuotantovastuualueella ja valtakunnallisesti Kuntoutus /työvoima palvelut/ Kela TERTIÄÄRI- PALVELUT NUORISOPSYKIATRINEN OSASTOHOITO Lastensuojelu erityistaso AVOHOITO liikkuva, paikallinen, keskitetty Järjestöt Konsultaatio Työnohjaus Koulutus MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT PERUSTASO SEULONTA LYHYET INTERVENTIOT KASVUN TUKEMINEN, VARHAINEN PUUTTUMINEN, LASTENSUOJELU HOITOON OHJAUS / JATKOHOITO KOULUT, TERVEYSKESKUS, KASVATUS-JAPERHENEUVOLA NUORISOTYÖ, PÄIHDEPALVELUT, KOLMAS SEKTORI

77 Palvelujärjestelmä jatk. 3. Nuorisopsykiatrian palvelut tulisi kohdentaa kaikille vuotiaille. Nuoren psyykkinen ja biologinen kypsymisen jatkuu yli 20-vuotiaaksi, nuorisopsykiatrian osaaminen tulisi kohdentua koko ikäryhmään. Usein hyvin alkanut hoito ja kuntoutuminen kärsii hoitotahon vaihdoksesta. 4. Erikoisalalla täytyy olla asiantuntijajohto Nuorten psykiatristen palveluiden tehokas ja laadukas tuottaminen edellyttää selkeää erikoisalan johtoa tuotantovastuualueen tasolla. Näin turvataan erityisosaamisen ylläpito, monipuolinen palveluvalikoima, henkilöstön koulutus ja kliininen työnohjaus. 5. Tarvitaan tuotantovastuualuepalveluja tukevia valtakunnallisesti keskitettyjä palveluja Nuorten tertiääriset palvelut esim. vaikeahoitoisten osastot, transsukupuolisuus tutkimukset

78 Palvelujärjestelmä jatk. 6.Nuorten psykiatria on avohoitopainotteista Nuorten psykiatriset palvelut ovat rakentuneet vahvan avohoitopainotteiseksi ja painottuvat lähipalveluina tuotetuista erikoisosaamista edellyttävistä palveluketjuista. Sairaalahoidon osuus on minimaalinen. Kustannustehokkuus muodostuu osaavan henkilöstön toteuttamasta avohoidosta, joka on verrattavissa perusterveydenhuoltoon kustannustensa suhteen, siihen ei liity erityisiä erikoissairaanhoidon kustannuksia. 7. Lastensuojelun kanssa tarvitaan toimiva yhteistyötä Lastensuojelun asiakkaista v yli 9% oli vuotiaista ja yli 8% vuotiaista nuorista. Lastensuojelun laitoshoidossa oli 6750 alle 18-vuotiasta nuorta (=1,4%). Jatkossa on syytä pohtia yhteistyöyksikköä.

79 Palvelujärjestelmä jatk. 8. Yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa on tärkeä Osa nuoruusiässä psyykkisesti sairastuneista siirtyy aikuispsykiatrian potilaiksi (esim. psykoosit). Lisäksi osa nuorten psyykkisistä häiriöistä on pitkäaikaisia ja vaatii monipuolisia hoito- ja kuntoutusjärjestelyjä (esim. neuropsykiatriset häiriöt, pitkittyneet syömishäiriöt). 9. Oikeus käydä sairaalakoulua täytyy turvata myös nuorisopsykiatrisen avohoidon potilaille

80 Uhkakuvana paluu menneisyyteen Kun nuorille ei ollut omaa mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta, se jakautui lasten- ja aikuispsykiatriaan - ei ollut painopistettä nuorten tarpeissa - ei toiminnallista kokonaisuutta eikä rahoitusta - ei nuorten mielenterveyden erityisosaamista - ei kertynyt nuoria koskevaa tutkimustietoa tai hoitomenetelmiä - ei tarjontaa nuorten tarpeisiin, nuoret eivät käyttäneet palveluita, vaikka tutkimustieto kertoi, että nuorilla on mielenterveysongelmia

81 Mahdollisuutena Nuorten ongelmiin puututaan ajoissa, tehdään välittömästi interventio On olemassa yhdessä sovitut ja toimivat hoitoketjut Rajapinnat ja siirtymät hoidetaan hyvin (lastenpsykiatria/nuorisopsykiatria/aikuispsykiatria) Palvelu tuotetaan lähellä nuorta, mutta laadukkaasti Vaativan lastensuojelun kanssa syntyy toimivat yhteistyö esim. sijoitusasioissa, käytös- ja päihdehäiriöisten nuorten kanssa Koulutus ja konsultaatio toimii

82 Resurssit perusterveydenhuollossa / kliininen työ Lääkäri Psykologi Sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja Sos.tt Iisalmi sh 0,5 Kuopio - Sihti 1 pv / vk 1 2 th 1 - Nuorten tr 0,5 (1) 2,5 (3) 2 Leppävirta *Nilakka 1 sh Ei omaa sh Suonenjoki 1 vk / kk 1 1 Toimintaterapeutti Varkaus 3 pv / vk 1 1 (täyttölupa) 0,

83 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit kunnittain (kymmenen suurinta) vuosina v v v v Juankoski Kaavi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Varkaus Muut (9) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Käynnit yhteensä

84 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian hoitopäivät kunnittain (kaksitoista suurinta) vuosina v v v v Juankoski Iisalmi Kaavi Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Varkaus Muut (7) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Hoitopäivät yhteensä

85 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian hoitopäivät kunnittain (kaksitoista suurinta) vuosina v v v v Juankoski Iisalmi Kaavi Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Varkaus Muut (7) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Hoitopäivät yhteensä

86 18-19-vuotiaiden hoitojaksot nuorisopsykiatrian osastoilla vuosina Kaavi 1 v v v v Kiuruvesi 1 Kuopio Lapinlahti 1 Siilinjärvi 1 1 Suonenjoki 1 Ulkokunta 1 Yhteensä

87 18-19-vuotiaiden hoitojaksot nuorisopsykiatrian osastoilla vuosina Kaavi 1 v v v v Kiuruvesi 1 Kuopio Lapinlahti 1 Siilinjärvi 1 1 Suonenjoki 1 Ulkokunta 1 Yhteensä

88 Yhteistyön kehittäminen Kumppanuusvirat ja koulutusvirat tärkeitä Nuorisopsykiatria toteutti 2014 kuntakierroksen, jossa esiteltiin ehdotus hoitopoluksi nuoren masennuksen ja psykoosin hoidossa. Tavoitteena oli saada käsitys miten toimia yhteen. Tämän seurauksena on suunniteltu vuodelle 2016 (alku 2015) koulutus/työnohjaus/yhteistyön rakentamisen koulutushanke. Tavoitteena yhteen toimiminen sekä perustason kesken että erikoissairaanhoidon ja perustason kesken.

89 Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta / tarja nylund ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

90 Perhepalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja koko Eksoten vahvimmin integroitunut palvelualue : sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista toimintaa, integroitu myös perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa 0-22vuotiaiden psykososiaaliset palvelut ovat Perhepalveluissa ; Nuorten kuntouttava päiväyksikkö sijoittuu hallinnollisesti Aikuisten psykososiaalisiin palveluihin, mutta on toiminnallinen osa nuorisopsykiatriaa (Perhepalvelut) lastentaudit ja lastenneurologia kuuluvat Terveys- ja vanhustenpalvelujen vastuualueelle; lasten kehitystutkimuksissa ( neuropsykiatriset ) tiivis yhteistyö lastenneurologian ja perhepalvelujen kesken Noin 360 työntekijää, joista ehkäisevä n 100, tutkimus ja hoito n 100 ja lastensuojelu n 160 Toimintamenot 2014: Ehkäisevät palvelut tulosyksikkö n. 7 m, tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut n. 8,5m ja lastensuojelu n. 15,7m ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

91 Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Lasten ja nuorten ehkäisevät Palvelut Ylilääkäri Leena Suomalainen Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset Palvelut oto. perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Lastensuojelu Palvelupäällikkö Raija Kojo Neuvolat Ylilääkäri Reima Santala Oppilashuollo n palvelut Palveluesimies Timo Suhola Opiskelu- Terveys Yhteistyöylilääkäri Johanna Tulonen- Tapio (0.5) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI TuKeVa Tuki kehitykseen ja vanhemmuuteen Palveluesimies Tiina Vormisto Kasvuympäristössä tehtävä työ(lapsiperh. kotipalvelu, ehkäisevä perhetyö) Palveluesimies Ulla Jäppinen Lastenpsykiatria Ylilääkäri ( avoin) hall. sij. Palveluesimies/oh Ulla Jäppinen Nuorisopsykiatria Ylilääkäri Antti Henttonen Avohuolto Palveluesimies Merja Saarinen Sijaishuolto Palveluesimies Marja- Leena Aarnio Lastensuojelun Tukipalvelut Palveluesimies Kaarina Vapaakallio

92 toimintaperiaatteita Peruspalvelujen vahvistaminen Osallisuus ja oma hoito Lähiverkoston hyödyntäminen Sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin kehittäminen Peruspalvelut eli neuvola ja päivähoito vastinpareina sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat ensisijaiset toimijat Erityisen tuen piirissä ollessaankin lapset ja nuoret ovat myös peruspalveluissa, joten riittävä tiedonkulku on avainasemassa Monialainen yhteistyö, verkostot, vastuut ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

93 Lasten ja nuorten talossa Matalan kynnyksen vastaanotto ja hoidollinen alkuarviointi Kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä, tukihenkilö/-perhetoiminnan koordinaatio Adoptioneuvontaa Perheoikeudelliset asiat( isyys, huoltajuus, olosuhdeselvitykset) Nuorten oikeusedustaja Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitystutkimukset ( lastenlääkäri, puheterapiaa, toimintaterapiaa, fysioterapiaa, psykologin tutkimukset) Lastenpsykiatria ja pikkulapsipsykiatria Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuollon koordinaatio Nuorten kuntouttava päiväyksikkö N. 120 työntekijää ( lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja, virastomestareita) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

94 Lasten ja nuorten talon toiminnallisia tavoitteita Matalan kynnyksen palvelutarpeen arvio ja palveluun pääsy viiveettä Lyhytkestoinen hoidollinen arviointi ( 1-5 x ) kaikille, ellei ohituskaistalle suoraan ( esim. lastensuojeluilmoitus) Lapsen, nuoren ja perheen ensikontakti taloon on tärkeä- luotu luottamus voidaan siirtää ja usein talon ilmapiiri on aistittavissa jo ovella Fokus eniten toimintakykyä ja yhteiskunnassa selviytymistä haittaaviin asioihin; Ei pompottelua: ei sanota, että ei kuulu meille tai ei ole motivoitunut vaan on suunniteltava kesytys ja riittävä seuranta Vastuuhenkilö koordinoi perheen, lapsen tai nuoren asiaa Kehitysympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö ovat keskeisiä työmenetelmiä Hoidon kannalta riittävä tiedonvaihto, koska lapsi on yleensä erityispalveluissakin ollessaan myös peruspalvelujen piirissä Koko perheen tilanteen huomioiminen, ei vain indikaattoriasiakkaan/potilaan Räätälöidyt hoitosuunnitelmat ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

95 Yleinen tuki Tehostettu tuki VNA:n mukaan jo erityistä tukea Erityinen tuki Määräaikaiset terveystarkastukset VNA 338/2011 Laajat terveystarkastukset VNA 338/2011 *Neuvolan perheohjaus ensimmäistä lastaan odottaville *Lapsiperheiden kotipalvelu *Lapsiperheiden neuvontapiste *Perhevalmennus *Äitiyspoliklinikka ja synnytykset (erikoissairaanhoidos sa) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Neuvolan perheohjaus Neuvolapsykologi Koulu/opiskelukuraattori Koulu/opiskelupsykologi Neuvola/koulu/opiskeluterveydenhoitaja Neuvola-/ koulu- /opiskeluterveydenhuollon lääkäri *Lisäkäynti *Kotikäynti *Lapsiperheiden kotipalvelu *Ryhmätoiminnot ( Mie ite, Maltti, painonhallinta ym. ) - yhteinen työ päivähoidon ja oppilaitosten henkilöstön kanssa Lasten ja nuorten talon palvelut Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja kriisityö Tehostettu kasvatusohjaus ja arjen tuki (perheneuvonta, perhetyö, tukihenkilö, perheoikeudelliset asiat) Kehitystutkimukset ja -kuntoutus Lasten mielenterveyspalvelut ja pikkulapsipsykiatria Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelu - Kaikissa apuna verkostotyö, kehitysympäristössä tehtävä työ ja hoidon räätälöinti Somaattinen erikoissairaanhoito Lastentaudit, lastenneurologia Äitiyspoliklinikka Aikuisten palvelut Perhetiimi Nuorten kuntouttava päiväyksikkö APsy-SAS

96 PERHEPALVELUJEN ARVOT Lapsi ja nuori on ensin Asiakaslähtöisyys : matala kynnys, tarpeen mukaiset palvelut joustavasti, oikea apu oikeaan aikaan Vastuullisuus: palveluohjaus toimii, koordinaatio toimii, yhteistyöhön ja tehtyihin sopimuksiin sitoudutaan Oikeudenmukaisuus: tarpeen mukaisten palvelujen järjestäminen koko Eksoten alueelle, yhtenäisillä sovituilla toimintamalleilla luodaan laatua Avoimuus: riittävä tieto siirtyy vanhemmille ja viranomaisten kesken, toimintamallit ja käytännöt ovat tiedossa Tuloksellisuus: päällekkäisyyksien purkaminen, jonojen parempi hallinta, resurssien kohdentaminen Arvot ohjaavat päätöksentekoa tilanteissa, joihin ei ole pystytty vielä luomaan toimintamallia. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

97 Eksoten palveluverkkomuutos ja prosessit koskettavat myös Perhepalveluja Hyvinvointiasemat (Lasten ja nuorten talo) Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus, yhteyskeskus (Lasten ja nuorten talo) Sähköinen asiointi (Perhepalvelut) Laitoshoidon vähentäminen ja kotona asumisen tuki (Lasten ja nuorten talo, lastensuojelun laitosostojen vähentäminen sekä lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastohoitojen vähentäminen )- lasten ja nuorten osalta kehitystason mukaisen kasvun, kehityksen ja elämän tukeminen Työelämän osallisuus ( nuorten syrjäytymisen ehkäisy) Kuntoutus (tukee laitoshoidon vähentämistä) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

98 Puhelu ( ) Kävely Sähköinen yhteydenotto Esitietolomake (yksi lomake) Lupa monialaisen tiimin tiedonvaihtoon Palveluohjaaja =1.vastuuhenkilö palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Lyhytkestoinen hoidollinen Interventio 1-5 x Konsultaatiokäytännöt Liikkuva työ Verkostotyö (Monialaisuus) Perheen osallisuus Tarkistuslista, seulat Monialaisuuden hyödyntäminen ohituskaista Huoli jää Lyhyt Inter ventio Iso Tiimi - Räätälöity tutkimus- ja hoitosuunnitel ma monialaisuus Kasvuympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö Huoli väistynyt Perheneuvola työ, kehitystutkim ukset, perheoikeude lliset asiat Verkostotyö Räätälöity hoito Potilassegmentointi työn alla Lasten- ja nuorisopsykiatria lastensuojelu Kontakti päättyy Verkostotyö Vastuuhenkil ö Vaikuttavuusarvio Yhteistyö, perhetiimi Koti, päivähoito, koulut, oppilaitokset, neuvolat, oppilashuollon palvelut ja opiskeluterveys Ylei ne n tuk i * Aikui sten palve lut *huoli jää 23v-, Nuorten kuntoutu s p a l v e l u o h a j u s ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

99 Palvelut koko Eksoten alueelle Yhden jonon periaate (uutena esim. puheterapia, toimintaterapia ) Neuropsykiatrisen hoitopolun selkiyttäminen ja kehittäminen - sisältää myös lasten kehitystutkimukset-- ( yksi ovi, josta työnjako ) - tiivis yhteistyö lastenneurologian kanssa mm. työnjaon suhteen, myös resurssijakoa mietittävä Konsultaatiorakenteet peruspalveluille osin kesken: VVY, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, ehkäisevä sosiaalityö Kasvuympäristössä tehtävän työn kehittäminen laitospaikkojen purkamisella : intensiiviset hoitojaksot kouluissa ja kotona? Linkit aikuisten palvelut ( perhetiimi, nuorten kuntouttava päiväyksikkö) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

100 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI pepa Kasvo Lpr Kuntien perusopetus Pepaverkostokartta päiväho idot Aikuisten psykosos lastentaudit Äitiyspkl Lasten neurologia vammaispal velut Kehitys vamma pkl srk Järjestöt E-K-Ptyö Sampo Hallinnon ylätaso Asiakastyö Johtoryhmä Monialainen työryhmä, osin asiakaspinnassa Ohr Ohr,kun nat ohr Perhetii mi, Nuorten päiväyks Perheasi oiden neuvotte lu hallitu s Sos. ped. perso jory Neuro Psyk.tii mi Ohja us ryh mä Per so yths palvelu ohjaaaja neuvot teluku nta ostopal velut Eevahanke TEkeskus kuntoutus TYP KELA Seulonn at, lähettee t, VVY Lähetteet Verkost o Hus Carea Niu va Poliisi

101 Kotona tehtävä työ 1. Matalan kynnyksen perhetyö ( yleinen tuki) a. Lapsiperheiden kotipalvelu perhe voi hakea suoraan, tehdään päätös b. Neuvolan perheohjaus tietyssä elämänvaiheessa universaalia ( ensimmäistä lasta tai ens. yhteistä lasta odottaville kuuluu terveystarkastusten runko-ohjelmaan) - määräkestoista tehostettua tukea osana neuvolassa tehtävää yksilöllistä hoitosuunnitelmaa 2. Lasten ja nuorten talon perhetyö (tehostettu tuki) - toteutetaan kasvatukseen ja perheneuvontaan liittyvinä palveluina Lasten ja nuorten talosta käsin, tarvittaessa monialaisella yhteistyöllä( terveydenhuollon ja /tai sosiaalialan koulutuksen saaneet työtekijät ) - perhe voi hakeutua lasten ja nuorten taloon myös ilman lähetettä - räätälöity hoitosuunnitelma 3. Lastensuojelun perhetyö (erityinen tuki) - lastensuojelun asiakkaille - tehdään sosiaalityöntekijän päätös ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

102 Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköinen ilmoittautuminen Kansalaisen ajanvaraus, aikojen peruutus ja muuttaminen Yhteydenottopyyntö Esitietolomakkeet Omahoidon vahvistaminen Hyvis.fi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

103 Lasten ja nuorten talo ja talli Perusperiaate on, että tilat ovat monikäyttöisiä ja yhteiskäytössä Avotoimistot kirjaamista varten, vastaanotto- ja neuvotteluhuoneet varataan kalenterista, samoin autot Löytyy myös pieniä kirjaamishuoneita Peilihuoneet Tallissa terapiatilat ja ryhmätiloja Saman katon alla oleminen mahdollistaa työvälineiden yhteiskäytön ( esim. psykologin tutkimusvälineet ), helpommat konsultaatiot, joustavamman työn ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

104 Asiakkaat Kiittelyä talosta ja asiakaspalvelusta Kirjallista palautetta tullut niukasti Matala kynnys näyttäisi toteutuvan: Alkuarviointiin tulee n. 40 nuorta/ kk, vuosi sitten keskimäärin 22 /kk Lapsiperheet tulevat enemmän ammattilaisten kautta n /viikko( määrä noin 2-3 x viime vuoteen verrattuna ), oma-aloitteisesti uusia yhteydenottoja keskimäärin 5 / viikko ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

105 Henkilöstö ja esimiestyö Ajattelun laajentaminen omasta yksiköstä koko talon toimijoihin vie aikaa Uusia mahdollisuuksia on löytynyt, konsultaatiot helpompia, ajansäästöä siirtymisistä, uudenlaista yhteishenkeä ; myös sekaannuksia, väärinymmärryksiä, kateutta ja itsekkyyttäkin Henkilöstön joustavampi käyttö mahdollistuu: esim. lyhytkestoinen hoidollinen arviointityöryhmä on koottu viiden eri yksikön työntekijöistä ja lisäksi on sovittu konsultaatiokäytännöt ohituskaistoilta Hoitosuunnitelmien räätälöinti mahdollista yli yksiköitten tehtävän työn Palveluohjaajat saavat asiakkailta kiitosta ensikontaktista Erityistä huomiota kiinnitettävä : läpinäkyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen, päätösten perusteluihin, tiedottamiseen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

106 Käytännön ongelmia tiedonvaihtoon liittyvät asiat: kirjalliset luvat huoltajilta ( joskus toinen asuu Vaasassa tai ulkomailla )- apua tähän vapaakuntakokeilusta? Terveys-efficaan tuotu uudet lomakkeet: Lasten ja nuorten arviointityö sekä Perheneuvolan yhteistyölehti Tutustumistoiveita tulvii, yhdistyksille vedetty tiukempaa linjaa, keskitettyjä infoja organisoitava ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

107 talous Kustannusten jako on tehty vielä pääosin vanhan käytännön mukaan Palvelutarve näyttää kasvavan ja painottuvan aiemmasta poiketen Isompien kokonaisuuksien hahmottaminen on esimiehille ja työntekijöille opettelun paikka: mm. koulutussuunnitelmat ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

108 haasteita Yhteisen työn ja näkemyksen löytäminen hankalien potilaiden/asiakkaiden osalta liittyy juuri monialaiseen yhteistyöhön ja erilaisiin odotuksiin toisten tekemisiin ja vastuihin liittyen toimintatavat ja ajattelu ovat joissakin yksiköissä tiukasti vanhoissa kaavoissa Vaikuttavuuden mittaaminen: 2 viimeisen vuoden aikana Lappeenrannan alueella niiden lasten määrä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus oli v , v ja v , ilmoitusten määrä on hieman vähentynyt vuoden 2012 tasosta ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

109 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kiitos!

110 PoSoTe 1

111 KUOPION SOSIAALIPÄIVYSTYS VIRKA- AJAN ULKOPUOLELLA ALKAEN l l l l Toimipaikka on Kuopiossa, päivystysalueena Juankoski, Joroinen, Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto yht asukasta Päivystäjinä 5 viranomaisvaltuudet omaavaa sosiaalityöntekijää: Maarit Antikainen, Ulla-Maija Huttunen, Vuokko Kämäräinen, Mira Luukkonen ja Anneli Ollikainen. Arkisin klo 15-08, pe klo 15 alkaen ma klo 8 saakka Päivystys aina virka-ajan ulkopuolella viranomaisnumerossa l l Kuntalainen saa yhteyden sosiaalipäivystykseen numerosta PoSoTe 2

112 POHDINTAA l Ympärivuorokautinen (24/7) l Sijainti l -jonkin toimivan yksikön yhteydessä l -erillinen yksikkö l Yhdistetty sosiaali- ja kriisipäivystys l Henkilöstön määrä ja rakenne l -sosiaalityöntekijä(päätökset)/sosionomi työpari l Yhteydet kuntiin PoSoTe 3

113 KUOPION SOSIAALIPÄIVYSTYS l l l l l Ulla-Maija Huttunen Vastaava sosiaalityöntekijä Kuopion sosiaalipääivystys Lastentie 1 A D-ovi, Kuopio PoSoTe 4

114 TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN OPISKELUHUOLTO PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELU T

115 OPISKELUHUOLLON PERUSTA voimaan tulleen opiskelijahuoltolain mukaisesti Kuopion kaupunki järjestää alueellaan toimiville toisen asteen oppilaitoksille kuraattori- ja psykologipalvelut (opetussuunnitelmaperusteiset opiskelijat). Opiskelijahuolto tukee opiskelijoiden yksilöllistä sekä oppilaitoksen yhteisöllistä hyvinvointia, opiskelijoiden mielenterveyttä, turvallista oppimisympäristöä sekä pyrkii ehkäisemään tai lieventämään opiskeluun liittyviä ongelmia. Kuraattorin ja psykologin työ on varhaista puuttumista, joka pyrkii vähentämään opintojen keskeytymisiä ja ehkäisemään syrjäytymistä.

116 o Henkilökohtaisen vastaanoton lisäksi kuraattorit ja psykologit osallistuvat opiskeluhuollollisiin ryhmiin sekä tarvittaessa opiskelijoiden hoitokokouksiin, asiakassuunnitelmaneuvotteluihin, kuntoutuksen suunnitteluun ja muihin opiskelijahuollon asiantuntemusta tarvitseviin oppilaitoksen ulkopuolisiin asiakastilanteisiin. o 2. asteella työskentelee yhteensä 5 kuraattoria ja 4 psykologia. Työntekijäkohtainen opiskelijamäärä on tällä hetkellä noin Työssä painottuu myös kouluyhteisöille annettu konsultatiivinen työ ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa o Psykologin ja kuraattorin työnjako on yksilöllisesti harkittavissa tärkeintä on, että nuori ohjautuu opiskeluhuollon piiriin tukea tarvitessaan.

117 PSYKOLOGI tarjoaa tukea haasteellisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa mielenterveyden pulmissa. Hän on myös mukana oppimis- ja keskittymisvaikeuksien tunnistamisessa ja niissä tukemisen suunnittelussa. tekee asiakastyötä terveydenhuollon ammattihenkilönä. Käyntien määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin tai hoitoon tai muihin palveluihin.

118 PSYKOLOGIIN VOI OLLA YHTEYDESSÄ ESIMERKIKSI SEURAAVISSA ASIOISSA: Opiskeluun liittyvä stressi Masentuneisuus Ahdistuneisuus Yleiset pahan olon tunteet Perhe- ja muihin ihmissuhteisiin liittyvät huolet Erilaiset kriisitilanteet Oppimisen pulmat

119 KURAATTORI Kuraattorit vastaavat oppilaitoksen sosiaalityön palveluista. He ohjaavat ja auttavat opiskelijaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten itsenäistymiseen, asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyteen, arjenhallintaan, opiskelukuntoon ja opiskeluvalmiuksiin liittyvissä asioissa. Kuraattorit tiedottavat opiskelijoiden käytettävissä olevista palveluista sekä tarvittaessa ohjaavat opiskelijoita erilaisten palveluiden piiriin ja työkunnon arviointiin.

120 KURAATTORIIN VOI OLLA YHTEYDESSÄ ESIMERKIKSI SEURAAVISSA ASIOISSA: Poissaolot Opiskelumotivaatio Asumiseen ja toimeentuloon liittyvät asiat Elämän kriisitilanteet Päihdeasiat Elämänhallinta Ihmissuhteet

121 YHTEYDENOTOT Opiskelija voi itse varata ajan tai Vastaanotolle voi hakeutua esim. vanhemman, terveydenhoitajan, erityisopettajan tai opintoohjaajan kautta

122 Äitiyshuollon tuottavuusohjelma v2013-/psshp PoSoTe /Perheiden, lasten ja nuorten työryhmälle Leea Keski-Nisula, ma. ylil Synnytys- ja naistentautien klinikka,kys

123 Äitiyshuollon tuottavuusohjelman työryhmä Kokoontumiset v = 9 kertaa, viimeksi 2/2015 Läsnä edustajia Ylä-Savon sote, KYS, PTH, Kysteri, Kuopion tk, tietyistä kunnista: Siilinjärvi, Pielavesi Puheenjohtajana yl prof ylil Seppo Heinonen ad kevät 2014, sen jälkeen ayl Maija-Riitta Orden

124 Tuote/Mittarit Tuote normaaliraskaus/ riskiraskaus Mittarit: Poliklinikkakäynnit, Päivystyskäynnit

125 Tavoite/toimeksianto Äitiysneuvolatoiminnan ja KYS:n synnytysklinikan alueellinen kehittäminen ja yhdessä toimiminen. Pyrkimyksenä mm. äitiyshuollon päivystyskäyntien hillintä, hoitojaksojen lyhentäminen, hoidon keventäminen, hoidon ja tutkimusten päällekkäisyyksien poisto, jako matalan ja korkean riskin synnyttäjiin (potilashotelli vs osastoseuranta)

126 Synnytystoiminnan tausta Pystyttävä tarjoamaan 24/7 päivystysvalmiudessa Tarvitaan riittävä henkilökunta mutta sille on oltava käyttöä myös elektiivisesti

127 Synnytystoiminnan laatu KYSissä Maan huipputasoa Synnytyksiä v Sektioprosentti yliopistosairaaloista maan matalin 12.9%, perinataalikuolleisuus ja sairastavuus matala Äitiyspoliklinikkakäyntejä n 7100/v Antenataalihoitojaksoja 770/v Lapsivuodeosastolla 2200 hoitojaksoa/v Synnytyksen jälkeinen seurannat 3.5pv/synnyttäjä (koko maa n 2.9pv) Lapsia kotiutus n 6-8/pv

128 Ongelmat Synnyttäjät sairaampia, vanhempia, lihavampia, vaativampia, moniongelmaisia (psyyke- ja päihdeongelmat)-matalan riskin synnyttäjiä vain n 10-15% Kokematon ja nuori henkilökunta (tällä hetkellä n 20-30% naisten akuuttikeskuksen hoitajahenkilökunnasta työkokemusta max 1v) Laajat synnytyspuolen toiminnan muutokset KYSissä v resurssiselvittelyt, työnkuvan uudelleen suunnittelu KYSissä v2013 päivystyskäyntien määrä /synnytys suurempi kuin muissa shp:ssä (3.4 vrs oys 2.6)

129 Päivystyskävijät synnytysvastaanotolla 50% kuopiolaisia- 1800/v Päivystyskäynti n 2x kalliimpi kuin sovittu käynti pkl pyrkimys vähentää raskaana olevien päivystyskäyntejä (varsinkin kuopiolaiset) Terveydenhoitajan puhelinpalvelu aamuisin (KK) Synnytyssalissa triagekätilö joka tekee minimaalisen uätutkimuksen gravidalle ylimääräiseen uätutkimukseen hakeutuvuus vähentynyt?

130 Kumppanuusgynekologi Kuopion kaupungin kanssa (ei toteutunut 1/2014), nyt kuitenkin gynekologi aloittanut virassa Kuopion tkssa yhteistyön toiminnan selvittäminen ja järkeistäminen Kumppanuuskätilö muuttui kotikätilö (KYS); toiminta alkoi 3/2014; toimintaa jouduttu supistamaan isojen synnytysklinikan toiminnan muutosten+ henkilöstöresurssien vuoksi

131 Muita yrityksiä Potilashotelli-tyyppinen lapsivuodehoito matalan riskin synnyttäjille (resurssien kohdentaminen riskisynnyttäjille) ei toteutumassa tilalle perhehuoneiden lisääminen vuodeosastolla Keskusneuvola (Kuopio) KYS:n hoito-ohjeiden saatavuus avoterveydenhuollossa (yhteiset hoitomallit) Mahdollisimman varhainen kotiuttaminen ja sujuva tiedonkulku

132 Päivystyskäynteihin liittyviä asioita Käyty läpi päivystykävijöiden hoitopolkua 20% ilman lähetettä Uuden neuvolaoppaan mukana avopuolen käyntien määrä jakaantui eri lailla riskittömien ja riskillisille neuvolakäyntien kokonaismäärä ei kuitenkaan vähentynyt Tietojärjestelmäongelmat: dg koodeja ei saada ulos miksi käyneet volla (avopuolella)

133 Päivystyskäyntien määrä laskenut muilla mutta ei kuopiolaisilla potilaat ensin puhelimella yhteyttä triagekätilöön, tilannearvion perusteella vastaanotolle nla/sairaala

134 Kuopiolaiset Kuopiolaiset potilaat Muutos% Päivystyskäynnit synnytyssali/gynpkl Käynnit äpolilla Hoitopäivät Hoitopäivät Hoitojaksojen kesto Hoitojaksojen kesto

135 Muita ideoita Sähköinen uäkuvakonsultaatio Konsultaatiomahdollisuuksien parantaminen Ketjulähettitoiminta ulkopuolisten tutustumisjaksot eri hoitoyksiköihin Synnytysvalmennuksen kehittäminen

136 MK 1

137 LASTENSUOJELUN TULEVAISUUSODOTUKSIA, MUUTOS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTARPEITA POSOTE MK 2

138 MK 3

139 Kuopiossa, Suomen kahdeksanneksi suurimmassa kaupungissa, on yli asukasta ja koko Kuopion vaikutusalueella elää ihmistä MK 4

140 LAPSIPERHEPALVELUJEN PROSESSIT L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö STRATEGIAT, ARVOT JA VISIO LASTEN JA PERHEIDEN TARPEET YKSILÖ-JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ TUKIPALVELUINEEN LASTENSUOJELUN TARPEEN ARVIOINTI OHJAUS JA NEUVONTA (PALVELUOHJAUS) SUUNNITELMALLINEN JA TAVOITTEELLINEN TUKEMINEN YHDESSÄ SIDOSRYHMIEN (MM. KOTIPALVELU JA PERHETYÖ) KANSSA AKUUTTI TYÖ JÄLKIHUOLTO PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT KRIISITYÖ SEUDULLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS (12 KUNTAA) PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ RIITA- JA RIKOSASIOIDEN SOVITTELU (POHJOIS-SAVO) LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO PERHEHOITO AMMATILLINEN PERHEHOITO AMMATILLISET PERHEKODIT LAITOSHUOLTO (OMA JA OSTOPALVELUT) MK JOHTAMINEN JA MUU TOIMINNAN TUKI VOIMAANTUNEET, ILMAN LASTENSUOJELULLISTA TUKEA SELVIYTYVÄT LAPSET JA PERHEET 5

141 MK 6

142 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden tilanteesta Lastensuojeluilmoitusten määrä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Samoin kuin pyynnöt lastensuojelutarpeen arvioimiseksi ovat kasvaneet vuosittain vuodesta 2012 (100 pyyntöä) vuoteen 2014 (207 pyyntöä). Myös ennakolliset lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut kasvussa (v , v ). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden lasten määrä on Kuopiossa korkea (2,2% vastaavanikäisestä väestöstä). 1,4 1,5 1,5 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 2,2 2,2 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,7 1,7 Oulu Tampere Lahti Turku Jyväskylä Kuopio Joensuu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piiriin ohjautuvien vuotiaiden määrä 11,2% vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (2013) on suurin suhteessa vertailukaupunkeihin. Tukitoimien piiriin ohjautuvien prosentuaalinen osuus on kasvanut koko ajan vuodesta MK 7

143 Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut työryhmä Alueen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kartoittamisen ongelmana on, että yksiköt ja niiden tarjoamat palvelut, toimintaprofiilit ja myös tilastointi eroavat kunnittain. Yhteinen ongelma on pienten yksiköiden haavoittuvuus; yksittäiset henkilömuutokset vaikuttavat toimintaan, eivätkä yksiköt ole myöskään aidosti moniammatillisia. Palvelujen tarjonta ja käyttö ei jakaudu tasaisesti, eivätkä palvelut ole tasalaatuisia. Pohjois-Savon lapsimäärästä noin puolet asuu Kuopion alueella ja Kuopion lasten mielenterveyspalveluihin liittyvät pulmat vaikuttavat merkittävästi koko alueen tarkasteltuihin lukuihin. Lapsiin kohdistuvat palvelut Kuopiossa ovat paljon vähäisemmät kuin muualla Suomessa MK 8

144 Perheneuvolapalvelut (Sotka) Peittävyys alle koko maan keskiarvon Kuopio (n. 6 %) Vieremä pienen kunnan luvut voivat vaihdella paljon Rautavaara ei ilmoitettua perheneuvolan työntekijää Lähellä maan keskiarvoa (n 10%) Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kaavi, Rautalampi Peittävyys yli Pohjois-Savon keskiarvon (yli 20%) Siilinjärvi: peittävyys n. 27% - sisältää hyvinvointineuvolan moninaisemman asiakasjoukon, ei ainoastaan lasten mielenterveystyötä tekevän 2,5 hengen perheneuvolan asiakkaita Varkaus: peittävyys n. 21% - sisältää sekä perheneuvolan asiakkaita, lasten ja nuorisopsykiatrian potilaita että oppilashuollon asiakkaat Maaninka, Keitele, Lapinlahti, Vesanto, Suonenjoki Mitä palveluja ja asiakasryhmiä peittävyysluvut sisältävät? Perheneuvoloiden asiakkaiden ikäjakauma ja kohderyhmä vaihtelee paljon eri kuntien välillä ja peittävyyttä kuvaavat luvut sisältävät usein muutakin kuin kunnan järjestämiä 0-13-vuotiaiden lasten mielenterveyspalveluja MK 9

145 KUOPION KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA l l l l l Kuopion kaupungin tuottavuutta parantavat yhteiset toimenpiteet perustuvat - palvelualueuudistukseen - toimintakatteen kasvurajoitteelle - tuottavuutta parantavaan keinovalikoimaan Palvelualueilla on lisäksi omia tuottavuustavoitteita ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä MK 10

146 TAVOITTEET Painopistettä siirretään yhä enemmän l l l l l l asiakassegmentointiin ja uudenlaiseen palvelutarpeiden arviointiin tuote- ja palveluinnovaatioihin palveluntuottamismallien tuottavuutta kuvaaviin vertailumalleihin eri kustannustekijöiden merkitykseen palveluntuottamismallien vertailuissa suunnittelu- ja seurantaprosessien kehittämiseen palvelualueilla yli sektorirajojen menevien asiakasprosessien tuotteistukseen ja mittarointiin MK 11

147 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISHAASTEITA l l l l l Tietoon perustuva ohjaus ja johtaminen - indikaattorit Monialaisuus ja monitoimijaisuus sektori- ja organisaatiorajat ylittävänä sekä varhaisessa tukemisessa että korjaavissa palveluissa l - kumppanuuksien asiakaslähtöinen, lapsen kasvua ja kehitystä tukeva tai perheen/kuntalaisen hyvinvointia edistävä kehittäminen muiden julkisten toimijoiden, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa - tietosuoja - tilaratkaisut Sähköiset palvelut Prosessien hallitsevuudesta laadun ja sisällön varmistamiseen Dokumentaatio - riittävää ja oikeaa, mutta ei hallitsevaa, kohtaamista estävää MK 12

148 Kunnan moniulotteisen toiminnan ja vähenevien resurssien oikea, asiakkaiden muuttuviakin tarpeita vastaava kohdentaminen Notkeus Uusien välineiden ja menetelmien hyödyntäminen etenkin lasten ja nuorten kanssa toimittaessa / osallisuuden edistämisessä MK 13

149 KUMPPANUUDEN PERIAATTEET l l l l l l Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan täydentäen Yhteisellä asialla yhteistyössä Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien Selvät pelisäännöt auttamistyöhön, palvelutuotantoon ja edunvalvontaan Talous ja työnjako kunnossa sekä tehtävät tasapainossa (STM) MK 14

150 NUMEERISIA INDIKAATTOREITA LASTENSUOJELUUN l l l l Kuopiossa lähdetty luomaan uudenlaista lähestymistapaa ensin kotihoidossa Lapsiperhepalveluissa on hyödynnetty kotihoidon luomaa pohjaa, mutta huomioitu lapsi ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti ottaen mukaan kullekin vaiheelle keskeiset asiat Tavoitteena sähköinen yhteinen arviointiväline, jolla kunnan eri toiminnot/yksiköt määrittävät asiakkaana olevan lapsen, isän ja äidin kulloisenkin tuen tarpeen ja sen kohdentumisen Tulevaisuudessa myös asiakkaat itse ja yksityiset palveluntuottajat arviointivälineen käyttäjiksi MK 15

151 Arviointivälineen toiminnallisuus pyritään rakentamaan sellaiseksi, että se mahdollisimman monen asiakkaan kohdalla pystyy ehdottamaan asiakkaan tuen/palvelutarpeen näkökulmasta sopivinta palvelupakettia ja siihen liittyvää etenemismallia sekä menetelmiä. Tällä toimintamallilla räätälöidään palveluja ja toisaalta tuetaan asiakkaiden tasalaatuisempaa palvelua. Samalla yhtenäistetään myös sosiaalityöntekijöiden arviointi- ja toimintamalleja MK 16

152 OIKEASSA PAIKASSA, OIKEA-AIKAISESTI, OIKEIN KEINOIN JA OIKEIN KOHDENNETUSTI OSALLISTAEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE MK 17

153 KIITOS JA INNOSTUSTA MEILLE KAIKILLE JATKOON! MK 18

154 KOULUPSYKOLOGIN TYÖ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA K A S V U N J A O P P I M I S E N T U K I, K U O P I O N K A U P U N K I

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Auta lasta ajoissa- Moniammatillinen yhteistyö Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta. 31.1.2014/ tarja nylund

Auta lasta ajoissa- Moniammatillinen yhteistyö Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta. 31.1.2014/ tarja nylund Auta lasta ajoissa- Moniammatillinen yhteistyö Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta 31.1.2014/ tarja nylund Eksoten alueen kunnat, Imatra mukana erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin

Lisätiedot

Matala kynnys, varhainen tuki ja tiivis yhteistyö Lasten ja nuorten talon toiminnasta

Matala kynnys, varhainen tuki ja tiivis yhteistyö Lasten ja nuorten talon toiminnasta Matala kynnys, varhainen tuki ja tiivis yhteistyö Lasten ja nuorten talon toiminnasta 26.9.2014 Tarja Nylund perhepalvelujen johtaja Eksoten alueen kunnat, Imatra mukana erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mihin tutustuttiin? LASTEN JA NUORTEN TALON MATALAN KYNNYKSEN VASTAANOTTO- JA ALKUARVIOINTIYKSIKKÖ (LYHYTINTERVENTIO)

Mihin tutustuttiin? LASTEN JA NUORTEN TALON MATALAN KYNNYKSEN VASTAANOTTO- JA ALKUARVIOINTIYKSIKKÖ (LYHYTINTERVENTIO) Mihin tutustuttiin? LASTEN JA NUORTEN TALON MATALAN KYNNYKSEN VASTAANOTTO- JA ALKUARVIOINTIYKSIKKÖ (LYHYTINTERVENTIO) TIINA VORMISTO palveluesimies arviointi-ja vastaanottoyksikkö MAARIT RUOKONEN psykiatrinen

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen

Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Tampere 12.10.2011 Pälvi Kaukonen, ylilääkäri,

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Lasten suojelun kesäpäivät Oulu, 9.6.2015 Arja Hastrup, THL Marjaana Pelkonen, STM Uusi hallitusohjelma 2015-2017:

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

TUKEVA1 Kainuun osahanke

TUKEVA1 Kainuun osahanke TUKEVA1 Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina Knuutinen Tiina Koskinen Jaana Pääkkönen Peruspalvelut Peruspalvelujen ensijaisuus Perhekeskus mmonitoimijaisena osaajana Erityispalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologipalvelut

Kuraattori- ja psykologipalvelut Kuraattori- ja psykologipalvelut Lähtökohdat Kuraattori- ja psykologipalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Lain 7 mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmän väliraportti

Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmän väliraportti Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmän väliraportti Perhepalveluiden alatyöryhmän palvelujäsennys kuntien asiakaslähtöisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantomalliksi Sisällys 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot