Tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut. Avopediatrian työryhmän alatyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut. Avopediatrian työryhmän alatyöryhmä"

Transkriptio

1 Tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut Avopediatrian työryhmän alatyöryhmä

2 Tuottavuusohjelma 2013-> Kliiniset toimintaryhmät Mielenterveys Avopediatrinen työryhmä Avopediatrian työryhmän ja toimeksiannon laajentaminen 2014 : Tuottavuusohjelman avopediatrian työryhmän laajentaminen lasten ja nuorten mielenterveystyön avopalvelujen (KYS, Kuopio ja Siilinjärvi) sekä sosiaalitoimen edustajilla (lastensuojelu) Marraskuu 2014 alkaen 4 kokoontumista

3 Työryhmä Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, pj. Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Kirsti Kumpulainen, ylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS Saija Roine, apulaisylilääkäri, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, Kuopio Outi Heiskanen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Kuopio Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio Hanna-Mari Tanninen, palveluesimies, Kuopio Mikko Korhonen, johtava lääkäri, Siilinjärvi Raija Voutilainen, hankepäällikkö, KYS Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri Työryhmän alueellisen edustavuuden varmistaminen Helena Lindman, perheneuvolan esimies, Ylä-Savon sote Pekka Harjuveteläinen, sairaanhoitaja, Kysteri Varkaus?

4 Työryhmän toimeksianto Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelujen alueellinen kehittäminen Työnjaon suunnittelu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kesken optimaalinen hoidon porrastus ja vaikuttavuus huomioiden Nykyinen lasten ja nuorten mielenterveyden avopalvelujen palvelurakenteen kuvaus toiminnan, talouden ja henkilöstön näkökulmasta SWOT-analyysi vahvuuksista ja heikkouksista Nykyisen palvelumallin pohjalta luodaan uusi toimintamalli tuottavuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, henkilöstö ja talous huomioiden

5 Lasten ja nuorten palvelut omaksi kokonaisuudeksi Osastonylilääkäri Sami Remes: lastenlääkärit ja kouluterveydenhuollon lääkärit linkittyvät saumattomasti myös mielenterveyspuolelle ja kentälle suuntautuvaa työtä tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän

6 Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kartoitus Palvelujen selvitys aikaa vievää ja haastavaa Lastenpsykiatrian klinikan selvitys 4v sitten Simo Kokko, järjestämissuunnitelmatyöryhmä, kartoittanut 2013 lasten mielenterveyspalvelujen toimijoita Pohjois-Savon alueella Toive-työryhmä on kartoittanut aikuisten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja alueella Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja kunnissa tarjoavat perheneuvolat, erityistason lasten mielenterveyspalveluja on Kuopiossa (LNMY) ja Ylä- Savossa (lastenpsyk pkl)

7 Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut Vahvuudet Heikkoudet Ammattitaitoinen, osaava, motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilökunta Hyvä alueen ja yhteistyökumppaneiden tuntemus Tarpeenmukaiset työskentelytavat ja monipuolinen hoitovalikko Toiminta lähellä perustasoa; jalkautuminen, konsultaatiot Verkostoituminen Koulutus- ja tieteellinen osaaminen Kuopiossa hyvä lähijohtaminen Siilinjärvellä lapsiperheiden palveluverkon kokonaisuus Iisalmessa hyvä paikallinen yhteistyö Henkilöstömäärän riittämättömyys, ikääntyminen ja henkilöstön vaihtuvuus Perustasolla lasten mielenterveysosaajien puute Rekrytointivaikeudet Haasteelliset rajapinnat (hoidon siirtymät) Tilaongelmat - muutot, remontit, sisäilmaongelmat, hajautetut toimipisteet Alueellinen epätasa-arvo hoidon saatavuudessa ja saavutettavuudessa Erilaisten toimintakäytäntöjen yhteen sovittaminen Riittämättömät terapiapalvelut alueella

8 Palvelujen tämänhetkinen tilanne Palvelut ovat hajanaisia ja monin eri tavoin järjestettyjä Pieniä yksiköitä haavoittuvuus, sidottuja yksittäisiin ihmisiin Muutokset vaikuttavat olennaisesti palvelujen saatavuuteen Ei aitoa moniammatillisuutta Vaikea selvittää Hoidon porrastuksen pitkäjänteinen suunnittelu ja toteutus haastavaa Perustason lasten mielenterveyspalveluja on vähän suhteessa lapsiväestöön Ei yhteistä työryhmän kantaa palvelujen järjestämisestä

9 Pohjois-Savon shp, väestöennuste, 0-15v, vv v

10 Palvelujen tarve Moniongelmaisuus Käytösongelmat Katkeavat ihmissuhteet Kiireelliset lähetteet lisääntyneet Lisääntynyt verkostoitumisen tarve Hoitomuotojen integraatio Psykiatrinen sairastavuus alueella Perheisiin liittyvät riskitekijät

11 SOTE Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset, laadukkaat palvelut koko maassa Peruspalvelujen vahvistaminen Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Tuen ja osaamisen porrastus Universaalit palvelut Kohdennetut varhaisen tuen palvelut Erityistason palvelut Vaativimmat palvelut?

12 Integraatio PTH Sosiaalihuollon palv ESH Sosiaalihuollon erityispalvelut YO-sair Vaativat lastensuojelutoimet

13 PTH ESH Pediatria Lneu Fon YO-sair Aik psyk Gyn Integraatio Päivähoito Esikoulu Koulu Oppilashuolto Perheneuvola Kolmas sektori Sosiaalihuollon palv Sosiaalihuollon erityispalvelut Vaativat lastensuojelutoimet

14 PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss

15 Erityinen tuki KUOPION KAUPUNKI Lapsiperhepalvelut Kaupungin avopediatrian palvelut (0-15 v) Kuntoutus -puheterapia -fysioterapia -jne Neuvolan koti- ja perhetyö (0-6 v.) Neuvola (100%) -äitiys -lasten Lasten mielenterveysyksikkö (0-12 v) Perheneuvola (0-12 v.) Lähete / Tiivis yhteistyö Tehostettu tuki Oppilashuolto -koulupsykologit, koulukuraattorit Yleinen tuki Kouluterveydenhuolto (100%) Nuorten mielenterveysyksikkö (13-19 v) Sihti (13-19 v.) Opiskeluterveydenhuolto Lasten ja perheiden arki kotona Omalääkäritoiminta (100%) Lasten ja perheiden arjen kumppanit peruspalveluissa Päivähoito (60%) keltot, eltot Esikoulu (100%) keltot, eltot Perusopetus (100%), sisältäen nuorisotoimen ja erityisopetuksen Opiskelu -lukio - ammatillinen 2. aste

16 Kuopion kaupungin järjestämät lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut/saija Roine Perustason mielenterveyspalveluja lapsille (1 12- vuotiaat) tarjoaa perheneuvola. Erityistason palveluja lapsille tarjoaa lasten mielenterveysyksikkö (0 12-vuotiaat) ja nuorille nuorten mielenterveysyksikössä (13 19-vuotiaat) Sihti on lähetteetön nuorten vastaanottoyksikkö (13 22-vuotiaat). Perheneuvolassa on tällä hetkellä 6 työntekijää, kun suositusten mukaan pitäisi olla 20

17 Hoidon porrastus - Periaatteet Asiakaslähtöisyys Jatkuvuus Moniammatillisuus Verkostoituminen Jalkautuminen Kasvun ja kehityksen mahdollistaminen/ esteiden poistam./ vähentäm. Lapsen toimintakyky Perheen toimintakyky Moniongelmaisuus

18 LAPS Kaukonen ym. Lapsen Kehitys Toimintakyky kotona Toimintakyky ph:ssa, koulussa, oppiminen Toimintakyky sosiaalisissa suhteissa Vanhempien kyky säädellä lapsen tunne-elämää ja käytöstä Sisäänpäin suuntautuvat oireet Ulospäin suuntautuvat oireet Vakavan mielenterveyshäiriön epäily, itsetuhoisuus tai muiden vahingoittamisen riski Vanhempien/perheen Toimintakyky Päihteet Väkivalta Huoli lapsesta Suvun mt-häiriö Aiemmin todettu lapsen erityisen tuen tarve Onko vanhemmalla huolta lapsesta

19 PikkuLAPS Kaukonen ym. Lapsen Kehitys Somaattiset sairaudet Toimintakyky kotona Toimintakyky ph:ssa Ilottomuus, vetäyt., ahd., pelot ja leikin vähäisyys Liiall. aggr, uhmakkuus, levottomuus Vaara itselle/muille Merkittävän poikkeava kontaktikyky, käyttäytyminen, tunne-elämä, ajattelu Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksesta huoli (katsekontakti, puhe, fyysinen kontakti, tunteiden jakaminen, viestien ymmärtäminen) Vanhempien/perheen Toimintakyky Päihteet Väkivalta Huoli lapsesta Suvun mt-häiriö Onko vanhemmalla huolta lapsesta

20 Lapsen psykososiaalisen terveyden ja Jos pisteitä on <4 - ota huolet puheeksi toimintakyvyn arvio tee lisäselvittelyt ja järjestä tarvittaessa tuki >8 - harkitse lastenpsykiatristen palvelujen konsultaatiota/lähetettä A. huolet painottuvat lapsen oireisiin ja alentuneeseen toimintakykyyn (kysymykset LAPS 1-7, Pikku-LAPS 1-10) B. Kun oireet painottuvat perheen toimintakykyyn ja kuormitustekijöihin (kysymykset 9-14) pene Jos kyse on lapsen vakavasta mielenterveyshäiriöstä, psykoottisuudesta, itsetuhoisuudesta, muiden vahingoittamisesta tai huoli pikkulapsen merkittävästä poikkeavuudesta kontaktikyvyssä, tunne-elämässä, käyttäytymisessä tai ajattelussa ohjaa lastenpsykiatrialle erikoissairaanhoitoon

21 Lasten mielenterveyspalvelujen työntekijät PSSHP

22 Pene ja perustason esh Oppilashuolto 0-13v as Kuopio 7 (3,5ps, 3,5sos) + 5 (1lääk, 3ps, 1sos) 6,5 ps, 6,1 kur Maaninka 0,5 sos 0,5kur 627 Tuusniemi 0,5 (sos) Juankoski, Kaavi, Rautavaara Pielavesi, Keitele, Terve, Vesanto 1,3(0,05lääk, 0,8ps) 1 kur =1217 2(4x0,5 sos) 1(4x0,25kur) Leppävirta 2(1ps, 1sos) Siilinjärvi 6,5( 0,5lääk, 4ps, 2sos) 3 kur 4090 Lapinlahti 2,15(0,15lääk, 1ps,1sos) 1ps, 1kur 1593 Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Suonenjoki, Rautalampi Varkaus 12,35(1,9lääk, 5,9ps, 2,9sos, 2,65sh) + 2,3 (0,1lääk, 1ps, 1sos,0,2sh) + 0,2 (0,1ps, 0,1sos) ,5+05kur = =5570 2,8 (0,5lääk,1,5ps,0,8sh ) +0,2sh 0,5ps,1kur =1437 3,2 (0,2lääk, 2ps, 1sos)+1,6 (0,1lääk, 0,5ps, 1sh) 2ps,2kur 2845

23 Nykyiset resurssit Sotkanet tilastoja Luvut vaativat lähempää tarkastelua Pienet kunnat yksittäinen lapsi vaikuttaa merkittävästi lukuihin Kaavio 1

24 Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat eri ikäryhmissä v vuotiaat 7-15-vuotiaat vuotiaat Koko maa (29,8%) (61,4%) 3386 (8,9%) PSSHP 410 (15,8%) 1504 (57,8%) 686 (26,4%) Kuopio 30 (3,9%) 180 (23,9%) 525 (69,7%) Maaninka Tuusniemi Juankoski Kaavi Rautavaara Pielavesi Keitele Tervo Vesanto

25 Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat eri ikäryhmissä vuotiaat 7-15-vuotiaat vuotiaat Koko maa PSSHP Leppävirta Siilinjärvi 89 (20,3%) 308 (70,2%) 42 (9,6%) Lapinlahti Iisalmi 67 (20,8%) 224 (69,6%) 31 (9,6%) Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Suonenjoki Rautalampi Varkaus 50 (14,9%) 253 (75,5%) 32 (9,6%)

26 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Kuopio 63,8 53,2 37,5 Varkaus 155,0 217,9 204,6 Iisalmi 98,9 114,9 96,8 Jyväskylä 68,1 75,1 72,3 Tampere 57,0 60,8 61,1 Helsinki 74,2 72,7 75,1 Koko maa 72,0 74,0 74,2

27 Perheneuvolat 1 -Sotkanet 2013 Koko maassa asiakkaista 29,8%% alle kouluikäisiä, 61,4% peruskouluikäisiä, 8,9 % vuotiaita Pohjois-Savossa vuotiaiden osuus 26,4% Kuopiossa 23,9% peruskouluikäisiä ja vuotiaita 69,7%, vaikka asiakaskunnaksi on rajattu 0-12-vuotiaat Kuopiossa käyntimäärät ovat vv vähentyneet Kuopiossa peittävyys jää alle koko maan keskiarvon vv , vaikka tarkastelussa on käytetty kahden korkeimman arvon saaneen vuoden keskiarvoa ja mukana on myös jonkun toisen yksikön käyntilukuja - peruskouluikäisten palvelut jäävät selvästi alle maan keskiarvon. Pienten ja keskisuurten kuntien perheneuvoloiden käyntiluvut ovat pieniä ja vaihtelevat vuosittain, peruskouluikäisten osuus asiakkaista vastaa useimmissa kunnissa koko maan tasoa

28 Perheneuvolat 2 - Sotkanet 2013 Perheneuvoloiden peittävyys koko maassa n 7,5%, Pohjois-Savossa n 20% Peittävyys on keskimääräistä laajempi Varkaudessa (n 21%) ja Siilinjärvellä (n 27%) Siilijärven peittävyyslukuihin sisältyy 2,5 työntekijän perheneuvolan asiakasjoukon lisäksi hyvinvointineuvolan selvästi laajempi, monipuolisempi asiakasjoukko Varkaudessa perheneuvolan kuuluvat perheneuvolan asiakkaiden lisäksi lasten ja nuorisopsykiatriset potilaat ja myös oppilashuollon asiakkaat Perheneuvolan peittävyys on yli 20% myös Maaningan, Keiteleen, Lapinlahden, Vesannon ja Suonenjoen kunnissa - liittyy myös yksiköiden toimenkuvaan ja asiakaskunnan ikäjakaumaan Peittävyys on alle keskiarvon myös Vieremällä ja Rautavaaralla (vuosista kattavinta) Vieremä kuuluu Ylä-Savon soteen - sattuman tuomaa vaihtelua? Perheneuvoloissa moninaista ja toisistaan poikkeavaa toimintaa - tekee vertailun vaikeaksi Luvut sisältävät myös muuta kuin perinteistä perheneuvolatyötä ja ikäluokka ei rajaudu lapsiin

29 Kaavio 2 Avohoitokäynnit

30 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / yksi 0-12-vuotias Koko maa 0,21 0,22 0,23 PSSHP 0,25 0,28 0,27 Kuopio 0,39 0,44 0,38 Maaninka 0, 02 0, 06 0,10 Tuusniemi 0,61 0,55 0,38 Juankoski 0,28 0,40 0,34 Kaavi 0, 06 0, 09 0,18 Rautavaara 0,13 0,25 0,03 Pielavesi 0,13 0, Keitele 0,10 0,19 0,31 Tervo 0, 33 0,59 0,58 Vesanto 0,10 0,31 0,20

31 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Leppävirta 0,21 0,23 0,15 Siilinjärvi 0,12 0,14 0,14 Lapinlahti 0,15 0,15 0,24 Iisalmi ,23 0,26 Kiuruvesi 0,21 0,21 0,25 Sonkajärvi 0,04 0,29 0,21 Vieremä 0,28 0,23 0,21 Suonenjoki 0, 04 0,04 0,06 Rautalampi 0,01 0, 02 0, 07 Varkaus 0, 03 0,06 0,16

32 ESH:n avohoitokäynnit Pohjois- Savossa, alle 13v Esh:n avohoitokäyntejä (0-12v) on vähän maan keskitasoa enemmän Yksilöterapiat toteutettu lastenpsykiatrian poliklinikan hoitotiimissä. Muualla maassa psykoterapiat pääsääntöisesti toteutetaan ostopalveluina eivätkä näy erikoissairaanhoidon käyntilukuina. Vaikuttaa avohoitokäyntien kokonaismäärään KYS:ssä, noin 25% poliklinikkakäynneistä yksilöterapiakäyntejä. Terapiassa käyvistä lapsista 3/4 kuopiolaisia, noin kolmasosa kuopiolaisten käynneistä yksilöterapiakäyntejä Terapiakäyntien merkittävä osuus selitti myös yliopistosairaaloiden Benchmarkingvertailussa (2010) keskuskaupunki Kuopion keskimääräistä suuremmat erikoissairaanhoidon käyntiluvut. Yksittäisen lapsen terapia muuttaa merkittävästi pienen kunnan käyntilukuja Etäisyys KYS:stä vaikuttaa erityisesti siihen, voiko lapsi käydä tiiviissä terapiassa Kunnan itse tuottamat/ostamat palvelu näkyvät luvuissa, esim Ylä-Sote tuottaa omia terapiapalveluita ja ostaa terapiapalveluja

33 Kaavio 3 Sairaalahoito

34 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 100 vastaavanikäistä Koko maa 0,48 0,45 0,44 PSSHP 0,73 0,56 0,51 Kuopio 0,84 0,58 0,47 Maaninka 0,62 Tuusniemi 1,13 Juankoski 2,02 1,10 Kaavi 0,86 1,07 Rautavaara 0,0 0,0 Pielavesi 0,96 0,55 Tervo 0,0 0,0

35 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1 00 vastaavanikäistä Leppävirta 0,41 0,52 0,37 Siilinjärvi 0,57 0,38 0,49 Lapinlahti 0,43 0,67 0,59 Iisalmi 0,57 0,70 0,48 Kiuruvesi 1,01 0,46 0,71 Sonkajärvi 0,60 Vieremä 0,77 0,79 Suonenjoki 0,59 0,38 0,39 Rautalampi 0,0 1,05 Varkaus 0,67 0,62 0,77

36 Sairaalahoidot Tarkastelu koskee sekä lastenpsykiatrian ikäluokkaa että osaa nuorisopsykiatrian ikäluokasta (ikäryhmä alle 17v) PSSHP:n alueella osastohoidossa ollut suurempi osa lapsista/nuorista, Kuitenkin laskeva trendi ja Kuopion osalta v osastohoitoon ohjautuvan osuus vastaa koko maan tasoa Avohoitopainotteisuutta on lisätty jo aiemmin nuorisopsykiatrialla (Välimaaston työryhmä) ja v 2015 myös lastenpsykiatrialla (Koti- ja akuuttihoito työryhmä). Erityisesti osastohoitoa kuvaavat luvut ovat pieniä ja pienten kuntien luvuissa vuosittaiset pienetkin, yksittäisin lapsiin liittyvät muutokset näkyvät merkittävinä muutoksina luvuissa Luvuista on vaikea tehdä johtopäätöksiä yhden tai kahden lapsen osastohoitoon ohjautuminen voi nostaa pienen kunnan tilaston kärkeen erityisesti kun tarkastellaan suhdelukuja

37 Haasteita ja tavoitteita Tieto-taito pienissä yksiköissä vaihtelee, henkilöstöllä osittain vähäinen lasten mielenterveysalan osaaminen Yllättävät muutokset organisaatioissa Henkilöstön muutokset Keskittämisen tarve Riittävän isoja yksikköjä Jalkautumisen lisääminen Konsultaatiot Jatkuvuutta Ammattitaidon ylläpitäminen Osaamisen turvaaminen Helpottaa rekrytointia

38 Huomioitava Lapsen ikä, kehitystaso Ongelma, sen vaikeusaste Lapsen toimintakyky Moniongelmaisuus Vanhempien voimavarat Perheen oman verkoston voimavarat Kaikki perheen kanssa toimijat Hoidon fokus

39 Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat STM 2013:36 Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti S 126

40 Alle kouluikäiset (perhekeskus) Kouluikäiset Opiskeluikäiset Universaalit palvelut koko ikäluokalle Universaalit palvelut koko ikäluokalle Universaalit palvelut koko ikäluokalle -Äitiys- ja lastenneuvola -Esiopetuksen oppilashuolto Muut sote-palvelut -Ehkäisevä perhetyö -Kasvatus- ja perheneuvola -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut -Oppilashuolto -Kouluterveydenhuolto -Psykologi ja kurattoripalvelut -Ehkäisevä perhetyö -Kasvatus- ja perheneuvola -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut -Oppilashuolto -Kouluterveydenhuolto -Psykologi ja kurattoripalvelut -nuorisoasemat, muu nuorten päihdehuolto -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut Sairauksien hoito -pth -som ja psyk esh Vammaispalvelut Kasvatus- ja koulutuspalvelut -pth -som ja psyk esh -pth -som ja psyk esh - varhaiskasvatus -perusopetus -lukio ja ammatillinen koulutus Yhteistyössä -kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat -nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat, poliisi -nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat, poliisi, TE-toimistot

41 Hoidon porrastus ja palvelujen porrastus Mitä lasten ja nuorten mielenterveyspulmia on hoidettava perustasolla alueellisesti mitkä ongelmat vaativat erityistason osaamista, keskittämistä ja selvittelyjä kiireettömän hoitoon lähettämisen ja hoidonporrastuksen kriteerit

42 Palvelukokonaisuus Lapsiperheiden, lasten ja nuorten sairauksien hoitoa kehitetään yhtenä kokonaisuutena lähipalveluista vaativaan erityistason hoitoon erityisosaamista tuetaan luomalla perheosaamista korostavia työnkuvia Sairauksien hoito järjestetään siten, että siihen sisältyvät asiakaslähtöisesti luodut hoito- ja palveluketjut sekä palveluohjaus.

43 Hoito porrastetaan tarkoituksenmukaisesti Lähipalveluna tarjottavissa ehkäisevissä palveluissa aloitetaan määräaikaisten seurantojen ja lisäkäyntien yhteydessä tuen ja hoidon tarpeen selvittely sekä tarvittaessa varhainen tuki ja hoito; LAPS/Pikku-LAPS <4 Lähipalveluna toteutettava lasten perustason sairauksien hoito, jossa hyödynnetään nykyistä enemmän erikoislääkäritason konsultatiivisia palveluja (nyk. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdessä lähipalveluna); LAPS/Pikku-LAPS 5-7 Keskitettynä järjestetyt erikoissairaanhoidon palvelut; LAPS/Pikku- LAPS >8 Valtakunnallisesti ja erva-alueittain keskitetysti hoidettavat sairaudet.

44 PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss

45 PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss

46 1. Lähipalvelut: Äitiys- ja lastenneuvola/ kouluth ja oppilashuolto 2. Seudulliset/alueelliset palvelut 3. Yhteiset/keskitetyt Erikoissairaanhoito Aluepoliklinikat Keskitetyt palvelut

47 Erityisosaamista ja keskittämistä vaativat Vaikeat, pitkittyvät ja/tai merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavat lapsen oireet ja vuorovaikutusongelmat Psykoosi Vaikeat diagnostiset ongelmat Vaativat hoidot Neuropsykiatrinen erityisosaaminen Lasten yleissairaalapsykiatria Intensiivinen perhehoito Osastotutkimus ja hoito Oikeuspsykiatria valtion rahoitus

48 Esh - alueellinen taso Eteläinen aluepkl Keskinen aluepkl Pohjoinen aluepkl Varkaus Kuopio Yla-Savon sote Leppävirta Siilinjärvi Kysteri (Koillinen) Suonenjoki, Rautalampi Kysteri, Nilakka 1/3 alue-pkl Konsultaatio, yhteis-vo Konsultaatio, yhteis-vo Lapinlahti 3/5 1/5 pikkulapsitiimi 1/5 neuropsykiatrinen tiimi 1/5 emotionaaliset häiriöt 1/3 alue-pkl Konsultaatio, yhteis-vo Konsultaatio, yhteis-vo 5X6 työntekijää= 40

49 Perheneuvolat-alueellinen taso - suositusten mukaan po 50 työntekijää =25 työparia? Eteläinen aluepkl Keskinen aluepkl Pohjoinen aluepkl Varkaus Kuopio Yla-Savon sote Leppävirta Siilinjärvi Kysteri (Koillinen) 2X2+2=6 Lapinlahti 4x2+2=10 18 avohoidon työntekijää 10?+4?+2= = 94 vs n 90 aiempi resurssi (huom erityisesti Kuopion vaje) Suonenjoki, Rautalampi Kysteri, Nilakka 2+2=4 Yhteensä 10 työntekijää Yhteensä 36 työntekijää

50 Erva-alueella keskitetysti hoidettavat Lapsen psykoosin diagnostiikka ja muut vaikeat diagnostiset ongelmat Vaativien hoitojen suunnittelu ja seuranta Osastotutkimus ja hoito Kriisiosastohoito ja päivystys Oikeuspsykiatria

51 Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Äitiys- ja lastenneuvola -th & lääk. Lapsi ja perhe Poliisi Päivähoito Oikeuspsykiatria Tk-vastaanotto Lastenlääkäri ja lastenneurologi YH Aikuisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvola Lastensuojelun avohuolto (perhetyö) Lasten yleissair.psyk Alue-pkl -Sairauksien tutkiminen ja hoito -Neuropsykiatria -Pikkulapsipsykiatria -Konsultointi -Yhteisvastaanotot Yleiset perhepalvelut Järjestöt, kolmas sektori Lastentaudit ja lastenneurologia Tutkimus ja konsultoin -vaikeat häiriöt -erityisosaaminen -päivystys Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Ls:n vireilletulo ja arviointi + Sijaishuollon ja perhehoidon sijaishuoltoja avohuolto yksikkö Perhekuntoutus Lastensuojelun vastaanotto + kuntoutuslaitos YH YH Sos.päivystys

52 Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Koulu Kouluterveyden huolto -th & lääk. Lapsi ja perhe Poliisi Oikeuspsykiatria Tk-vastaanotto Lastenlääkäri ja lastenneurologi YH Aikuisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvola Oppilashuolto Lastensuojelun avohuolto (perhetyö) Lasten yleissair.psyk Alue-pkl -Sairauksien tutkiminen ja hoito -Neuropsykiatria -Konsultointi -Yhteisvastaanotot Yleiset perhepalvelut Järjestöt, kolmas sektori Lastentaudit ja lastenneurologia Tutkimus ja konsultoin -vaikeat häiriöt -erityisosaaminen -päivystys Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Ls:n vireilletulo ja arviointi + Sijaishuollon ja perhehoidon sijaishuoltoja avohuolto yksikkö Perhekuntoutus Lastensuojelun vastaanotto + kuntoutuslaitos YH YH Sos.päivystys

53 Kuopio kaavailuja Tiivis yhteys varhaiskasvatukseen ja kouluun Tiimiorganisaatio: alle kouluikäisten ydintiimi neuvola ja päivähoito Kouluikäisten- ydintiimi koulu, nuorisotoimi ja oppilashuolto Nuorten ydintiimi oppilaitokset, nuorisotoimi, opiskelijahuolto Konsultoivien erityispalvelujen tiimi- muut palvelut Hyvinvointijohtamisen malli lnp moniammatillinen johtoryhmä Organisaatiot 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue ydintiimit ja konsultatiiviset erityispalvelut 2. Perheiden palvelut vastuualue - ei päivähoito ja koulut 3. Ydintiimit yhteen ja kons erityispalvelut kahdelle eri vastuualueelle

54 Ylä-Savo Tyytyväisyyttä tämän hetken tilanteeseen Kehittänyt matalan kynnyksen palveluja ja yhteistyötä

55 PERHENEUVOLAPALVELUT KUOPIO, NILSIÄ JA MAANINKA

56 KUOPION PALVELURAKENNE / LAPSET JA NUORET

57 TAUSTAA KUOPIOSSA Palvelualueuudistuksen tavoitteista perheneuvolan asemointiin Asiakaslähtöinen prosessiajattelu perinteisen professiolähtöisen ajattelun sijaan Voimavarojen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevän työn suuntaan Perheneuvolapalvelut mahdollisimman lähelle 0-12 vuotiaiden lasten peruspalveluita (varhaiskasvatus, lastenneuvola, perusopetus ja kouluterveydenhuolto) Perheneuvolapalvelut sijoitettiin Kasvun ja oppimisen palvelualueelle, jonne myös lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu Kolmiportainen hoidon porrastus perheneuvolan ja lasten mielenterveysyksikön työnjakoon

58 KUOPION YKSIKKÖ Ma.palveluesimies/sosiaalityöntekijä Lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja tulossa määräaikainen sosiaalityöntekijä saakka 3 psykologia Maaningalta psykologi 2 pv / vko Asiakkaina 0 12 v. lapset ja heidän perheensä Puhelinpalvelu / ajanvaraus ma- pe klo Konsultaatiopuhelin yhteistyötahoille to

59 NILSIÄN YKSIKKÖ Psykologi / koulupsykologi Sosiaalityöntekijä / koulukuraattori Ei varsinaista puhelinaikaa, ma-pe klo v. lapset ja nuoret sekä heidän perheensä

60 MAANINGAN YKSIKKÖ Psykologi / koulupsykologi Sosiaalityöntekijä / koulukuraattori Ei varsinaista puhelinaikaa, ma-pe klo v. lapset ja nuoret sekä heidän perheensä

61 KUOPION PERHENEUVOLA Lähetteetön matalan kynnyksen palvelu Alle esikouluikäisten kehitystasotutkimukset lääkärin lähetteellä Ohjaus, neuvonta, hoito, tuki ja asiantuntija-apu ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä Puhelinneuvonta, hoidon alkuarvio ja ohjaus perheille sekä esim. päivähoidolle, lastensuojelulle ja lastenneuvolalle

62 YHTEYTTÄ VOI OTTAA Huoli lapsen tunne-elämään, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvissä asioissa Vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä Perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita Avioerotilanteisiin liittyvissä kysymyksissä

63 KASVATUS- JA PERHENEUVONTA TULEVASSA SOTESSA? Minne asemoituu jatkossa? Onko mielenterveys- ja kuntoutustyön yhteydessä vai sosiaalitoimen palveluissa? Entä mitä ennaltaehkäiseviä palveluita jää kuntiin? Kuopion kaupungin aiemmat suunnitelmat elämänkaarimallin mukaisesta organisaatiosta ja integraatiosta joka kattaa palvelut laajemmin, kuin vain sote-palvelut Tärkeintä on jatkossa saada palvelut asiakkaiden näkökulmasta toimiviksi sekä ylläpitää/kehittää yhteyttä sote-palveluiden sekä päivähoidon ja perusopetuksen kanssa monialaisten yhteistyökäytäntöjen edelleen kehittäminen!

64 2014 YHTEYDENOTON SYY SOSIAALIPÄIVYSTYKSEEN KUNNITTAIN Yhteydenoton syy Joroi- Juan- Kaavi Kuopio Leppä- Maa- Muut Rauta- Siilin- Suonen- Tervo Tuus- Varkaus Vesanto nen koski virta ninka kunnat lampi järvi joki niemi yht Perheväkivalta tai sen uhka Muu ilmoitusperuste Vanhemman/pien päihteidenkäyttö Lapsen päihteidenkayttö tai käyttöepäily Lapsen turvattomuus Lapsen huolto- ja tapaamisasia Vanhushuolto Vanhemman/pien psyykkinen terveys Lapsen ja vanhemman/pien väliset ristiriidat Majoitustarve Lapsen rikollisuus Perheristiriidat Vanhemman/pien jaksaminen Lapsen väkivaltainen käyttäytyminen Perheen kriisitilanne Mielenterveystyö Kuolemantilanne Muualla asuvan vanhemman aiheuttama ongelma Lapsen psyykkinen vointi Päihdehuolto Vammaispalvelu Puutteet lapsen perushoidossa Taloudelliset vaikeudet Lapsen väkivaltakokemus Vanhemman/pien ja lapsen välinen vuorovaikutus Lapsen itsetuhoinen käyttäytyminen Lapsen pahoinpitelyn epäily Lapsen jääminen vaille huoltajaa 7 7 Lapsen pahoinpitely Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Vanhemman/pien kasvatustapa 3 3 Pienen lapsen itkuisuus 3 3 Lapsen kaverisuhteet Vanhemman/pien fyysinen terveys 2 2 Asumiseen liittyvät tekijät 2 2 Lapsen fyysinen vointi Lapsen ikätasoinen kehitys 1 1 Lapsen mielenterveysongelmat 1 1 yht

65 KOULUKURAATTORIN TYÖ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA K A S V U N J A O P P I M I S E N T U K I, K U O P I O N K A U P U N K I

66 KURAATTORITIIMI Kuraattoreja Kuopiossa 7 ja yhdistelmätehtäviä 3, joista kahdella kuraattorilla tehtäviin sisältyy 50 % perheneuvolatyötä (Nilsiä ja Maaninka) yhdellä kuraattorilla tehtäviin sisältyy 40 % lastensuojelun sosiaalityötä (Karttula) RESURSSI ON YHTEENSÄ 8,4 KURAATTORIA Perusopetuksen oppilaita yksityiset 278 (syksy 2014) = oppilasta Esiopetuksessa n lasta n esikoululaista ja perusopetuksen oppilasta / kuraattori 2-5 koulua + alueen esiopetusyksiköt, joita useita / kuraattori

67 KOULUKURAATTORILLE OHJAUTUMISEN SYYT KOULUNKÄYNTI koulutyön laiminlyönti levottomuus, käyttäytymisen pulmat koulussa poissaolot koulumotivaatio SOSIAALISET SUHTEET kiusaaminen kaverisuhteet ryhmään liittyminen KASVUUN JA KEHITYKSEEN LIITTYVÄ TUEN TARVE murrosikään kuuluvat tunteet, alakuloisuus, väsymys itsetunto ja itsetuntemus PERHE oppilaan elämässä tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat koulunkäyntiin vaikeudet kotona: riitely, väkivalta, alkoholinkäyttö, avioero tai läheisen kuolema VAPAA-AIKA harrastusten puute pelaaminen päihteet seurusteluun liittyvät asiat

68 YHTEYDENOTON SYYT TILASTOT 2013 Käyttäytyminen 47% Motivaatio-ongelmat Keskittymisvaikeudet Poissaolot Uhmakkuus, sääntöjen rikkominen Koulutyön laiminlyönti Väkivaltaisuus Päihteet Tunne-elämä 20 % Masentuneisuus / alakuloisuus Oman kasvun ja kehityksen tuki Ahdistuneisuus / pelot Arkuus / jännittäminen Sosiaaliset suhteet 18 % Kaverisuhdeongelmat Kiusaamistilanteet Yksinäisyys / vetäytyminen Ryhmään sopeutumisvaikeudet Seurusteluasiat Perhe 10 % Vuorovaikutusvaikeudet tai ristiriidat perheessä Hoitoon, huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat Perherakenteen muutokset ja huoltajuus Perheen kriisitilanne Turvattomuus

69 ASIAKASTYÖN SISÄLTÖJÄ Sosiaaliset selvitykset kartoitetaan lapsen/nuoren koulunkäyntiä, opiskelua, verkostoa, vapaa-aikaa, kotitilannetta, mielialaa, jaksamista ja voimavaroja. Oppilaiden psykososiaalinen tukeminen keskustelut, ohjaus ja toiminnalliset menetelmät Yhteistyö ja verkostot lapsen/nuoren asioissa vanhempien, opetushenkilöstön, muiden oppilashuollon toimijoiden ja palveluverkostojen kanssa Vanhempien tukeminen, ohjaus ja neuvonta Ohjaaminen tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoihin sekä muiden palveluiden piiriin Konsultaation tarjoaminen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle Osallistuminen yksilökohtaisiin asiantuntijaryhmiin Osallistuminen moniammatillisiin ryhmiin (konsultatiivinen työ pedagogisissa asioissa)

70 YHTEISÖLLINEN TYÖ Työskentely luokkien ja oppilasryhmien kanssa esim. ryhmäyttäminen, oppitunnit eri teemoista, työskentely ryhmädynaamisten ongelmien ratkaisemiseksi, teemaryhmät, luokan työrauhaan ja ilmapiiriin liittyvät kartoitukset, ongelmakeskeinen työskentely, ennaltaehkäisevät Lions Quest-, FRIENDS-, KiVa- ja, Askeleittain-ohjelmat Yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmäntyöskentelyyn osallistuminen Ennaltaehkäiseminen, hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä Koulujen kriisityöhön osallistuminen Vanhempainillat Osallistuminen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen (ops-työ, työryhmät) Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen alueellisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa (erilaiset työryhmät ja yhteistyöfoorumit)

71 Nuorten mielenterveyspalvelut sote-lainsäädännön viitekehyksessä Prof., ylilääkäri Eila Laukkanen

72 Nuorten mielenterveyspalveluiden merkitys 20-25%:lla nuorista on mielenterveyden häiriöitä Nuorista 10% tarvitsee mielenterveyspalveluita, heistä 5% erikoissairaanhoidon palveluita 75% aikuisiän mielenterveyden häiriöstä voidaan todeta ennen 25 vuoden ikää Nuoren hyvä hoito on aikuisiän ja seuraavan sukupolven häiriöiden preventiota

73 Psykiatrisen hoidon tarve Suomessa 2010 nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palveluita käytti 3% vuotiaista Lastensuojelun nuorista 42% oli ollut psykiatrisessa avohoidossa ja 36% osastohoidossa Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä oli 45,1%, mutta osuus terveydenhuollon menoista oli 6,5%

74 Nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä Vuosina nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä on kasvanut 600% Maassa on 100 nuorten avohoitotiimiä, voimavarat 2010 olivat 8,5/ v. nuorta, suositus olisi 13/ Vain 70% vuotiaista oli v oikeutettu nuorisopsykiatrian palveluihin runsaan kysynnän vuoksi

75 Nuorten tarpeen mukaisen, kustannustehokkaan ja laadukkaan psykiatrisen palvelujärjestelmän edellytykset SOTE viitekehyksessä 1. Erityisosaamisen turvaaminen Sisältää nuorten psyykkisen kasvun, mielenterveydenhäiriöiden ja niihin käytettyjen hoitomenetelmien tuntemuksen. Hoidossa keskeisiä ovat näyttöön perustuvat hoitomenetelmät, sisältäen sekä lääkehoidon, psykoterapiamenetelmät että verkostoitumista edellyttävät kuntoutusmenetelmät. Konsultaatio- ja koulutustyössä tarvitaan nuorisopsykiatrian osaamista. 2. Nuorten mielenterveyspalveluiden tuottaminen edellyttää erikoisalan toiminnallista kokonaisuutta erityisvastuualueella Toiminnallinen kokonaisuus muodostuu alueella yhdessä sovituista hoitoketjuista. Monipuoliset avohoidon palvelut ovat lähellä väestöä. Palveluketjussa on erityisosaamista vaativia eritysyksiköissä, jotka myös tuovat osaamisensa ketjun muiden palvelun tuottajien käyttöön.

76 E R I K O I S O S A A M I N E N VALTAKUNNALLINEN TASO ERIKOISSAIRAANHOITO Vakavat häiriöt/hoito Koulutus Hoitomenetelmien kehittäminen Tutkimus Toiminnallinen kokonaisuus tuotantovastuualueella ja valtakunnallisesti Kuntoutus /työvoima palvelut/ Kela TERTIÄÄRI- PALVELUT NUORISOPSYKIATRINEN OSASTOHOITO Lastensuojelu erityistaso AVOHOITO liikkuva, paikallinen, keskitetty Järjestöt Konsultaatio Työnohjaus Koulutus MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT PERUSTASO SEULONTA LYHYET INTERVENTIOT KASVUN TUKEMINEN, VARHAINEN PUUTTUMINEN, LASTENSUOJELU HOITOON OHJAUS / JATKOHOITO KOULUT, TERVEYSKESKUS, KASVATUS-JAPERHENEUVOLA NUORISOTYÖ, PÄIHDEPALVELUT, KOLMAS SEKTORI

77 Palvelujärjestelmä jatk. 3. Nuorisopsykiatrian palvelut tulisi kohdentaa kaikille vuotiaille. Nuoren psyykkinen ja biologinen kypsymisen jatkuu yli 20-vuotiaaksi, nuorisopsykiatrian osaaminen tulisi kohdentua koko ikäryhmään. Usein hyvin alkanut hoito ja kuntoutuminen kärsii hoitotahon vaihdoksesta. 4. Erikoisalalla täytyy olla asiantuntijajohto Nuorten psykiatristen palveluiden tehokas ja laadukas tuottaminen edellyttää selkeää erikoisalan johtoa tuotantovastuualueen tasolla. Näin turvataan erityisosaamisen ylläpito, monipuolinen palveluvalikoima, henkilöstön koulutus ja kliininen työnohjaus. 5. Tarvitaan tuotantovastuualuepalveluja tukevia valtakunnallisesti keskitettyjä palveluja Nuorten tertiääriset palvelut esim. vaikeahoitoisten osastot, transsukupuolisuus tutkimukset

78 Palvelujärjestelmä jatk. 6.Nuorten psykiatria on avohoitopainotteista Nuorten psykiatriset palvelut ovat rakentuneet vahvan avohoitopainotteiseksi ja painottuvat lähipalveluina tuotetuista erikoisosaamista edellyttävistä palveluketjuista. Sairaalahoidon osuus on minimaalinen. Kustannustehokkuus muodostuu osaavan henkilöstön toteuttamasta avohoidosta, joka on verrattavissa perusterveydenhuoltoon kustannustensa suhteen, siihen ei liity erityisiä erikoissairaanhoidon kustannuksia. 7. Lastensuojelun kanssa tarvitaan toimiva yhteistyötä Lastensuojelun asiakkaista v yli 9% oli vuotiaista ja yli 8% vuotiaista nuorista. Lastensuojelun laitoshoidossa oli 6750 alle 18-vuotiasta nuorta (=1,4%). Jatkossa on syytä pohtia yhteistyöyksikköä.

79 Palvelujärjestelmä jatk. 8. Yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa on tärkeä Osa nuoruusiässä psyykkisesti sairastuneista siirtyy aikuispsykiatrian potilaiksi (esim. psykoosit). Lisäksi osa nuorten psyykkisistä häiriöistä on pitkäaikaisia ja vaatii monipuolisia hoito- ja kuntoutusjärjestelyjä (esim. neuropsykiatriset häiriöt, pitkittyneet syömishäiriöt). 9. Oikeus käydä sairaalakoulua täytyy turvata myös nuorisopsykiatrisen avohoidon potilaille

80 Uhkakuvana paluu menneisyyteen Kun nuorille ei ollut omaa mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta, se jakautui lasten- ja aikuispsykiatriaan - ei ollut painopistettä nuorten tarpeissa - ei toiminnallista kokonaisuutta eikä rahoitusta - ei nuorten mielenterveyden erityisosaamista - ei kertynyt nuoria koskevaa tutkimustietoa tai hoitomenetelmiä - ei tarjontaa nuorten tarpeisiin, nuoret eivät käyttäneet palveluita, vaikka tutkimustieto kertoi, että nuorilla on mielenterveysongelmia

81 Mahdollisuutena Nuorten ongelmiin puututaan ajoissa, tehdään välittömästi interventio On olemassa yhdessä sovitut ja toimivat hoitoketjut Rajapinnat ja siirtymät hoidetaan hyvin (lastenpsykiatria/nuorisopsykiatria/aikuispsykiatria) Palvelu tuotetaan lähellä nuorta, mutta laadukkaasti Vaativan lastensuojelun kanssa syntyy toimivat yhteistyö esim. sijoitusasioissa, käytös- ja päihdehäiriöisten nuorten kanssa Koulutus ja konsultaatio toimii

82 Resurssit perusterveydenhuollossa / kliininen työ Lääkäri Psykologi Sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja Sos.tt Iisalmi sh 0,5 Kuopio - Sihti 1 pv / vk 1 2 th 1 - Nuorten tr 0,5 (1) 2,5 (3) 2 Leppävirta *Nilakka 1 sh Ei omaa sh Suonenjoki 1 vk / kk 1 1 Toimintaterapeutti Varkaus 3 pv / vk 1 1 (täyttölupa) 0,

83 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit kunnittain (kymmenen suurinta) vuosina v v v v Juankoski Kaavi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Varkaus Muut (9) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Käynnit yhteensä

84 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian hoitopäivät kunnittain (kaksitoista suurinta) vuosina v v v v Juankoski Iisalmi Kaavi Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Varkaus Muut (7) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Hoitopäivät yhteensä

85 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian hoitopäivät kunnittain (kaksitoista suurinta) vuosina v v v v Juankoski Iisalmi Kaavi Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Varkaus Muut (7) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Hoitopäivät yhteensä

86 18-19-vuotiaiden hoitojaksot nuorisopsykiatrian osastoilla vuosina Kaavi 1 v v v v Kiuruvesi 1 Kuopio Lapinlahti 1 Siilinjärvi 1 1 Suonenjoki 1 Ulkokunta 1 Yhteensä

87 18-19-vuotiaiden hoitojaksot nuorisopsykiatrian osastoilla vuosina Kaavi 1 v v v v Kiuruvesi 1 Kuopio Lapinlahti 1 Siilinjärvi 1 1 Suonenjoki 1 Ulkokunta 1 Yhteensä

88 Yhteistyön kehittäminen Kumppanuusvirat ja koulutusvirat tärkeitä Nuorisopsykiatria toteutti 2014 kuntakierroksen, jossa esiteltiin ehdotus hoitopoluksi nuoren masennuksen ja psykoosin hoidossa. Tavoitteena oli saada käsitys miten toimia yhteen. Tämän seurauksena on suunniteltu vuodelle 2016 (alku 2015) koulutus/työnohjaus/yhteistyön rakentamisen koulutushanke. Tavoitteena yhteen toimiminen sekä perustason kesken että erikoissairaanhoidon ja perustason kesken.

89 Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta / tarja nylund ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

90 Perhepalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja koko Eksoten vahvimmin integroitunut palvelualue : sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista toimintaa, integroitu myös perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa 0-22vuotiaiden psykososiaaliset palvelut ovat Perhepalveluissa ; Nuorten kuntouttava päiväyksikkö sijoittuu hallinnollisesti Aikuisten psykososiaalisiin palveluihin, mutta on toiminnallinen osa nuorisopsykiatriaa (Perhepalvelut) lastentaudit ja lastenneurologia kuuluvat Terveys- ja vanhustenpalvelujen vastuualueelle; lasten kehitystutkimuksissa ( neuropsykiatriset ) tiivis yhteistyö lastenneurologian ja perhepalvelujen kesken Noin 360 työntekijää, joista ehkäisevä n 100, tutkimus ja hoito n 100 ja lastensuojelu n 160 Toimintamenot 2014: Ehkäisevät palvelut tulosyksikkö n. 7 m, tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut n. 8,5m ja lastensuojelu n. 15,7m ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

91 Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Lasten ja nuorten ehkäisevät Palvelut Ylilääkäri Leena Suomalainen Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset Palvelut oto. perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Lastensuojelu Palvelupäällikkö Raija Kojo Neuvolat Ylilääkäri Reima Santala Oppilashuollo n palvelut Palveluesimies Timo Suhola Opiskelu- Terveys Yhteistyöylilääkäri Johanna Tulonen- Tapio (0.5) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI TuKeVa Tuki kehitykseen ja vanhemmuuteen Palveluesimies Tiina Vormisto Kasvuympäristössä tehtävä työ(lapsiperh. kotipalvelu, ehkäisevä perhetyö) Palveluesimies Ulla Jäppinen Lastenpsykiatria Ylilääkäri ( avoin) hall. sij. Palveluesimies/oh Ulla Jäppinen Nuorisopsykiatria Ylilääkäri Antti Henttonen Avohuolto Palveluesimies Merja Saarinen Sijaishuolto Palveluesimies Marja- Leena Aarnio Lastensuojelun Tukipalvelut Palveluesimies Kaarina Vapaakallio

92 toimintaperiaatteita Peruspalvelujen vahvistaminen Osallisuus ja oma hoito Lähiverkoston hyödyntäminen Sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin kehittäminen Peruspalvelut eli neuvola ja päivähoito vastinpareina sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat ensisijaiset toimijat Erityisen tuen piirissä ollessaankin lapset ja nuoret ovat myös peruspalveluissa, joten riittävä tiedonkulku on avainasemassa Monialainen yhteistyö, verkostot, vastuut ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

93 Lasten ja nuorten talossa Matalan kynnyksen vastaanotto ja hoidollinen alkuarviointi Kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä, tukihenkilö/-perhetoiminnan koordinaatio Adoptioneuvontaa Perheoikeudelliset asiat( isyys, huoltajuus, olosuhdeselvitykset) Nuorten oikeusedustaja Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitystutkimukset ( lastenlääkäri, puheterapiaa, toimintaterapiaa, fysioterapiaa, psykologin tutkimukset) Lastenpsykiatria ja pikkulapsipsykiatria Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuollon koordinaatio Nuorten kuntouttava päiväyksikkö N. 120 työntekijää ( lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja, virastomestareita) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

94 Lasten ja nuorten talon toiminnallisia tavoitteita Matalan kynnyksen palvelutarpeen arvio ja palveluun pääsy viiveettä Lyhytkestoinen hoidollinen arviointi ( 1-5 x ) kaikille, ellei ohituskaistalle suoraan ( esim. lastensuojeluilmoitus) Lapsen, nuoren ja perheen ensikontakti taloon on tärkeä- luotu luottamus voidaan siirtää ja usein talon ilmapiiri on aistittavissa jo ovella Fokus eniten toimintakykyä ja yhteiskunnassa selviytymistä haittaaviin asioihin; Ei pompottelua: ei sanota, että ei kuulu meille tai ei ole motivoitunut vaan on suunniteltava kesytys ja riittävä seuranta Vastuuhenkilö koordinoi perheen, lapsen tai nuoren asiaa Kehitysympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö ovat keskeisiä työmenetelmiä Hoidon kannalta riittävä tiedonvaihto, koska lapsi on yleensä erityispalveluissakin ollessaan myös peruspalvelujen piirissä Koko perheen tilanteen huomioiminen, ei vain indikaattoriasiakkaan/potilaan Räätälöidyt hoitosuunnitelmat ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

95 Yleinen tuki Tehostettu tuki VNA:n mukaan jo erityistä tukea Erityinen tuki Määräaikaiset terveystarkastukset VNA 338/2011 Laajat terveystarkastukset VNA 338/2011 *Neuvolan perheohjaus ensimmäistä lastaan odottaville *Lapsiperheiden kotipalvelu *Lapsiperheiden neuvontapiste *Perhevalmennus *Äitiyspoliklinikka ja synnytykset (erikoissairaanhoidos sa) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Neuvolan perheohjaus Neuvolapsykologi Koulu/opiskelukuraattori Koulu/opiskelupsykologi Neuvola/koulu/opiskeluterveydenhoitaja Neuvola-/ koulu- /opiskeluterveydenhuollon lääkäri *Lisäkäynti *Kotikäynti *Lapsiperheiden kotipalvelu *Ryhmätoiminnot ( Mie ite, Maltti, painonhallinta ym. ) - yhteinen työ päivähoidon ja oppilaitosten henkilöstön kanssa Lasten ja nuorten talon palvelut Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja kriisityö Tehostettu kasvatusohjaus ja arjen tuki (perheneuvonta, perhetyö, tukihenkilö, perheoikeudelliset asiat) Kehitystutkimukset ja -kuntoutus Lasten mielenterveyspalvelut ja pikkulapsipsykiatria Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelu - Kaikissa apuna verkostotyö, kehitysympäristössä tehtävä työ ja hoidon räätälöinti Somaattinen erikoissairaanhoito Lastentaudit, lastenneurologia Äitiyspoliklinikka Aikuisten palvelut Perhetiimi Nuorten kuntouttava päiväyksikkö APsy-SAS

96 PERHEPALVELUJEN ARVOT Lapsi ja nuori on ensin Asiakaslähtöisyys : matala kynnys, tarpeen mukaiset palvelut joustavasti, oikea apu oikeaan aikaan Vastuullisuus: palveluohjaus toimii, koordinaatio toimii, yhteistyöhön ja tehtyihin sopimuksiin sitoudutaan Oikeudenmukaisuus: tarpeen mukaisten palvelujen järjestäminen koko Eksoten alueelle, yhtenäisillä sovituilla toimintamalleilla luodaan laatua Avoimuus: riittävä tieto siirtyy vanhemmille ja viranomaisten kesken, toimintamallit ja käytännöt ovat tiedossa Tuloksellisuus: päällekkäisyyksien purkaminen, jonojen parempi hallinta, resurssien kohdentaminen Arvot ohjaavat päätöksentekoa tilanteissa, joihin ei ole pystytty vielä luomaan toimintamallia. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

97 Eksoten palveluverkkomuutos ja prosessit koskettavat myös Perhepalveluja Hyvinvointiasemat (Lasten ja nuorten talo) Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus, yhteyskeskus (Lasten ja nuorten talo) Sähköinen asiointi (Perhepalvelut) Laitoshoidon vähentäminen ja kotona asumisen tuki (Lasten ja nuorten talo, lastensuojelun laitosostojen vähentäminen sekä lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastohoitojen vähentäminen )- lasten ja nuorten osalta kehitystason mukaisen kasvun, kehityksen ja elämän tukeminen Työelämän osallisuus ( nuorten syrjäytymisen ehkäisy) Kuntoutus (tukee laitoshoidon vähentämistä) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

98 Puhelu ( ) Kävely Sähköinen yhteydenotto Esitietolomake (yksi lomake) Lupa monialaisen tiimin tiedonvaihtoon Palveluohjaaja =1.vastuuhenkilö palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Lyhytkestoinen hoidollinen Interventio 1-5 x Konsultaatiokäytännöt Liikkuva työ Verkostotyö (Monialaisuus) Perheen osallisuus Tarkistuslista, seulat Monialaisuuden hyödyntäminen ohituskaista Huoli jää Lyhyt Inter ventio Iso Tiimi - Räätälöity tutkimus- ja hoitosuunnitel ma monialaisuus Kasvuympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö Huoli väistynyt Perheneuvola työ, kehitystutkim ukset, perheoikeude lliset asiat Verkostotyö Räätälöity hoito Potilassegmentointi työn alla Lasten- ja nuorisopsykiatria lastensuojelu Kontakti päättyy Verkostotyö Vastuuhenkil ö Vaikuttavuusarvio Yhteistyö, perhetiimi Koti, päivähoito, koulut, oppilaitokset, neuvolat, oppilashuollon palvelut ja opiskeluterveys Ylei ne n tuk i * Aikui sten palve lut *huoli jää 23v-, Nuorten kuntoutu s p a l v e l u o h a j u s ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

99 Palvelut koko Eksoten alueelle Yhden jonon periaate (uutena esim. puheterapia, toimintaterapia ) Neuropsykiatrisen hoitopolun selkiyttäminen ja kehittäminen - sisältää myös lasten kehitystutkimukset-- ( yksi ovi, josta työnjako ) - tiivis yhteistyö lastenneurologian kanssa mm. työnjaon suhteen, myös resurssijakoa mietittävä Konsultaatiorakenteet peruspalveluille osin kesken: VVY, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, ehkäisevä sosiaalityö Kasvuympäristössä tehtävän työn kehittäminen laitospaikkojen purkamisella : intensiiviset hoitojaksot kouluissa ja kotona? Linkit aikuisten palvelut ( perhetiimi, nuorten kuntouttava päiväyksikkö) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

100 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI pepa Kasvo Lpr Kuntien perusopetus Pepaverkostokartta päiväho idot Aikuisten psykosos lastentaudit Äitiyspkl Lasten neurologia vammaispal velut Kehitys vamma pkl srk Järjestöt E-K-Ptyö Sampo Hallinnon ylätaso Asiakastyö Johtoryhmä Monialainen työryhmä, osin asiakaspinnassa Ohr Ohr,kun nat ohr Perhetii mi, Nuorten päiväyks Perheasi oiden neuvotte lu hallitu s Sos. ped. perso jory Neuro Psyk.tii mi Ohja us ryh mä Per so yths palvelu ohjaaaja neuvot teluku nta ostopal velut Eevahanke TEkeskus kuntoutus TYP KELA Seulonn at, lähettee t, VVY Lähetteet Verkost o Hus Carea Niu va Poliisi

101 Kotona tehtävä työ 1. Matalan kynnyksen perhetyö ( yleinen tuki) a. Lapsiperheiden kotipalvelu perhe voi hakea suoraan, tehdään päätös b. Neuvolan perheohjaus tietyssä elämänvaiheessa universaalia ( ensimmäistä lasta tai ens. yhteistä lasta odottaville kuuluu terveystarkastusten runko-ohjelmaan) - määräkestoista tehostettua tukea osana neuvolassa tehtävää yksilöllistä hoitosuunnitelmaa 2. Lasten ja nuorten talon perhetyö (tehostettu tuki) - toteutetaan kasvatukseen ja perheneuvontaan liittyvinä palveluina Lasten ja nuorten talosta käsin, tarvittaessa monialaisella yhteistyöllä( terveydenhuollon ja /tai sosiaalialan koulutuksen saaneet työtekijät ) - perhe voi hakeutua lasten ja nuorten taloon myös ilman lähetettä - räätälöity hoitosuunnitelma 3. Lastensuojelun perhetyö (erityinen tuki) - lastensuojelun asiakkaille - tehdään sosiaalityöntekijän päätös ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

102 Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköinen ilmoittautuminen Kansalaisen ajanvaraus, aikojen peruutus ja muuttaminen Yhteydenottopyyntö Esitietolomakkeet Omahoidon vahvistaminen Hyvis.fi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

103 Lasten ja nuorten talo ja talli Perusperiaate on, että tilat ovat monikäyttöisiä ja yhteiskäytössä Avotoimistot kirjaamista varten, vastaanotto- ja neuvotteluhuoneet varataan kalenterista, samoin autot Löytyy myös pieniä kirjaamishuoneita Peilihuoneet Tallissa terapiatilat ja ryhmätiloja Saman katon alla oleminen mahdollistaa työvälineiden yhteiskäytön ( esim. psykologin tutkimusvälineet ), helpommat konsultaatiot, joustavamman työn ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

104 Asiakkaat Kiittelyä talosta ja asiakaspalvelusta Kirjallista palautetta tullut niukasti Matala kynnys näyttäisi toteutuvan: Alkuarviointiin tulee n. 40 nuorta/ kk, vuosi sitten keskimäärin 22 /kk Lapsiperheet tulevat enemmän ammattilaisten kautta n /viikko( määrä noin 2-3 x viime vuoteen verrattuna ), oma-aloitteisesti uusia yhteydenottoja keskimäärin 5 / viikko ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

105 Henkilöstö ja esimiestyö Ajattelun laajentaminen omasta yksiköstä koko talon toimijoihin vie aikaa Uusia mahdollisuuksia on löytynyt, konsultaatiot helpompia, ajansäästöä siirtymisistä, uudenlaista yhteishenkeä ; myös sekaannuksia, väärinymmärryksiä, kateutta ja itsekkyyttäkin Henkilöstön joustavampi käyttö mahdollistuu: esim. lyhytkestoinen hoidollinen arviointityöryhmä on koottu viiden eri yksikön työntekijöistä ja lisäksi on sovittu konsultaatiokäytännöt ohituskaistoilta Hoitosuunnitelmien räätälöinti mahdollista yli yksiköitten tehtävän työn Palveluohjaajat saavat asiakkailta kiitosta ensikontaktista Erityistä huomiota kiinnitettävä : läpinäkyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen, päätösten perusteluihin, tiedottamiseen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

106 Käytännön ongelmia tiedonvaihtoon liittyvät asiat: kirjalliset luvat huoltajilta ( joskus toinen asuu Vaasassa tai ulkomailla )- apua tähän vapaakuntakokeilusta? Terveys-efficaan tuotu uudet lomakkeet: Lasten ja nuorten arviointityö sekä Perheneuvolan yhteistyölehti Tutustumistoiveita tulvii, yhdistyksille vedetty tiukempaa linjaa, keskitettyjä infoja organisoitava ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

107 talous Kustannusten jako on tehty vielä pääosin vanhan käytännön mukaan Palvelutarve näyttää kasvavan ja painottuvan aiemmasta poiketen Isompien kokonaisuuksien hahmottaminen on esimiehille ja työntekijöille opettelun paikka: mm. koulutussuunnitelmat ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

108 haasteita Yhteisen työn ja näkemyksen löytäminen hankalien potilaiden/asiakkaiden osalta liittyy juuri monialaiseen yhteistyöhön ja erilaisiin odotuksiin toisten tekemisiin ja vastuihin liittyen toimintatavat ja ajattelu ovat joissakin yksiköissä tiukasti vanhoissa kaavoissa Vaikuttavuuden mittaaminen: 2 viimeisen vuoden aikana Lappeenrannan alueella niiden lasten määrä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus oli v , v ja v , ilmoitusten määrä on hieman vähentynyt vuoden 2012 tasosta ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

109 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kiitos!

110 PoSoTe 1

111 KUOPION SOSIAALIPÄIVYSTYS VIRKA- AJAN ULKOPUOLELLA ALKAEN l l l l Toimipaikka on Kuopiossa, päivystysalueena Juankoski, Joroinen, Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto yht asukasta Päivystäjinä 5 viranomaisvaltuudet omaavaa sosiaalityöntekijää: Maarit Antikainen, Ulla-Maija Huttunen, Vuokko Kämäräinen, Mira Luukkonen ja Anneli Ollikainen. Arkisin klo 15-08, pe klo 15 alkaen ma klo 8 saakka Päivystys aina virka-ajan ulkopuolella viranomaisnumerossa l l Kuntalainen saa yhteyden sosiaalipäivystykseen numerosta PoSoTe 2

112 POHDINTAA l Ympärivuorokautinen (24/7) l Sijainti l -jonkin toimivan yksikön yhteydessä l -erillinen yksikkö l Yhdistetty sosiaali- ja kriisipäivystys l Henkilöstön määrä ja rakenne l -sosiaalityöntekijä(päätökset)/sosionomi työpari l Yhteydet kuntiin PoSoTe 3

113 KUOPION SOSIAALIPÄIVYSTYS l l l l l Ulla-Maija Huttunen Vastaava sosiaalityöntekijä Kuopion sosiaalipääivystys Lastentie 1 A D-ovi, Kuopio PoSoTe 4

114 TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN OPISKELUHUOLTO PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELU T

115 OPISKELUHUOLLON PERUSTA voimaan tulleen opiskelijahuoltolain mukaisesti Kuopion kaupunki järjestää alueellaan toimiville toisen asteen oppilaitoksille kuraattori- ja psykologipalvelut (opetussuunnitelmaperusteiset opiskelijat). Opiskelijahuolto tukee opiskelijoiden yksilöllistä sekä oppilaitoksen yhteisöllistä hyvinvointia, opiskelijoiden mielenterveyttä, turvallista oppimisympäristöä sekä pyrkii ehkäisemään tai lieventämään opiskeluun liittyviä ongelmia. Kuraattorin ja psykologin työ on varhaista puuttumista, joka pyrkii vähentämään opintojen keskeytymisiä ja ehkäisemään syrjäytymistä.

116 o Henkilökohtaisen vastaanoton lisäksi kuraattorit ja psykologit osallistuvat opiskeluhuollollisiin ryhmiin sekä tarvittaessa opiskelijoiden hoitokokouksiin, asiakassuunnitelmaneuvotteluihin, kuntoutuksen suunnitteluun ja muihin opiskelijahuollon asiantuntemusta tarvitseviin oppilaitoksen ulkopuolisiin asiakastilanteisiin. o 2. asteella työskentelee yhteensä 5 kuraattoria ja 4 psykologia. Työntekijäkohtainen opiskelijamäärä on tällä hetkellä noin Työssä painottuu myös kouluyhteisöille annettu konsultatiivinen työ ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa o Psykologin ja kuraattorin työnjako on yksilöllisesti harkittavissa tärkeintä on, että nuori ohjautuu opiskeluhuollon piiriin tukea tarvitessaan.

117 PSYKOLOGI tarjoaa tukea haasteellisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa mielenterveyden pulmissa. Hän on myös mukana oppimis- ja keskittymisvaikeuksien tunnistamisessa ja niissä tukemisen suunnittelussa. tekee asiakastyötä terveydenhuollon ammattihenkilönä. Käyntien määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin tai hoitoon tai muihin palveluihin.

118 PSYKOLOGIIN VOI OLLA YHTEYDESSÄ ESIMERKIKSI SEURAAVISSA ASIOISSA: Opiskeluun liittyvä stressi Masentuneisuus Ahdistuneisuus Yleiset pahan olon tunteet Perhe- ja muihin ihmissuhteisiin liittyvät huolet Erilaiset kriisitilanteet Oppimisen pulmat

119 KURAATTORI Kuraattorit vastaavat oppilaitoksen sosiaalityön palveluista. He ohjaavat ja auttavat opiskelijaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten itsenäistymiseen, asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyteen, arjenhallintaan, opiskelukuntoon ja opiskeluvalmiuksiin liittyvissä asioissa. Kuraattorit tiedottavat opiskelijoiden käytettävissä olevista palveluista sekä tarvittaessa ohjaavat opiskelijoita erilaisten palveluiden piiriin ja työkunnon arviointiin.

120 KURAATTORIIN VOI OLLA YHTEYDESSÄ ESIMERKIKSI SEURAAVISSA ASIOISSA: Poissaolot Opiskelumotivaatio Asumiseen ja toimeentuloon liittyvät asiat Elämän kriisitilanteet Päihdeasiat Elämänhallinta Ihmissuhteet

121 YHTEYDENOTOT Opiskelija voi itse varata ajan tai Vastaanotolle voi hakeutua esim. vanhemman, terveydenhoitajan, erityisopettajan tai opintoohjaajan kautta

122 Äitiyshuollon tuottavuusohjelma v2013-/psshp PoSoTe /Perheiden, lasten ja nuorten työryhmälle Leea Keski-Nisula, ma. ylil Synnytys- ja naistentautien klinikka,kys

123 Äitiyshuollon tuottavuusohjelman työryhmä Kokoontumiset v = 9 kertaa, viimeksi 2/2015 Läsnä edustajia Ylä-Savon sote, KYS, PTH, Kysteri, Kuopion tk, tietyistä kunnista: Siilinjärvi, Pielavesi Puheenjohtajana yl prof ylil Seppo Heinonen ad kevät 2014, sen jälkeen ayl Maija-Riitta Orden

124 Tuote/Mittarit Tuote normaaliraskaus/ riskiraskaus Mittarit: Poliklinikkakäynnit, Päivystyskäynnit

125 Tavoite/toimeksianto Äitiysneuvolatoiminnan ja KYS:n synnytysklinikan alueellinen kehittäminen ja yhdessä toimiminen. Pyrkimyksenä mm. äitiyshuollon päivystyskäyntien hillintä, hoitojaksojen lyhentäminen, hoidon keventäminen, hoidon ja tutkimusten päällekkäisyyksien poisto, jako matalan ja korkean riskin synnyttäjiin (potilashotelli vs osastoseuranta)

126 Synnytystoiminnan tausta Pystyttävä tarjoamaan 24/7 päivystysvalmiudessa Tarvitaan riittävä henkilökunta mutta sille on oltava käyttöä myös elektiivisesti

127 Synnytystoiminnan laatu KYSissä Maan huipputasoa Synnytyksiä v Sektioprosentti yliopistosairaaloista maan matalin 12.9%, perinataalikuolleisuus ja sairastavuus matala Äitiyspoliklinikkakäyntejä n 7100/v Antenataalihoitojaksoja 770/v Lapsivuodeosastolla 2200 hoitojaksoa/v Synnytyksen jälkeinen seurannat 3.5pv/synnyttäjä (koko maa n 2.9pv) Lapsia kotiutus n 6-8/pv

128 Ongelmat Synnyttäjät sairaampia, vanhempia, lihavampia, vaativampia, moniongelmaisia (psyyke- ja päihdeongelmat)-matalan riskin synnyttäjiä vain n 10-15% Kokematon ja nuori henkilökunta (tällä hetkellä n 20-30% naisten akuuttikeskuksen hoitajahenkilökunnasta työkokemusta max 1v) Laajat synnytyspuolen toiminnan muutokset KYSissä v resurssiselvittelyt, työnkuvan uudelleen suunnittelu KYSissä v2013 päivystyskäyntien määrä /synnytys suurempi kuin muissa shp:ssä (3.4 vrs oys 2.6)

129 Päivystyskävijät synnytysvastaanotolla 50% kuopiolaisia- 1800/v Päivystyskäynti n 2x kalliimpi kuin sovittu käynti pkl pyrkimys vähentää raskaana olevien päivystyskäyntejä (varsinkin kuopiolaiset) Terveydenhoitajan puhelinpalvelu aamuisin (KK) Synnytyssalissa triagekätilö joka tekee minimaalisen uätutkimuksen gravidalle ylimääräiseen uätutkimukseen hakeutuvuus vähentynyt?

130 Kumppanuusgynekologi Kuopion kaupungin kanssa (ei toteutunut 1/2014), nyt kuitenkin gynekologi aloittanut virassa Kuopion tkssa yhteistyön toiminnan selvittäminen ja järkeistäminen Kumppanuuskätilö muuttui kotikätilö (KYS); toiminta alkoi 3/2014; toimintaa jouduttu supistamaan isojen synnytysklinikan toiminnan muutosten+ henkilöstöresurssien vuoksi

131 Muita yrityksiä Potilashotelli-tyyppinen lapsivuodehoito matalan riskin synnyttäjille (resurssien kohdentaminen riskisynnyttäjille) ei toteutumassa tilalle perhehuoneiden lisääminen vuodeosastolla Keskusneuvola (Kuopio) KYS:n hoito-ohjeiden saatavuus avoterveydenhuollossa (yhteiset hoitomallit) Mahdollisimman varhainen kotiuttaminen ja sujuva tiedonkulku

132 Päivystyskäynteihin liittyviä asioita Käyty läpi päivystykävijöiden hoitopolkua 20% ilman lähetettä Uuden neuvolaoppaan mukana avopuolen käyntien määrä jakaantui eri lailla riskittömien ja riskillisille neuvolakäyntien kokonaismäärä ei kuitenkaan vähentynyt Tietojärjestelmäongelmat: dg koodeja ei saada ulos miksi käyneet volla (avopuolella)

133 Päivystyskäyntien määrä laskenut muilla mutta ei kuopiolaisilla potilaat ensin puhelimella yhteyttä triagekätilöön, tilannearvion perusteella vastaanotolle nla/sairaala

134 Kuopiolaiset Kuopiolaiset potilaat Muutos% Päivystyskäynnit synnytyssali/gynpkl Käynnit äpolilla Hoitopäivät Hoitopäivät Hoitojaksojen kesto Hoitojaksojen kesto

135 Muita ideoita Sähköinen uäkuvakonsultaatio Konsultaatiomahdollisuuksien parantaminen Ketjulähettitoiminta ulkopuolisten tutustumisjaksot eri hoitoyksiköihin Synnytysvalmennuksen kehittäminen

136 MK 1

137 LASTENSUOJELUN TULEVAISUUSODOTUKSIA, MUUTOS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTARPEITA POSOTE MK 2

138 MK 3

139 Kuopiossa, Suomen kahdeksanneksi suurimmassa kaupungissa, on yli asukasta ja koko Kuopion vaikutusalueella elää ihmistä MK 4

140 LAPSIPERHEPALVELUJEN PROSESSIT L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö STRATEGIAT, ARVOT JA VISIO LASTEN JA PERHEIDEN TARPEET YKSILÖ-JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ TUKIPALVELUINEEN LASTENSUOJELUN TARPEEN ARVIOINTI OHJAUS JA NEUVONTA (PALVELUOHJAUS) SUUNNITELMALLINEN JA TAVOITTEELLINEN TUKEMINEN YHDESSÄ SIDOSRYHMIEN (MM. KOTIPALVELU JA PERHETYÖ) KANSSA AKUUTTI TYÖ JÄLKIHUOLTO PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT KRIISITYÖ SEUDULLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS (12 KUNTAA) PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ RIITA- JA RIKOSASIOIDEN SOVITTELU (POHJOIS-SAVO) LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO PERHEHOITO AMMATILLINEN PERHEHOITO AMMATILLISET PERHEKODIT LAITOSHUOLTO (OMA JA OSTOPALVELUT) MK JOHTAMINEN JA MUU TOIMINNAN TUKI VOIMAANTUNEET, ILMAN LASTENSUOJELULLISTA TUKEA SELVIYTYVÄT LAPSET JA PERHEET 5

141 MK 6

142 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden tilanteesta Lastensuojeluilmoitusten määrä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Samoin kuin pyynnöt lastensuojelutarpeen arvioimiseksi ovat kasvaneet vuosittain vuodesta 2012 (100 pyyntöä) vuoteen 2014 (207 pyyntöä). Myös ennakolliset lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut kasvussa (v , v ). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden lasten määrä on Kuopiossa korkea (2,2% vastaavanikäisestä väestöstä). 1,4 1,5 1,5 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 2,2 2,2 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,7 1,7 Oulu Tampere Lahti Turku Jyväskylä Kuopio Joensuu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piiriin ohjautuvien vuotiaiden määrä 11,2% vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (2013) on suurin suhteessa vertailukaupunkeihin. Tukitoimien piiriin ohjautuvien prosentuaalinen osuus on kasvanut koko ajan vuodesta MK 7

143 Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut työryhmä Alueen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kartoittamisen ongelmana on, että yksiköt ja niiden tarjoamat palvelut, toimintaprofiilit ja myös tilastointi eroavat kunnittain. Yhteinen ongelma on pienten yksiköiden haavoittuvuus; yksittäiset henkilömuutokset vaikuttavat toimintaan, eivätkä yksiköt ole myöskään aidosti moniammatillisia. Palvelujen tarjonta ja käyttö ei jakaudu tasaisesti, eivätkä palvelut ole tasalaatuisia. Pohjois-Savon lapsimäärästä noin puolet asuu Kuopion alueella ja Kuopion lasten mielenterveyspalveluihin liittyvät pulmat vaikuttavat merkittävästi koko alueen tarkasteltuihin lukuihin. Lapsiin kohdistuvat palvelut Kuopiossa ovat paljon vähäisemmät kuin muualla Suomessa MK 8

144 Perheneuvolapalvelut (Sotka) Peittävyys alle koko maan keskiarvon Kuopio (n. 6 %) Vieremä pienen kunnan luvut voivat vaihdella paljon Rautavaara ei ilmoitettua perheneuvolan työntekijää Lähellä maan keskiarvoa (n 10%) Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kaavi, Rautalampi Peittävyys yli Pohjois-Savon keskiarvon (yli 20%) Siilinjärvi: peittävyys n. 27% - sisältää hyvinvointineuvolan moninaisemman asiakasjoukon, ei ainoastaan lasten mielenterveystyötä tekevän 2,5 hengen perheneuvolan asiakkaita Varkaus: peittävyys n. 21% - sisältää sekä perheneuvolan asiakkaita, lasten ja nuorisopsykiatrian potilaita että oppilashuollon asiakkaat Maaninka, Keitele, Lapinlahti, Vesanto, Suonenjoki Mitä palveluja ja asiakasryhmiä peittävyysluvut sisältävät? Perheneuvoloiden asiakkaiden ikäjakauma ja kohderyhmä vaihtelee paljon eri kuntien välillä ja peittävyyttä kuvaavat luvut sisältävät usein muutakin kuin kunnan järjestämiä 0-13-vuotiaiden lasten mielenterveyspalveluja MK 9

145 KUOPION KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA l l l l l Kuopion kaupungin tuottavuutta parantavat yhteiset toimenpiteet perustuvat - palvelualueuudistukseen - toimintakatteen kasvurajoitteelle - tuottavuutta parantavaan keinovalikoimaan Palvelualueilla on lisäksi omia tuottavuustavoitteita ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä MK 10

146 TAVOITTEET Painopistettä siirretään yhä enemmän l l l l l l asiakassegmentointiin ja uudenlaiseen palvelutarpeiden arviointiin tuote- ja palveluinnovaatioihin palveluntuottamismallien tuottavuutta kuvaaviin vertailumalleihin eri kustannustekijöiden merkitykseen palveluntuottamismallien vertailuissa suunnittelu- ja seurantaprosessien kehittämiseen palvelualueilla yli sektorirajojen menevien asiakasprosessien tuotteistukseen ja mittarointiin MK 11

147 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISHAASTEITA l l l l l Tietoon perustuva ohjaus ja johtaminen - indikaattorit Monialaisuus ja monitoimijaisuus sektori- ja organisaatiorajat ylittävänä sekä varhaisessa tukemisessa että korjaavissa palveluissa l - kumppanuuksien asiakaslähtöinen, lapsen kasvua ja kehitystä tukeva tai perheen/kuntalaisen hyvinvointia edistävä kehittäminen muiden julkisten toimijoiden, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa - tietosuoja - tilaratkaisut Sähköiset palvelut Prosessien hallitsevuudesta laadun ja sisällön varmistamiseen Dokumentaatio - riittävää ja oikeaa, mutta ei hallitsevaa, kohtaamista estävää MK 12

148 Kunnan moniulotteisen toiminnan ja vähenevien resurssien oikea, asiakkaiden muuttuviakin tarpeita vastaava kohdentaminen Notkeus Uusien välineiden ja menetelmien hyödyntäminen etenkin lasten ja nuorten kanssa toimittaessa / osallisuuden edistämisessä MK 13

149 KUMPPANUUDEN PERIAATTEET l l l l l l Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan täydentäen Yhteisellä asialla yhteistyössä Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien Selvät pelisäännöt auttamistyöhön, palvelutuotantoon ja edunvalvontaan Talous ja työnjako kunnossa sekä tehtävät tasapainossa (STM) MK 14

150 NUMEERISIA INDIKAATTOREITA LASTENSUOJELUUN l l l l Kuopiossa lähdetty luomaan uudenlaista lähestymistapaa ensin kotihoidossa Lapsiperhepalveluissa on hyödynnetty kotihoidon luomaa pohjaa, mutta huomioitu lapsi ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti ottaen mukaan kullekin vaiheelle keskeiset asiat Tavoitteena sähköinen yhteinen arviointiväline, jolla kunnan eri toiminnot/yksiköt määrittävät asiakkaana olevan lapsen, isän ja äidin kulloisenkin tuen tarpeen ja sen kohdentumisen Tulevaisuudessa myös asiakkaat itse ja yksityiset palveluntuottajat arviointivälineen käyttäjiksi MK 15

151 Arviointivälineen toiminnallisuus pyritään rakentamaan sellaiseksi, että se mahdollisimman monen asiakkaan kohdalla pystyy ehdottamaan asiakkaan tuen/palvelutarpeen näkökulmasta sopivinta palvelupakettia ja siihen liittyvää etenemismallia sekä menetelmiä. Tällä toimintamallilla räätälöidään palveluja ja toisaalta tuetaan asiakkaiden tasalaatuisempaa palvelua. Samalla yhtenäistetään myös sosiaalityöntekijöiden arviointi- ja toimintamalleja MK 16

152 OIKEASSA PAIKASSA, OIKEA-AIKAISESTI, OIKEIN KEINOIN JA OIKEIN KOHDENNETUSTI OSALLISTAEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE MK 17

153 KIITOS JA INNOSTUSTA MEILLE KAIKILLE JATKOON! MK 18

154 KOULUPSYKOLOGIN TYÖ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA K A S V U N J A O P P I M I S E N T U K I, K U O P I O N K A U P U N K I

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Auta lasta ajoissa- Moniammatillinen yhteistyö Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta. 31.1.2014/ tarja nylund

Auta lasta ajoissa- Moniammatillinen yhteistyö Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta. 31.1.2014/ tarja nylund Auta lasta ajoissa- Moniammatillinen yhteistyö Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta 31.1.2014/ tarja nylund Eksoten alueen kunnat, Imatra mukana erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin

Lisätiedot

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin 12.9.2016 Pohjois-Savon väestö, ml. Joroinen 253 524 asukasta 0-6v 7,0% 7-15v 9,3% 16-24v 10,8% Osuus (0-17v) lapsiväestöstä Ylä-Savo 14% Lapinlahti

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Asenne ratkaisee yhteinen työ Eksoten perhepalveluissa Lape-muutosohjelma & Kaakkois-Suomi Kouvola

Asenne ratkaisee yhteinen työ Eksoten perhepalveluissa Lape-muutosohjelma & Kaakkois-Suomi Kouvola Asenne ratkaisee yhteinen työ Eksoten perhepalveluissa Lape-muutosohjelma & Kaakkois-Suomi 26.9.2016 Kouvola Tiina Kirmanen perhe- ja työelämäpalvelujen johtaja Eksote Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM 1 Minna Rytkönen LAPEn tehtävä Valmistella lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Teija Horsma Erikoissuunnittelija LPSHP PTH-yksikkö

Teija Horsma Erikoissuunnittelija LPSHP PTH-yksikkö Teija Horsma Erikoissuunnittelija LPSHP PTH-yksikkö 17.10.2016 Perhe- ja sosiaalipalvelut Ydinprosessityöryhmä: Alajärvi Arto Frantti Merja Isto Hanna Junes-Leinonen Marianne Jääskö Esa Kannala Assi Lehtoväre

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa Marja-Leena Niemi ESAVI 5.3.2015 Asukkaita 173 032 KYMENLAAKSO Väestöpohja ja jäsenkunnat KOUVOLA 86 488 HAMINA 21 068 KOTKA 54 587 PYHTÄÄ 5358 MIEHIKKÄLÄ 2124 VIROLAHTI

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

HYNTTYYT YHTEEN Marja-Leena Niemi ja Ulla Metsärinne

HYNTTYYT YHTEEN Marja-Leena Niemi ja Ulla Metsärinne HYNTTYYT YHTEEN 26.9.2016 Marja-Leena Niemi ja Ulla Metsärinne NUORISOPSYKIATRINEN HOITO HOITOIDEOLOGIA perhe- ja verkostokeskeisyys CAREAN ARVOT vastuullisuus inhimillisyys palveluhenkisyys NUOREN HOITOA

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4.

Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4. Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4.2014 VATUPASSI - Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä 17.8.2016 Jäsenet: Pirjo Ala-Viinikka, Tarja Lappi, Laura Vänttinen, Jani Korpela, Anneli Kuusinen-Laukkala

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset Yhdessä tehden Kaste etenee PaKasteen työseminaari III, Kuusamo Arja Hastrup, THL 18.3.2010 Arja Hastrup 1 Lasten, nuorten ja perheiden Kaste

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot