LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMINEN SAIRAALA-APTEEKKIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMINEN SAIRAALA-APTEEKKIIN"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Jaakko Asikainen Jouni Asikainen LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMINEN SAIRAALA-APTEEKKIIN ALUEELLISEN LÄÄKEHUOLLON TOIMINNALLINEN VAIHTOEHTO Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä PSSHP PKSHP ESSHP Etelä-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja nro 48, 2010

2

3 Jaakko Asikainen Jouni Asikainen LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMINEN SAIRAALA-APTEEKKIIN ALUEELLISEN LÄÄKEHUOLLON TOIMINNALLINEN VAIHTOEHTO Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä Tutkimus on jatkoa samojen tekijöiden aikaisemmin ilmestyneille Verkostomalli Lääkehuollon palvelujärjestelmänä Alueellisen lääkehuollon toiminnallinen malli ja Lääkehuoltopalvelujen keskittäminen Etelä-Savon kunnallisten lääkemenojen kehitys 2000 luvulla. Tässä tutkimuksessa arvioidaan keskittämisen vaikutusta lääkehuoltopalvelujen toimivuuteen ja kunnallisiin lääkemenoihin. Tutkimuksen kohteena ovat Etelä- ja Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirit.

4 Julkaisija: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Tilaukset: Tekijät: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri p faksi Jaakko Asikainen Snellmaninkatu 17 D Kuopio Puh Jouni Asikainen Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu Mikkeli Puh Motto: Kuntien yhteistyön lisääminen on ajankohtainen, välttämätön ja väistämätön asia. Uusia ratkaisumalleja on tutkittava ennakkoluulottomasti. Avaimena lääkehuollon kehittämisessä on entistä tiiviimpi, monipuolisempi ja tehokkaampi alueellinen yhteistyö alueellinen lääkehuoltopalvelujen strateginen palveluverkko. Sen myötä lääkehuoltopalvelujen taloudellisen ja dynaamisen tehokkuuden uskotaan kasvavan. Tekijät ja julkaisija Kansikuva: Suomen Kuntaliitto ISBN ISBN (PDF) ISSN Kopijyvä Kuopio 2010 Finland

5 Asikainen, Jaakko ja Asikainen Jouni: Lääkehuoltopalvelujen keskittäminen sairaala-apteekkiin - Alueellisen lääkehuollon toiminnallinen vaihtoehto Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja nro 48, s. ISBN ISBN (PDF) ISSN TIIVISTELMÄ Lääkehuoltopalvelujen keskittäminen sairaala-apteekkiin -tutkimukselle asetettiin neljä tehtävää 1) selvittää kuntien terveyskeskusten ja vanhainkotien hoitohenkilöstön kokemukset keskitetyn lääkehuollon toimivuudesta 2) arvioida yliopistollisen ja keskussairaalan sairaala-apteekin mahdollisuudet vastata terveyskeskusten ja vanhainkotien lääkehuoltopalvelutarpeisiin 3) analysoida kunnallisten lääkemenojen kehitystä ja tehdä ennusteita tulevasta 4) tehdä esitys siitä, millä tavalla keskitettyä lääkehuoltoa tulisi kehittää ja vahvistaa toimintaympäristön muuttuessa. Kyselytutkimuksella mitattiin kaksi ensin mainittua tehtävää: miten terveyskeskusten henkilöstö näkee lääkehuoltopalvelujen keskittämisen onnistuneen ja mitä puutteita palvelujärjestelmässä on ilmennyt. Lääkkeiden tilaus- ja toimitusjärjestelmä on selkeytynyt ja tullut joustavaksi, yhtenäiset lääkekäytännöt ovat lisääntyneet, lääkkeiden ja lääkeinformaatio- ja asiantuntijapalvelujen saatavuus on parantunut, laadun valvonta- ja lääkkeiden seurantajärjestelmät ovat yksinkertaistuneet ja lääkehuoltopalvelujärjestelmän palvelualttius on lisääntynyt. Eri toimijoiden kesken lääkehoito on yhtenäistynyt, joten se on helpottanut työskentelyä eri toimipisteissä. Sama peruslääkevalikoima on lisännyt alueen lääkehuollon joustavuutta. Yhtenäinen hoitoketjuhan tarjoaa myös avosektorin apteekeille mahdollisuuden priorisoida omia lääkevarastojaan yhteistyössä paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Lääkehuoltopalvelujen selkeytyminen on parantanut myös lääkehuollon kustannustehokkuutta. Kolmantena tehtävänä oli arvioida kunnallisten lääkemenojen kehitystä ja tehdä ennusteita tulevasta. Tutkimuksessa osoitettaan, että lääkemenoja lisäävät ikätekijät eivät Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella poikkea merkittävästi koko maan väestön rakenteesta ja sen kehityksestä. Myös diagnostiikan kehittyminen, aktiivihoidon lisääntyminen ja muut lääkkeiden kysyntää lisäävät tekijät vaikuttavat koko maassa. Geneerinen substituutio (rinnakkaistuonti ja -valmisteet) ja viitehintajärjestelmä (vuodesta 2009), joilla pyritään hillitsemään lääkehintoja nousua, koskevat yhtäläisesti koko maata. Suuri osa maan sairaaloiden lääkehankinnoista kilpailutettiin jo vuonna Myös tarjousten teknisessä osaamisessa on edistytty. Näin lääkemenojen kasvuerojen selittäjäksi nousi lääkehuollon uudelleen organisointi, alueellisten lääkehuoltopalvelujen keskittäminen sairaala-apteekkiin. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä toteutettu lääkehuoltopalvelujen keskittämisen kustannusvaikutusten tilastollisten analyysien perusteella voidaan todeta, että alueen lääkemenot ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin koko maan lääkemenot. Käyttämällä koko maan lääkemenojen kasvua estimointifunktiona alueen lääkemenot olisivat vuonna 2010 noin 25 % ja vuonna 2015 keskimäärin 50 % suuremmat kuin nykyisellä kasvuvauhdilla. Euroina kysymys on kymmenistä miljoonista. Tutkimuksen mukaan potentiaaliset kustannussäästöt (menetetyt hyödyt) koko maan lääkemenoissa arvioitiin vuositasolla sadoiksi miljooniksi euroiksi, jos vertailufunktiona on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien lääkemenojen kasvu. Tutkimuksen neljäntenä (4.) tehtävänä oli pohtia, miten alueellisia lääkehuoltopalveluja tulisi kehittää ottamalla huomioon toimintaympäristön muutokset. Laajentamalla alueellista yhteistyötä on mahdollista saada hintasäästöjä ja pienentää kilpailutuksen kustannuksia. Lääkehuoltopalvelujen keskittäminen on jo nyt parantanut omalta osaltaan lääkehuollon kustannustehokkuutta pienentämällä hävikin määrää, alentamalla varastointikustannuksia ja vähentämällä lääkitysvirheitä. Panostamalla sairaala-, osasto- ja kliinisen farmasian kehittämiseen luodaan mahdollisuus entistä tehokkaampaan yhteistyöhön hoito- ja farmaseuttisen henkilöstön välillä. Lääkehuollon palvelurakennetta organisoitaessa on huomioitava terveydenhuollossa tapahtuvat muutokset. ERVA -tasoisen monikeskisen verkoston tavoitteena voidaan pitää hankinta- ja asiantuntijayhteistyön laajentaminen yhteisiin lääkevalikoimiin, toimintamalleihin ja vastuunjakoon. Uusia haasteita, mutta myös samalla tehokkuusetuja farmaseuttiseen työhön tuovat apteekkirobotit, annosjakelu- ja varastoautomatiikka sekä langaton tiedonsiirto, joka aktivoi hoito- ja farmaseuttisen henkilöstön yhteistoimintaa ja kehittää osastofarmasian mahdollisuuksia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lääkehuoltopalvelujen keskittäminen yliopistollisen sairaalan ja alueen keskussairaaloiden sairaala-apteekkeihin on ollut kustannustehokas ja toimiva vaihtoehto organisoida alueelliset lääkehuoltopalvelut.

6 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 JOHDANTO ALUEELLISEN TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMINEN TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT KESKITTÄMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ KIRJALLISUUDESSA MIKSI KESKITETÄÄN? Keskittäminen kirjallisuudessa Keskittämisen synergiaedut (tehokkuustekijät/-edut) KESKITTÄMINEN VALTION JA KUNTIEN HANKINTATOIMESSA Keskittäminen valtion hankintatoimessa Keskittämisen kuntien hankintatoimessa LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMINEN LÄÄKEHUOLTO OSANA ALUEELLISTA TERVEYDENHUOLTOA LÄÄKEHUOLLON STRATEGINEN PALVELUVERKKO TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimuksen käynnistyminen Tutkimuksen eteneminen Tutkimuksen päättyminen Tutkimuksen toteutuminen KYSELYN TULOKSET TERVEYSKESKUKSET LÄÄKEHUOLLON TOIMIJOINA... 35

7 4.1.1 Vastanneiden määrä Toimitusten useus LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMINEN SAIRAALA-APTEEKKIIN LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN TOIMIVUUS KESKITTÄMISEN JÄLKEEN Lääkehuoltopalvelujen toimivuus kouluarvosanoin Lääkehuoltopalvelujen selkeytyminen Kannanotot lääkehuollon keskittämisestä Alueellisen lääkehuollon kehittämistoimenpiteet Lääkehuoltopalvelujen kustannusvaikutukset KESKITTÄMISEN VAIKUTUS KUNNALLISIIN LÄÄKEMENOIHIN KESKITTÄMISEN ARVIOINNIN RAJOITTEET KUNNALLISTEN LÄÄKEMENOJEN KEHITTYMINEN JA KASVUARVIO Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP:n) lääkemenot Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin (PKSHP) lääkemenot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin (ESSHP:n) lääkemenot PSSHP:n, PKSHP:n ja ESSHP:n lääkemenot PSSHP:n, PKSHP:n ja ESSHP:n lääkemenot ja Suomen sairaalamyynti KESKITTÄMISEN KUSTANNUS- JA SÄÄSTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LÄÄKEMENOIHIN KESKITTÄMISEN KUSTANNUS- JA SÄÄSTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ALUEEN LÄÄKEMENOIHIN Alueen lääkemenot estimointifunktiona Suomen sairaalamyynti Alueen lääkemenot estimointifunktiona ESSHP:n lääkemenot KESKITTÄMISEN KUSTANNUS- JA SÄÄSTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUOMEN SAIRAALAMYYNTIIN... 91

8 7 LÄÄKEMENOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LÄÄKEHUOLLON UUDELLEEN ORGANISOINTI Osastofarmasia YHTEISHANKINNAT LÄÄKKEIDEN KYSYNTÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Demografiset tekijät Taloudelliset tekijät YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1: Kuviot Liite 2: Taulukot Liite 3: PSSHP:n lääkemenot Liite 4: PKSHP:n lääkemenot Liite 5: ESSHP:n lääkemenot Liite 6: Alueen (PSSHP, PKSHP ja ESSHP) lääkemenot Liite 7: Alueen ja Suomen lääkemenot Liite 8: Kyselylomake

9 ESIPUHE K unta- ja palvelurakennehankkeen (Paras hanke) tavoite on uudistaa terveydenhuollon rakenteita ja hallintoa sellaiseksi, jotta väestön tarpeita vastaavat, laadukkaat ja saatavilla olevat peruspalvelut pystytään tuottamaan ja 2020 luvuilla taloudellisesti kestävällä tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien laajin toimiala. Sen kustannukset ovat vuosien ajan kasvaneet yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Tiedot väestön määristä ja ikärakenteista kunnissa ja sairaanhoitopiireissä auttavat näkemään, miten terveydenhuollon ja sairaanhoidon rakenteita ja hallintoa on uudistettava, jotta tarvittavat palvelut pystytään tuottamaan tulevaisuudessa. Siksi palvelujen uudistaminen vaatii erilaisten strategisten ratkaisujen tutkimista ennakkoluulottomasti. Terveydenhuollon rakentein muutos koskee myös julkista lääkehuoltoa. Vaihtoehtona lääkehuollon uudistamisessa on lääkehuollon alueellinen palveluverkkomalli, jossa sairaanhoitopiirin lääkehuolto keskitetään yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan sairaala-apteekkiin. Keskittämisen perustana on, että suuret lääkehuollon yksiköt tarjoavat monipuolista lääkelogistiikkapalvelua ja pystyvät turvaamaan toimintavarmuutta tehokkaasti. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että lääkehoito on kustannustehokkain hoitomuoto. Se puoltaa alueellisten lääkehuoltopalvelujen kehittämistä osana terveydenhuollon palvelurakenteiden muutosta. Alueellisten lääkehuoltopalvelujen ensimmäiset yhteistyöpäätökset tehtiin 1990-luvun alussa ja ne koskivat hankintayhteistyötä, joilla tavoiteltiin hinnanalennuksia. Vähitellen yhteistyö monipuolistui ja yhteistoiminta-alue laajeni luvulla siirryttiin sairaanhoitopiiritasolta ERVA -tasolle tavoitteena hankinta- ja asiantuntijayhteistyön laajentaminen yhteisiin lääkevalikoimiin ja toimintamalleihin luvulle tultaessa keskustelaan koko Itä-Suomea koskevasta sairaanhoitopiiristä (ISSHP) ja Itä-Suomen erityisvastuualueesta (Iser). Lääkehuollon alueellinen palveluverkko palvelee uutta terveydenhuoltolakia. Uudessa terveydenhuoltolaissa yhdistyvät sekä kansanterveyslaki että erikois-

10 sairaanhoitolaki. 1 Ehdotetun uuden terveydenhuoltolain tarkoituksena on mm. kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tarpeenmukaisuutta, edistää palvelujen yhdenvertaisuutta, laatua ja potilasturvallisuutta sekä luoda edellytykset toimivalle ja eheälle palvelurakenteelle vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja edistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellista yhteistyötä. Tämän tutkimuksen kohteena on Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Etelä- Savon sairaanhoitopiireissä toteutettu lääkehuoltopalvelujen keskittäminen Kuopion yliopistollisen sairaalan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon keskussairaaloiden sairaala-apteekkien vastuulle. Tutkimuksen johtajana ja tutkijana on toiminut lehtori, FM, LuK Jaakko Asikainen. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin apteekkari, proviisori Jouni Asikainen on ollut tutkimuksessa mukana ensimmäisestä pilottitutkimuksesta (1998) lähtien. Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekkari, farmasian tri Toivo Naaranlahti ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan sairaala-apteekkari, proviisori Päivi Kainulainen ovat asiantuntijoina edes auttaneet tutkimusaineiston kokoamisessa oman sairaanhoitopiirinsä alueelta ja osallistuneet lääkehuoltopalvelujen toimintaa koskevaan tutkimukselliseen keskusteluun. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari on antanut tutkimukseen rakentavaa kritiikkiä ja tieteellistä näkemystä. Tutkimuksen, alkujaan kehittämishankkeen toteuttamisesta ja jatkamisesta tekijät haluavat osoittaa kiitoksensa kaikille tutkimukselliseen yhteistyöhön osallistuneille ja tutkimuksen tukijoille. Joulukuussa 2010 Tekijät 1 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008/28. Lain on tarkoitus tulla eduskuntaan vuoden 2010 aikana. Hallituksen esitys (HE 90/2010) annettiin eduskunnalle

11 1 JOHDANTO V uonna 2008 terveydenhuollon kokonaismenot olivat 15,5 miljardia euroa (8,4 % BKT:sta). Tämä oli 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Terveydenhuoltomenojen odotetaan kohoavan jo vuonna miljardiin euroon ja bruttokansantuoteosuuden lähestyvän 10 %. Rahamääräisesti suurimmat menoerät vuonna 2008 koostuivat erikoissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista. Kolmanneksi suurimman menoryhmän muodostivat lääkkeet ja lääkinnälliset kulutustavarat. Lääkkeiden kokonaismyynti oli vuonna 2008 noin 2,7 miljardia euroa, josta sairaalamyynti 16 %. (Lääkelaitos 2010) 1.1 ALUEELLISEN TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISEN TAUSTA Alueellisen terveydenhuollon kehittämisen tausta on vuoden 1972 kansanterveyslaissa (66/72). Lain pohjalta koottiin aikaisemmin hajanaiset kunnalliset terveyspalvelut terveyskeskukseen. Hallinnollisesti ne olivat kunnan tai kuntainliiton omistamia. Keskussairaalat ja aluesairaalat vastasivat erikoissairaanhoitopalveluista. Vuonna 1991 voimaan tulleen erikoissairaanhoitolain myötä syntyi Suomeen 22 sairaanhoitopiiriä. Jokaiseen sairaanhoitopiiriin sijoittui yksi keskussairaala. Samalla määriteltiin viisi keskussairaalaa yliopistollisiksi sairaaloiksi. Terveyskeskuksia muodostettaessa väestöpohjana oli asukasta. Suomeen syntyi tällöin yli 200 terveyskeskusta. Pienemmät kunnat muodostivat terveyskeskuskuntainliittoja luvulla terveyskeskukset muutettiin terveyskeskuskuntayhtymiksi. Valtion ja kuntien ohjaussuhteen heiketessä monet kunnat purkivat kuntayhtymät. Terveyskeskusten lukumäärä kasvoi merkittävästi ja oli enimmillään 279. (Stakes 2002.) luvun lopulla tapahtuneen voimakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvun seurauksena sairaanhoitopiirit pyrittiin rakentamaan maakunnallisesti toimivaksi kokonaisuuksiksi, kuten Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirit. 9

12 2000-luvun alussa valtakunnallinen terveysprojekti nosti seudullisen yhteistyön esille periaatteella, jonka pohjalta terveyspalveluja pitäisi tulevaisuudessa järjestää yli kunta- ja sektorirajojen. Jo ennen valtakunnallisen terveysprojektin julkaisua useissa sairaanhoitopiireissä oli alettu tutkia terveydenhuollon seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia. Päälinjoina oli hallintomalli, jossa aluesairaalasta tulee keskussairaalan yksikkö ja malli, jossa aluesairaala ja terveyskeskus muodostavat yhteisen terveydenhuoltoalueen. Ensin mainitussa keskussairaalaan keskittyy koko sairaanhoitopiirin toiminnallinen ohjaus. Toinen malli korostaa päätösvallan ja toiminnan säilyttämistä paikallis- ja seututasolla. Pluralismin lisääntyminen kunnallisessa palvelutuotannossa on nostanut esiin tarpeen tutkia palvelujen vaihtoehtoisia tuotantotapoja ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia yksityisen sektorin kanssa. Myös tulosyksiköiden synty ja tulosjohtamisen käyttöönotto julkisella puolella ovat ohjanneet kunnallista palvelutuotantoa tulosvastuulliseen toimintaan ja herättäneet kysymyksen palvelutoiminnan taloudellisen tuloksen arvioinnista. Vuonna 2005 Valtioneuvosto käynnisti kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi Paras -hankkeen. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Hankkeella on tähdätty palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Paras -hanke on lisännyt kuntien yhteistyötä palvelurakenteiden uudistamiseksi ja nopeuttanut suunnitelmia usean kunnan yhdistymisestä. Hankkeen yksi peruskysymys on ollut, minkä suuruinen kuntarajoista riippumaton yhteistyöalue tai väestöpohja olisi paras mahdollinen ajatellen laadukasta ja kustannustehokasta palveluyhteisöä. Hanke on kannustanut kuntia järjestämään mm. perusterveydenhuollon ja siihen liittyvät sosiaalitoimen tehtävät yhteistyössä. Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistyvät uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Tarkoituksena on madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä raja-aitoja edistämällä alueellisesti niiden yhteistyötä sekä pa- 2 Puitelaki 169/ Hallituksen esitys 90/2010) 10

13 rantaa terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset jäisivät ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Uusi terveydenhuoltolaki (2009) on tarkoitus tulla voimaan asteittain, ensimmäiset säädökset vuonna ja viimeiset vuonna Laissa säädettäisiin terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä. Terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset jäisivät ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. 1.2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Kuntapalvelujen järjestämistavoissa on meneillään muutosprosessi. Kuntapäättäjien pitää väestön ikääntyessä sovittaa yhteen kasvavia sosiaali- ja terveydenhuollon menoja kuntatalouden kiristyvään rahoituspohjaan. Tämä tutkimus tarjoaa tietoa alueellisen lääkehuoltopalvelun keskittämisen taloudellisista seurauksista ja keskittämiseen liittyvistä toiminnallisista tekijöistä sekä tuottaa kansallista tutkimuksellista evidenssiä lääkehuoltopalvelujen keskittämisen vaikutuksista. Arviointia varten kohdennettiin lääkehuollon toimivuutta koskeva kysely Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien terveyskeskuksien ja vanhainkotien farmaseuttisesta toiminnasta vastaaville henkilöille sekä haastateltiin Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekin apteekkari Toivo Naaranlahtea, Pohjois-Karjalan keskussairaalan sairaala-apteekin apteekkari Päivi Kainulaista sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin apteekkari Jouni Asikaista. Lisäksi kunnilta pyydettiin luvun kunnalliset lääkemenot sairaanhoitopiireittäin. Kuntakyselyn ja haastattelun ohella tulevaisuutta koskevat arviot 4 perustuvat valtakunnallisiin tilastoihin ja saatujen tulosten tilastolliseen analyysiin. Arvioinnille asetettiin neljä tehtävää 1) selvittää kuntien kokemukset keskitetyn lääkehuollon toimivuudesta 2) arvioida yliopistollisen ja keskussairaalan 4 Arvioinnissa on kyse empiirisesti saaduista tuloksista; tulevaisuudesta ei ole saatavissa empiirisiä tuloksia, joten ne ovat arvioita. 11

14 sairaala-apteekin mahdollisuudet vastata terveyskeskusten ja vanhainkotien lääkehuoltopalvelutarpeisiin 3) analysoida kunnallisten lääkemenojen kehitystä ja tehdä ennusteita tulevasta 4) tehdä esitys siitä, millä tavalla keskitettyä lääkehuoltoa tulisi kehittää ja vahvistaa toimintaympäristön muuttuessa. Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien alueellista lääkehuoltoa koskeva tutkimus jakaantuu tutkimuksellisesti kahteen osaan: 1. Kuntakyselyllä (luku 4)selvitetään sairaanhoitopiirien terveyskeskusten ja vanhainkotien hoitohenkilöstön mielipiteet lääkehuollon keskittämisen vaikutuksista terveyskeskusten lääkehuollon toimivuuteen ja näkemykset kehittämiskohteista. Vertailuaineistona oli vuosina tehty kysely. 2. Lääkehuoltopalvelujen keskittämisen vaikutusta arvioidaan kunnallisiin lääkemenoihin luvulla (luku 5). Laskennalliset kehitysennusteet ulotetaan vuoteen Kehitysennusteiden laadinnassa tukeudutaan valtakunnallisiin ja alueellisiin kulutus- ja väestöennusteisiin. Selvitystyön käsitteellinen tarkastelu tapahtui dialogissa kirjallisuuden tarjoaman tutkimustiedon ja samaan kehittämishankkeeseen liittyvän aikaisemman tutkimuksen tulosten vertailun pohjalta (Asikainen J. 2003: Verkostomalli Lääkehuollon palvelujärjestelmänä Alueellisen lääkehuollon toiminnallinen vaihtoehto). Kuntakysely tehtiin Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä (ESSHP) vuonna 2008 ja sen tulokset on julkaistu (ESSHP:n julkaisuja nro 46, 2009). ESSHP:n selvitystyötä voidaan pitää myös pilottitutkimuksena, jonka tulokset kannustivat tutkimuksen laajentamisen koskemaan Pohjois-Savon (PSSHP) ja - Karjalan (PKSHP) sairaanhoitopiirien terveyskeskusten ja vanhainkotien hoitohenkilöstöä. Vuosina tehty vastaava kuntakysely, joka kohdennettiin Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireille (ESSHP:n julkaisuja nro 35 ja 36, 2003) mahdollistaa lääkehuoltopalvelujen toiminnallisen vertailun. Laajennetun kuntakyselyn tehtävänä oli myös kohottaa selvitystyön evidenssiastetta. Luvussa 5 selvitetään Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirienkunnallisten lääkemenojen kehitystä 2000 luvulla. Käyttämällä koko maan sairaalamyyntiä estimoinnin perustana arvioidaan keskittämisen vaikutusta sairaanhoitopiirien kunnallisiin lääkemenoihin. Tutkimuksen en- 12

15 simmäisen osan tulokset selittävät myös kunnallisten lääkemenojen kehitystä, ovathan alueen terveyskeskusten ja vanhainkotien lääkehuoltopalvelut olleet keskitettynä sairaala-apteekkiin mm. hankintatoimen osalta lähes kymmenen vuotta. Mistä hankintaprosessien tuomat säästöt koostuvat? Hintavertailun, geneerisen substituution ja kilpailutuksen rinnalle kunnallisten lääkemenojen kasvua hidastavaksi selittäväksi tekijäksi ovat kohonneet toiminnalliset tehokkuustekijät, kuten esimerkiksi hallinto, laatu ja logistiikka. Tulokset keskittämisen vaikutuksesta kunnallisiin lääkemenoihin esitetään sekä verbaalisesti että laskennallisesti ja havainnollistetaan graafisina kuvioina. Kuvioissa ja taulukoissa esitetyt kustannukset selittävät pitkälti itse itseään ja konkretisoivat lääkemenojen kehityksen. Laskennalliset kehitysennusteet ulotetaan vuoteen Tutkimus aineiston ja -tulosten luotettavuutta lisää se, että vastaajat hallitsevat substanssin ja ovat olleet mukana lääkehuoltopalvelujen keskittämisprosessissa, useat jo vuodesta 2000 lähtien. 13

16 2 KESKITTÄMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ KIRJALLISUUDESSA T ämän tutkimuksen lähtökohtana voidaan pitää vuonna 2003 ilmestynyttä julkaisua Verkostomalli Lääkehuollon palvelujärjestelmänä Alueellisen lääkehuollon toiminnallinen malli (Asikainen 2003). Julkaisussa esitetty lääkehuollon palvelujärjestelmä rakennettiin Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien terveyskeskuksiin kohdennetun kyselytutkimuksen pohjalta. Järjestelmän mallinnuksessa turvauduttiin lisäksi yritystalouden verkostomalleihin ja Suomen sairaanhoitopiirien sairaala-apteekkien (apteekkarien ja proviisoreiden) näkemyksiin alueellisten lääkehuoltopalvelujen organisoimiseksi (koko maata koskeva kysely). Vuoden 2003 julkaisussa esitetyn verkostomallin mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen lääkehuoltopalvelut alettiin keskittää Mikkelin keskussairaalan sairaala-apteekkiin. Jo 2000-luvun alussa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP:n) lääke- ja farmaseuttisten tuotteiden hankinnoista merkittävä osa oli tehty yhteisostoina Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekin toimesta. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin (PKSHP) 5 lääkehuoltopalvelujen keskittäminen Pohjois-Karjalan keskussairaalan sairaala-apteekkiin alkoi kokeiluna vuonna 1998 Tuupovaaran ja Tohmajärven terveyskeskusten kanssa. Sittemmin keskittyminen on laajentunut käsittämään lähes koko Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueen 6. Vuodesta 2009 lähtien kaikki kolme sairaanhoitopiiriä ovat olleet mukana ERVA -yhteiskilpailutuksessa. 5 PKSHP vuodesta 2006 alkaen PKSSK eli Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. 6 Itsenäisiä lääkekeskuksia, jotka eivät osta lääkehuollon palveluita P-KKS:n sairaala-apteekista: Joensuun kaupunki (tk) siirtyi alkaen P-KKS:n sairaala-apteekin asiakkaaksi, Heinävesi, Kontiolahti, Nurmes ja Valtimo. Kaikki ovat mukana yhteisessä hankintarenkaassa. 14

17 2.1 MIKSI KESKITETÄÄN? KESKITTÄMINEN KIRJALLISUUDESSA Kirjallisuudessa keskittäminen usein määritellään tilanteeksi, jossa yritykset tai organisaatiot sopivat hankintojen tai tiettyjen toimintojen yhdistämisestä. Yhdistämisen yhtenä keskeisenä painopistealueena ovat yhteistyön tuomat synergiaedut. Synergisten tehokkuusetujen entistä parempi hyödyntäminen on yrityksen tuottavuuden ja kilpailu- ja suorituskyvyn kehittymisen edellytys kovenevassa toimintaympäristössä. Synergian tehokkuusedut voidaan määritellä lisäarvona, joka on seurausta kahden tai useamman organisaation toimintojen yhdistämisestä. Tyypillisiä sopimusteitse syntyneitä keskitettyjä hankinnallisia yhteistyömuotoja ovat mm. hankintayhteistyö, hankintarenkaat ja hankintakonsortiot 7. Yritykset voivat sopia myös laajasta toiminnallisesta yhteistyöstä, jolloin hankintojen lisäksi yhteistyön piiriin kuuluu liiketoimintojen yhdistäminen, toimintaympäristön alueellistaminen ja verkostojen luominen. (mm. Rozemeijer 2000; Karjalainen et al. 2008; Asikainen & Asikainen 2009.). Yritysmaailmassa keskittämisen merkitys organisaation kilpailukyvylle ja kustannusrakenteelle nähdään strategisena, ei ainoastaan operatiivisena valintana (Maijala 1998). Strategian valinta edellyttää eri vaihtoehtojen vertaamista kustannusten, tuottojen, oman osaamisen ja riskien suhteen (mm. Karjalainen et al 1999). Kaikkea ei ole yrityksen mahdollista eikä edes kannattavaa tehdä itse. Ulkopuolisten resurssien käyttöön liittyy myös riippuvuutta ja riskejä (Kale et al 2000). Mitä enemmän yritys hyödyntää markkinoilla olevia muiden yritysten resursseja, sitä riippuvaisempi se on näiden yritysten toiminnasta. (Tsupari et al. 2001) Pääsääntöisesti kukin yritys tai organisaatio keskittää toimintojaan omista lähtökohdistaan. Spesifisiä syitä ovat mm. uuden teknologian ja know-hown hyö- 7 Yleensä tilaajatehtäviä kutsutaan kunnissa hankintatoimeksi, jota varten kunnissa voi olla erillinen hankintatoimisto. Hankintatoimisto hoitaa keskitetysti isot hankinnat ja kilpailutukset. Kunnallinen kilpailuttaminen jaetaan välittömään ja välilliseen kilpailuttamiseen. Välittömässä kunta tai kuntayhtymä toimii kilpailun järjestäjänä. Välillisessä kilpailun järjestäminen on annettu erillisen organisaation, ns. välittäjä organisaation tehtäväksi, joka voi olla kuntien yhteinen hankintatoimisto, -rengas tai yksityinen konsulttitoimisto. (Valkama et al. 2008) 15

18 dyntäminen yli organisaatiorajojen, synergiaedut, toiminnallisten päällekkäisyyksien karsiminen, kustannusrakenteen muuttaminen kiinteistä muuttuviksi ja riskien hallinta. (mm. Powell et al. 1996, Kale et al ) Keskittämisen kirjallisuudessa on käyty keskustelua myös siitä, millaisiin tuotteisiin ja toimintaympäristöihin keskittäminen erityisesti soveltuu. Yleinen toteamus on, että esimerkiksi hankintayhteistyö voi tuottaa etuja monenlaisissa hankinnoissa, kuten kulutushyödykkeissä, palveluissa, suoraan tuotantoon käytettävissä materiaaleissa, investointihyödykkeissä ja ns. MRO-tuotteissa (yrityksen huolto-, kunnossapito- ja liiketoimintaan liittyvissä tehtävissä). (mm. Dudas, 2007; Karjalainen, 2008.) Monet tutkijat korostavat, että keskittäminen itsessään ei ole tärkeä päätös, vaan oikeiden tuotealueiden ja toimintatavan (-mallin) valinta. Klassinen keskitetty hankintatoimi soveltuu tilanteisiin, joissa organisaatioiden homogeenisuus on suuri ja hankintatoimen kypsyys alhainen. Jälkimmäinen voi johtua siitä, että tuotealueella on yleisestikin korkea keskittämisaste, jolloin hankintaosaaminen on ollut yksissä käsissä. (mm. Arnold, 1999; Faes et al, 2000; Rozemeijer, 2000; Karjalainen et al., 2008) Sopimuksellisesta yhteistyöstä käytetään myös nimitystä verkostoyhteistyö 8. Siinä organisaatiot keskittävät voimavaransa ydinosaamiseensa, jolloin ne ulkoistavat osan toiminnoistaan. Verkossa toimivat pienet toimijat saavat samalla suuremman mittakaavan verkosta ja voivat hyödyntää suuryrityksille tyypillisiä synergisiä tehokkuusetuja. Erityisesti verkottuminen katsotaan sopivan nykyaikaiseen tietoon, osaamiseen ja tietotekniikkaan perustuvaan tuotantoon (Ali-Yrkkö 2001). Julkisen palvelutoiminnan keskittämisen lähtökohtana voidaan pitää yritysten yhteistyöpäätöstekijöitä. Painopiste-eroja julkisen ja yksityisen toiminnan välillä on löydettävissä, mutta ne johtuvat ennen kaikkea päätöksentekojärjestelmän erilaisuudesta, ei niinkään tavoitteista ja strategioista 9. Esimerkiksi alueellisessa yhteistyössä keskittäminen määräytyy valtahierarkian mukaisesti, jol- 8 Verkostot voivat verkostoitua ja kasvaa klustereiksi. Klusteri määritellään verkoston yläkäsitteeksi, eräänlaiseksi sateenvarjoksi. Verkostot ovat klustereita tiiviimpiä ja rajatumpia yhteistyörakenteita. (Ollus et al. 1998) 9 Yrityksen tulosta mitataan liiketaloudellisella kannattavuudella. Kunnan taloutta arvioidaan ns. sosiaalisella kannattavuudella eli hyvinvointipalvelujen tuotannon tehokkuudella (Valkama et al 2008). 16

19 loin vallan, vastuun ja auktoriteetin taso määrittelee yhteistyöorganisaation rakenteen. Synergiaetujen tavoittelun katsotaan olevan myös laajemman alueellisen toiminnallisen yhteistyön perussyy. (Asikainen & Asikainen, 2003; Parkhin ja Joshin, 2005.). Yhteistä yksityisen ja julkisen sektorin toimintatavoissa on se, että ne toimintojen keskittämisen avulla pyrkivät lisäämään palvelutuotantonsa tehokkuutta ja turvaamaan asemansa muuttuvassa toimintaympäristössä (mm. Ollus et al 1998). Keskittämisen vastakohtana on hajautettu toimintamalli, missä erilliset yksiköt vastaavat omista toiminnoistaan. Osittain keskitetyssä mallissa esimerkiksi osa toiminnoista tehdään täysin keskitetysti ja osa yksikkökohtaisesti (hybridiratkaisu) (Joyce 2006) KESKITTÄMISEN SYNERGIAEDUT (TEHOKKUUSTEKIJÄT/-EDUT) Hankintasynergia määritellään kirjallisuudessa hankintatoimen keskittämisenä ja sillä tavoitellaan tehokkuusetuna kustannussäästöjä (Smart ja Dudas 2007). Kustannussäästöt jaetaan skaalaetujen tuomiin alhaisempiin hintoihin määräalennusten kasvaessa ja muihin kustannussäästöihin. Taustalla on keskitetyn järjestelmän tarjoama parempi neuvotteluvoima ja sitä kautta syntyvät paremmat sopimusehdot. Paremmat sopimusehdot ovat yksi keskeisistä syistä osallistua yhteishankintoihin (Nollet & Beaulieu 2005). Muina keskitetyn hankinnan kustannussäästöinä mainitaan muun muassa hallinnollisten kustannusten, hankintaprosessi- ja logistiikkakustannusten aleneminen (Tella ja Virolainen 2005). Oman ryhmänsä muodostavat vielä tiedon ja oppimisen edut; hankintaosaamisen kehittyminen lisää tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä takaa hankintajärjestelmän tinkimättömyyden, parantaa markkinatiedon hallintaa, hankintasitoumuksien kontrollointia ja globaalisen hankintastrategian luomista (Karjalainen et al 2008). Kunnallisen terveydenhoidon hankintatointa voidaan pitää yhtenä kunnallisen toiminnan strategisena osaamisalueena, kun otetaan huomioon terveydenhoidon hankintatoimen erityisluonne; on kysymys ihmisten turvallisuudesta. 17

20 Verkostoyhteistyö on organisaatioiden keskeistä sopimuksellista yhteistyötä, jossa hyödynnetään kunkin yrityksen erikoisosaamista. Organisaation on toimiakseen ajassa huolehdittava siitä, että sen osaamisen, teknologian ja henkisen pääoman taso kehittyy ympäristön vaateiden mukana tai jopa sen edellä. Organisaatioiden laajempi toiminnallinen yhteistyö voi perustua myös oppimiseen, jolloin organisaatioiden muodostamaa verkostoa tarkastellaan oppivana ja uutta tietoa luovana rakenteena. (Khanna et al 1998.). Markkinoiden ja talouden yleiset vaatimukset edellyttävät, että organisaatiot oppivat kilpailemaan verkkona. Organisaation kilpailukyky on yhtä kuin verkon kyky vastata markkinoiden vaatimuksiin nopeudessa, joustavuudessa, laadussa ja kustannuksissa. (Tsupari et al 2001, Ali-Yrkkö 2001.). Jotta tehokkuusetuja (esimerkiksi synergiapotentiaalia) voi syntyä, organisaatiot hyödyntävät keskinäisiä liiketoimintojaan. Synergiapotentiaalin käyttöön ottaminen on nykypäivän liiketoimintaa yhtälailla kuin suuruuden ekonomian hyödyntäminen. Kysymys on toimialaliukumasta, jolloin organisaatiot toimintojaan yhdistämällä saavuttavat synergiaetuja. Verkostot voivat myös muodostaa klusterin, jolloin hankintoja kilpailuttamalla voitaisiin löytää uutta synergiapotentiaalia. 2.2 KESKITTÄMINEN VALTION JA KUNTIEN HANKINTATOIMESSA Tärkeitä keskittämisen tehokkuusetuja ovat suurten volyymien kautta saavutetut hinnanalennukset sekä säästöt prosessi- ja hallinnollisissa kustannuksissa päällekkäisen työn vähentymisen myötä verrattuna hajautettuun toimintamalliin KESKITTÄMINEN VALTION HANKINTATOIMESSA Uusimmista tutkimuksista on syytä mainita Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa (B-94) ilmestynyt tutkimus Yhteishankintojen kustannusvaikutus; Valtion hankintatoimen kustannussäästöjen selvittäminen Karjalainen et al Edellä mainitun tutkimuksen lähtökohdasta tutkijat toteavat, että valtion hankintatoimessa viime vuosina on pyritty järjestelmällisesti kehittä- 18

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB)

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Mikä on ISLAB? Kunnallinen organisaatio: liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Savonlinna Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Savonlinna Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Savonlinna Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä Kimmo Mikander kaupunginjohtaja Etelä-Savossa käsitellyt rakennevaihtoehdot Tohtori Kari Puron

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO CASE KYS KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO www.kuh.fi KokoEko 29.10.2008 Kuopio 29.10.2008

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMISLÄH- TÖISEN VERKOSTOYHTEISTYÖN TUTKIMUKSEN TEOREETTISIA JA METODISIA LÄHTÖKOHTIA

LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMISLÄH- TÖISEN VERKOSTOYHTEISTYÖN TUTKIMUKSEN TEOREETTISIA JA METODISIA LÄHTÖKOHTIA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Jouni Asikainen LÄÄKEHUOLTOPALVELUJEN KESKITTÄMISLÄH- TÖISEN VERKOSTOYHTEISTYÖN TUTKIMUKSEN TEOREETTISIA JA METODISIA LÄHTÖKOHTIA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

eemedi sähköinen lääketilausjärjestelmä

eemedi sähköinen lääketilausjärjestelmä eemedi sähköinen lääketilausjärjestelmä Riitta Helenius, farmaseutti PSHP sairaala-apteekki riitta.helenius@pshp.fi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin apteekki Apteekin henkilökunta yhteensä n. 60 Apteekki

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen Keskitetty vai hajautettu malli Joni Palmgrén (FaT) vt. SataDiag liikelaitoksen johtaja Sairaala-apteekkari

Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen Keskitetty vai hajautettu malli Joni Palmgrén (FaT) vt. SataDiag liikelaitoksen johtaja Sairaala-apteekkari Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen Keskitetty vai hajautettu malli Joni Palmgrén (FaT) vt. SataDiag liikelaitoksen johtaja Sairaala-apteekkari sivu 2 Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen, keskitetty

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö. Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo

Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö. Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo Hankintarenkaat ja hankintayhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Tampere-talo Kuntien hankintamenot Kuntaorganisaatiot käyttävät tavaroiden, palveluiden ja käyttöomaisuuden hankintoihin tänä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba)

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba) Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana Joni Palmgrén (FaT, emba) Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag SataDiag on liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia-

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori 1. KYS Erva tietohallintotoimikunnan tavoitteet johtoryhmän asettamien vaatimusten

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Maakunnan julkisten hankintojen seminaari 10.4.2015 Jyväskylässä KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja Ostojen arvo 2014 Sopimukset Perustettu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.stm@stm.fi SUOMEN FARMASIALIITON LAUSUNTO LIITTYEN ITTYEN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO KYSIN ERVALLA. 1 Sairaala-apteekit ja niiden resurssit

LÄÄKEHUOLTO KYSIN ERVALLA. 1 Sairaala-apteekit ja niiden resurssit Lääkehuollon liite järjestämissuunnitelmaan (Toivo Naaranlahti 2015) LÄÄKEHUOLTO KYSIN ERVALLA 1 Sairaala-apteekit ja niiden resurssit KYSin ervan kaikissa keskussairaaloissa on sairaala-apteekit, jotka

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016 UNA-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016 UNA-hankkeen tavoite ja aikataulu Tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä 26.3.2014 tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot