Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö nro OKM/9/500/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11.10.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 4.10.2011 nro OKM/9/500/2011"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (8) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite: Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö nro OKM/9/500/2011 Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa esittämäänsä muistioon koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista suuralueittain ja koulutustasoittain. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Pyydettynä lausuntona Etelä-Karjalan liitto esittää seuraavaa: Etelä-Karjala kuuluu OKM:n esityksessä Itä-Suomen suuralueeseen, jonka muodostavat Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala sekä Kymenlaakso. On selvää, että ikäluokat pienenevät suuralueella. Työvoimatarvetta on ennakoitu alenevaksi kaikissa suuralueen maakunnissa, joista pienin vähennys kuitenkin on Etelä- Karjalassa. Etelä-Karjalan liitto pitää hyvänä sitä, että esityksessä on ymmärretty alueella ennakointituloksia vahvemmin painottuvat alat, teollinen työ ja erityisesti metsäteollisuuden tuotekehitystoiminta sekä matkailuklusterin ennakoitua suotuisampi kehitys Venäjältä suuntautuvan matkailun kasvaessa voimakkaasti. Suuraluetarkastelussa sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan että korkea-asteen saatavuus ovat maan keskiarvoa korkeampia ja näin tarkasteltuna jopa paranisivat molempien osalta. Reaalisesti koulutuspaikkoja kuitenkin vähennetään ja Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, etteivät vähennykset kohdistu niille aloille, jotka turvaavat maakunnan elinvoimaisen tulevaisuuskehityksen. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostoa on kehitettävä tukemaan maan eri osien kilpailukykyä, tasapainoista kehitystä ja alueellista innovaatiotoimintaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että erityisesti yliopisto, mutta myös ammattikorkeakoulu palvelevat maakuntaa suurempaa aluetta, joten niiden koulutusten mitoitusperusteina eivät missään tapauksessa voi olla yksittäisen maakunnan työvoimatarpeet. Muun muassa Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen kampushanke vahvistaa alueen korkeakoulujen keskinäistä synergiaa ja omintakeista profiloitumista. Kauppakatu 40 D FI Lappeenranta FINLAND puh./tel fax Y-tunnus

2 2 (8) Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) strategian 2013 mukaan yliopiston toiminta kohdentuu aiempaa tarkemmin valituille, perinteisistä sektoreista - energiasta, kemiasta, metallista, taloudesta ja tiedosta - kehittyville osaamisalueille. Erityisesti energiatehokkuus ja energiamarkkinat sekä Venäjä-osaamisen rooli yliopiston strategisilla osaamisalueilla ovat vahvistuneet yliopiston toiminnassa. Etelä-Karjalan liiton kesäkuussa tekemässä esityksessä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloituspaikkatavoitteista aloituspaikkoja jo hyvin realistisesti esitettiin vähennettäväksi kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulu on jo aiemmin proaktiivisesti vähentänyt koulutuspaikkoja ja toteuttanut koulutuksen rakenteellista kehittämistyötä johdonmukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyötä on tehty Imatran ja Lappeenrannan välillä, mutta myös koulutusalojen sisällä. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus lakkasi kokonaan Lappeenrannassa ja liiketalouden koulutus Imatralla vuonna Kahden koulutusalan yhteistyön tiivistämiseksi liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi jo vuonna Matkailupalvelujen johtamisen koulutusohjelma lakkautettiin samassa yhteydessä, kun koulutusala päätettiin keskittää Imatralle. Myös kulttuurialan koulutus keskitettiin Lappeenrannasta Imatralle v Suomen suurimpaan kuvataideopetusta antavaan koulutusyksikköön, joka on tehnyt uraauurtavaa kansainvälistä yhteistyötä mm. Pietarin taideakatemian kanssa 1990-luvulta alkaen. Uudessa kulttuuriyrittäjyyden koulutusohjelmassa painottuu sekä kansainvälisyys että talous- ja liiketoimintaosaamisen toimintamallien soveltaminen. Etelä-Karjalan ammattiopisto on osaltaan esittänyt aloituspaikkoja vähennettäväksi niiltä aloilta, joilla kysyntä on vähentynyt. Venäjä-yhteistyön tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille sekä kehittää kielitaitoa ja suvaitsevaisuutta. Etelä-Karjalan ammattiopistolla on kolme pietarilaista yhteistyöoppilaitosta, joiden kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Yhteistyön muotoja ovat opiskelijoille järjestettävä työssä oppiminen yhdessä pietarilaisten yhteistyöoppilaitosten kanssa, opettajien ja oppilaitosjohdon kansainvälinen verkostoituminen sekä opiskelija- ja opettajavaihdot. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa opiskelijat voivat valita 10 opintoviikon kurssin "Venäjän osaaminen", jossa ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija osaa venäjän kielen alkeet, osaa palvella asiakasta venäjän kielellä opiskelluissa rajoissa ja osaa asioita venäläisestä kulttuurista. Etelä-Karjalan liitto täydentää osaltaan esittämiään kesäkuisia aloituspaikkalukuja siten, että ilmoitetuista ammatillisen peruskoulutuksen luvuista lienee jäänyt pois Jaakkiman kristillisen opiston järjestämä toisen asteen kolmivuotinen lapsi- ja perhetyön perustutkintokoulutus. Koulutusta järjestetään peruskoulupohjaisena nuorisoasteen koulutuksena (noin 20 aloituspaikkaa) ja näyttötutkintoon valmistavana aikuiskoulutuksena, johon voi hakea myös yo-tutkinnon pohjalta. Valmistavaa koulutusta järjestetään päiväkoulutuksena, monimuotokoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena. Tutkintonimike on lastenohjaaja.

3 3 (8) Esitetyt koulutusasteittaiset vähennykset Opetus- ja kulttuuriministeriön Lappeenrannan teknilliselle korkeakoululle antaman palautteen mukaan LUT on saavuttanut tavoitteensa erittäin hyvin. Yliopiston kehittämistoiminta on ollut aktiivista, ja yliopiston panostukset ja osallistuminen, rakenteiden uudistaminen ja yhteistyöjärjestelyt on arvioinnissa otettu huomioon. LUT:n aktiivinen ja määrätietoinen kehitystoiminta huomioon ottaen Etelä-Karjalan liitto uskoo yliopiston saavuttavan tavoitteensa hyvin myös tulevaisuudessa. Liitto pitää tärkeänä, että yliopiston toimintaedellytyksiä ei tarpeettomin toimin heikennetä. Saimaan ammattikorkeakoulun saaman palautteen mukaan hallituskaudella toteutetaan ammattikorkeakoulu-uudistus. Ammattikorkeakouluihin kohdistuu merkittäviä määrärahasäästöjä, joista osa toteutetaan koulutustarjontaa vähentämällä ottaen huomioon koulutustarve-ennakointien tulokset. Muutokset tulee toteuttaa vuodesta 2013 alkaen. Tavoitteen saavuttamiseksi ammattikorkeakoulun on ministeriön mukaan tarkoituksenmukaista lopettaa prosessitekniikan koulutusohjelma (20 aloituspaikkaa), tietotekniikan koulutusohjelma (40 aloituspaikkaa) sekä englanninkielinen kemiantekniikan koulutusohjelma (20 aloituspaikkaa) ja vähentää kulttuurialan koulutusta (15 aloituspaikkaa). Ministeriön näkemyksen mukaan tekniikan alan koulutus olisi tarkoituksenmukaista keskittää Lappeenrantaan. Saimaan ammattikorkeakoululle esitetty 95 aloituspaikan leikkaaminen merkitsee aloituspaikkojen vähenemistä ammattikorkeakoulussa kaikkiaan 17,6 prosentilla. Koko valtakunnasta leikataan 2160 aloituspaikkaa eli 8,8 prosenttia aloituspaikoista, joten Saimaan ammattikorkeakoulun osalta vähennys on suhteessa huomattavan suuri ja raju. Ammattikorkeakoulun prosessit kuitenkin ovat hyvässä kunnossa ja kehittämistyö aktiivista. Erityisen kipeä on tekniikan paikkojen esitetty leikkaus. Etelä-Karjala on jatkossakin merkittävä metsä- ja puunjalostusteollisuuden maakunta, jossa on huolehdittava alan työvoiman riittävyydestä. Vaikka tehtaat ovat toimintansa tehostamiseksi ja tuottavuutensa nostamiseksi joutuneet tekemään henkilöstövähennyksiä, työvoiman riittävyydestä jatkossa kannetaan jo huolta eläköitymisen ja oikeanlaisen osaamisen varmistamisen takia. Prosessitekniikan ja biojalostuksen riittävä koulutus ja osaaminen on Etelä-Karjalassa varmistettava, sillä yritysten sijoittumispäätösten ja kehitettävien yksiköiden tarpeita arvioitaessa on osaavan työvoiman saatavuus keskeisen tärkeä. Vaikka prosessitekniikan koulutusohjelma ammattikorkeakoulussa väliaikaisesti lopetettaisiin, on tärkeää, että olemassa olevia valmiuksia (esim. prosessitekniikan laboratorio Imatralla) käytetään toisen asteen koulutuksen hyväksi. Tarpeen tullen myös prosessitekniikan ammattikorkeakouluopetus voidaan uudelleen käynnistää. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta ei maakunnittaisia tai koulutuksen järjestäjäkohtaisia aloituspaikkalukuja ole saatavilla. Lausuntopyynnön kommentoitavassa keskustelunavausesityksessä on esitetty ainoastaan suuralueittaiset ammatillisen peruskoulutuksen luvut, joissa Itä-Suomen suuralueelle on esitetty noin 800 aloituspaikan vähennystä. Etelä-Karjalan liitto korostaa edelleen, että liiton kesäkuussa tekemässä esityksessä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloituspaikkatavoitteista aloituspaikkoja esitettiin vähennettäväksi jo hyvin realistisesti kaikilla koulutusas-

4 4 (8) teilla. Ammatillisen koulutuksen osalta 800 aloituspaikan vähennystä suuralueelle on pidettävä liian suurena ja omalta osaltaan Etelä-Karjala on kohdentanut vähennyksiä niille aloille, joilta kysyntä on vähentynyt. Mikäli lisävähennykset vielä katsottaisiin perustelluiksi, tulee lisätä korvaavia koulutuspaikkoja nouseville aloille. Ennakoitu alueellinen työvoiman tarve ja koulutustakuun toteuttaminen huomioiden Etelä-Karjalan liitto pitää jo esittämiään vähennyksiä riittävinä ja nyt esitettyjä lisäleikkauksia ylimitoitettuina. Kaupan ala ja majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuudet alueen koko henkilöstömäärästä ovat nousseet korkeammiksi kuin valtakunnallisesti. Tämä korostaa Lappeenrannan roolia Kaakkois-Suomen kaupan keskuksena ja venäläisten ostosmatkailukohteena. Kaupan toimiala on ollut maakunnassa voimakkaassa kasvussa jo pari vuosikymmentä. Kasvun lähteenä on venäläisten ostosmatkailijoiden mukanaan tuoma tavaroiden ja palvelusten kysyntä. Kehityksen odotetaan jatkuvan voimakkaana. Toimiala työllistää Etelä-Karjalassa tällä hetkellä noin 5400 henkeä (Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteri, 2010 päivitys). VATT:n ennusteessa käytetty luku vuodelle 2010 on jopa hieman suurempi (5737). Kaupan ala on merkittävä nuorten, maahanmuuttajien sekä osa-aikaisten työntekijöiden työllistäjänä. Lappeenrannan ja Imatran yhteenlaskettu tax free -myynti ylittää koko muun Suomen myyntiluvut. Kauppa on muuta maata vilkkaampaa kaikilla kaupan osa-alueilla, myös päivittäistavaroissa. Todettakoon, että tilanne mm. liikenteen ja kaupan ostovoiman suhteen muuttuu kaakkoisessa Suomessa jatkuvasti. Taantuman jälkeen rajaliikenne, erityisesti raskas liikenne on taas lähtenyt kasvuun ja venäläisten ostovoima on kasvanut kaiken aikaa taantumasta huolimatta. Kaupan kehityksen kannalta on aivan keskeisen tärkeää, että maakunnassa on tarjolla alaan liittyvää koulutusta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto profiloituu tekniikan ohella kauppatieteisiin. Saimaan ammattikorkeakoulun tradenomikoulutuksen vahvuutena on erityisesti Venäjän liiketoimintaosaaminen ja kulttuuriin liittyvä liiketoimintaosaaminen. Vilkas taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa edellyttää venäjän kielen opiskelun lisäämistä useilla koulutusaloilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa eletään Etelä-Karjalassa lähivuosina voimakkaan kasvun aikaa. Tärkein kohde on Pohjoismaiden suurin matkailuhanke: Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Rauha -Tiurun entinen sairaala-alue, josta rakennetaan n. 300 miljoonan euron investoinneilla ympärivuotinen matkailu- ja vapaa-ajan keskus. Sen suora työllisyysvaikutus tulee olemaan 300 työpaikkaa ja majoituskapasiteetti 8000 vuodepaikkaa. Viereisellä Imatran Kylpylän alueella Ukonniemessä tuleva majoituskapasiteetti on 5000 vuodepaikkaa. Näiden hankkeiden ohella maakuntaan on suunniteltu useita pienempiä matkailuun liittyviä majoitus- ja lomanviettokohteita. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskentelee Etelä-Karjalassa tällä hetkellä runsaat 1700 henkeä. Määrän voi arvioida kohoavan kylpylähotellin työpaikkojen ansiosta n. 2000:een. Lisäksi on ennakoitavissa, että välillisillä vaikutuksilla syntyy yrityksiä muille toimialoille, esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelutuotantoon, terveydenhuoltoon, ruokapalveluihin, kuljetusalalle sekä kulkuneuvojen huoltoon, kiinteistöjen ja ympäristön kunnossapitoon.

5 5 (8) Matkailuklusterin työllistävä vaikutus ulottuu jo nyt laajalti majoitus- ja ravitsemistoimialan ulkopuolelle. Koulutuksen säilyminen on erittäin tärkeää klusteria tukevilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi kaupallisten sekä luovien alojen koulutus, terveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin liittyvä koulutus, rakentamisen sekä teknisen huollon ja logistiikan sekä kuljetusalojen koulutus. Osaavan työvoiman koulutusta tukeakseen ja työvoiman saantia turvatakseen mm. Holiday Club Saimaa on solminut Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyösopimuksen opiskelijoiden harjoittelusta. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma korostaa, että maakuntaan saadut mittavat matkailualan investoinnit tuovat satoja uusia työpaikkoja alueelle. Vaikka valtakunnallisesti matkailualan koulutuspaikoista on katsottu olevan ylitarjontaa, Etelä-Karjalan kaltaisessa kehittyvässä matkailumaakunnassa matkailualaa tukevat koulutuspaikat mm. kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintojen aloilla ovat osaavan työvoiman saatavuuden ja siten menestyvän yritystoiminnan ja elinvoimaisen maakunnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Teollisuus Teollisuuden tarvitsemilla koulutuspaikoilla on edelleen tärkeä merkityksensä Kaakkois-Suomessa ja koulutuksessa kaivataan laaja-alaisen osaamisen kehittämistä. Tärkeä toimija on esimerkiksi uudistuva metsäteollisuus. Paperi- ja puumassateollisuus on perinteisesti ollut Kaakkois-Suomen tärkein teollinen tuotannonala. Suunta perinteisestä massan ja paperinvalmistuksesta käy kohti uudenlaista bioraaka-aineklusteria, jossa puuta ym. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) tuotetaan ja myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina. Etelä-Karjalan metsätalouden kannalta merkittäviä suunnitelmia ovat mahdollisen biojalostamon sijoittaminen Imatralle (Stora Enso ja Neste) ja/tai Lappeenrantaan (UPM-Kymmene). Metsäsektorin rakennemuutoksesta huolimatta alan merkitys on Kaakkois-Suomessa yhä tärkeämpi kuin muualla Suomessa. Tämä on otettava huomioon myös ammatillisessa sekä korkea-asteen koulutustarjonnassa. Toimialalla menossa oleva muutos on tosiasia, joka vaatii reagointia alan koulutussisältöihin. Metsäklusterin henkilöstöennakoinnin mukaan alalla korostuu jatkossa laaja-alainen osaaminen sekä uudelleen- /lisäkoulutus. Etelä-Karjalan koulutusorganisaatioiden olisi oltava mukana kehittämässä rajat ylittävää biotalouden koulutusta, jotta Kaakkois-Suomen metsäklusterin osaamistarpeet kyetään jatkossakin tyydyttämään kaikilla osaamisen tasoilla. Toimialan uudistumista ja oppilaitoksia tukee Imatralla sijaitseva prosessitekniikan laboratorio, jota hyödynnetään mm. oppilaitoksien ja elinkeinoelämän innovaatiohanketoiminnassa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan koulutuksessa uuteen aikaan liittyvää koulutusta ryhdyttiin suuntaamaan uudelleen muutama vuosi sitten. Kemiantekniikan koulutusohjelmaan on saatu äskettäin bioteknologian professori ja vuoden 2011 alussa Suomen ensimmäinen vihreän kemian professori. Oppilaitosten koulutusta ja tutkimusta tukevat maakuntaan sijoittuneet suuryritysten (Stora Enso ja UPM-Kymmene) sekä VTT:n tutkimuslaitokset. Tutkimusohjelmilla tähdätään mm. puuta monipuolisesti hyödyntävään biojalostamoon, uusiin komposiittituotteisiin, älypakkauksiin jne. Alalla korostuu jatkossa laajaalainen osaaminen sekä uudelleen- ja lisäkoulutus. Eläköitymisen ja uudenlaisten

6 6 (8) osaamistarpeiden takia maakunnalle tärkeä perusteollisuus (metsä-, elintarvike-, metalli- ja kemianteollisuus) tarvitsee osaajansa myös tulevaisuudessa. Erityisammattilaisista on jo pulaa. Työllistymismahdollisuudet kone- ja metallialan yrityksiin ovat tällä hetkellä suhteellisen hyvät. Etelä-Karjalan ammattiopistossa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkintoja. Metallialan koulutusta antaa myös Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktiva. Lappeenrannan teknillisessä yliopiston osaamisaloja ovat mm. teräsrakenteet, hitsaustekniikka, lasertekniikka ja tuotantotekniikka. Alan tutkimuksen keihäänkärkinä ovat metallirakenteiden väsyminen ja laserhitsaus. Mm. näillä aloilla yliopisto on saavuttanut kansainvälisen johtoaseman. Saimaan ammattikorkeakoulussa käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen on yksi tämän hetkisen strategian painopisteistä. Ympäristöalan tutkimus ja alaan liittyvä liiketoimintaosaaminen ovat Etelä-Karjalan selkeitä tutkimus- ja koulutusalan vahvuuksia. Myös rakennusalan koulutus Etelä-Karjalassa on todella tärkeää, sillä ala on ollut lievässä kasvussa ja esimerkiksi rakennusmestareista on pulaa. Venäjän suuret markkinat ovat lähellä ja Etelä-Karjalassa korjausrakentamisen ohella myös asuntorakentaminen on hyvässä vauhdissa. Sosiaali- ja terveysala Maakunnan sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointialoilla tarvitaan sekä väestökehityksen että palveluiden uudenlaisten järjestämistapojen vuoksi muutoksiin oikealla tavalla vastaavaa koulutusta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä vanhustenpalveluja. Eksote tekee palveluista kuntien kanssa väestön palvelutarpeeseen perustuvat palvelusopimukset. Asukkaita Eksoten alueella on noin Väestön ikärakenteen muutos, erityisesti yli 75-vuotiaiden osuuden nopea kasvu, aiheuttaa jatkossa suuria taloudellisia paineita kunnille ja tarpeita monipuolistaa palvelujen järjestämistapoja. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen ja laatuun. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, ja Etelä-Karjalassa on jo tällä hetkellä puutetta tiettyjen ammattiryhmien henkilöstöstä. Muun muassa lääkäreiden, sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja erityistyöntekijöiden saatavuus on ongelma. Koulutusorganisaatioiden on seurattava tiiviisti henkilöstötarpeiden kehittymistä ja ennakoitava niitä koulutuksen järjestämisessä. Myös henkilöstön täydennyskoulutus muuttuvassa toimintaympäristössä asettaa haasteita koulutusorganisaatioiden toiminnalle. Moniammatillisuus ja teknologiaosaamisen tarpeet vaativat uudenlaista osaamista hoito- ja hoiva-alalla. Uudenlaiset palvelutuotannon tavat, joita esim. Eksoten laajan hanketoiminnan avulla kehitetään, voivat olla hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti. Kenties syntyy jopa uudenlaisia ammatteja palveluvalikkojen kasvaessa ja painopisteen siirtyessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

7 7 (8) Maakuntien yhteisen näkemyksen muodostaminen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ennakointia tukevan OTE-jaoksen (Osaaminen, työllisyys ja ennakointi - jaos) kokous pidettiin Molempien maakuntien, sidosryhmien ja oppilaitosten edustajien kanssa keskusteltiin sekä KESU-luonnoksesta että koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista. OTE-jaoksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että alueelliset talousnäkymät ovat sekä nopeasti muuttuvia että vaikeasti ennustettavia. Silti niihin pitää kyetä myös koulutuksessa vastaamaan varsin nopeasti. Ammatillisen, kuten muunkin koulutuksen sisältöihin, tulisi saada muutoksen kohtaamiseen valmistavia osioita. Tärkeä haaste on myös se, miten opettajat saadaan valmistautumaan sekä muutoksiin että tulevaisuuden konkreettisiin osaamistarpeisiin. OTEjaoksessa korostettiin myös sitä, että aloituspaikkoja olennaisempi merkitys on tutkinnoilla ja valmistumismäärillä eli koulutuksen järjestäjien aikaansaamilla tuloksilla. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamista pidettiin tärkeänä. Maakuntien ennakoijien yhteispalaveri järjestettiin Helsingissä Foorumissa keskusteltiin maakuntien liittojen mahdollisista yhteisistä linjauksista ja tarkasteltiin ennakointiprosessia kriittisesti tulevaisuuden kehittämisnäkökulmasta. Ammatillisen nuorisoasteen koulutuksen kannalta tärkein asia on esitetty koulutustakuu. Saadaanko koko nuorisoaste koulutettua ja minkälaisia erillisiä toimenpiteitä tarvitaan? Esimerkiksi asetettu tavoite, että ylioppilaiden pääasiallinen jatkokoulutusväylä on korkeakouluissa eivätkä he ylioppilastutkinnon jälkeen sijoittuisi ammatilliseen toisen asteen koulutukseen vaan aikuiskoulutukseen, herätti kysymyksiä siitä, onko aikuiskoulutusjärjestelmä resursseiltaan tähän valmis. Maakuntien ennakoijien palaverissa sovittiin seuraavista yhteisistä näkemyksistä: 1. Todettiin, että nykyinen ennakointitapa ei ole tyydyttänyt maakuntien liittoja. Ennakointi on tarpeellista, mutta ennakointiprosessi ei voi olla kerran neljässä vuodessa tapahtuvaa. Vuoropuhelun maakuntien liittojen kesken samoin kuin Opetushallituksen, OKM:n ja TEM:n suuntaan on oltava jatkuvaa ja yhteys on säilytettävä kiinteänä. Kehittämissuunnitelmaan halutaan jatkossa näkyviin alueelliset koulutusaloittaiset luvut. 2. Alueiden kannat koulutuksen laadullisista tarpeista tulee ottaa valtakunnallisen koulutustarve-ennakoinnin lähtökohdiksi. Maakuntien alueellinen laadullinen ja määrällinen koulutustarpeiden ennakointityö on mittavaa ja se tulee ottaa vakavasti huomioon valtakunnallisessa ennakoinnissa. Maakunnissa tunnistetaan alueelliset elinkeinoelämän tarpeet ja alueiden kehittämistavoitteet, jotka muunnetaan koulutustarvemitoitukseksi. 3. Selvitetään ennakoinnissa ja määrällisessä mitoituksessa käytettävät käsitteet ja käytetään jatkossa yhteisiä käsitteitä (esim. aloituspaikat on eri asia kuin aloittajat). 4. Alueellisessa ennakoinnissa tulee tarkastella samanaikaisesti kolmea tekijää: - työvoimatarpeen kehitys vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan ennakoitu kehitys - koulutustarjonta

8 8 (8) 5. Nuorten ikäluokat eivät riitä kattamaan tulevia työvoimatarpeita. Tästä syystä on resursoitava aikuiskoulutusta. 6. Toisen asteen koulutusta olisi tarkasteltava kokonaisuutena. Onko lukion käynyt todella aikuiskoulutettava hakeutuessaan ammatilliseen II asteen koulutukseen? Sama lukion käynyt on nuori hakeutuessaan korkeakouluihin. 7. Järjestetään maakuntien liittojen, OKM:n, TEM:n ja Opetushallituksen sekä Kuntaliiton yhteinen kehittämispäivä 2-3 kk kuluessa, kun OKM:n lopullinen esitys kehittämissuunnitelmaksi on valmistunut. Itä-Suomen suuralueen maakunnat (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä- Karjala ja Kymenlaakso) pitivät keskinäisessä neuvottelussaan Itä-Suomen koulutukseen kohdistuvia leikkauksia ehdottomasti liian suurina eivätkä voi niitä hyväksyä. Erityisesti ammatillisen koulutuksen noin 800 aloittajapaikan vähennys suuralueella on liian suuri ja uhkaa työvoimatarpeen tyydyttämistä. Ammattikorkeakoulun aloittajapaikkojen osalta maakunnat totesivat, että suhteessa OKM:n tekemään esitykseen maakunnat ovat jo aiemmin tehneet leikkaukset omissa luvuissaan ja siten esitys on oikealla tasolla. Kun kantaa joudutaan kuitenkin ottamaan myös ammattikorkeakoulujen saamaan palautteeseen vuoden 2013 aloituspaikoista, ei senkaltaisia leikkauksia voida hyväksyä. Pitkän aikavälin sopeutusta on jo tehty suuralueella. Maakuntien strategiset koulutusalat on myös otettava huomioon. Etelä-Karjalan liitto yhtyy edellä esitettyihin sekä OTE-jaoksen, maakuntien että Itä- Suomen suuralueen maakuntien näkemyksiin. Lisätiedot: vt. tutkimussihteeri Anni Laihanen, puh , Etelä-Karjalan liitto Timo Puttonen Maakuntajohtaja

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan seminaari Minna Bálint Opetushallitus AMPA Kolme pointtia Tutkintorakenne

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät

Lisätiedot

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi ennakoida rakennemuutoksia? MATKALLA TULEVAI- SUUTEEN - YMPÄRISTÖÄ

Lisätiedot

11.10.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 14.9.2011 nro OKM/12/500/2011

11.10.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 14.9.2011 nro OKM/12/500/2011 Lausunto 1 (10) 11.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 14.9.2011 nro OKM/12/500/2011 Asia: Lausunto koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot