Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö nro OKM/9/500/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11.10.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 4.10.2011 nro OKM/9/500/2011"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (8) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite: Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö nro OKM/9/500/2011 Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa esittämäänsä muistioon koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista suuralueittain ja koulutustasoittain. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Pyydettynä lausuntona Etelä-Karjalan liitto esittää seuraavaa: Etelä-Karjala kuuluu OKM:n esityksessä Itä-Suomen suuralueeseen, jonka muodostavat Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala sekä Kymenlaakso. On selvää, että ikäluokat pienenevät suuralueella. Työvoimatarvetta on ennakoitu alenevaksi kaikissa suuralueen maakunnissa, joista pienin vähennys kuitenkin on Etelä- Karjalassa. Etelä-Karjalan liitto pitää hyvänä sitä, että esityksessä on ymmärretty alueella ennakointituloksia vahvemmin painottuvat alat, teollinen työ ja erityisesti metsäteollisuuden tuotekehitystoiminta sekä matkailuklusterin ennakoitua suotuisampi kehitys Venäjältä suuntautuvan matkailun kasvaessa voimakkaasti. Suuraluetarkastelussa sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan että korkea-asteen saatavuus ovat maan keskiarvoa korkeampia ja näin tarkasteltuna jopa paranisivat molempien osalta. Reaalisesti koulutuspaikkoja kuitenkin vähennetään ja Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, etteivät vähennykset kohdistu niille aloille, jotka turvaavat maakunnan elinvoimaisen tulevaisuuskehityksen. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostoa on kehitettävä tukemaan maan eri osien kilpailukykyä, tasapainoista kehitystä ja alueellista innovaatiotoimintaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että erityisesti yliopisto, mutta myös ammattikorkeakoulu palvelevat maakuntaa suurempaa aluetta, joten niiden koulutusten mitoitusperusteina eivät missään tapauksessa voi olla yksittäisen maakunnan työvoimatarpeet. Muun muassa Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen kampushanke vahvistaa alueen korkeakoulujen keskinäistä synergiaa ja omintakeista profiloitumista. Kauppakatu 40 D FI Lappeenranta FINLAND puh./tel fax Y-tunnus

2 2 (8) Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) strategian 2013 mukaan yliopiston toiminta kohdentuu aiempaa tarkemmin valituille, perinteisistä sektoreista - energiasta, kemiasta, metallista, taloudesta ja tiedosta - kehittyville osaamisalueille. Erityisesti energiatehokkuus ja energiamarkkinat sekä Venäjä-osaamisen rooli yliopiston strategisilla osaamisalueilla ovat vahvistuneet yliopiston toiminnassa. Etelä-Karjalan liiton kesäkuussa tekemässä esityksessä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloituspaikkatavoitteista aloituspaikkoja jo hyvin realistisesti esitettiin vähennettäväksi kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulu on jo aiemmin proaktiivisesti vähentänyt koulutuspaikkoja ja toteuttanut koulutuksen rakenteellista kehittämistyötä johdonmukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyötä on tehty Imatran ja Lappeenrannan välillä, mutta myös koulutusalojen sisällä. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus lakkasi kokonaan Lappeenrannassa ja liiketalouden koulutus Imatralla vuonna Kahden koulutusalan yhteistyön tiivistämiseksi liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi jo vuonna Matkailupalvelujen johtamisen koulutusohjelma lakkautettiin samassa yhteydessä, kun koulutusala päätettiin keskittää Imatralle. Myös kulttuurialan koulutus keskitettiin Lappeenrannasta Imatralle v Suomen suurimpaan kuvataideopetusta antavaan koulutusyksikköön, joka on tehnyt uraauurtavaa kansainvälistä yhteistyötä mm. Pietarin taideakatemian kanssa 1990-luvulta alkaen. Uudessa kulttuuriyrittäjyyden koulutusohjelmassa painottuu sekä kansainvälisyys että talous- ja liiketoimintaosaamisen toimintamallien soveltaminen. Etelä-Karjalan ammattiopisto on osaltaan esittänyt aloituspaikkoja vähennettäväksi niiltä aloilta, joilla kysyntä on vähentynyt. Venäjä-yhteistyön tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille sekä kehittää kielitaitoa ja suvaitsevaisuutta. Etelä-Karjalan ammattiopistolla on kolme pietarilaista yhteistyöoppilaitosta, joiden kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Yhteistyön muotoja ovat opiskelijoille järjestettävä työssä oppiminen yhdessä pietarilaisten yhteistyöoppilaitosten kanssa, opettajien ja oppilaitosjohdon kansainvälinen verkostoituminen sekä opiskelija- ja opettajavaihdot. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa opiskelijat voivat valita 10 opintoviikon kurssin "Venäjän osaaminen", jossa ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija osaa venäjän kielen alkeet, osaa palvella asiakasta venäjän kielellä opiskelluissa rajoissa ja osaa asioita venäläisestä kulttuurista. Etelä-Karjalan liitto täydentää osaltaan esittämiään kesäkuisia aloituspaikkalukuja siten, että ilmoitetuista ammatillisen peruskoulutuksen luvuista lienee jäänyt pois Jaakkiman kristillisen opiston järjestämä toisen asteen kolmivuotinen lapsi- ja perhetyön perustutkintokoulutus. Koulutusta järjestetään peruskoulupohjaisena nuorisoasteen koulutuksena (noin 20 aloituspaikkaa) ja näyttötutkintoon valmistavana aikuiskoulutuksena, johon voi hakea myös yo-tutkinnon pohjalta. Valmistavaa koulutusta järjestetään päiväkoulutuksena, monimuotokoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena. Tutkintonimike on lastenohjaaja.

3 3 (8) Esitetyt koulutusasteittaiset vähennykset Opetus- ja kulttuuriministeriön Lappeenrannan teknilliselle korkeakoululle antaman palautteen mukaan LUT on saavuttanut tavoitteensa erittäin hyvin. Yliopiston kehittämistoiminta on ollut aktiivista, ja yliopiston panostukset ja osallistuminen, rakenteiden uudistaminen ja yhteistyöjärjestelyt on arvioinnissa otettu huomioon. LUT:n aktiivinen ja määrätietoinen kehitystoiminta huomioon ottaen Etelä-Karjalan liitto uskoo yliopiston saavuttavan tavoitteensa hyvin myös tulevaisuudessa. Liitto pitää tärkeänä, että yliopiston toimintaedellytyksiä ei tarpeettomin toimin heikennetä. Saimaan ammattikorkeakoulun saaman palautteen mukaan hallituskaudella toteutetaan ammattikorkeakoulu-uudistus. Ammattikorkeakouluihin kohdistuu merkittäviä määrärahasäästöjä, joista osa toteutetaan koulutustarjontaa vähentämällä ottaen huomioon koulutustarve-ennakointien tulokset. Muutokset tulee toteuttaa vuodesta 2013 alkaen. Tavoitteen saavuttamiseksi ammattikorkeakoulun on ministeriön mukaan tarkoituksenmukaista lopettaa prosessitekniikan koulutusohjelma (20 aloituspaikkaa), tietotekniikan koulutusohjelma (40 aloituspaikkaa) sekä englanninkielinen kemiantekniikan koulutusohjelma (20 aloituspaikkaa) ja vähentää kulttuurialan koulutusta (15 aloituspaikkaa). Ministeriön näkemyksen mukaan tekniikan alan koulutus olisi tarkoituksenmukaista keskittää Lappeenrantaan. Saimaan ammattikorkeakoululle esitetty 95 aloituspaikan leikkaaminen merkitsee aloituspaikkojen vähenemistä ammattikorkeakoulussa kaikkiaan 17,6 prosentilla. Koko valtakunnasta leikataan 2160 aloituspaikkaa eli 8,8 prosenttia aloituspaikoista, joten Saimaan ammattikorkeakoulun osalta vähennys on suhteessa huomattavan suuri ja raju. Ammattikorkeakoulun prosessit kuitenkin ovat hyvässä kunnossa ja kehittämistyö aktiivista. Erityisen kipeä on tekniikan paikkojen esitetty leikkaus. Etelä-Karjala on jatkossakin merkittävä metsä- ja puunjalostusteollisuuden maakunta, jossa on huolehdittava alan työvoiman riittävyydestä. Vaikka tehtaat ovat toimintansa tehostamiseksi ja tuottavuutensa nostamiseksi joutuneet tekemään henkilöstövähennyksiä, työvoiman riittävyydestä jatkossa kannetaan jo huolta eläköitymisen ja oikeanlaisen osaamisen varmistamisen takia. Prosessitekniikan ja biojalostuksen riittävä koulutus ja osaaminen on Etelä-Karjalassa varmistettava, sillä yritysten sijoittumispäätösten ja kehitettävien yksiköiden tarpeita arvioitaessa on osaavan työvoiman saatavuus keskeisen tärkeä. Vaikka prosessitekniikan koulutusohjelma ammattikorkeakoulussa väliaikaisesti lopetettaisiin, on tärkeää, että olemassa olevia valmiuksia (esim. prosessitekniikan laboratorio Imatralla) käytetään toisen asteen koulutuksen hyväksi. Tarpeen tullen myös prosessitekniikan ammattikorkeakouluopetus voidaan uudelleen käynnistää. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta ei maakunnittaisia tai koulutuksen järjestäjäkohtaisia aloituspaikkalukuja ole saatavilla. Lausuntopyynnön kommentoitavassa keskustelunavausesityksessä on esitetty ainoastaan suuralueittaiset ammatillisen peruskoulutuksen luvut, joissa Itä-Suomen suuralueelle on esitetty noin 800 aloituspaikan vähennystä. Etelä-Karjalan liitto korostaa edelleen, että liiton kesäkuussa tekemässä esityksessä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloituspaikkatavoitteista aloituspaikkoja esitettiin vähennettäväksi jo hyvin realistisesti kaikilla koulutusas-

4 4 (8) teilla. Ammatillisen koulutuksen osalta 800 aloituspaikan vähennystä suuralueelle on pidettävä liian suurena ja omalta osaltaan Etelä-Karjala on kohdentanut vähennyksiä niille aloille, joilta kysyntä on vähentynyt. Mikäli lisävähennykset vielä katsottaisiin perustelluiksi, tulee lisätä korvaavia koulutuspaikkoja nouseville aloille. Ennakoitu alueellinen työvoiman tarve ja koulutustakuun toteuttaminen huomioiden Etelä-Karjalan liitto pitää jo esittämiään vähennyksiä riittävinä ja nyt esitettyjä lisäleikkauksia ylimitoitettuina. Kaupan ala ja majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuudet alueen koko henkilöstömäärästä ovat nousseet korkeammiksi kuin valtakunnallisesti. Tämä korostaa Lappeenrannan roolia Kaakkois-Suomen kaupan keskuksena ja venäläisten ostosmatkailukohteena. Kaupan toimiala on ollut maakunnassa voimakkaassa kasvussa jo pari vuosikymmentä. Kasvun lähteenä on venäläisten ostosmatkailijoiden mukanaan tuoma tavaroiden ja palvelusten kysyntä. Kehityksen odotetaan jatkuvan voimakkaana. Toimiala työllistää Etelä-Karjalassa tällä hetkellä noin 5400 henkeä (Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteri, 2010 päivitys). VATT:n ennusteessa käytetty luku vuodelle 2010 on jopa hieman suurempi (5737). Kaupan ala on merkittävä nuorten, maahanmuuttajien sekä osa-aikaisten työntekijöiden työllistäjänä. Lappeenrannan ja Imatran yhteenlaskettu tax free -myynti ylittää koko muun Suomen myyntiluvut. Kauppa on muuta maata vilkkaampaa kaikilla kaupan osa-alueilla, myös päivittäistavaroissa. Todettakoon, että tilanne mm. liikenteen ja kaupan ostovoiman suhteen muuttuu kaakkoisessa Suomessa jatkuvasti. Taantuman jälkeen rajaliikenne, erityisesti raskas liikenne on taas lähtenyt kasvuun ja venäläisten ostovoima on kasvanut kaiken aikaa taantumasta huolimatta. Kaupan kehityksen kannalta on aivan keskeisen tärkeää, että maakunnassa on tarjolla alaan liittyvää koulutusta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto profiloituu tekniikan ohella kauppatieteisiin. Saimaan ammattikorkeakoulun tradenomikoulutuksen vahvuutena on erityisesti Venäjän liiketoimintaosaaminen ja kulttuuriin liittyvä liiketoimintaosaaminen. Vilkas taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa edellyttää venäjän kielen opiskelun lisäämistä useilla koulutusaloilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa eletään Etelä-Karjalassa lähivuosina voimakkaan kasvun aikaa. Tärkein kohde on Pohjoismaiden suurin matkailuhanke: Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Rauha -Tiurun entinen sairaala-alue, josta rakennetaan n. 300 miljoonan euron investoinneilla ympärivuotinen matkailu- ja vapaa-ajan keskus. Sen suora työllisyysvaikutus tulee olemaan 300 työpaikkaa ja majoituskapasiteetti 8000 vuodepaikkaa. Viereisellä Imatran Kylpylän alueella Ukonniemessä tuleva majoituskapasiteetti on 5000 vuodepaikkaa. Näiden hankkeiden ohella maakuntaan on suunniteltu useita pienempiä matkailuun liittyviä majoitus- ja lomanviettokohteita. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskentelee Etelä-Karjalassa tällä hetkellä runsaat 1700 henkeä. Määrän voi arvioida kohoavan kylpylähotellin työpaikkojen ansiosta n. 2000:een. Lisäksi on ennakoitavissa, että välillisillä vaikutuksilla syntyy yrityksiä muille toimialoille, esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelutuotantoon, terveydenhuoltoon, ruokapalveluihin, kuljetusalalle sekä kulkuneuvojen huoltoon, kiinteistöjen ja ympäristön kunnossapitoon.

5 5 (8) Matkailuklusterin työllistävä vaikutus ulottuu jo nyt laajalti majoitus- ja ravitsemistoimialan ulkopuolelle. Koulutuksen säilyminen on erittäin tärkeää klusteria tukevilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi kaupallisten sekä luovien alojen koulutus, terveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin liittyvä koulutus, rakentamisen sekä teknisen huollon ja logistiikan sekä kuljetusalojen koulutus. Osaavan työvoiman koulutusta tukeakseen ja työvoiman saantia turvatakseen mm. Holiday Club Saimaa on solminut Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyösopimuksen opiskelijoiden harjoittelusta. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma korostaa, että maakuntaan saadut mittavat matkailualan investoinnit tuovat satoja uusia työpaikkoja alueelle. Vaikka valtakunnallisesti matkailualan koulutuspaikoista on katsottu olevan ylitarjontaa, Etelä-Karjalan kaltaisessa kehittyvässä matkailumaakunnassa matkailualaa tukevat koulutuspaikat mm. kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintojen aloilla ovat osaavan työvoiman saatavuuden ja siten menestyvän yritystoiminnan ja elinvoimaisen maakunnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Teollisuus Teollisuuden tarvitsemilla koulutuspaikoilla on edelleen tärkeä merkityksensä Kaakkois-Suomessa ja koulutuksessa kaivataan laaja-alaisen osaamisen kehittämistä. Tärkeä toimija on esimerkiksi uudistuva metsäteollisuus. Paperi- ja puumassateollisuus on perinteisesti ollut Kaakkois-Suomen tärkein teollinen tuotannonala. Suunta perinteisestä massan ja paperinvalmistuksesta käy kohti uudenlaista bioraaka-aineklusteria, jossa puuta ym. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) tuotetaan ja myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina. Etelä-Karjalan metsätalouden kannalta merkittäviä suunnitelmia ovat mahdollisen biojalostamon sijoittaminen Imatralle (Stora Enso ja Neste) ja/tai Lappeenrantaan (UPM-Kymmene). Metsäsektorin rakennemuutoksesta huolimatta alan merkitys on Kaakkois-Suomessa yhä tärkeämpi kuin muualla Suomessa. Tämä on otettava huomioon myös ammatillisessa sekä korkea-asteen koulutustarjonnassa. Toimialalla menossa oleva muutos on tosiasia, joka vaatii reagointia alan koulutussisältöihin. Metsäklusterin henkilöstöennakoinnin mukaan alalla korostuu jatkossa laaja-alainen osaaminen sekä uudelleen- /lisäkoulutus. Etelä-Karjalan koulutusorganisaatioiden olisi oltava mukana kehittämässä rajat ylittävää biotalouden koulutusta, jotta Kaakkois-Suomen metsäklusterin osaamistarpeet kyetään jatkossakin tyydyttämään kaikilla osaamisen tasoilla. Toimialan uudistumista ja oppilaitoksia tukee Imatralla sijaitseva prosessitekniikan laboratorio, jota hyödynnetään mm. oppilaitoksien ja elinkeinoelämän innovaatiohanketoiminnassa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan koulutuksessa uuteen aikaan liittyvää koulutusta ryhdyttiin suuntaamaan uudelleen muutama vuosi sitten. Kemiantekniikan koulutusohjelmaan on saatu äskettäin bioteknologian professori ja vuoden 2011 alussa Suomen ensimmäinen vihreän kemian professori. Oppilaitosten koulutusta ja tutkimusta tukevat maakuntaan sijoittuneet suuryritysten (Stora Enso ja UPM-Kymmene) sekä VTT:n tutkimuslaitokset. Tutkimusohjelmilla tähdätään mm. puuta monipuolisesti hyödyntävään biojalostamoon, uusiin komposiittituotteisiin, älypakkauksiin jne. Alalla korostuu jatkossa laajaalainen osaaminen sekä uudelleen- ja lisäkoulutus. Eläköitymisen ja uudenlaisten

6 6 (8) osaamistarpeiden takia maakunnalle tärkeä perusteollisuus (metsä-, elintarvike-, metalli- ja kemianteollisuus) tarvitsee osaajansa myös tulevaisuudessa. Erityisammattilaisista on jo pulaa. Työllistymismahdollisuudet kone- ja metallialan yrityksiin ovat tällä hetkellä suhteellisen hyvät. Etelä-Karjalan ammattiopistossa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkintoja. Metallialan koulutusta antaa myös Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktiva. Lappeenrannan teknillisessä yliopiston osaamisaloja ovat mm. teräsrakenteet, hitsaustekniikka, lasertekniikka ja tuotantotekniikka. Alan tutkimuksen keihäänkärkinä ovat metallirakenteiden väsyminen ja laserhitsaus. Mm. näillä aloilla yliopisto on saavuttanut kansainvälisen johtoaseman. Saimaan ammattikorkeakoulussa käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen on yksi tämän hetkisen strategian painopisteistä. Ympäristöalan tutkimus ja alaan liittyvä liiketoimintaosaaminen ovat Etelä-Karjalan selkeitä tutkimus- ja koulutusalan vahvuuksia. Myös rakennusalan koulutus Etelä-Karjalassa on todella tärkeää, sillä ala on ollut lievässä kasvussa ja esimerkiksi rakennusmestareista on pulaa. Venäjän suuret markkinat ovat lähellä ja Etelä-Karjalassa korjausrakentamisen ohella myös asuntorakentaminen on hyvässä vauhdissa. Sosiaali- ja terveysala Maakunnan sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointialoilla tarvitaan sekä väestökehityksen että palveluiden uudenlaisten järjestämistapojen vuoksi muutoksiin oikealla tavalla vastaavaa koulutusta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä vanhustenpalveluja. Eksote tekee palveluista kuntien kanssa väestön palvelutarpeeseen perustuvat palvelusopimukset. Asukkaita Eksoten alueella on noin Väestön ikärakenteen muutos, erityisesti yli 75-vuotiaiden osuuden nopea kasvu, aiheuttaa jatkossa suuria taloudellisia paineita kunnille ja tarpeita monipuolistaa palvelujen järjestämistapoja. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen ja laatuun. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, ja Etelä-Karjalassa on jo tällä hetkellä puutetta tiettyjen ammattiryhmien henkilöstöstä. Muun muassa lääkäreiden, sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja erityistyöntekijöiden saatavuus on ongelma. Koulutusorganisaatioiden on seurattava tiiviisti henkilöstötarpeiden kehittymistä ja ennakoitava niitä koulutuksen järjestämisessä. Myös henkilöstön täydennyskoulutus muuttuvassa toimintaympäristössä asettaa haasteita koulutusorganisaatioiden toiminnalle. Moniammatillisuus ja teknologiaosaamisen tarpeet vaativat uudenlaista osaamista hoito- ja hoiva-alalla. Uudenlaiset palvelutuotannon tavat, joita esim. Eksoten laajan hanketoiminnan avulla kehitetään, voivat olla hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti. Kenties syntyy jopa uudenlaisia ammatteja palveluvalikkojen kasvaessa ja painopisteen siirtyessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

7 7 (8) Maakuntien yhteisen näkemyksen muodostaminen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ennakointia tukevan OTE-jaoksen (Osaaminen, työllisyys ja ennakointi - jaos) kokous pidettiin Molempien maakuntien, sidosryhmien ja oppilaitosten edustajien kanssa keskusteltiin sekä KESU-luonnoksesta että koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista. OTE-jaoksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että alueelliset talousnäkymät ovat sekä nopeasti muuttuvia että vaikeasti ennustettavia. Silti niihin pitää kyetä myös koulutuksessa vastaamaan varsin nopeasti. Ammatillisen, kuten muunkin koulutuksen sisältöihin, tulisi saada muutoksen kohtaamiseen valmistavia osioita. Tärkeä haaste on myös se, miten opettajat saadaan valmistautumaan sekä muutoksiin että tulevaisuuden konkreettisiin osaamistarpeisiin. OTEjaoksessa korostettiin myös sitä, että aloituspaikkoja olennaisempi merkitys on tutkinnoilla ja valmistumismäärillä eli koulutuksen järjestäjien aikaansaamilla tuloksilla. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamista pidettiin tärkeänä. Maakuntien ennakoijien yhteispalaveri järjestettiin Helsingissä Foorumissa keskusteltiin maakuntien liittojen mahdollisista yhteisistä linjauksista ja tarkasteltiin ennakointiprosessia kriittisesti tulevaisuuden kehittämisnäkökulmasta. Ammatillisen nuorisoasteen koulutuksen kannalta tärkein asia on esitetty koulutustakuu. Saadaanko koko nuorisoaste koulutettua ja minkälaisia erillisiä toimenpiteitä tarvitaan? Esimerkiksi asetettu tavoite, että ylioppilaiden pääasiallinen jatkokoulutusväylä on korkeakouluissa eivätkä he ylioppilastutkinnon jälkeen sijoittuisi ammatilliseen toisen asteen koulutukseen vaan aikuiskoulutukseen, herätti kysymyksiä siitä, onko aikuiskoulutusjärjestelmä resursseiltaan tähän valmis. Maakuntien ennakoijien palaverissa sovittiin seuraavista yhteisistä näkemyksistä: 1. Todettiin, että nykyinen ennakointitapa ei ole tyydyttänyt maakuntien liittoja. Ennakointi on tarpeellista, mutta ennakointiprosessi ei voi olla kerran neljässä vuodessa tapahtuvaa. Vuoropuhelun maakuntien liittojen kesken samoin kuin Opetushallituksen, OKM:n ja TEM:n suuntaan on oltava jatkuvaa ja yhteys on säilytettävä kiinteänä. Kehittämissuunnitelmaan halutaan jatkossa näkyviin alueelliset koulutusaloittaiset luvut. 2. Alueiden kannat koulutuksen laadullisista tarpeista tulee ottaa valtakunnallisen koulutustarve-ennakoinnin lähtökohdiksi. Maakuntien alueellinen laadullinen ja määrällinen koulutustarpeiden ennakointityö on mittavaa ja se tulee ottaa vakavasti huomioon valtakunnallisessa ennakoinnissa. Maakunnissa tunnistetaan alueelliset elinkeinoelämän tarpeet ja alueiden kehittämistavoitteet, jotka muunnetaan koulutustarvemitoitukseksi. 3. Selvitetään ennakoinnissa ja määrällisessä mitoituksessa käytettävät käsitteet ja käytetään jatkossa yhteisiä käsitteitä (esim. aloituspaikat on eri asia kuin aloittajat). 4. Alueellisessa ennakoinnissa tulee tarkastella samanaikaisesti kolmea tekijää: - työvoimatarpeen kehitys vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan ennakoitu kehitys - koulutustarjonta

8 8 (8) 5. Nuorten ikäluokat eivät riitä kattamaan tulevia työvoimatarpeita. Tästä syystä on resursoitava aikuiskoulutusta. 6. Toisen asteen koulutusta olisi tarkasteltava kokonaisuutena. Onko lukion käynyt todella aikuiskoulutettava hakeutuessaan ammatilliseen II asteen koulutukseen? Sama lukion käynyt on nuori hakeutuessaan korkeakouluihin. 7. Järjestetään maakuntien liittojen, OKM:n, TEM:n ja Opetushallituksen sekä Kuntaliiton yhteinen kehittämispäivä 2-3 kk kuluessa, kun OKM:n lopullinen esitys kehittämissuunnitelmaksi on valmistunut. Itä-Suomen suuralueen maakunnat (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä- Karjala ja Kymenlaakso) pitivät keskinäisessä neuvottelussaan Itä-Suomen koulutukseen kohdistuvia leikkauksia ehdottomasti liian suurina eivätkä voi niitä hyväksyä. Erityisesti ammatillisen koulutuksen noin 800 aloittajapaikan vähennys suuralueella on liian suuri ja uhkaa työvoimatarpeen tyydyttämistä. Ammattikorkeakoulun aloittajapaikkojen osalta maakunnat totesivat, että suhteessa OKM:n tekemään esitykseen maakunnat ovat jo aiemmin tehneet leikkaukset omissa luvuissaan ja siten esitys on oikealla tasolla. Kun kantaa joudutaan kuitenkin ottamaan myös ammattikorkeakoulujen saamaan palautteeseen vuoden 2013 aloituspaikoista, ei senkaltaisia leikkauksia voida hyväksyä. Pitkän aikavälin sopeutusta on jo tehty suuralueella. Maakuntien strategiset koulutusalat on myös otettava huomioon. Etelä-Karjalan liitto yhtyy edellä esitettyihin sekä OTE-jaoksen, maakuntien että Itä- Suomen suuralueen maakuntien näkemyksiin. Lisätiedot: vt. tutkimussihteeri Anni Laihanen, puh , Etelä-Karjalan liitto Timo Puttonen Maakuntajohtaja

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi ennakoida rakennemuutoksia? MATKALLA TULEVAI- SUUTEEN - YMPÄRISTÖÄ

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

11.10.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 14.9.2011 nro OKM/12/500/2011

11.10.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 14.9.2011 nro OKM/12/500/2011 Lausunto 1 (10) 11.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 14.9.2011 nro OKM/12/500/2011 Asia: Lausunto koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Kauko Hämäläinen 27.02.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 OPM, Helsinki Koulutus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Koulutustarpeiden jatkuva ennakointi. Marko Koskinen,

Koulutustarpeiden jatkuva ennakointi. Marko Koskinen, Koulutustarpeiden jatkuva ennakointi Marko Koskinen, 27.1.2012 Valtakunnallisia linjauksia - Hallitusohjelma: Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä sekä määrällistä

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Suomi kasvuun kaupalla

Suomi kasvuun kaupalla Suomi kasvuun kaupalla Työ & ura kaupan alalla! Monipuolinen kaupan ala Kaupan rakenne Kaupan ala työllistää eniten Suomessa Monimuotoinen kaupan ala Kiinnostaako yrittäjyys? Kauppa on kansainvälinen!

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET 30.1.2001 6/400/2001 Ammatillisen koulutuksen järjestäjille KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET Ammatillisesta koulutuksesta annetun

Lisätiedot