Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö nro OKM/9/500/2011

Transkriptio

1 Lausunto 1 (8) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite: Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö nro OKM/9/500/2011 Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa esittämäänsä muistioon koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista suuralueittain ja koulutustasoittain. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Pyydettynä lausuntona Etelä-Karjalan liitto esittää seuraavaa: Etelä-Karjala kuuluu OKM:n esityksessä Itä-Suomen suuralueeseen, jonka muodostavat Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala sekä Kymenlaakso. On selvää, että ikäluokat pienenevät suuralueella. Työvoimatarvetta on ennakoitu alenevaksi kaikissa suuralueen maakunnissa, joista pienin vähennys kuitenkin on Etelä- Karjalassa. Etelä-Karjalan liitto pitää hyvänä sitä, että esityksessä on ymmärretty alueella ennakointituloksia vahvemmin painottuvat alat, teollinen työ ja erityisesti metsäteollisuuden tuotekehitystoiminta sekä matkailuklusterin ennakoitua suotuisampi kehitys Venäjältä suuntautuvan matkailun kasvaessa voimakkaasti. Suuraluetarkastelussa sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan että korkea-asteen saatavuus ovat maan keskiarvoa korkeampia ja näin tarkasteltuna jopa paranisivat molempien osalta. Reaalisesti koulutuspaikkoja kuitenkin vähennetään ja Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, etteivät vähennykset kohdistu niille aloille, jotka turvaavat maakunnan elinvoimaisen tulevaisuuskehityksen. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostoa on kehitettävä tukemaan maan eri osien kilpailukykyä, tasapainoista kehitystä ja alueellista innovaatiotoimintaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että erityisesti yliopisto, mutta myös ammattikorkeakoulu palvelevat maakuntaa suurempaa aluetta, joten niiden koulutusten mitoitusperusteina eivät missään tapauksessa voi olla yksittäisen maakunnan työvoimatarpeet. Muun muassa Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen kampushanke vahvistaa alueen korkeakoulujen keskinäistä synergiaa ja omintakeista profiloitumista. Kauppakatu 40 D FI Lappeenranta FINLAND puh./tel fax Y-tunnus etunimi.sukunimi@ekarjala.fi info@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi

2 2 (8) Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) strategian 2013 mukaan yliopiston toiminta kohdentuu aiempaa tarkemmin valituille, perinteisistä sektoreista - energiasta, kemiasta, metallista, taloudesta ja tiedosta - kehittyville osaamisalueille. Erityisesti energiatehokkuus ja energiamarkkinat sekä Venäjä-osaamisen rooli yliopiston strategisilla osaamisalueilla ovat vahvistuneet yliopiston toiminnassa. Etelä-Karjalan liiton kesäkuussa tekemässä esityksessä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloituspaikkatavoitteista aloituspaikkoja jo hyvin realistisesti esitettiin vähennettäväksi kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulu on jo aiemmin proaktiivisesti vähentänyt koulutuspaikkoja ja toteuttanut koulutuksen rakenteellista kehittämistyötä johdonmukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyötä on tehty Imatran ja Lappeenrannan välillä, mutta myös koulutusalojen sisällä. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus lakkasi kokonaan Lappeenrannassa ja liiketalouden koulutus Imatralla vuonna Kahden koulutusalan yhteistyön tiivistämiseksi liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi jo vuonna Matkailupalvelujen johtamisen koulutusohjelma lakkautettiin samassa yhteydessä, kun koulutusala päätettiin keskittää Imatralle. Myös kulttuurialan koulutus keskitettiin Lappeenrannasta Imatralle v Suomen suurimpaan kuvataideopetusta antavaan koulutusyksikköön, joka on tehnyt uraauurtavaa kansainvälistä yhteistyötä mm. Pietarin taideakatemian kanssa 1990-luvulta alkaen. Uudessa kulttuuriyrittäjyyden koulutusohjelmassa painottuu sekä kansainvälisyys että talous- ja liiketoimintaosaamisen toimintamallien soveltaminen. Etelä-Karjalan ammattiopisto on osaltaan esittänyt aloituspaikkoja vähennettäväksi niiltä aloilta, joilla kysyntä on vähentynyt. Venäjä-yhteistyön tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia toimia monikulttuurisessa ympäristössä ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille sekä kehittää kielitaitoa ja suvaitsevaisuutta. Etelä-Karjalan ammattiopistolla on kolme pietarilaista yhteistyöoppilaitosta, joiden kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Yhteistyön muotoja ovat opiskelijoille järjestettävä työssä oppiminen yhdessä pietarilaisten yhteistyöoppilaitosten kanssa, opettajien ja oppilaitosjohdon kansainvälinen verkostoituminen sekä opiskelija- ja opettajavaihdot. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa opiskelijat voivat valita 10 opintoviikon kurssin "Venäjän osaaminen", jossa ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija osaa venäjän kielen alkeet, osaa palvella asiakasta venäjän kielellä opiskelluissa rajoissa ja osaa asioita venäläisestä kulttuurista. Etelä-Karjalan liitto täydentää osaltaan esittämiään kesäkuisia aloituspaikkalukuja siten, että ilmoitetuista ammatillisen peruskoulutuksen luvuista lienee jäänyt pois Jaakkiman kristillisen opiston järjestämä toisen asteen kolmivuotinen lapsi- ja perhetyön perustutkintokoulutus. Koulutusta järjestetään peruskoulupohjaisena nuorisoasteen koulutuksena (noin 20 aloituspaikkaa) ja näyttötutkintoon valmistavana aikuiskoulutuksena, johon voi hakea myös yo-tutkinnon pohjalta. Valmistavaa koulutusta järjestetään päiväkoulutuksena, monimuotokoulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena. Tutkintonimike on lastenohjaaja.

3 3 (8) Esitetyt koulutusasteittaiset vähennykset Opetus- ja kulttuuriministeriön Lappeenrannan teknilliselle korkeakoululle antaman palautteen mukaan LUT on saavuttanut tavoitteensa erittäin hyvin. Yliopiston kehittämistoiminta on ollut aktiivista, ja yliopiston panostukset ja osallistuminen, rakenteiden uudistaminen ja yhteistyöjärjestelyt on arvioinnissa otettu huomioon. LUT:n aktiivinen ja määrätietoinen kehitystoiminta huomioon ottaen Etelä-Karjalan liitto uskoo yliopiston saavuttavan tavoitteensa hyvin myös tulevaisuudessa. Liitto pitää tärkeänä, että yliopiston toimintaedellytyksiä ei tarpeettomin toimin heikennetä. Saimaan ammattikorkeakoulun saaman palautteen mukaan hallituskaudella toteutetaan ammattikorkeakoulu-uudistus. Ammattikorkeakouluihin kohdistuu merkittäviä määrärahasäästöjä, joista osa toteutetaan koulutustarjontaa vähentämällä ottaen huomioon koulutustarve-ennakointien tulokset. Muutokset tulee toteuttaa vuodesta 2013 alkaen. Tavoitteen saavuttamiseksi ammattikorkeakoulun on ministeriön mukaan tarkoituksenmukaista lopettaa prosessitekniikan koulutusohjelma (20 aloituspaikkaa), tietotekniikan koulutusohjelma (40 aloituspaikkaa) sekä englanninkielinen kemiantekniikan koulutusohjelma (20 aloituspaikkaa) ja vähentää kulttuurialan koulutusta (15 aloituspaikkaa). Ministeriön näkemyksen mukaan tekniikan alan koulutus olisi tarkoituksenmukaista keskittää Lappeenrantaan. Saimaan ammattikorkeakoululle esitetty 95 aloituspaikan leikkaaminen merkitsee aloituspaikkojen vähenemistä ammattikorkeakoulussa kaikkiaan 17,6 prosentilla. Koko valtakunnasta leikataan 2160 aloituspaikkaa eli 8,8 prosenttia aloituspaikoista, joten Saimaan ammattikorkeakoulun osalta vähennys on suhteessa huomattavan suuri ja raju. Ammattikorkeakoulun prosessit kuitenkin ovat hyvässä kunnossa ja kehittämistyö aktiivista. Erityisen kipeä on tekniikan paikkojen esitetty leikkaus. Etelä-Karjala on jatkossakin merkittävä metsä- ja puunjalostusteollisuuden maakunta, jossa on huolehdittava alan työvoiman riittävyydestä. Vaikka tehtaat ovat toimintansa tehostamiseksi ja tuottavuutensa nostamiseksi joutuneet tekemään henkilöstövähennyksiä, työvoiman riittävyydestä jatkossa kannetaan jo huolta eläköitymisen ja oikeanlaisen osaamisen varmistamisen takia. Prosessitekniikan ja biojalostuksen riittävä koulutus ja osaaminen on Etelä-Karjalassa varmistettava, sillä yritysten sijoittumispäätösten ja kehitettävien yksiköiden tarpeita arvioitaessa on osaavan työvoiman saatavuus keskeisen tärkeä. Vaikka prosessitekniikan koulutusohjelma ammattikorkeakoulussa väliaikaisesti lopetettaisiin, on tärkeää, että olemassa olevia valmiuksia (esim. prosessitekniikan laboratorio Imatralla) käytetään toisen asteen koulutuksen hyväksi. Tarpeen tullen myös prosessitekniikan ammattikorkeakouluopetus voidaan uudelleen käynnistää. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta ei maakunnittaisia tai koulutuksen järjestäjäkohtaisia aloituspaikkalukuja ole saatavilla. Lausuntopyynnön kommentoitavassa keskustelunavausesityksessä on esitetty ainoastaan suuralueittaiset ammatillisen peruskoulutuksen luvut, joissa Itä-Suomen suuralueelle on esitetty noin 800 aloituspaikan vähennystä. Etelä-Karjalan liitto korostaa edelleen, että liiton kesäkuussa tekemässä esityksessä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloituspaikkatavoitteista aloituspaikkoja esitettiin vähennettäväksi jo hyvin realistisesti kaikilla koulutusas-

4 4 (8) teilla. Ammatillisen koulutuksen osalta 800 aloituspaikan vähennystä suuralueelle on pidettävä liian suurena ja omalta osaltaan Etelä-Karjala on kohdentanut vähennyksiä niille aloille, joilta kysyntä on vähentynyt. Mikäli lisävähennykset vielä katsottaisiin perustelluiksi, tulee lisätä korvaavia koulutuspaikkoja nouseville aloille. Ennakoitu alueellinen työvoiman tarve ja koulutustakuun toteuttaminen huomioiden Etelä-Karjalan liitto pitää jo esittämiään vähennyksiä riittävinä ja nyt esitettyjä lisäleikkauksia ylimitoitettuina. Kaupan ala ja majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuudet alueen koko henkilöstömäärästä ovat nousseet korkeammiksi kuin valtakunnallisesti. Tämä korostaa Lappeenrannan roolia Kaakkois-Suomen kaupan keskuksena ja venäläisten ostosmatkailukohteena. Kaupan toimiala on ollut maakunnassa voimakkaassa kasvussa jo pari vuosikymmentä. Kasvun lähteenä on venäläisten ostosmatkailijoiden mukanaan tuoma tavaroiden ja palvelusten kysyntä. Kehityksen odotetaan jatkuvan voimakkaana. Toimiala työllistää Etelä-Karjalassa tällä hetkellä noin 5400 henkeä (Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteri, 2010 päivitys). VATT:n ennusteessa käytetty luku vuodelle 2010 on jopa hieman suurempi (5737). Kaupan ala on merkittävä nuorten, maahanmuuttajien sekä osa-aikaisten työntekijöiden työllistäjänä. Lappeenrannan ja Imatran yhteenlaskettu tax free -myynti ylittää koko muun Suomen myyntiluvut. Kauppa on muuta maata vilkkaampaa kaikilla kaupan osa-alueilla, myös päivittäistavaroissa. Todettakoon, että tilanne mm. liikenteen ja kaupan ostovoiman suhteen muuttuu kaakkoisessa Suomessa jatkuvasti. Taantuman jälkeen rajaliikenne, erityisesti raskas liikenne on taas lähtenyt kasvuun ja venäläisten ostovoima on kasvanut kaiken aikaa taantumasta huolimatta. Kaupan kehityksen kannalta on aivan keskeisen tärkeää, että maakunnassa on tarjolla alaan liittyvää koulutusta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto profiloituu tekniikan ohella kauppatieteisiin. Saimaan ammattikorkeakoulun tradenomikoulutuksen vahvuutena on erityisesti Venäjän liiketoimintaosaaminen ja kulttuuriin liittyvä liiketoimintaosaaminen. Vilkas taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa edellyttää venäjän kielen opiskelun lisäämistä useilla koulutusaloilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa eletään Etelä-Karjalassa lähivuosina voimakkaan kasvun aikaa. Tärkein kohde on Pohjoismaiden suurin matkailuhanke: Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Rauha -Tiurun entinen sairaala-alue, josta rakennetaan n. 300 miljoonan euron investoinneilla ympärivuotinen matkailu- ja vapaa-ajan keskus. Sen suora työllisyysvaikutus tulee olemaan 300 työpaikkaa ja majoituskapasiteetti 8000 vuodepaikkaa. Viereisellä Imatran Kylpylän alueella Ukonniemessä tuleva majoituskapasiteetti on 5000 vuodepaikkaa. Näiden hankkeiden ohella maakuntaan on suunniteltu useita pienempiä matkailuun liittyviä majoitus- ja lomanviettokohteita. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskentelee Etelä-Karjalassa tällä hetkellä runsaat 1700 henkeä. Määrän voi arvioida kohoavan kylpylähotellin työpaikkojen ansiosta n. 2000:een. Lisäksi on ennakoitavissa, että välillisillä vaikutuksilla syntyy yrityksiä muille toimialoille, esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelutuotantoon, terveydenhuoltoon, ruokapalveluihin, kuljetusalalle sekä kulkuneuvojen huoltoon, kiinteistöjen ja ympäristön kunnossapitoon.

5 5 (8) Matkailuklusterin työllistävä vaikutus ulottuu jo nyt laajalti majoitus- ja ravitsemistoimialan ulkopuolelle. Koulutuksen säilyminen on erittäin tärkeää klusteria tukevilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi kaupallisten sekä luovien alojen koulutus, terveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin liittyvä koulutus, rakentamisen sekä teknisen huollon ja logistiikan sekä kuljetusalojen koulutus. Osaavan työvoiman koulutusta tukeakseen ja työvoiman saantia turvatakseen mm. Holiday Club Saimaa on solminut Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyösopimuksen opiskelijoiden harjoittelusta. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma korostaa, että maakuntaan saadut mittavat matkailualan investoinnit tuovat satoja uusia työpaikkoja alueelle. Vaikka valtakunnallisesti matkailualan koulutuspaikoista on katsottu olevan ylitarjontaa, Etelä-Karjalan kaltaisessa kehittyvässä matkailumaakunnassa matkailualaa tukevat koulutuspaikat mm. kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintojen aloilla ovat osaavan työvoiman saatavuuden ja siten menestyvän yritystoiminnan ja elinvoimaisen maakunnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Teollisuus Teollisuuden tarvitsemilla koulutuspaikoilla on edelleen tärkeä merkityksensä Kaakkois-Suomessa ja koulutuksessa kaivataan laaja-alaisen osaamisen kehittämistä. Tärkeä toimija on esimerkiksi uudistuva metsäteollisuus. Paperi- ja puumassateollisuus on perinteisesti ollut Kaakkois-Suomen tärkein teollinen tuotannonala. Suunta perinteisestä massan ja paperinvalmistuksesta käy kohti uudenlaista bioraaka-aineklusteria, jossa puuta ym. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) tuotetaan ja myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina. Etelä-Karjalan metsätalouden kannalta merkittäviä suunnitelmia ovat mahdollisen biojalostamon sijoittaminen Imatralle (Stora Enso ja Neste) ja/tai Lappeenrantaan (UPM-Kymmene). Metsäsektorin rakennemuutoksesta huolimatta alan merkitys on Kaakkois-Suomessa yhä tärkeämpi kuin muualla Suomessa. Tämä on otettava huomioon myös ammatillisessa sekä korkea-asteen koulutustarjonnassa. Toimialalla menossa oleva muutos on tosiasia, joka vaatii reagointia alan koulutussisältöihin. Metsäklusterin henkilöstöennakoinnin mukaan alalla korostuu jatkossa laaja-alainen osaaminen sekä uudelleen- /lisäkoulutus. Etelä-Karjalan koulutusorganisaatioiden olisi oltava mukana kehittämässä rajat ylittävää biotalouden koulutusta, jotta Kaakkois-Suomen metsäklusterin osaamistarpeet kyetään jatkossakin tyydyttämään kaikilla osaamisen tasoilla. Toimialan uudistumista ja oppilaitoksia tukee Imatralla sijaitseva prosessitekniikan laboratorio, jota hyödynnetään mm. oppilaitoksien ja elinkeinoelämän innovaatiohanketoiminnassa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan koulutuksessa uuteen aikaan liittyvää koulutusta ryhdyttiin suuntaamaan uudelleen muutama vuosi sitten. Kemiantekniikan koulutusohjelmaan on saatu äskettäin bioteknologian professori ja vuoden 2011 alussa Suomen ensimmäinen vihreän kemian professori. Oppilaitosten koulutusta ja tutkimusta tukevat maakuntaan sijoittuneet suuryritysten (Stora Enso ja UPM-Kymmene) sekä VTT:n tutkimuslaitokset. Tutkimusohjelmilla tähdätään mm. puuta monipuolisesti hyödyntävään biojalostamoon, uusiin komposiittituotteisiin, älypakkauksiin jne. Alalla korostuu jatkossa laajaalainen osaaminen sekä uudelleen- ja lisäkoulutus. Eläköitymisen ja uudenlaisten

6 6 (8) osaamistarpeiden takia maakunnalle tärkeä perusteollisuus (metsä-, elintarvike-, metalli- ja kemianteollisuus) tarvitsee osaajansa myös tulevaisuudessa. Erityisammattilaisista on jo pulaa. Työllistymismahdollisuudet kone- ja metallialan yrityksiin ovat tällä hetkellä suhteellisen hyvät. Etelä-Karjalan ammattiopistossa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkintoja. Metallialan koulutusta antaa myös Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktiva. Lappeenrannan teknillisessä yliopiston osaamisaloja ovat mm. teräsrakenteet, hitsaustekniikka, lasertekniikka ja tuotantotekniikka. Alan tutkimuksen keihäänkärkinä ovat metallirakenteiden väsyminen ja laserhitsaus. Mm. näillä aloilla yliopisto on saavuttanut kansainvälisen johtoaseman. Saimaan ammattikorkeakoulussa käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen on yksi tämän hetkisen strategian painopisteistä. Ympäristöalan tutkimus ja alaan liittyvä liiketoimintaosaaminen ovat Etelä-Karjalan selkeitä tutkimus- ja koulutusalan vahvuuksia. Myös rakennusalan koulutus Etelä-Karjalassa on todella tärkeää, sillä ala on ollut lievässä kasvussa ja esimerkiksi rakennusmestareista on pulaa. Venäjän suuret markkinat ovat lähellä ja Etelä-Karjalassa korjausrakentamisen ohella myös asuntorakentaminen on hyvässä vauhdissa. Sosiaali- ja terveysala Maakunnan sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointialoilla tarvitaan sekä väestökehityksen että palveluiden uudenlaisten järjestämistapojen vuoksi muutoksiin oikealla tavalla vastaavaa koulutusta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä vanhustenpalveluja. Eksote tekee palveluista kuntien kanssa väestön palvelutarpeeseen perustuvat palvelusopimukset. Asukkaita Eksoten alueella on noin Väestön ikärakenteen muutos, erityisesti yli 75-vuotiaiden osuuden nopea kasvu, aiheuttaa jatkossa suuria taloudellisia paineita kunnille ja tarpeita monipuolistaa palvelujen järjestämistapoja. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen ja laatuun. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, ja Etelä-Karjalassa on jo tällä hetkellä puutetta tiettyjen ammattiryhmien henkilöstöstä. Muun muassa lääkäreiden, sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja erityistyöntekijöiden saatavuus on ongelma. Koulutusorganisaatioiden on seurattava tiiviisti henkilöstötarpeiden kehittymistä ja ennakoitava niitä koulutuksen järjestämisessä. Myös henkilöstön täydennyskoulutus muuttuvassa toimintaympäristössä asettaa haasteita koulutusorganisaatioiden toiminnalle. Moniammatillisuus ja teknologiaosaamisen tarpeet vaativat uudenlaista osaamista hoito- ja hoiva-alalla. Uudenlaiset palvelutuotannon tavat, joita esim. Eksoten laajan hanketoiminnan avulla kehitetään, voivat olla hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti. Kenties syntyy jopa uudenlaisia ammatteja palveluvalikkojen kasvaessa ja painopisteen siirtyessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

7 7 (8) Maakuntien yhteisen näkemyksen muodostaminen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ennakointia tukevan OTE-jaoksen (Osaaminen, työllisyys ja ennakointi - jaos) kokous pidettiin Molempien maakuntien, sidosryhmien ja oppilaitosten edustajien kanssa keskusteltiin sekä KESU-luonnoksesta että koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista. OTE-jaoksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että alueelliset talousnäkymät ovat sekä nopeasti muuttuvia että vaikeasti ennustettavia. Silti niihin pitää kyetä myös koulutuksessa vastaamaan varsin nopeasti. Ammatillisen, kuten muunkin koulutuksen sisältöihin, tulisi saada muutoksen kohtaamiseen valmistavia osioita. Tärkeä haaste on myös se, miten opettajat saadaan valmistautumaan sekä muutoksiin että tulevaisuuden konkreettisiin osaamistarpeisiin. OTEjaoksessa korostettiin myös sitä, että aloituspaikkoja olennaisempi merkitys on tutkinnoilla ja valmistumismäärillä eli koulutuksen järjestäjien aikaansaamilla tuloksilla. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamista pidettiin tärkeänä. Maakuntien ennakoijien yhteispalaveri järjestettiin Helsingissä Foorumissa keskusteltiin maakuntien liittojen mahdollisista yhteisistä linjauksista ja tarkasteltiin ennakointiprosessia kriittisesti tulevaisuuden kehittämisnäkökulmasta. Ammatillisen nuorisoasteen koulutuksen kannalta tärkein asia on esitetty koulutustakuu. Saadaanko koko nuorisoaste koulutettua ja minkälaisia erillisiä toimenpiteitä tarvitaan? Esimerkiksi asetettu tavoite, että ylioppilaiden pääasiallinen jatkokoulutusväylä on korkeakouluissa eivätkä he ylioppilastutkinnon jälkeen sijoittuisi ammatilliseen toisen asteen koulutukseen vaan aikuiskoulutukseen, herätti kysymyksiä siitä, onko aikuiskoulutusjärjestelmä resursseiltaan tähän valmis. Maakuntien ennakoijien palaverissa sovittiin seuraavista yhteisistä näkemyksistä: 1. Todettiin, että nykyinen ennakointitapa ei ole tyydyttänyt maakuntien liittoja. Ennakointi on tarpeellista, mutta ennakointiprosessi ei voi olla kerran neljässä vuodessa tapahtuvaa. Vuoropuhelun maakuntien liittojen kesken samoin kuin Opetushallituksen, OKM:n ja TEM:n suuntaan on oltava jatkuvaa ja yhteys on säilytettävä kiinteänä. Kehittämissuunnitelmaan halutaan jatkossa näkyviin alueelliset koulutusaloittaiset luvut. 2. Alueiden kannat koulutuksen laadullisista tarpeista tulee ottaa valtakunnallisen koulutustarve-ennakoinnin lähtökohdiksi. Maakuntien alueellinen laadullinen ja määrällinen koulutustarpeiden ennakointityö on mittavaa ja se tulee ottaa vakavasti huomioon valtakunnallisessa ennakoinnissa. Maakunnissa tunnistetaan alueelliset elinkeinoelämän tarpeet ja alueiden kehittämistavoitteet, jotka muunnetaan koulutustarvemitoitukseksi. 3. Selvitetään ennakoinnissa ja määrällisessä mitoituksessa käytettävät käsitteet ja käytetään jatkossa yhteisiä käsitteitä (esim. aloituspaikat on eri asia kuin aloittajat). 4. Alueellisessa ennakoinnissa tulee tarkastella samanaikaisesti kolmea tekijää: - työvoimatarpeen kehitys vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan ennakoitu kehitys - koulutustarjonta

8 8 (8) 5. Nuorten ikäluokat eivät riitä kattamaan tulevia työvoimatarpeita. Tästä syystä on resursoitava aikuiskoulutusta. 6. Toisen asteen koulutusta olisi tarkasteltava kokonaisuutena. Onko lukion käynyt todella aikuiskoulutettava hakeutuessaan ammatilliseen II asteen koulutukseen? Sama lukion käynyt on nuori hakeutuessaan korkeakouluihin. 7. Järjestetään maakuntien liittojen, OKM:n, TEM:n ja Opetushallituksen sekä Kuntaliiton yhteinen kehittämispäivä 2-3 kk kuluessa, kun OKM:n lopullinen esitys kehittämissuunnitelmaksi on valmistunut. Itä-Suomen suuralueen maakunnat (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä- Karjala ja Kymenlaakso) pitivät keskinäisessä neuvottelussaan Itä-Suomen koulutukseen kohdistuvia leikkauksia ehdottomasti liian suurina eivätkä voi niitä hyväksyä. Erityisesti ammatillisen koulutuksen noin 800 aloittajapaikan vähennys suuralueella on liian suuri ja uhkaa työvoimatarpeen tyydyttämistä. Ammattikorkeakoulun aloittajapaikkojen osalta maakunnat totesivat, että suhteessa OKM:n tekemään esitykseen maakunnat ovat jo aiemmin tehneet leikkaukset omissa luvuissaan ja siten esitys on oikealla tasolla. Kun kantaa joudutaan kuitenkin ottamaan myös ammattikorkeakoulujen saamaan palautteeseen vuoden 2013 aloituspaikoista, ei senkaltaisia leikkauksia voida hyväksyä. Pitkän aikavälin sopeutusta on jo tehty suuralueella. Maakuntien strategiset koulutusalat on myös otettava huomioon. Etelä-Karjalan liitto yhtyy edellä esitettyihin sekä OTE-jaoksen, maakuntien että Itä- Suomen suuralueen maakuntien näkemyksiin. Lisätiedot: vt. tutkimussihteeri Anni Laihanen, puh , Etelä-Karjalan liitto Timo Puttonen Maakuntajohtaja