PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE"

Transkriptio

1 Dokumentti on tehty tulostettavaksi A-kokoon kaksipuoleisena Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOAN SAIRAAA-AUE RAKENNUS- JA KUTTUURIHISTORIAINEN SEVITYS OSA 1. YEISSEOSTUS OSA 2. RAKENNUSKOHTAINEN AINEISTO ERIISENÄ

2 SISÄTÖ AUKSI... 2 ESIPUHE... Alue ennen sairaalaa... Sairaalan sijoittuminen... Sairaalan ympäristön kehittyminen... Puutarhasuunnitelma Ympäristö nykyisin Kaavoitustilanne Viheralueet ja maisema Miljöön muuttuminen luvun sairaalarakentaminen... 1 Muu sairaalan alkukauden rakentaminen 190-luvun rakentaminen Mielisairaanhoidon muuttuminen... Yhteenvetoa ja pohdintaa alueen arvoista... Paiholan arkkitehdit... 2 ähteet AUKSI Selvityksen jaottelu Selvitystyön raportti on jaettu kahteen osaan. Varsinainen raportti on nyt käsillä oleva osa 1. Osan 2 muodostaa rakennuskohtainen aineisto, jossa on kunkin kohteen perustiedot, valokuvat ja arkistoista saatuja suunnitelmadokumentteja. Rakennusten numerointi noudattaa sairaalan käytössä ollutta järjestelmää, jonka mukaan piirustukset on arkistoitu. ähteistä Pääosa piirustuksista ja vanhasta kartta-aineistosta on saatu Paiholan arkistosta ja kopiokuvattu. Muiden piirustusten lähteet on mainittu. Materiaalin ja kuvausolosuhteiden vuoksi esitettävien kuvien laatu vaihtelee suuresti. Valokuvat ovat konsultin ottamia, ellei muuta ole mainittu.

3 ESIPUHE Pohjois-Karjalan sairaala- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä myös alueen ja rakennukset vuonna 2009 Mestarinikkarit Oy:lle, jolta omistus siirtyi Master Yhtiöt Oy:lle. Sairaala jäi osaan rakennuksista vuokralle vuoteen 201 saakka. Kontiolahden kunta teki keväällä 2010 päätöksen osayleiskaavan laadinnasta Paiholan alueelle. Osayleiskaava käsittää huomattavasti sairaalaaluetta suuremman alueen. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on käynyt ilmi tarve sairaala-alueen rakennuskannan arvon selvittämisestä. Museovirasto on kirjeessään Paiholan sairaala-alueesta laaditaan kulttuuriympäristöselvitys, jonka tavoitteena on antaa riittävän yksityiskohtainen kuva alueen rakennetusta historiasta ja nykytilasta kaavoituksen ja rakennussuojelun tarpeiden ja tavoitteiden täsmentämiseksi. Paiholan sairaala-alueen rakennushistoria- ja kultuuriympäristöselvityksen laatiminen aloitettiin kesällä 201. Työ on tehty Master Yhtiöt Oy:n toimeksiannosta. Tilaajan puolelta työtä on valvonut Simo Väänänen. Selvityksen on laatinut Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen, jossa vastuuhenkilönä on toiminut arkkitehti Osmo Karttunen. Tehtävään on lisäksi osallistunut arkkit.yo asse Nevalainen. Paiholan osayleiskaava-alue (lähde: osayleiisakkavan selostus) Osoitekartta (lähde: Fonecta) Työ on rajattu koskemaan varsinaista sairaala-aluetta. Esitän lämpimät kiitokset kaikille henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat myötävaikuttaneet selvityksen tekemiseen mm. Master Yhtiöt Oy:ssä ja Kontiolahden kunnassa. Joensuussa Osmo Karttunen

4 Alue ennen sairaalaa Paiholan kylän alueella tiedetään olleen asutusta 00- ja 100-lukujen vaihteesta lähtien. Paiholan erityispiirre muihin Kontiolahden kyliin verrattuna on maan alavuus, mikä helpotti maanviljelystä. Alueella oli ukkarilan (Anttilan) tila, mikä muiden tilojen kanssa muodosti aikanaan uuden sairaalan sijoittumisen. 19 valmistui Pielisjoen kanavointi, johon kuului myös Paiholankosken kanava. Paiholan kohdalla toimi myös lossi joen yli. Sairaalan sijoittuminen Pälksaaren piirimielisairaala aloitti toimintansa aatokan Karjalassa vuonna Ennen sotia laadittiin suunnitelma uudesta sairaalarakennuksesta Pälksaareen, mutta hankkeen aloittamista lykättiin sodan uhan vuoksi. Talvisodan jälkeen rajan toiselle puolelle jääneen Pälksaaren sairaalan työ jatkui Kontiolahdella, kun lokakuun 1. päivänä 10 ostettiin Paiholan kylästä ukkarilan, Juhanalan ja Hiltulan yhdysviljelyssä olleet tilat, yhteensä 750 hehtaaria. 0 sairaansijan laitos suunniteltiin arkkitehti Jalmari ankisen piirustusten mukaan. Rakennuslupaa ei kuitenkaan saatu lääkintöhallitukselta. Uloin puolustuslinja kulki tuolloin Pielisjokea myöten ja niemenkärjessä sijaitsi korsurakennelma ja juoksuhautoja, joten myöskään puolustusviranomaiset eivät puoltaneet sairaalan rakentamista näin lähelle rajaa. Jatkosodassa Pälksaari valloitettiin takaisin. heinäkuuta 11, jolloin sairaalan rakentaminen aloitettiin ja sairaala muutti Kontiolahdelta takaisin Pälksaareen lokakuussa. Pälksaaresta jouduttiin kuitenkin lähtemään evakkoon, joten sairaala palasi Kontiolahdelle syksyllä 1. Väliaikaisesti sairaala sijoittui ukkarilaan. Vuosina 1-8 rakennettiin puurakenteista paritaloa ja taloudenhoitajan virka-asunto Paiholan rantaan. Ilmakuva sairaala-alueesta 190-luvun loppupuolelta. Etualalla ukkarila pihapiiri ja sairaalan kasvihuone. Taustalla A-sairaala ja juuri valmistunut B-sairaala. Kuurnan voimalaitos ei ole vielä valmistunut, koska kanava oikeassa reunassa ja lossi ovat jäljellä. Kuva teoksesta Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa.

5 kota 5: :1 5: Kauppa. 20kV Anttila : : :10 7 Pallok sp 1 säiliö 5:109 kr 19.7 Vesitorni kt. 17 Juoksuhautoja kota 5: : :1 5 Kauppa. 20kV Anttila : : :10 7 Pallok sp 1 säiliö 5:109 kr 19 Vesitorni kt. 17 Juoksuhautoja l 190-l 9 10-luku 10-luku 190-luku 1970-luku 1980-luku Muut I.9 5: V IV I Sairaala 1 1c,d 1b 1 pumpaamo : Juoksuhautoja Mustapyörre 10-l 10-l 190-l 1970-l 9 10-luku 10-luku 190-luku 1970-luku 1980-luku Muut I.9 5: V IV I Sairaala 1 1c,d 1b 1 pumpaamo : Juoksuhautoja Mustapyörre Aluerakenne 10- ja 50-luvuilla Aluerakenne 190-luvulla 1 kuntainliitto muutettiin Paiholan kuntainliitoksi ja sairaalaksi. Uuden sairaalaan rakentamisesta tehtiin päätös 9..1, piirustukset hyväksyttiin vuosina 1-17 ja rakennuslupa saatiin.9.. Rakennustyöt käynnistyivät Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin päärakennus ja osastonlääkärin asunto. Avo-osaston ja taloudenhoitajan asunnon rakentaminen alkoi vuoden 19 lopulla. Alkuun rakentaminen oli nopeaa, mutta myöhemmin tarvikkeiden puute, rakennuskustannusten nousu inflaation myötä ja aikataulujen pettäminen lakkojen ja säännöstelyn vuoksi hidasti valmistumista. opputarkastus oli , vaikkakaan rakennukset eivät olleet vielä täysin valmiita. Sairaalarakennuksiin sijoitettiin paitsi sairaalatoiminnot tarvittavine aputoimintoineen myös henkilökunnan asuntoja, yleisimmin yksittäisiä huoneita. Vuonna 12 panostettiin ukkarilan peruskorjaukseen henkilökunnan asunnoiksi. Sairaalan varustelua jatkettiin, pihoilla tehtiin tasaus ja käytävätöitä sekä nurmien, puiden ja pensaiden istutuksia. Ylilääkärin asunto valmistui kevättalvella niemen kärkeen. Muutostöissä 12 pyrittiin lisäämään sairaansijoja. Riittävästi paikkalisäyksiä ei kuitenkaan saatu ennen B-sairaalan rakentamista luvulle tultaessa sairaalan tilat eivät enää täyttäneet ajan vaatimuksia. Päärakennus ja avoosastorakennus peruskorjattiin 1980-luvun kuluessa, jolloin niiden tekniikka uusittiin perusteellisesti. 5

6 Kuurnan sairaala Kokoukset Paiholan B-sairaalan kuntainliiton perustamisesta alkoivat kesällä 19 ja Kuurna perustettiin 1. Helmikuuta 191. Vuonna 19 Kontiolahden kunta lahjoitti Paiholan B-sairaalakuntainliitolle tonttialueeksi noin 8 hehtaaria. Suunnittelijaksi valittiin helsinkiläinen arkkitehti Reino Koivula. B-sairaala valmistui vuonna 195, mutta käyttöönotto viivästyi henkilöstöpulan vuoksi. Rakennus vihittiin käyttöön Alueelle rakennettiin myös matalia kerrostaloja henkilökunnalle, viimeisin vuonna 199. B-sairaalan nimi muutettiin Kuurnan sairaalaksi vuonna Kuntainliiton omistuksessa oleva kanttiini aloitti toiminta helmikuussa 19 hallintosiiven aulassa. Ahtaista tiloista se muutti lisäsiipeen heinäkuussa Kuurnan tiloissa toimi hoitotilojen lisäksi myös kuntainliiton taloushallinto ja keskusvarasto. Kuurnan sairaala lopetettiin 5..19, jonka jälkeen se oli osa sairaanhoitopiiriä ja toimi vielä muutaman vuoden. Vuonna 19 tilat jäivät tyhjilleen. Varsin pian löytyi uusi käyttötarkoitus, kun Kontiolahden kunta perusti tiloihin vastaanottokeskuksen. Toiminta loppui valtion päätösten seurauksena 20. Vuonna 2009 alue ja rakennukset myytiin Mestarinikkarit Oy:lle. Vastaanottokeskuksen jälkeen kahdessa kerroksessa on toiminut mielenterveyskuntoutujien hoitokoti. Sairaalan ympäristön kehittyminen Kuurnan voimalaitos valmistui vuonna Vesi nousi paikoin useita metrejä. kanava jäi veden alle ja rantaa sairaalan kohdalla jouduttiin nostamaan rakentamalla korkea penkka. Tämä katkaisi entisen luontevan rantayhteyden. Päiväämätön asemapiirros 10-luvulta. Toteutunut tilanne on pitkälti luonnoksen mukainen. Sairaalan rakentamisen jälkeen sairaalan lähelle rakentui vähitellen pientalovaltainen kylä, kun sairaala myi tontteja rakentajille. Myös rivitalo, kauppa ja päiväkoti rakennettiin. Huonokuntoinen hiekkatie ieksa-joensuu-tieltä sairaalalle kunnostettin vasta 1980-luvulla.

7 7 Paiholan kohdealue ympäristöineen. Kartassa myös rakentamisvuodet. Kuntorata Vanhan rakenuksenpohja Vaarala Sairaala Anttila Juoksuhautoja kota Juoksuhautoja Juoksuhautoja 5:27 5:25 :5 20kV Päiväkoti kr kt :8 1:28 1:7 5:10 20kV laskupaikka Veneiden 00kV 00kV I I V IV 20kV kr Juoksuhautoja Urh. Pielisjoki Mustapyörre 5:10 5:10 5:10 5:109 5: :1 : 5:9 5:8 5: 5:1 5: 5:5 5:57 5: 5:2 5:111 5:5 5:0 5:1 :9 :0 5: 5: :9 :19 5:97 5:29 5:9 5:10 5:10 : :52 :51 5:10 5:7 5: / / p p / / /1 1 9 / /1 1 Pallok. Kauppa kt. Pallok sp Vesitorni säiliö pumpaamo MP ,07 10-luku 10-luku 190-luku 1970-luku 1980-luku Muut b c,d l 10-l 190-l 1970-l 1980-l muut

8 Puutarhasuunnitelma 19 Maisema-arkkitehti Katri uostarinen laati Paiholan Parantolan puisto- ja puutarhasuunnitelman vuonna 19. Vanhojen sairaalarakennusten ympäristö on pääpiirteissään toteutunut suunnitelman mukaan, samoin vanhimpien asuinrakennusten sijoittuminen sekä kasvihuoneiden ja puutarhan järjestelyt ukkarilan alueella. Myöhempi B-sairaalan paikka on suunnilleen toteutuneen mukainen, mutta urheilukenttää ei tehty. Puistoalueen järjestely perustui näkemäalueiden raivaamiseen, laidun- ja kukkaniittyjen aikaansaamiseen ja puustoalueiden kehittämiseen eriluonteisiksi. Alueittain vanhaa puustoa olisi tullut raivata ja istuttaa tammea, poppeleita, koivua, lehmusta, tuomea, tervaleppää, pihlajaa ja pensasvaahteraa. Näyttää siltä, että näitä istutuksia ei ole tehty tai ne eivät ole menestyneet. Puutarhasuunnitelman hankkiminen osoittaa rakennuttajatahon vakavaa suhtautumista sairaanhoitoon liittyvän ympäristön kehittämiseen. 8

9 9

10 Ympäristö nykyisin Paiholan 10-luvun sairaalarakennukset kohoavat edelleen samanlaisena lähimaiseman kiintopiisteenä kuin 190-luvun ilmavalokuvassa. Puusto rakennusten lähistöllä peittää aiempaa enemmän, mutta rantojen ja niemen puustoa on nykyisin aiempaa vähemmän. aaja peltoalue on ennallaan. Kaavoitustilanne Paiholan alueelle valmistellaan osayleiskaava. aaja selvitys muiden kaavojen Paiholaa koskevista merkinnöistä on kerrottu osayleiskaavan selostuksessa. Seuraavassa joitakin otteita: - Maakuntakaavan. vaihekaavassa on sairaa-alue merkitty ma/km maakunnallisesti merkittävä kult- tuuriympäristö sekä ma/s valtakunnallisesti merkittävä maailmasodan aikainen kohde. Alueella on myös kiinteitä muinaisjäännöksiä sm. - Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 on Paiholaan merkitty kolme seudullisesti merkittävää rakennuskulttuurikohdetta. - Pielisjoen rantaosayleiskaava koskee myös sairaala-aluetta. Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi sr-1 on merkitty ukkarilan pihapiiri. Asemakaavaa alueella ei ole. 10 Ilmakuva Paiholan alueesta noin vuodelta Ajoitus perustuu siihen, ettei uutta lämpökeskusta ole vielä rakennettu.

11 99 7 kota 5: : :1 5 Kauppa 20kV Anttila :8 7 Pallok : sp 5: säiliö 92 5: kr 19 Vesitorni kt Juoksuhautoja Rakennukset ja niiden ajoitus Kartassa on esitetty Paiholan rakennuskanta rakentamisvuosikummenittäin. Numerot viittavat rakennuskohtaiseen selvitysosaan. Aluekokonaisuudet Alue jakautuu selkeästi osa-alueisiin rakentamisvaiheiden mukaan. 1. ukkarilan pihapiiri (ulkopuolinen alue) Varsinaisen kohdealueen ulkopuolella sijaitseva ukkarilan pihapiiri on sairaalan lähtökohta ja vanha maalaistalo. Rakennuksia on muutettu useaan kertaan. 2. Sairaalan 10-luvun alue Sairaalan ydinosa, A-sairaalan rakennukset ja asuintalot, lisäksi sosiaalitilarakennus 1980-luvulta. 10-l 10-l 190-l 1970-l 1980-l muut 9 10-luku 10-luku 190-luku 1970-luku 1980-luku Muut I 5: IV V 1 I 1b Sairaala 1 pumpaamo 1c,d : Juoksuhautoja Mustapyörre. Sairaalan 190-luvun alue Entinen B-sairaalan rakennus ja asuinrakennukset.. Teknisen huollon alue Ylävällä alueella olevat rakennukset 5. Kylä (ulkopuolinen alue) Ilman perusteellista suunnitelmaa vähitellen kehittynyt kyläalue.. Peltoaukea (ulkopuolinen alue) aaja aukea tila, joka on ollut kauan alueelle luonteenomainen. 7. Metsämaasto (ulkopuolinen alue) Maastoltaan voimakasmuotoinen metsämaa muodostaa suojaisan vyöhykkeen sairaalan pohjoispuolelle. 11

12 99 7 kota 5: : :1 5 Kauppa. 20kV Anttila : Pallok : sp 5: säiliö 5: kr 19 Vesitorni kt. 17 Juoksuhautoja Viheralueet ja maisema Kuvassa vihreällä on merkitty vuonna 201 hoidettuina pidetyt viheralueet. Myöskin merkitsemättömät puustovaltaiset alueet ovat hoidettuja. Sairaalarakennusten lähistöllä on lukuisasti istutettuja puistomaisia lehtipuita ja pensaita. Tiestö on pääosin asfaltoitu. Toisarvoiset tiet ovat sorapintaisia. Avoin peltoalue on komea. Sairaala-alue näkyy vaikuttavasti kyläalueen suunnasta. Ranta-alueen penkka ja entiset selkeytysaltaat muodostavat rantaan merkittävän rajaavan elementin. Penkereen taustan siivous- ja pumppaustyö on raportin tekoaikaan tekeillä ja maisema tulee tältä osin muuttumaan I Mustapyörre I 5: IV V 1 1b Sairaala 1 pumpaamo :10. ukkarilan ja rannan väli on hoitamattomana ja penkan rajaamana epämääinen. 1c,d. Joki antaa paikalle omintakeisen luonteensa. Parhaiten jokimaisema näkyy kaarevasti sijoitettujen asuinrakennusten nurmikentän yli., rannan asuinrakennuksista ja monin paikoin muualtakin sairaala-alueelta. Miljöön muuttuminen Peltoalue Hoidettu nurmialue Kestopäälystetty tie Sora- tai kivituhkapinta Pengerrakennelma Juoksuhautoja Seuraavilla sivuilla oleva kuvasarja kertoo maiseman ja miljöön muuttumisen suurista linjoista rakentamisen lisääntyessä.

13 Paiholan ympäristön määrittävä elementti on Pielisjoki. Vaikka maisema onkin säännöstelyn vuoksi muuttunut, on vaikutus vahva. Yllä näkymä joelle pohjoisen suuntaan. Alla vanha lossiranta nykyisen tien päässä. Paihola ennen sairaalaa. Yllä ukkarilan perinteinen maalaistalo, jossa sairaala aluksi toimi. Kun sairaalarakennukset valmistuivat, kunnostettiin tiloihin henkilökunnan asuntoja. Tilat on nyt muutettu hoiva- ja kuntoutuspalveluita varten. Alla: aaja peltoaukea sairaalan edustalla on edelleen maisemassa merkittävästi mukana. Sairaalan sisääntuloväylä asettui pohjoisen suuntaan pellon ja metsän rajaan, vaikka alustava suunnitelma oli lähestyä rakennuksia pellon poikki lännestä. Rannan puolella toinen kulkuväylä kulki kauan ukkarilan piha läpi, kuvassa uusi väylä rannempana. 1

14 Puukeskuksen tyyppipuutalot olivat sairaalan ensimmäisiä uudisrakennuksia, ne saatiin jo 10-luvulla. Rinnakkain sijoitetut päärakennus ja avo-osastorakennukset suuntautuvat päädyt kohti jokea; kaikilla on näkymä maisemaan. Yllä jokinäkymä avo-osastorakennuksen takaa. Alla: Rantaan tehtiin taloja sairaalan johdolle. Joen säännöstelytyö katkaisi luontevan yhteyden rantaan. Rannan asuinrakennusten ympäristö rantapenkan kunnostustyön aikana

15 B-sairaalan, myöhemmän Kuurnan sairaalan rakentaminen 190-luvulla laajensi sairaala-aluetta merkittävästi ja toi sille uudenlaisen modernin ilmeen. B-sairaalan rakentamisen yhteydessä asuntojen määrä moninkertaistui ja laatu parani, myös maisemat alueelta avartuivat kun idän ja pohjoisen suuntaan saatiin jokinäkymiä. Sosiaalitilarakennuksen aikaansaaminen 1980-luvulla täydensi oman aikansa henkisellä rakennuksella vanhan sairaamiljöön kaventaen tosin näkymiä keskeiseltä piha-alueelta.

16 10-luvun sairaalarakentaminen Alueen ydin muodostui päärakennuksesta ja avo-osastorakennuksesta. Rakennukset tehtiin perinteisellä tekniikalla: masiiviset tiiliseinät, betoniset alalaattapalkistot, kylmät ullakkotilat, tiilikatto. Rakennukset ovat pohjiltaan hyvin yksinkertaisia; keskikäytävä, jolle mielenkiintoa antaa rakennuksen kummankin siiven keskiosaan päiväsalin kohdalle tehty sivuttaissiirto. Siirto ja portaiden tuominen esiin julkisivupinnasta elävöittävät ulkonäköä. Keskiosan tornimainen liitososa antaa rakennukselle komeutta ja korkeutta. 1 Rakennusta voinee luonnehtia tyyliltään jälkifunktionalistiseksi. Rakennukset eivät ole ankaran funktionalistisia, vaan niissä on siirtymää viisikymmenlukulaiseen pehmeyteen. Julkisivun pystyikkunoissa voi aistia melkoista ankaruutta, mihin saattaa olla syynsä rakennuksen

17 käyttötarkoitusta seuranneilla teknillä ja turvallisuuteen liittyvillä näkökohdilla. Peruskorjaustyöt 1980-luvulla on tehty ulkonäön suhteen varsin vähäisin toimenpitein. Keskiosan kylkeen on tehty merkittävä hissin ja huoltotiloja sisältävä perusrakennuksen ilmiasun mukainen lisäosa. Myös ruokalan sisäänkäynti tehtiin uutena ulokkeena. Sisätiloissa huonejärjestely on säilytetty korjauksessa paksujen väliseinien johdosta pääosin ennallaan. Tiloja on jaoteltu uusien käyttötarpeiden mukaan mm. kansliakokonaisuudeksi sekä pesuja saunatiloiksi. Koneellinen ilmastointi ja alaslasketut katot on asennettu. Pinnoitteet ja kalustus on uusittu. 17

18 Muu sairaalan alkukauden rakentaminen Sairaalan rakentaminen alkoi hankkimalla Puutalo Osakeyhtiöltä tyyppitaloja, kaksi ehtola-tyyppiä ja yksi Somakoto. Rakennukset perustuivat ohueeseen puurunkoon ja puukuitulevyyn eristeenä. Rakennuket toimivat asuntoina ja sittemmin jonkin verran korjattuina monenlaisessa sairaalan käytössä. 11 rakennettiin rantaan asuintalot talousjohtajaa ja ylilääkäriä varten sekä niemeen ylilääkäriä varten. Talot ovat kookkaita rapattuja kellarillisia, puolitoistakerroksisia. Rakennusten tyyli on tyypillisesti viisikymmenlukulainen, mistä ehkä poikkeuksena ovat suurehkot avokuistit joen puolella. Rakennuksista talo numero on purettu kesällä 201. Talo 1 aiotaan kunnostaa. Niemen talo on kunnostettu ja käytössä. Sairaala tuotti suuren osan elintarvikkeista itse. Maatila oli runsaan kilometrin päässä, mutta kasvihuoneet ja -maat olivat maatilan ja joen välissä. Kasvihuoneet on purettu, mutta niiden rapattu huoltorakennusosa on jäljellä käyttämättömänä. Puutalon tyyppitalot, yllä Somakoto, alla ehtola. Oikealla rakennusten piirustuksia

19 Yllä talo 1. Alla kasvihuoneen jäljelle jäänyt kiviosa. Niementalo on johtoportaan taloista suurin. Rakennus on varsin kauniisti kunnostettu. 19

20 190-luvun rakentaminen Rakentamistavat muuttuivat kymmenessä vuodessa totaalisesti. Kaikki B-sairaalan kantavat rakenteet ovat betonia. Rakenteet ohentuivat, tilat madaltuivat. Korkea tiikatto on muuttunut loivaksi saumapeltikatoksi. Pohjien perusratkaisu pysyi samana kuin aiemmin: keskikäytävä, johon hieman väljyyttä antoivat päiväsalit. Pystysuuntaiset linjat julkisivuissa vaihtuivat määrätietoiseen vaakasuuntaan. Yhtenäiset ikkunanauhat leimaavat sekä sairaala- että asuinrakennuksia. Pitkään pääjulkisivuun ei tehty mitään poikkeamaa ikkunoiden tasaisesta nauhasta; vain toisen pään porrashuoneen umpiseinä muodostaa 20

21 poikkeuksen. Myös sisäänkäyntikatos on matala ja vaakalinjainen. Tilojen väritys oli alkuaan sekä sisällä että ulkona lähes pelkästään valkoinen. Sairaalatiloissa on tehty pieniä muutoksia ja korjaustöitä. Värejä on muutettu käytössä olevissa tiloissa merkittävästi. Rannan asuinrakennukset on kattavasti peruskorjattu asuinkäyttöön. Rakennusten värimaailmaa on muutettu ottamalla valkoisen rinnalle tumma harmaa. Tulotien varren taloissa on osittain tehty korjaustöitä. Julkisivut on kunnostettu ja niihin on lisätty väripintoja. 21

22 Mielisairaanhoidon muuttuminen Paiholan sairaalan sijoittaminen maaseudulle noudatti ajan henkeä. Vaikka keskussairaalaverkoston rakentaminen aloitettiin 10-luvulla, ei hoitokäsityksiin vielä kuulunut mielisairaanhoidon ja muun sairaanhoidon yhdistäminen. Ennen sotia mielisairaanhoitoa oli annettu valtion, kuntien ja yksityisten omistamissa mielisairaaloissa, kunnalliskotien mielisairasosastoilla sekä yksityisissä hoitokodeissa. Vuoden 12 mielisairaslain myötä siirryttiin kunnalliseen mielisairaanhoitoon. aitokset jaettiin akuutin hoidon A-mielisairaaloiksi ja pitkäaikaispotilaita hoitaviksi B-mielisairaaloiksi. Uudistus johti sairaansijojen määrän yli kaksinkertaistumiseen 1970-luvun alkuun mennessä. Erityisesti pitkäaikaispaikat lisääntyivät rajusti vaiheessa, jossa muualla länsimaissa mielisairaalapaikat vähenivät luvulle siirryttäessä Suomessa oli noin neljä mielisairaalapaikkaa tuhatta asukasta kohti, mikä oli lähes maailmanennätys. Kehitys mielisairaanhoidon painottamiseksi avohuoltoon kiihtyi 1980-luvulla. Sairaansijat mielisairaaloissa vähenivät prosenttia samalla kun panostus avohuoltoon lisääntyi. Vuosina 1975 mielenterveystoimistojen virat lisääntyivät 89 prosenttia. (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00005) Maan yleinen linja mielisairaanhoidossa näkyi suoraan myös Pohjois-Karjalassa. Uudistusten viimeisenä vaiheena päädyttiin siirtämään psykiatrinen hoito keskussairaalan yhteyteen. Pohjois-Karjalan keskussairaan psykiatriatalon hankesuunnitelman mukaan toiminta-ajatuksena on sijoittaa Tikkamäelle keskussairaalan tontille psykiatrian uudistilat käsittäen sekä avo- että sairaalahoidon tilat. Rakennus- ja kehittämishanke mahdollistaa sen, että kaikkien psykiatrian yksiköiden toiminnat ovat uutta toimintaa nykyisiin toimintoihin verrattuna. Tämä tarkoittaa 1 sairaansijan ja noin 250 työntekijän tilojen järjestämistä. Hankkeen tarve- ja hankesuunnittelun aikana aikuispsykiatrian sairaansijamäärää on tarkennettu ja vuoteen 20 mennessä sairaansijoja vähennetään nykyisestä 10 paikasta paikkaan. asten- ja nuorisopsykiatrian sairaansijoja on yhteensä 1. Kunnallisen erikoissairaanhoidon käytöstä on poistettu vajaan 20 vuoden aikana 0 sairaalaa. Suurimmissa käytöstä poistetuista sairaaloista, Nikkilän, Harjamäen ja Rauhan mielisairaaloissa oli jokaisessa kymmeniä erillisiä rakennuksia. Suurin osa erikoissairaanhoidon käytöstä poistetuista sairaaloista on ollut psykiatrisia sairaaloita. Käytöstä poistetut sairaalat olivat tilavuudeltaan yhteensä vajaa 1, miljoonaa kuutiometriä. (http://www.mielenterveyshelmi.fi/?netti-helmi_) Yhteenvetoa ja pohdintaa alueen arvoista Paiholan sairaalan sijainti taajamien ulkopuolella on pitkän perinteen mukainen, samoin sijoittuminen vesistön ääreen maisemallisesti hyvälle paikalle. Paiholan aluetta voisi kuvailla kahden merkittävän aikauden kokonaisuudeksi: viisikymmen- ja kuusikymmenluvuiksi. RAKENTAMISJAKSO A (edellä aluekokonaisuus 2) Alkukauden rakentaminen 10-luvun lopulla ja 10-luvulla muodosti sairaalan ytimen ja edelleen merkittävimmän osan: A-sairaalan rakennukset asuinrakennuksineen. RAKENTAMISJAKSO B (aluekokonaisuus ) Toinen kokonaisuus muodostui 190-luvun B- sairaalasta ja merkittävästä määrästä asuinrakennusia sekä lämpökeskuksesta. RAKENTAMISJAKSO C (muut alueet) Kahden perusajanjakson jälkeen uudisrakentaminen on ollut vähäistä, lähinnä teknisiä rakennuksia ja täydentävää rakentamista, pieniä laajennuksia ja purkamista. Merkittävää on ollut A- sairaalan peruskorjaaminen ja uusimman omistajan aikana aloitettu korjaustoiminta.... Aikakaudet eroavat selvästi toisistaan rakennusteknisesti, toiminnallisesti ja arkkitehtuurinsa osalta. Jakso A edustaa perinteistä massiivirakentamista. Paksut kantavat tiiliseinät antoivat hyvän lämpö- ja äänieristyksen. Välipohjat olivat myös paksuja betonisia alalaattapalkistoja. Kattomateriaalina käytettiin punaista kattotiiltä puisiin kattotuoleihin tuettuna. Ajanjakson puutalot edustavat rakenteellisesti toista ääripäätä: äärimmäisyyksiin ohennetut puurakenteet, levyjen ja ilmatilan käyttö lämpöeristeenä olivat aikaa reilusti ennen energiakriisiä.

23 Jakson A rakennukset edustavat näyttävästi aikaansa. Selkeät vaaleat rapatut julkisivupinnat, harkittu aukotus ja rakennusten maltillinen massoittelu tekevät rakennuksista rauhallisen arvokkaita. Päärakennuksen ilmiasua voisi kuvata rakennusaikaansa nähden vanhahtavaksikin. Jakson B rakennuksissa on tultu selvästi uuteen aikaan edelliseen jaksoon nähden. Rakennukset ovat matalia ja linjakkaita, äärimmäisyyteen asti pelkistettyjä. Sairaala- ja asuinrakennukset eroavat toisistaan oikeastaan vain kokonsa puolesta; julkisivut ovat suunnilleen samanlaiset. injakkuudestaan huolimatta sairaalarakennukset jäävät melko anonyymeiksi. Rannan sivukäytävätalot muodostavat mielenkiintoisen oman maailmansa. Kaarisommitelma rannan mukaisesti on komea. Maaston korkeuseroa on hyödynnetty taitavasti liikenteen järjestämisessä; portaat muodostavat vaikuttavan kolmiulotteisen elementin rakennuksen eteen. Jakson C aikana peruskorjattiin 50-luvun sairaalarakennukset 1980-luvulla. Rakennusten sisäpuolinen ilme on tuolta ajalta. Vanhoja rakennusosia pyrittiin säilyttämään jonkin verran, mm. sisäovia kunnostettiin eri menetelmin tai pinnoitettiin vanerilevyillä äänieristyksen parantamiseksi, mutta uudet lattiamateriaalit, sisäkatot, valaisimet ja tekniset installaatiot ovat tuoneet tiloille uuden ilmeen. Ulkopuoli säilytettiin ennallaan ja laajennusosat pyrittiin sopeuttamaan rakennukseen. Muutoksia tehtiin myös sisäänkäyntikatoksissa ja -portaissa, joita laajennettiin ja avoosastorakennukseen tehtiin laaja luiska. Kanttiinilaajennus Kuurnassa noudattaa perusrakennuksen tyyliä, eikä sitä laajennukseksi oikein huomaakaan. Saunalaajennus on pieni, mutta eroaa päämassasta selvemmin. Näkyvä uusi rakennus on tulotien läheisyydessä oleva uusi hakelämpövoimala. Rannan sivukäytävätalot ja tulotien varren kerrostalot on pääosin korjattu. Rakennukset ovat ryhdikkäitä ja niiden korjausta voi pitää onnistuneena. Korjaukset on tehty mahdollisimman paljon vanhaa säästäen. Julkisivujen kunnostaminen on ryhdistänyt koko alueen ilmettä ja harkiten lisätyt väripinnat tuovat rakennuksiin raikkautta.... Maisemallisesti parasta Paiholan alueessa on ympäristöelementtien mielenkiintoinen vuoropuhelu: avoin peltomaisema, jyrkkämuotoinen metsämaa, kaarteleva jokimaisema ja kahden eri vuosikymmenen yhtenäiset rakennusryhmät. Jakson A rakennukset tekevät merkittävän vaikutuksen koollaan, korkeudellaan ja arkkitehtuurillaan, jota täydentävät ajalle tyypilliset johtoportaan asuinrakennukset. Punaiset puutalot tuovat sairaalarakennuksille pienimittakaavaisen ja hieman modernistisemman lisänsä. Jakson B rakennusten suurin voima on niiden samankaltaisuudessa, yksinkertaisuudessa, eleettömyydessä ja valkoisuudessa.... Paiholan alueelle olisi mahdollista tehdä harkitusti lisärakentamista. Tarkimmin tulisi harkita asiaa, mikäli halutaan tehdä rakentamista tai muutoksia rakentamisjakson A alueella eli aluekokonaisuudella 2 sekä jaksolla B eli aluekokonaisuudella. Kumpikin näistä kokonaisuuksista muodostaa oman erilaisen maailmansa, johon mahdollisen täydentämisen tulisi sovittaa. Alueella tulisi myös säilyttää riittävä väljyys; rakennukset ovat nykyiselläänkin omina yksiköinään, tosin omanlaisinaan ryhminä. 2

24 Paiholan arkkitehdit Jalmari ankinen Viipurilaislähtöinen arkkitehti Jalmari ankinen ( ) valmistui arkkitehdiksi Tekinillisestä Korkeakoulusta Hän työskenteli viipurilaisen Uno Ullbergin toimistossa ja Viipurin kaupungin rakennustoimistossa Vuodesta 1927 lähtien ankisella oli oma toimisto Viipurissa ja sotien jälkeen ahdessa. isäksi hän toimi mm. Viipurin Teollisuuskoulun opettajana ankinen tunnetaan mm. sairaalasuunnittelijana. ankinen oli hyvin tuottelias arkkitehti. ankisen ensimmäisiin itsenäisiin töihin Viipurissa kuuluu klassistinen änsi-toukolan setlementtirakennus (192) ja kuusikerroksinen As Oy Pantsar Pontuksenkadulla. Näitä seuraa joukko samantyyppisiä suurikokoisia asuintaloja. Hän suunnitteli myös Viipurin ydinkeskustaan Viipurin Suomalaisen säästöpankin talon (1928) ja Viipurin maalaiskunnan toimitalon (192), jossa hän myös itse asui ja piti toimistoa. Starckjohann Oy:n varasto- ja toimistotalo (199) sekä Itä-Toukolan kolmikerroksinen setlementtitalo ovat selkeitä funkisrakennuksia. Etelä-Karjalan alueella suurin yhtenäinen kohde ankiselta on Tiuruniemen tuberkuloosiparantolan päärakennus, lääkärien ja ylilääkärin asuintalot, lämpökeskus sekä ruumishuone ja kappelirakennus. Suuria sairaalarakennuksia ankinen suunnitteli Joutsenon lisäksi Pälkjärvelle, Kontiolahdelle ja Karhulan Nikeliin. Hän myös suunnitteli lähiseuduille useamman koulun, kuten Tainionkosken kansakoulun Imatralla(19) ja maamieskoulun nykyiseen appeenrannassa Kuva Armilan koulun rakennushistoriaselvitys, Pöyry 201 Kuva Helsingin Sanomien verkkojulkaisu Reino Koivula Arkkitehti Reino Koivula ( ) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta 1. Professorin arvo hänelle myönnettiin Vuonna 17 Koivula perusti ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa Helsinkiin. Espooseen hän perusti toimiston 1972 ja 1977 Ouluun ja Rovaniemelle. Koivula kuuluu Suomen huomattavimpiin sairaalasuunnittelijoihin. Hän suunnitteli kollegojensa avustuksella mm. Helsingin yliopistollisen sairaalan päärakennuksen (195), Oulun yliopistollisen keskussairaalaan (197), Kainuun keskussairaalan, apin keskussairaalan (19) ja Jorvin sairaalan. Sivutoimisesti Koivula toimi ääkintöhallituksen suunnitteluosaston johtajana Hän toimi myös lukuisissa luottamustehtävissä arkkitehtiliitossa. Erkki Helasvuo Erkki Helasvuo valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta. Hän tuli osakkaaksi joensuulaiseen arkkitehtitoimisto Hakala - Helasvuo Ky:hyn 1970, josta jatkoi vuodesta 1972 lähtien Arkkitehtitoimisto Helasvuo & Ky:nä. Helasvuon toimisto laajeni nopeasti ja saavutti vankan aseman itäsuomalaisena arkkitehtitoimistona ja oli 1980-luvulla maan suurimpien toimistojen joukossa. Toimisto suunnitteli kouluja, kunnantaloja, kulttuurirakennuksia, tsasounia ja monia erikoiskohteita kuten Vantaan vankila, Joensuun Yliopiston Savonlinnan osaston rakennuksia ja Joensuun krematorio-siunauskappeli. 2

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut. Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot