Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa"

Transkriptio

1 Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa Sanna Helenius Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sanna Helenius. Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa, Helsinki, syksy 2003, 51 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata synnytyksen aikaista ammatillista hoitamista Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Aineisto on kerätty kyseisessä sairaalassa harjoitteluajan puitteissa syksyllä 2002 havainnoimalla. Tutkimus on kvalitatiivinen ja teoreettisena lähestymistapana on käytetty etnografista menetelmää. Etnografisella tutkimuksella tuotetaan kuvauksia ja selityksiä ihmisten tai kansan toiminnasta, tässä tutkimuksessa kuvauksia hoitotyöntekijöiden toiminnasta synnytysten yhteydessä. Tutkimuskysymys on: Miten henkilökunta toimii synnytyksen eri vaiheissa vietnamilaisessa sairaalassa länsimaisesta viitekehyksestä katsottuna? Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysillä induktiivisesti. Tutkimustuloksiksi nousi aineiston analyysissä yhdeksän varsinaista pääluokkaa ja kaksi erillistä ilmaisua, jotka eivät kuuluneet mihinkään pääluokkiin. Henkilökunnan toiminta synnytyksen eri vaiheissa sisälsi: hoitotoimenpiteiden toteuttamista, auttamista, diagnosointia, tarkkailua, laadunvarmistusta, tilanteiden hallintaa, tukemista, vuorovaikutusta ja ohjaamista. Erillisiksi ilmaisuiksi jäivät hoitotyön filosofian puuttuminen ja ihmiskäsityksen tiedostamattomuus. Tulosten pohjalta nousee esiin melko vahvasti medikalisaatio, jonka kohteeksi synnyttävä nainen sairaalassa joutuu. Toisaalta voidaan nähdä, että lääketieteellisesti kehitys on lähes länsimaiden tasolla, mutta perinteiden ja muiden kulttuuristen tekijöiden vuoksi hoitaminen ei ole kaikilta osin yhteneväistä länsimaisten käytäntöjen kanssa. Asiasanat: hoitotyö; synnytys; Vietnam; tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Helenius, Sanna. Professional Nursing and the Delivery Process in a Vietnamese Hospital. Helsinki, Autumn 2003, Language: Finnish, pages 51, appendices 2. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Welfare, Health care and Education. The purpose of this thesis is to describe and analyse nursing practices during the delivery process in a Vietnamese hospital. The research question is what kind of professional nursing a woman in labour receives in a Vietnamese hospital, seen from the perspective of a Finnish public health nurse student. The material was collected in autumn 2002 during a practical training period in Vietnam and it is based on my personal observation diary. The data collection method was observation and the data was analyzed using qualitative content analysis. This thesis is qualitative and ethnography has been used as an approach method. M. M. Leininger s Sunrise Model is used as a cognitive map to help to describe the dimensions of Vietnamese culture. According to the results, professional nursing in the Vietnamese hospital consisted of carrying out nursing procedures, helping, diagnosing, observation, quality confirmation, being in control of situations, support, interaction and advice giving. These were the nine main categories of results. It was observed that there were two separate expressions that didn t belong to any of the main categories. These expressions were the lack of philosophy of nursing and unawareness of a concept of human being. The conclusion drawn from the results is that the hospitalism is quite prevalent in a Vietnamese hospital and professional staff is in charge. On the other hand, the medical development in Vietnam is nearly on the same level as in western countries but still the customs are culture-bound; for example, painkilling is not commonly used to ease the pangs of childbirth. Key words: nursing; delivery; Vietnam, research; qualitative research.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 7 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kulttuurin määrittelyä Kulttuurisidonnaisuus terveys- ja sairauskäsityksissä Hoitaminen kulttuurisena ilmiönä Kulttuurisidonnaisuus hoitamisessa Hoitotyön toimintoja koskevat käsitteet 11 4 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Ympäristö, olosuhteet ja väestö Vietnamin hallintojärjestelmä ja talouselämä Koulutusjärjestelmä Vietnamissa Maailmankatsomukset Naisten ja lasten asemasta Synnytysten perinteinen hoitaminen Vietnamissa 18 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Aineiston keruu Aineiston analyysi 23 6 TULOKSET Hoitotoimenpiteiden toteuttaminen Auttaminen Diagnosointi 29

5 6.4 Tarkkailu Laadunvarmistus Tilanteiden hallinta Tukeminen Vuorovaikutus Ohjaaminen Erilliset ilmaisut 35 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Johtopäätökset Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimuksen luotettavuus Menetelmien pohdintaa Oman ammatillisuuden kehittyminen tutkimusprosessin aikana Jatkotutkimusaiheet 47 LÄHTEET 48 LIITTEET 52 Liite 1. Leiningerin auringonnousumalli 52 Liite 2. Vietnamin kartta 53

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni liittyy hoitotieteen alaan ja tarkoitukseni oli tutkia synnytyksen aikaisia hoitokäytäntöjä Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Tutkimuksen teko liittyy Vietnamissa syksyllä 2002 suorittamaani kansainväliseen harjoittelujaksoon. Keräsin tutkimukseni aineiston kyseisen harjoittelujakson aikana. Vaikka terveydenhoitajat eivät suoranaisesti synnytyksiä hoidakaan, he voivat toimia äitiysneuvoloissa ja hoitaa mm. raskausajan seurannan. Tällöin ammatillisuuteen kuuluu olennaisesti myös tietous itse synnytystapahtumasta, siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä mahdollisista komplikaatioista. Suomen kansainvälistyessä mm. maahanmuuttajien vaikutuksesta terveydenhoitajat neuvoloissa ja kätilöt synnytyssairaaloissa kohtaavat nykyisin yhä useammin eri kulttuuritaustoista tulevia äitejä ja sekin lisää ammatillisuuden haastetta. Toivon tämän tutkimuksen vaikkakin vain kapealta osin valottavan hieman niitä käsityksiä, joita eri kulttuurista kotoisin olevilla asiakkailla voi synnytykseen liittyä ja sitä, minkälaiseen hoitoon he ovat aiemmin saattaneet tottua. Ennen harjoitteluun lähtöä minulla oli vain karkea hahmotelma siitä, mitä tulisin tutkimaan, sillä olin juuri joutunut luopumaan aikaisemmasta opinnäytetyön aiheesta, joka myös olisi liittynyt Vietnamiin. Halusin uuden aiheen liittyvän synnytyksiin, joita toivoin pääseväni paljon näkemään. Synnytyksistä ja synnytyksen aikaisesta hoidosta oli vain omakohtaisia kokemuksia Suomen oloissa, joten olin erityisen kiinnostunut siitä, miten kulttuurin vaikutus heijastuu tähän yleismaailmalliseen, naisen elämään olennaisesti liittyvään tapahtumaan ja nimenomaan sen hoitoon. Aiheen vaihtumisen takia aiempiin tutkimuksiin ja teoriapohjaan tutustuminen etukäteen jäi luonnollisesti vähäiseksi, mutta esim. kulttuurisidonnaisuuteen terveys- ja sairauskäsityksissä olin jonkin verran perehtynyt samoin vietnamilaisen kulttuurin erityispiirteisiin. Olin myös tutustunut opinnäytetöihin, jotka käsittelivät perheen osallistumista omaisensa hoitoon vietnamilaisessa sairaalassa sekä vietnamilaisen sairaanhoitajan työnkuvaa,

7 7 joten minulla oli jonkinlainen ennakkokäsitys vietnamilaisesta hoitokulttuurista (ks. Lepistö & Timoska 2000; Korppi 2000). Ennakkokäsityksistä ja -tiedoista huolimatta todellisuus sairaalan käytännöissä pääsi erilaisuudellaan yllättämään. 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata synnytyksen aikaista ammatillista hoitamista Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Aihetta on tarkoitus tutkia suomalaisen terveydenhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Tutkimuskysymys on: Miten henkilökunta toimii synnytyksen eri vaiheissa vietnamilaisessa sairaalassa länsimaisesta viitekehyksestä katsottuna? 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Aikaisempia tutkimuksia synnytysten hoidosta Vietnamissa oli erittäin vaikea löytää, mutta lopulta onnistuin saamaan käsiini Richard J. Coughlinin antropologisen tutkimuksen synnytyskäytännöistä Vietnamissa vuodelta Siinä kuvataan vietnamilaista traditionaalista hoitamista, ehkäisymenetelmiä, raskausaikaa, synnytyksiä ja lapsuusaikaa (Coughlin 1965, 207). Vaikka tutkimus on lähes neljän vuosikymmenen takainen, sen tulokset vaikuttavat nykyajan todellisuuteen verrattuna vieläkin joiltain osin paikkansapitäviltä tosin sillä erotuksella, että ne pätevät kokemukseni mukaan lähinnä enää Vietnamin kouluttautumattomaan maaseudun väestöön eivät niinkään kaupunkilaisväestöön. Coughlin (1965, 210) itsekin toteaa jo tuolloin, että oli hyvin vaikea päätellä esim. mihin vanhoihin uskomuksiin ja käytäntöihin vielä luotettiin ja ketkä väestöstä todella toimivat niiden mukaan. Coughlinin tutkimukseen viittaan lähemmin Tutkimusympäristö -osiossa.

8 Kulttuurin määrittelyä Jotta toiseen maahan kohdistuva tutkimustyö olisi tuloksellista, on ensin ymmärrettävä sen maan tapoja ja ihmisten asenteita eli erilaisia kulttuuritekijöitä ja löydettävä niihin rakentava suhtautumistapa. Erityisesti hoitotyössä kulttuurierot tulevat konkreettisesti esille. Mitä kulttuuri sitten on? Soivion (1995, 17) mukaan kulttuurilla tarkoitetaan jonkin ryhmän ajatusmaailmaa ja elämäntapaa kokonaisuudessaan arkisten asioiden, tapojen ja käytöksen muodossa. Kulttuuria ovat myös taustalla olevat arvot ja ajattelutavat. Kulttuuri ei ole geneettisesti periytyvää vaan opimme ja omaksumme tiedostamattomasti yhteisömme toimintamalleja ja voimme myös poiketa niistä, jolloin kulttuuri muovautuu ajan ja olosuhteiden myötä. Leininger (1994, 48 51) katsoo kulttuurin olevan terminä keskeisimpiä, käytetyimpiä ja tärkeimpiä teoreettisia käsitteitä antropologiassa. Käsitteellä on rekisteröity olevan yli 250 määritelmää. Laajassa merkityksessään se tarkoittaa tietyn ihmisryhmän elämäntapaa. Kulttuuri voidaan nähdä elämisenmallina, jota ohjaa tietyn ryhmän ajatukset, toiminnot ja mielipiteet. Aineellinen kulttuuri heijastuu ihmisen luovan ajattelun ja teknologian tuloksena tuotetuissa hyödykkeissä ja henkinen kulttuuri ilmenee konkreettisesti sosiaalisten ja poliittisten instituutioiden ideologioissa tai uskomuksissa. Kulttuurin voidaan toisaalta sanoa olevan yleiskäsite sellaiselle käyttäytymiselle, joka on yleismaailmallisesti ihmisille luonteenomaista. 3.2 Kulttuurisidonnaisuus terveys- ja sairauskäsityksissä Jokaisessa kulttuurissa on omat käsityksensä terveydestä ja sairaudesta. Käsitykset vaikuttavat oireiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen samoin kuin siihen, miksi ja miten sairastumisen oletetaan tapahtuvan. Tämä puolestaan ohjaa sairauskäyttäytymistä ja hoitokeinojen valintaa. Myös käsitykset perheestä, naisen, lapsen ja vanhuksen asemasta vaihtelevat eri kulttuurien keskuudessa. (Soivio 1995, )

9 9 Amerikkalaisessa ja monessa muussakin länsimaalaisessa yhteiskunnassa on tyypillistä yksilökeskeisyys, kun taas joissakin aasialaisissa kulttuureissa yksilö käsitetään ainoastaan yhteisön hyvinvoinnin ja kehityksen pienenä osana. Sairauksien ja niiden syiden selittämisessä löytyy kuitenkin yhtäläisyyksiäkin. Cools, Kahla ja Tuominen (1998, 36 37) esittelevät sairauksien ja niiden syiden neljä viitekehystä, jotka esiintyvät yleisesti kaikkialla maailmassa. Näitä ovat yksilölliset ja henkilökohtaiset, luonnonvoimien aiheuttamat, sosiaalisen yhteisön asettamat ja yliluonnollisten voimien vaikuttamat syyt. Jotkut potilaat kokevat sairauden kuuluvan vain johonkin näistä selitysmalleista, toiset saattavat kokea sairauden selittyvän yhtäaikaisesti useamman eri viitekehyksen mukaisesti riippuen yksilön maailmankuvasta. Teollistuneissa länsimaissa on toki tavallisempaa, että luonnonvoimien tai henkilökohtaisten syy-yhteyksien olemassaolo ohjaa useammin sairauden kokemista, kun taas sosiaaliset ja yliluonnolliset viitekehykset painottuvat Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Länsimaiset ihmiset määrittelevät yleensä terveyden yksinkertaisesti sairauden puuttumiseksi. Terveydellä saatetaan myös tarkoittaa hyvää fyysistä kuntoa, voimaa ja voimavaroja, joiden avulla sairaudesta, stressistä tai väsymyksestä selvitään ja terveys liitetään myös mielentiloihin, tunteisiin ja henkiseen tasapainoon. Elämäntilanteiden vaihtelut saattavat vielä osaltaan vaikuttaa terveyden määrittelemiseen. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi eikä pelkästään sairauden tai vamman puuttumiseksi. (Ewles & Simnett 1995, 4 5.) Harjula (1999, 6 8) kuvailee Kaakkois-Aasian buddhalaisten kulttuurien maailmankuvia ja niiden käsityksiä terveydestä ja sairaudesta ja toteaa, ettei kyseessä ole vain kulttuuri-ilmiö vaan kokonainen meille outo symbolijärjestelmä. Buddhalaisuudessahan on lähtökohtana ajatus, että elämä on kärsimystä, josta voidaan kuitenkin vapautua päätyen lopulta nirvanaan. Myös usko karman lakiin, jonka mukaan terveys ja sairaus, hyvin- ja pahoinvointi selitetään ihmisen karmalla eli kohtalolla, on yleinen käsitystapa esim. Kaakkois-Aasian buddhalaisten keskuudessa.

10 Hoitaminen kulttuurisena ilmiönä Hoitaminen käsitetään nykyisin kulttuuriseksi ilmiöksi lähinnä Madeleine Leiningerin 1950-luvun puolivälissä kehittelemän Culture Care -teorian ansiosta. Leininger korostaa kulttuurin merkitystä ja tärkeyttä tarkasteltaessa yksilön terveys- ja huolenpitokäyttäytymistä. Leiningerin mukaan hoitaminen on kaikkiin kulttuureihin kuuluvaa ihmisen alkuperäistä käyttäytymistä. Hoitaminen on tällöin luonnollisesti kulttuurisidonnaista mutta näiden kulttuurisidonnaisten ominaisuuksien lisäksi siitä on löydettävissä myös kaikille kulttuureille yhteisiä, universaaleja piirteitä. (Juntunen 2001, 20 21; Leininger 1991, 36.) Leininger (1991, 37 38) toteaa edelleen, että kaikissa kulttuureissa esiintyy yleisen, luonnollisen hoitamisen lisäksi myös ammatillista hoitamista. Yleinen hoitaminen viittaa kulttuurin välityksellä omaksuttuun, traditionaaliseen kotihoitoon maallikkojen suorittamana, ammatillinen hoitaminen puolestaan koulutuksen kautta opittuun ammatilliseen tietämykseen ja käytännöntaitojen omaksumiseen perustuvaan toimintaan yksilön, perheen tai yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja parantamiseksi. Leiningerin teorian sisältöä kuvaa ns. auringonnousumalli (Liite 1). Sen avulla voi hahmottaa teorian erilaisia mutta keskenään läheisessä yhteydessä olevia ulottuvuuksia. Malli ei itsessään ole käsitteellinen malli tai tiivistelmä teoriasta vaan lähinnä eräänlainen kartta kuvaamassa kulttuurisen hoitamisen monitahoisuutta. Teorian päämääränä on kehittää ja tarjota kulloinkin kyseessä olevaan kulttuuriin yhteneväistä huolenpitoa, joka hyödyttää, soveltuu ja on käytännöllistä asiakkaalle, perheelle tai kulttuuriyhteisölle. (Leininger 1991, 39, 43, 49; Juntunen 2001, 23.) Tässä tutkimuksessa Leiningerin auringonnousumallia on käytetty suuntaa-antavana mallina kuvaamaan hoitamisen tarkastelussa huomioitavia eri ulottuvuuksia soveltuvin osin. Leininger (1991, 50 51) huomauttaakin, että mallia voi käyttää edeten johdonmukaisesti maailmankatsomuksesta lähtien aina mallin pohjalle saakka, mutta myös mallin keskeltä aloittaen keskittymällä ensin esim. ammatilliseen hoitoon ja huolenpitoon. Tässä tutki-

11 11 muksessa on kokonaan jätetty huomioimatta mallin loppuosan kuvaama prosessi kulttuurisesti yhteneväisen hoidon ja huolenpidon kehittymisestä ja kehittämisestä (Liite 1), koska se ei liittynyt millään lailla tutkimuksen kohteeseen tai tavoitteeseen. 3.4 Kulttuurisidonnaisuus hoitamisessa Eri kulttuurien kohdalla on erilaiset säännöt esim. ilmeiden, katsekontaktin, koskettamisen, etäisyyden ja fyysisen tilan määrästä ja laadusta. Samoin keskustelussa esiintyvät tauot tai hiljaiset tuokiot saattavat merkitä eri kulttuureissa aivan päinvastaisia asioita. Esimerkiksi Lähi-idästä kotoisin oleva saa hiljaisesta ja vähäsanaisesta hoitajasta tai lääkäristä epävarman kuvan, kun taas aasialaisille syntyy kuva harkitsevasta ja huolellisesta ammattihenkilöstä. (Cools ym. 1998, ) Leiningerin (1995, ) mukaan vietnamilaisen, samoin kuin kiinalaisen tai korealaisenkin, potilaan hoitamisessa hoitajan on huomioitava ja ymmärrettävä yin- ja yangvoimien merkitys hoitotoimenpiteistä päätettäessä ja niitä toteutettaessa. Yin edustaa negatiivista, pimeää, kylmää ja feminiinistä puolta, yang puolestaan positiivista, valoisaa, lämmintä ja maskuliinista voimaa. Ideaalitapauksessa näiden voimien tulisi pysyä tasapainossa hoitotoimenpiteiden aikana ja muissa terveyttä ylläpitävissä toiminnoissa, sillä epätasapaino juuri aiheuttaa sairautta, tauteja ja katastrofeja. Toinen huomioon otettava seikka on pahat henget, jotka tulevat kehoon ja aiheuttavat esim. hengitysvaikeuksia, yskää, lihassärkyä, päänsärkyä, jopa syöpää. Erityisesti synnyttämisen ja leikkauksen aikana hoitajan on ehkäistävä vetoisuutta ja kylmälle ilmalle altistumista, koska keho on tällöin avoin ja alttiina hengille. 3.5 Hoitotyön toimintoja koskevat käsitteet Hoitotyötä ja siihen liittyviä toimintoja koskevat käsitteet on käännetty suomen kielelle englanninkielestä. Tämä on tuottanut ongelmia mm. käsitteiden laaja-alaisuuden ja abst-

12 12 raktisuuden sekä saman käsitteen eri merkityksien takia. Ajan kuluessa käsityksiä onkin tarkennettu ja pyritty konkreettisempiin ilmaisuihin. Nykyisin puhutaan hoitotyöstä (nursing), jolla tarkoitetaan sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentelevän hoitohenkilökunnan työtä. Hoitamisella (nursing care) puolestaan tarkoitetaan hoitamista toiminnallisena ilmiönä, joka sisältää ihmisen itsensä sekä toisen ihmisen tuottaman hoidon. Osa hoidollisesta toiminnasta on terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneen ammattikunnan toteuttamaa ammatillista hoitamista, hoitotyön käytäntöä (nursing practice / therapeutics / interventions). Sillä tarkoitetaan konkreettisia hoidollisia toimintoja sekä auttamis- ja vaikuttamiskeinoja, toisin sanoen interventioita. Hoivaa ja huolenpitoa (caring), sananmukaisesti käännettynä välittämistä, voidaan puolestaan pitää niin yksilön toteuttaman kuin ammatillisenkin hoitamisen peruslähtökohtana. (Lauri & Elomaa 1999, ) Hoitotyön toiminnat sisältävät Kimin (Lauri & Elomaa 1999, 66) mukaan toisaalta asiakkaan ja hoitajan välittömään vuorovaikutukseen liittyvät toiminnot, joihin kuuluvia käsitteitä ovat esim. kosketus, empatia, psyykkinen, fyysinen tai sosiaalinen tuki, ja toisaalta hoitajan itsenäisen toiminnan potilaan hyväksi kuten hoidollisen suunnittelun, konsultoinnin ja koordinoinnin. Benner (Lauri & Elomaa 1999, 66) puolestaan nimeää hoitotyön toiminnan osa-alueiksi auttamisen, opettamisen ja ohjaamisen, diagnosoinnin ja potilaiden tarkkailun, tilanteiden tehokkaan hallinnan, hoitotoimenpiteiden ja -ohjelmien toteuttamisen ja seurannan, terveydenhoidon laaduntarkkailun ja -varmistuksen sekä organisatoriset ja työrooliin liittyvät taidot. Auttamisen osa-alueeseen voidaan lukea esim. tukeminen, kipujen tulkitseminen ja hallinta, oikeiden kivunlievitysmenetelmien valinta, lohduttaminen, koskettamisen avulla kommunikointi sekä potilaan perheen henkinen tukeminen ja informointi. Opettamiseen ja ohjaamiseen liittyy informaation antamisen lisäksi ammattitaitoisen hoitotyön näkökulman ja toimintatapojen hyödyntäminen, oppimisvalmiuksien toteaminen ja sairauden hoidon sekä sairauden kanssa elämisen ohjaaminen. Diagnosointiin ja potilaan tarkkailuun kuuluvat puolestaan ongelmien ennakointi, potilaan tilassa tapahtuvien muutosten toteaminen ja dokumentointi. Tilanteiden tehokkaaseen hallintaan yhdistetään esim. ongelmien nopea tunnistaminen sekä tarpeiden ja voimavarojen nopea yhteensovittaminen.

13 13 Hoitotoimenpiteiden ja -ohjelmien toteuttamiseen ja seurantaan liitetään mm. suonensisäisen hoidon aloittaminen ja ylläpitäminen, lääkkeiden tarkka ja turvallinen antaminen sekä haavanhoitomenetelmien hallinta. Terveydenhoidon laaduntarkkailu ja -varmistus pitää sisällään esim. lääkärien asianmukaisesta ja oikein ajoitetusta toiminnasta huolehtimisen. Organisatorisiin ja työrooliin liittyviin tehtäviin voidaan katsoa kuuluvan prioriteettien asettaminen ja henkilöstöhallinto, johon sisältyy toiminnan ennakkosuunnittelu, liiallisen työkuormituksen ennakointi ja ehkäisy, ryhmähengen hyödyntäminen ja ylläpitäminen. (Hildén 1999, ) 4 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ 4.1 Ympäristö, olosuhteet ja väestö Vietnam sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaan itäosassa. Maan pinta-ala on neliökilometriä, mikä on esim. hieman suurempi kuin Italian ja hieman pienempi kuin Japanin. Vietnamin rajanaapurina on pohjoisessa Kiina, lännessä Laos ja maan lounaisosassa Kamputsea. Maa on S-kirjaimen muotoinen, pohjoisessa ja etelässä leveämpi mutta keskiosassa kapeimmillaan alle 50 kilometrin levyinen. Kolme neljäsosaa maan pinta-alasta on vuoristoa ja tärkeimmät viljelyalueet sijaitsevat kahden suurimman joen Song Hong (Red River) pohjoisessa ja Mekong etelässä suistoalueilla. Vietnamin pääkaupunki on Hanoi, joka sijaitsee maan pohjoisosassa ja maa on jaettu 58 provinssiin. (Lonely Planet Vietnam 2001, 36; Liite 2.) Vietnamin ilmasto on moninainen johtuen lähinnä vaihtelevista korkeuseroista. Vaikka maa sijaitseekin trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä, paikalliset olosuhteet vaihtelevat jäätävästä talvesta pohjoisen korkeimmilla huipuilla ympärivuotiseen päiväntasaajan lämpöön Mekongin suistoalueella. Suurimmassa osassa maata vallitsee kuitenkin subtrooppinen ilmasto. Vietnam sijaitsee Kaakkois-Aasian monsuunialueella ja sen säähän

14 14 vaikuttaa kaksi monsuunia talvi- ja kesämonsuuni jotka rytmittävät maaseudun elämää. Heinä- ja marraskuun välisenä aikana saattaa esiintyä voimakkaita ja ennakoimattomia taifuuneja, jotka osuvat lähinnä Keski- ja Pohjois-Vietnamiin, joskus tuhoisin seurauksin. (Lonely Planet Vietnam 2001, 37.) Vietnamin väkiluku oli heinäkuussa 2003 arviolta ja se kasvaa noin 1,29 %:n vuosivauhdilla. Vietnamin väestöstä vietnamilaisia on %, loput % ovat vähemmistöryhmiä kuten kiinalaisia, thailaisia, khmeerejä, hmong- ja cham-heimolaisia sekä vuoristolaisia. (CIA 2003.) Vietnamilaisten ikärakenteesta vuotiaiden osuus on 30,2 %, vuotiaita on 64,2 % ja 65-vuotiaita tai sitä vanhempia 5,6 % väestöstä. Väestön keski-ikä oli 24,5 vuotta vuonna Elinikäodote on suhteellisen korkea miehillä 67,58 vuotta ja naisilla 72,7 vuotta. (CIA 2003.) 4.2 Vietnamin hallintojärjestelmä ja talouselämä Vietnamin Sosialistinen Kansantasavalta syntyi vuonna 1976, vuosi Vietnamin sodan loputtua, Etelä- ja Pohjois-Vietnamin muodollisen uudelleenyhdistämisen seurauksena. Valtion päämiehenä toimii valtakunnanneuvoston puheenjohtaja ja kansanedustajalaitoksena kansalliskokous, joka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Aiemmin kansalliskokousta pidettiin lähinnä kommunistisen puolueen tekemien päätösten kumileimasimena mutta 15. huhtikuuta 1992 voimaan tullut neljäs perustuslaki vahvisti sen asemaa suhteessa puolueeseen ja hallitukseen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaikki lakialoitteet on hyväksyttävä kansalliskokouksessa, jotta niillä olisi lain voima. (Hakkarainen 1998, 45.) Koulutuksen myötä Vietnam on alkanut kehittyä myös teknologian ja talouden alueilla, mutta edelleen pääelinkeinona on maanviljely. Sosialistisen yksipuoluemaan suurin kaupunki ja samalla maan talousveturi on Ho Chi Minh (entinen Saigon), joka tuottaa jopa

15 15 kolmanneksen valtion budjetin tulopuolesta. Kolme neljäsosaa väestöstä saa toimeentulonsa kuitenkin maanviljelyksestä ja erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovatkin suuret. (Andersson 2001, B5.) Vietnamin talouskasvu lähti nousuun, kun 1980-luvun lopulla aloitettu talouden vapauttamispolitiikka, doi moi, alkoi vaikuttaa. Kun eräillä alueilla oli aiemmin nähty jopa nälkää, oli maa vuonna 1989 noussut maailman riisinviejien joukossa kolmanneksi. Vaikutukset olivat myönteisiä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. (Hakkarainen 1998, 43.) Aiemmin suuressa määrin taloudellisesti eristetty maa hyväksyttiin Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön ASEANin jäseneksi heinäkuussa 1995 sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli purkanut parikymmentä vuotta kestäneen kauppasaarron helmikuussa Vuoden 1995 lokakuussa Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ilmoitti virallisesti maiden suhteiden normalisoitumisesta ja vihdoin heinäkuussa 2000 entiset viholliset allekirjoittivat kauppasopimuksen. (Hakkarainen 1998, 43.) Edelleen Vietnam on kuitenkin yksi Aasian köyhimmistä maista ja arvioitu BKT henkeä kohden on noin 300 USD. Tulotaso on kyllä noussut mutta samalla monet aiemmin maksuttomat palvelut ovat muuttuneet osittain tai kokonaan maksullisiksi. Esimerkiksi terveyspalveluja ja koulujärjestelmää koskevat muutokset koskettavat läheisesti melkein kaikkia vietnamilaisia. (Hakkarainen 1998, 46.) 4.3 Koulutusjärjestelmä Vietnamissa Muihin Kolmannen Maailman maihin verrattuna Vietnamin väestö on hyvin koulutettua. Yli 15-vuotiaiden lukutaitoaste on nykyisin arviolta 94 %, miehillä hieman parempi (95,8 %) kuin naisilla (92,3 %). (CIA 2003.) Lapsilla on viisivuotinen oppivelvollisuus, joka alkaa virallisesti kuusivuotiaana. Opetus on maksutonta, mutta kaikki muut koulunkäynnistä aiheutuvat kulut on vanhempien

16 16 maksettava. Näihin kuluihin kuuluu oppikirjojen, vihkojen, kumien, kynien ja ruoan lisäksi myös koulurakennuksen ylläpito ja korjauskustannukset, mikä monesta vanhemmasta tuntuu ylivoimaiselta rasitukselta. Ilmainen opetuskaan ei aina sisällä oppimistavoitteiden kannalta keskeisiä asioita vaan on otettava samalta opettajalta maksullisia lisätunteja, jotta koulunkäynnistä on hyötyä. Taloudellinen rasite kasvaa sitä mukaa mitä ylemmälle koulutustasolle kavutaan ja tämän vuoksi koulutuksesta on kehittymässä varakkaiden kaupunkilaisten etuoikeus. (Hakkarainen 1998, 46.) Koulutusta arvostetaan suuresti ja lapset opetetaan jo pienestä kunnioittamaan oppimista sekä hankkimaan tietoa ja viisautta. Vanhemmat uhrautuvat ja tukevat lapsiaan perinpohjaisen koulutuksen saavuttamisessa ja lapset puolestaan täyttävät velvollisuutensa ja kiitollisuudenvelkansa vanhempiaan ja perheenjäseniään kohtaan. Jos koulussa menestyy hyvin, se tuo kunniaa koko perheelle. (Leininger 1995, 544, 546.) 4.4 Maailmankatsomukset Vietnamilaisen kulttuurin ominaispiirteisiin kuuluvat tietyt maailmankatsomukset, filosofiat ja uskonnot. Näistä kolme laajemmalti omaksuttua ovat konfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus. Konfutselaisuudessa korostetaan ihmisen viittä hyvettä, jotka oppimisen ja itsekurin kautta edesauttavat yksilöä vaikuttamaan osaltaan suotuisasti yhteisön elämään. Konfutselainen filosofia ei ole niinkään uskonto vaan sen tarkoitus on korostaa ihmisen mahdollisuuksia elää hyveellisesti ja viisaasti. Se myös painottaa lapsen nöyryyttä. Yksilöt ovat velkaa vanhemmilleen ja esi-isilleen sen, että tottelevat ja ovat lojaaleita heitä kohtaan sekä ennakoivat vanhempiensa tarpeita ja toivomuksia. Tähän sisältyy myös esi-isien henkien lepyttely ja kunnioittaminen. (Leininger 1995, ) Taolaisuus on sekä filosofia että maailmankatsomus, joka korostaa sisäistä vahvuutta, vapaaehtoisuutta, epäitsekkyyttä sekä tasapainoa ja harmoniaa luonnon ja muiden ihmisten kanssa. Se opettaa, että ihmisen tulee pysytellä nöyränä vahvemman voittaakseen. Taolaisuus eroaa konfutselaisuudesta siinä, että yksilön täytyy jättää kulttuuri ja yhteiskunta

17 17 taakseen ja painottaa Taon eli tien löytämistä, mikä johdattaa sitten lopullista todellisuutta, ikuisuutta kohden. Taolaisuudessa yksilö voi täten olla välittämättä maallisista asioista, koska kaikki on suhteellista emmekä maailmassa ollessamme pysty tuomitsemaan pätevästi. Taolaisuuteen kuuluu myös mietiskely ja asketismi, yang ja yin sekä elämän syklisyys. Kaikkein tärkeintä on, että pyrkii ymmärtämään Taon, jotta voi saavuttaa ja ylläpitää sopusointuisen elämän, iloisuuden ja hyvinvoinnin läpi elämän. (Leininger 1995, 542.) Buddhalaisuudessa puolestaan pyritään löytämään ns. kultainen keskitie. Koko elämä käsitetään kärsimykseksi, joka on seurausta ihmisen haluista ja kiintymisestä maallisiin asioihin. Kärsimys voidaan tukahduttaa ja kiintymys voittaa kieltämällä halut. Halut voittaakseen on elettävä hyveellistä elämää ja seurattava kahdeksanosaista polkua, johon kuuluvat oikea mieli, oikea oivallus, oikea puhe, oikea toiminta, oikea elinkeino, oikea pyrkimys, oikea valppaus ja oikea keskittyminen. Buddhalaisuuden mukaan todellisuuteen mieltyminen siis tuottaa kärsimystä ja tämä puolestaan johtaa loputtomaan jälleensyntymisten eli reinkarnaatioiden kehään. Karman lain mukaan yksilön kohtalo tässä maailmassa on seurausta aiemmissa elämissä tehdyistä teoista. Reinkarnaatiosta voi päästä irti ainoastaan saavuttamalla täydellisen vapautumisen tilan eli nirvanan, jossa kärsimys on loppunut ja sielu sulautunut todelliseen olevaiseen. (Leininger 1995, ) Tämänkaltaisista maailmankatsomuksista seuraa se, että Vietnamissa tärkein yhteisö on perhe, johon ei kuulu pelkästään elossa olevat jäsenet vaan myös esi-isien henget, joita pitää kunnioittaa. Ihminen ei myöskään ole yksityinen henkilö vaan perheen jäsen. Verisukulaisuus on avioliiton kautta tulleita sukulaisuussuhteita tärkeämpää; omat vanhemmat ovat tärkeämpiä kuin mies tai vaimo. Vanhimmalla pojalla on erikoisasema ja hänen tehtävänään on aikanaan huolehtia omista vanhemmistaan. Hyvinvoinnin merkkinä on pidetty rikkautta, pitkäikäisyyttä ja runsasta lapsilukua. (Fredriksson 1998, 94.)

18 Naisten ja lasten asemasta Perheen talousasioissa naisilla on valtaa ruokamenojen suhteen mutta muut talousasiat päättää mies vaimon kanssa neuvoteltuaan. Työnjaossa sen sijaan on suurta epätasa-arvoa varsinkin maaseudulla. Naiset tekevät maatyöstä yli 50 % ja sen lisäksi heille kuuluvat kotityöt sekä lasten ja eläinten kasvatus. Näin ollen heillä ei ole vapaa-aikaa oikeastaan ollenkaan. Tästä syystä he eivät ehdi keskustella ystäviensä kanssa eivätkä ole perillä siitä, mitä kylällä tai maailmalla tapahtuu. Naisilla on kyllä oma järjestönsä Naisliitto, mutta se vaikuttaa enimmäkseen perhesuunnittelukysymyksissä ja terveyskampanjoissa eikä sillä ole paljon päätäntävaltaa yhteisössä. (Selin 1998, ) Vietnam on niiden ensimmäisten kehitysmaiden joukossa, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisiä lastensuojelusopimuksia. Hallituksen resurssit eivät ole kuitenkaan riittäneet estämään katulasten ja työssäkäyvien lasten lukumäärän kasvua. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi köyhyydestä, jonka taustalla taas on useimmiten monilapsinen suurperhe. Vietnamissa onkin vallinnut vuodesta 1988 ns. kahden lapsen politiikka paitsi vähemmistöryhmiä, joille sallitaan kolme lasta. Höjebergin (2000, 169) mukaan kaksilapsisuus koskee kuitenkin myös suurinta osaa vähemmistöjä ja poikkeuksen muodostavat vain erityisen vähälukuiset väestöryhmät. (Hakkarainen 1998, 48.) CIA (2003) arvioi Vietnamissa olevan n. 2,24 syntynyttä lasta naista kohden, ja syntyvyys on 19,58 syntymää 1000 henkilöä kohden. Imeväiskuolleisuus on 30,83 kuollutta 1000 elävänä syntynyttä kohden, mikä on naapurimaihin Laosiin ja Kamputseaan verrattuna alle puolet vähemmän mutta Kiinaan verrattuna puolestaan hieman suurempi. Suomeen verrattuna imeväiskuolleisuus on liki kymmenkertainen. 4.6 Synnytysten perinteinen hoitaminen Vietnamissa Perinteistä kätilöä, lapsenpäästäjää, kutsutaan Vietnamissa nimellä Ba Do tai Ba Do vuon. Ba tarkoittaa naista, Do merkitsee ottaa varovasti vastaan jotain kallisarvoista

19 19 ja vuon puutarhaa. Vietnamilaisten naisten oli aikoinaan tapana synnyttää lapsensa puutarhan syrjäisessä paikassa, koska tapahtumaa pidettiin epäpuhtaana ja vaarallisena muille kuin kaikkein lähimmille omaisille. Tosin miesten oli pysyteltävä pois, jotta he olisivat olleet puhtaita esi-isille pidettäviä rituaaleja varten. Vaikka lapsenpäästäjän työkin oli epäpuhdasta, heitä kunnioitettiin ja he yleensä saivat synnytyksen hoitamisesta palkkioksi lahjan tai heille valmistettiin ateria. Kätilön ammatti kulki yleensä suvussa, ikään kuin perintönä äidiltä tyttärelle. Nykyisinkin synnytys tapahtuu maaseudulla useimmiten kotona, tosin sisätiloissa, ja lapsenpäästäjät kutsutaan tällöin apuun. Synnytyksessä on lapsenpäästäjän lisäksi usein pari muuta naista useimmiten joko sisaria, äiti, anoppi tai käly. (Höjeberg 2000, 161, 164, 172; Coughlin 1965, 212, ) Perinteisen Ba Don tehtäviin kuuluu vain hoitaa syntyvä lapsi, hän ei kuuntele sikiöääniä tai tee sisätutkimusta. Hän rauhoittelee ja neuvoo synnyttäjää ja saattaa töytäistä myös vatsaa, jos vauva vaikuttaa vastustelevalta eikä halua tulla ulos. Hänellä ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, jotta hän osaisi hoitaa synnytyksen, jos jotain poikkeavaa ilmaantuu. Vaikeissa synnytyskomplikaatioissa lopputuloksena onkin usein sekä äidin että lapsen kuolema. (Höjeberg 2000, ; Coughlin 1965, 245.) Kivunlievitykseen ei käytetä mitään erityisiä yrttejä, koska kipuja pidetään luonnollisina. Oopiumin katsotaan aiheuttavan verenvuotoa ja ginsengin vaikuttavan sikiöön lamaavasti. Lapsenpäästäjä huolehtii navan sitomisesta ja istukan hävittämisestä. (Höjeberg 2000, 163; Coughlin 1965, 237, ) Lapsenpäästäjän tehtäviin kuuluu vielä viimeiseksi sytyttää pienen saviuunin puuhiilet ja asettaa uuni äidin sängyn alle. Tätä kaakkoisaasialaista tapaa kutsutaan nimeltä nam lua eli äidin paahtaminen ja sen tarkoituksena on pitää äiti lämpimänä kuukauden ajan synnytyksestä. Sukulaisnaiset huolehtivat tänä aikana äidin ruoansaannista ja antavat hänelle höyrykylpyjä ja hän saa tavata sukulaisiaan ja ystäviään, mutta miehiä ja muita lapsia huoneeseen ei päästetä. (Coughlin 1965, ; Tanttu 1997, )

20 20 Nykyisin on myös lääketieteellisesti koulutettuja kätilöitä, jotka työskentelevät klinikoilla. Heidän mielestään perinteiset kätilöt tietävät synnytyksistä liian vähän, mutta he pitävät kuitenkin parempana, että synnyttäjän luona on edes joku auttamassa. Synnytyskipua hekin pitävät luonnollisena, mutta käyttäisivät mielellään kivunlievitystä, jos sitä vain olisi saatavilla. Useimmilla klinikoilla siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. (Höjeberg 2000, ) Vietnamilaisen naisen synnytysasento klinikalla on useimmiten selinmakuu, koska se on kätilön kannalta paras. Klinikoilla potilaan odotetaan sopeutuvan sääntöihin ja pidetään mahdottomana tyydyttää synnyttävän naisen jokaista tarvetta. Selinmakuuasento on myös perinne, ainakin klinikoilla, joissa on ranskalaisten tuomia synnytyssänkyjä. Tosin jonkun kätilön mielestä puoli-istuva asento on paras. Siinä synnyttäjä on kyykyssä polvet ylhäällä ja nojaa kätilöön. (Höjeberg 2000, 167, 170.) Synnyttäjän ei odoteta ilmaisevan kipuaan ääneen vaan hänen tulee kärsiä hiljaisuudessa. Vain synnytyksen tapahduttua ja jos lapsen sukupuoli sattuu olemaan tyttö, nainen saattaa huutaa, mutta on mahdoton tietää huutaako hän kivusta vai pettymyksestä vai kääntääkseen huomion pois vastasyntyneestä. (Coughlin 1965, 240.) 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen tutkimusaineisto on yleensä verbaalista ja tutkittavien joukko pieni. Tässä tutkimuksessa aineisto oli kirjallinen, päiväkirjamuodossa esitetty havainnointiin perustuva selostus tutkittavasta ilmiöstä. Laadullinen tutkimus pohjautuu hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan, jossa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkittavan elämismaailmaa tutki-

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

O PA S L E H T I N E N

O PA S L E H T I N E N O PA S L E H T I N E N SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUVILLE SISÄLTÖ LUKIJALLE...3 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN...4 SYNNYTYKSEN VAIHEET...5 SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN... 10 Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät...

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot