VOK-RAPORTTI. Verivalmisteiden käyttö Suomessa vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOK-RAPORTTI. Verivalmisteiden käyttö Suomessa vuosina 2002-2008"

Transkriptio

1 VOK-RAPORTTI Verivalmisteiden käyttö Suomessa vuosina

2 Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu hoitaa keskitetysti koko maan veripalvelutoimintaa. Tehtäviimme kuuluu niin verenluovuttajien rekrytointi, verenluovutusten järjestäminen ja veren keräys kuin myös luovutetun veren testaus ja verivalmisteiden tuotanto sekä valmisteiden varastointi ja jakelu sairaaloihin. Veripalvelu toimittaa suomalaisiin sairaaloihin punasolu-, verihiutale- ja plasmavalmisteita potilaiden hoitoa varten. Tarjoamme sairaaloille laboratoriopalveluita, muun muassa veriryhmätutkimuksia ja veren hyytymiseen liittyviä laboratoriotutkimuksia. Veripalvelussa tehdään myös elinten ja kantasolujen siirtoihin liittyviä kudossopeutuvuustutkimuksia Suomen sairaaloille. Lisäksi esimerkiksi kaikkien raskaana olevien suomalaisäitien veriryhmävastaainetutkimukset tehdään Veripalvelussa. Veripalvelussa toimii myös Luuytimenluovuttajarekisteri ja Istukkaveripalvelu. Veripalvelu on taloudellisesti riippumaton ja toiminnallisesti erillinen osa Suomen Punaista Ristiä. Emme tavoittele toiminnallamme voittoa vaan potilaan parasta. Kirjoittajat ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu 1. painos (2010)

3 Mikä on VOK-hanke? Verivalmisteiden optimaalinen käyttö (VOK) on suomalaisten sairaaloiden ja Veripalvelun yhteinen hanke. Sen tavoitteena on toteuttaa maanlaajuinen verivalmisteiden käytön tietojärjestelmä, josta lääkäreillä ja hoitajilla on mahdollisuus saada tietoa oman sairaalansa verivalmisteiden käytöstä. Asiantuntijoiden tapaamisissa pyritään vertailemaan ja kehittämään sairaaloiden verensiirtokäytäntöjä. Tietojen avulla pyritään viime kädessä parantamaan potilaiden hoidon laatua. Sairaaloiden sähköisistä tietojärjestelmistä kerätään tietoja verensiirroista ja verta saaneista potilaista. VOK-tietokanta sisältää lisäksi potilaskohtaisia tietoja diagnooseista, toimenpiteistä ja laboratoriotutkimustuloksista. Potilastiedot eivät sisällä henkilötunnisteita (sosiaaliturvatunnusta tai nimeä). Osallistuvien sairaaloiden tiedot päivitetään säännöllisesti. Tällä hetkellä vertailutoimintaan osallistuu 10 sairaanhoitopiiriä: 1. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (ESSHP) 2. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (EKSHP) 3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) 4. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP) 5. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri (KymSHP) 6. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) 7. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) 8. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) 9. Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP) 10. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) Mainittujen ja yllä olevassa kuvassa punaisella korostettujen sairaanhoitopiirien alueella asuu noin 75% Suomen väestöstä. Raportin tarkoitus Tässä raportissa luodaan katsaus VOKhankkeen tuloksiin, erityisesti verenkäytön kehitykseen vuosina Raportti pohjautuu suurelta osin VOK-hankkeen kotisivuilla osoitteessa julkaistuihin säännöllisin väliajoin päivitettäviin vakioraportteihin. Mukana on kuitenkin uutta, aiemmin julkaisematontakin tietoa. Tämä raportti ei korvaakaan itse vakioraportteja, vaan pyrkii lähinnä täydentämään niitä. Toivomme, että tämä raportti antaa verivalmisteiden käytöstä kiinnostuneille lukijoille helposti lähestyttävän yhteenvedon verenkäytön kehityksestä Suomessa. Helsingissä Lääketieteellinen johtaja Tom Krusius Biostatistikko Jarno Tuimala

4 VOK-tietojen kerääminen VOK-hanke on SPR Veripalvelun ja sairaanhoitopiirien yhteishanke. Kukin sairaanhoitopiiri on valinnut ne sairaalat, joista verenkäyttöön liittyvät tiedot kerätään eli poimitaan. Pääosin tiedot kerätään kunkin sairaanhoitopiirin kaikista sairaaloista, mutta muutama aluesairaala on poiminnan ulkopuolella: Helsingin ja sairaanhoitopiiri Uudenmaan Lohjan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Mäntän sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta hankkeeseen osallistuu vain Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS), ja tämä aiheuttaa hieman harhaa muun muassa sappileikkaustietoihin: TAYS:ssä leikataan vain akuutit ja vaikeimmat tapaukset ja elektiiviset leikkaukset hoidetaan aluesairaaloissa. Koska Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta poimitaan mukaan vain TAYS:n tiedot, jäävät elektiiviset sappileikkaukset kokonaan pois aineistosta. Niinpä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sappileikkausaineisto ei ole suoraan verrattavissa muiden sairaanhoitopiirien sappileikkaustietoihin, joihin myös elektiiviset leikkaukset valikoituvat mukaan. Tietojen tekninen kerääminen VOK-tietoja kerätään tällä hetkellä vuosittain kunkin osallistuvan sairaalan elektronisista potilas-, poliklinikka-, leikkausalija verikeskusjärjestelmistä. Tiedon keräävät joko sairaanhoitopiirit itse, niiden tietojärjestelmien toimittajat tai SPR Veripalvelun alihankkijat, kuten Mediware Oy. Poiminnasta vastaavat tahot toimittavat tiedot Logica Oy:n ylläpitämälle tietokantapalvelimelle, jossa sairaanhoitopiirien tiedot yhdistetään SPR Veripalvelun verivalmistetietojen kanssa. Palvelimelle on pääsy vain rajatulla, erikseen nimetyllä henkilöjoukolla. Tietojen siirtäminen Internetissä tapahtuu salattuna. Aineiston mukana toimitetaan salakirjoitettu henkilötunnus, jonka ainoastaan tiedot omistava sairaanhoitopiiri voi jälleen muuttaa selkokieliseksi. Tunnistettavuutta voidaan käyttää esimerkiksi verensiirtoja kuolinsyytietojen yhdistämiseen, joskaan tätä ei ole vielä kertaakaan tehty. Jos potilas asuu saman sairaanhoitopiirin alueella, voidaan hänen verensiirtojaan seurata vuodesta toiseen, sillä salattu henkilötunnus säilyy samana vuodesta toiseen. Jos potilas muuttaa toisen sairaanhoitopiirin alueelle, tämä jäljitettävyys katoaa. Eri sairaanhoitopiirien tietoja ei siis voida VOK-hankkeen puitteissa yhdistellä potilaskohtaisesti keskenään. Tietojen yhdistäminen ja tarkistus Kerätyistä tiedoista koostetaan tietokanta, johon poimitut tiedot sisältyvät. Tietokannan koostaminen tapahtuu useassa vaiheessa. Aluksi eri lähteistä saadut tiedot yhdistetään toisiinsa muun muassa potilas-, sairaala- ja ajankohtatietoja käyttäen. Yhdistämisen jälkeen tiedoille tehdään erilaisia tarkistuksia aineiston laadun ja laajuuden tarkistamiseksi. Näissä tarkistuksissa tutkitaan muun muassa, onko kaikki tarvittavat tiedot saatu poimittua ja ovatko potilaiden ja verensiirtojen määrät linjassa aiempien vuosien tietojen kanssa. Jos aineiston laatu on hyväksyttävä, koostetaan tietojen perusteella lopullinen tietokanta. Jos tiedoissa on puutteita, voidaan sairaanhoitopiirin tiedot joutua poimimaan kokonaan uudelleen tai tekemään erilaisia puutteita paikkaavia poimintoja. Jos tietokannan laatu havaitaan hyväksyttäväksi, tuotetaan sen tietojen perusteella verensiirtokäytäntöjä kuvaavat vakioraportit. Vakioraporteissa verensiirtokäytäntöä tarkastellaan sekä yleisellä tasolla että potilasryhmäkohtaisesti. Vakioraportit ovat Internetissä kaikkien nähtävillä, ja sairaanhoitopiirit voivat käyttää niitä oman verensiirtotoimintansa seuraamiseen.

5 VOK-aineiston epävarmuudet Kaikkeen rekisteritutkimukseen sisältyy epävarmuutta. VOK:ssa epävarmuutta on etupäässä kahdenlaista, aineistoon liittyvää puutetta ja tietojen epätarkkuutta tai virhettä. VOK-tiedot poimitaan suoraan sairaaloiden järjestelmistä, eikä niitä pyritä erikseen varmistamaan muista tietolähteistä. Niinpä potilaskohtaisten tietojen oikeellisuudesta ei yksittäisissä tapauksissa voi olla täyttä varmuutta. Kokonaisuutena eri diagnoosien ja tautitilojen suhteelliset lukumäärät ovat jokseenkin linjassa THL:n hoitoilmoitusrekisteri Netti-HILMO:n kanssa. 1. Puutteet Aineistojen keräämiseen liittyvistä teknisistä ongelmista johtuen joidenkin vuosien aineistoissa voi olla puutteita. Tällä hetkellä aineistossa olevat suuremmat puutteet on merkitty seuraavan kuvaan vaaleilla palkeilla. toisinaan väärin potilastietoihin, ja nämä kulkeutuvat VOK-aineistoon. VOK-aineiston mukaan Suomessa olikin vuonna 2008 muutama sata miessynnyttäjää. Näin lukuisan virheen kohdalla kyse voi olla myös tietojärjestelmävirheestä sairaanhoitopiirin järjestelmissä. Aineiston epätarkkuudet on toisinaan helppo havaita, kuten synnytysesimerkissä, mutta aineistossa on varmasti paljon sellaisia pieniä poikkeamia, joita ei ole mahdollista löytää kuin sattumalta, jos silloinkaan. VOK:sta löytyy esimerkiksi muutamia kymmeniä miehiä, joilta on leikattu rintasyöpä. Rintasyöpä on miehillä jokseenkin harvinainen, mutta sitä kuitenkin esiintyy vuosittain. On mahdotonta varmistua, ovatko kaikki aineistossa esitetyt miesten rintasyöpätapaukset todella esiintyneet miehissä, vai onko potilaan sukupuoli merkitty vahingossa väärin. Sukupuolen tosin voisi helposti tarkistaa potilaiden salaamattomista henkilötunnuksista tietojen keräämisvaiheessa, mutta sitä ei nykyisellään tehdä. Lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiirin toimenpidetiedot puuttuvat vuodelta 2004 ja Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien tiedot puuttuvat kokonaan vuodelta 2007 yhden kuukauden osalta. 2. Virheet ja epätarkkuudet Aineistossa on myös jonkin verran suoranaisia virheitä, joskin vakavia virheitä on toistaiseksi havaittu vain muutama. Eräs esimerkki vakavasta virheestä, joka voi vaikuttaa erityisesti aineiston käyttöön tutkimustoiminnassa, on potilaan väärin merkitty kuolinpäivä. Aineistosta löytyy tällä hetkellä tällaisia potilaita varmuudella vain kaksi kappaletta. Tietojen epätarkkuus on toinen, yleisempi virhetyyppi. Esimerkiksi sukupuoli merkitään

6 VOK-aineiston kattavuus Verivalmistekattavuus VOK-hankkeeseen osallistuvien kymmenen sairaanhoitopiirin alueella asuu noin kolme neljäsosaa Suomen väestöstä. Koska aivan kaikista osallistuvien sairaanhoitopiirien sairaaloista ei poimita tietoja, ei VOK:n väestökattavuus kuitenkaan ole aivan yhtä korkea. Keskimäärin VOK-tietokannasta löytyy tieto noin kahdesta kolmasosasta Veripalvelusta vuosittain toimitetuista verivalmisteista. Oheinen viivakaavio esittää myyntilukuihin perustuvan kattavuuden valmisteittain. Kattavuusarvio on luultavasti liian pieni, sillä myydyistä punasoluvalmisteista noin 3% ja trombosyyttivalmisteista noin 10% poistetaan sairaaloiden varastoista vanhentuneina, eikä niitä siirretä potilaille. VOK-rekisterissä on vuosilta kaiken kaikkiaan yhteensä valmisteen tiedot, jotka on annettu yhteensä eri potilaalle hoitojaksolla. Hoitojaksolla tarkoitetaan sellaista ajallisesti yhtenäistä hoitotapahtumaa, jonka aikana potilas on saman hoitoyksikön hoidettavana. Vuosittaiset tiedot on esitetty oheissa viivakaaviossa. Sairaalahoidossa menehtyneet potilaat Virallisten tilastojen mukaan Suomessa kuolee vuosittain noin henkilöä. VOK-rekisteriin kerätään sairaaloiden järjestelmistä hoidossa kuolleeksi merkittyjen potilaiden kuolinpäivämäärä. VOK-rekisteristä löytyy tieto vuosina verivalmisteista saaneesta potilaasta, jotka ovat menehtyneet sairaalahoidossa. VOK:n kattavuus kuolleisuuden osalta on siis noin 9%. Kattavuus on alhainen etupäässä siksi, että mukana ovat vain sairaalahoidossa kuolleet potilaat, eikä avohoidossa menehtyneiden potilaiden tietoja ole kerätty. Kaikista verta saaneista potilaista 12,2% menehtyi. Menehtyneistä potilaista 54% oli saanut ainakin yhden verivalmisteen. Nämä luvut kuvastanevat sitä, että verensiirtoja saavat varsin sairaat potilaat, jotka myös menehtyvät muita useammin. Menehtyneistä 51.2% oli miehiä.

7 Suurin osa verensiirroista naisille, valmisteista miehille VOK-rekisterissä olevista verensiirron saaneista potilaista suurin osa oli naisia (54,5 %). Vaikka enin osa potilaista on naisia, suurin osa valmisteista siirretään miehille. Miehet saivat 59 % plasmavalmisteista, 57 % verihiutalevalmisteista ja 52 % punasoluvalmisteista. Joka kolmas verensiirron saanut potilas oli yli 65-vuotias. Miehet ja naiset saavat verensiirtoja hieman eri ikäisinä, mikä on esitetty oheisessa viivakaaviossa. Varhaislapsuudessa ja teini-iässä molemmat sukupuolet saavat suunnilleen yhtä paljon verensiirtoja, mutta vuotiaat naiset saavat miehiä useammin verta. Useimmiten nämä verensiirrot liittyvät synnytyksiin vuotiaat miehet saavat selvästi naisia enemmän verensiirtoja. Tämä johtuu osittain siitä, että sydän- ja verisuonitaudit sekä tapaturmat ovat tämän ikäisillä miehillä naisia yleisempiä. Lisäksi miehet saavat leikkauksissa keskimäärin hieman naisia enemmän verta suuremman ruumiinkokonsa vuoksi. Suurin osa verestä käytetään kirurgiassa Valtaosa (54,5 %) verta saaneista potilaista oli ollut leikkauksessa. Hoitojaksoista kirurgian erikoisalaan kuului kuitenkin vain 42%. Oheinen pylväskaavio havainnollistaa asiaa. Potilas- ja hoitojaksomäärien ero selittynee sillä, että leikkaus tyypillisesti muodostaa vain yhden hoitojakson, mutta konservatiivisessa hoidossa sama potilas voi käydä hoidossa hyvinkin monta kertaa. Keskimääräinen hoitojaksojen määrä potilasta kohden kirurgiassa onkin vain 1,1, mutta konservatiivisessa hoidossa 1,8. Verivalmisteista hieman yli puolet (50,4 %) käytetään kirurgiassa. Oheisesta pylväskaaviosta ilmenee, että kirurgiassa käytetään erityisesti punasoluja (54 % valmisteista) ja plasmaa (62% valmisteista). Verihiutaleita (32 % valmisteista) ja muita verivalmisteista (43 %) käytetään kirurgiassa huomattavasti vähemmän. Verihiutaleiden käyttö painottuu konservatiivisen hoidon puolelle, sillä suurin käyttäjäryhmä, hematologiset potilaat, ovat tyypillisesti konservatiivisen hoidon potilaita.

8 Yleisimmät diagnoosit verta saaneilla potilailla Verivalmisteita saaneista potilaista valtaosa sairastaa verenkiertoelinten sairauksia, on joutunut sairaalaan jonkin vamman, myrkytyksen tai ulkoisen syyn vuoksi, kärsii ruuansulatuselinten sairauksista tai erilaisista pahanlaatuisista kasvaimista. Eniten verivalmisteita käyttivät potilaat, jotka sairastavat verenkiertoelinten sairauksia, ovat joutunut sairaalaan jonkin vamman, myrkytyksen tai ulkoisen syyn vuoksi, kärsivät ruuansulatuselinten sairauksista tai erilaisista pahanlaatuisista kasvaimista. Yhdessä nämä neljä potilasryhmää saivat 60% kaikista valmisteista. Ylivoimaisesti pienimmät potilasryhmät olivat silmän ja korvan sekä niiden apuelinten sairaudet, joissa koko VOK-seuranta-aikana verensiirron sai vain 196 potilasta. Veren pahanlaatuisista kasvaimista kärsivät potilaat ovat lukumääräisesti pieni, mutta verenkäytöltään viidenneksi suurin ryhmä. Kutakin potilasta kohden siirretäänkin keskimäärän yli 22 valmistetta. Tämä on liki kolme kertaa enemmän kuin seuraavaksi eniten valmisteita potilasta kohden saavassa ryhmässä, hermoston sairauksissa. Potilaskohtainen siirrettyjen valmisteiden lukumäärä on laskettu koko seuranta-ajalta

9 Yleisimmät toimenpiteet verta saaneilla potilailla Toimenpidetieto on saatavilla 55,9 %:lle potilaista. Toimenpidetieto on pääsääntöisesti saatavilla vain potilaille, joille on tehty jokin kirurginen operaatio. Tällaisia potilaita on 54,5%, joten toimenpidetieto löytyy siis osalle muistakin potilaista. Potilaista, joille toimenpidetieto löytyy, 76,3 %:lle on tehty tuki- ja liikuntaelinten, ruuansulatuskanavan ja sen oheiselinten, sydämen ja rintaontelon suonten, verisuonien ja imusuonijärjestelmän tai raskauteen ja synnytykseen liittyvä toimenpide. Näihin toimenpiteisiin käytettiin 78,1 % kaikista verivalmisteista (pusseina). Potilasmäärien puolesta pienimpiä toimenpideryhmiä ovat umpierityselinten ja silmän alueen toimenpiteet sekä elinten ja kudosten irrotus siirtoa varten. Elin- ja kudossiirteiden irrotus oli myös verenkäytöltään kaikkein pienin toimenpideryhmä.

10 Pieni osa potilaista käyttää suuren osan valmisteista Neljäsosa kaikista verivalmisteista siirretään suurkuluttajille, jotka edustavat vain noin kahta prosenttia koko potilasmäärästä. Yli 50% verivalmisteista siirretään noin 12 prosenttia edustavalle potilasjoukolle. Tämä ilmenee oheisesta potilaiden ja verivalmisteiden kumulatiivista jakaumaa edustavasta kuviosta. Paljon vertakäyttäviin potilasluokkiin kuuluvat esimerkiksi erilaisia veren sairauksia ja pahanlaatuisia kasvaimia sairastavat potilaat. Lisäksi esimerkiksi maksakirroosia ja tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat potilaat voivat kuluttaa suuria määriä verivalmisteita. Sairaanhoitopiirien potilasaineistojen erot pieniä Sairaanhoitopiirit ovat potilasmateriaaliltaan varsin samanlaisia. Jos verrataan ICD-10 luokituksen mukaan eri diagnoosiryhmiin kuuluvien potilaiden suhteellisia osuuksia eri sairaanhoitopiireissä, ovat erot varsin pieniä. Eniten vaihtelua on verenkiertoelinten sairauksien ja muiden kasvainten suhteellisissa osuuksissa. Oheiset kuvat esittävät VOK-hankkeessa mukana olevien sairaanhoitopiirien potilaiden jakautumista eri diagnoosiryhmiin. Pylväskaavio kuvaa kunkin sairaanhoitopiirin potilaiden lukumäärää koko VOK-seuranta-aikana. Alemmassa assosiaatiokuvassa kutakin sairaanhoitopiiriä vastaa kuvassa yksi sarake. Diagnoosiryhmät ovat vaakariveillä. Jos sairaalan diagnoosiryhmässä on enemmän potilaita kuin aineiston perusteella voitaisiin olettaa siinä olevan, on potilasryhmää vastaava palkki väritetty siniseksi, muutoin punaiseksi. Palkin korkeus kuvaa suhteellista eroa keskiarvosta: mitä pidempi palkki on, sitä enemmän sairaanhoitopiiri eroaa muista. Palkin leveys kuvastaa sairaalan ja diagnoosiryhmän koon perusteella laskettua oletettua potilaiden lukumäärää. Esimerkiksi I-ryhmään (verenkiertoelinten sairaudet) on diagnosoituja potilaita keskimääräistä enemmän PPSHP:n, PSSHP:n ja PSHP:n alueilla, ja muissa sairaanhoitopiireissä keskimääräistä vähemmän.

11 Sairaanhoitopiirien väliset erot verenkäytössä Kullekin potilaalle siirrettyjen valmisteiden keskimääräinen lukumäärä vaihtelee sairaanhoitopiirien välillä. Oheisessa kuviossa on esitetty kunkin sairaanhoitopiirin ero kaikkien sairaanhoitopiirien yhteisestä keskiarvosta. Esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä keskimääräinen potilaskohtainen kulutus on noin yhden valmisteen verran koko hankkeen keskiarvoa pienempää. Vastaavasti Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ero on noin 0.8 valmistetta keskimääräistä siirrettyjen valmisteiden lukumäärää suurempi. Erot selittyvät osittain potilasaineiston eroilla, mutta taustalla voi olla myös verensiirtotoimintaan liittyviä eroja eri sairaanhoitopiirien käytännöissä. Esimerkiksi PPSHP:n, PSSHP:n ja PSHP:n alueilla potilaskohtainen siirrettyjen verivalmisteiden lukumäärä on kaikkien sairaanhoitopiirien keskiarvoa suurempi. Mainituissa sairaanhoitopiireissä kuitenkin esiintyy muita enemmän sydän- ja verisuonitauteja, joissa verenkulutus on suurta. Siten ero selittyy ainakin osittain potilasaineiston rakenteella. Jos tarkastellaan sairaanhoitopiiri- ja diagnoosikohtaisia eroja verenkäytössä, hahmottuu muutamia eroja. Oheisessa kuvassa on esitetty keskimääräinen siirrettyjen valmisteiden lukumäärä potilasta kohden sairaanhoitopiiri- ja diagnoosikohtaisesti. Jos sairaalan diagnoosiryhmässä on siirretty enemmän verivalmisteita kuin aineiston perusteella voitaisiin olettaa siinä siirretyn, on potilasryhmää vastaava palkki väritetty siniseksi, muutoin punaiseksi. Palkin korkeus kuvaa suhteellista eroa keskiarvosta: mitä pidempi palkki on, sitä enemmän sairaanhoitopiiri eroaa muista. Palkin leveys kuvastaa sairaalan ja diagnoosiryhmän koon perusteella laskettua oletettua siirrettyjen verivalmisteiden lukumäärää. Kaikissa sairaanhoitopiireissä selkeimmin verenkäytöltään muista erottuva diagnoosiryhmä ovat veren pahanlaatuiset kasvaimet (C81-C9). Myös sairaaloiden välillä erot tässä ryhmässä ovat suuria. Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirissä kyseiseen diagnoosiryhmään kuluu muihin sairaanhoitopiireihin verrattuna suhteessa eniten verta. Vastaavasti Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä veren pahanlaatuiset kasvaimet kuluttaa suhteessa kaikkein vähiten verta verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin.

12 Sairaanhoitopiirien väliset erot siirtokäytännöissä Oheisessa histogrammissa on esitetty kaikkien sellaisten hoitojaksojen tiedot, joilla potilaasta on mitattu hemoglobiini. Vaakaakselilla on kuvattu hemoglobiiniarvoja, ja pystyakselilla potilaiden lukumäärää. Potilaista, joiden hemoglobiini on yli 100 g / l, on verensiirron saanut 11,8 %. Vastaavasti potilaista, joiden hemoglobiini on alle 60 g / l, on verensiirto annettu 90,7 %:lle. Oheisessa histogrammissa on myös esitetty kaikki hoitojaksot, joilla potilaista on määritetty trombosyyttien pitoisuus. Potilaista, joilla trombosyyttilukumäärä on ollut yli 50*10 9 /l, vain 0,7 % on saanut trombosyyttisiirron. Potilaista, joiden trombosyyttimäärä on alle 5*10 9 /l on trombosyyttisiirron saanut 71,4 %. Trombosyyttien siirtokäytännössä on enemmän vaihtelua kuin punasolujen siirroissa, mikä on esitetty oheisessa pylväskaaviossa. Kuhunkin palkkiin on merkitty keskihajonta virhepalkein. Esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä trombosyyttien siirto annetaan, kun potilaan trombosyyttipitoisuus on keskimäärin liki puolta alhaisempi kuin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

13 Verivalmisteiden kulutuksen muutokset Verivalmisteiden kulutuksessa on tapahtunut selkeitä muutoksia VOK-seuranta-aikana. Punasoluvalmisteiden kulutus on VOKaineiston perusteella vähentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2008 reilut yhdeksän prosenttia. Punasoluvalmisteiden kulutuksen vähenemisestä noin kaksi kolmasosaa selittyy ortopedian erikoisalan vähentyneellä punasolujen kulutuksella. Trombosyyttien kulutus on pysynyt jokseenkin ennallaan, korkeintaan hitaasti kasvanut, mutta jääplasmavalmisteiden kulutus on kasvanut noin 18 %. Nämä muutokset on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvasta on jätetty pois Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien aineisto, sillä niissä oli suurempia puutoksia seuranta-ajanjaksolla. Punasolukulutuksen kehitys sopii hyvin yhteen Veripalvelun myyntilukujen kanssa. Myös jääplasma- ja trombosyyttivalmisteiden kulutuksen suunta on molemmissa aineistoissa samanlainen, joskin VOKaineistossa miltei puolta pienempi myyntilukuihin verrattuna. Myyntilukujen mukaan jääplasmavalmisteiden myynti on kasvanut yli 36 % (VOK yli 18 %) ja trombosyyttivalmisteiden yli 16 % (VOK hieman alle 8 %). Verivalmisteiden kulutuksen muutoksista ainakin osan näyttäisi selittävän potilasmäärissä tapahtuneet muutokset, jotka on esitetty oheissa viivakaaviossa. Kuvasta on jätetty pois Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien aineisto, sillä niissä oli suurempia puutoksia seurantaajanjaksolla. Punasolujen siirron saaneiden potilaiden määrä on VOK-aineiston perusteella vähentynyt. Trombosyyttien siirron saaneiden potilaiden määrä on puolestaan aavistuksen kasvanut, ja Jääplasmaa saaneiden potilaiden määrä on pysynyt ennallaan. Potilaskohtainen keskimääräinen verivalmisteiden kulutus on myös VOKaineiston perusteella vähentynyt, mikä on kuvattu verivalmisteittain oheisessa viivakaaviossa. Trombosyytti- ja punasoluvalmisteiden potilaskohtaisen kulutuksen kehityssuuntaus on VOK-aineiston perusteella laskeva. Jääplasmavalmisteiden kulutus on sen sijaan viime vuosina ollut hieman kasvussa.

14 Tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteet Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän hoitoilmoitustietokannan (Netti- HILMO) mukaan tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteiden (TULES) määrä on kasvanut koko Suomessa vuodesta 2002 vuoteen 2008 ( toimenpidettä) noin 14 %. Toimenpiteiden lukumäärän kasvamisesta huolimatta TULES-toimenpiteiden verenkäyttö on seuranta-aikana vähentynyt liki kolmanneksen (31,3 %). VOK-aineiston potilasmäärien ja siirrettyjen verivalmisteiden lukumäärin kehitys seuranta-aikana on esitetty oheisessa kuvassa. Verivalmisteiden kulutuksessa tapahtunut muutos selittyy yksinomaan punasolujen käytön vähenemisellä. Trombosyyttien ja plasmavalmisteiden käyttö on säilynyt jokseenkin ennallaan, tai kasvanut hyvin heikosti. TULES-toimenpiteet on valittu tähän esimerkiksi, koska niissä tapahtunut muutos on kaikkein selkein. Myös koko kirurgian erikoisalan verenkäyttö on vähentynyt, mutta vaikutus on heikompi, sillä kirurgiassa potilasmäärä on samanaikaisesti vähentynyt. Verensiirtojen määrän alueellinen vaihtelu Suomi on maantieteellisesti pitkien etäisyyksien maa. Onkin mielenkiintoista nähdä, onko verensiirtojen määrissä hoitojaksoa kohden alueellista vaihtelua. Jos lasketaan potilaan kotikuntakohtainen keskimääräinen siirrettyjen verivalmisteiden määrä hoitojaksolla, muodostuu oheinen kartta. Mustalla merkityistä alueista ei ole tietoja, ja punaisen värin tummemmat sävyt merkitsevät suurempaa siirrettyjen verivalmisteiden määrää. Karttaa tarkastellessa ei hahmotu mitään selkeää alueellista eroa, vaan eri värit ovat jakautuneet kartalle jokseenkin satunnaisesti. Kartasta käy myös ilmi, että monista sellaisista kunnista, jotka eivät ole mukana VOK-hankkeessa, tulee potilaista hoitoon VOK-hankkeen piirissä oleviin sairaaloihin. Näin on esimerkiksi Lapissa.

15 Vertailu- ja koulutustoiminta VOK-hanke on järjestänyt vuosittain tiettyjen paljon verta käyttävien erikoisalojen vertaisvertailupäiviä, joilla potilaiden hoitoon osallistuvat kirurgit, anestesialääkärit ja sairaanhoitajat ovat voineet keskustella ja vertailla sairaalansa verensiirtokäytäntöjä. Vertailupäivillä on usein sovittu toimenpiteistä, joilla sairaaloissa pyritään vaikuttamaan verensiirtokäytäntöihin. VOK-päivät on suunnattu VOK-hankkeen toimijoille, erityisesti hankkeeseen osallistuvalle sairaalahenkilöstölle, kuten johtoja ATK-ryhmän jäsenille, sekä verenkäytön analyytikoille. Vuosina on järjestetty seuraavat tilaisuudet: VOK-päivä Ortopedian vertailupäivä Naistentautien ja synnytysten vertailupäivä VOK-päivä Hematologian vertailupäivä Sydänkirurgian vertailupäivä Ortopedian vertailupäivä Naistentautien ja synnytysten vertailupäivä VOK-päivä Gastroenterologian vertailupäivä VOK-päivä Hematologian vertailupäivä Sydänkirurgian vertailupäivä Lisäksi kunkin sairaanhoitopiirin verenkäytön analyytikoita on koulutettu käyttämään raportointityökaluja. Tutkimus- ja julkaisutoiminta VOK-aineistoa käytetään tai on käytetty kolmessa väitöskirjaprojektissa. Tämän lisäksi muita laajempia tutkimushankkeita on tai on ollut käynnissä toista kymmentä. VOK-hankkeesta on julkaistu viisi artikkelia vuosina , joista kolme kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa: Palo, R. ja Mäki, T.: Verivalmisteiden optimaalinen käyttö -hanke. Finnanest 2004; 37(3): Palo, R., Ali-Melkkilä, T., Hanhela, R., Krusius, T., Leppänen, E., Mahlamäki, E., Perhoniemi, E., Rajamäki, A., Rautonen, J., Räsänen, A., Salmenperä, M., Savolainen, ER., Sjövall, S., Syrjälä, M., Tienhaara, A., Tolppanen, E-M., Vähämurto, M., Mäki, T.: Verenkäyttö vertailussa - VOK-hanke. Lääkärilehti 2005; 60: Palo, R., Ali-Melkkilä, T., Hanhela, R., Jäntti, V., Krusius, T., Leppänen, E., Mahlamäki, E. K., Perhoniemi, V., Rajamäki, A., Rautonen, J., Salmenperä, M., Salo, H., Salonen, I., Savolainen, E-R., Sjövall, S., Suistomaa, M., Syrjälä. M., Tienhaara, A., Vähämurto, M., Mäki, T.: Development of permanent national register of blood component use utilizing electronic hospital information systems. Vox Sanguis 2006; 91: Palo, R., Capraro, L., Hovilehto, S., Koivuranta, M., Krusius, T., Loponen, E., Mäntykoski, R., Pentti, J., Pitkänen, O., Raitakari, M., Rimpiläinen, J., Salmenperä, M., Salo, H., Mäki, T. Population-based audit of fresh-frozen plasma transfusion practices. Transfusion 2006; 11: Palo, R., Ahonen, J., Salo, H., Salmenperä, M., Krusius, T., Mäki, T.: Transfusion of red blood cells: no impact on length of hospital stay in moderately anaemic parturients. Acta Anaesthesiologica Scandinavica 2007; 51(5): 565 Lisäksi VOK-hankkeen tuloksia on esitelty kymmenissä koulutustilaisuuksissa ja tieteellisissä kokouksissa.

16 Yhteenveto VOK-hankkeessa on kerätty tietoja kymmenen sairaanhoitopiirin verenkäytöstä vuodesta Tässä raportissa on esitelty hankkeen tuloksia vuosilta Suurin osa verivalmisteista käytetään kirurgiassa. Tuki- ja liikuntaelinten sekä ruuansulatuskanavan toimenpiteissä siirretään yli kolme neljäsosaa kaikista kirurgiassa käytetyistä verivalmisteista. Yleisimmät diagnoosit verivalmisteista saaneilla potilailla ovat erilaiset kasvaimet sekä vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt. Potilasta kohden laskettu korkein keskimääräinen verivalmisteiden kulutus oli veren pahanlaatuisia kasvaimia sairastavilla potilailla. Suurimman osa verivalmisteista käyttää pieni joukko potilaista. Yli 50 % valmisteista siirretään potilasjoukolle, joka edustaa vain 12 %:a kaikista potilaista. Sairaanhoitopiirien välillä on eroa verensiirtokäytännöissä. Ero vähiten ja eniten verta käyttävien sairaanhoitopiirien välillä on keskimäärin liki kaksi valmistetta potilasta kohden. Vaihtelu on erityisen suurta veren pahanlaatuisia kasvaimia sairastavien potilaiden kohdalla. Punasolujen siirroissa erot sairaanhoitopiirien verensiirtokäytännöissä näyttävät VOK-aineiston perusteella pieniltä, mutta trombosyyttisiirroissa erot ovat suurempia. Tämä kuvastanee eri sairaanhoitopiirien hoitokäytäntöjen eroja erityisesti veren pahanlaatuisten kasvainten hoidossa. Koko seuranta-aikana punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt, trombosyytti- ja plasmavalmisteiden puolestaan kasvanut. Erityisen voimakkaasti on kasvanut plasmavalmisteiden kulutus. Potilaskohtainen trombosyytti- ja punasoluvalmisteiden kulutus on vähentynyt, mutta jääplasmavalmisteiden kulutus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteissä verenkäytön yleinen kehitys näkyy hyvin: vaikka potilas- ja tehtyjen toimenpiteiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, on punasoluvalmisteiden käyttö vähentynyt voimakkaasti. Samanaikaisesti trombosyyttija plasmavalmisteiden kulutus on ollut lievästi kasvussa. Lisätietoja VOK-hankkeesta saa lisätietoja sen verkkosivuilta osoitteessa: Sivuilta löytyy tarkempia tietoja hankkeen toiminnasta sekä vuosittain päivitettävät vakioraportit sairaanhoitopiirien ja tiettyjen erityispotilasryhmien verenkäytöstä.

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden Riikka Palo LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Lasten- ja nuorten sairaala riikka.palo[a]hus.fi Verivalmisteiden käyttö Suomessa Punasoluja on Suomessa käytetty kansainvälisesti verrattuna paljon, mutta verivalmisteiden

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori.

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Valkeakosken aluesairaala siirtyy käyttämään veriryhmä ja seulonta käytäntöä,

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä lukuun ottamatta Finn-Medi

Lisätiedot

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA 1(7) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA VERIRYHMÄ JA SEULONTA KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN PYSYVÄSTI TAYS:n verikeskuksen toiminta supistuu TEHY:n

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012 1 (6) TAYS:N VERIKESKUS HOITAA YLÄ-PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLTOALUEEN VERITILAUKSET 18.6.2012 ALKAEN Mäntän verikeskuksen toiminta siirtyy TAYS:n verikeskuksen hoidettavaksi 18.6.2012. Samalla myös Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010 Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta matti korhonen 12.1.2010 Sisältö Veripalvelu ja uudet soluhoidot määräys nostaa rimaa eri tyyppiset soluhoidot määräyksen soveltaminen 'Yksittäisen

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely

Lisätiedot

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Labquality Days 5.2.2015 Johanna Salminen Tiiminvetäjä/Verikeskuksen vastuuhoitaja VSSHP Tyks-Sapa liikelaitos, Tykslab, Päivystys-ja automaatiolaboratorio Päivystys-

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET

OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET OYS:N KLIINISEN KEMIAN JA HEMATOLOGIAN LABORATORION YLEISOHJEET Sivu 1/ 5 TUTKIMUSTEN TILAAMINEN Laboratoriotutkimukset tilataan ensisijaisesti atk-järjestelmään käyttäen tietojärjestelmässä mainittuja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden

Lisätiedot

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD 788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1 Vertti Verituotteiden tilaus Versio 2.1 Mylab Oy Hatanpään valtatie 26, 33100 Tampere puhelin (03) 316 5165, telekopio (03) 316 5166 Tulostettu: 11.1.2010 10:17 Versio Päivämäärä Tekijä Lisätietoja 0.1

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Verilogistiikan riskienhallinta

Verilogistiikan riskienhallinta Veren matka luovuttajalta potilaalle: Verilogistiikan riskienhallinta Eeva Nyberg-Oksanen Riskienhallintapäällikkö 18.3.2009 1 Aiheena Veripalvelun ja verivalmisteiden yleisesittely Verivalmisteiden i

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Käyttöönottopäivä: 12.01.2007 1 (8) VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Tässä esitettyjen ohjeiden tarkoituksena on potilasturvallisuuden takaaminen verensiirron yhteydessä ja virhemahdollisuuksien minimoiminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2008 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.12.2008 tilanne 1 Yleistä 31.12.2008 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014 Heräämökooste Jaana Hirvijoki Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014 6.10.2014 Heräämökooste Mukana seuraavat sairaaloiden heräämöt! Oys, keskusleikkausosasto! Pieksamäen sairaala! Mikkelin

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot