TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTOON"

Transkriptio

1 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTOON Kari Stenman Juhani Talvela Lea Värtö Kotka 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 62.

2 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2010 ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto SELVITYSTYÖN TAUSTA YLEISKUVAUS VÄLINEHUOLLON TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ MITÄ CAREASSA TULEE HUOMIOIDA Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto Instrumenttien hankinnat ja määrät TOIMINANOHJAUSJÄRJESTELMÄN HANKINNAN TAVOITTEET Hyödyt välinehuoltotyön näkökulmasta Hyödyt välinehuollon asiakkaan näkökulmasta MERKINNÄT INSTRUMENTTEIHIN JA/TAI KOREIHIN KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN HANKINTAAN LIITTYVÄT ARVIOT Logica Oyj:n toiminannaohjausjärjestelmä Gemini Getinge Oy:n toiminnanohjausjärjestelmä T-DOC Laserilla Oy Finn-ID Oy:n lukijat ja/tai langattomat lukijat Toiminnanohjausjärjestelmän kokonaishinta-arvio LIITTEET Järjestelmätoimittajien referenssejä... 26

4

5 1. Johdanto Tämän esiselvityksen on tehnyt KymiTechnology Kymenlaakson keskussairaalalle. Kymenlaakson keskussairaalalla oli tarve selventää ja tarkentaa suunnitteilla olevaa välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän järjestelmähankintaa sekä siihen liittyviä toiminnan ja palveluprosessien kehittämistarpeita. KymiTechnology on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekniikka ja liikenne toimialan palvelukonsepti, jolla ammattikorkeakoulu tarjoaa osaamistaan etupäässä alueen yrityksille ja yhteisöille. Esiselvityksen tuotoksena tämä dokumentti antaa keskussairaalalle eväitä tulevan järjestelmähankinnan toteuttamiseen. Se yksilöi alueita, joilla ammattikorkeakoulu voi olla jatkossakin mukana avustamassa keskussairaalan järjestelmähankinnan toteuttamista ja onnistumista sekä toimintojen ja palveluiden innovatiivista kehittämistä. Esiselvityksen arviot tehdään Kymenlaakson keskussairaalan välinehuoltoon, joten Kuusankosken aluesairaalan välinehuolto ei kuulunut esiselvityksen piiriin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Etelä-Karjalan keskussairaalan välinehuoltoyksiköltä tiedusteltiin halukkuutta osallistua toiminnanohjausjärjestelmän esiselvitykseen sekä yhteisen järjestelmän hankintaan. Heillä ei ollut tällä hetkellä mahdollisuutta osallistua tähän hankkeeseen. 5

6 2. SELVITYSTYÖN TAUSTA Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liikelaitos Kymenlaakson sairaalapalvelut tuottaa välinehuollon palveluja Kymenlaakson keskussairaalassa. Välinehuoltoon kaavaillun toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäinen alkukartoitus tehtiin jo vuonna Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt. Vuonna 2010 Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu alkoivat tehdä yhteistyötä kesken jääneen asian eteenpäin viemiseksi. Ammattikorkeakoulun palvelukonseptin kannalta yhteistyön lähtökohtana on ammattikorkeakoulun pyrkimys edistää alueen yritysten ja yhteisöjen toimintaa ja kasvua sekä halu tunnistaa ja määrittää konkreettisia projektiaihioita, joilla yhteistyötä voitaisiin syventää. Keskussairaalan välinehuollon kannalta yhteistyön taustalla oli näkemys toiminnanohjausjärjestelmän välttämättömyydestä sekä omien resurssien ja osaamisen niukkuus kohta käsillä olevan hankinnan toteuttamisessa. Toiminnanohjausjärjestelmän tarve perustuu siihen, että laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista sisältää kohtia tuoteturvallisuudesta. Olennaisesti siihen liittyy mm. potilaiden hoidossa käytettävien välineistön jäljitettävyys. Potilasturvallisuuden kannalta on merkittävää tietää, onko leikkaussaliin menevä instrumentti varmasti käynyt huolto- ja sterilointiprosessin kaikki vaiheet läpi ja onko se oikein pakattu. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) sekä asetus (1506/1994) vaatimukset valmistukseen (lähinnä steriilituotteet) ja ammattimaiseen käyttöön (koulutus, kokemus, tuoteturvallisuus jne.) Standardit: CR 14060:2000 Medical device traceability (jäljitettävyys) SFS EN Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sterilointi, vaatimukset steriilille merkinnälle SF EN ISO AC:n Terveydenhuollon tuotteiden sterilointi, validointi ja eräkohtainen valvonta SFS EN ISO Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, sterilointi Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmällä uskotaan olevan mahdollista tehostaa toimintaa, säästää kustannuksia ja parantaa asiakaspalvelua. 6

7 3. YLEISKUVAUS VÄLINEHUOLLON TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Toiminnanohjausjärjestelmiä on käytössä ja saatavilla lukuisia erilaisia. Tyypillisesti toiminnanohjauksella tarkoitetaan ICT - pohjaista järjestelmää, jolla ohjataan yrityksen tai organisaation toimintaa ja optimoidaan käytössä olevia resursseja. Välinehuollon toiminnanohjauksella tarkoitetaan välinehuollon huoltoprosessissa olevien instrumenttien ja laitteiden kiertokulun seurantaa. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla välinehuolto saa nykyistä tarkemman tiedon siitä, missä instrumentit ja laitteet ovat ja minne ne ovat seuraavaksi menossa. Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmiä on Suomessa käytössä jo lähes kaikissa keskussairaaloissa (katso laitetoimittajien referenssit tämän raportin lopusta). Kymenlaakson nyt käsillä oleva hanke voikin hyödyntää runsaasti eri puolilta jo saatuja kokemuksia toiminnanohjausjärjestelmistä. SAP on yleinen toiminnanohjausjärjestelmä suurissa organisaatioissa. Careassa on käytössä SAP-järjestelmä, jota käytetään materiaalihallintaan. Siihen sisältyy osto- ja myyntitoiminnat, tarjouskäsittely, varastonhallinta sekä laskutus. SAP toimii myös apuvälineyksikön toiminnanohjausjärjestelmänä. Tämän esiselvityksen yhteydessä Carean IT-palveluiden tuottajalta on pyydetty arvio SAP-järjestelmän soveltuvuudesta välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmäksi. IT-palveluiden tuottajan asiantuntijan mielestä perusprosessi tilaamisesta toimittamiseen todennäköisesti onnistuisi, mutta monenlaisia haasteita olisi odotettavissa, jotta järjestelmä toimisi, niin kuin sen kuuluisi toimia. Suurimpana haasteena hän pitää pesukoneiden ja muiden älykkäiden laitteiden integrointia toiminnanohjausjärjestelmään. Näitä varten pitäisi rakentaa kokonaan uudet liittymät, eikä hän osannut sanoa, olisiko kaikelle tiedolle olemassa kenttä, johon ne voidaan tallentaa. Hänen mielestään niistä tulevan tiedon määrä ja frekvenssi voisivat olla haastavia. SAP-järjestelmä kun ei ole yleensä parhaimmillaan erittäin yksityiskohtaisessa ja paljon tietoa tuottavissa teknisissä toiminnoissa. Toteuma-ajan hallinta ja seuranta pesuprosessissa saattaa olla työläs rakentaa, varsinkin jos ei voida tai saada käyttää vakiotyövaiheaikoja. Myös käyttöliittymän rakentaminen loppukäyttäjille riittävän yksinkertaiseksi ja helpoksi saattaa edellyttää esimerkiksi portaalin käyttämistä ja siinäkin täysin räätälöityä ratkaisua. Carean käyttämässä SAP-järjestelmässä 2D-viivakoodin lukemiseen ei vielä löydy ratkaisua, vaan ainoa viivakoodi jota järjestelmä tukee, on perinteinen 1D-viivakoodi. Luotettavan työmääräarvion ja ratkaisuehdotusten saaminen edellyttää Fujitsun konsulttityötä, jossa ovat mukana välinehuollon, Medi-IT:n ja Seutulaskennan edustajat. 7

8 Muiden sairaaloiden kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että SAP järjestelmä ei ole saavuttanut suosiota välinehuollon toiminnanohjausta rakennettaessa. Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmä muodostuu tyypillisesti seuraavanlaisista rakennuspalikoista: 1. Instrumentteihin, laitteisiin ja koreihin tulevat tunnisteet. 2. Tunnisteiden lukemiseen sopivat lukijalaitteet kaikkiin työpisteisiin. 3. Työpisteisiin tulevat tietokoneet, joihin lukijalaitteet yhdistetään tai langattomien lukijalaitteiden vaatima WiFi-langaton verkkoympäristö lukupisteiden alueelle. 4. Toiminnanohjausjärjestelmän palvelinympäristö. 5. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöliittymät jokaiseen käyttöpisteeseen. Lisäksi hankintaan liittyviä asioita ovat: 6. Lukijajärjestelmän integrointi toiminnanohjausjärjestelmään. 7. Toiminnanohjausjärjestelmän ja SAP -järjestelmän integrointi. 8. Mahdollisesti muiden järjestelmien integrointi (esimerkiksi pesu- ja sterilointilaitteet). 9. Järjestelmien toteutuksen suunnittelu- ja asennustyöt. 10. Käyttäjäkoulutukset ja teknisen tuen palvelut. 11. Sidosryhmäkoulutukset ja tiedotustoimenpiteet. 12. Lähtötietojen kerääminen ja tuottaminen toiminnanohjausjärjestelmään (paljonko on syötettävä instrumentteja, käyttäjien henkilötiedot, jne.). 13. Järjestelmän käyttöönottotoimenpiteet. 14. Käyttöönoton seuranta ja tukitoimet. 15. Vaikuttavuuden arviointi. 16. Jatkokehityksen suunnittelu. Toiminnanohjausjärjestelmän toteuttaminen ei ole missään nimessä pieni ja yksinkertainen toimenpide. Toiminnanohjauksen käyttöönotto muuttaa perusteellisesti välinehuollon työprosessit, palveluiden tuotannon, asiakasrajapinnan toiminnot sekä johtamisen ja raportoinnin käytännöt. Sen onnistunut käyttöönotto merkitsee henkilöstön vahvaa sitouttamista, asiakkaiden opastusta ja neuvontaa uusiutuvien palveluiden käyttämiseen sekä laitetoimittajien kanssa tehtävän yhteistyön uudistamista merkintäteknologioiden käyttöönottamiseksi. 8

9 4. MITÄ CAREASSA TULEE HUOMIOIDA 4.1 Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto Välinehuolto toimii Kymenlaakson keskussairaalan pohjakerroksessa, jossa tuotteet puhdistetaan, desinfioidaan, pakataan ja steriloidaan. Esikäsittely sisältää koneellisen tai käsin tehtävän esipesun, ja se suoritetaan asiakasyksiköissä. Kymenlaakson Tekonivelkeskuksesta kuitenkin kuljetetaan välineet likaisina välinehuoltoon. Ulkoisia asiakkaita ovat Tekonivelkeskuksen lisäksi keskussairaalan kaikki osastot eli vuode-, leikkaus- sekä päiväkirurgian osastot, poliklinikat, sairaala-apteekki, Kymijoen Työterveys, Kymijoen ravintopalvelut sekä Kotkan kaupungin perusterveydenhuollon eri yksiköt lukuun ottamatta hammashoitoloita. Sen sijaan Kymenlaakson sairaalapalvelut -liikelaitoksen yksiköt (radiologia, kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratoriot sekä kliinisen neurofysiologian laboratorio) ovat sisäisiä asiakkaita. Careassa, Kymenlaakson sairaalapalveluiden liikelaitoksessa, on kaksi välinehuoltokeskusta, jotka toimivat Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Kuusankosken aluesairaalassa Kouvolassa. Kymenlaakson keskussairaalan välinehuoltoyksikössä työskentelee 20 välinehuoltajaa, osastonhoitaja ja välinehuoltopäällikkö. Välinehuoltajista kolme työskentelee leikkausosastolla olevassa välinehuollon työpisteessä. Välinehuolto palvelee palvelutunnin hinnalla päiväkirurgian yksikköä, endoskopiapoliklinikkaa, kliinisen kemian laboratoriota ja teho-osastoa. Näissä kussakin työpisteessä työskentelee yksi välinehuoltaja, ja loput 13 työskentelevät välinehuoltokeskuksessa. Instrumenttien kuljetuksesta välinehuollon ja asiakkaiden välillä vastaa sairaalan logistiikkayksikön kuljetusyksikkö sekä pikalähetti. Kuljetuksista vastaavat myös välinehuoltajat ja ostopalveluina kuljetusliike. 9

10 Osasto/ Yksikkö Kymenlaakson sairaalapalvelut Välinehuolto, KOKS Huolletut ja pakatut hoitovälineet Välinehuoltoprosessi Pesu ja desinfektio monikäyttöisille hoitovälineille Esikäsittely monikäyttöisille hoitovälineille Kuljetus Välinehuolto Välinehuoltaja pesu Työohjeet Vaunupesukone Lämpödesinfektiopesukone Pesu- ja desinfektio Käsin pesu Desinfioiva ultraäänipesukone v.2010 Rumpupesukone Välinehuoltaja kuivaus Kuivaus Työohjeet Kuivaus -tunneli Lämpödesinfektiopesukone Kuivauskaappi Paineilma Taitos/ pyyhe Välinehuoltaja pakkaus Oh/ vhp Työohjeet Toimintakunnon ja puhtauden tarkastaminen Pakkaaminen Poisto Ei Korjaus Sterilointikääre Sterilointipussi Kontainer Elintarvikemuovi ja -paperi Välinehuoltaja sterilointi Sterilointi Desinfektiokierto Työohjeet Höyryautoklaavit Plasmasterilointi Kas Jakelu Välinehuoltaja jakelu Varastointi ja jakelu Ei Osasto/ Yksikkö Tilaukset Kuljetus Kuva 1. Välinehuoltoprosessi 10

11 4.2 Instrumenttien hankinnat ja määrät Välinehuolto vastaa perusinstrumentaation hankinnasta. Hankittavia instrumentteja on välinehuollossa erilaisina tuotteina 964 kpl. Instrumentit on jaettu kahteen tavararyhmään, jotka ovat: yleisinstrumentit erikoisinstrumentit erilaista instrumenttia 729 erilaista instrumenttia Välinehuollon instrumenttihankinnat vuosina vuosi hankittu määrä, kpl hankinnan arvo, , , , ,79 Vuonna 2010 tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana on hankittu 607 kappaletta instrumentteja, joiden arvo on ,27. Tämän lisäksi syksylle 2010 on tulossa noin euron hankinnat. Vuonna 2011 on tulossa kolmen vuoden puitejärjestelyyn perustuva hankinta, noin euroa ja lisäksi äkilliset, ei suunniteltavissa olevat hankinnat. Välineistön huoltoprosessi alkaa asiakkaan välineistön huoltotarpeista ja välineiden huollolle asetetuista puhtaustaso- ja huoltovaatimuksista. Välinehuoltoprosessi sisältää potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävän monikäyttöisen välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, tarkastuksen, pakkauksen, steriloinnin, varastoinnin sekä desinfioitujen ja/tai steriloitujen tuotteiden toimittamisen asiakkaalle. Välinehuoltokeskukseen lähetetyille esikäsitellyille ja/tai esikäsittelemättömille välineille valitaan soveltuva huoltoprosessi. Huoltoprosessin valintaan vaikuttavat muun muassa valmistajan antamat huolto-ohjeet, kiireellisyys, välineen valmistusmateriaali, välineen ominaisuudet, kokoonpano, käytettävissä olevat sterilointimenetelmät ja pakkausmateriaalit. Välinehuoltoprosessiin tulevien välineiden tulee olla malliltaan mahdollisimman yksinkertaisia ja mahdollisimman vähän eri materiaaleja sisältäviä. Niiden tulee olla helposti puhdistettavia ja kestää hyvin sekä lämpöä, kosteutta että paineen vaihteluita. Tarvittaessa lämpöherkät välineet voidaan kemiallisesti desinfektioina ja steriloida. Välineistön huoltoprosessin haasteena ovat välineet, tutkimuslaitteet ja instrumentit, joiden valmistukseen on käytetty useita huonosti tai eri tavalla huoltotoimia sietäviä materiaaleja. Lisäksi rakenne saattaa olla monimutkainen ja onteloinen, minkä vuoksi väline on vaikea huoltaa ja steriloida. 11

12 5. TOIMINANOHJAUSJÄRJESTELMÄN HANKINNAN TAVOITTEET Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan parantaa instrumenttien huoltoprosessin hallintaa ja jäljitettävyyttä. Sillä voidaan kerätä tehokkaasti tietoa laatupoikkeamista ja ruuhkahuipuista sekä seurata välineistön elinkaarta ja kustannuksia. Myös leikkausvälineistön tuntemuksen laajentaminen ja ylläpito sekä välinevaraston ajan tasalla pitäminen helpottuvat järjestelmän avulla (kuva 2). Lähtökohtana on kokonaisratkaisu, jolla saadaan koko välinehuoltoprosessi haltuun. Järjestelmän avulla viranomaisvaatimukset täyttyvät ja instrumenttien jäljitettävyys nousee nykystandardien vaatimalle tasolle. Kattavat raportit tuovat esiin tunnusluvut, mittarit, prosessin kuormituksen ja läpimenoajat. Työn tehokkuus paranee merkittävästi, ja kustannusrakenteesta tulee läpinäkyvä. Toiminnanohjausjärjestelmällä voidaan mallintaa ja yhtenäistää välinehuoltoprosessi eri työpisteissä. Samalla täyttyvät viranomaisvaatimukset jäljitettävyydestä ja dokumenttien säilytyksestä. Hankintojen eli instrumenttien, laitteiden ja materiaalien optimointi tulee automaattiseksi. Järjestelmän avulla prosessin kehittäminen johtaa toimintojen virtaviivaistumiseen, jonka kautta taas resurssien oikea kohdentaminen on helppoa. Järjestelmä on oiva apuväline henkilökunnan perehdytykseen, sillä tiedot työohjeista ja työmenetelmistä liitetään huollettaviin tuotteisiin. Toiminnanohjausjärjestelmässä on dokumentaatio välineistön koko elinkaaresta. Nykyinen melko suuri instrumenttien hävikki pienentyy dramaattisesti, sillä tunnistamisteknologian ansiosta tiedetään, missä vaiheessa prosessia instrumentti milloinkin on. 12

13 Kuva 2. Leikkausinstrumenttien kierto 13

14 5.1 Hyödyt välinehuoltotyön näkökulmasta monikäyttöisten instrumenttien ja hoitovälineiden huoltoprosessin hallintaa välineistön jäljitettävyyttä läpimenoaikojen seurantaa järjestelmä parantaa merkittävästi asiakasyhteistyötä varmistaa tuotannon laadun tietoa välineistön elinkaaresta tietoa kustannuksista mahdollistaa tuotekohtaisen hinnoittelun 5.2 Hyödyt välinehuollon asiakkaan näkökulmasta järjestelmä parantaa merkittävästi asiakasyhteistyötä reaaliaikainen tieto välineiden saatavuudesta ja sijainnista asiakkaan varastonhallinnan apuväline dokumentoitu informaatiokanava mahdollistaa hoitotapahtumassa käytettyjen välineiden tiedon siirron potilaan hoitokertomukseen huoltotilauksen tekeminen automatisoituu Tavoitteena on työprosesseja helpottavan reaaliaikaisen tiedon saaminen. Välinehuoltajan työssä on tärkeä tietää leikkaus- ja hoitovälineistön käyttötarve asiakasyksikössä sekä oman työn suunnittelun kannalta huoltoon tulevat välineet. Merkintäteknologiainformaation avulla välinehuollossa pystytään ohjeistamaan huollettavat tuotteet niin, että huolto-ohjeiden etsimiseen ei kulu aikaa eikä virheellisiä huoltoja tehdä. Työhön liittyvien muistitekijöiden epävarmuus poistuu järjestelmästä saatavien tietojen avulla. 14

15 silöllisillä tunnisteilla niin, että yksittäisen instrumentin koko historia ja käyttökohteet saadaan dokumentoiduksi ja tarvittaessa selvitetyksi. Instrumenttien yksilöllinen merkintä ei kuitenkaan ole aina mahdollista tai järkevää. Hyvin 6. MERKINNÄT INSTRUMENTTEIHIN JA/TAI KOREIHIN pienten instrumenttien (esim. neulojen) merkitsemiseen ei nykyisin löydy sopivia tekniikoita. On myös päätettävä ulotetaanko merkitseminen mahdollisuuksien mukaan jokaiseen instrumenttiin vai tyydytäänkö esim. leikkauskorien merkitsemiseen. Mikäli Välinehuollon instrumentit prosessissa ja/tai korit olevat merkitään instrumentit yksilöllisillä voidaan tarvittaessa tunnisteilla, merkitä voidaan yksilöllisillä tunnisteilla niin, että yksittäisen instrumentin koko historia ja käyttökoh- nykyisiteet melko saadaan helposti dokumentoiduksi päätyä 2D-viivakoodin ja tarvittaessa selvitetyksi. käyttöön. Instrumenttien Kuvan 3 esittämä yksilöllinen merkintä on tyypillinen ei kuitenkaan merkintäteknologia. ole aina mahdollista tai Tunniste järkevää. luetaan Hyvin pienten prosessin in- eri 2Dviivakoodstrumenttien (esim. neulojen) merkitsemiseen ei nykyisin löydy sopivia tekniikoita. On myös sopivalla päätettävä lukijalaitteella ulotetaanko merkitseminen (kuva 4). mahdollisuuksien mukaan jo- vaiheissa kaiseen instrumenttiin vai tyydytäänkö esim. leikkauskorien merkitsemiseen. Tunnisteen Mikäli instrumentit merkitys ja/tai perustuu korit merkitään mahdollisuuteen yksilöllisillä tunnisteilla, automatisoida voidaan instrumentti nykyisin melko helposti päätyä 2D-viivakoodin käyttöön. Kuvan 3 esittämä 2D-viivakoodi on tyypillinen merkintäteknologia. Tunniste luetaan prosessin eri vaiheissa ja/tai kori. Tällöin voidaan toteuttaa työprosessien tueksi järjestelmä joka opastaa sopivalla ja lukijalaitteella tukee instrumenttinen (kuva 4). pesu-, tarkastus-, pakkaus-, sterilointi ja varastointityötä. Tunnisteen merkitys Instrumenttipakkauksia perustuu mahdollisuuteen ja leikkauskoreja automatisoida luetaan instrumentti myös ja/ niiden asiakkaiden tai kori. Tällöin luona voidaan ja todellisissa toteuttaa työprosessien käyttökohteissa. tueksi järjestelmä Tämä mahdollistaa joka opastaa ja instrumenttien Instrumenttipakkauksia ja/tai korien reaaliaikaisen ja leikkauskoreja sijaintitiedon luetaan myös tallentamisen niiden asiakkaiden toiminnanoh- luo- tukee instrumenttinen pesu-, tarkastus-, pakkaus-, sterilointi ja varastointityötä. na ja todellisissa käyttökohteissa. Tämä mahdollistaa instrumenttien ja/tai korien reaaliaikaisen sijaintitiedon tallentamisen toiminnanohjausjärjestelmään ja sitä jausjärjestelmään ja sitä kautta välinehuollon hyppysiin. kautta välinehuollon hyppysiin. Kuva 3. 2D-viivakoodi Kuva 3. 2D-viivakoodi 15

16 Kuva 4. Viivakoodinlukija 2D-viivakoodi voidaan tehdä instrumenttiin joko lasermerkintänä tai tarrakiinnikkeenä. Lasermerkintä tehdään yleensä välinehuollon ulkopuolella, jolloin instrumentit lähetetään erissä lasermerkinnän ammattilaiselle. Jos käytetään tarrakiinnikettä, ne voidaan liimata instrumentteihin välinehuollossa. Kuvassa 5 on esimerkki tarrakiinnikkeellä merkitystä saksista. Kuva 5. Tarrakiinnikkeellä yksilöity instrumentti 16

17 Pakkauslinjan työjonolla näkyvät kaikki pakattavissa olevat ja pian pesusta valmistuvat tuotteet. Leikkauskorit ja merkityt instrumentit tunnistetaan lukijalaitteella pakkauslinjalla. Lukijalaitteella luettu leikkauskori tai instrumentit näkyvät pakkauslinjan näytöllä. Ohjaava pakkaus tukee käyttäjää pakkaamaan oikein, tarjoamalla mm. kori- ja rivikohtaisia ohjeita sekä havainnollisia kuvia. Ohjaava pakkaus-näyttö tukee myös instrumenttien automaattista tunnistamista. Järjestelmä ilmoittaa, kun oikeanlainen instrumentti on lisätty leikkauskoriin tai jos luettu instrumentti ei siihen kuulu. Käyttäjälle järjestelmä ilmoittaa, kun leikkauskori on oikein pakattu ja kun sen voi lähettää eteenpäin. Näytölle saadaan myös yksittäisten instrumenttien huolto- ja kokoamisohjeita tekstein, kuvin tai videoiden avulla. Välinehuoltaja näkee asiakkaan kirjaamat kommentit sekä voi antaa asiakkaalle palautetta välinepakkauksesta. Yksilöllisesti merkittyjen instrumenttien hyödyt ovat: instrumentit ovat yksilöitä jokainen luenta tallentuu välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmään instrumentin kulkua ja käsittelyä voidaan seurata jokaisesta instrumentista voidaan tarkistaa sen sijainti, liikkeet sekä hankintahetki, hinta ja sille tehdyt huollot ja toimenpiteet instrumenttien vaiheet voidaan selvittää tarkasti ja ne voidaan jälkikäteen yhdistää tiettyyn potilaaseen ja hoitotilanteeseen kun instrumentille määritellyt käyttökerrat täyttyvät, voidaan instrumentti automaattisesti poistaa käytöstä tai viedä huoltoon instrumenttivarasto aina ajan tasalla varastonhallinta tehostuu, kun instrumentit sijoitetaan ohjatusti varastoon instrumenttien tila ja määrä selvillä huoltoon lähetettyjen välineiden hallinta hävikin pieneneminen. 17

18 Leikkauskorien merkitsemisen hyödyt ovat: pakkausvirheet vähenevät merkittävät hyödyt perehdyttämisessä järjestelmä ilmoittaa automaattisesti, mitä instrumentteja tiettyyn leikkaukseen menevässä korissa pitää olla jos jotakin instrumenttia ei ole saatavissa, järjestelmä ilmoittaa, millä se voidaan korvata kun kori otetaan vastaan leikkaussalissa, henkilökunta näkee välittömästi, jos jokin instrumentti on korvattu toisella salissa voidaan myös kirjata instrumentteihin liittyviä viestejä esimerkiksi huollon tarpeesta varastonhallinta tehostuu, kun leikkauskorit sijoitetaan ohjatusti varastoon leikkauskorien tila ja määrä selvillä laatutekijät: korit oikein, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. 18

19 7. KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN HANKINTAAN LIITTYVÄT ARVIOT Työryhmä pyysi kahdelta suurimmalta järjestelmätoimittajalta arvion siitä, mitä Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmä pitäisi sisällään. Toimittajien kanssa tehtiin myös arvioita siitä, kuinka monta laitetta (lukijat, tulostimet jne.) tarvitaan Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollon prosessin pyörittämiseen toiminnanohjausjärjestelmällä. Arvioita ja vertailuja tehtiin myös maamme johtavan lasermerkkausyrityksen sekä lukijalaitetoimittajan kanssa. 7.1 Logica Oyj:n toiminannaohjausjärjestelmä Gemini Logica on yritys joka on erikoistunut terveydenhuollon IT-ratkaisuihin. Se on kehittänyt toimintamalleja sekä niitä tukevaa tietotekniikkaa tiiviissä yhteistyössä terveydenhuolto-organisaatioiden kanssa. Logica käyttää kehitystyössä hyväkseen laajaa toimialaosaamistaan yhdessä IT-osaamisen kanssa. Välinehuollolla on tärkeä merkitys potilaan hoidossa. Tutkimuksessa ja hoidossa käytettävien välineiden on oltava oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikein huollettuina. Tämä parantaa myös potilasturvallisuutta. Logican kehittämä ratkaisukokonaisuus Gemini ohjaa prosessia, johon kuuluvat välineiden käyttö, pesu, desinfiointi, pakkaus ja sterilointi. Kiinteässä yhteistyössä välinehuollon ammattilaisten kanssa kehitetyssä ratkaisussa on huomioitu myös materiaalihallinto sekä potilaan hoitoketju. Modulaarinen tietojärjestelmä on integroitavissa haluttuihin IT-järjestelmiin. Geminiä voi käyttää tehokkaasti sekä useamman sairaalan ja keskitetyn välinehuollon muodostamissa kokonaisuuksissa että pienemmissä terveyskeskuksissa. Logican Gemini toiminnanohjausjärjestelmän toteutusprojektin elementit ovat : yksi Gemini ympäristö, jossa vain Kotkan ympäristö (mahdollisuus laajentaa) Kotkassa 15 Gemini työpistettä (välinehuollon toiminnot, yhtäaikaiset istunnot) + n. 50 tilaavaa asiakasta (WEB) + salitoiminnot (12 salia tai työpistettä) Gemini lisenssit ja käyttöönottoprojektiin liittyvät palvelut (projektihallinta, tekninen tuki ja asennukset, määrittely ja suunnittelu, koulutukset, käyttöönoton tuki). 19

20 Integraatiot: Taloushallinto: lisenssi + integraatiotyöt (määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, dokumentointi) Leikkausten hallinta: lisenssi + (perustiedot + suunnitelmat ja toteumat)+ integraatiotyöt Laiteliittymä: lisenssi + integraatiotyöt ja laiteliittymätyyppi Materiaalihallinnon liittymä: lisenssi + (perustietojen synkronointi + tilaustiedot) + integraatiotyöt 7.2 Getinge Oy:n toiminnanohjausjärjestelmä T-DOC Getinge on maailmanlaajuinen terveydenhoidon ja biotieteiden välineiden ja palvelujen tuottaja. Yhtiön palveluiden, välineiden ja tekniikan tuottaminen on jaettu kolmeen brändiin. ARJO-brändi vastaa hygienian, sairaanhoidon ja haavojen hoidon, GETINGE infektioiden tarkkailun ja ennaltaehkäisyn ja MAQUET kirurgisten työasemien, elvytyksen ja kriittisten hoidon välineiden ja palvelujen tuottamisesta. T-DOC-järjestelmä on modulaarinen sarja sovelluksia, jotka on suunniteltu nykyaikaisen sairaalan tarpeisiin eli steriloituihin tavaroihin liittyvään suunnitteluun, valvontaan ja dokumentointiin. Sovellukset on kehitetty suunnitteluun, dokumentointiin ja prosessien sekä työskentelyn tehostamiseen nykyaikaisessa välinehuollossa. Lisäksi T-DOC-järjestelmä tarjoaa välinehuoltokeskukselle tehokkaan varastovalvonnan sekä tarkan seurannan siitä, mitä palveluja yksittäiset asiakkaat saavat välinehuollosta. T-DOC-järjestelmän voi kytkeä suoraan lähes kaikkien Getingen pesudesinfiointilaitteiden ja sterilointilaitteiden ohjausjärjestelmään. Tiedot koneista kerätään ja tallennetaan myöhempää dokumentointia varten ja helposti haettaviksi. Jos suoraa kytkentää sterilointi- tai pesudesinfiointilaitteeseen ei ole käytettävissä, T-DOC:issa on helppokäyttöinen manuaaliliittymä, jonka ansiosta kaikki muut toiminnot ovat edelleen käytössä. Järjestelmä on helppo laajentaa minkä kokoiselle sairaalalle tahansa. Getinge T-DOC toiminnanohjausjärjestelmän toteutusprojektin elementit ovat: ohjelmisto laitteisto suunnittelu ja asennus koulutus mahdollisen SAP liittymän ohjelmointi T-DOC järjestelmään on saatavissa T-DOC Palvelusopimus, joka tarjoaa tukea ja päivityksiä järjestelmään erilaisin vaihtoehdoin. 20

21 Getingen ja Logican järjestelmin vertaaminen toisiinsa on melko vaikeaa. Ne toimivat hyvin pitkälti samalla periaatteella. Selvitystyön aikana tuli selväksi, että nämä kaksi toimittajaa hallitsevat välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmien markkinoita Suomessa. Eräänä yksityiskohtana voidaan mainita, että kumpikin järjestelmä tukee kosketusnäyttöteknologiaa, jonka avulla voisi virtaviivaistaa ja helpottaa työskentelyä esimerkiksi välinehuollon pakkauslinjalla. 7.3 Laserilla Oy Laserilla Oy on ammattitaitoinen lasermerkkauksen alihankkija teollisuudelle ja sairaaloiden välinehuolloille. Laserilla Oy on syventänyt erikoistumistaan lasermerkkausalaan, jossa asiakkaina ovat Suomen sairaaloiden ja terveyskeskuksien välinehuollot ja kirurgiset osastot. Laserilla Oy tuottaa muun muassa seuraavia palveluita: - lasermerkintöjä instrumentteihin - instrumenttien laseroituja erikoistarroja - leikkauskorin reunaan sijoitettavia irrotettavan tunnisteklipsin erikoistarroja - leikkauskorin reunaan sijoitettavia kiinteitä tunnistekilpiä ja erikoistarroja - erikoistarroja leikkauskorin kylkeen sijoitettavaan tunnistekilpeen - pesu- ja sterilointikorin tunnisteklipsin erikoistarroja - kontaineriin suoraa kiinnitettäviä erikoistarroja - kontaineriin tunnistelaatan lasermerkintöjä Yksilöivän merkinnän avulla sairaalavälineitä osataan käsitellä ja pakata oikein useita instrumentteja käsittäviin, leikkauksessa tarvittaviin välinepakkauksiin. Yksilöivän, kestävän ja instrumenttien vahingoittamattoman merkinnän tekeminen vaatii useita ammattisalaisuuden alla olevia työvaiheita ja teknisiä menetelmiä. Pitkän aikavälin henkilöityneet asiakassuhteet ovat mahdollistaneet hyvät toimintaedellytykset merkkauspalvellulle. Sairaaloille instrumenttien toiminnanohjausjärjestelmää myyvät Lociga Oy ja Gettinge Oy. Muita toimittajia ei käytännössä ole, ja Laserilla Oy toimii molempien kanssa läheisessä yhteistyössä. Molemmat toimittajat suosittelevat asiakkailleen Laserillan palveluja. Yritys on myös tehnyt useita vuosia yhteistyötä HUS-Desikon kanssa. Lasermerkinnät: Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa on tarkoitus merkitä instrumentteja yksilöidysti kappaletta. Leikkauskoreja ja kontainereita on Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa noin kappaletta. Ne merkitään tunnistekilvin ja tunnisteklipsein. 21

22 7.4 Finn-ID Oy:n lukijat ja/tai langattomat lukijat - välinehuollon palautusalue 2 kpl - välinehuollon pakkausalue 7 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 2 kpl - päiväkirurgian välinehuolto 1 kpl - leikkaussalit ja niiden varastot 4 15 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 1 kpl Lukijoiden valintaan vaikuttaa se, käytetäänkö instrumenttien lasermerkintään itse instrumenttiin tehtävää merkintää vai laseroitua erikoistarraa. Jotta itse instrumenttiin tehtyä merkintää pystytään lukemaan, on käytettävä DPM-lukijaa. DPM lukija on ainut lukijatyyppi, jolla pystytään tekemään instrumenttitasoista kirjaamista HUS Desikon tapaan. DPM lukijat ovat aina langallista mallia, ja ne ovat suoraan kiinni PC:ssä USB kaapelin välityksellä. DPM-lukija settiin sisältyvät tarvittavat kaapelit sekä Finn ID:n suorittama konfiguraatio haluttuun taustajärjestelmään. Langattomalla ns. tavallisella kamerakoneistolla varustetulla lukijalla pystytään lukemaan laseroitua erikoistarra sekä esimerkiksi steriilipussien, leikkauskorien ja kontainereiden tunnistetietoja. Tulostimet: - välinehuollon pakkausalue 3 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 1 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 2 kpl Päätteet ja näytöt - välinehuollon palautusalue 2 kpl - välinehuollon pakkausalue 7 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 2 kpl - päiväkirurgian välinehuolto 1 kpl - leikkaussalit ja niiden varastot 4 15 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 1 kpl 22

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

Välinehuoltajan tehtäväkuva

Välinehuoltajan tehtäväkuva Välinehuoltajan tehtäväkuva Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä 19.10. Palveluohjaaja Ilse-Marie Österman Varsinais-Suomen Välinehuolto T-sairaalan välinehuoltokeskus Välinehuoltajana hoitoketjussa Välinehuoltaja

Lisätiedot

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa 6.10.2015 Tarja Ruuskanen Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV välinehuoltokeskus Välinehuollon johtaja Toimistonhoitaja

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä

Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä Huoltopalvelupäällikkö, tulosaluejohtaja Tukipalvelukeskus PHSOTEY Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Organisaatio VALTUUSTO HALLITUS

Lisätiedot

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Hankeseminaari 2016 2.3.2016 Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Suunnitelmat vuodelle 2016 Satakunnan alueen näkökulmasta Itseilmoittautuminen Pilotointi: Lasten- ja naistentalossa Seuraava käyttöönotto

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

Alueellinen apuvälinepalvelumalli Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 4 STERILOINTI NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Työturvallisuuden noudattaminen noudattaa työyhteisön ohjeita ja sopimuksia sekä sterilointikoneille ja menetelmille annettuja ohjeita tietää

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET Asiakas Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hankintatoimisto Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli SUOMI SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 1 1.1 Selitteet... 1 2 Käyttötapaus: Päiväkirurgia

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Bookrresurssienhallintajärjestelmä

Bookrresurssienhallintajärjestelmä Bookrresurssienhallintajärjestelmä 21.10.2013 Hartikaari 2013 Aloittanut toimintansa 1992 Hartikaari Oy Uusinut yritysilmeen, toimintamallin ja nimensä 2010 Tuotteet ja palvelut Tarjoamme kokonaisvaltaisia

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali Työryhmä Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori Ritva Kosklin, ylihoitaja, VSSHP Tuula Cornu, ylihoitaja,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä

Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Terveydenhuollon laitteiden ja

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta?

Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta? Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta? apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB Moodi 3/1990: Hajautettu ja keskitetty analytiikka Labqualityn Tekninen valiokunta 09/2007: Päätös

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Tietotekniikka Teollisuudessa

Tietotekniikka Teollisuudessa Tietotekniikka Teollisuudessa IoT-seminaari, Tampereen ammattikorkeakoulu 14.4.2016 Kuka olen? Nimi: Anatoli Lukkarinen Koti: Savonlinnassa Ikä: 31 vuotta Intohimo: Asiakkaat ja tietotekniikka Työkokemus:

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

TURVAKASSARATKAISU KÄTEISEN RAHAN KIERRÄTYKSEEN

TURVAKASSARATKAISU KÄTEISEN RAHAN KIERRÄTYKSEEN TURVAKASSARATKAISU KÄTEISEN RAHAN KIERRÄTYKSEEN Kiitämme tarjouspyynnöstänne ja tarjoamme Teille turvakassaratkaisua seteleiden ja kolikoiden kierrätykseen. Laitekokoonpano on esitelty tässä dokumentissa.

Lisätiedot

Valviran hyväksymät allasvesihygienian osaamistestaajat

Valviran hyväksymät allasvesihygienian osaamistestaajat 18.3.2016 1(6) Valviran hyväksymät allasvesihygienian osaamistestaajat Lista on päivitetty 18.3.2016 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on hyväksynyt terveydensuojelulain 59 a mukaiseksi

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm:

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: Arviointikriteerit/ohjeet ei yhtään kokemusta tehtävästä 0 noviisi, uusi tehtävässä 1 kohtuullinen

Lisätiedot

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala I Yhteissymposium Luentosali 1 II Ortopedia ja traumatologia - Lonkan ja polven nivelrikko Luentosali 1 III IV Suu- ja leuka-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

etaitava -ohjauksen uusilla urilla

etaitava -ohjauksen uusilla urilla etaitava -ohjauksen uusilla urilla Sari Riekko, Jyväskylän ammattiopisto Heli Kinnunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, etaitava etaitava on järjestelmä opettajan, opiskelijan

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Welding quality management

Welding quality management Welding quality management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO "Tämän parempaa järjestelmää ei ole. Aiemmin joissakin tapauksissa asiakas on halunnut tietoja siitä, kuka on hitsannut mitä ja milloin.

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/ (6) SAIRAANHOITOPIIRI. HUS hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, Helsinki, hallituksen kokoushuone, 4.krs.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/ (6) SAIRAANHOITOPIIRI. HUS hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, Helsinki, hallituksen kokoushuone, 4.krs. HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (6) AIKA 11.02.2015 klo 08:30-09:00 PAIKKA HUS hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, Helsinki, hallituksen kokoushuone, 4.krs. KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja

IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja Terveydenhuollon XVIII Atk-päivät 18-19.5.1992 Demonstraatiot Demonstraatio 7. (II) 14.00-14.50 IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja johdon tietojärjestelmät LABORATORION KUSTANNUSLASKENTA Kauko

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS

LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS 1 (5) LIITE 1 HELSINGIN KAUPUNKI LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS HUS-Apteekin toimittaa lääkkeitä ja lääkkeisiin rinnastettavia

Lisätiedot