Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa"

Transkriptio

1 Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa Sanna Helenius Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sanna Helenius. Synnytyksen aikainen ammatillinen hoitaminen vietnamilaisessa sairaalassa, Helsinki, syksy 2003, 51 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata synnytyksen aikaista ammatillista hoitamista Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Aineisto on kerätty kyseisessä sairaalassa harjoitteluajan puitteissa syksyllä 2002 havainnoimalla. Tutkimus on kvalitatiivinen ja teoreettisena lähestymistapana on käytetty etnografista menetelmää. Etnografisella tutkimuksella tuotetaan kuvauksia ja selityksiä ihmisten tai kansan toiminnasta, tässä tutkimuksessa kuvauksia hoitotyöntekijöiden toiminnasta synnytysten yhteydessä. Tutkimuskysymys on: Miten henkilökunta toimii synnytyksen eri vaiheissa vietnamilaisessa sairaalassa länsimaisesta viitekehyksestä katsottuna? Aineisto on analysoitu laadullisella sisällön analyysillä induktiivisesti. Tutkimustuloksiksi nousi aineiston analyysissä yhdeksän varsinaista pääluokkaa ja kaksi erillistä ilmaisua, jotka eivät kuuluneet mihinkään pääluokkiin. Henkilökunnan toiminta synnytyksen eri vaiheissa sisälsi: hoitotoimenpiteiden toteuttamista, auttamista, diagnosointia, tarkkailua, laadunvarmistusta, tilanteiden hallintaa, tukemista, vuorovaikutusta ja ohjaamista. Erillisiksi ilmaisuiksi jäivät hoitotyön filosofian puuttuminen ja ihmiskäsityksen tiedostamattomuus. Tulosten pohjalta nousee esiin melko vahvasti medikalisaatio, jonka kohteeksi synnyttävä nainen sairaalassa joutuu. Toisaalta voidaan nähdä, että lääketieteellisesti kehitys on lähes länsimaiden tasolla, mutta perinteiden ja muiden kulttuuristen tekijöiden vuoksi hoitaminen ei ole kaikilta osin yhteneväistä länsimaisten käytäntöjen kanssa. Asiasanat: hoitotyö; synnytys; Vietnam; tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Helenius, Sanna. Professional Nursing and the Delivery Process in a Vietnamese Hospital. Helsinki, Autumn 2003, Language: Finnish, pages 51, appendices 2. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Welfare, Health care and Education. The purpose of this thesis is to describe and analyse nursing practices during the delivery process in a Vietnamese hospital. The research question is what kind of professional nursing a woman in labour receives in a Vietnamese hospital, seen from the perspective of a Finnish public health nurse student. The material was collected in autumn 2002 during a practical training period in Vietnam and it is based on my personal observation diary. The data collection method was observation and the data was analyzed using qualitative content analysis. This thesis is qualitative and ethnography has been used as an approach method. M. M. Leininger s Sunrise Model is used as a cognitive map to help to describe the dimensions of Vietnamese culture. According to the results, professional nursing in the Vietnamese hospital consisted of carrying out nursing procedures, helping, diagnosing, observation, quality confirmation, being in control of situations, support, interaction and advice giving. These were the nine main categories of results. It was observed that there were two separate expressions that didn t belong to any of the main categories. These expressions were the lack of philosophy of nursing and unawareness of a concept of human being. The conclusion drawn from the results is that the hospitalism is quite prevalent in a Vietnamese hospital and professional staff is in charge. On the other hand, the medical development in Vietnam is nearly on the same level as in western countries but still the customs are culture-bound; for example, painkilling is not commonly used to ease the pangs of childbirth. Key words: nursing; delivery; Vietnam, research; qualitative research.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 7 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kulttuurin määrittelyä Kulttuurisidonnaisuus terveys- ja sairauskäsityksissä Hoitaminen kulttuurisena ilmiönä Kulttuurisidonnaisuus hoitamisessa Hoitotyön toimintoja koskevat käsitteet 11 4 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Ympäristö, olosuhteet ja väestö Vietnamin hallintojärjestelmä ja talouselämä Koulutusjärjestelmä Vietnamissa Maailmankatsomukset Naisten ja lasten asemasta Synnytysten perinteinen hoitaminen Vietnamissa 18 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Aineiston keruu Aineiston analyysi 23 6 TULOKSET Hoitotoimenpiteiden toteuttaminen Auttaminen Diagnosointi 29

5 6.4 Tarkkailu Laadunvarmistus Tilanteiden hallinta Tukeminen Vuorovaikutus Ohjaaminen Erilliset ilmaisut 35 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Johtopäätökset Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimuksen luotettavuus Menetelmien pohdintaa Oman ammatillisuuden kehittyminen tutkimusprosessin aikana Jatkotutkimusaiheet 47 LÄHTEET 48 LIITTEET 52 Liite 1. Leiningerin auringonnousumalli 52 Liite 2. Vietnamin kartta 53

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni liittyy hoitotieteen alaan ja tarkoitukseni oli tutkia synnytyksen aikaisia hoitokäytäntöjä Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Tutkimuksen teko liittyy Vietnamissa syksyllä 2002 suorittamaani kansainväliseen harjoittelujaksoon. Keräsin tutkimukseni aineiston kyseisen harjoittelujakson aikana. Vaikka terveydenhoitajat eivät suoranaisesti synnytyksiä hoidakaan, he voivat toimia äitiysneuvoloissa ja hoitaa mm. raskausajan seurannan. Tällöin ammatillisuuteen kuuluu olennaisesti myös tietous itse synnytystapahtumasta, siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä mahdollisista komplikaatioista. Suomen kansainvälistyessä mm. maahanmuuttajien vaikutuksesta terveydenhoitajat neuvoloissa ja kätilöt synnytyssairaaloissa kohtaavat nykyisin yhä useammin eri kulttuuritaustoista tulevia äitejä ja sekin lisää ammatillisuuden haastetta. Toivon tämän tutkimuksen vaikkakin vain kapealta osin valottavan hieman niitä käsityksiä, joita eri kulttuurista kotoisin olevilla asiakkailla voi synnytykseen liittyä ja sitä, minkälaiseen hoitoon he ovat aiemmin saattaneet tottua. Ennen harjoitteluun lähtöä minulla oli vain karkea hahmotelma siitä, mitä tulisin tutkimaan, sillä olin juuri joutunut luopumaan aikaisemmasta opinnäytetyön aiheesta, joka myös olisi liittynyt Vietnamiin. Halusin uuden aiheen liittyvän synnytyksiin, joita toivoin pääseväni paljon näkemään. Synnytyksistä ja synnytyksen aikaisesta hoidosta oli vain omakohtaisia kokemuksia Suomen oloissa, joten olin erityisen kiinnostunut siitä, miten kulttuurin vaikutus heijastuu tähän yleismaailmalliseen, naisen elämään olennaisesti liittyvään tapahtumaan ja nimenomaan sen hoitoon. Aiheen vaihtumisen takia aiempiin tutkimuksiin ja teoriapohjaan tutustuminen etukäteen jäi luonnollisesti vähäiseksi, mutta esim. kulttuurisidonnaisuuteen terveys- ja sairauskäsityksissä olin jonkin verran perehtynyt samoin vietnamilaisen kulttuurin erityispiirteisiin. Olin myös tutustunut opinnäytetöihin, jotka käsittelivät perheen osallistumista omaisensa hoitoon vietnamilaisessa sairaalassa sekä vietnamilaisen sairaanhoitajan työnkuvaa,

7 7 joten minulla oli jonkinlainen ennakkokäsitys vietnamilaisesta hoitokulttuurista (ks. Lepistö & Timoska 2000; Korppi 2000). Ennakkokäsityksistä ja -tiedoista huolimatta todellisuus sairaalan käytännöissä pääsi erilaisuudellaan yllättämään. 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata synnytyksen aikaista ammatillista hoitamista Hue Central Hospitalin synnytysosastolla Vietnamissa. Aihetta on tarkoitus tutkia suomalaisen terveydenhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Tutkimuskysymys on: Miten henkilökunta toimii synnytyksen eri vaiheissa vietnamilaisessa sairaalassa länsimaisesta viitekehyksestä katsottuna? 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Aikaisempia tutkimuksia synnytysten hoidosta Vietnamissa oli erittäin vaikea löytää, mutta lopulta onnistuin saamaan käsiini Richard J. Coughlinin antropologisen tutkimuksen synnytyskäytännöistä Vietnamissa vuodelta Siinä kuvataan vietnamilaista traditionaalista hoitamista, ehkäisymenetelmiä, raskausaikaa, synnytyksiä ja lapsuusaikaa (Coughlin 1965, 207). Vaikka tutkimus on lähes neljän vuosikymmenen takainen, sen tulokset vaikuttavat nykyajan todellisuuteen verrattuna vieläkin joiltain osin paikkansapitäviltä tosin sillä erotuksella, että ne pätevät kokemukseni mukaan lähinnä enää Vietnamin kouluttautumattomaan maaseudun väestöön eivät niinkään kaupunkilaisväestöön. Coughlin (1965, 210) itsekin toteaa jo tuolloin, että oli hyvin vaikea päätellä esim. mihin vanhoihin uskomuksiin ja käytäntöihin vielä luotettiin ja ketkä väestöstä todella toimivat niiden mukaan. Coughlinin tutkimukseen viittaan lähemmin Tutkimusympäristö -osiossa.

8 Kulttuurin määrittelyä Jotta toiseen maahan kohdistuva tutkimustyö olisi tuloksellista, on ensin ymmärrettävä sen maan tapoja ja ihmisten asenteita eli erilaisia kulttuuritekijöitä ja löydettävä niihin rakentava suhtautumistapa. Erityisesti hoitotyössä kulttuurierot tulevat konkreettisesti esille. Mitä kulttuuri sitten on? Soivion (1995, 17) mukaan kulttuurilla tarkoitetaan jonkin ryhmän ajatusmaailmaa ja elämäntapaa kokonaisuudessaan arkisten asioiden, tapojen ja käytöksen muodossa. Kulttuuria ovat myös taustalla olevat arvot ja ajattelutavat. Kulttuuri ei ole geneettisesti periytyvää vaan opimme ja omaksumme tiedostamattomasti yhteisömme toimintamalleja ja voimme myös poiketa niistä, jolloin kulttuuri muovautuu ajan ja olosuhteiden myötä. Leininger (1994, 48 51) katsoo kulttuurin olevan terminä keskeisimpiä, käytetyimpiä ja tärkeimpiä teoreettisia käsitteitä antropologiassa. Käsitteellä on rekisteröity olevan yli 250 määritelmää. Laajassa merkityksessään se tarkoittaa tietyn ihmisryhmän elämäntapaa. Kulttuuri voidaan nähdä elämisenmallina, jota ohjaa tietyn ryhmän ajatukset, toiminnot ja mielipiteet. Aineellinen kulttuuri heijastuu ihmisen luovan ajattelun ja teknologian tuloksena tuotetuissa hyödykkeissä ja henkinen kulttuuri ilmenee konkreettisesti sosiaalisten ja poliittisten instituutioiden ideologioissa tai uskomuksissa. Kulttuurin voidaan toisaalta sanoa olevan yleiskäsite sellaiselle käyttäytymiselle, joka on yleismaailmallisesti ihmisille luonteenomaista. 3.2 Kulttuurisidonnaisuus terveys- ja sairauskäsityksissä Jokaisessa kulttuurissa on omat käsityksensä terveydestä ja sairaudesta. Käsitykset vaikuttavat oireiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen samoin kuin siihen, miksi ja miten sairastumisen oletetaan tapahtuvan. Tämä puolestaan ohjaa sairauskäyttäytymistä ja hoitokeinojen valintaa. Myös käsitykset perheestä, naisen, lapsen ja vanhuksen asemasta vaihtelevat eri kulttuurien keskuudessa. (Soivio 1995, )

9 9 Amerikkalaisessa ja monessa muussakin länsimaalaisessa yhteiskunnassa on tyypillistä yksilökeskeisyys, kun taas joissakin aasialaisissa kulttuureissa yksilö käsitetään ainoastaan yhteisön hyvinvoinnin ja kehityksen pienenä osana. Sairauksien ja niiden syiden selittämisessä löytyy kuitenkin yhtäläisyyksiäkin. Cools, Kahla ja Tuominen (1998, 36 37) esittelevät sairauksien ja niiden syiden neljä viitekehystä, jotka esiintyvät yleisesti kaikkialla maailmassa. Näitä ovat yksilölliset ja henkilökohtaiset, luonnonvoimien aiheuttamat, sosiaalisen yhteisön asettamat ja yliluonnollisten voimien vaikuttamat syyt. Jotkut potilaat kokevat sairauden kuuluvan vain johonkin näistä selitysmalleista, toiset saattavat kokea sairauden selittyvän yhtäaikaisesti useamman eri viitekehyksen mukaisesti riippuen yksilön maailmankuvasta. Teollistuneissa länsimaissa on toki tavallisempaa, että luonnonvoimien tai henkilökohtaisten syy-yhteyksien olemassaolo ohjaa useammin sairauden kokemista, kun taas sosiaaliset ja yliluonnolliset viitekehykset painottuvat Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Länsimaiset ihmiset määrittelevät yleensä terveyden yksinkertaisesti sairauden puuttumiseksi. Terveydellä saatetaan myös tarkoittaa hyvää fyysistä kuntoa, voimaa ja voimavaroja, joiden avulla sairaudesta, stressistä tai väsymyksestä selvitään ja terveys liitetään myös mielentiloihin, tunteisiin ja henkiseen tasapainoon. Elämäntilanteiden vaihtelut saattavat vielä osaltaan vaikuttaa terveyden määrittelemiseen. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi eikä pelkästään sairauden tai vamman puuttumiseksi. (Ewles & Simnett 1995, 4 5.) Harjula (1999, 6 8) kuvailee Kaakkois-Aasian buddhalaisten kulttuurien maailmankuvia ja niiden käsityksiä terveydestä ja sairaudesta ja toteaa, ettei kyseessä ole vain kulttuuri-ilmiö vaan kokonainen meille outo symbolijärjestelmä. Buddhalaisuudessahan on lähtökohtana ajatus, että elämä on kärsimystä, josta voidaan kuitenkin vapautua päätyen lopulta nirvanaan. Myös usko karman lakiin, jonka mukaan terveys ja sairaus, hyvin- ja pahoinvointi selitetään ihmisen karmalla eli kohtalolla, on yleinen käsitystapa esim. Kaakkois-Aasian buddhalaisten keskuudessa.

10 Hoitaminen kulttuurisena ilmiönä Hoitaminen käsitetään nykyisin kulttuuriseksi ilmiöksi lähinnä Madeleine Leiningerin 1950-luvun puolivälissä kehittelemän Culture Care -teorian ansiosta. Leininger korostaa kulttuurin merkitystä ja tärkeyttä tarkasteltaessa yksilön terveys- ja huolenpitokäyttäytymistä. Leiningerin mukaan hoitaminen on kaikkiin kulttuureihin kuuluvaa ihmisen alkuperäistä käyttäytymistä. Hoitaminen on tällöin luonnollisesti kulttuurisidonnaista mutta näiden kulttuurisidonnaisten ominaisuuksien lisäksi siitä on löydettävissä myös kaikille kulttuureille yhteisiä, universaaleja piirteitä. (Juntunen 2001, 20 21; Leininger 1991, 36.) Leininger (1991, 37 38) toteaa edelleen, että kaikissa kulttuureissa esiintyy yleisen, luonnollisen hoitamisen lisäksi myös ammatillista hoitamista. Yleinen hoitaminen viittaa kulttuurin välityksellä omaksuttuun, traditionaaliseen kotihoitoon maallikkojen suorittamana, ammatillinen hoitaminen puolestaan koulutuksen kautta opittuun ammatilliseen tietämykseen ja käytännöntaitojen omaksumiseen perustuvaan toimintaan yksilön, perheen tai yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja parantamiseksi. Leiningerin teorian sisältöä kuvaa ns. auringonnousumalli (Liite 1). Sen avulla voi hahmottaa teorian erilaisia mutta keskenään läheisessä yhteydessä olevia ulottuvuuksia. Malli ei itsessään ole käsitteellinen malli tai tiivistelmä teoriasta vaan lähinnä eräänlainen kartta kuvaamassa kulttuurisen hoitamisen monitahoisuutta. Teorian päämääränä on kehittää ja tarjota kulloinkin kyseessä olevaan kulttuuriin yhteneväistä huolenpitoa, joka hyödyttää, soveltuu ja on käytännöllistä asiakkaalle, perheelle tai kulttuuriyhteisölle. (Leininger 1991, 39, 43, 49; Juntunen 2001, 23.) Tässä tutkimuksessa Leiningerin auringonnousumallia on käytetty suuntaa-antavana mallina kuvaamaan hoitamisen tarkastelussa huomioitavia eri ulottuvuuksia soveltuvin osin. Leininger (1991, 50 51) huomauttaakin, että mallia voi käyttää edeten johdonmukaisesti maailmankatsomuksesta lähtien aina mallin pohjalle saakka, mutta myös mallin keskeltä aloittaen keskittymällä ensin esim. ammatilliseen hoitoon ja huolenpitoon. Tässä tutki-

11 11 muksessa on kokonaan jätetty huomioimatta mallin loppuosan kuvaama prosessi kulttuurisesti yhteneväisen hoidon ja huolenpidon kehittymisestä ja kehittämisestä (Liite 1), koska se ei liittynyt millään lailla tutkimuksen kohteeseen tai tavoitteeseen. 3.4 Kulttuurisidonnaisuus hoitamisessa Eri kulttuurien kohdalla on erilaiset säännöt esim. ilmeiden, katsekontaktin, koskettamisen, etäisyyden ja fyysisen tilan määrästä ja laadusta. Samoin keskustelussa esiintyvät tauot tai hiljaiset tuokiot saattavat merkitä eri kulttuureissa aivan päinvastaisia asioita. Esimerkiksi Lähi-idästä kotoisin oleva saa hiljaisesta ja vähäsanaisesta hoitajasta tai lääkäristä epävarman kuvan, kun taas aasialaisille syntyy kuva harkitsevasta ja huolellisesta ammattihenkilöstä. (Cools ym. 1998, ) Leiningerin (1995, ) mukaan vietnamilaisen, samoin kuin kiinalaisen tai korealaisenkin, potilaan hoitamisessa hoitajan on huomioitava ja ymmärrettävä yin- ja yangvoimien merkitys hoitotoimenpiteistä päätettäessä ja niitä toteutettaessa. Yin edustaa negatiivista, pimeää, kylmää ja feminiinistä puolta, yang puolestaan positiivista, valoisaa, lämmintä ja maskuliinista voimaa. Ideaalitapauksessa näiden voimien tulisi pysyä tasapainossa hoitotoimenpiteiden aikana ja muissa terveyttä ylläpitävissä toiminnoissa, sillä epätasapaino juuri aiheuttaa sairautta, tauteja ja katastrofeja. Toinen huomioon otettava seikka on pahat henget, jotka tulevat kehoon ja aiheuttavat esim. hengitysvaikeuksia, yskää, lihassärkyä, päänsärkyä, jopa syöpää. Erityisesti synnyttämisen ja leikkauksen aikana hoitajan on ehkäistävä vetoisuutta ja kylmälle ilmalle altistumista, koska keho on tällöin avoin ja alttiina hengille. 3.5 Hoitotyön toimintoja koskevat käsitteet Hoitotyötä ja siihen liittyviä toimintoja koskevat käsitteet on käännetty suomen kielelle englanninkielestä. Tämä on tuottanut ongelmia mm. käsitteiden laaja-alaisuuden ja abst-

12 12 raktisuuden sekä saman käsitteen eri merkityksien takia. Ajan kuluessa käsityksiä onkin tarkennettu ja pyritty konkreettisempiin ilmaisuihin. Nykyisin puhutaan hoitotyöstä (nursing), jolla tarkoitetaan sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentelevän hoitohenkilökunnan työtä. Hoitamisella (nursing care) puolestaan tarkoitetaan hoitamista toiminnallisena ilmiönä, joka sisältää ihmisen itsensä sekä toisen ihmisen tuottaman hoidon. Osa hoidollisesta toiminnasta on terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneen ammattikunnan toteuttamaa ammatillista hoitamista, hoitotyön käytäntöä (nursing practice / therapeutics / interventions). Sillä tarkoitetaan konkreettisia hoidollisia toimintoja sekä auttamis- ja vaikuttamiskeinoja, toisin sanoen interventioita. Hoivaa ja huolenpitoa (caring), sananmukaisesti käännettynä välittämistä, voidaan puolestaan pitää niin yksilön toteuttaman kuin ammatillisenkin hoitamisen peruslähtökohtana. (Lauri & Elomaa 1999, ) Hoitotyön toiminnat sisältävät Kimin (Lauri & Elomaa 1999, 66) mukaan toisaalta asiakkaan ja hoitajan välittömään vuorovaikutukseen liittyvät toiminnot, joihin kuuluvia käsitteitä ovat esim. kosketus, empatia, psyykkinen, fyysinen tai sosiaalinen tuki, ja toisaalta hoitajan itsenäisen toiminnan potilaan hyväksi kuten hoidollisen suunnittelun, konsultoinnin ja koordinoinnin. Benner (Lauri & Elomaa 1999, 66) puolestaan nimeää hoitotyön toiminnan osa-alueiksi auttamisen, opettamisen ja ohjaamisen, diagnosoinnin ja potilaiden tarkkailun, tilanteiden tehokkaan hallinnan, hoitotoimenpiteiden ja -ohjelmien toteuttamisen ja seurannan, terveydenhoidon laaduntarkkailun ja -varmistuksen sekä organisatoriset ja työrooliin liittyvät taidot. Auttamisen osa-alueeseen voidaan lukea esim. tukeminen, kipujen tulkitseminen ja hallinta, oikeiden kivunlievitysmenetelmien valinta, lohduttaminen, koskettamisen avulla kommunikointi sekä potilaan perheen henkinen tukeminen ja informointi. Opettamiseen ja ohjaamiseen liittyy informaation antamisen lisäksi ammattitaitoisen hoitotyön näkökulman ja toimintatapojen hyödyntäminen, oppimisvalmiuksien toteaminen ja sairauden hoidon sekä sairauden kanssa elämisen ohjaaminen. Diagnosointiin ja potilaan tarkkailuun kuuluvat puolestaan ongelmien ennakointi, potilaan tilassa tapahtuvien muutosten toteaminen ja dokumentointi. Tilanteiden tehokkaaseen hallintaan yhdistetään esim. ongelmien nopea tunnistaminen sekä tarpeiden ja voimavarojen nopea yhteensovittaminen.

13 13 Hoitotoimenpiteiden ja -ohjelmien toteuttamiseen ja seurantaan liitetään mm. suonensisäisen hoidon aloittaminen ja ylläpitäminen, lääkkeiden tarkka ja turvallinen antaminen sekä haavanhoitomenetelmien hallinta. Terveydenhoidon laaduntarkkailu ja -varmistus pitää sisällään esim. lääkärien asianmukaisesta ja oikein ajoitetusta toiminnasta huolehtimisen. Organisatorisiin ja työrooliin liittyviin tehtäviin voidaan katsoa kuuluvan prioriteettien asettaminen ja henkilöstöhallinto, johon sisältyy toiminnan ennakkosuunnittelu, liiallisen työkuormituksen ennakointi ja ehkäisy, ryhmähengen hyödyntäminen ja ylläpitäminen. (Hildén 1999, ) 4 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ 4.1 Ympäristö, olosuhteet ja väestö Vietnam sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaan itäosassa. Maan pinta-ala on neliökilometriä, mikä on esim. hieman suurempi kuin Italian ja hieman pienempi kuin Japanin. Vietnamin rajanaapurina on pohjoisessa Kiina, lännessä Laos ja maan lounaisosassa Kamputsea. Maa on S-kirjaimen muotoinen, pohjoisessa ja etelässä leveämpi mutta keskiosassa kapeimmillaan alle 50 kilometrin levyinen. Kolme neljäsosaa maan pinta-alasta on vuoristoa ja tärkeimmät viljelyalueet sijaitsevat kahden suurimman joen Song Hong (Red River) pohjoisessa ja Mekong etelässä suistoalueilla. Vietnamin pääkaupunki on Hanoi, joka sijaitsee maan pohjoisosassa ja maa on jaettu 58 provinssiin. (Lonely Planet Vietnam 2001, 36; Liite 2.) Vietnamin ilmasto on moninainen johtuen lähinnä vaihtelevista korkeuseroista. Vaikka maa sijaitseekin trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä, paikalliset olosuhteet vaihtelevat jäätävästä talvesta pohjoisen korkeimmilla huipuilla ympärivuotiseen päiväntasaajan lämpöön Mekongin suistoalueella. Suurimmassa osassa maata vallitsee kuitenkin subtrooppinen ilmasto. Vietnam sijaitsee Kaakkois-Aasian monsuunialueella ja sen säähän

14 14 vaikuttaa kaksi monsuunia talvi- ja kesämonsuuni jotka rytmittävät maaseudun elämää. Heinä- ja marraskuun välisenä aikana saattaa esiintyä voimakkaita ja ennakoimattomia taifuuneja, jotka osuvat lähinnä Keski- ja Pohjois-Vietnamiin, joskus tuhoisin seurauksin. (Lonely Planet Vietnam 2001, 37.) Vietnamin väkiluku oli heinäkuussa 2003 arviolta ja se kasvaa noin 1,29 %:n vuosivauhdilla. Vietnamin väestöstä vietnamilaisia on %, loput % ovat vähemmistöryhmiä kuten kiinalaisia, thailaisia, khmeerejä, hmong- ja cham-heimolaisia sekä vuoristolaisia. (CIA 2003.) Vietnamilaisten ikärakenteesta vuotiaiden osuus on 30,2 %, vuotiaita on 64,2 % ja 65-vuotiaita tai sitä vanhempia 5,6 % väestöstä. Väestön keski-ikä oli 24,5 vuotta vuonna Elinikäodote on suhteellisen korkea miehillä 67,58 vuotta ja naisilla 72,7 vuotta. (CIA 2003.) 4.2 Vietnamin hallintojärjestelmä ja talouselämä Vietnamin Sosialistinen Kansantasavalta syntyi vuonna 1976, vuosi Vietnamin sodan loputtua, Etelä- ja Pohjois-Vietnamin muodollisen uudelleenyhdistämisen seurauksena. Valtion päämiehenä toimii valtakunnanneuvoston puheenjohtaja ja kansanedustajalaitoksena kansalliskokous, joka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Aiemmin kansalliskokousta pidettiin lähinnä kommunistisen puolueen tekemien päätösten kumileimasimena mutta 15. huhtikuuta 1992 voimaan tullut neljäs perustuslaki vahvisti sen asemaa suhteessa puolueeseen ja hallitukseen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaikki lakialoitteet on hyväksyttävä kansalliskokouksessa, jotta niillä olisi lain voima. (Hakkarainen 1998, 45.) Koulutuksen myötä Vietnam on alkanut kehittyä myös teknologian ja talouden alueilla, mutta edelleen pääelinkeinona on maanviljely. Sosialistisen yksipuoluemaan suurin kaupunki ja samalla maan talousveturi on Ho Chi Minh (entinen Saigon), joka tuottaa jopa

15 15 kolmanneksen valtion budjetin tulopuolesta. Kolme neljäsosaa väestöstä saa toimeentulonsa kuitenkin maanviljelyksestä ja erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovatkin suuret. (Andersson 2001, B5.) Vietnamin talouskasvu lähti nousuun, kun 1980-luvun lopulla aloitettu talouden vapauttamispolitiikka, doi moi, alkoi vaikuttaa. Kun eräillä alueilla oli aiemmin nähty jopa nälkää, oli maa vuonna 1989 noussut maailman riisinviejien joukossa kolmanneksi. Vaikutukset olivat myönteisiä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. (Hakkarainen 1998, 43.) Aiemmin suuressa määrin taloudellisesti eristetty maa hyväksyttiin Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön ASEANin jäseneksi heinäkuussa 1995 sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli purkanut parikymmentä vuotta kestäneen kauppasaarron helmikuussa Vuoden 1995 lokakuussa Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ilmoitti virallisesti maiden suhteiden normalisoitumisesta ja vihdoin heinäkuussa 2000 entiset viholliset allekirjoittivat kauppasopimuksen. (Hakkarainen 1998, 43.) Edelleen Vietnam on kuitenkin yksi Aasian köyhimmistä maista ja arvioitu BKT henkeä kohden on noin 300 USD. Tulotaso on kyllä noussut mutta samalla monet aiemmin maksuttomat palvelut ovat muuttuneet osittain tai kokonaan maksullisiksi. Esimerkiksi terveyspalveluja ja koulujärjestelmää koskevat muutokset koskettavat läheisesti melkein kaikkia vietnamilaisia. (Hakkarainen 1998, 46.) 4.3 Koulutusjärjestelmä Vietnamissa Muihin Kolmannen Maailman maihin verrattuna Vietnamin väestö on hyvin koulutettua. Yli 15-vuotiaiden lukutaitoaste on nykyisin arviolta 94 %, miehillä hieman parempi (95,8 %) kuin naisilla (92,3 %). (CIA 2003.) Lapsilla on viisivuotinen oppivelvollisuus, joka alkaa virallisesti kuusivuotiaana. Opetus on maksutonta, mutta kaikki muut koulunkäynnistä aiheutuvat kulut on vanhempien

16 16 maksettava. Näihin kuluihin kuuluu oppikirjojen, vihkojen, kumien, kynien ja ruoan lisäksi myös koulurakennuksen ylläpito ja korjauskustannukset, mikä monesta vanhemmasta tuntuu ylivoimaiselta rasitukselta. Ilmainen opetuskaan ei aina sisällä oppimistavoitteiden kannalta keskeisiä asioita vaan on otettava samalta opettajalta maksullisia lisätunteja, jotta koulunkäynnistä on hyötyä. Taloudellinen rasite kasvaa sitä mukaa mitä ylemmälle koulutustasolle kavutaan ja tämän vuoksi koulutuksesta on kehittymässä varakkaiden kaupunkilaisten etuoikeus. (Hakkarainen 1998, 46.) Koulutusta arvostetaan suuresti ja lapset opetetaan jo pienestä kunnioittamaan oppimista sekä hankkimaan tietoa ja viisautta. Vanhemmat uhrautuvat ja tukevat lapsiaan perinpohjaisen koulutuksen saavuttamisessa ja lapset puolestaan täyttävät velvollisuutensa ja kiitollisuudenvelkansa vanhempiaan ja perheenjäseniään kohtaan. Jos koulussa menestyy hyvin, se tuo kunniaa koko perheelle. (Leininger 1995, 544, 546.) 4.4 Maailmankatsomukset Vietnamilaisen kulttuurin ominaispiirteisiin kuuluvat tietyt maailmankatsomukset, filosofiat ja uskonnot. Näistä kolme laajemmalti omaksuttua ovat konfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus. Konfutselaisuudessa korostetaan ihmisen viittä hyvettä, jotka oppimisen ja itsekurin kautta edesauttavat yksilöä vaikuttamaan osaltaan suotuisasti yhteisön elämään. Konfutselainen filosofia ei ole niinkään uskonto vaan sen tarkoitus on korostaa ihmisen mahdollisuuksia elää hyveellisesti ja viisaasti. Se myös painottaa lapsen nöyryyttä. Yksilöt ovat velkaa vanhemmilleen ja esi-isilleen sen, että tottelevat ja ovat lojaaleita heitä kohtaan sekä ennakoivat vanhempiensa tarpeita ja toivomuksia. Tähän sisältyy myös esi-isien henkien lepyttely ja kunnioittaminen. (Leininger 1995, ) Taolaisuus on sekä filosofia että maailmankatsomus, joka korostaa sisäistä vahvuutta, vapaaehtoisuutta, epäitsekkyyttä sekä tasapainoa ja harmoniaa luonnon ja muiden ihmisten kanssa. Se opettaa, että ihmisen tulee pysytellä nöyränä vahvemman voittaakseen. Taolaisuus eroaa konfutselaisuudesta siinä, että yksilön täytyy jättää kulttuuri ja yhteiskunta

17 17 taakseen ja painottaa Taon eli tien löytämistä, mikä johdattaa sitten lopullista todellisuutta, ikuisuutta kohden. Taolaisuudessa yksilö voi täten olla välittämättä maallisista asioista, koska kaikki on suhteellista emmekä maailmassa ollessamme pysty tuomitsemaan pätevästi. Taolaisuuteen kuuluu myös mietiskely ja asketismi, yang ja yin sekä elämän syklisyys. Kaikkein tärkeintä on, että pyrkii ymmärtämään Taon, jotta voi saavuttaa ja ylläpitää sopusointuisen elämän, iloisuuden ja hyvinvoinnin läpi elämän. (Leininger 1995, 542.) Buddhalaisuudessa puolestaan pyritään löytämään ns. kultainen keskitie. Koko elämä käsitetään kärsimykseksi, joka on seurausta ihmisen haluista ja kiintymisestä maallisiin asioihin. Kärsimys voidaan tukahduttaa ja kiintymys voittaa kieltämällä halut. Halut voittaakseen on elettävä hyveellistä elämää ja seurattava kahdeksanosaista polkua, johon kuuluvat oikea mieli, oikea oivallus, oikea puhe, oikea toiminta, oikea elinkeino, oikea pyrkimys, oikea valppaus ja oikea keskittyminen. Buddhalaisuuden mukaan todellisuuteen mieltyminen siis tuottaa kärsimystä ja tämä puolestaan johtaa loputtomaan jälleensyntymisten eli reinkarnaatioiden kehään. Karman lain mukaan yksilön kohtalo tässä maailmassa on seurausta aiemmissa elämissä tehdyistä teoista. Reinkarnaatiosta voi päästä irti ainoastaan saavuttamalla täydellisen vapautumisen tilan eli nirvanan, jossa kärsimys on loppunut ja sielu sulautunut todelliseen olevaiseen. (Leininger 1995, ) Tämänkaltaisista maailmankatsomuksista seuraa se, että Vietnamissa tärkein yhteisö on perhe, johon ei kuulu pelkästään elossa olevat jäsenet vaan myös esi-isien henget, joita pitää kunnioittaa. Ihminen ei myöskään ole yksityinen henkilö vaan perheen jäsen. Verisukulaisuus on avioliiton kautta tulleita sukulaisuussuhteita tärkeämpää; omat vanhemmat ovat tärkeämpiä kuin mies tai vaimo. Vanhimmalla pojalla on erikoisasema ja hänen tehtävänään on aikanaan huolehtia omista vanhemmistaan. Hyvinvoinnin merkkinä on pidetty rikkautta, pitkäikäisyyttä ja runsasta lapsilukua. (Fredriksson 1998, 94.)

18 Naisten ja lasten asemasta Perheen talousasioissa naisilla on valtaa ruokamenojen suhteen mutta muut talousasiat päättää mies vaimon kanssa neuvoteltuaan. Työnjaossa sen sijaan on suurta epätasa-arvoa varsinkin maaseudulla. Naiset tekevät maatyöstä yli 50 % ja sen lisäksi heille kuuluvat kotityöt sekä lasten ja eläinten kasvatus. Näin ollen heillä ei ole vapaa-aikaa oikeastaan ollenkaan. Tästä syystä he eivät ehdi keskustella ystäviensä kanssa eivätkä ole perillä siitä, mitä kylällä tai maailmalla tapahtuu. Naisilla on kyllä oma järjestönsä Naisliitto, mutta se vaikuttaa enimmäkseen perhesuunnittelukysymyksissä ja terveyskampanjoissa eikä sillä ole paljon päätäntävaltaa yhteisössä. (Selin 1998, ) Vietnam on niiden ensimmäisten kehitysmaiden joukossa, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisiä lastensuojelusopimuksia. Hallituksen resurssit eivät ole kuitenkaan riittäneet estämään katulasten ja työssäkäyvien lasten lukumäärän kasvua. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi köyhyydestä, jonka taustalla taas on useimmiten monilapsinen suurperhe. Vietnamissa onkin vallinnut vuodesta 1988 ns. kahden lapsen politiikka paitsi vähemmistöryhmiä, joille sallitaan kolme lasta. Höjebergin (2000, 169) mukaan kaksilapsisuus koskee kuitenkin myös suurinta osaa vähemmistöjä ja poikkeuksen muodostavat vain erityisen vähälukuiset väestöryhmät. (Hakkarainen 1998, 48.) CIA (2003) arvioi Vietnamissa olevan n. 2,24 syntynyttä lasta naista kohden, ja syntyvyys on 19,58 syntymää 1000 henkilöä kohden. Imeväiskuolleisuus on 30,83 kuollutta 1000 elävänä syntynyttä kohden, mikä on naapurimaihin Laosiin ja Kamputseaan verrattuna alle puolet vähemmän mutta Kiinaan verrattuna puolestaan hieman suurempi. Suomeen verrattuna imeväiskuolleisuus on liki kymmenkertainen. 4.6 Synnytysten perinteinen hoitaminen Vietnamissa Perinteistä kätilöä, lapsenpäästäjää, kutsutaan Vietnamissa nimellä Ba Do tai Ba Do vuon. Ba tarkoittaa naista, Do merkitsee ottaa varovasti vastaan jotain kallisarvoista

19 19 ja vuon puutarhaa. Vietnamilaisten naisten oli aikoinaan tapana synnyttää lapsensa puutarhan syrjäisessä paikassa, koska tapahtumaa pidettiin epäpuhtaana ja vaarallisena muille kuin kaikkein lähimmille omaisille. Tosin miesten oli pysyteltävä pois, jotta he olisivat olleet puhtaita esi-isille pidettäviä rituaaleja varten. Vaikka lapsenpäästäjän työkin oli epäpuhdasta, heitä kunnioitettiin ja he yleensä saivat synnytyksen hoitamisesta palkkioksi lahjan tai heille valmistettiin ateria. Kätilön ammatti kulki yleensä suvussa, ikään kuin perintönä äidiltä tyttärelle. Nykyisinkin synnytys tapahtuu maaseudulla useimmiten kotona, tosin sisätiloissa, ja lapsenpäästäjät kutsutaan tällöin apuun. Synnytyksessä on lapsenpäästäjän lisäksi usein pari muuta naista useimmiten joko sisaria, äiti, anoppi tai käly. (Höjeberg 2000, 161, 164, 172; Coughlin 1965, 212, ) Perinteisen Ba Don tehtäviin kuuluu vain hoitaa syntyvä lapsi, hän ei kuuntele sikiöääniä tai tee sisätutkimusta. Hän rauhoittelee ja neuvoo synnyttäjää ja saattaa töytäistä myös vatsaa, jos vauva vaikuttaa vastustelevalta eikä halua tulla ulos. Hänellä ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, jotta hän osaisi hoitaa synnytyksen, jos jotain poikkeavaa ilmaantuu. Vaikeissa synnytyskomplikaatioissa lopputuloksena onkin usein sekä äidin että lapsen kuolema. (Höjeberg 2000, ; Coughlin 1965, 245.) Kivunlievitykseen ei käytetä mitään erityisiä yrttejä, koska kipuja pidetään luonnollisina. Oopiumin katsotaan aiheuttavan verenvuotoa ja ginsengin vaikuttavan sikiöön lamaavasti. Lapsenpäästäjä huolehtii navan sitomisesta ja istukan hävittämisestä. (Höjeberg 2000, 163; Coughlin 1965, 237, ) Lapsenpäästäjän tehtäviin kuuluu vielä viimeiseksi sytyttää pienen saviuunin puuhiilet ja asettaa uuni äidin sängyn alle. Tätä kaakkoisaasialaista tapaa kutsutaan nimeltä nam lua eli äidin paahtaminen ja sen tarkoituksena on pitää äiti lämpimänä kuukauden ajan synnytyksestä. Sukulaisnaiset huolehtivat tänä aikana äidin ruoansaannista ja antavat hänelle höyrykylpyjä ja hän saa tavata sukulaisiaan ja ystäviään, mutta miehiä ja muita lapsia huoneeseen ei päästetä. (Coughlin 1965, ; Tanttu 1997, )

20 20 Nykyisin on myös lääketieteellisesti koulutettuja kätilöitä, jotka työskentelevät klinikoilla. Heidän mielestään perinteiset kätilöt tietävät synnytyksistä liian vähän, mutta he pitävät kuitenkin parempana, että synnyttäjän luona on edes joku auttamassa. Synnytyskipua hekin pitävät luonnollisena, mutta käyttäisivät mielellään kivunlievitystä, jos sitä vain olisi saatavilla. Useimmilla klinikoilla siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. (Höjeberg 2000, ) Vietnamilaisen naisen synnytysasento klinikalla on useimmiten selinmakuu, koska se on kätilön kannalta paras. Klinikoilla potilaan odotetaan sopeutuvan sääntöihin ja pidetään mahdottomana tyydyttää synnyttävän naisen jokaista tarvetta. Selinmakuuasento on myös perinne, ainakin klinikoilla, joissa on ranskalaisten tuomia synnytyssänkyjä. Tosin jonkun kätilön mielestä puoli-istuva asento on paras. Siinä synnyttäjä on kyykyssä polvet ylhäällä ja nojaa kätilöön. (Höjeberg 2000, 167, 170.) Synnyttäjän ei odoteta ilmaisevan kipuaan ääneen vaan hänen tulee kärsiä hiljaisuudessa. Vain synnytyksen tapahduttua ja jos lapsen sukupuoli sattuu olemaan tyttö, nainen saattaa huutaa, mutta on mahdoton tietää huutaako hän kivusta vai pettymyksestä vai kääntääkseen huomion pois vastasyntyneestä. (Coughlin 1965, 240.) 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen tutkimusaineisto on yleensä verbaalista ja tutkittavien joukko pieni. Tässä tutkimuksessa aineisto oli kirjallinen, päiväkirjamuodossa esitetty havainnointiin perustuva selostus tutkittavasta ilmiöstä. Laadullinen tutkimus pohjautuu hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan, jossa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan tutkittavan elämismaailmaa tutki-

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyvät yksiköt Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A, raskaana olevien vuodeosasto Synnytysosasto

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Kymsote Perhevalmennus 2019

Kymsote Perhevalmennus 2019 Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kaksinkertainen mahtis

Kaksinkertainen mahtis Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

MASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus

MASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus MASUSTA MAAILMAAN synnytysvalmennus Yleisiä asioita Synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäri päivystävät aina sairaalassa Synnytyssaleja kuusi, tarkkailuhuoneita kaksi Synnytyksiä noin 1400 Opetussairaala;

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Asiakasohje 1 (5) TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Nyt täyttyy koti nutuista ja somista pikku jutuista. Sormet pienet, varpaatkin, peittyy hellin suukkosin. Asiakasohje 2 (5) Onko aika lähteä sairaalaan? Tuntemukset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

A. Mitta-asteikot. B. Likert-asteikko. C. Selita seuraavat termit (O,Sp)

A. Mitta-asteikot. B. Likert-asteikko. C. Selita seuraavat termit (O,Sp) Nimi: Henkili::itunnus Kysymys 66. (Max. 7p.) Heikkila Tarja: Tilastollinen tutkimus. Edita, Helsinki. 2014, 9. uudistettu painos. Luvut 1-7 (s. 1-115). Kirjoita vastauksesi annettuun tilaan. Tilan ulkopuolella

Lisätiedot

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyviä yksiköitä Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A Raskaana olevien ja naistentautipotilaiden

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot