Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset"

Transkriptio

1 AALTO YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN LAITOS SOTERA INSTITUUTTI Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset Case Eksote Leena Aalto, Matti Anttila, Jenni Hölttä, Reijo Kekäläinen, Anna Melander, Iiris Riippa ja Erkki Vauramo

2 Esipuhe Tekesin rahoittama Ikääntyvän yhteiskunnan palveluprojekti käynnistyi elokuussa Eksoten osalta aluksi selvitettiin vanhushuoltoon liittyviä kysymyksiä. Nämä lähinnä rekisteripohjaiset selvitykset osoittivat, että alueella on runsaasti vanhustenhuollossa valtakunnallisiin tavoitteisiin verrattuna vuodepaikkoja ja että purkamistoimenpiteet ovat käynnistyneet, mutta riittämättömät, mikäli halutaan pysyä valtakunnallisissa tavoitteissa. Aalto-yliopiston arkkitehtiosaston Sotera-instituutin sekä neljän sairaanhoitopiirin kesken on käynnistetty konseptuaalinen yhden vuoden kestävä Tekes-projekti nimeltään Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset. Eksote on osa tätä ryhmää. Projektissa Sotera tekee ikääntymiseen liittyvien palvelurakennusten kehitystyötä analysoiden kohdesairaanhoitopiirien rakennuksiin liittyviä ongelmia ja kehittäen ratkaisuvaihtoehtoja. Eksoten osaprojektissa päätettiin, että keskussairaalan ongelmien vuoksi paneudutaan ensisijaisesti kolmeen alueen akuuttisairaalaan: keskussairaalaan, Armilan sairaalaan ja Imatran Honkaharjun sairaalaan. Tavoitteeksi asetettiin selvittää helmikuun 2011 loppuun mennessä, miten näiden sairaaloiden välillä yhteistyö kehittyy ja mitkä siihen liittyvät investointikustannukset ovat. Tekijät haluavat kiittää Eksoten henkilökuntaa miellyttävästä yhteistyöstä ja ratkaisevasta avusta työn aikana. Tähän projektiin liittyy erillisenä työnä tehty inventaario Eksoten alueen terveyskeskussairaaloista ja vanhainkodeista. Tämä raportti päivitettiin syyskuussa 2011 vastaamaan varsinaisessa raportissa saavutettuja tuloksia. Olennainen lisäys on visio uudesta palvelurakenteesta ja tarkennetut kustannuslaskelmat. Syyskuussa 2011 Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera instituutti Leena Aalto Matti Anttila Jenni Hölttä Reijo Kekäläinen Anna Melander Iiris Riippa Erkki Vauramo 2

3 1 Lähtötilanne 1.1 Eksote, visio ja tavoitteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) syntyi Entisen sairaanhoitopiirin perussopimusta muutettiin siten, että piirin tehtäväksi tuli järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto sekä Imatran kaupunkia lukuun ottamatta kansanterveystyö ja sosiaalihuolto pois lukien lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto, jotka jäävät jokaisen kunnan itsensä hoidettavaksi. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyivät piirille vuoden 2010 alusta. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tavoitteita ovat mm.: Varmistetaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille maakunnan asukkaille myös pitkälle tulevaisuudessa Tarjotaan asukkaille mahdollisuus käyttää palveluja yli kuntarajojen Edistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja poistetaan erillisistä organisaatioista aiheutuvia raja-aitoja ja niistä aiheutuvia ongelmia asiakkaille Vahvistetaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä sekä väestön omaa vastuuntuntoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan Eksoten palvelujärjestelmän kehitys on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin strateginen siirtymä, jossa kuntakohtaiset hierarkiat purettiin ja muodostettiin Eksote. Eksote on tällä hetkellä toisessa vaiheessa, jossa on hallinnollisesti integroitu sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito. Eksoten kehittämistyön lähtökohdat on kuvattu strategiasuunnitelmassa, jossa strategia jaetaan visioon, strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin menestystekijöihin. Strategiset tavoitteet on ryhmitelty neljään eri näkökulmaan, jotka ovat ns. tasapainotetun mittariston mukaisesti: 1. Talous ja tuloksellisuus 2. Asiakkaat ja palvelut 3. Toimintamallit ja prosessit sekä 4. Ihmiset ja osaaminen Tasapainotetun mittariston nimi viittaa nimenomaan tasapainon löytämiseen eri näkökulmien ja eri aikavälin tavoitteiden sekä taloudellisten ja eitaloudellisten tavoitteiden ja niille asetettavien mittareiden välillä. Eksoten visio on varsin kunnianhimoinen ja vaativa. VISIO Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti 3

4 Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisö ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus tuloksellisuus Toimintamallit ja prosessit -näkökulma korostuu erityisesti piirin ensimmäisessä strategiassa vuosille Uusien toimintamallien ja prosessien kehittäminen mukaan lukien asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen on tuottavuuden nostamisen kannalta tärkein tavoite. Tähän näkökulmaan liittyvät pääosin toiminnan kannalta tärkeimmät kehittämishankkeet. Niitä on yhteensä 20, kustannuksiltaan yli 10 miljoonaa euroa, josta Eksoten osuus on noin 3,5 miljoonaa euroa projektien keskikoon ollessa noin euroa. Näkökulma: Talous ja tuloksellisuus Kuntien verotulojen kehityksellä on ratkaiseva merkitys kunnan maksukykyyn ja palvelujen hankkimiseen pitkällä aikavälillä. Piirin perustamisen yhteydessä asetettiin tavoite siitä, että palvelukustannukset ja kustannuskehitys ovat alle valtakunnallisen keskitason. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ilman lasten päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa / asukas Etelä-Karjalassa verrattuna koko maahan ovat olleet vuosina noin 5-6 % korkeammat. Näkökulma: Toimintamallit ja prosessit Eri lainsäädännön ja järjestämisvastuun kautta kuntiin on syntynyt monia erilaisia palvelu- ja hoitokäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tärkein tavoite on yhtenäistää palveluprosesseja sekä yhteisten toimintamallien kautta tehostaa ja sujuvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien käyttöä. Tavoitteeseen oletetaan päästävän mm. sähköisiä palveluja kehittämällä. Näkökulma: Asiakkaat ja palvelut Valtioneuvoston selonteossa on arvioitu PARAS- hankkeen tämän hetkistä etenemistä. Uudistus ei ole vielä vahvasti edennyt palvelujen kehittämiseen. Palvelujen järjestämisen tavoitteena on mahdollisimman toimintakykyinen ja aktiivinen kansalainen. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäksi palveluiden tulee tuottaa vaikuttavuutta ja terveyshyötyjä sekä täyttää sovitut laatukriteerit. Etelä-Karjalan väestön terveydentila on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin, ja 84 % eteläkarjalaisista koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi ja 16 % huonoksi tai melko huonoksi. Sairastavuus on samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin. Näkökulma: Ihmiset ja osaaminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on syntynyt usean eri organisaation toiminnan yhdistyessä. Piirin henkilöstö tulee erilaisista toimintakulttuureista. Uuden, yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen on muutostilanteessa ensisijainen tavoite. 4

5 Vuosina piirin palveluksessa noin 90 henkilöä saavuttaa vuosittain henkilökohtaisen eläkeiän. Muista syistä palveluksesta lähtevät henkilöt huomioon ottaen voidaan arvioida, että piirin palveluksesta poistuu seuraavan viiden vuoden aikana yli 650 henkilöä eli yli 15 prosenttia henkilöstöstä. Tämä on erittäin suuri haaste eikä siihen pystytä vastaamaan pelkästään rekrytoinnin keinoin. Tällä hetkellä on tavoitteena kehittää toiminnallisesti integroitu verkostorakenne, jossa verkoston solmukohdat ja toimijoiden yhteydet ovat selkeät ja perustuvat työnjakoon sekä luottamukseen. Uudenlainen työnjako ja tehtävien siirrot antavat uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja vastata henkilöstön eläkkeellesiirtymisestä aiheutuviin haasteisiin. Eksote -mallin integroitu organisaatio tarjoaa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kehittää alueelle toimiva malli. Osana tätä vaihetta on Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö -projektilla tavoitteena selvittää palvelurakennusten tarve yleisellä tasolla sekä erityisesti selkiinnyttää alueella olevan kolmen sairaalan, Lappeenrannan terveyskeskussairaalana toimineen Armilan, Imatran kaupungin Honkaharjun sairaalan ja Keskussairaalan rakennusten käyttömahdollisuudet. 1.2 Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (9/2009) vuosille on taulukossa 1. Taulukkoon on lisäksi laskettu yli 75-vuotiaiden kasvukerroin, veronmaksukyky ja resurssi suhteutettuna yli 75-vuotiaiden määrään. Veronmaksukyvyn muutos on karkeasti arvioitu olettamalla, että yli 65-vuotias eläkkeellä oleva väestö maksaa vain puolet aikuisväestön maksamasta verosta. Kun veronmaksukyvyn muutos jaetaan yli vuotiaiden määrällä, saadaan resurssi yhtä vanhusta kohti. Väestön ikärakenne vanhenee. Vanheneminen aiheuttaa sekä veronmaksukyvyn laskemista että lisääntyvää palvelutarvetta, kuten seuraavasta taulukosta näkyy. Veronmaksukyvyn muutos merkitsee sitä, että koko sosiaali- ja terveyssektorin on varauduttava 5-vuosittain vuoteen 2025 asti noin 2 % tehostumistarpeeseen. 5

6 Taulukko 1. Väestön ikärakenteen kehitys Eksoten alueella Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain EKSOTE Sukupuolet yhteensä Ikäluokat yhteensä kerroin 1,0 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 1,9 Veronmaksukyky 1,00 0,97 0,95 0,93 0,92 0,92 0,91 Resurssi 75 + kohti 1 0,88 0,76 0,61 0,53 0,49 0,47 Tilastokeskus, väestöennuste 9/2009 Vanhushuollon osalta luvut merkitsevät sitä, että karkeasti saman henkilökunnan on hoidettava kaksinkertainen palvelutarve. Tämä merkitsee palvelurakenteen uudistamista sekä rakennusten osittaista purkamista sekä uudistamista ja uudisrakentamista. 1.3 Eksoten asema Suomen terveyspalvelujärjestelmässä Seuraavassa tarkastellaan Eksoten asemaa Suomen terveyspalvelujärjestelmässä. Jos resursseja on runsaasti, ovat lähtökohta ja tavoitteet erilaisia kuin tilanteessa, jossa on resursseja niukasti. Resurssin mitaksi otettiin henkilötyövuosi, siis kädet ja aivot. Käyttäen hyväksi Terveydenhuolto- ja hyvinvointilaitoksen Tilastollista vuosikirjaa vuodelta 2010 tehtiin taulukko 2. Taulukossa ovat sekä sairaalat että terveyskeskukset ja niiden henkilökunta maakunnan väestöön suhteutettuna. Taulukon luvut, työntekijöitä 1000 asukasta kohti, on saatu jakamalla tilastollisen vuosikirjan työntekijämäärät maakunnan väestöllä. 6

7 Taulukko 2. Sairaaloiden ja terveyskeskusten työntekijät maakunnittain 1000 asukasta kohti laskevassa järjestyksessä kokonaistyöntekijämäärän suhteessa Sairaalat Terveyskeskukset Kunnalliset Yksityiset Yhteensä Kunnalliset Yksityiset Yhteensä Kaikki yhteensä Koko maa 16,1 1,5 17,6 10,0 2,7 12,7 30,3 Pohjois-Savo 21,6 1,7 23,3 14,3 2,6 16,9 40,2 Pohjanmaa 19,3 1,1 20,3 12,2 2,4 14,6 34,9 Pohjois-Pohjanmaa 16,5 2,0 18,5 11,3 2,5 13,8 32,3 Varsinais-Suomi 17,5 2,1 19,5 9,0 3,2 12,1 31,7 Etelä-Pohjanmaa 14,9 1,3 16,2 13,8 1,6 15,4 31,6 Etelä-Savo 16,5 2,5 19,0 10,9 1,6 12,5 31,5 Pohjois-Karjala 15,4 1,4 16,7 12,4 1,6 14,0 30,7 Pirkanmaa 16,3 1,3 17,6 9,5 3,3 12,8 30,4 Päijät-Häme 13,8 2,2 16,0 12,3 2,0 14,3 30,3 Keski-Pohjanmaa 15,9 0,7 16,6 12,5 0,8 13,3 29,9 Satakunta 16,9 1,7 18,5 9,6 1,8 11,4 29,9 Lappi 14,6 1,3 15,9 11,8 1,5 13,3 29,1 Uusimaa 16,6 1,5 18,1 6,8 3,7 10,5 28,6 Keski-Suomi 13,4 1,2 14,6 12,2 1,9 14,0 28,6 Kainuu 11,4 0,9 12,3 14,4 1,3 15,7 28,0 Uusimaa ,1 1,4 17,5 6,9 3,6 10,4 27,9 Etelä-Karjala 11,5 0,4 11,9 13,1 2,5 15,5 27,5 Kanta-Häme 14,1 0,7 14,8 10,0 1,8 11,8 26,6 Kymenlaakso 11,7 0,8 12,4 10,7 2,1 12,8 25,2 Itä-Uusimaa 7,6 0,2 7,8 7,7 1,6 9,2 17,0 Kun taulukko järjestetään laskevaan järjestykseen sen mukaan, montako henkilökuntaan kuuluvaa sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikkiaan on alueella käytettävissä julkiset ja yksityiset sekä sairaalat ja terveyskeskukset huomioon ottaen, saadaan selvä kuva maakunnan tilanteesta. Maakunnallinen tarkastelu Uudenmaan osalta on epätarkka, koska alueella on saman maakunnan sisällä erittäin kallis Helsingin kaupungin terveydenhuolto ja hyvin kohtuullinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen terveyspalvelujärjestelmä. Uusimaa on taulukossa kolmeen kertaan. Uusimaa tarkoittaa pääkaupunkiseutua ja Länsi-Uuttamaata, Itä-Uusimaa on Sipoo Porvoo Loviisa -alue. Uusimaa 2011:ssa on laskettu nämä alueet yhteen, koska Itä-Uusimaa maakuntana katoaa. Kärjen muodostavat kolme yliopistosairaalamaakuntaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Tavallisista piireistä kuuden parhaan joukkoon osuvat Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Näistä poikkeuksellisen paljon resursseja käyttävät Pohjois- ja Etelä-Savo. Laskevan järjestyksen mukaan ovat Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Kymenlaakso vähiten resursoituja alueita. Kokonaiskuvan saamiseksi liitettiin mukaan myös vastaavalla tavalla sosiaalipalvelut. 7

8 Taulukko 3. Sosiaalipalvelujen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaishenkilökunta määrä 1000 asukasta kohti laskevassa järjestyksessä Sosiaalipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Julkinen Yksityinen Yhteensä Julkinen Yksityinen Yhteensä Koko maa 23,1 10,1 33,2 49,2 16,5 65,7 Ahvenanmaa 40,3 3,6 42,8 74,9 7,1 85,6 Pohjois-Savo 22,8 9,8 32,7 58,9 16,1 75,1 Etelä-Savo 26,5 12,7 39,4 54,3 18,7 72,4 Pohjanmaa 27,9 6,4 34,3 59,1 11,8 70,9 Varsinais-Suomi 26,8 9,1 35,9 53,3 16,1 69,4 Etelä-Pohjanmaa 25,7 7,5 33,1 54,3 12,4 66,7 Pohjois-Pohjanmaa 21,9 9,2 31,1 49,7 16,3 66,0 Keski-Pohjanmaa 24,7 9,3 33,7 48,6 14,0 66,0 Pohjois-Karjala 21,9 10,2 32,1 49,6 15,7 65,3 Satakunta 23,9 8,6 32,7 50,3 14,6 64,9 Pirkanmaa 22,9 9,2 32,1 48,6 15,9 64,6 Uusimaa 20,6 12,1 32,6 44,2 19,8 63,9 Keski-Suomi 23,1 10,1 33,2 48,6 15,3 63,9 Lappi 23,9 8,8 32,8 50,2 13,6 63,9 Kainuu 20,9 12,2 32,9 46,2 17,0 63,3 Kymenlaakso 23,9 12,2 35,7 45,6 17,0 62,7 Päijät-Häme 20,1 9,8 29,6 46,4 15,3 61,8 Kanta-Häme 24,4 8,2 32,5 48,4 12,0 60,9 Etelä-Karjala 19,2 9,6 29,1 44,0 14,2 58,2 Itä-Uusimaa 24,6 9,0 33,6 39,9 12,6 52,5 Kaikilla näillä tavoilla tarkasteltuna Etelä-Karjalan palvelujärjestelmä on nyt tuottavuudeltaan maan tehokkaimpia, ellei tehokkain, koska Itä-Uusimaan luvuissa ei HUS:in osuus näy. Tuottavuuden tason pohdinta muuttuu kuitenkin toisennäköiseksi, kun tarkastellaan Suomen kokonaissijoitusta OECD -tilastossa. Taulukko 4 on tehty käyttämällä lähtökohtana OECD Health -dataa vuodelta

9 Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaishenkilökunta Suomen maakunnissa ja OECD -maissa (ruskea) 1000 asukasta kohti. Järjestys on laskeva kokonaishenkilökunnan suhteen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta 1000 asukasta kohti Norja 101 Englanti 59,1 Tanska 89,6 Yhdysvallat 58,3 Ahvenanmaa 85,6 Etelä-Karjala 58,2 Islanti 81 Kanada 54,7 Alankomaat 78,2 Itä-Uusimaa 52,5 Ruotsi 77,2 Australia 52,1 Pohjois-Savo 75,1 Luxemburg 51,8 Etelä-Savo 72,4 Saksa 51,3 Pohjanmaa 70,9 Belgia 50,1 Suomi 70,5 Irlanti 47,9 Varsinais-Suomi 69,4 Uusi Seelanti 46,1 Etelä-Pohjanmaa 66,7 Japani 44,7 Sveitsi 66,4 Itävalta 42 Pohjois-Pohjanmaa 66,0 Ranska 38,5 Keski-Pohjanmaa 66,0 Tšekki 32,1 Pohjois-Karjala 65,3 Portugali 31,1 Satakunta 64,9 Slovakia 28,7 Pirkanmaa 64,6 Unkari 26,8 Uusimaa 63,9 Espanja 26,8 Keski-Suomi 63,9 Italia 26,6 Lappi 63,9 Puola 22,8 Kainuu 63,3 Kreikka 20,5 Kymenlaakso 62,7 Korea 14,2 Päijät-Häme 61,8 Meksiko 11,2 Kanta-Häme 60,9 Turkki 8,1 Lähteet OECD 2010, THL Tilastollinen vuosikirja 2010 Suomen terveyspalvelujen tuottavuustaso on noin 30 % alempi kuin keskeisissä EU-maissa. Interreg III c projektin Network for Future Regional Health Care kuluessa selvitettiin syitä Pohjoismaiden suurempaan resurssikulutukseen. Keskeisenä erona oli runsas esityö Keski-Euroopan sairaaloihin verrattuna. Samaan päädyttiin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin osalta PARETO -projektissa. Verrattaessa toimintoja todettiin Sittardin sairaala noin 30 % tehokkaammaksi Kymenlaakson keskussairaalaan verrattuna. Vaikka Eksoten mitoitus voi tuntua kireältä, ylittää se useimmat OECD -maat. Jos Eksote on USA:n ja Kanadan välissä selvästi Keski-Euroopan yläpuolella ei sijoitus ole kansainvälisesti tarkasteltuna kovin huono. Kuntaliitosta on saatu seuraava taulukko sairaanhoitopiirin lähtötiedoista vuodelta

10 Taulukko 5. Keskeisiä tietoja Kuntayhtymien taseista vuodelta 2006 Keskeisiä tietoja kuntyhtymien taseista Vuosi 2006 Sairaansijat/ 1000 as shp Liikevaihto k /henkilö Sairaanhoito-piirien vuosi 2006 Hk/ 1000 as shp Hk/ss shp Etelä-Savon 3,62 Kainuun (koko (th) 43,46 Kainuun (koko (th) 13,98 Lapin 85,10 Varsinais-Suomen 3,40 Pohjois-Savon 17,13 Pohjois-Pohjanmaa 5,75 Etelä-Savon 80,67 Länsi-Pohjan 3,38 Pohjois-Karjalan 16,76 Vaasan 5,73 Kymenlaakson 77,84 Pirkanmaan 3,33 Pohjois-Pohjanmaan 15,98 H:gin ja Uudenmaan 5,71 Varsinais-Suomen 75,91 Itä-Savon 3,25 Länsi-Pohjan 15,09 Pohjois-Karjalan 5,37 Itä-Savon 75,67 Lapin 3,23 Keski-Pohjanmaan 14,75 Pohjois-Savon 5,34 Päijät-Hämeen 70,46 Pohjois-Savon 3,21 Etelä-Pohjanmaan 14,62 Satakunnan 5,15 Etelä-Karjalan 70,32 Etelä-Pohjanmaan 3,18 Pirkanmaan 14,60 Keski-Pohjanmaan 4,94 Pirkanmaan 69,44 Kymenlaakson 3,17 Satakunnan 14,54 Etelä-Karjalan 4,88 Kanta-Hämeen 68,45 Pohjois-Karjalan 3,12 Itä-Savon 14,47 Keski-Suomen 4,71 Länsi-Pohjan 68,38 Kainuun (koko (th) 3,11 H:gin ja Uudenmaan 14,33 Etelä-Pohjanmaan 4,60 Keski-Pohjanmaan 66,47 Keski-Pohjanmaan 2,99 Vaasan 14,24 Länsi-Pohjan 4,46 Etelä-Pohjanmaan 65,60 Satakunnan 2,82 Varsinais-Suomen 13,01 Itä-Savon 4,45 H:gin ja Uudenmaan 64,48 Pohjois-Pohjanmaan 2,78 Keski-Suomen 12,53 Pirkanmaan 4,39 Vaasan 62,52 Kanta-Hämeen 2,70 Kanta-Hämeen 11,77 Kanta-Hämeen 4,36 Keski-Suomen 62,38 Keski-Suomen 2,66 Etelä-Savon 11,70 Päijät-Hämeen 4,04 Satakunnan 62,14 Päijät-Hämeen 2,63 Etelä-Karjalan 11,58 Varsinais-Suomen 3,82 Pohjois-Savon 61,93 H:gin ja Uudenmaan 2,51 Kymenlaakson 11,16 Kymenlaakson 3,52 Pohjois-Pohjanmaa 59,19 Vaasan 2,49 Päijät-Hämeen 10,64 Lapin 3,28 Pohjois-Karjalan 55,58 Etelä-Karjalan 2,37 Lapin 10,58 Etelä-Savon 3,23 Kainuun (koko (th) 20,16 Yhteensä 2,88 Yhteensä 14,42 Yhteensä 5,00 Yhteensä 64,23 Kannattaa ehkä todetta, että valtaosa OECD -maiden sairaaloista on henkilökunnan suhteen resursoitu välille 3-4 työntekijää sairaansijaa kohti. Myös USA:ssa suunnittelun tavoitelukuna on ollut korkeintaan 4 henkilöä sairaansijaa kohti. Jos tarkastellaan tuottavuustasoa ja otetaan huomioon odotettavissa oleva huoltosuhteen muutos, Eksoten lähtötilanne on hyvä verrattuna moneen muuhun sairaanhoitopiiriin. 2 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin vanhushuolto 2.1 Vanhuspalvelut rekisteritietojen valossa Projektin käynnistymisvaiheessa tutustuttiin alustavasti Eksoten vanhusten hoidon ja huollon tilanteeseen. Seuraavat havainnot perustuvat THL:n valtakunnallisiin rekistereihin. Huomattakoon, että luvut ovat tilanteen mukaisia. Näin ollen Parikkala ei kuulunut Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriin. Vuoden viimeisenä päivänä tehdään Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Hilmo - rekisteriin jokaisesta sairaalassa, vanhainkodissa tai palveluasunnossa olevasta henkilöstä laskentailmoitus, jossa on tietoja sairaudesta tai ongelmasta, hoidon kestosta ja potilaan kunnosta. Seuraavassa on tarkasteltu laskentatietoja vuodelta Vuosien erot ovat vähäiset. 10

11 Vanhuspalvelujärjestelmä muodostuu terveyskeskussairaalan vuodeosastosta, vanhainkodeista, tehostetusta palveluasunnosta ja tavallisesta palveluasunnosta, taulukko 6. Näissä oli yhteensä vuoden lopussa noin 1934 vanhusta. Heidät on luokiteltu jakson alusta alkaneen hoitoajan mukaan eri kestoluokkiin. Luokittain näytetään lukumäärät ja kertyneet hoitopäivät, joista lasketaan keskimääräinen hoitoaika, jakson hinta ja kertynyt kokonaiskustannus. Useissa Euroopan maissa on rajoitettu vuodeosastolla olo lakisääteisesti 30 vuorokauteen, koska pidempiaikainen oleskelu ahtaassa osastossa huonontaa potilaan kuntoa. Lisäksi EU:n tavoitteena on rajoittaa vanhuksen asuminen palvelujärjestelmissä korkeintaan kahteen vuoteen. Seuraaviin taulukoihin on merkitty nämä rajat punaisella. Joissakin maissa, esimerkiksi Hollannissa ja osassa Ruotsia tavoitetaso on jo saavutettu. Suomessa kaikkien laitosten keskimääräinen hoiva-aika on kaksi vuotta. Taulukko 6. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin potilas- ja asiakaslaskenta vuodelta 2009, lukumäärät Palveluiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä Tkvuodeos. Kesto alusta vrk Vanhainkoti Tehost. palv. as. Palveluas. Yhteensä % , , , , , , , , , ,7 Yhteensä ,0 Vuonna Muutos Kun tuloksia tarkastellaan, nähdään, että potilasta tai asukasta eli 62 % oli punaisella alueella eli EU:n tavoiterajojen ulkopuolella. Samalla taulukosta voidaan nähdä, että vuoden 2005 ja 2009 välillä on alueella suoritettu merkittävä rakennemuutos, kaikkiaan yli 800 sairaansijaa tai laitospaikkaa on poistettu käytöstä. 11

12 Taulukko 7. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas- ja asiakaslaskenta vuodelta 2009, hoitopäivät Kesto alusta vrk Hoitojakson alusta kertyneet hoitopäivät asti Tkvuodeos. Vanhainkoti Tehost. palv. as. Palveluas. Yhteensä % , , , , , , , , , ,2 Yhteensä ,0 Jos sama tarkastelu tehdään hoitopäivien osalta, nähdään, että pääosa Eksoten alueen hoitopäivistä, 82 % on punaisella alueella. Seuraavaksi olemme tarkastelleet yhden hoitojakson hintaa. Tämä tehdään katsomalla hoitoaikaluokituksessa olevan potilaan keskimääräinen hoitopäiväkertymä laitokseen tulosta laskentapäivään asti. Kun tämä kerrotaan hoitopäivän hinnalla, saadaan arvio siitä, mitä hoito keskimäärin on maksanut laskentapäivään mennessä. Taulukko 8. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas- ja asiakaslaskenta vuodelta 2009, jakson keskimääräinen hinta Jakson keskimääräinen hinta alusta laskentapäivään asti Kesto alusta vrk Tkvuodeos. 180 /vrk Vanhainkoti 120 /vrk Tehost. palv. as. 110 /vrk Palveluas. 90 /verk Keskimäärin 117 /vrk Yhteensä Kuntaliitto pitää yli euron hintaista jaksoa kalliina. Näitä hoitojaksoja oli 729 eli 38 % kaikista. Kun tarkastelemme keskeneräisen hoidon arvoa laskentapäivänä, näemme, että se on erittäin korkea. 12

13 Taulukko 9. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, potilas ja asiakaslaskenta 2009, kertyneet kustannukset asti Hoidosta kertynyt kustannus alusta laskentapäivään asti Kesto alusta vrk Tk-vuodeos. 180 /vrk Vanhainkoti 120 /vrk Tehost. palv. as. 110 /vrk Palveluas. 90 /vrk Keskimäärin 117 /vrk % , , , , , , , , , ,2 Yhteensä ,0 Nämä luvut osoittavat, että on pakko muuttaa palvelurakennetta ja lopettaa laitostava hoito. Tämä on tehtävä nopeasti, koska väestö ikääntyy eikä ikääntyvän väestön hoitamisesta Eksotella ole mahdollisuuksia selvitä nykyisellä palvelujärjestelmällä. Seuraavassa on vielä verrattu vanhushuollon palvelurakennetta muuhun Suomeen. Tämä sisältää kertyneiden hoitopäivien hinnoittelun Kuntaliiton kanssa sovittujen hinnoitteluperusteiden mukaan. Näin saatiin keskeneräisen hoidon arvo. Summa jaettiin yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrällä. Saatu vanhuskohtainen kustannus järjestettiin laskevaan järjestykseen. Näin nähdään kunkin alueen suhteellinen sijainti. 13

14 Taulukko 10. Vanhuspalvelusektoreiden yhteenlasketut kustannukset alueen yli 75 -vuotiasta asukasta kohti Potilas- ja asukaslaskenta Kaikki yhteensä yli 75 kohti yli 75 kohti Helsinki Kanta-Hämeen shp Kainuun shp Ahvenanmaa Turku Espoo Keski-Pohjanmaan shp Lapin shp HUS Pohjois-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp Satakunnan shp Vantaa Itä-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Savon shp Tampere Länsi-Pohjan shp Kuopio Pori Päijät-Hämeen shp Oulu Vaasan shp Raisio Pirkanmaan shp Koko maa Keski-Suomen shp Mikäli Eksote siirtyisi lähemmäksi Oulun mallia, vapautuu euroa jokaista yli 75-vuotiasta vanhusta kohti vuositasolla, yhteensä noin 28 milj. euroa. Luku on tietenkin epätarkka ja vaihtelee vuodesta toiseen, mutta osoittaa, että vanhuspalveluiden uudistaminen on kaikissa olosuhteissa merkittävä keino hallita kustannuksia. 2.2 Vanhuspalveluiden tarve Vanhusten laitospaikkatarve määritellään nyt Kuntaliiton ja Stm:n laatusuosituksissa 3 %:ksi yli 75-vuotiaiden määrästä. Vuonna 2010 oli yli 75- vuotiaita vanhuksia Suosituksen mukainen paikkamäärä olisi siis 407. Vuoden 2009 lopun terveyskeskusten pitkäaikaispaikkaa ja vanhainkotia yli 600 paikan ylimäärää. Näiden rakennuksien kunto ja käytettävyys edellyttävät erillisen selvityksen. Tämän hetken arvion mukaan geriatrian pitkäaikaispaikkoja tarvitaan n. 3 % yli 75-vuotiaiden määrästä. Suositusta harkittiin pudotettavaksi yhteen prosenttiin, mutta tätä ei vielä tehty. 14

15 Taulukko 11. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ylimäärä vanhusten laitospalveluissa Etelä-Karjalan SHP Laitostarve 75+ 3% Laitospaikkoja Laitospaikkoja ylimäärä 3% Laitostarve 75+ tasolla 1% Vuoden 2010 potilaslaskennassa Eksoten osalta terveyskeskuspotilaita oli 482, joista yli 3 kk tai pitkäaikaispäätöksellä oli yli 200. Riippuen lopullisista luvuista (Imatra puuttuu) vaikuttaisi vähennystarve edelleen olevan taulukon 11 tasolla. Vertailun vuoksi voidaan tarkastella Hollannin mitoitusta. Laitospaikat mitoitetaan yli 80-vuotiaiden määrän perusteella. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan 10 % ja tavallisen palveluasumisen paikkoja 18 % 80- vuotiaiden määrästä. Eksotessa yli 80-vuotiaita on 7380, eli tämä rakenne merkitsee 738 tehostettua palveluasuntopaikkaa (nyt 682) ja 1328 tavallista palveluasuntoa (nyt 249). Palvelumitoituksen tavoitteeksi tai ainakin vertailuarvoksi pitäisi ottaa EU:n SANCO:n taso: terveyskeskuksen vuodeosastolle ylärajaksi 30 vrk ja enintään kahden vuoden oleskelu 24h -laitoksissa. 2.3 Vanhuspalvelut vaativat rakennusinvestointeja Jotta Eksoten omaa strategiatyötä varten saataisiin selvä kuva kokonaisuudesta, on tehtävä inventaario vanhuspalvelurakennuksista. Tämän työn tuloksena selviää, mitkä rakennukset joudutaan purkamaan ja miten korvaavat tilat on järkevä rakentaa. Näiden palveluasuntojen sijoittaminen on maakunnan kannalta keskeinen kysymys. Moderni palveluasunto on kaupunginosan tai kuntakeskuksen keskustafunktio. Jotta vanhukset saataisiin liikkeelle, pitää rollaattorietäisyydellä olla jotakin motivoivaa, esimerkiksi kahvila, kauppa tai jotain vastaavaa. Vanhukset vaativat myös palveluasunnossa itselleen yhteistiloja, jotka ovat sopivia esimerkiksi kuntoutukseen, kuntotanssiharjoitteluun, illalla kuoron kuunteluun jne. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vanhusten palvelukeskus toimii ikään kuin lähimpien kortteleiden tai kylän asukkaiden olohuoneena. Siksi Euroopasta löytyy usein uusia ratkaisuja, joissa vanhusten palveluasunto on sijoitettu olemassa olevien rakennusten väliin rakentaen sen avulla uutta kuntakeskusta. Tämä voi olla monen Suomen kunnan viimeinen mahdollisuus elvyttää omia keskuksiaan. 15

16 Tarvittavaa investointia voisi arvioida esimerkiksi seuraavasti. Jos uusia palveluasuntoratkaisuja tarvitaan noin 500 hengelle (à 50 m 2 henkilöä kohti) ja rakennuskustannusten arvioidaan olevan noin euroa / m 2, merkitsee tämä noin euroa vanhusta kohti ja 50 miljoonaa euroa noin 500 vanhusta kohti. Tämä vanhusten palvelurakennusten tarve ja kustannusten suuruusluokka on selvitettävissä. Osana meneillään olevaa projektia tätä työtä on tehty mm. Rovaniemellä ja sitä tullaan tekemään Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Työ edellyttää asiantuntijaryhmän paikalla käyntiä sekä keskustelua kunnan kaavoituksesta vastaavien viranomaisten kanssa. Tämä tehtävä rajattiin Eksoten päätöksellä pois tehtäväksi myöhemmin erillisenä projektina. 3 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymisestä 3.1 Kehityksen suuntaviivat Suomen terveydenhuolto toimii pääosin verovaroin. Verotulot tulevat tulevaisuudessa vähenemään, koska veronmaksurakenne muuttuu. Lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Lähitulevaisuudessa potilas voi vapaasti valita sairaalansa. Aikaisemmat sairaalat ovat olleet yleensä jalusta -torni -periaatteella toimivia rakennuksia. Teknologian kehittymisen vuoksi tämä rakenne on kuitenkin joutunut vaikeuksiin. Leikkaussalit ja kuvantamisyksiköt tarvitsevat kerroskorkeutta, joka on vähitellen kasvanut 3.60 metristä metriin asti. Koko sairaalatoiminta ei tarvitse näin korkeaa raskasta rakennusta. Siksi teknisesti vaativat toiminnat, kuten leikkaukset ja kuvantaminen, pyritään sijoittamaan omaan yksikköönsä. Tähän yksikköön sijoittuvat luontevasti myös päivystys ja tehoyksiköt sekä muut anestesiapalveluja tarvitsevat toiminnat, kuten synnytys ja dialyysi. Tämä rakennus, joka kooltaan on m2, pyritään yleensä rakentamaan itsenäiseksi. Sairaalarakennuksen tulee olla yleispätevä ja muuntuva. Nykyiset sairaalat on kehitetty profession vaatimusten mukaan. Aikaisemmin professio pyrki jatkuvasti erikoistumaan siten, että jokaisella erikoisalalla oli oma poliklinikkansa, oma toiminta-alueensa (domain). Etenkin Suomessa on ollut hyvin tärkeää saada pieniä suljettuja tiloja. Sairaala on muodostunut erilaisista ahtaista tiloista. Nämä tilat on suunniteltu erikoisalan tarpeisiin. Kun tähän on liitetty vielä kiintokalusteiden rakentaminen, on saatu erittäin vaikeasti muuttuva toiminnallinen kokonaisuus. Tulevat sairaalat suunnitellaan yleiskäyttöisiksi tiloiksi, joissa eri erikoisalat voivat työskennellä samoissa tilarakenteissa. Erikoisalojen omat vaatimukset hoidetaan irtokalustein tai vastaanoton yhteydessä olevilla yleiskäyttöisillä huoneilla, jonne varataan tilat laitteistoille. Näillä ratkaisuilla kokonaistilantarve vähenee, koska tilojen käyttöastetta saadaan nostettua. 16

17 Palvelujen suunnittelu perustuu tarpeeseen ja mitoitukseen. Tunnuslukujen avulla arvioidaan potilasliikenne, odotustilat ja henkilökunnan tarvitsemat työpisteet. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä mitoituksen tunnusluvista. 3.2 Sairaansijat WHO esitti 1950-luvulla yhden miljoonan asukkaan väestöpohjan tarvitsevan kolme 1000 ss:n sairaalaa. Suomessa luvulla käytettiin sairaaloiden mitoituksena tätä 3 ss / 1000 asukasta sääntöä. Tällä hetkellä teknologian ja hoidon kehittymisen myötä hoitoajat ovat lyhentyneet ja toimenpiteet keventyneet, ja siksi palvelujen mitoitusperusteena EU:ssa käytetään hyvin varustetussa akuuttisairaanhoidossa 2 ss/1000 asukasta psykiatria mukaan lukien. Lisäksi yleensä tarvitaan toinen sairaala tai laitos, joka keskittyisi valmiiksi diagnosoitujen, lähinnä kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden kriisien hoitoon sekä laajemmin kuntoutukseen. Näiden laitosten mitoitusperusteena käytetään 1 ss/ 1000 asukasta. Yhteenlaskettuna tämä merkitsee Eksoten alueella noin 400 sairaansijaa. Edellä mainituilla perusteilla väestöpohjan tarpeisiin tarvitaan 260 akuutti- ja erikoissairaanhoidon sairaansijaa, mikä vastaa suurin piirtein Etelä- Karjalan keskussairaalan kokoa. Kuntoutussairaaloiden sairaansijoja tarvittaisiin noin 130. Armilassa ja Parikkalan sairaalassa on yhteensä 123 sairaansijaa, jotka ovat määritelty ns. akuuteiksi vuodepaikoiksi. Jos näistä 70 muutetaan kuntoutuspaikoiksi, 63 paikkaa voidaan joko lopettaa tai muuttaa palveluasumiseen soveltuviksi paikoiksi. Armilan ja Parikkalan sairaaloiden potilaista noin 50 % on tällä hetkellä pitkäaikaispäätöksen saaneita. 3.3 Päivystys Päivystyksen mitoitukseen on olemassa varsin tarkat luvut. OECD -maissa keskimäärin asukkaat päättävät kerran vuodessa olla niin sairaita, että tarvitaan juuri sinä päivänä lääkäri. Heistä noin 85 % sairastaa itsestään paranevia tauteja tai ovat vain pelästyneet oireitaan. Tähän perustuen käytetään päivystyksen mitoitukseen seuraavia lukuja: Erikoissairaanhoidon päivystystarve 0,13-0,15 käyntiä/asukas Perusterveydenhuollon ilta-, yö- ja viikonlopputarve 0,3 käyntiä/asukas Terveyskeskuksen päiväaikainen tarve noin 0,6 käyntiä asukasta kohti, joista osa voidaan puhelinneuvonnalla siirtää ajanvaraukseen Lukuihin ja mitoitukseen vaikuttavaa luonnollisesti terveyskeskuksen toimintamallit, joissakin tapauksissa lääkärinvastaanotoilla ei varata erillisiä päivystysaikoja, vaan koko samana päivänä sairastuneiden hoito on keskitetty sairaalapäivystyksen yhteyteen. 17

18 Honkaharjun ja Parikkalan sairaaloiden roolien selkiyttäminen vaikuttaa sekä keskussairaalan että Honkaharjun sairaalan päivystyksen mitoitukseen. Vastaavia tunnuslukuja on käytettävissä lähes kaikille toiminnoille. Niiden tarkempi läpikäynti tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista. 3.4 Päiväsairaala Uusia sairaaloita suunniteltaessa on todettu, että konservatiivisella vuodeosastoilla on potilaita, jotka voitaisiin hoitaa päiväsairaalassa, mikäli konservatiivinen päiväsairaala olisi käytettävissä. Avohoitopotilaan ongelmista voitaisiin yhden päivän aikana hoitaa useampia, jos sairaalan rakenne sen sallisi. Näillä perusteilla on esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalan modernisointiprojektissa suunniteltu korvattavaksi vuodeosastopaikkoja konservatiivisella päiväsairaalalla. Sittardin päiväsairaala on oma 90-paikkainen, erikoisalaton yksikkö. Sen avulla vähennettiin yli 130 sairaansijaa koko sairaalan alkuperäisestä toiminnallisesta tilaohjelmasta. Kuva 1. Sittardin päiväsairaala on iso avoin halli, jonka lopullinen rakenne väliseinineen otetaan käyttöön, kun potilasryhmien jako on ensin varmistunut. Päiväsairaalan tai vastaavan järjestely tulisi kuulua jokaiseen sairaalasaneerausprojektin pohdintoihin. 3.5 Tarvitaan kuntoutusyksikkö Vanhuspalveluja tuottavassa kunnassa tai vastaavassa alueellisessa järjestelmässä on SAS -ryhmä, joka arvioi ja sijoittaa vanhuksen palvelujärjestelmään. Toiminta käynnistyy yleensä paikan vapauduttua. Tavoitteena on ollut pitää kalliit paikat käytössä. Erityisen vaikeaa on päästä pois terveyskeskuksen vuodeosastolta, koska vanhus on jo hoidossa. Toimintamalli hidastaa kotiutusta tukevien vaihtoehtoisten mallien kehittymistä. 18

19 Vanhushoidossa on tärkeää, että kriisin jälkeen hänet kotiutetaan tai ohjataan ilman viivettä kuntoutusyksikköön. Kuntoutusprosessi alkaa heti ja sillä varmistetaan, kaikki, jotka voivat kuntoutua saavat tarvittavan avun. Tästä seuraa, että pitkäaikaispäätöksiä ei pidä tehdä, ennen kuntoutusjaksoa. Eksotessa SAS-toiminnan tavoitteena tulisi olla varmuus siitä, ettei SASjärjestelmän avulla pyritään aktiivisesti löytämään henkilön tarvetta vastaava paikka ja sinne tarvittavat tukipalvelut. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen jälkeen henkilö päätyy ensisijaisesti kotiin tai vastaavaan palveluasumisen yksikköön, ei pitkäaikaiseen laitoshoitoon. SAS-prosessin ongelma on itse arviointiprosessi, joka kestää viikkoja. Kriisin jälkeen hyvän kuntoutustuloksen aikaikkuna tuhlataan erilaisten asiantuntijoiden odottelemiseen. Kuntoutusta pidetään kalliina, vaikka pitkä hoitojakso kuntouttamatta maksaa moninkertaisesti. Lopputulosta huonontaa myös kuntoutuksessa olevat tasolliset ongelmat. Kuva 2. Kuntoutussairaalan potilashuone Göteborgissa muistuttaa hotellihuonetta. Sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa sairaalajakson tai kriisin jälkeen henkilö joko kotiutetaan tai lähetetään kuntoutuslaitokseen. Kuntoutusjakson pituus on 7 30 vrk. Kuntoutus on usein kokopäiväistä, vaativaa ja hikoiluttavaa. Jakson aikana selvitetään kotiuttamisen edellytykset: asunnonmuutokset, tarvittava tekniikka (hälyttimet, kulunvalvonta, ruokaautomaatit) sekä tarvittava kotipalvelu. Tällä palvelurakenteella on Göteborgissa voitu saada takaisin kotiin keskimäärin 2 vuodeksi 80 % niistä vanhuksista, jotka aikaisemmin sijoittuivat palveluasuntoihin. 19

20 Vastaavasti palveluasuntoihin sijoitutaan kotoa varsin huonokuntoisina, ainoastaan muutamiksi viimeisiksi kuukausiksi. Siksi Göteborgissa ollaan jo purkamassa palveluasuntoverkkoa, jota Suomessa vielä rakennetaan. 3.6 Avohoito uusiutuu Hollannin avohoitoyksiköissä on eriytetty potilaan ja lääkärin (tai muun asiantuntijan) kohtaaminen erikseen lääkärin kansliasta. Esimerkiksi Sittardin sairaalassa avohoidon kokonaiskapasiteetti on käyntiä vuodessa noin asukasta kohti. Vastaava poliklinikka Eksoten väestöpohjalla merkitsisi noin käyntiä. Potilaskeskeisyyden periaate on kehittänyt vastaanottoyksiköiden rakennetta. Aikaisemmin potilas tuotiin lääkärin huoneeseen, jossa tarvittiin tilaa paareille huonokuntoista potilasta varten. Potilas palautettiin odotustilan kautta hoitohuoneeseen, jossa tehtiin toimenpiteitä. Lopuksi varattiin uusi aika omasta palvelupisteestä. Uudessa järjestelmässä potilas tulee toiminnallisesti kaksiosaiseen vastaanottohuoneeseen, jossa vastaanotto-osa on verholla erotettu tutkimus- ja hoitotilasta. Kun lääkäri on ottanut vastaan ja tutkinut potilaan, voi sairaanhoitaja suorittaa sen jälkeen hoitotoimenpiteitä samassa tilassa. Lopuksi sihteeri käy sopimassa jatkokäynnit. Potilaan siirrot ovat minimissään. Silmä- ja korvalääkäreillä sekä gynekologeilla on omat tilat, joissa on tarvittava erityisvarustelu. Kuva 3. Lääkärin kaksiosainen vastaanottohuone 20

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA?

MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA? MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA? Aalto-yliopiston havaintoja Pohjois-Karjalan vanhusten palvelurakennuksista. professori (h.c.) Erkki Vauramo arkkitehti Jonna Taegen 31.8.2016 Vanhusten laitoshoito, Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT 18.5.2010 PARETO-hankkeen esittely Antti Autio Arkkitehti SAFA Projektipäällikkö, PARETO-hanke HEMA-instituutti, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Mikä on oikea tapa järjestää hyvinvointi palvelut kansallisesti?

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa

Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa Sote-muutosjohtajan aluekierros Rovaniemi 1 ALUEELLISEN VALMISTELUN TILANNE LAPIN MAAKUNNASSA Syttöjä 1. Lapin Sote-Savotta-hankkeen/Lapin liiton kunnilta

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot