Määrätietoista kehittämistyötä Sosiaali ja terveysalan kansainvälinen yhteistyö Leonardo da Vinci ohjelmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Määrätietoista kehittämistyötä Sosiaali ja terveysalan kansainvälinen yhteistyö Leonardo da Vinci ohjelmassa"

Transkriptio

1 1 Määrätietoista kehittämistyötä Sosiaali ja terveysalan kansainvälinen yhteistyö Leonardo da Vinci ohjelmassa Katja Helander, 10/2011 Tässä selvityksessä on tarkasteltu, minkälaista toimintaa sosiaali- ja terveysalalla on rahoitettu Leonardo da Vinci -ohjelman tuella. Päähuomio selvityksessä on kohdistettu toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyöhön, vaikka ohjelma on tukenut myös korkea-asteen kansainvälistymistä. Tarkasteluajanjaksoksi valikoituivat vuodet Tarkastelun aluksi on luotu tilastojen avulla kokonaiskuva alan hanketoiminnasta: Kuinka moni hanke on saanut rahoitusta? Paljonko EU-tukea on myönnetty? Mitkä ovat olleet suosituimpia teemoja hanketoiminnassa? Sen jälkeen on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin kehittämis- ja liikkuvuushankkeiden ominaispiirteitä. Lopuksi hankkeita on tarkasteltu neljän eri teeman kautta: työelämäyhteistyön, opintojen sisällöllisen kehittämisen, opintojen hyväksilukemisen sekä verkostoitumisen. Kuinka työelämän edustajat ovat olleet mukana hanketoiminnassa? Miten opintojen sisältöjä on kehitetty kansainvälisessä yhteistyössä? Ja kuinka ulkomailla suoritettujen opintojen arviointia ja hyväksilukemista osaksi tutkintoa on edistetty? Millaisia verkostoja sosiaali- ja terveysalalla on? Selvityksen liitteenä on lista tarkastelluista sosiaali- ja terveysalan hankkeista. Sosiaali- ja terveysala aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen toimijat ovat jo pitkään tehneet tiiviistä yhteistyötä eri Euroopan maissa ja yhä useammin myös muissa maanosissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa alan kansainväliset ulkomaanjaksot ovat suosittuja sekä asiantuntijoiden että opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2010 joka viides ulkomaille opintojensa aikana suunnannut opiskelija suoritti sosiaali- ja terveysalan tutkintoa. Verrattaessa ulkomaanjaksojen määrää koulutuksessa aloittaneiden määrään huomataan, että 7 % alan opiskelijoista suoritti osan opinnoistaan ulkomailla. Kansainvälinen liikkuvuus on suositumpaa muutamalla muulla alalla, mutta 7 prosenttia on hyvä tulos alalle, jolla työllisyystilanne on hyvä ja kotimaassakin runsaasti työssäoppimispaikkoja tarjolla. Yksittäisiä tutkintoja tarkasteltaessa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijat suuntaavat useammin ulkomaille kuin muiden tutkintojen suorittajat. Vuonna 2010 ulkomailla opiskeli tai oli työssäoppimassa 416 tulevaa lähihoitajaa. Lisäystä edellisvuoteen kertyi 15 %. 1 Myös asiantuntijat ovat olleet kiinnostuneita kansainvälisestä yhteistyöstä. Koulutusaloittain tarkasteltuna vain tekniikan ja liikenteen alalla, sekä hallintohenkilöstön parissa, oli enemmän lähtijöitä vuosittain kuin sosiaali- ja terveysalalla. Kansainvälinen liikkuvuus on tosin lähes yhtä suosittua matkailu-, ravitsemus- ja talousalan henkilöstön parissa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan henkilöstöstä ulkomaille suuntasi lähes 200. Joka kymmenes lähtijä oli sosiaali- ja terveysalan asiantuntija. 2 1 Korkala 2011, 6, Luvuissa on mukana kaikki kansainvälinen liikkuvuus, ei vain Leonardo da Vinci -ohjelman tukema. 2 Korkala 2011, 26.

2 2 Miten selvitys tehtiin? Selvityksessä on luokiteltu sosiaali- ja terveysalan hankkeiksi projektit, joissa on ollut sosiaali- ja terveysalan lisäksi mukana enintään kaksi muuta alaa. Useamman alan monialaiset hankkeet on sivuutettu tarkastelussa, koska ne ovat harvoin kehittäneet nimenomaan sosiaali- ja terveysalan kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeet on luokiteltu tämän saman periaatteen mukaan CIMOn ammatillisen koulutuksen Leo-tietokannassa, josta hanketiedot on pääosin poimittu. Ainoastaan vuoden 2008 osalta sosiaali- ja terveysalan liikkuvuushankkeet valittiin tutustumalla jokaiseen hankehakemukseen erikseen. Hankkeet on luokiteltu tietyn/ tiettyjen alojen hankkeiksi hakemusvaiheessa. Itse hankkeen aikana osa aloista on voinut jäädä pois, ala on voitu korvata jollakin toisella tai mukaan on voinut tulla useampikin uusi ala. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysalan Leonardo-hanketta ei voi määritellä täysin yksiselitteisesti. Selvityksen tiedot on kerätty hankkeiden hakulomakkeista ja loppuraporteista. Asiakirjojen kysymykset ovat vaihdelleet vuosien varrella, joten niiden tarjoamissa tiedoissakin on vaihtelua. Hankkeiden teemoittaista tarkastelua vaikeutti se, ettei asiakirjoissa pyydetty suoraan tietoja esimerkiksi hankkeen yhteistyöstä työelämän edustajien kanssa. Nämä tiedot on koostettu lomakkeiden eri kohdista. Koska kaikista papereista ei löytynyt vastausta tarkasteltaviin kysymyksiin, tiedot ovat osin vaillinaisia. Sosiaali- ja terveysalalla viitataan selvityksessä pääosin sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon. Muutamassa hankkeessa oli mukana myös hammastekniikan sekä lääkealan perustutkinnon edustajia. Selvityksen ulkopuolelle on rajattu hiusalan, kauneudenhoitoalan sekä liikunnanohjauksen perustutkintojen kansainvälisen yhteistyön tarkastelu, vaikka nämä tutkinnot sisältyvätkin virallisen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yläkäsitteen alle. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta vastaavaa rajausta ei ole tarvinnut tehdä, koska hankkeissa oli pääosin mukana vain yksittäisiä ammatillisten jatkotutkintojen opiskelijoita tai opettajia. Selvityksessä ei ole tarkasteltu tarkemmin kahta sosiaali- ja terveysalan kumppanuushanketta, jotka aloittivat toimintansa vuonna Kahden hankkeen perusteella ei olisi kannattanut tehdä yleistyksiä alan kumppanuushankkeiden ominaispiirteistä. Yhteenveto Leonardo da Vinci -ohjelman rahoittamista hankkeista Tarkastelujaksolla, vuosina , Leonardo da Vinci -ohjelmasta sai tukea ainakin 99 sosiaali- ja terveysalan kansainvälistä hanketta. Kaksi kolmesta projektista oli opiskelijoiden tai asiantuntijoiden liikkuvuushankkeita (66 kappaletta), kaksi kumppanuushanketta ja loput kehittämishankkeita (31 kappaletta). Lisäksi Opetushallituksen Leonardo-keskus myönsi vuonna 2005 kansallista rahoitusta kahdelle sosiaali- ja terveysalan Leonardo-hankkeelle tulosten levittämiseksi. Muutamissa tämän selvityksen hankkeissa oli sosiaali- ja terveysalan lisäksi mukana muita aloja. Esimerkiksi opiskelijoiden yrittäjyystaitoja kehittäneissä EU-Entrepreneurship -hankkeissa ulkomaille lähtivät myös hius- ja kauneudenhoitoalojen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoita. Monialaista yhteistyötä leimallisempaa sosiaali- ja terveysalan Leonardo da Vinci -hankkeille on kuitenkin ollut alan oppilaitosten verkostoituminen valtakunnallisesti. Uusia sosiaali- ja terveysalan projekteja käynnistyi tarkastelujakson aikana keskimäärin 11 vuodessa. Erityisen paljon hankkeita käynnistyi vuonna 2006, yhteensä 16 kappaletta. Kuvioon 1 on merkitty alkaneiden hankkeiden määrä eri vuosina.

3 Kuvio 1: Hankkeiden kokonaismäärä v Hankkeiden lkm Kehittämishankkeiden määrä väheni vuosien kuluessa, kun taas sosiaali- ja terveysalan liikkuvuushankkeiden määrä pääsääntöisesti kasvoi. Vuonna 2008 liikkuvuushankkeiden määrä kuitenkin vähentyi yli puolella edellisvuodesta. (Kuvio 2). Samana vuonna yksittäisten liikkuvuushankkeiden koko kuitenkin kasvoi (kuvio 9). Hankkeiden määrää on saattanut vähentää yhdistyneiden, entistä suurempien, oppilaitosten halu hakea tukea ensisijassa oman oppilaitoksen monialaisille hankkeille. Vuonna 2008 Leonardo da Vinci -ohjelmaan tulivat mukaan myös kumppanuushankkeet uutena toimintona Kehittämishankkeet Liikkuvuushankkeet Kumppanuushankkeet Kuvio 2: Kehittämis-, liikkuvuus- ja kumppanuushankkeiden lukumäärä v Sosiaali- ja terveysalan hankkeet käyttivät vuosina yhteensä EU-tukea. EUtuki oli runsainta 2000-luvun alussa sekä vuosina Vuosina, jolloin kokonaissumma jäi alhaiseksi, yhtäkään kehittämishanketta ei koordinoitu Suomesta käsin. Kehittämishankkeiden osalta kokonaissummassa on huomioitu vain Suomesta käsin koordinoidut 13 hanketta. (Kuvio 3) Kuvio 3: Hankkeiden toteutuneet budjetit ( )

4 4 Hankkeiden hallinnoinnista vastasivat valtaosin ammatilliset oppilaitokset (76 % hankkeista). Lisäksi lähes joka viidettä hanketta koordinoi ammattikorkeakoulu. (Taulukko 1). Luvuissa ovat mukana Suomesta käsin koordinoidut kehittämishankkeet ja liikkuvuushankkeet. Organisaatiotyyppi Lukumäärä %- osuus 2. asteen amm. oppilaitos % Ammattikorkeakoulu % Yliopisto 2 3 % Säätiö, yhdistys 1 1 % Yritys 1 1 % Aikuiskoulutusorganisaatio 1 1 % Yhteensä % Taulukko 1: Hankkeiden koordinaattorit organisaatiotyypeittäin Lähes joka toisessa sosiaali- ja terveysalan Leonardo da Vinci -hankkeessa edunsaajina olivat ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Joka kolmas hanke oli suunnattu opetusalan asiantuntijoille. Lisäksi moni hanke tarjosi kansainvälisessä yhteistyössä kehitettyjä työkaluja työssäkäyvien hoitoalan ammattilaisten tueksi. 3 (Taulukko 2). Kohderyhmä Hankkeiden määrä % kaikista hankkeista Opiskelijat (2. aste) % Opettajat, ohjaajat, % suunnittelijat Työntekijät % Opiskelijat (amk tai yo) % Työnantajat 7 7 % Taulukko 2: Hankkeiden kohderyhmät Suurin osa toisen asteen ammatillista koulutusta kehittäneistä hankkeista ei kohdistunut millekään tietylle koulutusalalle. Mikäli hankkeessa kuitenkin oli aloittainen painopiste, sen teemana oli tavallisimmin vanhustyö. Seuraavaksi suosituimmat koulutusalat olivat lasten ja nuorten hoito ja kasvatus sekä vammaistyö. Muut koulutusalat saivat yksittäisiä mainintoja. Suosituin yksittäinen teema Leonardo da Vinci -rahoitteisissa sosiaali- ja terveysalan hankkeissa oli työssäoppiminen: hankkeissa joko lähetettiin opiskelijoita ulkomaisille työssäoppimisjaksoille, työpaikkaohjaajia perehdytettiin ulkomaalaisten opiskelijoiden työssä ohjaukseen tai ammatilliset oppilaitokset kehittivät kansainvälisessä yhteistyössä opiskelijoiden työssäoppimiskäyntäntöjä. Toinen toistuva teema oli tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus. Näissä hankkeissa muun muassa testattiin ammattiosaamisen näyttöjen suorittamista ulkomailla ja kehitettiin lajikuvausta World Skills -ammattitaitokilpailuihin. Hankkeiden tavoitteena oli myös koulutustarpeiden ennakointi. Esimerkiksi monialaisessa Help Helvi -hankkeessa eri alojen tulevat osaajat tekivät yhteistyötä vanhustyön työssäoppimisjaksoilla ja Substitute Care - 3 Sama hanke on voinut olla suunnattu sekä opiskelijoille, opetusalan asiantuntijoille että muille hoitoalalla työskenteleville. Tilastoissa ei ole eritelty opetusalan henkilökuntaa toisen ja korkea-asteen kesken.

5 5 kehittämishankkeessa laadittiin täydennyskoulutusohjelma lasten sijaishuollossa työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi useammassa kehittämishankkeessa laadittiin verkko-opetusmateriaaleja. Harva hanke oli suunnattu erityisopiskelijoille. Yhdessä kehittämishankkeessa, Visually Impaired Masseurs (VIM), näkövammaisille räätälöitiin englanninkielinen 1,5-vuotinen hierojan tutkinto. Lisäksi yhdessä liikkuvuushankkeessa mainittiin, että osa lähtijöistä oli erityisopiskelijoita. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta kehitettiin 31 kehittämishankkeen voimin Ohjelmakaudella Leonardo da Vinci -ohjelmasta sai tukea 26 sosiaali- ja terveysalan kehittämishanketta. Näistä 19 oli pilottihankkeita, 3 viiteaineistohankkeita, 2 verkostohankkeita sekä 2 kieliprojektia 4. Seuraavan ohjelmakauden alussa, vuosina , CIMOsta sai rahoitusta neljä alan innovaation siirto -hanketta. Lisäksi komissio rahoitti suoraan yhtä innovaatioiden kehittämishanketta, European Framework for Qualifications in Home Care Services for Older People. Innovaation siirto -hankkeissa tuetaan olemassa olevan innovaation siirtoa maasta tai alalta toiselle, kun taas innovaatioiden kehittämishankkeissa tavoitteena on luoda kokonaan uusia toimintatapoja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Suomesta käsin koordinoidut 13 kehittämishanketta saivat EU-rahoitusta yhteensä Sosiaali- ja terveysalan kansainväliseen kehittämistyöhön myönnettiin eniten tukea vuosina 2000 sekä Vuosina alan hankkeita ei koordinoitu Suomesta käsin. (Kuvio 4) Kuvio 4: Kehittämishankkeiden toteutunut rahoitus ( ) Koulutusaloittain tarkasteltuna suurin osa kehittämishankkeista keskittyi vanhustyön (6 hanketta) sekä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen (6 hanketta) ammatillisten opintojen kehittämiseen. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyön ammatillista koulutusta edistettiin 3 hankkeessa. 5 Hankkeiden vetovastuu oli tavallisesti toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen harteilla (7 hankkeessa). Seuraavaksi eniten hankkeita koordinoivat korkeakoulut tai yliopistot (yhteensä 4 hankkeessa). Luvuissa ovat mukana vain CIMOn rahoittamat 13 suomalaisvetoista hanketta. (Kuvio 5). 4 Pilottiprojektit, temaattiset toimet ja kieliprojektit tähtäsivät uusien koulutusmateriaalien tai opintokokonaisuuksien kehittämiseen. Verkostohankkeissa koottiin, vaihdettiin sekä levitettiin tietoja ja kokemuksia. Viiteaineistohankkeet olivat tieteellisiä selvityksiä ja analyysejä ammatillisesta koulutuksesta. Leonardo da Vinci -yleisesite 2000, Luvuissa ovat mukana kaikki sosiaali- ja terveysalan 31 kehittämishanketta vuosilta Yksi hanke on voinut syventyä useamman koulutusalan kehitystyöhön. Muutaman hankkeen teemat eivät olleet tarkasteltavissa koulutusaloittain. Tällaisia teemoja olivat muun muassa neurologia, työterveys sekä terveydenhuollon laatujohtaminen.

6 6 Hankkeen koordinaattori 2. asteen amm. oppilaitos Yliopisto AMK Säätiö, yhdistys Yritys Kuvio 5: Kehittämishankkeiden koordinaattorit organisaatiotyypeittäin Monien kehittämishankkeiden painopisteenä oli täydennyskoulutusmateriaalien kehittäminen. Esimerkiksi Turun yliopiston koordinoimassa epsychnurse.net -hankkeessa kehitettiin täydennyskoulutusmateriaalia psykiatrisissa sairaaloissa työskenteleville hoitajille. Materiaali tarjosi sairaaloiden henkilökunnalle tukea eettisesti korkeatasoiseen psykiatriseen hoitotyöhön. Kehittämishankkeiden keskeisiä kohderyhmiä olivat työssäkäyvät hoitajat ja työpaikkaohjaajat sekä opettajat ja koulutussuunnittelijat. Sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopiskelijat olivat edunsaajina lähes yhtä monessa hankkeessa kuin ammattioppilaitosten opiskelijatkin. 6 (Taulukko 3). Kohderyhmä Hankkeiden määrä % kaikista hankkeista Työntekijät % Opettajat, ohjaajat, % suunnittelijat Työnantajat 6 20 % Opiskelijat (2. aste) 6 20 % Opiskelijat (amk tai yo) 5 17 % Taulukko 3: Kehittämishankkeiden kohderyhmät Valtaosassa hankkeista oli mukana runsaasti yhteistyökumppaneita, keskimäärin 11 hanketta kohden. Yhteistyötahojen määrä vaihteli neljästä viiteentoista. 7 Kehittämishankkeissa, joita koordinoitiin Suomesta käsin, oli toimijoita keskimäärin 5 maasta. Yhdellä sosiaali- ja terveysalan hankkeella on siis ollut vaikuttavuutta maantieteellisesti katsoen melko kapealla alueella. Leonardo da Vinci -ohjelman vähimmäisvaatimus on, että hankeryhmässä on edustus kolmesta eri ohjelmaan osallistuvasta maasta. (Taulukko 4. Luvut on poimittu hakemuksista. Partnerimaiden määrä on voinut vaihdella hankkeen aikana.) 6 Yhdessä hankkeessa on voinut olla edunsaajia useammasta kohderyhmästä. Tarkastelussa on huomioitu 30 kansallisten Leonardo da Vinci -toimistojen rahoittamaa kehittämishanketta. 7 Kumppanien määrä on poimittu hakemuksista ja luku pitää sisällään sekä suomalaiset että ulkomaalaiset toimijat. Partnerien määrä on voinut vaihdella hankkeen aikana.

7 7 Maiden määrä Hankkeiden määrä hankeryhmässä 3 maata 2 4 maata 5 5 maata 2 6 maata 2 7 maata 1 8 maata 0 9 maata 1 Yhteensä 13 Taulukko 4: Partnerimaiden määrä kehittämishankkeissa Toimijoita oli suomalaisvetoisissa kehittämishankkeissa mukana yhteensä 18 eri maasta. Suosituin partnerimaa oli Saksa. Saksalainen yhteistyökumppani oli hieman yli puolessa hankkeista. Seuraavaksi suosituimmat partnerimaat olivat Viro (46 % hankkeista), Italia, Ruotsi ja Iso-Britannia (kukin 38 %) sekä Alankomaat (31 %). Viron lisäksi muutkin uudet jäsenmaat olivat hyvin edustettuina: hankkeissa oli partnereita myös Bulgariasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Romaniasta, Slovakiasta, Tšekin tasavallasta ja Unkarista. Ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden ja asiantuntijoiden määrä kasvoi 2000-luvun kuluessa Sosiaali- ja terveysalalla oli vuosina yhteensä 66 liikkuvuushanketta, joista valtaosa (70 %) oli opiskelijaliikkuvuushankkeita (46 hanketta). Suurin osa hankkeissa liikkuneista suomalaisista opiskelijoista opiskeli toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Kahdeksan hanketta tarjosi kuitenkin harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille. Ohjelmakaudella korkeakoulut ovat hakeneet opiskelijoidensa ulkomaisille harjoittelujaksoille tukea Leonardo da Vinci -ohjelman sijasta Erasmus-ohjelmasta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset suuntasivat ulkomaille 19 asiantuntijavaihtohankkeen kautta. Asiantuntijahankkeista 3 oli korkeakoulujen, 1 aikuiskoulutusorganisaation ja 15 ammatillisten oppilaitosten koordinoimia. Yhdessä hankkeessa liikkui asiantuntijoita sekä ammattikorkeakoulusta että ammatillisesta oppilaitoksesta: Trainers Travelling to Compare European Health & Social Care Systems (TravelCare IV) -hankkeessa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sekä Tampereen n henkilökunta tutustui vanhustyöhön Italiassa. Lisäksi yksi liikkuvuushanke tuki työssä olevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täydennyskoulutusta ulkomailla (ks. esimerkki 2, sivu 12). Leonardo-ohjelman rahoitus sosiaali- ja terveysalan liikkuvuushankkeille vuosina oli luvun alussa alan liikkuvuushankkeiden rahoitus oli n vuodessa, mutta kasvoi vuonna 2007 jo euroon. (Kuvio 6).

8 Toteutunut rahoitus Kuvio 6: Liikkuvuushankkeiden toteutunut rahoitus ( ) Valtaosa rahoituksesta ohjattiin tavallisesti toisen asteen opiskelijoille. Ainoastaan vuonna 2001 korkeakouluopiskelijoiden saama rahoitusosuus ylitti hienoisesti toisen asteen opiskelijoiden osuuden. Lisäksi vuonna 2006 vaihdossa olleille asiantuntijoille ohjattiin enemmän rahoitusta kuin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Vuonna 2007 Leonardo-ohjelma tuki sosiaali- ja terveysalan opiskelijaliikkuvuutta jo lähes eurolla. (Kuvio 7) Opiskelijat (2. aste) Opiskelijat (amk, yo) Asiantuntijat Työntekijät Kuvio 7: Liikkuvuushankkeiden toteutunut rahoitus ( ) hanketyypeittäin Sosiaali- ja terveysalan liikkuvuushankkeissa käytettiin tarkasteluajanjaksolla yhteensä 1230 apurahaa 8. Apurahansaajien määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle tultaessa: vuonna 2007 apurahan sai jo 250 asiantuntijaa tai opiskelijaa, kun vuonna 2002 luku oli vain 50 (kuvio 8). Yhdessä hankkeessa käytettiin keskimäärin 19 apurahaa (kuvio 9). Hankkeiden keskimääräinen koko pääosin suureni 2000-luvun kuluessa. 8 Lukuun eivät sisälly tukihenkilöt. Sen sijaan lukuun sisältyvät sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja asiantuntijoiden ohella ne muiden alojen edustajat, jotka osallistuivat monialaisiin hankkeisiin. Luvut kertovat toteutuneiden apurahojen määrän.

9 v v v v v v v v v Kuvio 8: Liikkuvuushankkeiden toteutuneet apurahat (lkm) v v v v v v v v v Kuvio 9: Liikkuvuushankkeiden toteutuneet apurahat (ka/ hanke) Liikkuvuushankkeissa oli tavallisesti ulkomainen yhteistyökumppani vain muutamasta maasta. Puolessa kaikista hankkeista partnerien määrä oli 2 4. Ainoastaan muutamassa hankkeessa asiantuntijoilla ja opiskelijoilla oli valittavanaan useampi kohdemaa. Yhteistyökumppaneita oli vähintään 10 eri maasta mukana vain kolmessa liikkuvuushankkeessa. Selvästi suosituin kohdemaa liikkuvuushankkeissa oli Iso-Britannia. Brittipartneri oli 77 prosentissa sosiaali- ja terveysalan hankkeista. Myös hollantilaiset yhteistyökumppanit olivat suosittuja: hollantilainen partneri oli 45 % hankkeista. Seuraavaksi yleisimmin suomalaiset asiantuntijat ja opiskelijat suuntasivat kulkunsa Saksaan, Viroon, Ruotsiin, Espanjaan, Tanskaan, Irlantiin sekä Belgiaan. Suomalaisilla oppilaitoksilla oli Leonardo da Vinci -hankekumppaneita yhteensä 25 Euroopan maassa. Vuosina yhteistyötä ei ollut lainkaan bulgarialaisten, romanialaisten, kyproslaisten, islantilaisten eikä liechtensteinilaisten kollegojen kanssa. 9 Tarkasteluajankohtana hankkeiden ulkomaisten partnerien määrä kasvoi: vuonna 2001 liikkuvuushankkeissa oli keskimäärin vain 3 ulkomaista yhteistyökumppania, kun vuosina 2007 ja 2008 määrä oli kasvanut jo kahdeksaan. Kahdessa hankkeessa kumppanien määrä kipusi yli kahdenkymmenen. 10 (Kuvio 10). 9 Luvut on poimittu hakemuksista. Hankkeen aikana partnerien määrä on voinut vaihdella. 10 Ulkomaisten yhteistyökumppanien määrä on poimittu hakemuksista.

10 v v v v v v v v v Kuvio 10: Vastaanottavien kumppanien lkm (ka/ hanke) Työelämä oli edustettuna kaikissa kehittämishankkeissa Kaikissa vuosina rahoitetuissa, Suomesta käsin koordinoidussa, kehittämishankkeissa oli mukana työelämän edustajia. Suosituimpia yhteistyökumppaneita olivat kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien sekä valtiovallan edustajat. Heitä oli 9 hankkeessa mukana yhteensä 19 eri organisaatiosta. Yrityspartneri oli läsnä kuudessa hankkeessa, yhdistys viidessä ja työntekijäjärjestö (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Tehy tai Talentia) neljässä. 11 Useimmissa hankkeissa työelämän edustajat olivat mukana partnereina. Vain kahdessa hankkeessa hankkeen koordinoinnista vastasi oppilaitosten ulkopuolinen taho: Transfer of innovations for training needs analyses to increase quality of further vocational training in the field of children's day care and early education (DCT) -hankkeessa Printel Oy ja Training needs analysis in health and social services - A response to expanding poly drug use (Transdrug) -hankkeessa A- klinikkasäätiö. Kahdessa hankkeessa työelämäkumppaneita ei ollut nimetty hankkeen virallisiksi partnereiksi, vaan ne toimivat alihankkijoina. Hankkeen teknisen toteutuksen kannalta työelämäpartnereiden on yksinkertaisempaa osallistua hankkeeseen alihankkijoina kuin partnereina. Työelämän edustajia oli yhdessä kehittämishankkeessa yleensä vain muutama (2 3 kappaletta). Vain neljässä hankkeessa työelämäpartnereita oli useampi. Eniten partnereita (noin 10) oli hankkeessa, jossa työelämän edustajat toimivat alihankkijoina. Työelämäkumppanien lukumäärää saattavat siis rajoittaa ennemmin hankehallinnoinnin tekniset vaatimukset kuin työelämän edustajien vähäinen kiinnostus. Työelämäkumppanit varmistavat, että tuotetut materiaalit vastaavat työelämän tarpeita Työelämäpartnereiden keskeisin tehtävä hankkeissa oli kehitettävien materiaalien tai siirrettävien innovaatioiden suunnitteleminen ja/tai testaus. Tällaisessa asiantuntijaroolissa partnerit olivat jokaisessa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeessa. Useassa hankkeessa mainittiin, että tiivis yhteistyö työelämän edustajien ja oppilaitosten kesken takaa, että hankemateriaalit vastaavat työelämän todellisia vaatimuksia. Joka toisessa hankkeessa työelämän edustajien mainittiin myös osallistuvan hankkeen tulosten levittämiseen. Muutamassa hankkeessa työelämäkumppanit vastasivat hankkeen arvioinnista ja toimivat ohjausryhmän jäseninä. Muutama projekti myös mainitsi, että työnantajien edustajat olivat olleet keskeisesti suunnittelemassa hankehakemusta. 11 Luvuissa ovat mukana sekä hankkeiden suomalaiset että ulkomaiset työelämäkumppanit. Kahdessa hankkeessa ei mainittu, mitä organisaatiotyyppiä työelämäpartnerit edustivat.

11 11 Joka neljännessä liikkuvuushankkeessa on mukana suomalaisia työelämän edustajia Liikkuvuushankkeissa ulkomaalaiset työnantajat ovat keskeisesti mukana, sillä he tarjoavat suomalaisille opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Valtaosa opiskelijoista suuntaa ulkomaille nimenomaan työssä oppimaan, ei opiskelemaan 12. Suomalainen työelämäkumppani sen sijaan mainitaan keskimäärin vain joka neljännen hankkeen yhteydessä. Yleisintä työelämän edustajien läsnäolo oli korkeakouluopiskelijoille tarkoitetussa sosiaali- ja terveysalan hankkeissa: näistä työelämän edustus oli mukana joka toisessa hankkeessa. Jokaisessa näistä neljässä hankkeessa työnantajien mainittiin tarjoavat harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille opiskelijoille. Kahdessa korkeakouluhankkeessa työelämän edustajat olivat myös mukana hankkeen ohjausryhmässä ja näin ollen vaikuttamassa sen sisällölliseen kehittämiseen. Asiantuntijahankkeissa työelämän edustajia oli mukana lähes joka toisessa hankkeessa (42 %). Näissä hankkeissa työnantajat tai työmarkkinajärjestöjen edustajat lähettivät omaa henkilökuntaansa ulkomaille tutustumaan maan sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Hankkeiden keskeisin tavoite oli Suomeen tulevien työssäoppijoiden ohjauksen parantaminen työpaikoilla. Yhdessä hankkeessa työelämän edustajat, yhdessä opettajien kanssa, perehdyttivät paikallisia työnantajia vastaanottamaan suomalaisten opiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjä. Asiantuntijat halusivat myös kehittää omaa ammattitaitoaan tutustumalla alansa toimintatapoihin ulkomailla. Lisäksi verkostoituminen oman alan kollegoiden kanssa ja virikkeiden saaminen omaan työhön nähtiin tärkeiksi. ESIMERKKI 1: Yhteistyötä työelämän edustajien kanssa opiskelijoiden ohjauksen parantamiseksi SOTENET-verkoston asiantuntijaliikkuvuushankkeessa Multinational Network of Child-Disabled- Elderly-Care -Trainer Mobility (MNCDEC-T) työnantajat ja ammattioppilaitosten edustajat lähtivät yhdessä ulkomaille viikoksi. Ulkomaanjaksojen keskeisenä tehtävänä oli edistää oppilaitosten ja työelämän välistä vuoropuhelua sekä lisätä työelämän edustajien motivaatiota yhteistyöhön. Työelämän yhteistyökumppanit etsivät ulkomailta työvälineitä ulkomaalaisten opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen. Parantunut ohjaus lisäsi opiskelijoiden ulkomaanjaksojen laatua. Hankkeeseen osallistui 15 työelämän edustajaa yhdeksästä eri organisaatiosta. Näin työelämän edustaja kiteytti raportissaan ulkomaanmatkansa hyödyt: Mielestäni myös työelämän edustajien mukaan ottaminen hankkeeseen on hyödyllistä, näin saadaan kontakteja kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Omassa yksikössäni on ollut opiskelijoita useammasta maasta. Kun on itse ollut vaihdossa mukana, on parempi tuntuma siitä mitä opiskelijat miettivät tullessaan vaihtoon vieraaseen maahan. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien liikkuvuushankkeissa suomalaisia työelämän edustajia oli mukana vain noin joka kymmenennessä. Hankkeissa mukana olevat työnantajat osallistuivat opintojen sisältöjen kehittämiseen: he muun muassa perehdyttivät opiskelijoita yksilökeskeiseen suunnitelmatyöskentelyyn hoivatyössä (LEOH-YKS -hanke) ja kehittivät yhdessä oppilaitoksen kanssa verkkopohjaista yrittäjyyskurssia (EU-Entrepreneurship 2). Myös työssä käyvät voivat lähteä ulkomaanjaksoille Työnantajien olisi mahdollista hakea Leonardo da Vinci -ohjelmasta tukea myös oman henkilökuntansa kansainvälisiä työelämäjaksoja varten. Toistaiseksi tätä mahdollisuutta on 12 Korkala 2011, 7.

12 12 hyödyntänyt vain Helsingin kaupunki vuonna Kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto tarjosi henkilökunnalleen mahdollisuuden suorittaa 9 viikon työelämäjakso ulkomailla osana laajempaa täydennyskoulutusohjelmaa. ESIMERKKI 2: Helsingin kaupungin työntekijät ulkomailla laajentamassa ammattitaitoaan Vuosina Helsingin kaupungilla työskentelevillä lähihoitajilla oli mahdollisuus lähteä 9 viikoksi työskentelemään toiseen Euroopan maahan. Jakso sisältyi osaksi 15 opintoviikon laajuista Transnational Module Young Workers opintokokonaisuutta. Jokainen matkaan lähtijä räätälöi ulkomaanjaksonsa omiin tavoitteisiinsa sopivaksi. Ulkomaanvaihtojen käytännön järjestämisestä vastasi Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (HESOTE). Toive ulkomaanjaksojen järjestämisestä työssäkäyville lähihoitajille sai alkunsa työntekijöiltä itseltään. Hankkeen ideana oli sekä kehittää lähihoitajien osaamista että antaa heille työkaluja ulkomaalaisten lähihoitajaopiskelijoiden ohjaukseen. Hanke täydensi HESOTEn kansainvälistä yhteistyötä: hanke liittyi aiempaan Leonardo-rahoitteiseen pilottiprojektiin The Development of a Transnational Training Module in Social and Health Care Education in EU-countries sekä sen vuonna 2000 alkaneeseen jatkohankkeeseen Expansion of the TM and Development of Work Placement Supervising (ETM). Kaksi ulkomaanjaksolla ollutta työelämän edustajaa kuului ETM-hankkeen partneriryhmään. SuPer (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) oli yksi hankkeen suomalaista yhteistyökumppaneista. Ulkomaille suuntasi hankkeen aikana 9 Helsingin kaupungin työntekijää. Kansainvälisessä yhteistyössä on kehitetty opintojen sisältöjä Viidessä kehittämishankkeessa painopiste oli opintojen sisällöllisessä kehittämisessä. Kaikissa näissä hankkeissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille kehitettiin yhdessä kansainvälisten partnerien kanssa perusopintoja täydentävä koulutusjakso. Hankkeessa Visually Impaired Masseurs (VIM) näkövammaisille opiskelijoille laadittiin yhtenäinen, Euroopan laajuinen, 60 opintopisteen koulutusjakso, jonka painopisteenä olivat yrittäjyystaidot. Hankkeessa Personnel training model for integrated quality-environment-safety management system in hospitals and public health service (QESTRAIN) laatu-, ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat puolestaan integroitiin osaksi hoitajien perus- ja täydennyskoulutusta. Muissa hankkeissa huomio kohdistui vanhustyön, psykiatrisen hoitotyön sekä lastensuojelun kehittämiseen. Vaikka liikkuvuushankkeissa painopiste on vahvasti kansainvälisten vaihtojaksojen järjestämisessä, muutamia hankkeita on hyödynnetty myös opintojen sisällöllisessä kehittämisessä. Esimerkiksi hankkeessa Opettajille lisää osaamista vaihtoon lähteneet opettajat keräsivät materiaaleja englanninkielistä lähihoitajaopetusta varten. Vaihtojaksoilla olleet opettajat laativat teemaluentoja sekä kokosivat äänitteitä aitojen potilastilanteiden dialogeista. Elderly Care in Europe -hankkeen aikana opiskelijat puolestaan keräsivät tietoa vanhustyöstä eri Euroopan maissa. Tiedot koottiin vanhustyön oppaaksi, jota hyödynnettiin opetuksessa. Liikkuvuushankkeilla on kuitenkin ollut ennen kaikkea välillinen vaikutus opetuksen sisällölliseen kehittämiseen. Esimerkiksi hankkeen Memories and the use of memorizing in elderly peoples' care in different cultures (MUM) aikana kootusta materiaalista sekä eräästä opinnäytteestä laadittiin yhteenveto, jota käytettiin oheismateriaalina tulevien lähihoitajien opetuksessa. Lapin ssa puolestaan hyödynnettiin hankkeen Yhdessä: Yhteisöllisyys opiskelusisältönä ja toimintatapana sekä yhteisöllinen oppiminen sosiaali- ja terveysalalla eri kulttuureissa tuloksia yhteisöllisyyttä käsittelevän Yhteisöllisyys eri kulttuureissa -opintojakson kokoamisessa. Nykyisin liikkuvuushankkeissa keskitytään todennäköisesti tiiviimmin työssäoppimisjaksojen

13 13 järjestämiseen ulkomailla ja opintojen pienimuotoista sisällöllistä kehittämistä rahoitetaan pääosin Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeissa, jotka otettiin ohjelmassa käyttöön vuonna Valtaosa opiskelijoista saa jaksonsa hyväksiluettua osaksi ammatillisia opintojaan Kaikissa hankkeissa vaihdossa olleiden opiskelijoiden ulkomaanjakso hyväksyttiin osaksi opintoja. Lähes poikkeuksetta vaihdossa olleet opiskelijat saivat työssäoppimisjaksonsa hyväksiluettua osaksi ammatillisia opintojaan. Vain muutamissa vuosien hankkeissa työssäoppimisjakso merkittiin osaksi opiskelijan vapaasti valittavia opintoja. Lisäksi monissa hankkeissa opiskelija sai ennen ulkomaille lähtöään tai ulkomailla olleessaan suorittamastaan kieli- ja/ tai kulttuuriopinnoista tai yrittäjyyskurssista suoritusmerkinnän vapaasti valittaviin opintoihinsa. Europassin sai ulkomaanjaksostaan todisteeksi valtaosa opiskelijoista. Vain 15 %:ssa ammatillisten oppilaitosten hankkeista Europassi ei ollut käytössä. Valtaosa näistä hankkeista sijoittui 2000-luvun alkupuolelle. Korkea-asteen opiskelijaliikkuvuushankkeissa Europassia ei käytetty. Ammattiosaamisen näytöt käytössä monilla liikkuvuusjaksoilla Ammattiosaamisen näytöt otettiin nuorten ammatillisissa perustutkinnoissa käyttöön elokuussa Ensimmäisen kerran sosiaali- ja terveysalan Leonardo da Vinci -hankkeissa näyttöjen suorittamista ulkomailla testasi Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto (nykyinen Pirkanmaan ) vuonna Vuoteen 2008 mennessä ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen oli mainittu jo 15 liikkuvuushankkeen painopisteeksi. Näistä hieman yli puolet oli opiskelijaliikkuvuushankkeita. Lisäksi näyttöjä suoritettiin satunnaisesti myös hankkeissa, joissa näyttöjen kehittämistä ei ollut nimetty hankkeen erityiseksi sisällölliseksi tavoitteeksi. Vahvimmin ammattiosaamisen näyttöjen kehitystyöhön oli sitoutunut SOTENET-verkosto, jonka jokaisessa kuudessa hankkeessa näytöt olivat esillä vuosina Aluksi verkoston oppilaitokset testasivat näyttöjä. Sittemmin ne kehittivät näyttöjen suorittamiselle toimintamallin, opastivat ulkomaalaisia työpaikkaohjaajia näyttöjen vastaanottamisessa sekä lopulta vakiinnuttivat näytöt osaksi verkostonsa toimintaa. SOTENET-verkoston oppilaitokset saivat ammattiosaamisen näyttöjen kehittämistyöhön rahoitusta myös ainakin Opetushallitukselta sekä Euroopan sosiaalirahastolta. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto ulkomaisilla työssäoppimisjaksoilla ei sujunut ongelmitta. Haasteita aiheuttivat muun muassa näyttöjen laadunvarmennus. Näyttömateriaalien käännättäminen englanniksi tai kohdemaan kielelle ei riittänyt, suomalaisten opettajien ja ulkomaalaisten työpaikkaohjaajien välillä saattoi esimerkiksi vallita epätietoisuutta keskeisten ammatillisten käsitteiden sisällöstä tai arviointikriteerien tulkinnoista. Monessa hankkeessa ongelmaksi muodostui myös opiskelijoiden puutteellinen ohjaus työpaikoilla. SOTENET-verkoston InterSkills-hankkeessa kiinnitettiin lisäksi huomiota siihen, että ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen ulkomailla edellyttää panostusta opiskelijoiden valmennukseen jo Suomessa. Osassa hankkeista ammatillisen osaamisen näytön vastaanotti ulkomaalainen työpaikkaohjaaja, osassa suomalainen opettaja, joka matkusti varta vasten ulkomaille. ECVETin käyttöönottoa testattiin vasta yhdessä hankkeessa Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemista helpottaa lähivuosina käyttöön otettava ammatillisten opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET). Vuosina vain yksi innovaation siirto -hanke (Ecvet Unit for Vocational Studies in Child Care) testasi ECVET:n käyttöönottoa sosiaali- ja terveysalan Leonardo da Vinci -hankkeissa. Kyseisessä

14 14 hankkeessa kehitettiin lähihoitajaopiskelijoille lastenhoidon opintojakso, joka oli mahdollista suorittaa samansisältöisenä Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat ECVET-suosituksensa kesäkuussa 2009, joten ECVETin testaus kansainvälillä työssäoppimisjaksoilla on lisääntynyt vasta viime vuosina. Kehittämishankkeissa on laajat kotimaiset yhteistyöverkostot Lähes kaikkia suomalaisvetoisia kehittämishankkeita voidaan kutsua verkostohankkeiksi 13. Hankkeissa oli tavallisimmin mukana 5 suomalaista partneria (kuvio 11) Hankkeiden lkm Kuvio 11: partnereiden määrä kehittämishankkeissa Sidosryhmät ovat kehittämishankkeissa monipuolisesti edustettuina Kehittämishankkeissa työelämän edustajia oli kotimaisista yhteistyökumppaneista keskimäärin puolet. Tiivis yhteistyö oppilaitosten ja työelämäkumppaneiden kesken lisäsi hankkeiden vaikuttavuutta. Esimerkiksi A-klinikkasäätiön koordinoimassa Training Needs Analysis in Health and Social Services - A response to expanding poly drug use (Transdrug) -hankkeessa mukana oli Suomesta muun muassa ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakoulu, Päihdehoitotyön verkosto, SuPer ja Suomen kuntaliitto. Hankkeessa The Quality of Substitute Care - a Challenge for Vocational Education and Child Welfare Services (Substitute Care) vahvan alueellisen verkoston muodostivat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin, Turun kauppakorkeakoulu, Lastensuojelun keskusliitto, Satakuntaliitto sekä muutama hoitokoti. Verkostoitumista tarkasteltaessa on muistettava, että hankehallinnoin teknisten vaatimusten vuoksi osa yhteistyökumppaneista on mieluummin lähtenyt hankkeeseen mukaan alihankkijana kuin virallisena partnerina (ks. s. 10). Kotimainen verkosto joka toisen sosiaali- ja terveysalan liikkuvuushankkeen tukena Puolet sosiaali- ja terveysalan liikkuvuushankkeista sai Leonardo da Vinci -ohjelman lisätukea kotimaisen verkoston hallinnointiin. Suurin osa verkostoista oli pieniä, 3 tai 4 toimijan, kokoonpanoja. Seuraavaksi eniten oli 8 toimijan verkostoja. Mukaan mahtui myös kolme laajaa kokoonpanoa: Hyväolo-verkoston Henkilökohtaistetut oppimispolut (HOP) -hankkeessa oli 12 ja SOTENET-verkoston kahdessa asiantuntijahankkeessa puolestaan 13 ja 26 kotimaista toimijaa. (Kuvio 12). 13 Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeissa verkostohankkeena pidetään hanketta, jossa on vähintään 3 suomalaista toimijaa. Myös kehittämishankkeiden kotimaista verkostoitumista on arvioitu tämän määritelmän valossa.

15 Hankkeiden lkm partnerien lkm Kuvio 12: partnerien määrä liikkuvuushankkeissa Suomalaisten työelämän edustajien määrä oli liikkuvuushankkeissa vaatimaton. Puolessa hankkeista ei ollut ollenkaan mukana työelämän edustajia. Mikäli työnantajien tai työmarkkinajärjestöjen edustajia oli mukana, organisaatioiden lukumäärä jäi yleisimmin kahteen. Enimmillään työelämän toimijoita oli samassa hankkeessa mukana 9 eri organisaatiosta. (Kuvio 13). On tosin muistettava, että kaikki hankkeet eivät maininneet hankeasiakirjoissaan niitä suomalaisia työnantajia, jotka osallistuivat hankeyhteistyöhön vastaanottamalla ulkomaalaisia työssäoppijoita. Ilman vastavuoroista yhteistyötä osa hankkeista olisi jäänyt toteutumatta Työelämän edustajien lkm Hankkeiden lkm Kuvio 13: Työelämän edustajien (organisaatioiden) määrä liikkuvuushankkeissa Verkostoituminen on ollut ominaista sosiaali- ja terveysalan kansainvälisille liikkuvuushankkeille. Pitkäikäisin Leonardo da Vinci -rahoitusta saanut valtakunnallinen verkosto on SOTENET. Verkoston ydinjoukon muodostavat kahdeksan ammatillista oppilaitosta. Toimintaa on koordinoinut sen alusta asti Pirkanmaan (entinen Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto). Lisäksi verkoston kahdessa, tarkasteluajankohtana viimeisimmässä, asiantuntijaliikkuvuushankkeessa (vuosina 2006 ja 2008) on ollut mukana työelämän edustajia oppilaitosten kotipaikkakunnilta. Verkoston ensimmäinen Leonardo-rahoitteinen hanke oli SANET vuonna Siitä lähtien verkostolla on ollut vähintään yksi Leonardo-hanke joka vuosi tämän selvityksen tarkastelujakson aikana. Verkosto on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa ulkomaisilla työssäoppimisjaksoilla. Vuoteen 2008 mennessä SOTENETverkostolla oli yhteistyökumppaneita jo 8 eri Euroopan maassa. SOTENET-verkoston muodostavat Pirkanmaan, Forssan ammatti-instituutti, Koulutuskeskus Tavastia, Savon ammatti-

16 16 ja aikuisopisto, Sisälähetysseuran oppilaitos, Tampereen, Tuusulanjärven sekä Vantaan. Myös Help Helvi on valtakunnallinen Leonardo da Vinci -ohjelmasta rahoitusta saanut verkosto. Tämän vanhustyötä edistävän verkoston toiminta on monialaista: sosiaali- ja terveysalan lisäksi hankkeen kansainvälisille työssäoppimisjaksoille ovat suunnanneet matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat. Verkoston ensimmäisessä hankkeessa olivat mukana myös kaupan ja hallinnon, sekä myöhemmissä hankkeissa hius- ja kauneudenhoitoalan, opiskelijat. Verkoston tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia tehdä monialaista yhteistyötä ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämiseksi 14. Selvityksen tarkastelujakson aikana, vuosina , verkosto hallinnoi kolmea Leonardo da Vinci -liikkuvuushanketta. Verkoston ydinryhmän muodostavat Jyväskylän, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan sekä Etelä-Savon t. Toinen monialainen oppilaitosverkosto, jossa sosiaali- ja terveysala on mukana, on hyvinvointialan HyväOlo-verkosto. Verkoston koordinoimien hankkeiden kautta ulkomailla on ollut työssäoppimassa sosiaali- ja terveysalan, hius- ja kauneudenhoitoalan sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto-opiskelijoita. Lisäksi ulkomaanjaksoille ovat suunnanneet hierojan ammattitutkintoa opiskelevat. Verkoston yhteistyö käynnistyi vuonna 2002 Opetushallituksen tukemana 15. Vuonna 2005 verkosto toteutti ensimmäisen Leonardo-rahoitteisen hankkeensa Kielisalkku ja arkioppimisen tunnustaminen kansainvälisen työssäoppimisjakson aikana. Vuosina HyväOlo-verkosto koordinoi yhteensä seitsemää Leonardo da Vinci liikkuvuushanketta. Valtakunnallisen verkoston muodostavat seitsemän ammatillista oppilaitosta: Koulutuskeskus Sedu, Lapin, Vaasan, Etelä-Karjalan, Ylivieskan ja Omnian t sekä Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto. Yhteenveto Sosiaali- ja terveysalan lukuisa ja monipuolinen hanketoiminta Leonardo da Vinci -ohjelmassa osoittaa kansainvälisen yhteistyön olevan alalla vakiintunutta. Saavutetut tulokset ovat vaatineet oppilaitoksilta pitkäjänteistä sitoutumista kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Yhteistyön vaikuttavuutta on edistetty laajalla kotimaisella sidosryhmäyhteistyöllä, etenkin vuoropuhelulla työelämän edustajien kanssa. Olennaisen tärkeätä on ollut myös oppilaitosten keskinäinen verkostoituminen. Verkostossa toiminen lisää merkittävästi oppilaitoksen mahdollisuuksia lähettää opiskelijoitaan ulkomaisille työssäoppimisjaksoille. Lisäksi yhteistyö säästää yksittäisten toimijoiden resursseja ja antaa toiminnalle uskottavuutta ulkopuolista rahoitusta haettaessa. 16 Oppilaitokset ovat myös tehneet määrätietoisesti töitä ulkomaanjaksojen edellytysten parantamiseksi sekä opintojen hyväksilukemiseksi täysimääräisesti. 14 Help Helvi- tiedote opettajille ja opiskelijoille (2006). 15 HyväOlo-verkoston kotisivu (2011). 16 Korkala 2010, 45.

17 17 Lähteet Help Helvi- tiedote opettajille ja opiskelijoille Verkkodokumentti. <http://www.pkky.fi/resource.phx/pkky/amo/lieksa/kvtop.htx.i1918.doc> Luettu HyväOlo-verkoston kotisivu. Verkkodokumentti. <http://hyvaolo.webs.com> Luettu Korkala, S Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. 3/2010. Tietoa ja tilastoja -raportti. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Korkala, S Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa / Tietoa ja tilastoja -raportti. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Leonardo da Vinci -yleisesite Opetushallitus ja CIMO. Verkkodokumentti. <http://kuokka.tietokoura.com/programme/yleisesite.pdf> Luettu

18 Liite 1: Sosiaali- ja terveysalan Leonardo da Vinci -rahoitteiset projektit v Huom! Lisäksi on useita monialaisia hankkeita, joissa on liikkunut myös sote-alan opiskelijoita ja asiantuntijoita Huom! Osassa näistäkin hankkeita on mukana muita aloja, mm. hius- ja kauneusala, liiketalous Kehittämishankkeet (kansallisten LdV-toimistojen rahoittamat) Nro Vuosi Projektin Projektin nimi Numero Projektityyppi Koordinoiva lyhytnimi organisaatio ECCN European Competences in the DE-00-B-F-PP- Care Professions Epicuros A Virtual Learning EL-00-B-F-PP- Environment for Medical Doctors in Remote Areas Transdrug Training Needs Analysis in -00-B-F-PP- Health and Social Services - A response to expanding poly drug use ETM Expansion of the TM and Development of Work Placement Supervising -00-B-F-PP C.I.V.O.T C.I.V.O.T. in Public Health EL-00-C-F-RF Toward Active Old Age European Network to Develop Social and Health Care Education to Respond to Varying Needs of the Older People -01-B-F-NT viiteaineistohanke verkostohanke Deutsches Rotes Kreuz University of Ioannina A-klinikkasäätiö, koulutusyksikkö Helsingin sosiaalija terveysalan oppilaitos, Malmin yksikkö University of Athens Medical School Oulun seudun AMK, Oulaisten yksikkö Koordinoiva Suomalaiset partnerit maa Aste (kork.koul., ) DE Promentor Solutions Oy terveysala EL PrizzTech Oy HC-ICE Satakunta kork.koul. Huom! Taulukossa on mainittu vain sote-alat. Hankkeen ala/ alat terveydenhuolto Pirkanmaan AMK päihdehuolto Tampereen terveydenhuoltooppilaitos Tampereen sosiaalialan opisto Päihdehoitotyön verkosto Päihdelääketieteen yhdistys Päihdehuollon Sosiaalityöntekijä ry SuPer Suomen kuntaliitto Kuntakoulutus Oy SuPer lastenhoito, vanhustyö Helsingin kaupunki, terveydenhuolto Seinäjoen AMK Helsingin kaupunki, sosiaalihuolto EL Työterveyslaitos kork.koul. kansanterveys Satakunnan AMK kork.koul. ja Oulun yliopisto vanhustenhoito 1 (15)

19 Pappilanlammen palvelukeskus Visually Impaired Masseurs VIM VATO-training package Euro-Child- Center Supporting the creation of a -01-B-F-PPuniform model for a European masseur training for visually impaired people Supporting and Maintaining the Functional Capacity of Older People and Their Carers Establishing European Centre for the Integration of Institutionalized Children -01-B-F-PP RO-01-B-F-PP QESTRAIN Personnel training model for -02-B-F-PPintegrated quality-environment-12673safety management system in hospitals and public health service Svenska yrkesinstitutet Kalajokilaakson koulutuskuntayhty mä, Oulaisten Organizatia Salvati Copii Suomen ympäristöopisto SYKLI Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Oulaisten kaupunki Fysioterapia-alan näkövammaiset ry hieronta Förbundet Finland Svenska Synskadade r.f. Näkövammaisten keskusliitto Arlainstituutti Sininen Studio Ky vanhustenhoito Kemi-Tornio -alueen Haapajärven perusturva, terveyskeskus Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus (nyk. Verve) RO Tulossilta Oy lastensuojelu Satakunnan AMK Eco-One terveydenhuollon toimintajärjestelmät (laatu, ympäristö, turvallisuus) Home-care in Europe Flexibel yrkesutbildning till hemvårdare inom det europeiska omvårdnadsområdet där den förvärvade erfarenheten erkänns genom validering SE-02-B-F-PP Nationellt centrum för flexibelt lärande SE Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Lohjan kaupunki Opetushallitus Tehy Hyvinkään perusturvakeskus, vanhus- ja vammaispalvelut Hyvinkään terveydenhuoltooppilaitos vanhustenhuolto 2 (15)

20 EQUOTE Equal Opportunities for EL-02-C-P-RF- Women and Men in Education and Training for Health Professions InTEL Inter-Laboratory Test NL-02-B-F-PP- European Lab School Welcome Work Experience Language UK-02-B-F-LAand Culture of Mobility in Europe - Learning and Assessment Materials for Mobility Students of Child Care INVITE Initiate new ways of biographical counselling in rehabilitative vocational training Learning during Education and in the Clinical Field DE-03-B-F-PP Learning during Education andno-03-b-f-pp- in the Clinical Field LLL for Nurses Lifelong learning for nurses to LV-03-B-F-LApromote mobility and to foster exchange capacity Improhealth Improvement of the Quality, SK-03-B-F-PP- Effectiveness and Efficiency of Health Care Services through Vocational Education and Training CoBaTrICE Competency-Based Training in Intensive Care Medicine in Europe elearning- Assistant Schulung vor Lehrkräften im Gesundheitsbereich zum Enstazt und zur Entwicklung von elearning-materialen MASKS Matching Skills in the Knowledge Society EUR-03-C-F-RF DE-04-B-F-PP ES-04-B-F-PP viiteaineistohanke kieliprojekti kieliprojekti viiteaineistohanke CMT PROOPTIKI Ltd. Mondriaan onderwijsgroep North London Colleges European Network Otto-von-Guericke University Magdeburg, Department of Microsociology Högskolen i Buskerud Public Service Language Center Technical University of Kosice, Faculty of Electrical Engineering and Informatics European Society of Intensive Care Medicine Bielefeld University of Applied Sciences Balear de Desarrollo y Formacion S.L. - BDF EL Työterveyslaitos NL Yrkesskolan Optima kork.koul. (ja laboratorioala?) UK Turun AMK päivähoito DE FSKompetenscentret kuntoutus HUS Helsingin yliopisto NO Laurea AMK kork.koul. kliininen sairaanhoito HYKS, Jorvin sairaala LV Mikkelin AMK kork.koul. SK Vaasan yliopisto terveydenhuollon laatujohtaminen Oy Optimatics Networks Ab EUR Intensium Oy tehohoito DE PIRAMK ES Rikosseuraamusvirasto vankeinhoito Kotkan sosiaali- ja terveysvirasto 3 (15)

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT -toiminto 2012 2013 Tampere 27.3.2013 Leena-Maija Talikka, CIMO Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita: Ammatillisen koulutuksen vetovoima Ammattitaitokilpailut, Skills

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET Experttien toiminta 2012-2013 Kokkola 22.11.2013 Tuula Hautasaari, CIMO Kansallinen ECVET Expert -toiminto EU:n komissio käynnisti vuonna 2012 ECVET Expert - toiminnon

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERTien toiminta 2012 2013 Turku 13.9.2013 Mika Saarinen, CIMO Kansallinen ECVET Expert-toiminto Toiminto on perustettu 2012 Tukemaan ECVETin kansallista toimeenpanoa

Lisätiedot

KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS

KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS FINECVET -projekti ECVET KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS 7.3.2007 Meri Kaila-Sayeed projektin koordinaattori FINECVET -projektin tavoite (12/2004 02/2006) u kokeilla eurooppalaisen opintosuoritusten

Lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset - UKK

Usein kysytyt kysymykset - UKK Versio 15.12.2015 Ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeet Erasmus+ -ohjelmassa Usein kysytyt kysymykset - UKK Hakijan PIC-koodi Onko PIC-koodi kuntayhtymän vai oppilaitostason tunnus? - PIC-koodi haetaan

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312 Tutkintotoimikunnan kokous Aika: 30.11.2010 klo 9.15 16.00 Paikka: JHL, Sörnäisten rantatie 23 Paikalla:

Lisätiedot

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training) Lisätietoa ohjelmasta: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1563_en.htm 1996 Hankekuvaukset Euroopan komission verkkopalvelussa: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1832_en.htm Promoting student

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Leonardo da Vinci Tilastoja 2011

Leonardo da Vinci Tilastoja 2011 Leonardo da Vinci Tilastoja ISBN 978-95-85-5-8 ISSN 798-6 / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Sisältö. Yleistä hakukierroksesta. Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot.

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät 7.11.2012 Tallinna Kansainvälisyystyöryhmä - Perustettu 2002 - Yhteinen tavoite ja tehtävät > toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Erasmus+ KA1 liikkuvuus ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017

Erasmus+ KA1 liikkuvuus ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Erasmus+ KA1 liikkuvuus ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Erasmus+ -ohjelman päätoiminnot KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa 1 1.11.2016 CIMO Lähtökohtia Onko kyseessä yhden koulutuksen järjestäjän hanke vai kotimaisen

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen kehittämiseen 11.9.2013 klo 12.30-15.30

Valtionavustuksilla tukea ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen kehittämiseen 11.9.2013 klo 12.30-15.30 Valtionavustuksilla tukea ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen kehittämiseen 11.9.2013 klo 12.30-15.30 Hanna Autere Hanna.autere@oph.fi www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Aloitustilaisuuden

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä. Hakuneuvonta verkossa CIMO

KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä. Hakuneuvonta verkossa CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 24.11.2015 CIMO Lähtökohtia Mikä vanha yhteistyökumppanuus on toiminut hyvin tai ei ole toiminut hyvin? Miksi? Tarvitaanko uusia

Lisätiedot

ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA

ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA Anne Ala-Järvenpää Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämishanke Helmikuu 2013 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita 2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tarjoaa tukipalveluja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

Bryggen kommunikea 2010

Bryggen kommunikea 2010 ECVET tulee - oletko valmis! Seinäjoki 10.12.2012 ECVET EXPERT 2012-2013 FINLAND Leena-Maija Talikka CIMO Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita Ammatillisen koulutuksen vetovoima Taitokisat Liikkuvuus korostuu

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Raportointi >> Perusraportti Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta ninaes (Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä), olet kirjautuneena sisään.. huhtikuuta :: Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta. Tuula Hautasaari Ammatillinen koulutus, CIMO

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta. Tuula Hautasaari Ammatillinen koulutus, CIMO Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta Tuula Hautasaari Ammatillinen koulutus, CIMO Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Ammatillinen koulutus Learning Mobility of Individuals. Hakukierros 2016

KA1 Liikkuvuus Ammatillinen koulutus Learning Mobility of Individuals. Hakukierros 2016 KA1 Liikkuvuus Ammatillinen koulutus Learning Mobility of Individuals Hakukierros 2016 Erasmus+ -ohjelman päätoiminnot KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Leonardo da Vinci. Tilastoja

Leonardo da Vinci. Tilastoja Leonardo da Vinci Tilastoja 2007 2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL 343), 00531 Helsinki, Puh. 0207 868 500 (vaihde) Sisältö 1 Leonardo da Vinci -ohjelmasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus+ -infotilaisuudet Ammatillinen koulutus KA1 ja KA2 KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals 1 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

OPAS OPISKELIJALLE Matkalla mestariksi JEDUsta

OPAS OPISKELIJALLE Matkalla mestariksi JEDUsta OPAS OPISKELIJALLE Matkalla mestariksi JEDUsta ERASMUS+ Matkalla mestariksi JEDUsta Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuushanke TAVOITTEET Kansainvälinen työssäoppiminen on hyvä tapa kokeilla millaista ulkomailla

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku

Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku Henkilöstön osaamisen kehittäminen kansainvälistymisen avulla -seminaari Anne Tornberg, Ammattiopisto Luovi 17.11.2015 Ammattiopisto Luovi Suomen suurin

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011

New Skillsand Jobs- New Skills Network. hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skillsand Jobs- Tulevaisuuden osaajat hakukierroksen 2012 painopisteissä 18.10.2011 New Skills Network Komission rahoittamaa temaattista toimintaa Tavoitteena levittää LLP-ohjelman tuloksia, edistää

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea

Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea AMKE ry kokoaa yhteen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on kattava ammatillisen koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot