TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTOON"

Transkriptio

1 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTOON Kari Stenman Juhani Talvela Lea Värtö Kotka 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 62.

2 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2010 ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto SELVITYSTYÖN TAUSTA YLEISKUVAUS VÄLINEHUOLLON TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ MITÄ CAREASSA TULEE HUOMIOIDA Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto Instrumenttien hankinnat ja määrät TOIMINANOHJAUSJÄRJESTELMÄN HANKINNAN TAVOITTEET Hyödyt välinehuoltotyön näkökulmasta Hyödyt välinehuollon asiakkaan näkökulmasta MERKINNÄT INSTRUMENTTEIHIN JA/TAI KOREIHIN KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN HANKINTAAN LIITTYVÄT ARVIOT Logica Oyj:n toiminannaohjausjärjestelmä Gemini Getinge Oy:n toiminnanohjausjärjestelmä T-DOC Laserilla Oy Finn-ID Oy:n lukijat ja/tai langattomat lukijat Toiminnanohjausjärjestelmän kokonaishinta-arvio LIITTEET Järjestelmätoimittajien referenssejä... 26

4

5 1. Johdanto Tämän esiselvityksen on tehnyt KymiTechnology Kymenlaakson keskussairaalalle. Kymenlaakson keskussairaalalla oli tarve selventää ja tarkentaa suunnitteilla olevaa välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän järjestelmähankintaa sekä siihen liittyviä toiminnan ja palveluprosessien kehittämistarpeita. KymiTechnology on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekniikka ja liikenne toimialan palvelukonsepti, jolla ammattikorkeakoulu tarjoaa osaamistaan etupäässä alueen yrityksille ja yhteisöille. Esiselvityksen tuotoksena tämä dokumentti antaa keskussairaalalle eväitä tulevan järjestelmähankinnan toteuttamiseen. Se yksilöi alueita, joilla ammattikorkeakoulu voi olla jatkossakin mukana avustamassa keskussairaalan järjestelmähankinnan toteuttamista ja onnistumista sekä toimintojen ja palveluiden innovatiivista kehittämistä. Esiselvityksen arviot tehdään Kymenlaakson keskussairaalan välinehuoltoon, joten Kuusankosken aluesairaalan välinehuolto ei kuulunut esiselvityksen piiriin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Etelä-Karjalan keskussairaalan välinehuoltoyksiköltä tiedusteltiin halukkuutta osallistua toiminnanohjausjärjestelmän esiselvitykseen sekä yhteisen järjestelmän hankintaan. Heillä ei ollut tällä hetkellä mahdollisuutta osallistua tähän hankkeeseen. 5

6 2. SELVITYSTYÖN TAUSTA Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liikelaitos Kymenlaakson sairaalapalvelut tuottaa välinehuollon palveluja Kymenlaakson keskussairaalassa. Välinehuoltoon kaavaillun toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäinen alkukartoitus tehtiin jo vuonna Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt. Vuonna 2010 Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu alkoivat tehdä yhteistyötä kesken jääneen asian eteenpäin viemiseksi. Ammattikorkeakoulun palvelukonseptin kannalta yhteistyön lähtökohtana on ammattikorkeakoulun pyrkimys edistää alueen yritysten ja yhteisöjen toimintaa ja kasvua sekä halu tunnistaa ja määrittää konkreettisia projektiaihioita, joilla yhteistyötä voitaisiin syventää. Keskussairaalan välinehuollon kannalta yhteistyön taustalla oli näkemys toiminnanohjausjärjestelmän välttämättömyydestä sekä omien resurssien ja osaamisen niukkuus kohta käsillä olevan hankinnan toteuttamisessa. Toiminnanohjausjärjestelmän tarve perustuu siihen, että laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista sisältää kohtia tuoteturvallisuudesta. Olennaisesti siihen liittyy mm. potilaiden hoidossa käytettävien välineistön jäljitettävyys. Potilasturvallisuuden kannalta on merkittävää tietää, onko leikkaussaliin menevä instrumentti varmasti käynyt huolto- ja sterilointiprosessin kaikki vaiheet läpi ja onko se oikein pakattu. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) sekä asetus (1506/1994) vaatimukset valmistukseen (lähinnä steriilituotteet) ja ammattimaiseen käyttöön (koulutus, kokemus, tuoteturvallisuus jne.) Standardit: CR 14060:2000 Medical device traceability (jäljitettävyys) SFS EN Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sterilointi, vaatimukset steriilille merkinnälle SF EN ISO AC:n Terveydenhuollon tuotteiden sterilointi, validointi ja eräkohtainen valvonta SFS EN ISO Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, sterilointi Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmällä uskotaan olevan mahdollista tehostaa toimintaa, säästää kustannuksia ja parantaa asiakaspalvelua. 6

7 3. YLEISKUVAUS VÄLINEHUOLLON TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Toiminnanohjausjärjestelmiä on käytössä ja saatavilla lukuisia erilaisia. Tyypillisesti toiminnanohjauksella tarkoitetaan ICT - pohjaista järjestelmää, jolla ohjataan yrityksen tai organisaation toimintaa ja optimoidaan käytössä olevia resursseja. Välinehuollon toiminnanohjauksella tarkoitetaan välinehuollon huoltoprosessissa olevien instrumenttien ja laitteiden kiertokulun seurantaa. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla välinehuolto saa nykyistä tarkemman tiedon siitä, missä instrumentit ja laitteet ovat ja minne ne ovat seuraavaksi menossa. Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmiä on Suomessa käytössä jo lähes kaikissa keskussairaaloissa (katso laitetoimittajien referenssit tämän raportin lopusta). Kymenlaakson nyt käsillä oleva hanke voikin hyödyntää runsaasti eri puolilta jo saatuja kokemuksia toiminnanohjausjärjestelmistä. SAP on yleinen toiminnanohjausjärjestelmä suurissa organisaatioissa. Careassa on käytössä SAP-järjestelmä, jota käytetään materiaalihallintaan. Siihen sisältyy osto- ja myyntitoiminnat, tarjouskäsittely, varastonhallinta sekä laskutus. SAP toimii myös apuvälineyksikön toiminnanohjausjärjestelmänä. Tämän esiselvityksen yhteydessä Carean IT-palveluiden tuottajalta on pyydetty arvio SAP-järjestelmän soveltuvuudesta välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmäksi. IT-palveluiden tuottajan asiantuntijan mielestä perusprosessi tilaamisesta toimittamiseen todennäköisesti onnistuisi, mutta monenlaisia haasteita olisi odotettavissa, jotta järjestelmä toimisi, niin kuin sen kuuluisi toimia. Suurimpana haasteena hän pitää pesukoneiden ja muiden älykkäiden laitteiden integrointia toiminnanohjausjärjestelmään. Näitä varten pitäisi rakentaa kokonaan uudet liittymät, eikä hän osannut sanoa, olisiko kaikelle tiedolle olemassa kenttä, johon ne voidaan tallentaa. Hänen mielestään niistä tulevan tiedon määrä ja frekvenssi voisivat olla haastavia. SAP-järjestelmä kun ei ole yleensä parhaimmillaan erittäin yksityiskohtaisessa ja paljon tietoa tuottavissa teknisissä toiminnoissa. Toteuma-ajan hallinta ja seuranta pesuprosessissa saattaa olla työläs rakentaa, varsinkin jos ei voida tai saada käyttää vakiotyövaiheaikoja. Myös käyttöliittymän rakentaminen loppukäyttäjille riittävän yksinkertaiseksi ja helpoksi saattaa edellyttää esimerkiksi portaalin käyttämistä ja siinäkin täysin räätälöityä ratkaisua. Carean käyttämässä SAP-järjestelmässä 2D-viivakoodin lukemiseen ei vielä löydy ratkaisua, vaan ainoa viivakoodi jota järjestelmä tukee, on perinteinen 1D-viivakoodi. Luotettavan työmääräarvion ja ratkaisuehdotusten saaminen edellyttää Fujitsun konsulttityötä, jossa ovat mukana välinehuollon, Medi-IT:n ja Seutulaskennan edustajat. 7

8 Muiden sairaaloiden kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että SAP järjestelmä ei ole saavuttanut suosiota välinehuollon toiminnanohjausta rakennettaessa. Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmä muodostuu tyypillisesti seuraavanlaisista rakennuspalikoista: 1. Instrumentteihin, laitteisiin ja koreihin tulevat tunnisteet. 2. Tunnisteiden lukemiseen sopivat lukijalaitteet kaikkiin työpisteisiin. 3. Työpisteisiin tulevat tietokoneet, joihin lukijalaitteet yhdistetään tai langattomien lukijalaitteiden vaatima WiFi-langaton verkkoympäristö lukupisteiden alueelle. 4. Toiminnanohjausjärjestelmän palvelinympäristö. 5. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöliittymät jokaiseen käyttöpisteeseen. Lisäksi hankintaan liittyviä asioita ovat: 6. Lukijajärjestelmän integrointi toiminnanohjausjärjestelmään. 7. Toiminnanohjausjärjestelmän ja SAP -järjestelmän integrointi. 8. Mahdollisesti muiden järjestelmien integrointi (esimerkiksi pesu- ja sterilointilaitteet). 9. Järjestelmien toteutuksen suunnittelu- ja asennustyöt. 10. Käyttäjäkoulutukset ja teknisen tuen palvelut. 11. Sidosryhmäkoulutukset ja tiedotustoimenpiteet. 12. Lähtötietojen kerääminen ja tuottaminen toiminnanohjausjärjestelmään (paljonko on syötettävä instrumentteja, käyttäjien henkilötiedot, jne.). 13. Järjestelmän käyttöönottotoimenpiteet. 14. Käyttöönoton seuranta ja tukitoimet. 15. Vaikuttavuuden arviointi. 16. Jatkokehityksen suunnittelu. Toiminnanohjausjärjestelmän toteuttaminen ei ole missään nimessä pieni ja yksinkertainen toimenpide. Toiminnanohjauksen käyttöönotto muuttaa perusteellisesti välinehuollon työprosessit, palveluiden tuotannon, asiakasrajapinnan toiminnot sekä johtamisen ja raportoinnin käytännöt. Sen onnistunut käyttöönotto merkitsee henkilöstön vahvaa sitouttamista, asiakkaiden opastusta ja neuvontaa uusiutuvien palveluiden käyttämiseen sekä laitetoimittajien kanssa tehtävän yhteistyön uudistamista merkintäteknologioiden käyttöönottamiseksi. 8

9 4. MITÄ CAREASSA TULEE HUOMIOIDA 4.1 Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto Välinehuolto toimii Kymenlaakson keskussairaalan pohjakerroksessa, jossa tuotteet puhdistetaan, desinfioidaan, pakataan ja steriloidaan. Esikäsittely sisältää koneellisen tai käsin tehtävän esipesun, ja se suoritetaan asiakasyksiköissä. Kymenlaakson Tekonivelkeskuksesta kuitenkin kuljetetaan välineet likaisina välinehuoltoon. Ulkoisia asiakkaita ovat Tekonivelkeskuksen lisäksi keskussairaalan kaikki osastot eli vuode-, leikkaus- sekä päiväkirurgian osastot, poliklinikat, sairaala-apteekki, Kymijoen Työterveys, Kymijoen ravintopalvelut sekä Kotkan kaupungin perusterveydenhuollon eri yksiköt lukuun ottamatta hammashoitoloita. Sen sijaan Kymenlaakson sairaalapalvelut -liikelaitoksen yksiköt (radiologia, kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratoriot sekä kliinisen neurofysiologian laboratorio) ovat sisäisiä asiakkaita. Careassa, Kymenlaakson sairaalapalveluiden liikelaitoksessa, on kaksi välinehuoltokeskusta, jotka toimivat Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Kuusankosken aluesairaalassa Kouvolassa. Kymenlaakson keskussairaalan välinehuoltoyksikössä työskentelee 20 välinehuoltajaa, osastonhoitaja ja välinehuoltopäällikkö. Välinehuoltajista kolme työskentelee leikkausosastolla olevassa välinehuollon työpisteessä. Välinehuolto palvelee palvelutunnin hinnalla päiväkirurgian yksikköä, endoskopiapoliklinikkaa, kliinisen kemian laboratoriota ja teho-osastoa. Näissä kussakin työpisteessä työskentelee yksi välinehuoltaja, ja loput 13 työskentelevät välinehuoltokeskuksessa. Instrumenttien kuljetuksesta välinehuollon ja asiakkaiden välillä vastaa sairaalan logistiikkayksikön kuljetusyksikkö sekä pikalähetti. Kuljetuksista vastaavat myös välinehuoltajat ja ostopalveluina kuljetusliike. 9

10 Osasto/ Yksikkö Kymenlaakson sairaalapalvelut Välinehuolto, KOKS Huolletut ja pakatut hoitovälineet Välinehuoltoprosessi Pesu ja desinfektio monikäyttöisille hoitovälineille Esikäsittely monikäyttöisille hoitovälineille Kuljetus Välinehuolto Välinehuoltaja pesu Työohjeet Vaunupesukone Lämpödesinfektiopesukone Pesu- ja desinfektio Käsin pesu Desinfioiva ultraäänipesukone v.2010 Rumpupesukone Välinehuoltaja kuivaus Kuivaus Työohjeet Kuivaus -tunneli Lämpödesinfektiopesukone Kuivauskaappi Paineilma Taitos/ pyyhe Välinehuoltaja pakkaus Oh/ vhp Työohjeet Toimintakunnon ja puhtauden tarkastaminen Pakkaaminen Poisto Ei Korjaus Sterilointikääre Sterilointipussi Kontainer Elintarvikemuovi ja -paperi Välinehuoltaja sterilointi Sterilointi Desinfektiokierto Työohjeet Höyryautoklaavit Plasmasterilointi Kas Jakelu Välinehuoltaja jakelu Varastointi ja jakelu Ei Osasto/ Yksikkö Tilaukset Kuljetus Kuva 1. Välinehuoltoprosessi 10

11 4.2 Instrumenttien hankinnat ja määrät Välinehuolto vastaa perusinstrumentaation hankinnasta. Hankittavia instrumentteja on välinehuollossa erilaisina tuotteina 964 kpl. Instrumentit on jaettu kahteen tavararyhmään, jotka ovat: yleisinstrumentit erikoisinstrumentit erilaista instrumenttia 729 erilaista instrumenttia Välinehuollon instrumenttihankinnat vuosina vuosi hankittu määrä, kpl hankinnan arvo, , , , ,79 Vuonna 2010 tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana on hankittu 607 kappaletta instrumentteja, joiden arvo on ,27. Tämän lisäksi syksylle 2010 on tulossa noin euron hankinnat. Vuonna 2011 on tulossa kolmen vuoden puitejärjestelyyn perustuva hankinta, noin euroa ja lisäksi äkilliset, ei suunniteltavissa olevat hankinnat. Välineistön huoltoprosessi alkaa asiakkaan välineistön huoltotarpeista ja välineiden huollolle asetetuista puhtaustaso- ja huoltovaatimuksista. Välinehuoltoprosessi sisältää potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävän monikäyttöisen välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, tarkastuksen, pakkauksen, steriloinnin, varastoinnin sekä desinfioitujen ja/tai steriloitujen tuotteiden toimittamisen asiakkaalle. Välinehuoltokeskukseen lähetetyille esikäsitellyille ja/tai esikäsittelemättömille välineille valitaan soveltuva huoltoprosessi. Huoltoprosessin valintaan vaikuttavat muun muassa valmistajan antamat huolto-ohjeet, kiireellisyys, välineen valmistusmateriaali, välineen ominaisuudet, kokoonpano, käytettävissä olevat sterilointimenetelmät ja pakkausmateriaalit. Välinehuoltoprosessiin tulevien välineiden tulee olla malliltaan mahdollisimman yksinkertaisia ja mahdollisimman vähän eri materiaaleja sisältäviä. Niiden tulee olla helposti puhdistettavia ja kestää hyvin sekä lämpöä, kosteutta että paineen vaihteluita. Tarvittaessa lämpöherkät välineet voidaan kemiallisesti desinfektioina ja steriloida. Välineistön huoltoprosessin haasteena ovat välineet, tutkimuslaitteet ja instrumentit, joiden valmistukseen on käytetty useita huonosti tai eri tavalla huoltotoimia sietäviä materiaaleja. Lisäksi rakenne saattaa olla monimutkainen ja onteloinen, minkä vuoksi väline on vaikea huoltaa ja steriloida. 11

12 5. TOIMINANOHJAUSJÄRJESTELMÄN HANKINNAN TAVOITTEET Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan parantaa instrumenttien huoltoprosessin hallintaa ja jäljitettävyyttä. Sillä voidaan kerätä tehokkaasti tietoa laatupoikkeamista ja ruuhkahuipuista sekä seurata välineistön elinkaarta ja kustannuksia. Myös leikkausvälineistön tuntemuksen laajentaminen ja ylläpito sekä välinevaraston ajan tasalla pitäminen helpottuvat järjestelmän avulla (kuva 2). Lähtökohtana on kokonaisratkaisu, jolla saadaan koko välinehuoltoprosessi haltuun. Järjestelmän avulla viranomaisvaatimukset täyttyvät ja instrumenttien jäljitettävyys nousee nykystandardien vaatimalle tasolle. Kattavat raportit tuovat esiin tunnusluvut, mittarit, prosessin kuormituksen ja läpimenoajat. Työn tehokkuus paranee merkittävästi, ja kustannusrakenteesta tulee läpinäkyvä. Toiminnanohjausjärjestelmällä voidaan mallintaa ja yhtenäistää välinehuoltoprosessi eri työpisteissä. Samalla täyttyvät viranomaisvaatimukset jäljitettävyydestä ja dokumenttien säilytyksestä. Hankintojen eli instrumenttien, laitteiden ja materiaalien optimointi tulee automaattiseksi. Järjestelmän avulla prosessin kehittäminen johtaa toimintojen virtaviivaistumiseen, jonka kautta taas resurssien oikea kohdentaminen on helppoa. Järjestelmä on oiva apuväline henkilökunnan perehdytykseen, sillä tiedot työohjeista ja työmenetelmistä liitetään huollettaviin tuotteisiin. Toiminnanohjausjärjestelmässä on dokumentaatio välineistön koko elinkaaresta. Nykyinen melko suuri instrumenttien hävikki pienentyy dramaattisesti, sillä tunnistamisteknologian ansiosta tiedetään, missä vaiheessa prosessia instrumentti milloinkin on. 12

13 Kuva 2. Leikkausinstrumenttien kierto 13

14 5.1 Hyödyt välinehuoltotyön näkökulmasta monikäyttöisten instrumenttien ja hoitovälineiden huoltoprosessin hallintaa välineistön jäljitettävyyttä läpimenoaikojen seurantaa järjestelmä parantaa merkittävästi asiakasyhteistyötä varmistaa tuotannon laadun tietoa välineistön elinkaaresta tietoa kustannuksista mahdollistaa tuotekohtaisen hinnoittelun 5.2 Hyödyt välinehuollon asiakkaan näkökulmasta järjestelmä parantaa merkittävästi asiakasyhteistyötä reaaliaikainen tieto välineiden saatavuudesta ja sijainnista asiakkaan varastonhallinnan apuväline dokumentoitu informaatiokanava mahdollistaa hoitotapahtumassa käytettyjen välineiden tiedon siirron potilaan hoitokertomukseen huoltotilauksen tekeminen automatisoituu Tavoitteena on työprosesseja helpottavan reaaliaikaisen tiedon saaminen. Välinehuoltajan työssä on tärkeä tietää leikkaus- ja hoitovälineistön käyttötarve asiakasyksikössä sekä oman työn suunnittelun kannalta huoltoon tulevat välineet. Merkintäteknologiainformaation avulla välinehuollossa pystytään ohjeistamaan huollettavat tuotteet niin, että huolto-ohjeiden etsimiseen ei kulu aikaa eikä virheellisiä huoltoja tehdä. Työhön liittyvien muistitekijöiden epävarmuus poistuu järjestelmästä saatavien tietojen avulla. 14

15 silöllisillä tunnisteilla niin, että yksittäisen instrumentin koko historia ja käyttökohteet saadaan dokumentoiduksi ja tarvittaessa selvitetyksi. Instrumenttien yksilöllinen merkintä ei kuitenkaan ole aina mahdollista tai järkevää. Hyvin 6. MERKINNÄT INSTRUMENTTEIHIN JA/TAI KOREIHIN pienten instrumenttien (esim. neulojen) merkitsemiseen ei nykyisin löydy sopivia tekniikoita. On myös päätettävä ulotetaanko merkitseminen mahdollisuuksien mukaan jokaiseen instrumenttiin vai tyydytäänkö esim. leikkauskorien merkitsemiseen. Mikäli Välinehuollon instrumentit prosessissa ja/tai korit olevat merkitään instrumentit yksilöllisillä voidaan tarvittaessa tunnisteilla, merkitä voidaan yksilöllisillä tunnisteilla niin, että yksittäisen instrumentin koko historia ja käyttökoh- nykyisiteet melko saadaan helposti dokumentoiduksi päätyä 2D-viivakoodin ja tarvittaessa selvitetyksi. käyttöön. Instrumenttien Kuvan 3 esittämä yksilöllinen merkintä on tyypillinen ei kuitenkaan merkintäteknologia. ole aina mahdollista tai Tunniste järkevää. luetaan Hyvin pienten prosessin in- eri 2Dviivakoodstrumenttien (esim. neulojen) merkitsemiseen ei nykyisin löydy sopivia tekniikoita. On myös sopivalla päätettävä lukijalaitteella ulotetaanko merkitseminen (kuva 4). mahdollisuuksien mukaan jo- vaiheissa kaiseen instrumenttiin vai tyydytäänkö esim. leikkauskorien merkitsemiseen. Tunnisteen Mikäli instrumentit merkitys ja/tai perustuu korit merkitään mahdollisuuteen yksilöllisillä tunnisteilla, automatisoida voidaan instrumentti nykyisin melko helposti päätyä 2D-viivakoodin käyttöön. Kuvan 3 esittämä 2D-viivakoodi on tyypillinen merkintäteknologia. Tunniste luetaan prosessin eri vaiheissa ja/tai kori. Tällöin voidaan toteuttaa työprosessien tueksi järjestelmä joka opastaa sopivalla ja lukijalaitteella tukee instrumenttinen (kuva 4). pesu-, tarkastus-, pakkaus-, sterilointi ja varastointityötä. Tunnisteen merkitys Instrumenttipakkauksia perustuu mahdollisuuteen ja leikkauskoreja automatisoida luetaan instrumentti myös ja/ niiden asiakkaiden tai kori. Tällöin luona voidaan ja todellisissa toteuttaa työprosessien käyttökohteissa. tueksi järjestelmä Tämä mahdollistaa joka opastaa ja instrumenttien Instrumenttipakkauksia ja/tai korien reaaliaikaisen ja leikkauskoreja sijaintitiedon luetaan myös tallentamisen niiden asiakkaiden toiminnanoh- luo- tukee instrumenttinen pesu-, tarkastus-, pakkaus-, sterilointi ja varastointityötä. na ja todellisissa käyttökohteissa. Tämä mahdollistaa instrumenttien ja/tai korien reaaliaikaisen sijaintitiedon tallentamisen toiminnanohjausjärjestelmään ja sitä jausjärjestelmään ja sitä kautta välinehuollon hyppysiin. kautta välinehuollon hyppysiin. Kuva 3. 2D-viivakoodi Kuva 3. 2D-viivakoodi 15

16 Kuva 4. Viivakoodinlukija 2D-viivakoodi voidaan tehdä instrumenttiin joko lasermerkintänä tai tarrakiinnikkeenä. Lasermerkintä tehdään yleensä välinehuollon ulkopuolella, jolloin instrumentit lähetetään erissä lasermerkinnän ammattilaiselle. Jos käytetään tarrakiinnikettä, ne voidaan liimata instrumentteihin välinehuollossa. Kuvassa 5 on esimerkki tarrakiinnikkeellä merkitystä saksista. Kuva 5. Tarrakiinnikkeellä yksilöity instrumentti 16

17 Pakkauslinjan työjonolla näkyvät kaikki pakattavissa olevat ja pian pesusta valmistuvat tuotteet. Leikkauskorit ja merkityt instrumentit tunnistetaan lukijalaitteella pakkauslinjalla. Lukijalaitteella luettu leikkauskori tai instrumentit näkyvät pakkauslinjan näytöllä. Ohjaava pakkaus tukee käyttäjää pakkaamaan oikein, tarjoamalla mm. kori- ja rivikohtaisia ohjeita sekä havainnollisia kuvia. Ohjaava pakkaus-näyttö tukee myös instrumenttien automaattista tunnistamista. Järjestelmä ilmoittaa, kun oikeanlainen instrumentti on lisätty leikkauskoriin tai jos luettu instrumentti ei siihen kuulu. Käyttäjälle järjestelmä ilmoittaa, kun leikkauskori on oikein pakattu ja kun sen voi lähettää eteenpäin. Näytölle saadaan myös yksittäisten instrumenttien huolto- ja kokoamisohjeita tekstein, kuvin tai videoiden avulla. Välinehuoltaja näkee asiakkaan kirjaamat kommentit sekä voi antaa asiakkaalle palautetta välinepakkauksesta. Yksilöllisesti merkittyjen instrumenttien hyödyt ovat: instrumentit ovat yksilöitä jokainen luenta tallentuu välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmään instrumentin kulkua ja käsittelyä voidaan seurata jokaisesta instrumentista voidaan tarkistaa sen sijainti, liikkeet sekä hankintahetki, hinta ja sille tehdyt huollot ja toimenpiteet instrumenttien vaiheet voidaan selvittää tarkasti ja ne voidaan jälkikäteen yhdistää tiettyyn potilaaseen ja hoitotilanteeseen kun instrumentille määritellyt käyttökerrat täyttyvät, voidaan instrumentti automaattisesti poistaa käytöstä tai viedä huoltoon instrumenttivarasto aina ajan tasalla varastonhallinta tehostuu, kun instrumentit sijoitetaan ohjatusti varastoon instrumenttien tila ja määrä selvillä huoltoon lähetettyjen välineiden hallinta hävikin pieneneminen. 17

18 Leikkauskorien merkitsemisen hyödyt ovat: pakkausvirheet vähenevät merkittävät hyödyt perehdyttämisessä järjestelmä ilmoittaa automaattisesti, mitä instrumentteja tiettyyn leikkaukseen menevässä korissa pitää olla jos jotakin instrumenttia ei ole saatavissa, järjestelmä ilmoittaa, millä se voidaan korvata kun kori otetaan vastaan leikkaussalissa, henkilökunta näkee välittömästi, jos jokin instrumentti on korvattu toisella salissa voidaan myös kirjata instrumentteihin liittyviä viestejä esimerkiksi huollon tarpeesta varastonhallinta tehostuu, kun leikkauskorit sijoitetaan ohjatusti varastoon leikkauskorien tila ja määrä selvillä laatutekijät: korit oikein, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. 18

19 7. KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN HANKINTAAN LIITTYVÄT ARVIOT Työryhmä pyysi kahdelta suurimmalta järjestelmätoimittajalta arvion siitä, mitä Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmä pitäisi sisällään. Toimittajien kanssa tehtiin myös arvioita siitä, kuinka monta laitetta (lukijat, tulostimet jne.) tarvitaan Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollon prosessin pyörittämiseen toiminnanohjausjärjestelmällä. Arvioita ja vertailuja tehtiin myös maamme johtavan lasermerkkausyrityksen sekä lukijalaitetoimittajan kanssa. 7.1 Logica Oyj:n toiminannaohjausjärjestelmä Gemini Logica on yritys joka on erikoistunut terveydenhuollon IT-ratkaisuihin. Se on kehittänyt toimintamalleja sekä niitä tukevaa tietotekniikkaa tiiviissä yhteistyössä terveydenhuolto-organisaatioiden kanssa. Logica käyttää kehitystyössä hyväkseen laajaa toimialaosaamistaan yhdessä IT-osaamisen kanssa. Välinehuollolla on tärkeä merkitys potilaan hoidossa. Tutkimuksessa ja hoidossa käytettävien välineiden on oltava oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikein huollettuina. Tämä parantaa myös potilasturvallisuutta. Logican kehittämä ratkaisukokonaisuus Gemini ohjaa prosessia, johon kuuluvat välineiden käyttö, pesu, desinfiointi, pakkaus ja sterilointi. Kiinteässä yhteistyössä välinehuollon ammattilaisten kanssa kehitetyssä ratkaisussa on huomioitu myös materiaalihallinto sekä potilaan hoitoketju. Modulaarinen tietojärjestelmä on integroitavissa haluttuihin IT-järjestelmiin. Geminiä voi käyttää tehokkaasti sekä useamman sairaalan ja keskitetyn välinehuollon muodostamissa kokonaisuuksissa että pienemmissä terveyskeskuksissa. Logican Gemini toiminnanohjausjärjestelmän toteutusprojektin elementit ovat : yksi Gemini ympäristö, jossa vain Kotkan ympäristö (mahdollisuus laajentaa) Kotkassa 15 Gemini työpistettä (välinehuollon toiminnot, yhtäaikaiset istunnot) + n. 50 tilaavaa asiakasta (WEB) + salitoiminnot (12 salia tai työpistettä) Gemini lisenssit ja käyttöönottoprojektiin liittyvät palvelut (projektihallinta, tekninen tuki ja asennukset, määrittely ja suunnittelu, koulutukset, käyttöönoton tuki). 19

20 Integraatiot: Taloushallinto: lisenssi + integraatiotyöt (määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, dokumentointi) Leikkausten hallinta: lisenssi + (perustiedot + suunnitelmat ja toteumat)+ integraatiotyöt Laiteliittymä: lisenssi + integraatiotyöt ja laiteliittymätyyppi Materiaalihallinnon liittymä: lisenssi + (perustietojen synkronointi + tilaustiedot) + integraatiotyöt 7.2 Getinge Oy:n toiminnanohjausjärjestelmä T-DOC Getinge on maailmanlaajuinen terveydenhoidon ja biotieteiden välineiden ja palvelujen tuottaja. Yhtiön palveluiden, välineiden ja tekniikan tuottaminen on jaettu kolmeen brändiin. ARJO-brändi vastaa hygienian, sairaanhoidon ja haavojen hoidon, GETINGE infektioiden tarkkailun ja ennaltaehkäisyn ja MAQUET kirurgisten työasemien, elvytyksen ja kriittisten hoidon välineiden ja palvelujen tuottamisesta. T-DOC-järjestelmä on modulaarinen sarja sovelluksia, jotka on suunniteltu nykyaikaisen sairaalan tarpeisiin eli steriloituihin tavaroihin liittyvään suunnitteluun, valvontaan ja dokumentointiin. Sovellukset on kehitetty suunnitteluun, dokumentointiin ja prosessien sekä työskentelyn tehostamiseen nykyaikaisessa välinehuollossa. Lisäksi T-DOC-järjestelmä tarjoaa välinehuoltokeskukselle tehokkaan varastovalvonnan sekä tarkan seurannan siitä, mitä palveluja yksittäiset asiakkaat saavat välinehuollosta. T-DOC-järjestelmän voi kytkeä suoraan lähes kaikkien Getingen pesudesinfiointilaitteiden ja sterilointilaitteiden ohjausjärjestelmään. Tiedot koneista kerätään ja tallennetaan myöhempää dokumentointia varten ja helposti haettaviksi. Jos suoraa kytkentää sterilointi- tai pesudesinfiointilaitteeseen ei ole käytettävissä, T-DOC:issa on helppokäyttöinen manuaaliliittymä, jonka ansiosta kaikki muut toiminnot ovat edelleen käytössä. Järjestelmä on helppo laajentaa minkä kokoiselle sairaalalle tahansa. Getinge T-DOC toiminnanohjausjärjestelmän toteutusprojektin elementit ovat: ohjelmisto laitteisto suunnittelu ja asennus koulutus mahdollisen SAP liittymän ohjelmointi T-DOC järjestelmään on saatavissa T-DOC Palvelusopimus, joka tarjoaa tukea ja päivityksiä järjestelmään erilaisin vaihtoehdoin. 20

21 Getingen ja Logican järjestelmin vertaaminen toisiinsa on melko vaikeaa. Ne toimivat hyvin pitkälti samalla periaatteella. Selvitystyön aikana tuli selväksi, että nämä kaksi toimittajaa hallitsevat välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmien markkinoita Suomessa. Eräänä yksityiskohtana voidaan mainita, että kumpikin järjestelmä tukee kosketusnäyttöteknologiaa, jonka avulla voisi virtaviivaistaa ja helpottaa työskentelyä esimerkiksi välinehuollon pakkauslinjalla. 7.3 Laserilla Oy Laserilla Oy on ammattitaitoinen lasermerkkauksen alihankkija teollisuudelle ja sairaaloiden välinehuolloille. Laserilla Oy on syventänyt erikoistumistaan lasermerkkausalaan, jossa asiakkaina ovat Suomen sairaaloiden ja terveyskeskuksien välinehuollot ja kirurgiset osastot. Laserilla Oy tuottaa muun muassa seuraavia palveluita: - lasermerkintöjä instrumentteihin - instrumenttien laseroituja erikoistarroja - leikkauskorin reunaan sijoitettavia irrotettavan tunnisteklipsin erikoistarroja - leikkauskorin reunaan sijoitettavia kiinteitä tunnistekilpiä ja erikoistarroja - erikoistarroja leikkauskorin kylkeen sijoitettavaan tunnistekilpeen - pesu- ja sterilointikorin tunnisteklipsin erikoistarroja - kontaineriin suoraa kiinnitettäviä erikoistarroja - kontaineriin tunnistelaatan lasermerkintöjä Yksilöivän merkinnän avulla sairaalavälineitä osataan käsitellä ja pakata oikein useita instrumentteja käsittäviin, leikkauksessa tarvittaviin välinepakkauksiin. Yksilöivän, kestävän ja instrumenttien vahingoittamattoman merkinnän tekeminen vaatii useita ammattisalaisuuden alla olevia työvaiheita ja teknisiä menetelmiä. Pitkän aikavälin henkilöityneet asiakassuhteet ovat mahdollistaneet hyvät toimintaedellytykset merkkauspalvellulle. Sairaaloille instrumenttien toiminnanohjausjärjestelmää myyvät Lociga Oy ja Gettinge Oy. Muita toimittajia ei käytännössä ole, ja Laserilla Oy toimii molempien kanssa läheisessä yhteistyössä. Molemmat toimittajat suosittelevat asiakkailleen Laserillan palveluja. Yritys on myös tehnyt useita vuosia yhteistyötä HUS-Desikon kanssa. Lasermerkinnät: Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa on tarkoitus merkitä instrumentteja yksilöidysti kappaletta. Leikkauskoreja ja kontainereita on Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa noin kappaletta. Ne merkitään tunnistekilvin ja tunnisteklipsein. 21

22 7.4 Finn-ID Oy:n lukijat ja/tai langattomat lukijat - välinehuollon palautusalue 2 kpl - välinehuollon pakkausalue 7 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 2 kpl - päiväkirurgian välinehuolto 1 kpl - leikkaussalit ja niiden varastot 4 15 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 1 kpl Lukijoiden valintaan vaikuttaa se, käytetäänkö instrumenttien lasermerkintään itse instrumenttiin tehtävää merkintää vai laseroitua erikoistarraa. Jotta itse instrumenttiin tehtyä merkintää pystytään lukemaan, on käytettävä DPM-lukijaa. DPM lukija on ainut lukijatyyppi, jolla pystytään tekemään instrumenttitasoista kirjaamista HUS Desikon tapaan. DPM lukijat ovat aina langallista mallia, ja ne ovat suoraan kiinni PC:ssä USB kaapelin välityksellä. DPM-lukija settiin sisältyvät tarvittavat kaapelit sekä Finn ID:n suorittama konfiguraatio haluttuun taustajärjestelmään. Langattomalla ns. tavallisella kamerakoneistolla varustetulla lukijalla pystytään lukemaan laseroitua erikoistarra sekä esimerkiksi steriilipussien, leikkauskorien ja kontainereiden tunnistetietoja. Tulostimet: - välinehuollon pakkausalue 3 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 1 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 2 kpl Päätteet ja näytöt - välinehuollon palautusalue 2 kpl - välinehuollon pakkausalue 7 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 2 kpl - päiväkirurgian välinehuolto 1 kpl - leikkaussalit ja niiden varastot 4 15 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 1 kpl 22

Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta

Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Etelä-Karjalan keskussairaalassa Päivi Virtanen, osastonhoitaja Eksote Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Perustettu v.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

WELFARE ICT FORUM 9.-10.10.2014. Case HUS - Jorvi: Uuden välinehuoltokeskuksen suunnittelu- ja ohjausperiaatteet

WELFARE ICT FORUM 9.-10.10.2014. Case HUS - Jorvi: Uuden välinehuoltokeskuksen suunnittelu- ja ohjausperiaatteet WELFARE ICT FORUM 9.-10.10.2014 Case HUS - Jorvi: Uuden välinehuoltokeskuksen suunnittelu- ja ohjausperiaatteet HUS-Desiko liikelaitos, Tuula Karhumäki toimitusjohtaja 2014, HUS-DESIKO PALVELUN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Materiaalipäällikkö Helena Junna Welfare ICT Forum 9.-10.10.2014 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 199 000 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta välinehuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta välinehuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta välinehuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. 53 Selvitys välinehuoltopalvelun laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. 53 Selvitys välinehuoltopalvelun laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2305/06.07.00/2013 53 Selvitys välinehuoltopalvelun laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista Valmistelijat / lisätiedot: Heli Yli-Knuuttila, puh. (09) 816 22142 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kielelliset käytänteet Kymenlaakson alueen logistiikkayrityksissä

Kielelliset käytänteet Kymenlaakson alueen logistiikkayrityksissä Mikael Björk Tarmo Ahvenainen Kielelliset käytänteet Kymenlaakson alueen logistiikkayrityksissä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2010 Nro: 59 ISSN: 1239-9094 Tutkimuksia ja

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET. Peruspalvelulautakunta 6

Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET. Peruspalvelulautakunta 6 Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET Peruspalvelulautakunta 6 Sairaaloiden yhä kasvava ongelma ovat sairaalainfektioiden ja moniresistenttien bakteerien

Lisätiedot

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa 6.10.2015 Tarja Ruuskanen Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV välinehuoltokeskus Välinehuollon johtaja Toimistonhoitaja

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat Ylilääkäri Lain 629/2010 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ja niiden lisälaitteiden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 3 PAKKAAMINEN NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Työturvallisuuden ja ohjeiden noudattaminen noudattaa työyhteisön ohjeita ja sopimuksia sekä pakkausmateriaaleista ja menetelmistä sekä kuumasaumaamisesta

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO. Kuva: Finavia

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO. Kuva: Finavia THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Case: Finavia sovellussalkku Tavoite sovellusten hallinnan helpottamiseksi ja raportoimiseksi on saavutettu Finavian tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Kohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö

Kohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Kohti palveluliiketoiminnan tehokkaampaa soveltamista Case: Chiller Oy Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Chiller Oy Pääkonttori Tuusulassa Liikevaihto n. 18 milj. (2010) Henkilöstö n. 55 henkilöä Valmistus

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja 1 Suunnitelma jen toteuttamisesta ja arvioinnista Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon osan nimi ja sen laajuus (osp) Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden noudattaminen välineiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia Eija-Riitta Ikonen Hannele Kyrö Esedulla koulutus toteutetaan ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä

Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä Kari Stenman Rajka Ivanis Juhani Talvela Juhani Heikkinen Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2010 Nro: 58 ISSN: 1239-9094 Tutkimuksia

Lisätiedot

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli RFID LOGISTIIKASSA Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli Sisältö Tilaaminen RFID:n avulla Tilauksen automaattinen vastaanottokuittaus RFID sisälogistiikassa RFID lähettämössä Lavan tunnistus

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt. erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit

Lisätiedot

GETINGE ONLINE TIEdOT saatavilla, missä TahaNsa OLETkIN

GETINGE ONLINE TIEdOT saatavilla, missä TahaNsa OLETkIN GETINGE ONLINE Tiedot saatavilla, missä tahansa oletkin 2 Getinge Online JÄRKEVÄMPÄÄ TYÖSKENTELYÄ JA ENEMMÄN KÄYTTÖAIKAA Perinteisesti sterilointilaitteiden tila tarkastetaan manuaalisesti ja paikan päällä.

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja

Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja Petteri Joenpolvir 21 Tammikuu 2014 Alustus Rakennushankkeissa kuluu erittäin paljon aikaa ja rahaa laitehankintojen suunnitteluun, kilpailutukseen ja toteutukseen. Eikä

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Tietohallinto Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Historiaa.. Tietohallinto 2012 Tekstiviestipalveluita terveydenhuollossa Ajanvarauksen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013

Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit Selvitys tapaturmaisesti vammautuneen nuoren nivelvaiheen palvelujärjestelmän toimivuudesta, tulevaisuuden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLTO TUNNUSPIIRTEITÄ 11/20/2013 TN 22.11.2013

SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLTO TUNNUSPIIRTEITÄ 11/20/2013 TN 22.11.2013 SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO TN 22.11.2013 SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLTO Sairaala-apteekit TOIMINNOT Logistiikka: isot varastot, velvoitevarastointi Lääkkeenvalmistus Omat valmisteet Käyttökuntoon saattaminen

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Jouko Kuisma Sairaalatekniikan päivät Hankejohtaja, Fujitsu Finland Helsinki 12.2.2014 jouko.kuisma@fi.fujitsu.com Jokapaikan tietotekniikka?

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO 2011

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 29/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:39 Määräykset ja ohjeet 2011:39 Näyttötutkinnon perusteet VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO 2011

Lisätiedot

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Tiistai 19.5, Sessio B o 09.00-09.45. Potilashallinnon tietojarjestelmat Suomessa KATKO: n tietojarjestelmakartoituksen tuloksia

Tiistai 19.5, Sessio B o 09.00-09.45. Potilashallinnon tietojarjestelmat Suomessa KATKO: n tietojarjestelmakartoituksen tuloksia Terveydenhuollon XVIII Atk-päivät 18-19.5.1992 Luentoesitelmät Tiistai 19.5, Sessio B o 09.00-09.45 Potilashallinnon tietojarjestelmat Suomessa KATKO: n tietojarjestelmakartoituksen tuloksia Juha Lång,

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto

Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto 18.5.2015 Erkkilä-Ojala Tarja 1 Koulutuskokeilut 2014-2018 Välinehuoltoalan

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 PUUTEKNOLOGIAPALVELUT RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 RFID hankkeen casejen esittelyt 1. Kuopion Woodi Oy 2. Varkauden puu Oy 3. Lameco LHT Oy 4. RFID-hankkeet Tarve / ongelmana: 1. Kuopion Woodi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

EBSOLUT OY 1.4.2009. Metsistä energiaa yrittämällä seminaari. Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari

EBSOLUT OY 1.4.2009. Metsistä energiaa yrittämällä seminaari. Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari EBSOLUT OY 1.4.2009 Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari Metsistä energiaa yrittämällä seminaari Ebsolut Oy lyhyesti Ohjelmistotuotannon palveluyritys Perustettu vuonna 2000 Omistajana Kainuun Puhelinosuuskunta

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa Uusi sairaala ja uuistuvat sote-palvelut lääkärityön näkökulmasta Info- ja keskustelutilaisuus Keski-Suomen keskussairaala 4.11.2015 Elina

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009 ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan

Lisätiedot

Nesentan koulutusrekisteri

Nesentan koulutusrekisteri Nesentan koulutusrekisteri Ota henkilöstön koulutustiedot haltuun! Nesenta Oy Hirsalantie 11 02420 Helsinki puhelin (09) 4190 2400 www.nesenta.fi Sivu 2 Nesentan innovatiiviset ratkaisut Asiakaspalvelun

Lisätiedot

asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään

asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään 2 asapflow Saumaton yhteys SharePointista SAP-järjestelmään asapflow on ADSOTECHin kehittämä sovellusperhe,

Lisätiedot