Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa"

Transkriptio

1 Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa Sanna Helenius Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sanna Helenius. Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa, Helsinki, syksy 2003, 51 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata synnytyksen aikaista ammatillista hoitamista Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Aineisto on kerätty kyseisessä sairaalassa harjoitteluajan puitteissa syksyllä 2002 havainnoimalla. Tutkimus on kvalitatiivinen ja teoreettisena lähestymistapana on käytetty etnografista menetelmää. Etnografisella tutkimuksella tuotetaan kuvauksia ja selityksiä ihmisten tai kansan toiminnasta, tässä tutkimuksessa kuvauksia hoitotyöntekijöiden toiminnasta synnytysten yhteydessä. Tutkimuskysymys on: Miten henkilökunta toimii synnytyksen eri vaiheissa vietnamilaisessa sairaalassa länsimaisesta viitekehyksestä katsottuna? Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysillä induktiivisesti. Tutkimustuloksiksi nousi aineiston analyysissä yhdeksän varsinaista pääluokkaa ja kaksi erillistä ilmaisua, jotka eivät kuuluneet mihinkään pääluokkiin. Henkilökunnan toiminta synnytyksen eri vaiheissa sisälsi: hoitotoimenpiteiden toteuttamista, auttamista, diagnosointia, tarkkailua, laadunvarmistusta, tilanteiden hallintaa, tukemista, vuorovaikutusta ja ohjaamista. Erillisiksi ilmaisuiksi jäivät hoitotyön filosofian puuttuminen ja ihmiskäsityksen tiedostamattomuus. Tulosten pohjalta nousee esiin melko vahvasti medikalisaatio, jonka kohteeksi synnyttävä nainen sairaalassa joutuu. Toisaalta voidaan nähdä, että lääketieteellisesti kehitys on lähes länsimaiden tasolla, mutta perinteiden ja muiden kulttuuristen tekijöiden vuoksi hoitaminen ei ole kaikilta osin yhteneväistä länsimaisten käytäntöjen kanssa. Asiasanat: hoitotyö; synnytys; Vietnam; tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Helenius, Sanna. Professional Nursing and the Delivery Process in a Vietnamese Hospital. Helsinki, Autumn 2003, Language: Finnish, pages 51, appendices 2. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Welfare, Health care and Education. The purpose of this thesis is to describe and analyse nursing practices during the delivery process in a Vietnamese hospital. The research question is what kind of professional nursing a woman in labour receives in a Vietnamese hospital, seen from the perspective of a Finnish public health nurse student. The material was collected in autumn 2002 during a practical training period in Vietnam and it is based on my personal observation diary. The data collection method was observation and the data was analyzed using qualitative content analysis. This thesis is qualitative and ethnography has been used as an approach method. M. M. Leininger s Sunrise Model is used as a cognitive map to help to describe the dimensions of Vietnamese culture. According to the results, professional nursing in the Vietnamese hospital consisted of carrying out nursing procedures, helping, diagnosing, observation, quality confirmation, being in control of situations, support, interaction and advice giving. These were the nine main categories of results. It was observed that there were two separate expressions that didn t belong to any of the main categories. These expressions were the lack of philosophy of nursing and unawareness of a concept of human being. The conclusion drawn from the results is that the hospitalism is quite prevalent in a Vietnamese hospital and professional staff is in charge. On the other hand, the medical development in Vietnam is nearly on the same level as in western countries but still the customs are culture-bound; for example, painkilling is not commonly used to ease the pangs of childbirth. Key words: nursing; delivery; Vietnam, research; qualitative research.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 7 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kulttuurin määrittelyä Kulttuurisidonnaisuus terveys- ja sairauskäsityksissä Hoitaminen kulttuurisena ilmiönä Kulttuurisidonnaisuus hoitamisessa Hoitotyön toimintoja koskevat käsitteet 11 4 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Ympäristö, olosuhteet ja väestö Vietnamin hallintojärjestelmä ja talouselämä Koulutusjärjestelmä Vietnamissa Maailmankatsomukset Naisten ja lasten asemasta Synnytysten perinteinen hoitaminen Vietnamissa 18 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Aineiston keruu Aineiston analyysi 23 6 TULOKSET Hoitotoimenpiteiden toteuttaminen Auttaminen Diagnosointi 29

5 6.4 Tarkkailu Laadunvarmistus Tilanteiden hallinta Tukeminen Vuorovaikutus Ohjaaminen Erilliset ilmaisut 35 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Johtopäätökset Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimuksen luotettavuus Menetelmien pohdintaa Oman ammatillisuuden kehittyminen tutkimusprosessin aikana Jatkotutkimusaiheet 47 LÄHTEET 48 LIITTEET 52 Liite 1. Leiningerin auringonnousumalli 52 Liite 2. Vietnamin kartta 53

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni liittyy hoitotieteen alaan ja tarkoitukseni oli tutkia synnytyksen aikaisia hoitokäytäntöjä Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Tutkimuksen teko liittyy Vietnamissa syksyllä 2002 suorittamaani kansainväliseen harjoittelujaksoon. Keräsin tutkimukseni aineiston kyseisen harjoittelujakson aikana. Vaikka terveydenhoitajat eivät suoranaisesti synnytyksiä hoidakaan, he voivat toimia äitiysneuvoloissa ja hoitaa mm. raskausajan seurannan. Tällöin ammatillisuuteen kuuluu olennaisesti myös tietous itse synnytystapahtumasta, siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä mahdollisista komplikaatioista. Suomen kansainvälistyessä mm. maahanmuuttajien vaikutuksesta terveydenhoitajat neuvoloissa ja kätilöt synnytyssairaaloissa kohtaavat nykyisin yhä useammin eri kulttuuritaustoista tulevia äitejä ja sekin lisää ammatillisuuden haastetta. Toivon tämän tutkimuksen vaikkakin vain kapealta osin valottavan hieman niitä käsityksiä, joita eri kulttuurista kotoisin olevilla asiakkailla voi synnytykseen liittyä ja sitä, minkälaiseen hoitoon he ovat aiemmin saattaneet tottua. Ennen harjoitteluun lähtöä minulla oli vain karkea hahmotelma siitä, mitä tulisin tutkimaan, sillä olin juuri joutunut luopumaan aikaisemmasta opinnäytetyön aiheesta, joka myös olisi liittynyt Vietnamiin. Halusin uuden aiheen liittyvän synnytyksiin, joita toivoin pääseväni paljon näkemään. Synnytyksistä ja synnytyksen aikaisesta hoidosta oli vain omakohtaisia kokemuksia Suomen oloissa, joten olin erityisen kiinnostunut siitä, miten kulttuurin vaikutus heijastuu tähän yleismaailmalliseen, naisen elämään olennaisesti liittyvään tapahtumaan ja nimenomaan sen hoitoon. Aiheen vaihtumisen takia aiempiin tutkimuksiin ja teoriapohjaan tutustuminen etukäteen jäi luonnollisesti vähäiseksi, mutta esim. kulttuurisidonnaisuuteen terveys- ja sairauskäsityksissä olin jonkin verran perehtynyt samoin vietnamilaisen kulttuurin erityispiirteisiin. Olin myös tutustunut opinnäytetöihin, jotka käsittelivät perheen osallistumista omaisensa hoitoon vietnamilaisessa sairaalassa sekä vietnamilaisen sairaanhoitajan työnkuvaa,

7 7 joten minulla oli jonkinlainen ennakkokäsitys vietnamilaisesta hoitokulttuurista (ks. Lepistö & Timoska 2000; Korppi 2000). Ennakkokäsityksistä ja -tiedoista huolimatta todellisuus sairaalan käytännöissä pääsi erilaisuudellaan yllättämään. 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata synnytyksen aikaista ammatillista hoitamista Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Aihetta on tarkoitus tutkia suomalaisen terveydenhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Tutkimuskysymys on: Miten henkilökunta toimii synnytyksen eri vaiheissa vietnamilaisessa sairaalassa länsimaisesta viitekehyksestä katsottuna? 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Aikaisempia tutkimuksia synnytysten hoidosta Vietnamissa oli erittäin vaikea löytää, mutta lopulta onnistuin saamaan käsiini Richard J. Coughlinin antropologisen tutkimuksen synnytyskäytännöistä Vietnamissa vuodelta Siinä kuvataan vietnamilaista traditionaalista hoitamista, ehkäisymenetelmiä, raskausaikaa, synnytyksiä ja lapsuusaikaa (Coughlin 1965, 207). Vaikka tutkimus on lähes neljän vuosikymmenen takainen, sen tulokset vaikuttavat nykyajan todellisuuteen verrattuna vieläkin joiltain osin paikkansapitäviltä tosin sillä erotuksella, että ne pätevät kokemukseni mukaan lähinnä enää Vietnamin kouluttautumattomaan maaseudun väestöön eivät niinkään kaupunkilaisväestöön. Coughlin (1965, 210) itsekin toteaa jo tuolloin, että oli hyvin vaikea päätellä esim. mihin vanhoihin uskomuksiin ja käytäntöihin vielä luotettiin ja ketkä väestöstä todella toimivat niiden mukaan. Coughlinin tutkimukseen viittaan lähemmin Tutkimusympäristö -osiossa.

8 Kulttuurin määrittelyä Jotta toiseen maahan kohdistuva tutkimustyö olisi tuloksellista, on ensin ymmärrettävä sen maan tapoja ja ihmisten asenteita eli erilaisia kulttuuritekijöitä ja löydettävä niihin rakentava suhtautumistapa. Erityisesti hoitotyössä kulttuurierot tulevat konkreettisesti esille. Mitä kulttuuri sitten on? Soivion (1995, 17) mukaan kulttuurilla tarkoitetaan jonkin ryhmän ajatusmaailmaa ja elämäntapaa kokonaisuudessaan arkisten asioiden, tapojen ja käytöksen muodossa. Kulttuuria ovat myös taustalla olevat arvot ja ajattelutavat. Kulttuuri ei ole geneettisesti periytyvää vaan opimme ja omaksumme tiedostamattomasti yhteisömme toimintamalleja ja voimme myös poiketa niistä, jolloin kulttuuri muovautuu ajan ja olosuhteiden myötä. Leininger (1994, 48 51) katsoo kulttuurin olevan terminä keskeisimpiä, käytetyimpiä ja tärkeimpiä teoreettisia käsitteitä antropologiassa. Käsitteellä on rekisteröity olevan yli 250 määritelmää. Laajassa merkityksessään se tarkoittaa tietyn ihmisryhmän elämäntapaa. Kulttuuri voidaan nähdä elämisenmallina, jota ohjaa tietyn ryhmän ajatukset, toiminnot ja mielipiteet. Aineellinen kulttuuri heijastuu ihmisen luovan ajattelun ja teknologian tuloksena tuotetuissa hyödykkeissä ja henkinen kulttuuri ilmenee konkreettisesti sosiaalisten ja poliittisten instituutioiden ideologioissa tai uskomuksissa. Kulttuurin voidaan toisaalta sanoa olevan yleiskäsite sellaiselle käyttäytymiselle, joka on yleismaailmallisesti ihmisille luonteenomaista. 3.2 Kulttuurisidonnaisuus terveys- ja sairauskäsityksissä Jokaisessa kulttuurissa on omat käsityksensä terveydestä ja sairaudesta. Käsitykset vaikuttavat oireiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen samoin kuin siihen, miksi ja miten sairastumisen oletetaan tapahtuvan. Tämä puolestaan ohjaa sairauskäyttäytymistä ja hoitokeinojen valintaa. Myös käsitykset perheestä, naisen, lapsen ja vanhuksen asemasta vaihtelevat eri kulttuurien keskuudessa. (Soivio 1995, )

9 9 Amerikkalaisessa ja monessa muussakin länsimaalaisessa yhteiskunnassa on tyypillistä yksilökeskeisyys, kun taas joissakin aasialaisissa kulttuureissa yksilö käsitetään ainoastaan yhteisön hyvinvoinnin ja kehityksen pienenä osana. Sairauksien ja niiden syiden selittämisessä löytyy kuitenkin yhtäläisyyksiäkin. Cools, Kahla ja Tuominen (1998, 36 37) esittelevät sairauksien ja niiden syiden neljä viitekehystä, jotka esiintyvät yleisesti kaikkialla maailmassa. Näitä ovat yksilölliset ja henkilökohtaiset, luonnonvoimien aiheuttamat, sosiaalisen yhteisön asettamat ja yliluonnollisten voimien vaikuttamat syyt. Jotkut potilaat kokevat sairauden kuuluvan vain johonkin näistä selitysmalleista, toiset saattavat kokea sairauden selittyvän yhtäaikaisesti useamman eri viitekehyksen mukaisesti riippuen yksilön maailmankuvasta. Teollistuneissa länsimaissa on toki tavallisempaa, että luonnonvoimien tai henkilökohtaisten syy-yhteyksien olemassaolo ohjaa useammin sairauden kokemista, kun taas sosiaaliset ja yliluonnolliset viitekehykset painottuvat Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Länsimaiset ihmiset määrittelevät yleensä terveyden yksinkertaisesti sairauden puuttumiseksi. Terveydellä saatetaan myös tarkoittaa hyvää fyysistä kuntoa, voimaa ja voimavaroja, joiden avulla sairaudesta, stressistä tai väsymyksestä selvitään ja terveys liitetään myös mielentiloihin, tunteisiin ja henkiseen tasapainoon. Elämäntilanteiden vaihtelut saattavat vielä osaltaan vaikuttaa terveyden määrittelemiseen. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi eikä pelkästään sairauden tai vamman puuttumiseksi. (Ewles & Simnett 1995, 4 5.) Harjula (1999, 6 8) kuvailee Kaakkois-Aasian buddhalaisten kulttuurien maailmankuvia ja niiden käsityksiä terveydestä ja sairaudesta ja toteaa, ettei kyseessä ole vain kulttuuri-ilmiö vaan kokonainen meille outo symbolijärjestelmä. Buddhalaisuudessahan on lähtökohtana ajatus, että elämä on kärsimystä, josta voidaan kuitenkin vapautua päätyen lopulta nirvanaan. Myös usko karman lakiin, jonka mukaan terveys ja sairaus, hyvin- ja pahoinvointi selitetään ihmisen karmalla eli kohtalolla, on yleinen käsitystapa esim. Kaakkois-Aasian buddhalaisten keskuudessa.

10 Hoitaminen kulttuurisena ilmiönä Hoitaminen käsitetään nykyisin kulttuuriseksi ilmiöksi lähinnä Madeleine Leiningerin 1950-luvun puolivälissä kehittelemän Culture Care -teorian ansiosta. Leininger korostaa kulttuurin merkitystä ja tärkeyttä tarkasteltaessa yksilön terveys- ja huolenpitokäyttäytymistä. Leiningerin mukaan hoitaminen on kaikkiin kulttuureihin kuuluvaa ihmisen alkuperäistä käyttäytymistä. Hoitaminen on tällöin luonnollisesti kulttuurisidonnaista mutta näiden kulttuurisidonnaisten ominaisuuksien lisäksi siitä on löydettävissä myös kaikille kulttuureille yhteisiä, universaaleja piirteitä. (Juntunen 2001, 20 21; Leininger 1991, 36.) Leininger (1991, 37 38) toteaa edelleen, että kaikissa kulttuureissa esiintyy yleisen, luonnollisen hoitamisen lisäksi myös ammatillista hoitamista. Yleinen hoitaminen viittaa kulttuurin välityksellä omaksuttuun, traditionaaliseen kotihoitoon maallikkojen suorittamana, ammatillinen hoitaminen puolestaan koulutuksen kautta opittuun ammatilliseen tietämykseen ja käytännöntaitojen omaksumiseen perustuvaan toimintaan yksilön, perheen tai yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja parantamiseksi. Leiningerin teorian sisältöä kuvaa ns. auringonnousumalli (Liite 1). Sen avulla voi hahmottaa teorian erilaisia mutta keskenään läheisessä yhteydessä olevia ulottuvuuksia. Malli ei itsessään ole käsitteellinen malli tai tiivistelmä teoriasta vaan lähinnä eräänlainen kartta kuvaamassa kulttuurisen hoitamisen monitahoisuutta. Teorian päämääränä on kehittää ja tarjota kulloinkin kyseessä olevaan kulttuuriin yhteneväistä huolenpitoa, joka hyödyttää, soveltuu ja on käytännöllistä asiakkaalle, perheelle tai kulttuuriyhteisölle. (Leininger 1991, 39, 43, 49; Juntunen 2001, 23.) Tässä tutkimuksessa Leiningerin auringonnousumallia on käytetty suuntaa-antavana mallina kuvaamaan hoitamisen tarkastelussa huomioitavia eri ulottuvuuksia soveltuvin osin. Leininger (1991, 50 51) huomauttaakin, että mallia voi käyttää edeten johdonmukaisesti maailmankatsomuksesta lähtien aina mallin pohjalle saakka, mutta myös mallin keskeltä aloittaen keskittymällä ensin esim. ammatilliseen hoitoon ja huolenpitoon. Tässä tutki-

11 11 muksessa on kokonaan jätetty huomioimatta mallin loppuosan kuvaama prosessi kulttuurisesti yhteneväisen hoidon ja huolenpidon kehittymisestä ja kehittämisestä (Liite 1), koska se ei liittynyt millään lailla tutkimuksen kohteeseen tai tavoitteeseen. 3.4 Kulttuurisidonnaisuus hoitamisessa Eri kulttuurien kohdalla on erilaiset säännöt esim. ilmeiden, katsekontaktin, koskettamisen, etäisyyden ja fyysisen tilan määrästä ja laadusta. Samoin keskustelussa esiintyvät tauot tai hiljaiset tuokiot saattavat merkitä eri kulttuureissa aivan päinvastaisia asioita. Esimerkiksi Lähi-idästä kotoisin oleva saa hiljaisesta ja vähäsanaisesta hoitajasta tai lääkäristä epävarman kuvan, kun taas aasialaisille syntyy kuva harkitsevasta ja huolellisesta ammattihenkilöstä. (Cools ym. 1998, ) Leiningerin (1995, ) mukaan vietnamilaisen, samoin kuin kiinalaisen tai korealaisenkin, potilaan hoitamisessa hoitajan on huomioitava ja ymmärrettävä yin- ja yangvoimien merkitys hoitotoimenpiteistä päätettäessä ja niitä toteutettaessa. Yin edustaa negatiivista, pimeää, kylmää ja feminiinistä puolta, yang puolestaan positiivista, valoisaa, lämmintä ja maskuliinista voimaa. Ideaalitapauksessa näiden voimien tulisi pysyä tasapainossa hoitotoimenpiteiden aikana ja muissa terveyttä ylläpitävissä toiminnoissa, sillä epätasapaino juuri aiheuttaa sairautta, tauteja ja katastrofeja. Toinen huomioon otettava seikka on pahat henget, jotka tulevat kehoon ja aiheuttavat esim. hengitysvaikeuksia, yskää, lihassärkyä, päänsärkyä, jopa syöpää. Erityisesti synnyttämisen ja leikkauksen aikana hoitajan on ehkäistävä vetoisuutta ja kylmälle ilmalle altistumista, koska keho on tällöin avoin ja alttiina hengille. 3.5 Hoitotyön toimintoja koskevat käsitteet Hoitotyötä ja siihen liittyviä toimintoja koskevat käsitteet on käännetty suomen kielelle englanninkielestä. Tämä on tuottanut ongelmia mm. käsitteiden laaja-alaisuuden ja abst-

12 12 raktisuuden sekä saman käsitteen eri merkityksien takia. Ajan kuluessa käsityksiä onkin tarkennettu ja pyritty konkreettisempiin ilmaisuihin. Nykyisin puhutaan hoitotyöstä (nursing), jolla tarkoitetaan sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentelevän hoitohenkilökunnan työtä. Hoitamisella (nursing care) puolestaan tarkoitetaan hoitamista toiminnallisena ilmiönä, joka sisältää ihmisen itsensä sekä toisen ihmisen tuottaman hoidon. Osa hoidollisesta toiminnasta on terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneen ammattikunnan toteuttamaa ammatillista hoitamista, hoitotyön käytäntöä (nursing practice / therapeutics / interventions). Sillä tarkoitetaan konkreettisia hoidollisia toimintoja sekä auttamis- ja vaikuttamiskeinoja, toisin sanoen interventioita. Hoivaa ja huolenpitoa (caring), sananmukaisesti käännettynä välittämistä, voidaan puolestaan pitää niin yksilön toteuttaman kuin ammatillisenkin hoitamisen peruslähtökohtana. (Lauri & Elomaa 1999, ) Hoitotyön toiminnat sisältävät Kimin (Lauri & Elomaa 1999, 66) mukaan toisaalta asiakkaan ja hoitajan välittömään vuorovaikutukseen liittyvät toiminnot, joihin kuuluvia käsitteitä ovat esim. kosketus, empatia, psyykkinen, fyysinen tai sosiaalinen tuki, ja toisaalta hoitajan itsenäisen toiminnan potilaan hyväksi kuten hoidollisen suunnittelun, konsultoinnin ja koordinoinnin. Benner (Lauri & Elomaa 1999, 66) puolestaan nimeää hoitotyön toiminnan osa-alueiksi auttamisen, opettamisen ja ohjaamisen, diagnosoinnin ja potilaiden tarkkailun, tilanteiden tehokkaan hallinnan, hoitotoimenpiteiden ja -ohjelmien toteuttamisen ja seurannan, terveydenhoidon laaduntarkkailun ja -varmistuksen sekä organisatoriset ja työrooliin liittyvät taidot. Auttamisen osa-alueeseen voidaan lukea esim. tukeminen, kipujen tulkitseminen ja hallinta, oikeiden kivunlievitysmenetelmien valinta, lohduttaminen, koskettamisen avulla kommunikointi sekä potilaan perheen henkinen tukeminen ja informointi. Opettamiseen ja ohjaamiseen liittyy informaation antamisen lisäksi ammattitaitoisen hoitotyön näkökulman ja toimintatapojen hyödyntäminen, oppimisvalmiuksien toteaminen ja sairauden hoidon sekä sairauden kanssa elämisen ohjaaminen. Diagnosointiin ja potilaan tarkkailuun kuuluvat puolestaan ongelmien ennakointi, potilaan tilassa tapahtuvien muutosten toteaminen ja dokumentointi. Tilanteiden tehokkaaseen hallintaan yhdistetään esim. ongelmien nopea tunnistaminen sekä tarpeiden ja voimavarojen nopea yhteensovittaminen.

13 13 Hoitotoimenpiteiden ja -ohjelmien toteuttamiseen ja seurantaan liitetään mm. suonensisäisen hoidon aloittaminen ja ylläpitäminen, lääkkeiden tarkka ja turvallinen antaminen sekä haavanhoitomenetelmien hallinta. Terveydenhoidon laaduntarkkailu ja -varmistus pitää sisällään esim. lääkärien asianmukaisesta ja oikein ajoitetusta toiminnasta huolehtimisen. Organisatorisiin ja työrooliin liittyviin tehtäviin voidaan katsoa kuuluvan prioriteettien asettaminen ja henkilöstöhallinto, johon sisältyy toiminnan ennakkosuunnittelu, liiallisen työkuormituksen ennakointi ja ehkäisy, ryhmähengen hyödyntäminen ja ylläpitäminen. (Hildén 1999, ) 4 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ 4.1 Ympäristö, olosuhteet ja väestö Vietnam sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaan itäosassa. Maan pinta-ala on neliökilometriä, mikä on esim. hieman suurempi kuin Italian ja hieman pienempi kuin Japanin. Vietnamin rajanaapurina on pohjoisessa Kiina, lännessä Laos ja maan lounaisosassa Kamputsea. Maa on S-kirjaimen muotoinen, pohjoisessa ja etelässä leveämpi mutta keskiosassa kapeimmillaan alle 50 kilometrin levyinen. Kolme neljäsosaa maan pinta-alasta on vuoristoa ja tärkeimmät viljelyalueet sijaitsevat kahden suurimman joen Song Hong (Red River) pohjoisessa ja Mekong etelässä suistoalueilla. Vietnamin pääkaupunki on Hanoi, joka sijaitsee maan pohjoisosassa ja maa on jaettu 58 provinssiin. (Lonely Planet Vietnam 2001, 36; Liite 2.) Vietnamin ilmasto on moninainen johtuen lähinnä vaihtelevista korkeuseroista. Vaikka maa sijaitseekin trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä, paikalliset olosuhteet vaihtelevat jäätävästä talvesta pohjoisen korkeimmilla huipuilla ympärivuotiseen päiväntasaajan lämpöön Mekongin suistoalueella. Suurimmassa osassa maata vallitsee kuitenkin subtrooppinen ilmasto. Vietnam sijaitsee Kaakkois-Aasian monsuunialueella ja sen säähän

14 14 vaikuttaa kaksi monsuunia talvi- ja kesämonsuuni jotka rytmittävät maaseudun elämää. Heinä- ja marraskuun välisenä aikana saattaa esiintyä voimakkaita ja ennakoimattomia taifuuneja, jotka osuvat lähinnä Keski- ja Pohjois-Vietnamiin, joskus tuhoisin seurauksin. (Lonely Planet Vietnam 2001, 37.) Vietnamin väkiluku oli heinäkuussa 2003 arviolta ja se kasvaa noin 1,29 %:n vuosivauhdilla. Vietnamin väestöstä vietnamilaisia on %, loput % ovat vähemmistöryhmiä kuten kiinalaisia, thailaisia, khmeerejä, hmong- ja cham-heimolaisia sekä vuoristolaisia. (CIA 2003.) Vietnamilaisten ikärakenteesta vuotiaiden osuus on 30,2 %, vuotiaita on 64,2 % ja 65-vuotiaita tai sitä vanhempia 5,6 % väestöstä. Väestön keski-ikä oli 24,5 vuotta vuonna Elinikäodote on suhteellisen korkea miehillä 67,58 vuotta ja naisilla 72,7 vuotta. (CIA 2003.) 4.2 Vietnamin hallintojärjestelmä ja talouselämä Vietnamin Sosialistinen Kansantasavalta syntyi vuonna 1976, vuosi Vietnamin sodan loputtua, Etelä- ja Pohjois-Vietnamin muodollisen uudelleenyhdistämisen seurauksena. Valtion päämiehenä toimii valtakunnanneuvoston puheenjohtaja ja kansanedustajalaitoksena kansalliskokous, joka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Aiemmin kansalliskokousta pidettiin lähinnä kommunistisen puolueen tekemien päätösten kumileimasimena mutta 15. huhtikuuta 1992 voimaan tullut neljäs perustuslaki vahvisti sen asemaa suhteessa puolueeseen ja hallitukseen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaikki lakialoitteet on hyväksyttävä kansalliskokouksessa, jotta niillä olisi lain voima. (Hakkarainen 1998, 45.) Koulutuksen myötä Vietnam on alkanut kehittyä myös teknologian ja talouden alueilla, mutta edelleen pääelinkeinona on maanviljely. Sosialistisen yksipuoluemaan suurin kaupunki ja samalla maan talousveturi on Ho Chi Minh (entinen Saigon), joka tuottaa jopa

15 15 kolmanneksen valtion budjetin tulopuolesta. Kolme neljäsosaa väestöstä saa toimeentulonsa kuitenkin maanviljelyksestä ja erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovatkin suuret. (Andersson 2001, B5.) Vietnamin talouskasvu lähti nousuun, kun 1980-luvun lopulla aloitettu talouden vapauttamispolitiikka, doi moi, alkoi vaikuttaa. Kun eräillä alueilla oli aiemmin nähty jopa nälkää, oli maa vuonna 1989 noussut maailman riisinviejien joukossa kolmanneksi. Vaikutukset olivat myönteisiä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. (Hakkarainen 1998, 43.) Aiemmin suuressa määrin taloudellisesti eristetty maa hyväksyttiin Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön ASEANin jäseneksi heinäkuussa 1995 sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli purkanut parikymmentä vuotta kestäneen kauppasaarron helmikuussa Vuoden 1995 lokakuussa Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ilmoitti virallisesti maiden suhteiden normalisoitumisesta ja vihdoin heinäkuussa 2000 entiset viholliset allekirjoittivat kauppasopimuksen. (Hakkarainen 1998, 43.) Edelleen Vietnam on kuitenkin yksi Aasian köyhimmistä maista ja arvioitu BKT henkeä kohden on noin 300 USD. Tulotaso on kyllä noussut mutta samalla monet aiemmin maksuttomat palvelut ovat muuttuneet osittain tai kokonaan maksullisiksi. Esimerkiksi terveyspalveluja ja koulujärjestelmää koskevat muutokset koskettavat läheisesti melkein kaikkia vietnamilaisia. (Hakkarainen 1998, 46.) 4.3 Koulutusjärjestelmä Vietnamissa Muihin Kolmannen Maailman maihin verrattuna Vietnamin väestö on hyvin koulutettua. Yli 15-vuotiaiden lukutaitoaste on nykyisin arviolta 94 %, miehillä hieman parempi (95,8 %) kuin naisilla (92,3 %). (CIA 2003.) Lapsilla on viisivuotinen oppivelvollisuus, joka alkaa virallisesti kuusivuotiaana. Opetus on maksutonta, mutta kaikki muut koulunkäynnistä aiheutuvat kulut on vanhempien

16 16 maksettava. Näihin kuluihin kuuluu oppikirjojen, vihkojen, kumien, kynien ja ruoan lisäksi myös koulurakennuksen ylläpito ja korjauskustannukset, mikä monesta vanhemmasta tuntuu ylivoimaiselta rasitukselta. Ilmainen opetuskaan ei aina sisällä oppimistavoitteiden kannalta keskeisiä asioita vaan on otettava samalta opettajalta maksullisia lisätunteja, jotta koulunkäynnistä on hyötyä. Taloudellinen rasite kasvaa sitä mukaa mitä ylemmälle koulutustasolle kavutaan ja tämän vuoksi koulutuksesta on kehittymässä varakkaiden kaupunkilaisten etuoikeus. (Hakkarainen 1998, 46.) Koulutusta arvostetaan suuresti ja lapset opetetaan jo pienestä kunnioittamaan oppimista sekä hankkimaan tietoa ja viisautta. Vanhemmat uhrautuvat ja tukevat lapsiaan perinpohjaisen koulutuksen saavuttamisessa ja lapset puolestaan täyttävät velvollisuutensa ja kiitollisuudenvelkansa vanhempiaan ja perheenjäseniään kohtaan. Jos koulussa menestyy hyvin, se tuo kunniaa koko perheelle. (Leininger 1995, 544, 546.) 4.4 Maailmankatsomukset Vietnamilaisen kulttuurin ominaispiirteisiin kuuluvat tietyt maailmankatsomukset, filosofiat ja uskonnot. Näistä kolme laajemmalti omaksuttua ovat konfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus. Konfutselaisuudessa korostetaan ihmisen viittä hyvettä, jotka oppimisen ja itsekurin kautta edesauttavat yksilöä vaikuttamaan osaltaan suotuisasti yhteisön elämään. Konfutselainen filosofia ei ole niinkään uskonto vaan sen tarkoitus on korostaa ihmisen mahdollisuuksia elää hyveellisesti ja viisaasti. Se myös painottaa lapsen nöyryyttä. Yksilöt ovat velkaa vanhemmilleen ja esi-isilleen sen, että tottelevat ja ovat lojaaleita heitä kohtaan sekä ennakoivat vanhempiensa tarpeita ja toivomuksia. Tähän sisältyy myös esi-isien henkien lepyttely ja kunnioittaminen. (Leininger 1995, ) Taolaisuus on sekä filosofia että maailmankatsomus, joka korostaa sisäistä vahvuutta, vapaaehtoisuutta, epäitsekkyyttä sekä tasapainoa ja harmoniaa luonnon ja muiden ihmisten kanssa. Se opettaa, että ihmisen tulee pysytellä nöyränä vahvemman voittaakseen. Taolaisuus eroaa konfutselaisuudesta siinä, että yksilön täytyy jättää kulttuuri ja yhteiskunta

17 17 taakseen ja painottaa Taon eli tien löytämistä, mikä johdattaa sitten lopullista todellisuutta, ikuisuutta kohden. Taolaisuudessa yksilö voi täten olla välittämättä maallisista asioista, koska kaikki on suhteellista emmekä maailmassa ollessamme pysty tuomitsemaan pätevästi. Taolaisuuteen kuuluu myös mietiskely ja asketismi, yang ja yin sekä elämän syklisyys. Kaikkein tärkeintä on, että pyrkii ymmärtämään Taon, jotta voi saavuttaa ja ylläpitää sopusointuisen elämän, iloisuuden ja hyvinvoinnin läpi elämän. (Leininger 1995, 542.) Buddhalaisuudessa puolestaan pyritään löytämään ns. kultainen keskitie. Koko elämä käsitetään kärsimykseksi, joka on seurausta ihmisen haluista ja kiintymisestä maallisiin asioihin. Kärsimys voidaan tukahduttaa ja kiintymys voittaa kieltämällä halut. Halut voittaakseen on elettävä hyveellistä elämää ja seurattava kahdeksanosaista polkua, johon kuuluvat oikea mieli, oikea oivallus, oikea puhe, oikea toiminta, oikea elinkeino, oikea pyrkimys, oikea valppaus ja oikea keskittyminen. Buddhalaisuuden mukaan todellisuuteen mieltyminen siis tuottaa kärsimystä ja tämä puolestaan johtaa loputtomaan jälleensyntymisten eli reinkarnaatioiden kehään. Karman lain mukaan yksilön kohtalo tässä maailmassa on seurausta aiemmissa elämissä tehdyistä teoista. Reinkarnaatiosta voi päästä irti ainoastaan saavuttamalla täydellisen vapautumisen tilan eli nirvanan, jossa kärsimys on loppunut ja sielu sulautunut todelliseen olevaiseen. (Leininger 1995, ) Tämänkaltaisista maailmankatsomuksista seuraa se, että Vietnamissa tärkein yhteisö on perhe, johon ei kuulu pelkästään elossa olevat jäsenet vaan myös esi-isien henget, joita pitää kunnioittaa. Ihminen ei myöskään ole yksityinen henkilö vaan perheen jäsen. Verisukulaisuus on avioliiton kautta tulleita sukulaisuussuhteita tärkeämpää; omat vanhemmat ovat tärkeämpiä kuin mies tai vaimo. Vanhimmalla pojalla on erikoisasema ja hänen tehtävänään on aikanaan huolehtia omista vanhemmistaan. Hyvinvoinnin merkkinä on pidetty rikkautta, pitkäikäisyyttä ja runsasta lapsilukua. (Fredriksson 1998, 94.)

18 Naisten ja lasten asemasta Perheen talousasioissa naisilla on valtaa ruokamenojen suhteen mutta muut talousasiat päättää mies vaimon kanssa neuvoteltuaan. Työnjaossa sen sijaan on suurta epätasa-arvoa varsinkin maaseudulla. Naiset tekevät maatyöstä yli 50 % ja sen lisäksi heille kuuluvat kotityöt sekä lasten ja eläinten kasvatus. Näin ollen heillä ei ole vapaa-aikaa oikeastaan ollenkaan. Tästä syystä he eivät ehdi keskustella ystäviensä kanssa eivätkä ole perillä siitä, mitä kylällä tai maailmalla tapahtuu. Naisilla on kyllä oma järjestönsä Naisliitto, mutta se vaikuttaa enimmäkseen perhesuunnittelukysymyksissä ja terveyskampanjoissa eikä sillä ole paljon päätäntävaltaa yhteisössä. (Selin 1998, ) Vietnam on niiden ensimmäisten kehitysmaiden joukossa, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisiä lastensuojelusopimuksia. Hallituksen resurssit eivät ole kuitenkaan riittäneet estämään katulasten ja työssäkäyvien lasten lukumäärän kasvua. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi köyhyydestä, jonka taustalla taas on useimmiten monilapsinen suurperhe. Vietnamissa onkin vallinnut vuodesta 1988 ns. kahden lapsen politiikka paitsi vähemmistöryhmiä, joille sallitaan kolme lasta. Höjebergin (2000, 169) mukaan kaksilapsisuus koskee kuitenkin myös suurinta osaa vähemmistöjä ja poikkeuksen muodostavat vain erityisen vähälukuiset väestöryhmät. (Hakkarainen 1998, 48.) CIA (2003) arvioi Vietnamissa olevan n. 2,24 syntynyttä lasta naista kohden, ja syntyvyys on 19,58 syntymää 1000 henkilöä kohden. Imeväiskuolleisuus on 30,83 kuollutta 1000 elävänä syntynyttä kohden, mikä on naapurimaihin Laosiin ja Kamputseaan verrattuna alle puolet vähemmän mutta Kiinaan verrattuna puolestaan hieman suurempi. Suomeen verrattuna imeväiskuolleisuus on liki kymmenkertainen. 4.6 Synnytysten perinteinen hoitaminen Vietnamissa Perinteistä kätilöä, lapsenpäästäjää, kutsutaan Vietnamissa nimellä Ba Do tai Ba Do vuon. Ba tarkoittaa naista, Do merkitsee ottaa varovasti vastaan jotain kallisarvoista

19 19 ja vuon puutarhaa. Vietnamilaisten naisten oli aikoinaan tapana synnyttää lapsensa puutarhan syrjäisessä paikassa, koska tapahtumaa pidettiin epäpuhtaana ja vaarallisena muille kuin kaikkein lähimmille omaisille. Tosin miesten oli pysyteltävä pois, jotta he olisivat olleet puhtaita esi-isille pidettäviä rituaaleja varten. Vaikka lapsenpäästäjän työkin oli epäpuhdasta, heitä kunnioitettiin ja he yleensä saivat synnytyksen hoitamisesta palkkioksi lahjan tai heille valmistettiin ateria. Kätilön ammatti kulki yleensä suvussa, ikään kuin perintönä äidiltä tyttärelle. Nykyisinkin synnytys tapahtuu maaseudulla useimmiten kotona, tosin sisätiloissa, ja lapsenpäästäjät kutsutaan tällöin apuun. Synnytyksessä on lapsenpäästäjän lisäksi usein pari muuta naista useimmiten joko sisaria, äiti, anoppi tai käly. (Höjeberg 2000, 161, 164, 172; Coughlin 1965, 212, ) Perinteisen Ba Don tehtäviin kuuluu vain hoitaa syntyvä lapsi, hän ei kuuntele sikiöääniä tai tee sisätutkimusta. Hän rauhoittelee ja neuvoo synnyttäjää ja saattaa töytäistä myös vatsaa, jos vauva vaikuttaa vastustelevalta eikä halua tulla ulos. Hänellä ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, jotta hän osaisi hoitaa synnytyksen, jos jotain poikkeavaa ilmaantuu. Vaikeissa synnytyskomplikaatioissa lopputuloksena onkin usein sekä äidin että lapsen kuolema. (Höjeberg 2000, ; Coughlin 1965, 245.) Kivunlievitykseen ei käytetä mitään erityisiä yrttejä, koska kipuja pidetään luonnollisina. Oopiumin katsotaan aiheuttavan verenvuotoa ja ginsengin vaikuttavan sikiöön lamaavasti. Lapsenpäästäjä huolehtii navan sitomisesta ja istukan hävittämisestä. (Höjeberg 2000, 163; Coughlin 1965, 237, ) Lapsenpäästäjän tehtäviin kuuluu vielä viimeiseksi sytyttää pienen saviuunin puuhiilet ja asettaa uuni äidin sängyn alle. Tätä kaakkoisaasialaista tapaa kutsutaan nimeltä nam lua eli äidin paahtaminen ja sen tarkoituksena on pitää äiti lämpimänä kuukauden ajan synnytyksestä. Sukulaisnaiset huolehtivat tänä aikana äidin ruoansaannista ja antavat hänelle höyrykylpyjä ja hän saa tavata sukulaisiaan ja ystäviään, mutta miehiä ja muita lapsia huoneeseen ei päästetä. (Coughlin 1965, ; Tanttu 1997, )

20 20 Nykyisin on myös lääketieteellisesti koulutettuja kätilöitä, jotka työskentelevät klinikoilla. Heidän mielestään perinteiset kätilöt tietävät synnytyksistä liian vähän, mutta he pitävät kuitenkin parempana, että synnyttäjän luona on edes joku auttamassa. Synnytyskipua hekin pitävät luonnollisena, mutta käyttäisivät mielellään kivunlievitystä, jos sitä vain olisi saatavilla. Useimmilla klinikoilla siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. (Höjeberg 2000, ) Vietnamilaisen naisen synnytysasento klinikalla on useimmiten selinmakuu, koska se on kätilön kannalta paras. Klinikoilla potilaan odotetaan sopeutuvan sääntöihin ja pidetään mahdottomana tyydyttää synnyttävän naisen jokaista tarvetta. Selinmakuuasento on myös perinne, ainakin klinikoilla, joissa on ranskalaisten tuomia synnytyssänkyjä. Tosin jonkun kätilön mielestä puoli-istuva asento on paras. Siinä synnyttäjä on kyykyssä polvet ylhäällä ja nojaa kätilöön. (Höjeberg 2000, 167, 170.) Synnyttäjän ei odoteta ilmaisevan kipuaan ääneen vaan hänen tulee kärsiä hiljaisuudessa. Vain synnytyksen tapahduttua ja jos lapsen sukupuoli sattuu olemaan tyttö, nainen saattaa huutaa, mutta on mahdoton tietää huutaako hän kivusta vai pettymyksestä vai kääntääkseen huomion pois vastasyntyneestä. (Coughlin 1965, 240.) 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen tutkimusaineisto on yleensä verbaalista ja tutkittavien joukko pieni. Tässä tutkimuksessa aineisto oli kirjallinen, päiväkirjamuodossa esitetty havainnointiin perustuva selostus tutkittavasta ilmiöstä. Laadullinen tutkimus pohjautuu hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan, jossa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkittavan elämismaailmaa tutki-

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot