2. Vironkielinen jumalanpalveluselämä Alppilan kirkossa ja muualla

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntien vironkielisen työn toimintakertomus Taustaa Kirkkolain mukaan seurakunnan tehtävä on tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. Kirkon kansainvälisen työn tavoitteena on tukea maahanmuuttajien ja erikielisten ihmisten hengellistä elämää tarjoamalla jumalanpalveluksia ja seurakuntatyön perustoimintoja eri kielillä ja tukea heidän aktiivista osallisuuttaan seurakuntaelämässä. Helsingin seurakuntien vironkielinen työ on tarkoitettu palvelemaan pääkaupunkiseudulla asuvia virolaisia, mutta myös koko Suomessa tarpeen vaatiessa. Sen lisäksi palvellemme myös Viron kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita suomalaisia. Tavoitteena antaa Suomessa asuville äidinkielenä Viroa puhuville mahdollisuus äidinkieliseen hengellisen palveluun. Tehtävämme on olla siltana Viron ja Suomen välillä, auttamassa ihmistä kokonaisvaltaisesti niin henkisesti kuin sosiaalisesti. Tuoda seurakuntaelämä ihmisille lähemmälle ja painottaa virolaisten identiteetin ylläpidon tarpeellisuutta uudessa kotimaassaan Suomessa. Tärkeänä on mahdollistaa oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämistä, silmällä pitäen erityisesti monikulttuuristen avioliittojen lapsia. Tuen tarjoamista, että integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vahvana ja sopeutuvaisena yhteiskuntajäsenenä olisi mahdollista. 2. Vironkielinen jumalanpalveluselämä Alppilan kirkossa ja muualla Sana ja sakramentti on seurakuntatyön tärkein osa. Vuonna 2009 pidimme säännöllisesti yhden ehtoollisjumalanpalveluksen kuukaudessa Alppilan kirkossa. Sen lisäksi muita jumalanpalveluksia ja hartauksia, niin Alppilan kirkossa sekä muualla pääkaupunginseudulla ja koko Suomessa. Varsinaisen ehtoollisjumalanpalveluksen lisäksi olemme pitäneet teemajumalanpalveluksia esim. naistenpäivän messu, Tunturimessu ja Taize messu. 1

2 Olemme säilyttäneet perinteen, että 3-4 kerta vuodessa meidän jumalanpalveluksissa on vieraileva pappi Virosta. Vuonna 2009 on ollut vierailemassa Mart Salumäe ja Tiit Salumäe. Samoin päätoimisen työntekijän loman ajalle sijoittuvan messun hoitaa pappi Virosta. Toukokuun ja joulukuun messut olivat jo perinteisesti konfirmaatiojumalanpalveluksia ja musiikkipitosia hartaudet ja jumalanpalvelukset: kello Messu kello Messu kello Messu, Hätilän kirkko Hämeenlinna, yhteistyössä Tuglas-seuran kanssa kello Viron itsenäisyyspäivän hartaus 8.03 kello Naisten päivän kaksikielinen messu, yhteistyössä HNNKY-kanssa kello Messu kello Hiljaisen viikon Taize messu (kaksikielinen) kello Messu kello Messu (konfirmaatiomessu) kello Messu kello Messu kello Messu kello Messu kello Leirimessu, Tunturikeimiön naistenleiri kello Messu kello Messu kello Messu, Launeen kirkko Lahti, yhteistyössä Tuglas seuran kanssa 8.12 kello Messu, Raunistulan srk-talo, Turku Yhteistyössä Turun ja Kaarinan srk. yhtymä kello Messu, Rinnekappeli, Espoo kello Joulu ja konfirmaatiomessu Olimme mukana myös kevätkaudella Alppilan seurakunnan Kappeli-Kuppila messuissa kerran kuussa, Hiippakunnan 50v.juhlamessussa ja 31.5 Alppilan seurakunnan kansainvälisessä messussa, Helsingin seurakuntien työntekijäpäivän monikulttuurisessa messussa 9.11 ja Alppilan seurakunnan virsimessussa Roihuvuoren ja Latokartanon peruskoulunjen vironkielisten luokkien kanssa toimitettiin vuonna 2009 kaksi musiikkipitoista kirkkohetkeä, äitienpäivänkirkkohetki 7.5 ja adventtiajan koulukirkko10.12, Alppilan kirkossa. Osallistujia oli molemmassa yli

3 3. Kirkolliset toimitukset Vuosi 2009 oli rikas toimitusten osalta: oli kasteita, konfirmaatioita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia. Olen huomannut miten paljon tiedotuksella on ollut positiivista vaikutusta just toimitusten osalta. Ihmiset tietävät ja osaavat hakea vironkielistä seurakuntatyötä ja sen kautta saavat äidinkielistä palvelua mikä on meidän työn perusperiaate. Se ilahduttaa suuresti ja sen kautta on havaittavissa miten olennainen työmme on. Kastettuja: 3, Konfirmoituja: 7, Vihittyjä pareja: 3, Hautaan siunaamisia: 1 4. Rippikoulu Rippikoulun keskeinen lähtökohta ja perusta on seurakuntayhteys, perusrakenne on Katekismus ja opetuksen keskeisiä aineksia ovat elämä, usko ja rukous. Vuoden aikana olemme järjestäneet kaksi aikuisrippikoulua ryhmämuodossa. Tarkoituksena on perehdyttää rippikoulun aikana rippikoululaiset molempien maiden kirkkojen järjestelmiin. Rippikoulussa käytämme Viron ja Suomen kirkkojen opetusmateriaaleja. Porvoon julkilausuman perusteella on opetuksessaan mahdollista antaa rippikouluun osallistujille kokonaiskuva kirkollisesta toiminnasta, kahdessa maassa, Suomessa ja Virossa. Se palvelee rippikoululaisia kotimaassaan ja uudessa kotimaassa Suomessa. Rippikoulun suoritti vuonna 2009 yhteensä 7 aikuista, 5 naista ja 2 miestä ja kaikki liittyivät Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. 5. Sielunhoito työ Elämän vaikeiden kysymysten edessä on ihminen yksin ja vailla valmiita vastauksia. Jo syvien tuntojen jakaminen lähimmäisen kanssa voi helpottaa, mutta on tilanteita missä sitä lähimmäistä ei ole tai asia ei vaan voi kertoa kaverille. Sielunhoidosta on vuosien varrella tullut tärkeä osa työtämme. Sielunhoito asiakkaita lisääntyy vuosi vuodelta ja vuonna 2009 niitä oli 29 henkilöä. Enimmäkseen kyse on ihmissuhteista, perheestä, työstä, sekaannuksista viranomaisten kanssa mikä ahdistaa, koti-ikävää ja uudessa maassa yksinäisyys. Kuitenkin taustalla on kiinnostus uskon asioista ja/ tai siitä, että usko Jumalaan nolottaa. Ympärillä olevat ihmiset eivät ole 3

4 uskovaisia ja silloin on hankala kertoa kellekkään omia positiivisiä kokemuksia ja uskosta. Kirkossa käyminen on tapu vielä aika monessa työ tai kaveripiirissä missä on enimäkseen vuotiaita virolaisia. Historiasta tunnettu Neuvostoliittolainen kirkkokielteisyys, ei ole kadonnut. Vieläkin ihmiset luulevat, että jos turvautuu Jumalaan ja käy kirkossa olet heikko, eikä kykene mihinkään järkevään. Se on aika surullista ja juuri siksi ihmiset etsivät uutta hengellistä kotia kirkosta, että olisi edes jossain paikka missä ei osoiteta sormella. 6. Musiikkityö Musiikkityössä kanttoreina vuonna 2009 on ollut mukana Alppilan seurakunnan kanttorin sijainen Katri Vasanen ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikki opiskelijat Dagmar Rannak. Päävastuu on ollut Dagmar Rannakilla. Keväällä 2009 liittyi kanttoreiten joukkoon Kermo Koit, pianistin mestarikurssin opiskelija. Valitettavasti Kermo Koit joutui palamaan takaisiin Viroon vuoden loppupuolella, mutta hänen panos oli arvokas niin jumalanpalveluselämässä kuin pienryhmien musiikkitoiminnassa. Kesäloman ajan kanttoria tuurasi Külli Salumäe Virosta. Kirkkopyhien messut ovat olleet musiikin puolesta muita juhlallisemmat. Vuonna 2009 Viron itsenäisyyspäivänä oli perinteisesti sanajumalanpalvelus ja konsertti. Jumalanpalvelusmusiikista huolehti sekakuoro Siller ja konsertin piti Viron nuoremman polven muusikko Alen Veziko. Naistenpäivän kaksikielinen messu (8.3) oli musiikkityössä uudenlaisen yhteistyön ensimmäinen hedelmä. Vironkielinen työ ja Helsingin NNKY ovat muodostaneet yhteisen lauluryhmän, vetäjänä on kanttorimme Dagmar Rannak. Lauluryhmän tarkoituksena on pieni toimiva esilauluryhmä erilasiin tilaisuuksiin. Lauluryhmä kokoontuu projektiluonteisesti. Hetkellä mukana 6 laulaja. Syksyllä järjestimme äänenkäytön ja laulukurssin Kurssilaiset saivat henkilökohtaista sekä ryhmäopetusta. Äänenmuodostuksen ja musiikillisen työskentelyn lisäksi muita laulamiseen liittyviä teemoja olivat: anatomia, fysiologia ja kehonhuolto. 4

5 Opettajina toimivat: MuM, oopperalaulaja Annaliisa Pillak sekä MuM, LL Ulla Paakkunainen. Osallistuija oli 14. Marraskuussa järjestimme nuorten virolaismuusikkojen konsertin missä esitettiin virolaissyntyisen sodan aikana Amerikkaan paenneen Valdeko Loitin musiikkia. Konsertti sisälsi ennen esittämättömiä kappaleita ja nuotit saatiin Valdeko Loitin puolisolta joka asuu edelleen Amerikassa. Solisteina olivat Annika ja Silver Lumi ja Dagmar Rannak. Yhteistyössä Espoon seurakuntien kanssa järjestimme Espoon tuomiokirkossa joulukonsertin Solisti Maarja-Liis Ilus on kahdeksan levyä julkaissut, yksi suosituimpia virolaisia naisartisteja. Kirkko täyttyi ihmisistä pikavauhtia. Kun kysyimme heiltä kuinka moni puhuu äidinkielenä viroa, nosti käden ainakin 2/3 osa ihmisistä. Oli hienoa todeta, että mainostustyö virolaisten parissa oli onnistunut. Yhteensä oli kirkossa 472 ihmistä. Tulevaisuuden tavoitteena on jatkaa Espoon seurakuntien kanssa joulukonserttien järjestämistä. Uusien palkkiotoimisten muusikkojen löytäminen ja pitkäjänteisen yhteistyön kehittäminen on kokeiluasteella. Pysyvän musiikkitiimin muodostaminen on ollut tavoitteena ja sen eteen olemme tehneet töitä. Ihmisten elämäntilanteet ovat tässä olleet haasteena eikä pitkäjänteisyyden ja sitoutumista ainakin vuodeksi kerrallaan, emme ole onnistuneet saavuttamaan muusikkojen keskuudessa. Olemme etsineet virolaistaustaisia kanttoreita, laulajia ja pianisteja, että meillä olisi tarpeen tulleen ihmisiä ketä kutsua. Äitiyslomat ja koulusta valmistumiset ovat vieneet meiltä muusikkoja ja pelko, että meillä ei ole kanttoria ja /tai muusikkoja messussa on vienyt energiaa. Sekakuoro Siller (vironkielinen kuoro) harjoittele Alppilan kirkon tiloissa Evi Kantin johdolla. Siller kuoro osallistuu neljä kerta vuodessa meidän tapahtumissa, Viron itsenäisyyspäivä, äitienpäivä, joulujumalanpalvelus ja konsertti. 7. Lapsityö Lapsi- ja perhekerhot antavat oivan mahdollisuuden kirkollisen kasvatustyön tekemiselle, äidinkielen vahvistamiselle ja terveen identiteetin syntymiselle. Lapsityö on hetkellä suurin työmuoto vironkielisessä seurakuntatyössä. Perhekerho Sipsik kokoontuu joka toinen lauantai ja kerää yhteen yli 30 perhettä. Vastaavana ohjaajana toimii Tuulikki Karu. Vuonna 2009 kokoonnuimme yhteensä 17 kertaa ja keskimääräisesti osallistujia oli 50. Sipsik perhekerho jakaantuu vielä erikseen kolmeen osaan: 1. Beebide pillerpall vauvakerho (muskari) kello , on osa Sipsikin toiminta ja tarkoitettu 0-3 vuotiaille, äitien isien kanssa. 5

6 2. Vanhemmat/lapset urheilukerho kello Liikunta on tärkeä osa lapsen kehitystä ja meidän liikuntasali antaa oivan mahdollisuuden liikkumiseen. Erityisesti pojille on liikunta äärimmäisen tärkeä, liikuntasalin vuoro on ollut suosiossa myös isien keskuudessa. 3. Yhteisenä toimintamuotona kaikille on askartelu ja kädentaitot. Siina lapset ja vanhemmat saavat ohjatusti askarrella ja viettää laatuaikaa tekemällä lasten kanssa yhdessä. Lapsityössä kokoontuu kaksi lasten lauluryhmää, vetäjinä Annika ja Silver Lumi. Lauluryhmät olemme perustaneet varmistamaan lapsityön jatkuvuutta. Sipsik perhekerhon suuremmat lapset eivät ole enää kiinnostuneet vain askartelemisestaan ja muskari lauluistaan vaan tarvitsevat jo täysin heille suunnatun toiminnan. Varhaisnuorille emme ole aikaisemmin tarjonneet toiminta ja nyt ainakin laulukerhon muodossa se on toteutunut. Laulukerhot tarjoa musiikkikasvatusta, esiintymiskokemusta ja itsenäistymistään. Lapset ovat laulaneet jumalanpalveluksissa ja tapahtumissa. Kerhot kokoavat yhteen 21 lasta. Lapsityössä toteutamme kesäleirin ja syysretken. Kesäleirillä oltiin Nummelassa ja osallistujia oli yhteensä 52 ihmistä, niistä 26 aikuista ja 26 lasta. Lasten ikähaarukka leirillä oli 3kk- 9 v. Syysretkellä lokakuussa Vantaan Hop Lopiin oli mukana 34 osallistujaa. 6

7 Leirin tavoitteena on antaa mahdollisuus lapsille vanhempien ja ohjaajien seurassa, viettää aikaa, ylläpitää viron kielen taitoa, leikkiä yhdessä, laulaa, askarrella, urheilla ja oppia uutta ohjaajien valvonnassa. Vanhemmille se on mahdollisuus tutustua ja vaihtaa keskenään kokemuksia, löytää uusia virolaisia tai virolais-suomalaisia perheitä. Leiri on vertaistuellisesti tärkeä vanhemmille pohtia kasvatuskysymyksiä ja saada tukea monikulttuurisessa maailmassa lapsen kasvatukseen järjestimme perhekerho Sipsikin perheleirin. Leiri pidettiin Pelastusarmeijan leirikeskuksessa Nummelassa. Pelastusarmeijan leirikeskus on meille jo entuudestaan tuttu ja se helpotti valtavasti suunnittelutyötä. Leirin toteuttamiseksi saatiin tukea Helsingin Seurakuntayhtymän leiriavustuksista. Tänä vuonna sikainfluensan vuoksi ei osallistunut leirille Viljannin Paavalin seurakunnan työntekijät eikä leiriläiset. Siitä syystä otimme leirille kaksi palkkiotoimista työntekijä. Leiriläisten suuri ikähaarukka pakotti meitä laatimaan kolme eri ohjelmarunkoa ja koko leirin ajan oli yhteisen ohjelman lisäksi ohjelmaa eri-ikäisille lapsille, äideille ja isille. Leirillä oli myös mies ohjaaja, tarkoituksena aktivoida isät. Neljän ohjaajan voimin leiri onnistui hyvin. 8. Kerhot / ryhmät Kerhot: Ystävänpiiri, sen aihealueet ovat yleismaailmallisia kuin teologisia. Järjestämme retkiä ja kutsumme vierailijoita. Ryhmä kokoontui joka toinen keskiviikko kello , talolla. Mukana 12 osallistujia, enimmäkseen keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä. Käsityökerho kokoontui kevätkauden joka toinen keskiviikko kello Vetäjinä olivat Koidula Rohesalu ja Ûlle Mikk. Vierailevana ohjaajana oli Marikka Karttunen. Käsityökerho lakkautettiin vähäisen mielenkiinnon vuoksi. Yleensä oli kerhossa 3-4 ihmistä. Ryhmät: Raamattupiiri: Ilmestyskirja tässä ja nyt raamatturyhmä kokoontui syyskuujoulukuu 2009, yhteensä seitsemän kertaa. Ryhmässä käytiin läpi Ilmestyskirja teemoittain käsitellen. Vetäjinä ja Päivi Hakkari-Ohmero. Ryhmä kokosi 11 osallistujaa. 9. Vanhuustyö 7

8 Varsinaista vanhuustyötä meillä ei ole, mutta vanhempia ihmisiä on seurakunnassamme ja toiminnassamme aika lailla. Vapaaehtoistyössä ikäihmiset ovat erittäin oleellisessa roolissa ja arvokkaita. Vanhoilla ihmisillä, erityisesti maahanmuuttajilla ei ole valitettavasti moniakaan kavereita kenen kanssa viettää aika ja seurustella. Diakoniatyön näkökulmasta on erittäin tärkeä pitää niistä ihmisistä huolta ja tarjota heille toimintaa. Sen pohdinnan seurauksena toteutimme vanhusten luokseen tilastollisesti eniten kotikäyntejä ja syntyi idea iäkkäitten riparista. Virosta Suomeen muuttaneet iäkkäät inkeriläiset tai virolaiset ovat suuremmaksi osaksi kastettuja lapsuudessa mutta eivät Neuvostoliitossa asuessaan (omassa nuoruudessaan) saaneet osallistua rippikouluun yhteiskuntajärjestyksen takia. Se tarkoittaa sitä, että he eivät kuuluu kirkkoon ei Virossa eikä Suomessa, vaikka kirkossa käyvätkin ahkerasti. Siitä syystä syksyllä 2009 oli tarkoitus järjestää ikä-ihmisten ripari, viikonloppuleirin muodossa. Valitettavasti emme toteuttaneet leiriä koska ilmoittautumisia tuli liian vähän. Anottu leiriavustus jäi käyttämättä. Tarkoitus on yrittää järjestää vastaavanlainen leiri tai viikonloppu vuonna Kertaluontoiset tapahtumat ja retket Kertaluontoiset tapahtumat järjestetään yleensä seurakuntalaisten toiveesta. Kevätretki oli yhteistyössä Alppilan seurakunnan diakoniatyön kanssa, valitettavasti retki peruuntui vähäisen mielenkiinnon vuoksi. Kevätkauden kevätpiknikin järjestimme vesisateen vuoksi Alppilan nuorten tilassa, mukana oli 12 ihmistä. Seurakunnan sieniretki Nuuksioon syyskuussa oli valtava menestys ja sieniäkin oli paljon poimittavaksi, mukana oli 15 ihmistä. Kasteen teemavuoden hartaus ja keskustelupiiri Alppilan kirkossa. Hartauden puheen piti EELK piispa Einar Soone. Keskustelupiirin alustukset pitivät Viron Konsistorin ulkoasiain koordinaattori Arho Tuhkru ja asessori Tiit Salumäe. Aiheena Viron kirkon kasteen teemavuosi, missä päätavoite on tuoda kasteen merkitys ja tausta ihmisten tietoisuuteen ja sen kautta kutsua ihmisiä pyytämään kastetta itselleen ja lapsilleen. Keskustelupiirissä osallistui 20 kiinnostunutta. 8

9 Sen lisäksi osallistuttiin muitten tai yhteistyössä järjestämiin tapahtumiin. Suuri osa tapahtumista on Alppilan seurakunnan suomenkielisiä tapahtumia mihin tänä vuonna olemme osallistuneet esim. kevät tapahtuma, kesäterassi ja adventtimyyjäiset. 11. Tiedotus ja hallinnollinen työ Tiedotukseen olemme panostaneet ja tiedotustyö on kantanut hedelmä vuonna Tiedotuksen kautta pyrkimyksenä on ollut informoida ihmisiä meidän työstä, kutsua enemmän ihmisiä mukaan seurakunnallisen toimintaan, että voisimme palvelella laajaalaisemmin virolaisia pääkaupunginseudulla ja koko Suomessa. Tiedotusta olemme ylläpitäneet perinteisin keinoin, esilläolollaan lehdissä, samoin nettisivujen realiajassa pitämisen kautta. Esim: SVYL jäsenlehti, Tuglas-seuran eri kanavat, Viro Nyt lehti, Metro lehti jne. Vuoden 2009 loppupuolella on netista tullut tärkeä tiedotuskanava kirkon remontista ja yhdistymisestä liittyviin muutoksiin. Olemme ylläpitäneet ja kehittäneet jo olemassa olevia yhteistyökuvioita ja tiedotuskanavia esim. Viron Suurlähetystö, Tuglas seura, Suomi- Viro yhdistysten Liitto ja lehti Pro Estonia kanssa. Olemme saaanneet mainostaa vironkielisen työn tapahtumia niin rivi-ilmoitusten kuin myös artikkelien muodossa. Vuonna 2009 tuli uudeksi mainostuskanavaksi tuli Viro Instituutin postituslista ja nettisivu. Entisen tapaan olemme esillä tapahtumissa esim. Martin markkinat, Maailman kylässä tapahtuu. Suurlähetystyön infotilaisuuksissa ja Latokartanon peruskoulun vironkieliseten luokkien vanheimpainillassa. Kirkkohallitus julkaisi vuonna 2009 vironkielisen kirkon yleisesitteen (Kirik kesk argi- ja pidupäeva). Esitteen käännöstyössä olimme mukana ja se vahvisti entisestään yhteistyötä kirkkohallituksen kanssa. Esite on käytössä koko Suomessa ja sen jakamisen kautta olemme saanneet uusia kontakteja ja yleisesite on otettu hyvin vsataan. Vuonna 2009 olemme lähettäneet perinteisen infokirjeen kaksi kertaa, vuoden alussa ja elokuussa. Infoesitteemme on tarjonut infoa noin 700 taloudelle sen lisäksi yhteistyökumppaneille, yhteensä infoesitettä painatamme 1000 kpl ja tähän mennessä olemme jakaneet heti koko painoksen. Olemme havainneet, että vaikka elämmä täysin virtuaalimedian maailmassa kaikistä luotettavin keino tavoittaa ihmiset iästä riippumatta on perinteinen 9

10 kirjeposti. Sähköpostiosoitteet ja puhelin numerot vaihtuvat, mutta osoitteet ovat pitemmän ajan voimassa. Siitä syystä panostamme meidän osoitelistan ylläpitoon ja keräämisen kautta laajentamiseen. Ikäihmisille lähetämme syntymäpäiväkortteja alkaen 65 v. ja senkin kautta toteutamme tiedotusta koteihin. Tiedotus ja toimistoassistenttimme Grete Ahtola on tiedotuksen asiaintuntija ja se myös näkyy tiedotuksen laajaalaisuudessa. Hän on monien tiedotusuudistuksien aloittaja ja sen kautta olemme saanneet enemmän näkyvyyttä ja tiedotustilaa monissa yhteyksissä. 12. Vironkielisen seurakuntatyön 20v juhlakirja Vironkielinen seurakuntatyö pääkaupunginseudulla ja Alppilan kirkossa Helsingin seurakuntayhtymän tuella, täyttää pyöreitä vuosia vuonna 2010, eli 20 vuotta. Ensimmäinen tämän järjestelmän mukainen vironkielinen jumalanpalvelus järjestettiin Alppilan kirkossa Vuonna 2009 aloitimme vironkielisen työn 20 v. juhlavuoden suunnittelua. Päätimme, että juhlavuoden kunniaksi julkaisemme juhlakirjan. Kirja on yhteenveto vironkielisen työn historiasta viimeisen 20. vuoden aikana ja pääkaupunkiseudulla tehdystä työstä viimeisen 150 vuoden aikana. Kirjasta tulee kaksikielinen, että se palvelisi parhaiten niin Suomen kuin Viron kirkkoja. Samalla kun haimme kirjoittajia haimme myös rahoitusta kirjaprojektillemme. Vuoden 2009 loppuun mennessä oli koottu niin kirjoittajaporukka kuin myös puolet tarvittavasta budjetistamme. Erittäin iloinen olen siitä, että olemme saaneet myönteisen vastauksen Viron valtiolta kirjan tukemiseen ja olemme saaneet jo avustuksen 2009 puolella. 13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Vuosikertomuksen muissa osissa on tullut jo esille, että vironkielisellä työllä on paljon yhteistyökumppaneita. Olemme jatkanneet yhteistyötä eri tahoja kanssa ja tiivistänyt kirkon sisäistä yhteistyötä seurakuntien kanssa. Viro-Instituutti, Inkeri-keskus, Tuglas-seura, Viron Suurlähetystö, Latokartanon peruskoulu, Helsingin NNKY, Pelastusarmeija, Viljannin Paavalin seurakunta, Viron kirkko (EELK), Suomen kirkkohallitus eri seurakunnat ja yhtymät jne. ovat meille tärkeät yhteistyötahot. Uusina yhteistyötahoina on Ikäihmisten muistiklinikka, Monica Naiset Ry, Espoon Tuomiokirkko seurakunta, lähinnä Rinnekappeli. 10

11 Vuoden 2009 syyskuussa oli Suomen ja Viron kirkkohallitusten vuositapaaminen Helsingissä. Mukana olivat molempien kirkkojen arkkipiispat. Vironkielinen seurakuntatyö oli neuvotteluissa mukana. Tärkeimpänä asiana Suomessa järjestettävän vironkielisen seurakuntatyön osalta oli Suomessa käytössä olevan Katekismuksen kääntäminen viroksi, sen yhteläistäminen Viron kirkossa käytössä olevan Katekismuksen kanssa ja Viron arkkipiispan esipuhe siihen. Vironkielinen seurakuntatyö on Viron kirkon edustajana ja yhteistyökumppani mukana käännös ja katekismuksen julkaisuprosessissa. Lokakuussa järjestimme Suomen NNKY liiton kanssa naisten leirin Tunturikeimiöllä Lapissa. Mukana oli 42 naista ja vironkielisiä oli 6. Vironkielisen seurakuntatyön osuus leirillä oli leirimessu ja hartaudet ja sielunhoidolliset keskustelut. Leiri onnistui hyvin ja tarve sellaisille naisten leireihin on olemassa ja tarkoitus on jatkaa sellaisten leirien järjestämistä yhteistyössä NNKY-liiton kanssa. 14. Diakoninen avustustyö Olemme huomanneet taas, että aina enemmän on sellaisia ihmisiä jotka ovat joutuneet hankalan elämäntilanteeseen ja etsivät apua kirkosta. Sellaisissa tapauksissa olemme joutuneet avustamaan ihmisiä niin henkisesti kuin myös rahallisesti. Ruoka apua, kotiin sisustusta, käännösapua ja viranomasten kanssa ongelmatilanteiden ratkaisemista jne. Vuonna 2009 budjettiin varatut avustusrahat ovat menneet tarpeseen ja ne ovat käytetty kokonaan. Olemme lähettäneet virolaisia apua tarvitsevia myös oman asuinpaikan seurakuntiin ja tehneet yhteistyötä luomalla toimiva avustusketju. On hieno huomata miten meidän tavoite toimivasta avustusketjusta joitenkin tapausten kohdalla on todella onnistunut ja apu on mennyt juuri siihen missä sitä eniten on kaivattu. 15. Palkkiotoiminen työvoima 11

12 Vironkielisellä työllä on ollut tiedotus- ja toimistoassistenttina Grete Ahtola. Hän on ollut palkkiotoimisesti 4h viikossa hoitamassa tiedotus ja toimistotöitä. Vuonna 2009 olemme etsineet lisää palkkiotoimisia vetäjiä piireilemme. Erityisesti haussa on ollut lisäresursseja Sipsik perhekerholle mikä on jatkannut laajentumistaan. Syksyllä saatiin Sipsik perhekerhoon keittiöpuolelle avustamaan Milvi Meeru. Sipsikkiin palkkiotoiminen muskarivetäjä on edelleen haussa. Lasten laulukerholla on kaksi palkkiotoimista vetäjä Silver ja Annika Lumi. Kanttorit ja esiintyjät ovat palkkiotoimisia. 15. Budjetti Budjetti on laadittu Helsingin Seurakuntayhtymän esityksen mukaisesti ja toteutuma on vuosikertomuksen liitteenä. 16.Työn tilastointi ja raportointi Vironkielisen seurakuntatyön tilastointi ja raportointi esitetään samalla tavalla kuin Alppilan seurakunnan ja kirkkohallituksen tilastot sitä vaativat. Vuoden lopussa esitetään sama raportointi ja tilastoinnin myös Viron Luterilaiselle kirkolle (EELK). 12