VOK-RAPORTTI. Verivalmisteiden käyttö Suomessa vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOK-RAPORTTI. Verivalmisteiden käyttö Suomessa vuosina 2002-2008"

Transkriptio

1 VOK-RAPORTTI Verivalmisteiden käyttö Suomessa vuosina

2 Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu hoitaa keskitetysti koko maan veripalvelutoimintaa. Tehtäviimme kuuluu niin verenluovuttajien rekrytointi, verenluovutusten järjestäminen ja veren keräys kuin myös luovutetun veren testaus ja verivalmisteiden tuotanto sekä valmisteiden varastointi ja jakelu sairaaloihin. Veripalvelu toimittaa suomalaisiin sairaaloihin punasolu-, verihiutale- ja plasmavalmisteita potilaiden hoitoa varten. Tarjoamme sairaaloille laboratoriopalveluita, muun muassa veriryhmätutkimuksia ja veren hyytymiseen liittyviä laboratoriotutkimuksia. Veripalvelussa tehdään myös elinten ja kantasolujen siirtoihin liittyviä kudossopeutuvuustutkimuksia Suomen sairaaloille. Lisäksi esimerkiksi kaikkien raskaana olevien suomalaisäitien veriryhmävastaainetutkimukset tehdään Veripalvelussa. Veripalvelussa toimii myös Luuytimenluovuttajarekisteri ja Istukkaveripalvelu. Veripalvelu on taloudellisesti riippumaton ja toiminnallisesti erillinen osa Suomen Punaista Ristiä. Emme tavoittele toiminnallamme voittoa vaan potilaan parasta. Kirjoittajat ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu 1. painos (2010)

3 Mikä on VOK-hanke? Verivalmisteiden optimaalinen käyttö (VOK) on suomalaisten sairaaloiden ja Veripalvelun yhteinen hanke. Sen tavoitteena on toteuttaa maanlaajuinen verivalmisteiden käytön tietojärjestelmä, josta lääkäreillä ja hoitajilla on mahdollisuus saada tietoa oman sairaalansa verivalmisteiden käytöstä. Asiantuntijoiden tapaamisissa pyritään vertailemaan ja kehittämään sairaaloiden verensiirtokäytäntöjä. Tietojen avulla pyritään viime kädessä parantamaan potilaiden hoidon laatua. Sairaaloiden sähköisistä tietojärjestelmistä kerätään tietoja verensiirroista ja verta saaneista potilaista. VOK-tietokanta sisältää lisäksi potilaskohtaisia tietoja diagnooseista, toimenpiteistä ja laboratoriotutkimustuloksista. Potilastiedot eivät sisällä henkilötunnisteita (sosiaaliturvatunnusta tai nimeä). Osallistuvien sairaaloiden tiedot päivitetään säännöllisesti. Tällä hetkellä vertailutoimintaan osallistuu 10 sairaanhoitopiiriä: 1. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (ESSHP) 2. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (EKSHP) 3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) 4. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP) 5. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri (KymSHP) 6. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) 7. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) 8. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) 9. Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP) 10. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) Mainittujen ja yllä olevassa kuvassa punaisella korostettujen sairaanhoitopiirien alueella asuu noin 75% Suomen väestöstä. Raportin tarkoitus Tässä raportissa luodaan katsaus VOKhankkeen tuloksiin, erityisesti verenkäytön kehitykseen vuosina Raportti pohjautuu suurelta osin VOK-hankkeen kotisivuilla osoitteessa julkaistuihin säännöllisin väliajoin päivitettäviin vakioraportteihin. Mukana on kuitenkin uutta, aiemmin julkaisematontakin tietoa. Tämä raportti ei korvaakaan itse vakioraportteja, vaan pyrkii lähinnä täydentämään niitä. Toivomme, että tämä raportti antaa verivalmisteiden käytöstä kiinnostuneille lukijoille helposti lähestyttävän yhteenvedon verenkäytön kehityksestä Suomessa. Helsingissä Lääketieteellinen johtaja Tom Krusius Biostatistikko Jarno Tuimala

4 VOK-tietojen kerääminen VOK-hanke on SPR Veripalvelun ja sairaanhoitopiirien yhteishanke. Kukin sairaanhoitopiiri on valinnut ne sairaalat, joista verenkäyttöön liittyvät tiedot kerätään eli poimitaan. Pääosin tiedot kerätään kunkin sairaanhoitopiirin kaikista sairaaloista, mutta muutama aluesairaala on poiminnan ulkopuolella: Helsingin ja sairaanhoitopiiri Uudenmaan Lohjan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Mäntän sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta hankkeeseen osallistuu vain Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS), ja tämä aiheuttaa hieman harhaa muun muassa sappileikkaustietoihin: TAYS:ssä leikataan vain akuutit ja vaikeimmat tapaukset ja elektiiviset leikkaukset hoidetaan aluesairaaloissa. Koska Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta poimitaan mukaan vain TAYS:n tiedot, jäävät elektiiviset sappileikkaukset kokonaan pois aineistosta. Niinpä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sappileikkausaineisto ei ole suoraan verrattavissa muiden sairaanhoitopiirien sappileikkaustietoihin, joihin myös elektiiviset leikkaukset valikoituvat mukaan. Tietojen tekninen kerääminen VOK-tietoja kerätään tällä hetkellä vuosittain kunkin osallistuvan sairaalan elektronisista potilas-, poliklinikka-, leikkausalija verikeskusjärjestelmistä. Tiedon keräävät joko sairaanhoitopiirit itse, niiden tietojärjestelmien toimittajat tai SPR Veripalvelun alihankkijat, kuten Mediware Oy. Poiminnasta vastaavat tahot toimittavat tiedot Logica Oy:n ylläpitämälle tietokantapalvelimelle, jossa sairaanhoitopiirien tiedot yhdistetään SPR Veripalvelun verivalmistetietojen kanssa. Palvelimelle on pääsy vain rajatulla, erikseen nimetyllä henkilöjoukolla. Tietojen siirtäminen Internetissä tapahtuu salattuna. Aineiston mukana toimitetaan salakirjoitettu henkilötunnus, jonka ainoastaan tiedot omistava sairaanhoitopiiri voi jälleen muuttaa selkokieliseksi. Tunnistettavuutta voidaan käyttää esimerkiksi verensiirtoja kuolinsyytietojen yhdistämiseen, joskaan tätä ei ole vielä kertaakaan tehty. Jos potilas asuu saman sairaanhoitopiirin alueella, voidaan hänen verensiirtojaan seurata vuodesta toiseen, sillä salattu henkilötunnus säilyy samana vuodesta toiseen. Jos potilas muuttaa toisen sairaanhoitopiirin alueelle, tämä jäljitettävyys katoaa. Eri sairaanhoitopiirien tietoja ei siis voida VOK-hankkeen puitteissa yhdistellä potilaskohtaisesti keskenään. Tietojen yhdistäminen ja tarkistus Kerätyistä tiedoista koostetaan tietokanta, johon poimitut tiedot sisältyvät. Tietokannan koostaminen tapahtuu useassa vaiheessa. Aluksi eri lähteistä saadut tiedot yhdistetään toisiinsa muun muassa potilas-, sairaala- ja ajankohtatietoja käyttäen. Yhdistämisen jälkeen tiedoille tehdään erilaisia tarkistuksia aineiston laadun ja laajuuden tarkistamiseksi. Näissä tarkistuksissa tutkitaan muun muassa, onko kaikki tarvittavat tiedot saatu poimittua ja ovatko potilaiden ja verensiirtojen määrät linjassa aiempien vuosien tietojen kanssa. Jos aineiston laatu on hyväksyttävä, koostetaan tietojen perusteella lopullinen tietokanta. Jos tiedoissa on puutteita, voidaan sairaanhoitopiirin tiedot joutua poimimaan kokonaan uudelleen tai tekemään erilaisia puutteita paikkaavia poimintoja. Jos tietokannan laatu havaitaan hyväksyttäväksi, tuotetaan sen tietojen perusteella verensiirtokäytäntöjä kuvaavat vakioraportit. Vakioraporteissa verensiirtokäytäntöä tarkastellaan sekä yleisellä tasolla että potilasryhmäkohtaisesti. Vakioraportit ovat Internetissä kaikkien nähtävillä, ja sairaanhoitopiirit voivat käyttää niitä oman verensiirtotoimintansa seuraamiseen.

5 VOK-aineiston epävarmuudet Kaikkeen rekisteritutkimukseen sisältyy epävarmuutta. VOK:ssa epävarmuutta on etupäässä kahdenlaista, aineistoon liittyvää puutetta ja tietojen epätarkkuutta tai virhettä. VOK-tiedot poimitaan suoraan sairaaloiden järjestelmistä, eikä niitä pyritä erikseen varmistamaan muista tietolähteistä. Niinpä potilaskohtaisten tietojen oikeellisuudesta ei yksittäisissä tapauksissa voi olla täyttä varmuutta. Kokonaisuutena eri diagnoosien ja tautitilojen suhteelliset lukumäärät ovat jokseenkin linjassa THL:n hoitoilmoitusrekisteri Netti-HILMO:n kanssa. 1. Puutteet Aineistojen keräämiseen liittyvistä teknisistä ongelmista johtuen joidenkin vuosien aineistoissa voi olla puutteita. Tällä hetkellä aineistossa olevat suuremmat puutteet on merkitty seuraavan kuvaan vaaleilla palkeilla. toisinaan väärin potilastietoihin, ja nämä kulkeutuvat VOK-aineistoon. VOK-aineiston mukaan Suomessa olikin vuonna 2008 muutama sata miessynnyttäjää. Näin lukuisan virheen kohdalla kyse voi olla myös tietojärjestelmävirheestä sairaanhoitopiirin järjestelmissä. Aineiston epätarkkuudet on toisinaan helppo havaita, kuten synnytysesimerkissä, mutta aineistossa on varmasti paljon sellaisia pieniä poikkeamia, joita ei ole mahdollista löytää kuin sattumalta, jos silloinkaan. VOK:sta löytyy esimerkiksi muutamia kymmeniä miehiä, joilta on leikattu rintasyöpä. Rintasyöpä on miehillä jokseenkin harvinainen, mutta sitä kuitenkin esiintyy vuosittain. On mahdotonta varmistua, ovatko kaikki aineistossa esitetyt miesten rintasyöpätapaukset todella esiintyneet miehissä, vai onko potilaan sukupuoli merkitty vahingossa väärin. Sukupuolen tosin voisi helposti tarkistaa potilaiden salaamattomista henkilötunnuksista tietojen keräämisvaiheessa, mutta sitä ei nykyisellään tehdä. Lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiirin toimenpidetiedot puuttuvat vuodelta 2004 ja Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien tiedot puuttuvat kokonaan vuodelta 2007 yhden kuukauden osalta. 2. Virheet ja epätarkkuudet Aineistossa on myös jonkin verran suoranaisia virheitä, joskin vakavia virheitä on toistaiseksi havaittu vain muutama. Eräs esimerkki vakavasta virheestä, joka voi vaikuttaa erityisesti aineiston käyttöön tutkimustoiminnassa, on potilaan väärin merkitty kuolinpäivä. Aineistosta löytyy tällä hetkellä tällaisia potilaita varmuudella vain kaksi kappaletta. Tietojen epätarkkuus on toinen, yleisempi virhetyyppi. Esimerkiksi sukupuoli merkitään

6 VOK-aineiston kattavuus Verivalmistekattavuus VOK-hankkeeseen osallistuvien kymmenen sairaanhoitopiirin alueella asuu noin kolme neljäsosaa Suomen väestöstä. Koska aivan kaikista osallistuvien sairaanhoitopiirien sairaaloista ei poimita tietoja, ei VOK:n väestökattavuus kuitenkaan ole aivan yhtä korkea. Keskimäärin VOK-tietokannasta löytyy tieto noin kahdesta kolmasosasta Veripalvelusta vuosittain toimitetuista verivalmisteista. Oheinen viivakaavio esittää myyntilukuihin perustuvan kattavuuden valmisteittain. Kattavuusarvio on luultavasti liian pieni, sillä myydyistä punasoluvalmisteista noin 3% ja trombosyyttivalmisteista noin 10% poistetaan sairaaloiden varastoista vanhentuneina, eikä niitä siirretä potilaille. VOK-rekisterissä on vuosilta kaiken kaikkiaan yhteensä valmisteen tiedot, jotka on annettu yhteensä eri potilaalle hoitojaksolla. Hoitojaksolla tarkoitetaan sellaista ajallisesti yhtenäistä hoitotapahtumaa, jonka aikana potilas on saman hoitoyksikön hoidettavana. Vuosittaiset tiedot on esitetty oheissa viivakaaviossa. Sairaalahoidossa menehtyneet potilaat Virallisten tilastojen mukaan Suomessa kuolee vuosittain noin henkilöä. VOK-rekisteriin kerätään sairaaloiden järjestelmistä hoidossa kuolleeksi merkittyjen potilaiden kuolinpäivämäärä. VOK-rekisteristä löytyy tieto vuosina verivalmisteista saaneesta potilaasta, jotka ovat menehtyneet sairaalahoidossa. VOK:n kattavuus kuolleisuuden osalta on siis noin 9%. Kattavuus on alhainen etupäässä siksi, että mukana ovat vain sairaalahoidossa kuolleet potilaat, eikä avohoidossa menehtyneiden potilaiden tietoja ole kerätty. Kaikista verta saaneista potilaista 12,2% menehtyi. Menehtyneistä potilaista 54% oli saanut ainakin yhden verivalmisteen. Nämä luvut kuvastanevat sitä, että verensiirtoja saavat varsin sairaat potilaat, jotka myös menehtyvät muita useammin. Menehtyneistä 51.2% oli miehiä.

7 Suurin osa verensiirroista naisille, valmisteista miehille VOK-rekisterissä olevista verensiirron saaneista potilaista suurin osa oli naisia (54,5 %). Vaikka enin osa potilaista on naisia, suurin osa valmisteista siirretään miehille. Miehet saivat 59 % plasmavalmisteista, 57 % verihiutalevalmisteista ja 52 % punasoluvalmisteista. Joka kolmas verensiirron saanut potilas oli yli 65-vuotias. Miehet ja naiset saavat verensiirtoja hieman eri ikäisinä, mikä on esitetty oheisessa viivakaaviossa. Varhaislapsuudessa ja teini-iässä molemmat sukupuolet saavat suunnilleen yhtä paljon verensiirtoja, mutta vuotiaat naiset saavat miehiä useammin verta. Useimmiten nämä verensiirrot liittyvät synnytyksiin vuotiaat miehet saavat selvästi naisia enemmän verensiirtoja. Tämä johtuu osittain siitä, että sydän- ja verisuonitaudit sekä tapaturmat ovat tämän ikäisillä miehillä naisia yleisempiä. Lisäksi miehet saavat leikkauksissa keskimäärin hieman naisia enemmän verta suuremman ruumiinkokonsa vuoksi. Suurin osa verestä käytetään kirurgiassa Valtaosa (54,5 %) verta saaneista potilaista oli ollut leikkauksessa. Hoitojaksoista kirurgian erikoisalaan kuului kuitenkin vain 42%. Oheinen pylväskaavio havainnollistaa asiaa. Potilas- ja hoitojaksomäärien ero selittynee sillä, että leikkaus tyypillisesti muodostaa vain yhden hoitojakson, mutta konservatiivisessa hoidossa sama potilas voi käydä hoidossa hyvinkin monta kertaa. Keskimääräinen hoitojaksojen määrä potilasta kohden kirurgiassa onkin vain 1,1, mutta konservatiivisessa hoidossa 1,8. Verivalmisteista hieman yli puolet (50,4 %) käytetään kirurgiassa. Oheisesta pylväskaaviosta ilmenee, että kirurgiassa käytetään erityisesti punasoluja (54 % valmisteista) ja plasmaa (62% valmisteista). Verihiutaleita (32 % valmisteista) ja muita verivalmisteista (43 %) käytetään kirurgiassa huomattavasti vähemmän. Verihiutaleiden käyttö painottuu konservatiivisen hoidon puolelle, sillä suurin käyttäjäryhmä, hematologiset potilaat, ovat tyypillisesti konservatiivisen hoidon potilaita.

8 Yleisimmät diagnoosit verta saaneilla potilailla Verivalmisteita saaneista potilaista valtaosa sairastaa verenkiertoelinten sairauksia, on joutunut sairaalaan jonkin vamman, myrkytyksen tai ulkoisen syyn vuoksi, kärsii ruuansulatuselinten sairauksista tai erilaisista pahanlaatuisista kasvaimista. Eniten verivalmisteita käyttivät potilaat, jotka sairastavat verenkiertoelinten sairauksia, ovat joutunut sairaalaan jonkin vamman, myrkytyksen tai ulkoisen syyn vuoksi, kärsivät ruuansulatuselinten sairauksista tai erilaisista pahanlaatuisista kasvaimista. Yhdessä nämä neljä potilasryhmää saivat 60% kaikista valmisteista. Ylivoimaisesti pienimmät potilasryhmät olivat silmän ja korvan sekä niiden apuelinten sairaudet, joissa koko VOK-seuranta-aikana verensiirron sai vain 196 potilasta. Veren pahanlaatuisista kasvaimista kärsivät potilaat ovat lukumääräisesti pieni, mutta verenkäytöltään viidenneksi suurin ryhmä. Kutakin potilasta kohden siirretäänkin keskimäärän yli 22 valmistetta. Tämä on liki kolme kertaa enemmän kuin seuraavaksi eniten valmisteita potilasta kohden saavassa ryhmässä, hermoston sairauksissa. Potilaskohtainen siirrettyjen valmisteiden lukumäärä on laskettu koko seuranta-ajalta

9 Yleisimmät toimenpiteet verta saaneilla potilailla Toimenpidetieto on saatavilla 55,9 %:lle potilaista. Toimenpidetieto on pääsääntöisesti saatavilla vain potilaille, joille on tehty jokin kirurginen operaatio. Tällaisia potilaita on 54,5%, joten toimenpidetieto löytyy siis osalle muistakin potilaista. Potilaista, joille toimenpidetieto löytyy, 76,3 %:lle on tehty tuki- ja liikuntaelinten, ruuansulatuskanavan ja sen oheiselinten, sydämen ja rintaontelon suonten, verisuonien ja imusuonijärjestelmän tai raskauteen ja synnytykseen liittyvä toimenpide. Näihin toimenpiteisiin käytettiin 78,1 % kaikista verivalmisteista (pusseina). Potilasmäärien puolesta pienimpiä toimenpideryhmiä ovat umpierityselinten ja silmän alueen toimenpiteet sekä elinten ja kudosten irrotus siirtoa varten. Elin- ja kudossiirteiden irrotus oli myös verenkäytöltään kaikkein pienin toimenpideryhmä.

10 Pieni osa potilaista käyttää suuren osan valmisteista Neljäsosa kaikista verivalmisteista siirretään suurkuluttajille, jotka edustavat vain noin kahta prosenttia koko potilasmäärästä. Yli 50% verivalmisteista siirretään noin 12 prosenttia edustavalle potilasjoukolle. Tämä ilmenee oheisesta potilaiden ja verivalmisteiden kumulatiivista jakaumaa edustavasta kuviosta. Paljon vertakäyttäviin potilasluokkiin kuuluvat esimerkiksi erilaisia veren sairauksia ja pahanlaatuisia kasvaimia sairastavat potilaat. Lisäksi esimerkiksi maksakirroosia ja tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat potilaat voivat kuluttaa suuria määriä verivalmisteita. Sairaanhoitopiirien potilasaineistojen erot pieniä Sairaanhoitopiirit ovat potilasmateriaaliltaan varsin samanlaisia. Jos verrataan ICD-10 luokituksen mukaan eri diagnoosiryhmiin kuuluvien potilaiden suhteellisia osuuksia eri sairaanhoitopiireissä, ovat erot varsin pieniä. Eniten vaihtelua on verenkiertoelinten sairauksien ja muiden kasvainten suhteellisissa osuuksissa. Oheiset kuvat esittävät VOK-hankkeessa mukana olevien sairaanhoitopiirien potilaiden jakautumista eri diagnoosiryhmiin. Pylväskaavio kuvaa kunkin sairaanhoitopiirin potilaiden lukumäärää koko VOK-seuranta-aikana. Alemmassa assosiaatiokuvassa kutakin sairaanhoitopiiriä vastaa kuvassa yksi sarake. Diagnoosiryhmät ovat vaakariveillä. Jos sairaalan diagnoosiryhmässä on enemmän potilaita kuin aineiston perusteella voitaisiin olettaa siinä olevan, on potilasryhmää vastaava palkki väritetty siniseksi, muutoin punaiseksi. Palkin korkeus kuvaa suhteellista eroa keskiarvosta: mitä pidempi palkki on, sitä enemmän sairaanhoitopiiri eroaa muista. Palkin leveys kuvastaa sairaalan ja diagnoosiryhmän koon perusteella laskettua oletettua potilaiden lukumäärää. Esimerkiksi I-ryhmään (verenkiertoelinten sairaudet) on diagnosoituja potilaita keskimääräistä enemmän PPSHP:n, PSSHP:n ja PSHP:n alueilla, ja muissa sairaanhoitopiireissä keskimääräistä vähemmän.

11 Sairaanhoitopiirien väliset erot verenkäytössä Kullekin potilaalle siirrettyjen valmisteiden keskimääräinen lukumäärä vaihtelee sairaanhoitopiirien välillä. Oheisessa kuviossa on esitetty kunkin sairaanhoitopiirin ero kaikkien sairaanhoitopiirien yhteisestä keskiarvosta. Esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä keskimääräinen potilaskohtainen kulutus on noin yhden valmisteen verran koko hankkeen keskiarvoa pienempää. Vastaavasti Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ero on noin 0.8 valmistetta keskimääräistä siirrettyjen valmisteiden lukumäärää suurempi. Erot selittyvät osittain potilasaineiston eroilla, mutta taustalla voi olla myös verensiirtotoimintaan liittyviä eroja eri sairaanhoitopiirien käytännöissä. Esimerkiksi PPSHP:n, PSSHP:n ja PSHP:n alueilla potilaskohtainen siirrettyjen verivalmisteiden lukumäärä on kaikkien sairaanhoitopiirien keskiarvoa suurempi. Mainituissa sairaanhoitopiireissä kuitenkin esiintyy muita enemmän sydän- ja verisuonitauteja, joissa verenkulutus on suurta. Siten ero selittyy ainakin osittain potilasaineiston rakenteella. Jos tarkastellaan sairaanhoitopiiri- ja diagnoosikohtaisia eroja verenkäytössä, hahmottuu muutamia eroja. Oheisessa kuvassa on esitetty keskimääräinen siirrettyjen valmisteiden lukumäärä potilasta kohden sairaanhoitopiiri- ja diagnoosikohtaisesti. Jos sairaalan diagnoosiryhmässä on siirretty enemmän verivalmisteita kuin aineiston perusteella voitaisiin olettaa siinä siirretyn, on potilasryhmää vastaava palkki väritetty siniseksi, muutoin punaiseksi. Palkin korkeus kuvaa suhteellista eroa keskiarvosta: mitä pidempi palkki on, sitä enemmän sairaanhoitopiiri eroaa muista. Palkin leveys kuvastaa sairaalan ja diagnoosiryhmän koon perusteella laskettua oletettua siirrettyjen verivalmisteiden lukumäärää. Kaikissa sairaanhoitopiireissä selkeimmin verenkäytöltään muista erottuva diagnoosiryhmä ovat veren pahanlaatuiset kasvaimet (C81-C9). Myös sairaaloiden välillä erot tässä ryhmässä ovat suuria. Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirissä kyseiseen diagnoosiryhmään kuluu muihin sairaanhoitopiireihin verrattuna suhteessa eniten verta. Vastaavasti Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä veren pahanlaatuiset kasvaimet kuluttaa suhteessa kaikkein vähiten verta verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin.

12 Sairaanhoitopiirien väliset erot siirtokäytännöissä Oheisessa histogrammissa on esitetty kaikkien sellaisten hoitojaksojen tiedot, joilla potilaasta on mitattu hemoglobiini. Vaakaakselilla on kuvattu hemoglobiiniarvoja, ja pystyakselilla potilaiden lukumäärää. Potilaista, joiden hemoglobiini on yli 100 g / l, on verensiirron saanut 11,8 %. Vastaavasti potilaista, joiden hemoglobiini on alle 60 g / l, on verensiirto annettu 90,7 %:lle. Oheisessa histogrammissa on myös esitetty kaikki hoitojaksot, joilla potilaista on määritetty trombosyyttien pitoisuus. Potilaista, joilla trombosyyttilukumäärä on ollut yli 50*10 9 /l, vain 0,7 % on saanut trombosyyttisiirron. Potilaista, joiden trombosyyttimäärä on alle 5*10 9 /l on trombosyyttisiirron saanut 71,4 %. Trombosyyttien siirtokäytännössä on enemmän vaihtelua kuin punasolujen siirroissa, mikä on esitetty oheisessa pylväskaaviossa. Kuhunkin palkkiin on merkitty keskihajonta virhepalkein. Esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä trombosyyttien siirto annetaan, kun potilaan trombosyyttipitoisuus on keskimäärin liki puolta alhaisempi kuin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

13 Verivalmisteiden kulutuksen muutokset Verivalmisteiden kulutuksessa on tapahtunut selkeitä muutoksia VOK-seuranta-aikana. Punasoluvalmisteiden kulutus on VOKaineiston perusteella vähentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2008 reilut yhdeksän prosenttia. Punasoluvalmisteiden kulutuksen vähenemisestä noin kaksi kolmasosaa selittyy ortopedian erikoisalan vähentyneellä punasolujen kulutuksella. Trombosyyttien kulutus on pysynyt jokseenkin ennallaan, korkeintaan hitaasti kasvanut, mutta jääplasmavalmisteiden kulutus on kasvanut noin 18 %. Nämä muutokset on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvasta on jätetty pois Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien aineisto, sillä niissä oli suurempia puutoksia seuranta-ajanjaksolla. Punasolukulutuksen kehitys sopii hyvin yhteen Veripalvelun myyntilukujen kanssa. Myös jääplasma- ja trombosyyttivalmisteiden kulutuksen suunta on molemmissa aineistoissa samanlainen, joskin VOKaineistossa miltei puolta pienempi myyntilukuihin verrattuna. Myyntilukujen mukaan jääplasmavalmisteiden myynti on kasvanut yli 36 % (VOK yli 18 %) ja trombosyyttivalmisteiden yli 16 % (VOK hieman alle 8 %). Verivalmisteiden kulutuksen muutoksista ainakin osan näyttäisi selittävän potilasmäärissä tapahtuneet muutokset, jotka on esitetty oheissa viivakaaviossa. Kuvasta on jätetty pois Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien aineisto, sillä niissä oli suurempia puutoksia seurantaajanjaksolla. Punasolujen siirron saaneiden potilaiden määrä on VOK-aineiston perusteella vähentynyt. Trombosyyttien siirron saaneiden potilaiden määrä on puolestaan aavistuksen kasvanut, ja Jääplasmaa saaneiden potilaiden määrä on pysynyt ennallaan. Potilaskohtainen keskimääräinen verivalmisteiden kulutus on myös VOKaineiston perusteella vähentynyt, mikä on kuvattu verivalmisteittain oheisessa viivakaaviossa. Trombosyytti- ja punasoluvalmisteiden potilaskohtaisen kulutuksen kehityssuuntaus on VOK-aineiston perusteella laskeva. Jääplasmavalmisteiden kulutus on sen sijaan viime vuosina ollut hieman kasvussa.

14 Tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteet Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän hoitoilmoitustietokannan (Netti- HILMO) mukaan tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteiden (TULES) määrä on kasvanut koko Suomessa vuodesta 2002 vuoteen 2008 ( toimenpidettä) noin 14 %. Toimenpiteiden lukumäärän kasvamisesta huolimatta TULES-toimenpiteiden verenkäyttö on seuranta-aikana vähentynyt liki kolmanneksen (31,3 %). VOK-aineiston potilasmäärien ja siirrettyjen verivalmisteiden lukumäärin kehitys seuranta-aikana on esitetty oheisessa kuvassa. Verivalmisteiden kulutuksessa tapahtunut muutos selittyy yksinomaan punasolujen käytön vähenemisellä. Trombosyyttien ja plasmavalmisteiden käyttö on säilynyt jokseenkin ennallaan, tai kasvanut hyvin heikosti. TULES-toimenpiteet on valittu tähän esimerkiksi, koska niissä tapahtunut muutos on kaikkein selkein. Myös koko kirurgian erikoisalan verenkäyttö on vähentynyt, mutta vaikutus on heikompi, sillä kirurgiassa potilasmäärä on samanaikaisesti vähentynyt. Verensiirtojen määrän alueellinen vaihtelu Suomi on maantieteellisesti pitkien etäisyyksien maa. Onkin mielenkiintoista nähdä, onko verensiirtojen määrissä hoitojaksoa kohden alueellista vaihtelua. Jos lasketaan potilaan kotikuntakohtainen keskimääräinen siirrettyjen verivalmisteiden määrä hoitojaksolla, muodostuu oheinen kartta. Mustalla merkityistä alueista ei ole tietoja, ja punaisen värin tummemmat sävyt merkitsevät suurempaa siirrettyjen verivalmisteiden määrää. Karttaa tarkastellessa ei hahmotu mitään selkeää alueellista eroa, vaan eri värit ovat jakautuneet kartalle jokseenkin satunnaisesti. Kartasta käy myös ilmi, että monista sellaisista kunnista, jotka eivät ole mukana VOK-hankkeessa, tulee potilaista hoitoon VOK-hankkeen piirissä oleviin sairaaloihin. Näin on esimerkiksi Lapissa.

15 Vertailu- ja koulutustoiminta VOK-hanke on järjestänyt vuosittain tiettyjen paljon verta käyttävien erikoisalojen vertaisvertailupäiviä, joilla potilaiden hoitoon osallistuvat kirurgit, anestesialääkärit ja sairaanhoitajat ovat voineet keskustella ja vertailla sairaalansa verensiirtokäytäntöjä. Vertailupäivillä on usein sovittu toimenpiteistä, joilla sairaaloissa pyritään vaikuttamaan verensiirtokäytäntöihin. VOK-päivät on suunnattu VOK-hankkeen toimijoille, erityisesti hankkeeseen osallistuvalle sairaalahenkilöstölle, kuten johtoja ATK-ryhmän jäsenille, sekä verenkäytön analyytikoille. Vuosina on järjestetty seuraavat tilaisuudet: VOK-päivä Ortopedian vertailupäivä Naistentautien ja synnytysten vertailupäivä VOK-päivä Hematologian vertailupäivä Sydänkirurgian vertailupäivä Ortopedian vertailupäivä Naistentautien ja synnytysten vertailupäivä VOK-päivä Gastroenterologian vertailupäivä VOK-päivä Hematologian vertailupäivä Sydänkirurgian vertailupäivä Lisäksi kunkin sairaanhoitopiirin verenkäytön analyytikoita on koulutettu käyttämään raportointityökaluja. Tutkimus- ja julkaisutoiminta VOK-aineistoa käytetään tai on käytetty kolmessa väitöskirjaprojektissa. Tämän lisäksi muita laajempia tutkimushankkeita on tai on ollut käynnissä toista kymmentä. VOK-hankkeesta on julkaistu viisi artikkelia vuosina , joista kolme kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa: Palo, R. ja Mäki, T.: Verivalmisteiden optimaalinen käyttö -hanke. Finnanest 2004; 37(3): Palo, R., Ali-Melkkilä, T., Hanhela, R., Krusius, T., Leppänen, E., Mahlamäki, E., Perhoniemi, E., Rajamäki, A., Rautonen, J., Räsänen, A., Salmenperä, M., Savolainen, ER., Sjövall, S., Syrjälä, M., Tienhaara, A., Tolppanen, E-M., Vähämurto, M., Mäki, T.: Verenkäyttö vertailussa - VOK-hanke. Lääkärilehti 2005; 60: Palo, R., Ali-Melkkilä, T., Hanhela, R., Jäntti, V., Krusius, T., Leppänen, E., Mahlamäki, E. K., Perhoniemi, V., Rajamäki, A., Rautonen, J., Salmenperä, M., Salo, H., Salonen, I., Savolainen, E-R., Sjövall, S., Suistomaa, M., Syrjälä. M., Tienhaara, A., Vähämurto, M., Mäki, T.: Development of permanent national register of blood component use utilizing electronic hospital information systems. Vox Sanguis 2006; 91: Palo, R., Capraro, L., Hovilehto, S., Koivuranta, M., Krusius, T., Loponen, E., Mäntykoski, R., Pentti, J., Pitkänen, O., Raitakari, M., Rimpiläinen, J., Salmenperä, M., Salo, H., Mäki, T. Population-based audit of fresh-frozen plasma transfusion practices. Transfusion 2006; 11: Palo, R., Ahonen, J., Salo, H., Salmenperä, M., Krusius, T., Mäki, T.: Transfusion of red blood cells: no impact on length of hospital stay in moderately anaemic parturients. Acta Anaesthesiologica Scandinavica 2007; 51(5): 565 Lisäksi VOK-hankkeen tuloksia on esitelty kymmenissä koulutustilaisuuksissa ja tieteellisissä kokouksissa.

16 Yhteenveto VOK-hankkeessa on kerätty tietoja kymmenen sairaanhoitopiirin verenkäytöstä vuodesta Tässä raportissa on esitelty hankkeen tuloksia vuosilta Suurin osa verivalmisteista käytetään kirurgiassa. Tuki- ja liikuntaelinten sekä ruuansulatuskanavan toimenpiteissä siirretään yli kolme neljäsosaa kaikista kirurgiassa käytetyistä verivalmisteista. Yleisimmät diagnoosit verivalmisteista saaneilla potilailla ovat erilaiset kasvaimet sekä vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt. Potilasta kohden laskettu korkein keskimääräinen verivalmisteiden kulutus oli veren pahanlaatuisia kasvaimia sairastavilla potilailla. Suurimman osa verivalmisteista käyttää pieni joukko potilaista. Yli 50 % valmisteista siirretään potilasjoukolle, joka edustaa vain 12 %:a kaikista potilaista. Sairaanhoitopiirien välillä on eroa verensiirtokäytännöissä. Ero vähiten ja eniten verta käyttävien sairaanhoitopiirien välillä on keskimäärin liki kaksi valmistetta potilasta kohden. Vaihtelu on erityisen suurta veren pahanlaatuisia kasvaimia sairastavien potilaiden kohdalla. Punasolujen siirroissa erot sairaanhoitopiirien verensiirtokäytännöissä näyttävät VOK-aineiston perusteella pieniltä, mutta trombosyyttisiirroissa erot ovat suurempia. Tämä kuvastanee eri sairaanhoitopiirien hoitokäytäntöjen eroja erityisesti veren pahanlaatuisten kasvainten hoidossa. Koko seuranta-aikana punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt, trombosyytti- ja plasmavalmisteiden puolestaan kasvanut. Erityisen voimakkaasti on kasvanut plasmavalmisteiden kulutus. Potilaskohtainen trombosyytti- ja punasoluvalmisteiden kulutus on vähentynyt, mutta jääplasmavalmisteiden kulutus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteissä verenkäytön yleinen kehitys näkyy hyvin: vaikka potilas- ja tehtyjen toimenpiteiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, on punasoluvalmisteiden käyttö vähentynyt voimakkaasti. Samanaikaisesti trombosyyttija plasmavalmisteiden kulutus on ollut lievästi kasvussa. Lisätietoja VOK-hankkeesta saa lisätietoja sen verkkosivuilta osoitteessa: Sivuilta löytyy tarkempia tietoja hankkeen toiminnasta sekä vuosittain päivitettävät vakioraportit sairaanhoitopiirien ja tiettyjen erityispotilasryhmien verenkäytöstä.

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden Riikka Palo LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Lasten- ja nuorten sairaala riikka.palo[a]hus.fi Verivalmisteiden käyttö Suomessa Punasoluja on Suomessa käytetty kansainvälisesti verrattuna paljon, mutta verivalmisteiden

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,

Lisätiedot

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy.

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy. Äänekoski Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Psykiatria F00-F99 Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi 1 (8) Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä lukuun ottamatta Finn-Medi

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016 1 (4) Jakelussa mainitut KESKI-SUOMI, TERVEYSKESKUKSET (PL. KYLLÖ): VERIKESKUKSEN TILAUSJÄRJESTELMÄ JA VERENSIIRRON SOPIVUUSTUTKIMUKSET VAIHTUVAT 1.11.2016 Veritilaukset ja verensiirtotietojen kirjaaminen

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy Proper Oy

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy  Proper Oy KARSTULA Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL

M E m e. H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014. Häkkinen, Tarja R ä ty L THL M E m e H o i t o o n p a a s y e r i k o i s s a i r a a n h o i d o s s a Tilanne 31.8.2014 Pirj o Häkkinen, Tarja R ä ty L THL Saapuneet ja käsitellyt lähetteet 1.1.-31.08.2014 ja niiden käsittelyajat

Lisätiedot

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA LABORATORIOTIEDOTE 4/2007 1 (5) Jakelussa mainitut VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA 1.2.2007 TAYS:ssa siirrytään vaiheittain veriryhmä ja seulonta käytäntöön, jossa sopivuuskokeita

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 80a/2016

LABORATORIOTIEDOTE 80a/2016 1 (4) Jakelussa mainitut KESKI-SUOMI, KESKUSSAIRAALA JA KYLLÖ: VERIKESKUKSEN TILAUSJÄRJESTELMÄ JA VERENSIIRRON SOPIVUUSTUTKIMUKSET VAIHTUVAT 1.11.2016 Veritilaukset ja verensiirtotietojen kirjaaminen Veritilaukset

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007 Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake N:o 815 4651 2. ILMOITUS VERIVALMISTEEN LAATUA JA TURVALLISUUTTA UHANNEESTA VAKAVASTA VAARATILANTEESTA (terveydenhuollon toimintayksikkö ja veripalvelulaitos) Vaaratilanneilmoituksen tunniste Ilmoittava

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2008 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.12.2008 tilanne 1 Yleistä 31.12.2008 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 1 (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 2 (6) KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 3 (6) Tuloslaskelma ja sitovat nettokulut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 4 (6) Toimintatuottojen ja kulujen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL) YLIHÄRMÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ÄHTÄRI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Aiheet: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet Todennäköisyyslaskennan peruslaskusäännöt Avainsanat:

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Aiheet: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet Todennäköisyyslaskennan peruslaskusäännöt Avainsanat: Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku Aiheet: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet Todennäköisyyslaskennan peruslaskusäännöt Avainsanat: Alkeistapahtuma, Ehdollinen todennäköisyys, Erotustapahtuma,

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot