Eksote. Palveluasuminen korvaa osan laitoshoidosta. Erossa lapsi on tärkein. Nuorten TaidePaja. Tuttu hoitaja auttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eksote. Palveluasuminen korvaa osan laitoshoidosta. Erossa lapsi on tärkein. Nuorten TaidePaja. Tuttu hoitaja auttaa"

Transkriptio

1 Eksote Syyskuu 2012 Julkinen tiedote Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin lehtisinulle Nuorten TaidePaja Palveluasuminen korvaa osan laitoshoidosta Tuttu hoitaja auttaa Palvelusetelillä valinnan vapautta Erossa lapsi on tärkein

2 [ SISäLLyS ] Pentti Itkosen pääkirjoitus Yhteystietoja ja laskutusinfoa Päivystyksen aakkoset Eksotessa tapahtuu Nuorten TaidePajalla innostutaan toimimaan Lottaviihtyy Kotimäessä Eksotessa tapahtuu Tuttu hoitaja auttaa terveysasemalla Ortamonpuisto on koti, johon palataan Vanhustenpalveluissa menossa suunnitteluvuosi Kuntouttavakotihoitoonihmisestä välittämistä Kaikki neuvolapalvelut saman katon alta Lapsiperheilleapua perheneuvolasta Palveluseteleiden käyttökohteet laajenevat Erossa lapsi on tärkein Marevan-lääkitystä käyttävävoi syödä tavallista ruokaa Tulppa-tyhmästä tietoa ja vertaistukea Eksote-lehti ilmestyi aikaisemmin nimellä Miikkulainen Plus 9 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) edistääalueensa asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivalla ja kuntouttavalla otteella. Eksotetoimii Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Imatran, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella. Imatraonmukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaistenerityishuollon osalta. Asukkaita Eksoten alueella on noin Lisätietoa Eksoten palveluista ja avoimista työpaikoista: 2 Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Kuntoutuskeskus Sairaalapalvelut Ensihoitojapäivystys Perhepalvelut Aikuistensosiaalipalvelut Vammaispalvelut Vanhustenpalvelut

3 [PääKIRJOITUS ] Eksote Eksoten asiakaslehti on nyt nimeltään Eksote. Lehti ilmestyi aikaisemmin nimellä Miikkulainen Plus. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lehti eteläkarjalaisille Syyskuu 2012 Julkaistaan kerran vuodessa syksyllä JuLKaISIJa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) PL 24, Lappeenranta, p (vaihde) PäätoIMIttaJa viestintäpäällikkö Saara Raudasoja, p toimitus Päivi Pokkinen, Elina Gråsten, Saara Raudasoja, Tuija Taipale Muut KIrJoIttaJat Anna Behm (Oy Socom), Leila Kaljunen, Päivi Karvinen, Taija Nöjd, Niina Turunen (Oy Socom), Tiina Vormisto Kuvat Kirsi Inkinen, Olli-Pekka Latvala, Riikka Lehmus, Kimmo Metsälä, Mikko Nikkinen, Saara Raudasoja, Maarit Ruokonen, Päivimaria Seppänen, Tuija Taipale, Elämäni Sankari ry kuva-arkisto, Rodeo, Diabetesliitto, Sydänliitto PIIrroKSEt Roosa Kakkola (s. 5) ulkoasu Ja taitto Nitro ID PaIno Sanomapaino Oy, Vantaa 2012 PaInoS kpl ILMEStyMISPäIvä ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Lehteen liittyvät palautteet sähköpostitse: KannEn Kuva Mikko Nikkinen Ikääntymiseen varautuminen näkyy käytännön toimenpiteinä Ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaa hitaasti, muttapysyvästi. Talouden näkökulmasta kyse on oikeanlaisesta varautumisesta. Etelä-Karjalan kunnat ovat saaneet Eksoten toiminnasta taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä jo lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä kyse on panostamisesta niihin toimenpiteisiin, joilla varautumista tulevaan voidaan tehostaa ja joissa pitää onnistua. Eksoten varautumisessa ja taloussuunnittelussa voidaan jo huomioida oman strategian suuria painopistealueita, joiden asettaminen on ollut mahdollista uudessa alueellisessa rakenteessa. Laitoshoidon purkaminen ja terveysasemien erikoistuminen, lasten januorten palveluiden yhdistäminen samaan taloon, panostaminen kuntouttavaan jatkohoitoon ja kotiuttamiseen sekä asumiseen alkavat myöhempinä vuosina vaikuttaa hoito- ja hoivamenojen kehitykseen kuntien toivomalla tavalla. Asiakkaille ja potilaille tavoitteiden toteutuminen tuottaa enemmän terveitä jatoimintakykyisiä vuosia. Monet kuntien talouteen liittyvät ongelmat hallitsevat päivittäistä työskentelyä ja julkisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää kuitenkin määrätietoisesti ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joilla kustannustehokas ja inhimillisesti hyväksyttävä hoito voidaan taata myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää Eksotelta uskottavaa strategiaa ja kunnilta rohkeutta rahoittaa sen mukaisia toimenpiteitä. Tulevaisuuteen ei voi varautua pelkästään toimintoja supistamalla tai palveluja leikkaamalla. Lääkäri Pasi Lempiäinen tutkii potilasta Sammonlahden terveysasemalla. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on vielä paljon avoimia yksityiskohtia. Uudistuksen jatkovalmistelun tavoitteena on peruspalvelujen vahvistaminen ja niiden alueellinen integrointi erikoissairaanhoitoon. Tältä osin valmistelu on yhdenmukainen Eksotessa toteutetun mallin kanssa. Lisäksi uudistus on sidottu osaksi kuntarakenneuudistusta, joka tuo uusia näkökulmia ja lisää sovittavia asioita. Uudistuksen laajuudesta ja loppuratkaisuista riippumatta mikään kunta eivoi yksin kantaa vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Luottamuksellinen yhteistyö kaikkiin suuntiin on välttämätöntä. Pentti Itkonen toimitusjohtaja 3

4 [INFO ] yhteystietoja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Vaihde Kirjaamo Valto Käkelän katu 3C,1.krs, PL 24, Lappeenranta, p , Avoinna ma pe klo 9 12 ja Sähköposti: Pyydämme huomioimaan, että sähköpostissa tietosuoja ei ole riittävä salassa pidettävän tiedon välittämiseksi. terveysasemien ajanvarausja neuvontanumerot Armilan terveysasema Armilankatu 44, Lappeenranta, p Joutsenon terveysasema Välskärintie 2, Joutseno, p Lauritsalan terveysasema Tietokatu 1, Lappeenranta, p Sammonlahden terveysasema Torpanpellonkatu 2, Lappeenranta, p Ylämaan terveysasema Ylämaantie 2944, Ylämaa, p tai Taipalsaaren terveysasema Muukkolantie 4, Taipalsaari, p Savitaipaleen terveysasema Maitolantie 7, Savitaipale, p Lemin terveysasema Toukkalantie 3, Lemi, p Luumäen terveysasema Marttilantie 28, Taavetti, p Parikkalan terveysasema Lehmuskuja 3, Parikkala, p Rautjärven terveysasema Viipurinkatu 6, Simpele, p Ruokolahden terveysasema Nällisuontie 7, Ruokolahti, p Päivystävänsairaanhoitajan vastaanotolleajanvarauksella Armilassa, Joutsenossa, Lauritsalassa, Sammonlahdella ja Taipalsaarella sairaanhoitajan päivystysvastaanotolle tulevat potilaat voivat odottaa vuoroaan kotona, jolloin jonotusaika terveysasemalla lyhenee. Aika varataan ennen päivystykseen tuloa omalta terveysasemalta. >Päivystys Hammashuollon keskitetty ajanvaraus Ajanvaraus palvelee Lappeenrannan, Taipalsaaren, Luumäen, Lemin, Savitaipaleen, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan suun terveydenhuollon asiakkaita ma pe klo 8 15, p (klo 8 10 kiireellistä hoitoa vaativat, klo kiireettömät). Laboratoriot Keskussairaalan, Armilan, Joutsenon, Sammonlahden, Lauritsalan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren laboratorioiden ajanvaraus ma pe klo 8 15, p Honkaharjun ja Mansikkalan laboratorion ajanvaraus ma pe klo 10 15, p Ylämaan laboratorion ajanvaraus ma pe klo 8 15, p Tarkemmat yhteystietomme löytyvät osoitteesta >yhteystiedot. nettineuvoja palvelee ilman ajanvarausta Eksoten Nettineuvojalta voi kysyä nimettömänä yleisiä hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi rytmihäiriöihin, iho-oireisiin, masennukseen, ehkäisyyn, lääkkeisiin, matkailijan rokotuksiin ja tutkimustuloksiin, kuten verikokeiden arvoihin. Nettineuvoja työskentelee osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatiimiä. Nettineuvojaan saa yhteyden osoitteessa Palvelu on maksuton. Huom. Kiireellisissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan. asiakas- ja potilaslaskutus Eksotessa Eksotessa asiakas- ja potilaslaskutuksen hoitaa pääosin asiakasmaksu- ja laskutustiimi (ASLA). Osa toimipisteistä laskuttaa asiakasta suoraan. Joissakin toimipisteissä, kuten hammashuollossa, potilaalle annetaan lasku mukaan käynnin yhteydessä. Valtaosa potilas- ja asiakaslaskutuksesta tehdään niin sanottuna massalaskutuksena. Potilaan/ asiakkaan käynnin tai laitoshoidon yhteydessä hoitavassa yksikössä merkitään atk-järjestelmään tiedot laskutettavista palveluista. ASLAssa tiedot kootaan ja suoritetaan tarkastustoimenpiteitä, muun muassa maksukaton seuranta. Tämän jälkeen tapahtuu massalaskutusajo, jonka jälkeen laskut lähtevät postin välityksellä asiakkaan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Tiedot siirtyvät myös Saimaan talous ja tieto Oy:n reskontraan, joka hoitaa maksujen seurantaa. Eräpäivän jälkeen avoimena olevat laskut siirtyvät perintätoimisto Intrum Justitia Oy:n hoidettavaksi. Laskujen maksun toivotaan tapahtuvan ensisijaisesti pankin kautta. Eksoten alueella on myös viisi käteismaksupistettä (Lappeenrannassa, Luumäellä, Savitaipaleella, Ruokolahdella ja Parikkalassa), joihin Eksoten laskuja voi maksaa käteisellä tai pankki-/luottokortilla. Mikäli laskusta on kysyttävää, pyydämme ottamaan yhteyttä laskussa mainittuun palvelunumeroon. Eksoten hallituksen hyväksymät asiakasmaksut ja tietoja muun muassa maksukatosta ovat nähtävänä Eksoten eri yksiköissä sekä Eksoten kotisivuilla osoitteessa > Hallinto > talous >Hinnastot. Leila Kaljunen, taloussihteeri 4

5 Leikkaa talteen! Norppa neuvoo päivystyksen aakkoset: Soitaensin! Jokaiseen puheluun vastaa terveydenhuollon ammattilainen, joltasaa apua ja neuvoja. Jos sairastut arkipäivänä Otayhteyttä omaan terveysasemaasi tai työterveyshuoltoon. Kun hätä on suuri, soita112! Jos sairastut illalla, yöllä tai viikonloppuna Soitakeskussairaalan päivystykseen p Parikkalan sairaalan päivystys p Puhelimessa saat apua ja neuvontaa > päivystys Lääkäripäivystys, hammashuolto, mielenterveyspalvelut, sosiaalipäivystys, turvakoti Sairauksien hoito-ohjeita lapsillejaaikuisille Myrkytystietokeskus palveleenumerossa

6 [ EKSOTESSA TAPAhTUU ] alaselkävastaanotoltayksilöllistä apua selkävaivoihin ilman lääkärin lähetettä Eksotessa pari vuotta sitten aloitetut fysioterapeuttien alaselkävastaanotot ovatsaaneet hyvän vastaanoton. Toiminnalla on saavutettu monia etuja: lääkäreiden työaikaa säästyy ja potilaat saadaan hoitoon nopeasti oireiden ilmaannuttua, jolloin vaivojen kroonistumista voidaan ehkäistä hyvin. Tämä tulee myös yhteiskunnalle halvemmaksi, sillä lääkärillä käynti maksaa enemmän kuin fysioterapeutilla käynti ja hoitoajat lyhenevät. Alaselkävastaanotoissa on kyse siitä, että lääkäreiden työtä onsiirretty asiantuntijafysioterapeuteille. Alaselkävastaanotot toimivat kaikilla Eksoten terveysasemilla paitsi Taipalsaarella. Käytännössä terveysasemalla potilas ei mene lääkäriin asti, vaan hoitoarvion tekee terveysaseman hoitoarvioon koulutettu sairaanhoitaja. Toiminta ontehostanut ajankäyttöä, sillä potilaan ei tarvitse kiertää vastaanotolta toiselle, kuten ennen ehkä piti, vaan hänellä on mahdollisuus nopeasti saada apua. Lisäkoulutuksen saanut fysioterapeutti tutkii ja ohjaa potilaan yksilöllisesti, yhtenäisesti sovittujen ohjeistusten mukaan. Tutkimuksen pohjalta potilas saa itsehoito-ohjauksen sekä liikunta- ja ergonomianeuvontaa ja tarvittaessa ohjeita kipulääkityksen käytöstä. Potilas voidaan ohjata myös terveysaseman kehonhallintaryhmään tai yksilöfysioterapiaan. Tutkimuksin on todettu, että tällaisella aktiivisuutta tukevalla hoitolinjalla sairausloman tarve vähenee ja vaivan pitkittyminen voidaan monesti estää. Alaselkävastaanotolla fysioterapeutilla on lisäksi lyhyen, muutaman vuorokauden sairausloman kirjoitusoikeus. Tiia Laukas saa fysioterapeutti Sari Salomaalta neuvoja missä asennossa kuuma pelti kannattaa ottaa uunista ulos. Eksote selkeytti pääsyä lapsiperheiden palveluihin Kesäkuun alussa Eksotessa aloitti uusi asiantuntijatyöryhmä, joka auttaa apua tarvitsevaalapsiperhettälöytämään oikean hoitotahon. Perheen kriiseissä ja muutostilanteissa ja lasta koskevissa asioissa, esimerkiksi ihmissuhdeongelmissa tai lapsen käyttäytymiseen, kehitykseen, psyykkiseen oireiluun tai vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä, perheen voi olla vaikeaa tietää mistä apua voi jakannattaa hakea. Uusi asiantuntijatyöryhmä auttaa perhettä oikeaan palveluun. Taho, johon perhe ottaa yhteyttä tai jossa tutkimuksen tai tuen tarve havaitaan, tekee asiasta yhdessä perheen kanssa lähetteen työryhmälle. Työryhmässä mukana ovat asiantuntijat perheneuvolasta, lapsi- ja nuorisovastaanotolta, lastenpsykiatriasta, perheasioiden yksiköstä sekä lastensuojelun sosiaalityöstä. Keskussairaalan uusi pysäköintitalo otetaan käyttöön marraskuussa uusi pysäköintitalo valmistuu Etelä-Karjalan keskussairaalan taakse Kahilanniementien varteen Lappeenrantaan. Sitä rakennuttaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tytäryhtiö Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy. Pysäköintitalo otetaan käyttöön marraskuussa. Pysäköintitaloon ja sen lähiympäristöön tulee yhteensä 820 autopaikkaa. Halliin tulee noin 670 autopaikkaa ja katolle noin 140 paikkaa. Rakennukseen tehdään kuusi kerrosta ja siihen sijoitetaan sekä asiakaspaikoitusta että henkilökunnan paikoitusta. Etelä-Karjalan Sairaalaparkki hallinnoi myös muita keskussairaalan alueella olevia pysäköintialueita. Keskussairaalan piha-alueella ja uudessa pysäköintitalossa paikoitus on maksullista. Sihtikiittää äänestäjiä ja kuorosotalaisia lahjoituksesta! 6

7 [ EKSOTESSA TAPAhTUU ] Eksoten ilme uudistuu! Eksoten yksinkertaistettu logo otetaan käyttöön tämän vuoden aikana. Eksoten visuaalista ilmettä uudistetaan tämän vuoden aikana. Eksoten liikemerkkiä eli logoa yksinkertaistetaan. Lisäksi logon yhteydessä otetaan käyttöön nimi Eksote. Rekrytointia tukemaan on luotu uusi viestintäkonsepti, jonka myötä muun muassa Eksoten työpaikkailmoitukset lehdissä uudistuvat. Vuoden vaihteen jälkeen avataan uudet verkkosivut osoitteessa Uusien sivujen tavoitteena on tuoda palvelut ja yhteystiedot entistä selkeämmin ja visuaalisemmin kansalaisten saataville. Eksoten avoimet työpaikat Kuntarekryssä Eksoten avoimet työpaikat löytyvät nyt Kuntarekrystä (www.kuntarekry.fi), joka on suosittu kunta-alan työnhakuportaali. Suoralinkki Kuntarekryyn Eksoten avoimiin tehtäviin löytyy Eksoten verkkosivuilta haetaan Kuntarekryn kautta. Eksotessa tehdään asiakastyytyväisyystutkimusta Eksotessa tehdään parhaillaan asiakastyytyväisyystutkimusta,joka toteutetaan yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) ja lääkeyhtiö Novartis Finland Oy:n kanssa. Tutkimus koostuu useista alatutkimuksista:terveyskeskustenvastaanottojen ja vuodeosastojen, erikoissairaanhoidon vuodeosastojen, keskussairaalan päivystyspoliklinikan ja aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyystutkimukset. Terveysasemien osaltatutkimusosiot ovatjovalmistuneet. Tulosten mukaan potilaat ovatpääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tutkimusraportit julkaistaan Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuarkistossa: publications.theseus.fi ja Eksoten verkkosivuilla Eksoten lääkäri Erkki-Pekka Lahti kirjoitti Etelä-Karjalan ensimmäisen ereseptin Eero Taipaleelle Joutsenon terveysasemalla eresepti on otettu hyvin käyttöön Eksoten alueella Sähköinen lääkemääräys eli eresepti otettiin käyttöön Etelä- Karjalassa tammikuussa Eksoten käyttöaste ereseptille on ollut käyttöönotosta alkaen noususuuntainen. Tällä hetkellä noin 70 %kaikista kirjoitetuista resepteistä on ereseptejä. Tulos on kansallisella tasolla hyvä. Asiakkaalle sähköiseen reseptiin siirtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että paperireseptit poistuvat käytöstä. Asiakas saa lääkäriltä mukaansa potilasohjeen, joka on reseptin näköinen ja jossa on reseptin tiedot, mutta joka ei ole resepti. Tämä potilasohje näytetään apteekissa, ja se nopeuttaa lääkkeiden saamista. Määrätyt lääkkeet saa apteekista myös ilman potilasohjetta. Kela-kortti tulee aina olla apteekissa mukana. Uusi käytäntö lisää lääkehoidon turvallisuutta janopeuttaa asiointia terveydenhuollossa ja apteekissa. Lääkkeet voi noutaa mistä tahansa apteekista Suomessa. Omia reseptitietojaan asiakas voi katsoa verkkopankkitunnuksilla. Samat tiedot saa myös apteekista tai terveydenhuollon yksiköstä paperilla. Eksoten ensimmäinen eresepti kirjoitettiin tammikuussa joutsenolaiselle EeroTaipaleelle, joka on käyttänyt ereseptiä senkin jälkeen. Hän on ollut tyytyväinen asiointiin ereseptin kanssa. Miusta tää onkätevä. Enookokenu huonona, on toiminut ihan hyvin, kertoo Taipale. Tapahtumakalenterista löydät tietoa syksyn kursseista ja muista tapahtumista: > Tapahtumat 7

8 [NUORET ] [teksti]elina GRåSTEN [kuvat ] KIRSI INKINEN &PäIVIMARIA SEPPäNEN Nuorten TaidePajalla innostutaan toimimaan Lappeenrannassa käynnistyi helmikuun alussa nuorten taidetyöpajahanke. hankkeessa tuetaan vuotiaiden nuorten valmiuksia osallistua koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan taityöharjoitteluun. Taidetyöpaja täydentää syrjäytyneiden nuorten palveluja. Hankkeen vastaavana ohjaajana toimii sosiaalityöntekijä Päivimaria Seppänen. Meilläkin on huomattu, että sosiaalityöllä ei yksin saada nuoria jaloilleen. Keinot eivät riitä. Tarvitaan toimintaa, joka innostaa ja aktivoi. Taiteen merkitystä hyvinvoinnille ontutkittu paljon ja tulokset ovat rohkaisevia. Nuoret tulevat työpajaan viranomaiskontaktien kautta. Henkilökohtaiset tavoitteet laaditaan yhdessä. Pajalla työskentelee taiteilija ja sosiaalialan ammattilainen. Taidetyöpajan toimintaidea on innostaminen. Moni nuori on menettänyt uskon itseensä ja tulevaisuuteen. Koulukiusaaminen on iso teema, Seppänen kuvailee. Työpajalla taiteilija auttaa löytämään välineen ilmaista itseään sanoin, musiikin tai draaman keinoin. Sillä on suuri voimaannuttava vaikutus. tutustuminen lisää luottamusta Kevään työpajassa moni nuori löysi suuntaviivoja elämälleen. Jos tulevaisuuden haave edellytti lukion suorittamista, siihen etsittiin keinoja: esimerkiksi verkkolukiossa voi opiskella omaan tahtiin ja samalla osallistua työharjoitteluun. Toimimme tarvittaessa nuorten ja virkailijoiden välissä tulkkina, kun selvitetään esimerkiksi hakemusten täyttämistä ja asuntoasioita, Seppänen toteaa. Työpajalla ohjaajilla on aikaa tutustua nuoriin. TaidePajalla tavataan kaksi kertaa viikossa 3 4 kuukauden ajan. Toiminnan ja tekemisen kautta saa voitettua luottamuksen eri tavalla kuin tiskin takaa, Seppänen korostaa. Taiteilijan ja sosiaalialan osaajan kanssa työskentely onnuorelle kaksinkertainen etu: taiteen vapauttavassa ilmapiirissä pääsee tutustumaan aikuisten maailmaan, jossa kaikki ei aina suju yksinkertaisesti, mutta asioista selviää. uudet ryhmät aloittavat syksyllä Nuorten ohjaaminen työpajaan jatkuu. Syyskuussa aloittavat musiikki- ja draamaryhmä sekä avoin nonstop-ryhmä, jonka teemana on käden taidot ja tuunaus. Nonstop-pajaan voi tulla kuka tahansa kohderyhmän nuori yksin tai oman työntekijän kanssa, Seppänen kertoo. Nonstop-pajalla tutustutaan tuunauksen ohella harrastuksiin ja asioiden hoitamiseen. Lue lisää Myrskyhankkeesta info Monen tekijänvaltakunnallinenhanke Nuorten taidetyöpaja on osa Eksotessa laajemmin käynnissä olevaa nuorten palveluohjausjärjestelmää. Hankkeesta vastaavat Eksoten sosiaalipalvelut ja Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi. Mukana ovat myös Eksoten opiskeluterveydenhuollon Koppari-toiminta, Eksoten nuorisopsykiatrian yksikkö jaetelä-karjalan työvoiman palvelukeskus sekä Lasten kulttuurikeskus METKU ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Hanke työllistää lappeenrantalaisia taiteilijoita. TaidePaja kuuluu Eksoten kehittämisohjelma -hankkeeseen, jolle Etelä-Karjalan liitto on myöntänyt rahoituksen Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahastosta. TaidePaja on osa valtakunnallista Suomen lasten januorten säätiön Myrsky-hanketta. Myrsky-hankkeen nettisivuille kootaan taideprojektien tuotoksia ympäri maata. 8

9 [NUORET ] [teksti]saara RAUdASOJA [kuva]mikko NIKKINEN LottajaHanna lueskelevat yhdessä lehtiä Kotimäen harrastehuoneessa. Lottaviihtyy Kotimäessä Aivan vuoden 2011 lopussa valmistui Lappeenrannan hiessiltaan kehitysvammaisillenuorilleuusi asuinyksikkö Kotimäki. Kotimäessa asuu kaikkiaan 23 nuorta. Ideoitauuteen asumisratkaisuun on haettu muun muassa Lontoosta.Ideointi on todella kannattanut. Kotimäessä viihtyvät sekä asukkaat ettähenkilökunta. Täällä asuminen tuntuu hyvältä ja henkilökunta onihana, tiivistää parikymppinen Lotta kokemuksiaan Kotimäessä asumisesta. Lotta kertoo, että muutto lapsuudenkodista Kotimäkeen viime vuodenvaihteessa jännitti paljon. Se kuitenkin auttoi, kun henkilökuntaan ja muihin nuoriin eli tuleviin naapureihin sai tutustua jo ennen muuttoa yhteisissä alkuvalmennustapaamisissa. Lotta kokee asumisen Kotimäessä turvalliseksi, kun avulias henkilökunta onaina paikalla. Kotimäessä nuoret asuvat joko omassa huoneessa, jossa on oma kylpyhuone tai omassa tupakeittiöllisessä yksiössä. Suurin osa asukkaista on vähän päälle parikymppisiä. Arki töineen, koulunkäynteineen ja harrastuksineen sujuu kuin missä tahansa kodissa. Kotimäessä nuorta autetaan eteenpäin. Tavoitteena on, että Kotimäki olisi useimmille vain välivaihe matkalla tuettuun, itsenäiseen asumiseen. Arkisten askareiden ohjauksen lisäksi nuorille annetaan valmennusta itsenäistymiseen ja arvioidaan avun tarvetta. Nuoren itsemääräämisoikeutta korostetaan: nuoret tekevät itse arjen pieniä valintoja, ottavat vastuuta tekemisistään ja oppivat niistä. Henkilökunta vastaa siitä, että valinnat ovat turvallisia ja terveellisiä. Kolme vuotta sitten meillä oli mahdollisuus käydä Lontoossa tutustumassa paikallisiin kehitysvammaisten asumisratkaisuihin. Siellä ollaan valtavasti meitä edellä ja on tehty paljon työtä sen eteen, että laitosmaisuus on poistettu ja kehitysvammainen todella on täysi kansalainen. Ajatustapa on huomioitu palveluilla ja pienillä asioilla, joilla vaikutetaan elämänlaatuun. Matka avasi silmät. Pyrimme pois hoidollisesta asenteesta enemmän ohjaavaan työotteeseen. Olemme saaneet paljon asioita eteenpäin. Luotamme työntekijöihin ja suhtaudumme avoimesti uusiin asioihin. Asukkaiden lisäksi meillä viihtyy myös henkilökunta, selittää Kotimäen vastaava ohjaaja Terhi Määttä. vanhempien kanssa tehtävä työ on avainasia Ennen muuttoa sekä nuoret että vanhemmat saivat ohjausta ja neuvontaa. Johyvissä ajoin ennen muuttoa mietimme mitä tulee huomioida kun kehitysvammainen nuori muuttaa pois lapsuudenkodistaan. Järjestimme nuorille javanhemmille yhteisiä tapaamisia. Mietimme asumisratkaisuja, teimme toimintakyvyn arviointia, tutustuimme työ- ja päivätoimintapaikkoihin, suunnittelimme asuntojen jakamista, sisustusta, yhteisiä tiloja ja käytännön asioita nuoren kanssa. Vanhemmille jaoimme tasapuolisesti tietoa, Vinkki! Keväällä 2013 järjestetään kaikillekehitysvammaisille tarkoitetut messut, jonne suunnitellaan muotinäytöksiä, musiikkiesityksiä, karaokea, oppilaitostenjaharrastusmahdollisuuksien esittelyä sekä toimintapisteitä. mitä muutto merkitsee ja muun muassa mitä tulee hankkia. Samalla loimme Eksoten alueelle mallin, jolla jatkossa valmistaudutaan vastaaviin muuttoihin, kertoo Hanna Puustinen, asumisen ja tuen koordinaattori Eksotesta. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on avainasia. Vanhemmilla on asiantuntijuus, sillä he tuntevat nuorensa parhaiten. Henkilökunnan tehtävä onolla nuorten kanssa, ohjata ja auttaa. Jokainen nuori toimii Kotimäessä omien kykyjensä ja voimiensa mukaisesti. 9

10 [ EKSOTESSA TAPAhTUU ] SInä Päätät MItEn HyvInvoIntIaSI EdIStät. vaiedistätkö? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan yhteinen tahto ja henkilökohtainen pienipäätös päivässä oman hyvinvoinnin toteutumiseksi. Kiusaus-elokuva herättää kysymyksiä Elämäni Sankari ry on valmistanut lyhytelokuvan "Kiusaus" ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyönmateriaaliksi. Elokuva onsuunnattu yläasteille, lukioihin ja II asteen oppilaitoksiin. Elokuvan kesto on19min ja elokuvan mukana tulee ohjaajan opas, jossa tarjotaan ajatuksia keskusteluihin nuorten kanssa. Elokuvassa paneudutaan tarinan keinoin kahden nuoren pojan opiskeluelämään, johon vahvan sävyn tuo koulussa tapahtuva jatkuva kiusaaminen. Mihin tarina johtaa ja miten päähenkilöiden käy, jää nähtäväksi. Tilannetta ei edesauta päähenkilön lisääntyvä päihteiden käyttö. Elokuva herättää tietoisesti enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Näin ollen elokuvan purkaminen keskustellen on tekijöiden tavoite. Elokuvan päätukijoina ovat RAY, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Lappeenrannan kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Erkki Poikosen säätiö, Uudenmaan sairaanhoitajat ry ja vuosina Sankarigolf-tapahtumiin osallistuneet yritystukijat. Lisätiedot ja tilaukset Elokuvan myyntihinta on35 +postikulut. neupis tarjoaa terveysneuvontaa päihteidenkäyttäjille Lokakuussa Etelä-Karjalan keskussairaalan psykiatrisessa siivessä aloittaa päihteidenkäyttäjillesuunnattu terveysneuvontapiste. Neupis on tarkoitettu suonensisäisesti huumeita käyttäville sekä muille huumeja päihdeongelmaisille henkilöille jaheidän läheisilleen. Neupis tarjoaa apua niin terveydellisissä kuin sosiaalisissa ongelmissa. Osana toimintaa on käytettyjen pistovälineiden vaihtaminen puhtaisiin, jolla ehkäistään tartuntatautien leviämistä. Asiointi terveysneuvontapisteessä on asiakkaalle maksutonta. Myös nimettömänä asioiminen on mahdollista. Neupis on avoinna arkisin ma to klo ja pe klo Esimerkkejä neupiksen palveluista huumeiden käyttöön liittyvä terveys- ja sosiaalineuvonta tietoa hoitopaikoista ja palveluihin ohjausta käytettyjen pistovälineiden vaihtaminen uusiin A- ja B-hepatiittirokotukset sukupuolitautien testaus pienten haavojen hoitaminen ehkäisyneuvonta oman elämäntilanteen selvittely, neuvonta jaohjaus Etelä-Karjalan kunnat ja Eksote ovat aloittaneet yhteistyön asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntiin on perustettu hyvinvointitiimit ja Eksoteen ikäryhmäkohtaiset Hyvis-tiimit, jotka tarjoavat asiantuntemuksensa asukkaiden käyttöön. Konkreettisesti tämä näkyy ympäri maakuntaa muun muassa eri-ikäisille suunnattuna toimintana ja tapaamisina asukasfoorumeissa. Lisäksi Hyvis.fi -verkkosivustolle onkoottu hyvinvointia tukevaa tietoa ikäryhmittäin. veturi on avattu Elokuun alussa avattiin Ratakatu 28:ssa, Lappeenrannassa uusi toimintakeskus Veturi, joka tarjoaa mielenterveyskuntoutujillekuntouttavaa päivä- ja työtoimintaa, yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä psykososiaalista kuntoutusta arjen haasteisiin. Veturi perustettiin, jottamielenterveyskuntoutukseen liittyvää moniammatillista osaamista voidaan tarjotaasiakkailleyhä paremmin. Veturin toimintaontarkoitettu koko Eksoten alueen mielenterveyskuntoutujille, joilla on toiminnallisen taipsykososiaalisen kuntoutuksen tarvettaja hoitosuhde Eksoteen. Päivätoimintaan voi lähteä mukaan tutustumiskäynnin kautta. Eri terapioihin ohjaudutaan erillisen lähetekäytännön kauttajakuntouttavaan työtoimintaan on mahdollista päästä Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen kautta. 10

11 [TERVEyS ] [teksti&kuva]saara RAUdASOJA Lääkäri Minna Tyrmi ja sairaanhoitaja Liisa hyttinen työskentelevätparina Sammonlahden terveysasemalla. tuttu hoitaja auttaa terveysasemalla Eksoten terveysasemilla on käytössä lääkäri-hoitaja -työparimalli. Siinä hyödynnetään aiempaa paremmin koko henkilöstönammattitaitoa ja jaetaan työtehtäviä niin, ettälääkärien työaikaa säästyy vaativimpiin tehtäviin. Tähän mennessä sairaanhoitajien hyvää ja monipuolista ammattitaitoa ei olehyödynnetty riittävästi. Malli on todettu valtakunnallisestikin varsin tehokkaaksi toimintatavaksi terveyskeskuksen vastaanottotyössä. Lääkäri-hoitaja -työparimallissa potilaan hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa toteuttaa pääasiassa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja yhdessä lääkärityöparin kanssa. Jos potilaan vointiin tulee muutoksia, hoitaja voi vaivatta konsultoida lääkärityöpariaan, ja tällöin sovitaan mahdollisesta uudesta vastaanottokäynnistä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Monet asiat hoituvat myös sairaanhoitajan vastaanotolla. hoitajat seuraavat ensisijaisesti pitkäaikaissairauksia, kuten diabetesta ja verenpainetautia, ja konsultoivat lääkäriä tarvittaessa. Pitkäaikaissairautta sairastavalle potilaalle on nimetty omahoitaja, johon voi ottaa yhteyttä hoitoon liittyvissä asioissa. Uuden puhelinjärjestelmän myötä Eksotessa ollaan saamassa omahoitajille suorat puhelinnumerot, jolloin omahoitajaan voi saada yhteyttä puhelinaikana. Omahoitajajärjestelmästä on saatu paljon myönteistä palautetta. Asiakkaat ovat kokeneet, että asiointi terveysasemalla on nyt joustavampaa, ja on mukava hoitaa asioita tutun hoitajan kanssa. Sammonlahdessa parityösujuu hyvin Sammonlahden terveysasemalla Lappeenrannassa lääkäri-hoitaja -työparimalli on ollut käytössä pari vuotta. Lääkäri ja hoitaja tekevät työtä pareittain; tietyllä lääkärillä on tietty hoitaja parinaan. Samalla hoitajalla voi olla parikin lääkäriä parinaan. Työpari tapaa viikoittain ja käy läpi potilasasioita. Lääkäri antaa usein hoitajalle myös kirjallista konsultaatiota, erityisesti silloin, kun pari ei ehdi tapaamaan. Meillä tämä systeemi toimii hyvin, kertoo lääkäri Minna Tyrmi Sammonlahden terveysasemalta. Meillä on kahden lääkärin vaje, mutta tämä järjestelmä mahdollistaa sekä lääkärin että hoitajan ammattitaidon parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Hoitajat seuraavat ensisijaisesti pitkäaikaissairauksia, kuten diabetesta ja verenpainetautia, ja konsultoivat lääkäriä tarvittaessa. Systeemi toimii, kun hoitajan ja lääkärin välillä on hyvä luottamus ja konsultaatiot tehdään huolellisesti. Mikäli potilaan hoitoon liittyvää ongelmaa ei voida konsultaation perusteella selvittää, varataan potilaalle tarvittaessa myös lääkärin vastaanottoaika, hän jatkaa. Voi myös olla niin päin, että lääkäri suosittelee asiakkaalle ajan varaamista hoitajalta. Näin on esimerkiksi silloin, kun pitkäaikaissairas haluaa uusia reseptejä, mutta eiole aikoihin käynyt kontrollissa. Meidän asiakkaamme ovat ottaneet lääkärihoitaja -parimallin hyvin vastaan. Lisäksi meidän terveysneuvontapuhelimemme on erittäin hyvä. Siinä ammattilainen arvioi jo puhelimessa todellisen hoidon kiireellisyyden ja tarpeen. Näin tarvittavat selvittelyt saadaan tehtyä oikeassa järjestyksessä ja päällekkäinen työ vältetään. Esimerkiksi laboratoriokokeet voidaan ohjata otettavaksi ennen kuin asiakas tulee vastaanottokäynnille, selittää sairaanhoitaja Liisa Hyttinen. 11

12 [IKäIHMISET ] [teksti]päivi POKKINEN [kuva]mikkonikkinen Ortamonpuistonpalvelukodin suojaisalla sisäpihalla kaikilla talonasukkailla on mahdollisuus ulkoiluun, osastonhoitaja Marja- Leena Rissanen kertoo. Tällä kertaa hänellä on ulkoilukaverina Elin Korttinen. ortamonpuisto on koti, johon palataan Ortamonpuistonpalvelukoti valmistui Lappeenrantaan Saimaan kanavan tuntumaan kaksi vuottasitten. Se on ensimmäinen Eksoten aikana rakennettu vanhustenpalvelujen yksikkö ja tarjoaa vanhuksilletehostettua palveluasumista.talon omistaalappeenrannan Asuntopalvelu Oy,jonka kanssa asukkailla on vuokrasopimus. Kaksikerroksisessa talossa on83 huonetta ikäihmisille. Viisi niistä on varattu lyhytaikaista käyttöä varten. Vakituisten asukkaiden huoneet on sisustettu heidän omilla huonekaluillaan, vain sängyt ovat talon puolesta. Kaikissa vuoteissa on ihoystävälliset patjat, jotka ehkäisevät makuuhaavojen syntymistä. Joka huoneessa on oma wc ja suihku. Ortamonpuistossa onväljää ja avaraa. Asukassiivissä on erikokoisia soppia, joihin voi istahtaa katsomaan televisiota, ruokailemaan tai kuuntelemaan, mitä uutisia päivän lehdissä on. Kodinomaisuus tarkoittaa meillä muun muassa sitä, että hoitaja voi istahtaa lukemaan lehtiä talon asukkaille, palvelukoordinaattori Kaija Ruskeepää sanoo. Sisäpihalla polkuja ja istutuksia Sisäpihalla on suojaisa alue polkuineen ja istutuksineen. Asukkaat voivat käydä kävelemässä tai istuskella katetulla terassilla. Jotkut käyvät lenkkeilemässä rollaattorin kanssa pihapolulla monta kertaa päivässä. Talon molemmissa kerroksissa on sauna. Samoin kuin ulkoiluun, saunomiseen on mahdollisuus kaikilla talon asukkailla, myös heillä, jotka ovat pysyvästi vuoteeseen sidottuja. Ensimmäisen kerroksen oleskelutilat voi yhdistää lasiovia avaamalla niin, että koko talon väki mahtuu viettämään yhteisiä tilaisuuksia. Palvelukodissa on viikoittain erilaista ohjelmaa. Henkilökunta järjestää virkistys- ja kuntoiluhetkiä, lähihoitajaopiskelijat toimintatuokioita yhdessä henkilökunnan kanssa, ja talossa käy vieraita. Esimerkiksi LC Rajan vapaaehtoiset käyvät joka toinen viikko lukemassa lehtiä ja kaverikoirat ohjaajineen vierailevat säännöllisesti. Omaiset ovat todella aktiivisia. Joulujuhlassa he vastasivat koko musiikkiohjelmasta, vanhustenhuollon ohjaaja Päivi Silventoinen kiittää. omaisten vierailut lisääntyneet Osa Ortamonpuiston asukkaista muutti taloon kaksi vuotta sitten Mäntylästä. Vaikka kesä oli helteinen, parin kuukauden jälkeen RAI-arvioinnissa huomattiin, että asukkaiden toimintakyky oli säilynyt hyvin tai jopa tullut joiltain osin paremmaksi. Vanhukset myös 12

13 Kaikilla Ortamonpuiston asukkailla on mahdollisuus ulkoillaja saunoa. Eksotessa pyrkimyksenä on, että mahdollisimman moni ikäihminen voisi asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, tarvittaessa kotihoidon turvin, vt. vanhusten palvelujen johtaja Tuula Karhula painottaa. vanhustenpalveluissa menossa suunnitteluvuosi Eksoten vanhustenpalveluissa on meneillään suunnitteluvuosi. Keväällä Eksoten johtokiersi kunnissa kertomassa tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kuulemassa kuntalaistenmielipiteitä. nukkuvat aiempaa paremmin. Tämän on tarkoitus olla vanhuksen koti loppuun asti. Saattohoito onosa talon arkea. Asukas voi käydä tarpeen mukaan erikoissairaanhoidossa, jos lääketieteellinen hoito sitä vaatii. Hän palaa tänne niin kuin kotiin tullaan, Ruskeepää toteaa. Ortamonpuistossa eiole vierailuaikoja, vaan omaiset voivat käydä itselleen sopivana aikana. Henkilökunta kertoo huomanneensa, että vierailut ovat lisääntyneet Mäntylän ajoista. Omaisten onaiempaa helpompi tulla käymään, kun he voivat olla rauhassa läheisensä kanssa, eikä heidän tarvitse pelätä häiritsevänsä muita samassa huoneessa olevia, osastonhoitaja Marja-Leena Rissanen kertoo huomanneensa. [teksti]päivi POKKINEN [kuva]kimmo METSäLä Alkuvuoden aikana on käyty läpi kaikki alueen vanhainkodit ja vuodeosastot ja kartoitettu niiden remonttitarve. Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua nykyiset pitkäaikaishoitoa tarvitsevien ikäihmisten laitoshoitopaikat ovat pääosin historiaa, ja tilalle on tullut tehostettu palveluasuminen. Kunnat ovat periaatteessa sitoutuneet Eksoten strategian mukaiseen uudistukseen. Suunnitelmat siitä, minkälaisia remontteja tehdään, valmistuvat toivottavasti vuoden loppuun mennessä, Eksoten vt. vanhusten palvelujen johtaja Tuula Karhula kertoo. Karhulan mukaan olemassa olevien tilojen perusteellinen kartoitus ja läpikäyminen on tarpeen. Näin vältytään turhilta investoinneilta jasaneerauksilta. Toisaalta saneeraustarvetta on monessa kunnassa. Luumäen vuodeosasto suorastaan huutaa remonttia. Siellä uudisrakentamista suunnitellaan jo aktiivisesti. Jokaisessa Eksoten kunnassa on rakennuksia, joissa on korjauksen tarvetta, Karhula luettelee. yksityisyyttäjakodinomaisuutta Lähivuosina Eksotessa luovutaan pääosin nykyisistä vanhainkodeista ja terveysasemien pitkäaikaishoidon vuodeosastoista. Nykyisen ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon paikkojen määrän lasketaan riittävän suositusten mukaiseen hoitoon vielä pitkälle tulevaisuuteen. Heitteille eijätetä ketään, vaan tilat remontoidaan tehostettua palveluasumista ajatellen. Tilalle tulee pääosin yksiöitä, joissa jokaisessa on omat saniteettitilat. Näin saadaan ikäihmisille yksityisyyttä ja kodinomaisuutta, varsinkin kun huoneen voi sisustaa omilla huonekaluilla, valokuvilla ja muilla rakkailla esineillä, Karhula kuvaa. Ikäihmisten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti ja ihmiset elävät aiempaa pidempään. Hyvän elämänlaadun vuoksi on tärkeää, että toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman moni ikäihminen voisi asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, tarvittaessa kotihoidon turvin. Ja kun omat voimat eivät enää riitä, asumismuotoina ovat erilaiset palveluasunnot, joista tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista hoivaa antava. Sairaala ei ole kenenkäänkoti Sairaalan ei tulisi olla kenenkään ihmisen koti, Karhula painottaa ja lisää, että sairastumisen tai tapaturman jälkeen on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti liikkeelle, jotta toimintakyky säilyy. Tätä autetaan tehostamalla kuntoutusta ja lisäämällä kuntouttavaa työotetta vanhusten hoidossa. Eksotessa pyritään siihen, että vuoteen 2016 mennessä käytössä on kolme akuuttihoitoa antavaa sairaalaa. Keskussairaalassa hoidetaan akuuttihoitoa vaativia potilaita erikoislääkäreiden ja yleislääkäreiden toimesta. Armilan ja Parikkalan sairaalat keskittyvät kuntouttavaan hoitoon. Pitkäaikaishoiva säilyy jatkossakin omassa kunnassa. Kun ikäihminen makaa vuorokauden liikkumattomana, hän kadottaa viisi prosenttia lihasten toimintakyvystä. Kaksi viikkoa vuoteessa romahduttaa vanhuksen kunnon. Siksi tehokas ja varhainen kuntoutus on niin tärkeää, Karhula perustelee. 13

14 [IKäIhMISET ] [teksti]päivi POKKINEN [kuva]riikka LEhMUS Kuntouttava KotIHoIto on ihmisestä välittämistä Ulkoilu virkistää mieltä jaauttaa pitämään yllä toimintakykyä. Ruokolahtelainen Anna Metsi kävi lähihoitaja Tiina Leinosen kanssa nauttimassa raikkaasta syysilmasta. Eksoten kotihoidossa otettiin viime vuoden lopulla käyttöön kuntouttavan kotihoidon malli. Sen tavoitteena on tukea ikäihmistenasumista omassa kodissaan taikodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Kuntosaliharjoittelusopii hyvin ikäihmisille, vaikka heillä olisi sairauksiakin. 14 Käytännössä kuntouttava kotihoito tarkoittaa sitä, että asiakkaan kotona vierailevat hoitajat keskittyvät entisen puolesta tekemisen sijaan enemmän ohjaamaan asiakasta arjen askareista selviytymisessä ja kuntoutumisessa. Tämä tukee toimintakyvyn säilymistä ja jopa parantaa sitä. Kuntouttava kotihoito onihmisestä välittämistä. Sen tavoitteena on saada asiakas pysymään kiinni elämässä sairauksista tai iästä huolimatta, kotihoidon kuntoutuksen tiimivastaava, fysioterapeutti riikka Lehmus painottaa. Kuntouttavan kotihoidon tiimiin kuuluu Eksotessa kuusi fysioterapeuttia ja kolme lähihoitajaa. Tiimi kehittää kotihoidon kuntoutustoimintaa sekä tukee kotihoidon henkilöstöä asiakkaiden toimintakyvyn arvioimisessa, kuntoutussuunnitelman tekemisessä sekä varsinaisessa kuntouttamisessa. Kotihoito pyrkii arvioimaan asiakkaan toimintakykyä sekä tekemään kuntoutumissuunnitelman yhteistyössä asiakkaan ja tämän omaisen kanssa. Testaus ja kuntoutumissuunnitelma tehdään tulevaisuudessa kaikille uusille asiakkaille, sairaalasta kotiutuville sekä silloin kun toimintakyvyssä tapahtuu muutos. Testaus on tarpeen, jotta voimme ajoissa reagoida toimintakyvyn muutoksiin. Testaaminen auttaa oman toimintamme arvioinnissa sekä kannustaa asiakasta huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, Lehmus sanoo. Toimintakykyä onuseimmiten mahdollista parantaa harjoittelun avulla. Pienin askelin ja säännöllisellä harjoittelulla se voi kohentua merkittävästi. Toimintakyvyn paranemisella on myös mieltä virkistävä vaikutus. Toimintakyvystä huolehtiminen on samalla varautumista huonoihin aikoihin. Sairauksien ja ongelmien tullessa eteen on hyvä olla lihasvoimareserviä, jotta esimerkiksi sairaalajaksosta selvitään takaisin kotiin ja arkeen, Lehmus perustelee. Elämässä kiinni Pieniltä tuntuvat asiat voivat nousta isoihin mittasuhteisiin kun ne kertautuvat päivän mittaan. Jos muutaman päivittäisen harjoituksen avulla esimerkiksi tuolilta ylös nouseminen helpottuu tai liikkuminen muuttuu turvallisemmaksi, ei niihin välttämättä enää tarvita hoitajan apua. Säästyneen ajan voi käyttää johonkin asiakkaalle mielekkääseen toimintaan. Kun toimintakyky kohenee, esimerkiksi ulkoileminen omin jaloin hoitajan avulla voi tulla uudelleen mahdolliseksi, Lehmus kannustaa. Kotihoidon asiakkaina koko Eksoten alueella oli viime vuonna 4663 ihmistä. Vuoden aikana hoitajat kävivät heidän luonaan yhteensä yli kertaa. Iso osa asiakkaista on kotihoidon piirissä arjen passiivisuudesta johtuvan alentuneen fyysisen toimintakyvyn vuoksi. Fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen on mahdollista erilaisista vaivoista ja korkeasta iästä huolimatta. Se auttaa pysymään kiinni elämässä ja pitämään sosiaalisen arjen mielekkäänä, Lehmus perustelee javinkkaa, että kuntosaliharjoittelu sopii hyvin ikäihmisille, vaikka heillä olisi sairauksiakin. Kuntouttava kotihoito eiole ihmisten kiusaamista, vaan pyrkimyksenä on päästä eroon vanhasta palvelemisen ja puolesta tekemisen kulttuurista. Seonpassivoittanut ja osin romuttanutkin asiakkaiden omatoimisuutta jatoimintakykyä. Nyt tavoitteena on tukea asiakasta arjen toimista suoriutumisessa ja keskittyä hänen jäljellä oleviin voimavaroihinsa eikä olemassa oleviin esteisiin ja ongelmiin, Lehmus kertoo. Mitä haittaa ikäihmisten makuuttamisesta? Lihasvoima vähenee vuodelevossa viisi prosenttia päivässä kahden ensimmäisen viikon ajan. Makuuttaminen heikentää erityisesti alaraajoja. Lisää pystyasennossa ilmenevää verenpaineen alhaisuutta. Lisää komplikaatioiden kuten infektioiden, verisuonitukkeumien, makuuhaavojen ja kaatumisen riskiä. Vauhdittaa luuston heikkenemistä. Altistaa virtsanpidätyshäiriöille. Aiheuttaa sekavuutta jamasennusta. Alentaa toimintakykyä diagnoosista riippumatta. Liikkumattomuus heikentää iäkkäillä henkilöillä lihasvoimaa kolme kertaa nopeammin kuin nuorilla ja ennustaa laitostumisen uhkaa. Lähde: Yleislääketieteen professori Olli- Pekka Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto

15 [PERhEET ] [teksti ]TIINA VORMISTO &TAIJA NöJd Lapsiperheilleapua perheneuvolasta Eksoten perheneuvola palvelee pääsääntöisesti perheitä, joissa on alle 13-vuotiaita lapsia. Käynnit ovat luottamuksellisia ja perheelle maksuttomia. Perheneuvola toimii Lappeenrannan lisäksi sivuvastaanotolla, joka on tiistaisin vuoroviikoin Ruokolahdella ja Rautjärvellä. Imatran kaupungilla on oma perheneuvola. Perheneuvolan kautta onsaatavilla moniammatillista asiantuntija-apua. Yhteydenoton syynä voi olla perheessä tapahtuneet muutokset kuten vanhempien ero, perheenjäsenen sairastuminen, muutto tai ristiriidat perheessä. Lasta koskevia huolia voivat olla esimerkiksi lapsen pelot, alakulo, keskittymis- tai sopeutumispulmat, uhmakkuus tai aggressiivisuus. [teksti&kuva]saara RAUdASOJA Terveydenhoitaja Heidi Sainio ja asiakas Sanna Kupiainen viihtyvät uusissa hyvinvointineuvolan tiloissa. Kaikki neuvolapalvelut saman katon alta Lappeenrannan hyvinvointineuvola avattiin heinäkuussa Koulukatu 14:ssä. Neuvolassa tehdään perusneuvolatoimintaa vahvistettuna eri asiantuntijoilla, jotka ovat muidenkin neuvoloiden käytössä. Käytännössä saman katon alle muuttivat keskustan neuvolat Armilankadulta, Voisalmesta ja Väinölänkadulta, sekä perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvola. Lisäksi taloon tulee psykologi, ylilääkäri, lapsiperheiden kotipalvelu ja PikkuApu-palvelupiste lapsiperheille. Näin asiakkaat saavat moniammatilliset palvelut saman katon alta. Tuttu terkkari jatkaa perheen kanssa eli vanhat asiakassuhteet säilyvät muuton jälkeenkin, tähdentää neuvolan osastonhoitaja Anu Koponen. Pystymme tarjoamaan koko kirjon erilaisia neuvolapalveluja ehkäisyä tarvitseville, lasta odottaville jalapsiperheille. Uusi neuvola sijaitsee keskellä kaupunkia, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Lisäksi isompi yksikkö turvaa palvelut asiakkaille, kun henkilökunnan poissaolojen tuuraamiset on isossa toimipisteessä helpompi järjestää, jatkaa Koponen. neuvontapuhelin auttaa alkuun Vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä perheneuvolaan soittamalla neuvonta- ja ilmoittautumispuhelimeen p , ma to klo Puhelinkeskustelussa pohditaan yhdessä tilannetta jatehdään jatkosuunnitelma. Perheneuvolatapaamiset voivat sisältää esimerkiksi perhekeskusteluja, kotikäyntejä, toiminnallista työskentelyä, yksilökäyntejä tai lapsen psykologista tutkimusta. Yleensä tavataan koko perhettä. Myös lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät voivat kysyä neuvoa lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. Perheelle voidaan myös tarjota perheneuvolan lyhytkestoista tukea meneillään olevan KONSTI-hankkeen kautta, mikäli perheen arvioidaan tästä hyötyvän. Apu järjestyy ilman jonotusaikaa. Lasta ja vanhempia tavataan 1 5 kertaa. Suurin osa mukana olleista perheistä on kokenut tulleensa kuulluiksi ja autetuiksi, kertovat KONSTI-hankkeen työntekijät. Perheneuvola Oksasenkatu 8C Lappeenranta Neuvonta- ja ilmoittautumispuhelin: ma to klo p Lappeenrannassa neuvoloiden toiminta jatkuu vanhaan malliin Lauritsalassa, Joutsenossa, Kourulassa, Sammonlahdessa ja Ylämaalla, samoin muissa Eksoten alueen kunnissa. uudet tilat ovat viihtyisät Neuvolan asiakas Sanna Kupiainen on jo kolmatta kertaa uudessa neuvolassa. Uusi neuvola tuntuu mukavalta. Tilat ovat viihtyisät ja sijainti hyvä, kun tämä on keskustassa, linja-autoreitin varrella. Parkkipaikkaa voi olla joskus tosin vaikea löytää, kertoo Kupiainen. Lisätietoja perheneuvolan ja Konstin palveluista: >Palvelut >Perhepalvelut >Lapset, perheet 15

16 [PERhEET ] [teksti]niina TURUNEN &ANNA BEhM [kuvat ] MIKKO NIKKINEN &ROdEO Palveluseteleiden käyttökohteet laajenevat Tulevaisuudessa Eksoten asiakkaat voivat ostaayrittäjiltämitämoninaisimpia palveluja ja maksaa ne kuntayhtymän myöntämällä palvelusetelillä. Palveluntarpeen arvioi sosiaalitaiterveyspalvelujen ammattihenkilö. Palveluseteli lisää valinnan vapautta Eksotessa palveluseteli on jo ollut käytössä omaishoidossa, tehostetussa kotiutuksessa ja henkilökohtaisessa avussa. Nyt palvelusetelin käytön mahdollisuus laajenee uusiin palveluihin, kuten suun terveydenhuoltoon ja lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun. Palveluseteleiden avulla halutaan lisätä asiakkaiden valinnanvapautta javastata kasvavaan palvelujen kysyntään. Asiallinen paperi, hyvä että onolemassa tuollaisia, kommentoi omaishoitaja Vilho Salmela palveluseteliä. Hän ostaa omaishoidon palvelusetelillä kotiin apua vaimonsa hoitamiseen. Kun hoitaja käy, saa olla niin, ettei hoitaminen ole koko ajan mielessä. Palveluntarpeen arvioi sosiaali- tai terveyspalvelujen ammattihenkilö Yritykset, joissa palveluseteli käy maksuvälineenä, ovat Eksoten hyväksymiä yksityisiä sosiaali- tai terveyspalvelun tuottajia, ja Eksote valvoo näiden yritysten toimintaa. Palveluseteliä käytettäessä palvelun hinnasta voi asiakkaalle jäädä maksettavaksi omavastuuosuus. Palvelusetelin voi saada asiakas, jonka palveluntarve onarvioitu ja joka on oikeutettu vastaavaan kunnalliseen sosiaali- tai terveyspalveluun. Edellytyksenä on myös, että asiakas kykenee käyttämään palveluseteliä. Palveluseteliä ei ole kuitenkaan pakko ottaa ja tällöin palvelu järjestetään muulla tavoin. Palveluntarpeen arvioi ja palvelusetelin myöntää Eksoten sosiaali- tai terveyspalvelujen ammattihenkilö. Omaishoidon palvelusetelin saaminen edellyttää, että omaishoidon tuen tarve onkartoitettu ja omaishoidon tuesta on tehty Eksoten kanssa sopimus. Palvelusetelillä voidaan maksaa hoidettavan hoitoa omaishoitajan vapaan aikana. Tehostetun kotiutuksen palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle kotihoidon järjestämiseen, kun sairaalasta kotiutuminen on tarpeettomasti viivästymässä, eikä hoitoa voida järjestää Eksoten omana toimintana. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin voi saada vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee apua tavanomaisissa elämän asioissa. Palveluseteli on tarkoitettu äkillisiin avustajatarpeisiin, joissa apua tarvitaan vain muutamia tunteja viikossa tai kuukaudessa. Suun terveydenhuollon palveluseteli on tarkoitettu särkypotilaiden jatkohoitoon. Palvelusetelit myönnetään suun terveydenhuollon päivystysvastaanotolla. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palvelusetelin myöntämisen kriteerit tarkentuvat syksyn aikana. Suunnitteilla on myös tukipalveluilla tuetun asumisen palveluseteli. Palvelun erilaisia tuottajia tarvitaan Palvelusetelillä lisätään Eksoten ja yritysten välistä yhteistyötä. Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä palvelutarpeet tulevat entisestään lisääntymään eli palvelun erilaisia tuottajia tarvitaan. Palveluseteli on yksi parhaimmista lähiaikojen uudistuksista. Semahdollistaa paikallisten yrittäjien mukanaolon palvelujen kehittämisessä ja tuo odotettua valinnan vapautta palveluita tarvitseville, toteaa Helena Puolakka Terveyspalvelu Puolakka Oy:stä. Palvelusetelien käyttöönottoa Eksotessa jouduttaa PUMPPU-hankkeen Seteli-osahanke, jota toteuttaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Lisätietoja saa Seteli-hankkeen projektipäällikkö Anna Behmiltä, p tai Mistä seteleitäsaa? Palvelusetelillä edistetäänsosiaalija terveyspalvelujen käyttäjien valinnanvapautta. Setelillä asiakas voiostaa tarvitsemiaan palveluja yksityiseltäyritykseltä. Palvelusetelin saaminen edellyttää, ettäeksoten edustaja arvioi ensin asiakkaan palvelun tarpeen. Lisätietoja palveluseteleistä: Henkilökohtaisen avun palveluseteli: Merja heinonen, johtavasosiaalityöntekijä, p Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli: Minna Torniainen, lapsiperheiden kotipalvelun ohjaaja, p Omaishoidon palveluseteli: Taru häyrynen, toimistonhoitaja, p Suun terveydenhuollon palveluseteli: Tuula henriksson (Lappeenranta), toimistonhoitaja, p , Jaana Ruuskanen (Joutseno), toimistosihteeri, p Tehostetun kotiutuksen palveluseteli: Raija Saikko, kotiutushoitaja, p Sähköpostiosoitteet muotoa

17 [PERhEET ] [teksti]tuija TAIPALE [kuvat ] TUIJA TAIPALE &ROdEO Erossa lapsi on tärkein Perheasioiden yksikön henkilökuntaonkouluttautunuttaja asiansa osaavaa. Teemme myös laajapohjaista yhteistyötämuiden palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa, kertoo Tuula helén. Lapsen asioiden järjestäminen lapsen edun mukaisesti on erossa tärkeintä. Parisuhteen päättyminen ei päätä vanhemmuutta. Sosiaaliviranomaiset neuvovatjatukevattarvittaessa eroasioissa. Eropäätöksestä seuraa lapsiperheen elämään monia muutoksia perheen perusrakennelman hajotessa. Lapselle tärkeät asuinpaikka, koulu ja kaveripiiri saattavat vaihtua. Lasten asiat tulee erossa järjestää aina lapsen edun ja lapsenhuoltolain mukaisesti. vanhemmuus jatkuu myös eron jälkeen Parisuhteen päättyminen ei päätä vanhemmuutta. Lapselle oma vanhempi on edelleen rakas ja ainutkertainen. On tärkeää viestiä lapselle, että vanhemmat rakastavat häntä ja pitävät hänestä kaikissa tilanteissa huolta. Tärkeää on myös rakentaa ja toteuttaa mahdollisimman luonteva yhteistyövanhemmuus, jossa hyväksytään toisen vanhemman arvo ja merkitys lapselle. Lapsen on tärkeää löytää eron jälkeen paikkansa molempien vanhempien kodeissa ja mahdollisissa uusperheissä. Lapsi ei saa joutua vanhempien välisten kiistojen todistajaksi ja välikappaleeksi. Vanhempien välinen riita on yksi suurimmista riskitekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle jaitsetunnon kehitykselle. Tärkeää on, että ero näyttäytyy lapselle vanhempien yhteisenä päätöksenä ja että vanhemmat eivät syyttele lapselle toisiaan, korostaa sosiaalijohtaja Tuula Helén Eksoten perhepalveluista. Syyttely murtaa lapsen sydämen. Aikuisten keskinäiset asiat pitää pystyä hoitamaan muualla. Niitä eisaa eikä voi kanavoida lapsen kautta, Helén jatkaa. Sopimukset turvaavat lapsen oikeuksia lastenvalvoja avustaa sopimustenlaatimisessa Vanhemmat voivat tehdä sopimukset lastenvalvojan luona. Sopimukset tehdään lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvoja avustaa sopimusten laatimisessa ja tuo esille lapsen etua ja näkökulmaa. Myös lasta voidaan tavata tai käyttää apuna eri asiantuntijoita tilanteen arvioimiseksi. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, ja se on siten lainvoimainen. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen, lapsen asia voidaan ratkaista tuomioistuimessa vanhempien niin halutessa. Syksyllä 2012 Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa alkaa uusi sovittelutoiminta, jossa koulutettu sovittelija toimii perheen ja käräjätuomarin apuna sovintoratkaisuun pääsemiseksi, jolloin pyritään estämään riitojen pahentuminen ja päätyminen tuomioistuinkäsittelyyn. Vanhemmat voivat muuttaa sopimusta myöhemmin keskenään suullisesti, tai tehdä halutessaan uuden kirjallisen sopimuksen, esimerkiksi muuttaa sovittuja tapaamisviikkoja. Helén korostaa, että vanhemmilla on täysi sopimusvapaus lastenvalvojan rooli on ohjaaminen lapsen edun toteutumiseen. tukeajoustavastijanopeasti matalan kynnyksen periaatteella Eroperheille voidaan järjestää joustavasti perheasioiden yksikön kautta erilaisia asiantuntijaverkoston tuki-, ohjaus-, ja neuvontapalveluja sekä kuntouttavia hoitopalveluja ja kasvatusohjausta. Nyt syksyllä on alkamassa erotilanteeseen sopivaa vertaisryhmätoimintaa. Lisätietoja saa Eksoten perheasioiden yksiköstä ja seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksesta. Myös meneillään olevan Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen eli eeva-hankkeen kautta apua saa matalan kynnyksen periaatteella. Sinne voi hakeutua suoraan asiakkaaksi ottamalla yhteyttä Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen eeva-hankeohjaajiin. Tavoitteenamme on asiakaslähtöinen palvelu, jossa lapsen hyvä arki toteutuu, yhteistyövanhemmuus toimii ja aikuinen itse toipuu erosta, Helén kiteyttää Eksoten perheasioiden yksikön toiminta-ajatusta. Perheasioiden yksikkö Valto Käkelän katu 14 D(parakkitalo) Lappeenranta Lisätietoja lapsiperheen erosta: >Palvelut > Perhepalvelut >Lapset, perheet >Ero lapsiperheessä eeva-hankkeen ohjaajiin saa yhteyden sähköpostitse: 17

18 [TERVEyS ] [teksti]päivi KARVINEN [kuva]diabetesliitto &SydäNLIITTO Marevania käyttävä voi säilyttää mieluisat vihreät ruoka-aineet ruokavaliossaan, kun muistaa kohtuukäytön ja tasaisuuden. Marevan-lääkitystä käyttävä voi syödä tavallista Marevan-hoidon ruokavaliosta ei pitäisi ollenkaan puhua, koska sellaista ei ole. On olemassa sydänystävällinen ruokavalio, joka sopii kaikille. Marevania käyttävävoi säilyttää mieluisat vihreät ruokaaineet ruokavaliossaan, kun muistaa kohtuukäytön ja tasaisuuden. Miksi kasvikset ja vihannekset ovat tärkeitä? Ihmisen hyytymistekijäjärjestelmä tarvitsee K-vitamiinia. Marevan-hoidossa haetaan tasapainoa veren hyytymiseen tarvittavan K-vitamiinin ja hyytymistä estävän lääkkeen välille. K-vitamiinia saadaan pääasiassa kasviksista. Hyytymistasapainon vuoksi on tärkeää, että K-vitamiinia saadaan tasaisesti päivittäin. On huomattu, että monipuolisesti kasviksia ja vihanneksia käyttävillä on parempi hoitotasapaino. Marevan-hoitoa aloittavalle määritetään hänelle sopiva lääkeannostelu. Lääkkeen annostelu etsitään potilaan ruokavalioon sopivaksi. Jos ruokavalio on terveellinen, sitä onsyytä jatkaa. Lautasmallin mukainen sydänystävällinen ruoka sopii erinomaisesti Marevania käyttävälle. Luontaistuotteiden ja rohdosvalmisteiden käyttöä ei suositella hoidon aikana. Lautasmallin idea on, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla ja neljännes perunalla, tummalla pastalla tai riisillä. Yksi neljännes täytetään vähärasvaisella ja -suolaisella lihalla, kanalla, kalalla tai palkokasveilla. Lisänä voi olla pala vähäsuolaista täysjyväleipää ja kasvimargariinia sekä lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää. Miksi Marevan-hoito ei pysy tasapainossa? Marevan-hoidossa lääkkeen vaikutusta mitataan säännöllisillä verikokeilla. INR-arvo (International Normalized Ratio) kertoo veren hyytymisnopeudesta. INR-arvon perusteella annostellaan tarvittava lääkemäärä. Yksilöllisen hoitotason määrää lääkäri. Yleisin hoitotaso on 2 3. Kun INR on alle hoitotason (alle 2), tarvitaan lisää lääkettä. Kun INR on yli hoitotason (yli 3), lääkettä vähennetään. Kun Marevania käyttävän INR-arvo nousee yli hoitotason (yli 3tai 3.5), syynä on harvoin ruokavalion muutos. Jos ruokavalio on aiemmin sisältänyt kasviksia ja vihanneksia ja ne jätetään yhtäkkiä pois, INR-arvo voi nousta. Yleisempiä nousun syitä ovat voinnin muutos, kuten jokin infektio-, tulehdustauti, ripuli, yleisvoinnin lasku, syömättömyys, uudet lääkkeet tai muutokset jo käytettävissä olevan lääkkeen määrässä tai alkoholin käyttö. Marevan-hoitoa saavan ei ole hyvä käyttää greippiä tai karpaloa, koska ne lisäävät varfariinin vaikutusta. Aktiivinen laihduttaminen saattaa vaikuttaa sekä K-vitamiinin saantiin että Marevanin imeytymiseen. Tarkka INRseuranta ontarpeen laihduttamisen aikana. Paastoa eisuositella Marevan-hoidon aikana. Jos INR-laskee alle hoitotason (alle 2)syynä voi olla ruokavalion muutos. Marja- ja satokausien vaikutus näkyy joillakin matalimpina INRarvoina. Jos nauttii tavallista enemmän marjoja ja vihanneksia, on syytä käydä tihennetysti INR-kontrollissa. Tummanvihreissä kasviksissa ja vihanneksissa on runsaasti K-vitamiinia. Näitä ovat ruusu- ja lehtikaali, pinaatti sekä nokkonen. Niitä kannattaa käyttää vain pieniä määriä kerrallaan ja osana muuta ruokaa. Runsaasti K-vitamiinia on myös useissa maustevihanneksissa, kuten persiljassa, ruohosipulissa, basilikassa ja tillissä. 18

19 ruokaa Verenohennushoitoa saavien potilaiden osuus on noin kaksi prosenttia väestöstä. Tällä hetkellä Suomessa yleisin verenohennushoito on varfariini (lääkemerkki Marevan). Hoitoa käytetään, kun potilaalla on lisääntynyt riski saada verisuonitukos tai jo olemassa olevan tukoksen hoitamiseksi. Marevan salpaa maksassa useampia hyytymistekijöitä ja estää näin K-vitamiinin vaikutusta. Marevan-hoito edellyttää aina verikoekontrolleja (INR) laboratoriossa. Marevan-hoidossa potilaalla on yksilöllinen viikkoannostelu. Marevan-hoidossa on tärkeää lääkkeiden oikea ja säännöllinen otto. Jos lääke jää ottamatta, se näkyy matalampana INR-arvona. uusia lääkkeitätulossa Marevanin korvaavia lääkkeitä ontullut ja tulossa markkinoille. Niiden käyttö onsuomessa vielä vähäistä. Uusien lääkkeiden etu on se, ettei niissä ole ruoka-aine rajoituksia ja laboratoriokokeiden määrä on vähäisempi. Asiantuntijat arvioivat, että Marevan tulee säilyttämään asemansa ensisijaisena verenohennuslääkkeenä vielä jonkin aikaa. Lähteet ja lisätietoa: Päivi Karvinen Marevan-hoitaja Armilan terveysasema p , ma pe klo Sydänliitto: [teksti]päivi POKKINEN [kuva]kimmo METSäLä Säännöllistä,oikeaoppista terveysliikuntaa voiverrata lääkkeeseen, tietävät fysioterapeutti Lassi Valkeapää ja Olavi Ahokas. tulppa-ryhmästä tietoa ja vertaistukea Olavi Ahokas osallistui ensimmäiseen Parikkalassa pidettyyn Tulpparyhmään vuonna Takana oli sydänoireita japallolaajennus. Ryhmässä tuli tunne, ettei tässä sittenkään ole alimmaisena aidan vitsaksena. Eri ikäisiä ja kuntoisia kohtalotovereita oli paljon. Tiedollinen anti oli hyvä, mutta vertaistuki oli itselleni tärkeintä, Ahokas miettii. Myöhemmin hän on ollut itsekin mukana vertaisohjaajana. Tulppa-ryhmät ovat Sydänliiton kehittämiä perusterveydenhuollossa toteutettavia vertaisryhmiä valtimotautipotilaille sekä niille, joilla on hoitoa vaativia valtimotaudin vaaratekijöitä. Ohjelma soveltuu myös lievän aivoverenkiertohäiriön sairastaneille. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Lisäksi on kaksi seurantapaamista. Kokoontumiset kestävät 2,5 3 tuntia. Ohjaajina ovat terveydenhuollon ammattilaiset. Eksotessa toimii 33 tulppa-koulutuksen saanutta ohjaajaa. Ryhmiä järjestetään alueen terveysasemilla. Liikuntaonlääkettä Tapaamisilla on oma teemansa, kuten valtimotaudin riskitekijät, lääkehoito, ravinto, liikunta, mieliala, oireiden seuranta jaensiapu. Liikunta jayhdessä tekeminen ovat osa tapaamisia. Fysioterapeutti Lassi Valkeapää toimii Parikkalassa Tulppa-ryhmien toisena ohjaajana. Hänen mukaansa vaikein haaste on saada aikuinen ihminen muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisemmiksi. Säännöllistä, oikeaoppista terveysliikuntaa voi verrata lääkkeeseen. Liikunnalla ja sydänystävällisellä ruokavaliolla voidaan jo tapahtuneita valtimonahtaumamuutoksia jopa pienentää, Valkeapää painottaa. Valkeapään mukaan joka ryhmässä on ollut superonnistujia. Heille liikunnasta ja terveellisistä ruokailutottumuksista on tullut jokapäiväistä iloa. Moni on lopettanut tupakanpolton ja alkoholin käyttö onvähentynyt. Aina mukana on myös heitä, joilla terveyskäyttäytymisen muutos ei ole onnistunut kovin hyvin, mutta heillekin on jäänyt muistijälki opituista asioista odottamaan myöhempää onnistumista, Valkeapää mainitsee. Lisätietoja Tulppa-ryhmistä: >Palvelut >Terveyskeskus > Muut palvelut tai tulppakoordinaattori Tuula Pekkanen,p klo12 13 ja Outi Pöyhönen p

20 Joko tutustuit Hyvis.fi-palveluun? hyvis-sivuilleonkoottu luotettavaa tietoa ja vinkkejä omaan ja läheistenhyvinvointiin. Jatkossa Hyvis.fi on myös kanava erilaisiin sähköisiin palveluihin. Tulevaisuudessa omalla kotitietokoneella voi käyttää yhä useampia sosiaalija terveydenhuollon palveluja, kuten ajanvarausta, erilaisia lomakkeita jasairauksien omahoitoa. turvallinen viestinvälitys tuo terveydenhuollon ammattilaisen kotikoneelle Tietoturvan takia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita eipalvella tavallisen sähköpostin välityksellä. Hyvis-nettisivujen kautta voi ottaa turvallisesti yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Hyvissivuilla tehdään ensin sähköisen asioinnin sopimus, jonka perusteella saa asiointioikeuden palveluun. Tällä hetkellä turvallinen viestinvälitys on jo käytössä kirurgisten rintapotilaiden ja gastroenterologisten potilaiden hoidossa sekä osassa Eksoten terveysasemia. Kysy sähköisen asioinnin mahdollisuutta hoitavasta yksiköstäsi! Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg Minkälaista asiakaslehteä sinä haluaisit lukea? Mielipiteesi on meille tärkeä. Lähetä palautetta ja kehittämisideoita käsissäsi olevasta Eksoten asiakaslehdestä mennessä Eksoten viestintäyksikköön. Voit lähettää palautteesi alla olevalla lomakkeella postitse (Eksote maksaa postimaksun) tai sähköpostilla osoitteeseen Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto. Eksote Mielestäni tämän lehden mielenkiintoisin juttu on: Toiseksi mielenkiintoisin juttu on: Vastaajien keskenarvotaan kirjapalkinto! Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Vähiten mielenkiintoa herätti juttu: Näin haluaisin kehittää Eksoten asiakaslehteä: Yhteystiedot (jos haluat osallistua arvontaan): Nimi: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tunnus VASTAUSLäHETYS Osoite: Puhelin/sähköposti:

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Taina Jaako Eksote, hoivajohtaja 29.8.2016 Valvanne Symposium IV Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013 Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuonna 2013 YLEISTÄ PALVELUISTA 1/2 Kuopio järjestää Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuoden 2013 austa ähtien Kuopion termit: perusturvan ja terveydenhuoon paveut

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki Merja Tepponen Omaishoitajat Etelä-Karjalan alueella Ikä 2013 2014 2015 Imatra 2015 Yhteensä 2015 18-64- vuotiaat 339

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot