Informaatiotukkuri Seuraavan sukupolven tukkukaupan päätöksentekijän ammattilehti N:o II 2003

Transkriptio

1 Informaatiotukkuri Seuraavan sukupolven tukkukaupan päätöksentekijän ammattilehti N:o II Irtonumero 5,40 Adeona Case Studys.10 Toimialastandardit mahdollistavat älykkään julkaisemisen S.4 Etola Yhtiöiden julkaisupalvelin - haasteet ja onnistumiset S.8 Uudentyyppinen hakemistopalvelu ratkaisee näkyvyyden ongelmat S.18

2 Sisältö PÄÄKIRJOITUS 2 Markkinointipalvelimet tulevat 4 Toimialastandardit 8 Etola ARTIKKELIT mahdollistavat älykkään julkaisemisen Vaikka eri yritysten markkinointimateriaali rakenteeltaan on hyvin samanlaista, kulutetaan suuria summia rahaa näennäispersonoidun markkinointimateriaalin tuottamiseen. Yhtiöiden julkaisupalvelin - haasteet ja onnistumiset Etola on ensimmäisenä maailmassa liittänyt julkaisuprosessit painojärjestelmiin sähköisen liiketoimintaprotokollan avulla, mutta millainen projekti tämä on ollut? Adeona Case Study Sähköinen liiketoiminta on Nokian toimitusketjussa RosettaNet-pohjaisestikin uutta, mutta millaista se on ollut varsin perinteisellä kirjapainoalalla? Järjestelmäintegraatio tukkukaupassa - pakettiohjelmisto vai räätälöity ratkaisu? Tietojärjestelmien hankinta tukkukaupassa on vaativa tehtävä. Mitä on syytä huomioida järjestelmäintegraatioratkaisuja suunnitellessa. E-paperi tulee perinteistä näyttötekniikkaa hyväksikäyttäen Mikä on sähköinen paperi ja nouseeko se läpimurtoon ohi perinteisten kilpailijoidensa. SLO:n uusi julkaisupalvelin mahdollistaa todellisen personoinnin Postin täysin automaattinen julkaisuprosessi Uudentyyppinen hakemistopalvelu ratkaisee näkyvyyden ongelmat Erilaiset hakemistopalvelut ovat ajautuneet puhelinmyyjien soittolistoiksi, mutta millainen hakemiston tulisi olla, jotta se palvelisi ilmoittajaa eli tavoittaisi vain ilmoittajan kohdeasiakkaat. Uutiset & Tuoteuutuudet Kustantaja: Suomen Teknologiajulkaisut Oy Julkaisija: Canter Oy Toimitus: Suomen Teknologiajulkaisut Oy, High Tech Center, Tammasaarenkatu 5, Helsinki Päätoimittaja: Timo Vehmas Art Director: Marko Eriksson Toimituspäällikkö: Timo Hatakka Toimitusneuvosto: Seppo Vehmas, Aki Karjalainen, Peter Ruokonen, Sami Tähtinen, Antti Toivanen Ilmoitusmyynti: Marko Kekki Paino: Julkaistu Adeona verkostossa Jakelu: Suomen Posti Oy Painos: 4000 kpl Ilmoitushinnat: 1/1 400, 1/2 240, 1/4 160 Palaute: informaatiotukkuri@canter.fi Lisätietoja:

3 Pääkirjoitus Markkinointipalvelimet tulevat Ostamisen ja myymisen prosessit olivat aikojen alussa manuaalisia. Kun tuotteet virtasivat läpi yrityksen, liittyi tähän lukemattomia ihmistyövaiheita, paljon paperityötä ja paljon aikaa. Jo pelkkä prosessin rullaamisen ylläpito oli haastavaa, jolloin kaiken tyyppinen liiketoiminnan kokonaisoptimointi oli mahdotonta ja osatoimintojen kehittäminen perustui kapea-alaiseen kokemukseen ja tuntumaan. Toiminnanohjaus formalisoi ja automatisoi nämä prosessit, jolloin koko liiketoiminta koki murroksen. Pelkkä prosessien vasteaikojen putoaminen murto-osiin oli dramaattista, mutta vasta nyt oli mahdollista monitoroida liiketoimintaa laajamittaisesti ja eri näkökulmista. Ilman tätä informaatiota liiketoiminnan optimointi ei ollut aiemmin mahdollista. Ilman kummempia business intelligence -ratkaisuja suurikin konserni kykeni muuttamaan liiketoiminnan suuntaa markkinoiden näin vaatiessa nopeasti ja tarkasti. Toiminnanohjaus on merkittävintä, mitä liiketoiminnassa on sitten teollistumisen jälkeen tapahtunut. Asiakkuudenhallinta aina alueellisesta prospektikartoituksesta jälkimarkkinointiin oli ennen Siebeliä myyjien ja avainasiakaspäälliköiden erikoistiedettä, johon ei ollut edes yritystasolla olemassa systemaattisia toimintamalleja. Samoin kuin toiminnanohjauksen prosesseissa ei myynnissäkään optimointi tai toiminnan tehostaminen ollut mahdollista ennen formaaleja ja automatisoituja prosesseja. Asiakkuudenhallintajärjestelmät mullistivat myynnin - tosin eivät aivan samassa mittakaavassa kuin toiminnanohjaus operatiivisen liiketoiminnan. Näiden virstanpylväiden rinnalla on ollut lukuisia pienempiä innovaatioita, mutta eräs strateginen liiketoiminnan osa-alue on vielä täysin formalisoimatta ja automatisoimatta. Markkinoinnin prosessit päämiesrajapinnan tuotemateriaalin vastaanottamisesta, tuotemarkkinointihallintaan, tekstin, kieliversioiden ja kuvien tuottoprosessien hallinnasta eri imagomainonnan ja julkaisukanavien markkinointipäälliköiden hallintaan ja aina paino- yms. prosessien hallintaan on yrityksissä, jotka soveltavat kolmannen sukupolven toiminnanohjausjärjestelmiä ja toisen sukupolven CRM-järjestelmiä, täysin levällään. Markkinointiprosessien eri osa-alueille on lukemattomia ratkaisuja, mutta toiminnanohjauksen tasoinen järjestelmä, joka hallinnoi koko markkinointimateriaalin tuotantoketjun päämiehiltä asiakkaille kaikissa formaateissa ja täysin dynaamisella sisällöllä, odottaa läpilyöntiään. Markkinointipalvelimet ovat teknisesti monin verroin pelkkiä standardeja ja laskentalogiikkaa sisältäviä CRM- ja ERP-järjestelmiä monimutkaisempia, sillä niihin sisältyy haastavia graafisen suunnittelun säännöstöjen ja tekniikoiden mekanisointeja. Tästä huolimatta markkinointipalvelimien läpimurto on enää kuukausien päässä, eivätkä markkinointipalvelimet kasva toiminnanohjauksen tai asiakkuuden hallinnan liiketoimintamoduuleista vaan johtavat strategiset markkinointipalvelimet tulevat uusilta toimittajilta.

4 Teksti: Seppo Vehmas Toimialastandardit mahdollistavat älykkään julkaisemisen Monet valmistavan teollisuuden ja tukkukaupan toimijat kuluttavat huomattavia summia rahaa ja aikaa näennäispersonoidun markkinointimateriaalin tuottamiseen. Näennäispersonoidun siksi, että käytännössä suurin osa kaikesta markkinointimateriaalista eroaa loppujen lopulta hyvin vähän toisistaan. Tyypillinen keskisuuri tukkukauppakonserni on aikoinaan teettänyt yleisen graafisen ilmeen mainostoimistossa ja tästä irrallisena, seuraavana vaiheena tuottanut yksitellen erilaisia tuotejulkaisuja markkinoinnin ja jälleenmyyjien tarpeisiin. Näin on raskasta polkua pitkin päästy tuotekortteihin, luetteloihin, esitteisiin yms., jotka peruspiirteiltään ovat lähellä kilpailijoita ja perusrakenteeltaan lähes samanlaisia keskenään. Perintönä historiasta on aineiston tallennusformaattina huonosti hallittava taittodokumentti, joka ei salli automatisointia. Näin markkinointijulkaisujen tuottoprosessi saattaa pahimmillaan olla pidempi kuin tuotteen elinkaari. Oikea tuotehierarkia avainasemassa Canter Oy on vuosia analysoinut eri toimialojen markkinointijulkaisuprosesseja ja kehittänyt kolmivaiheisen markkinointijulkaisujen sisällöntuottomekanismin, jolla on mahdollista pienellä parametrointityöllä ottaa käyttöön täysimittainen julkaisujärjestelmä. Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan asiakkaan markkinointituotehierarkia, joka tyypillisesti on oleellisesti erilainen kuin asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmän pohjalla oleva operatiivinen tuotehierarkia. Se on luonnollista, koska eihän toiminnanohjausjärjestelmiä ole suunniteltu markkinoinnin tarpeisiin. Kun markkinointituotehierarkia on tunnistettu ja julkaisupalvelimelle graafisesti kuvattu, valitsee asiakas kirjastosta kaikki käyttämänsä markkinointijulkaisujen esitysrakenteet. Nämä sivupohjat määrittelevät, miltä näyttää tuotekortti, tuoteluettelo, hinnastovihko tai tarjous liitteineen. Sivupohjat eivät ole tyhmiä layout-kuvia, vaan sisältävät mittavat määrät logiikkaa, jolla sivupohja sovitettuna tuotesisältöön automaattisesti taittuu aina visualisesti parhaimpaan lopputulokseen. Markkinointijulkaisuissa ulkoasun korkea laatu on välttämättömyys vaikkei olisikaan kysymys varsinaisista imagoesitteistä. Viimeisenä vaiheena prosessiin liitetään asiakkaan yritysilme graafisine sääntöineen. Tämä on yleensä aina jo olemassa ja sellaisenaan hyödynnettävissä. Standardointia personoinnin kärsimättä Kolmivaiheinen sisällöntuottomekanismi mahdollistaa kaikentyyppisten markkinointituotteiden valmistamisen aidosti personoituina, mutta 4 Informaatiotukkuri

5 sivupohjakirjastot kasvoivat nopeasti erittäin suuriksi ja vaikeasti hallittaviksi. Kehittäessään seuraavan sukupolven kirjastoa, Canter tutki eri toimialojen sisäisiä yhteneväisyyksiä ja havaitsi, että toimialan sisällä markkinointijulkaisujen perusrakenne on aina yhtenevä. Standardoimalla perusrakenteen toimialakohtaisesti ja kehittämällä kolmatta julkaisukerrosta, Canter pudotti kirjastojen koon murto-osaan asiakaskohtaisen personoinnin kärsimättä. Toimialakohtainen kolmivaiheinen julkaisuprosessien määrittely yksinkertaistui samalla oleellisesti eikä imagotasoisen markkinointijulkaisun tuottoprosessin käyttöönottoon tarvita enää lainkaan graafista suunnittelua. Uusien julkaisutuotteiden sisällönmäärittely onnistuu tuotepäälliköltä WWW-käyttöliittymällä. Vaikka toimialastandardit teoriassa rajoittavat ilmaisuvoimaa mielivaltaisten julkaisujen poistuessa, helpottaa nämä oleellisesti korkealaatuisten julkaisuprosessien automatisointia. Kolmivaiheinen julkaisuprosessi toimialastandardien kera tuo tuotepäälliköille uusia mahdollisuuksia. Tukkukaupan tuotepäällikkö, joka on aiemmin jakanut jälleenmyyjilleen tuoteluetteloita ja -hinnastoja, voi helposti laajentaa markkinointituotevalikoimaansa. Pienellä työllä voidaan ottaa käyttöön standardeja CD-formaatteja, tuotekortteja tai sähköisiä tuoteluetteloita. Valitsemalla sisällön esitystyyppi toimialan standardikirjastosta ja liittämällä jo olemassa oleva yritysgrafiikka, voidaan automaattisesti muodostuvat markkinointijulkaisut järjestelmän avulla ohjata painoon ja sieltä suoraan messuille tai kampanjana jälleenmyyjille jälleenmyyjäkohtaisesti personoituna. Synergiasta etua kaikille Standardit markkinointijulkaisuprosessit tuovat mukanaan myös muita etuja. Käyttämällä sähkötarviketukkukaupan julkaisustandardeja voidaan markkinointijulkaisupalvelimella suoraan julkaista sisältöä esim. SSTL:n tietokantaan. Vastaavasti tietokantaa voidaan hyödyntää julkaisuprosessien tietovarastona integraation avulla aivan kuin omaa toiminnanohjausta tai asiakkuudenhallintajärjestelmää. Canter on sopinut mm. Suomen Sähkötukkukauppojen Liiton ja Suomen Putkikauppayhdistyksen kanssa julkaisustandardien yhteensopivuudesta kyseisten liittojen kanssa. Sähköja LVI-toimialojen lisäksi toimialastandardien piiriin kuuluu autotarvikkeet, venetarvikkeet, lääketukkukauppa, rakentaminen, teollisuuden komponentit ja lukuisat muut toimialat. Toimialastandardit mahdollistavat kokonaan uudentyyppisiä markkinointitoimenpiteitä. Kaksi kilpailijaa, jotka käyttävät markkinointijulkaisupalvelinta ja toimialastandardeja voivat julkaista yhteen pisteeseen ja muodostaa yhteisen julkaisukokonaisuuden. Tuoteluettelointegraatiot tuskin ovat mielekkäitä, mutta julkaisemalla sähköinen tuoteluettelo yhteen IP-osoitteeseen, muodostuu yhteinen portaali. Esimerkki tällaisesta toimialajulkaisusta on Autoon.net-portaali, jossa Arwidson Oy:n ja HL Group Oy:n toisistaan täysin riippumattomat markkinointijulkaisupalvelimet julkaisevat yhteiseen Internet-osoitteeseen ja näin muodostuu Autoon.net-palvelu, joka sisältää molempien yhtiöiden autotarviketarjonnan. o Informaatiotukkuri 5

6

7 KOKOUKSET HUVILASSA Espoon Rullaniemessä, vain 10 minuutin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta sijaitseva kulttuurihistoriallisesti suojeltu Villa Rulludd -huvilakiinteistö on ihanteellinen paikka järjestää kokouksia, pienimuotoisia seminaareja ja asiakastilaisuuksia. Luonnonkaunis niemi meren ympäröimänä ja persoonallinen huvila tarjoavat ihanteelliset puitteet ikimuistoisille yritystilaisuuksille. Tilaisuuksien järjestelystä vastaa perinteikäs Vallmogård Oy, jolla 20 vuoden kokemus korkealaatuisten yritys-, diplomaatti- ja yksityistilaisuuksien kokonaisjärjestelystä. Erittäin korkean laadun ei tarvitse olla kuitenkaan ylihintaista, josta esimerkkinä Vallmogårdin kokous- ja seminaaripakettien hinnat: Huvilavuokra, arkisin 9-16 Kokoustarjoilu Palvelu (henkilökunta) 85 / 4h, 115 / päivä / henkilö alk. 110 Paketit sisältävät kaikki tilaisuudessa tarvittavat seminaarilaitteet ja järjestelyn. Lisätietoja Vallmogård Oy:n tuotteista: / Vallmogård Oy, Ohrakaskenmäki 5, Espoo, / (fax), info@vallmogard.þ

8 Etola Yhtiöiden julkaisupalvelin - haasteet ja onnistumiset Teksti: Seppo Vehmas

9 Etola Yhtiöt -konsernin Canter Oy:ltä hankkima useita yhtiöitä kattava markkinointijulkaisupalvelinprojekti on malliesimerkki siitä, kuinka kaksi oman alansa hyvin hallitsevaa ja toisiaan tarkasti kuuntelevaa yritystä päätyvät erittäin onnistuneeseen lopputulokseen. Vielä ennen vuotta 2002 koko Etola Yhtiöt -konserni ja kaikki 15 yhtiötä keskittivät markkinointimateriaalin tuottamisen yhdelle mainososastolle. Vaikka Etola tyypillisenä tukkurina julkaisi aiemmin vain vähän markkinointimateriaalia tyypillisesti luettelon per yhtiö ja tätäkin päivitettiin harvoin, korkeintaan kerran vuodessa, oli markkinointijulkaisujen hallinta todellinen ongelma rajallisen kokoiselle mainososastolle. Lukemattomat tuotepäälliköt eri yhtiöistä välittävät päämiehiltään vastaanottamaa muuttunutta tuoteinformaatio kuka missäkin muodossa. Mainososaston harteilla oli yksin markkinointijulkaisujen tuottaminen, tuotetiedon hallinta ja virheettömyydestä vastaaminen. Oli selvää, ettei markkinointijulkaisuja ja informaatiopalveluita ollut mahdollista kehittää perinteisillä prosesseilla. Kohdennettu ja personoitu (fully customized) markkinointimateriaali ja on-demand-tyyppinen markkinointimateriaalin tuottaminen ei tuntunut realistiselta. Materiaalihallinta mainososastolta tuotepäällikölle Tammikuussa 2002 Etola Yhtiöt -konserni päätti hankkia Canter Oy:ltä markkinointijulkaisupalvelimen, joka automatisoisi tuoteluetteloiden tuottoprosessin, integroituisi konsernin operatiivisiin järjestelmiin ja siirtäisi markkinointituotehallinnan mainososaston taittajilta tuotepäälliköille. Perinteisestihän tuotepäälliköt uusien tuote-edustuksien myötä osaavat syöttää tuotetiedon operatiiviseen toiminnanohjaukseen sen tarjoamin välinein, mutta tuotteeseen liittyvä markkinointi-informaatio on välitetty mainososastolle milloin milläkin tavalla. Jatkossa tämä toiminnanohjauksen ulkopuolinen tieto, johon sisältyy erilaiset tuoteselitteet, mallikuvat, CAD-dokumentit, käännökset, päämieslogot yms., syötettäisiin myös tuotepäälliköiden toimesta markkinointijulkaisupalvelimeen. Näin prosessit tehostuisivat ja toimet markkinointijulkaisuprosessissa ohjautuisivat oikeille henkilöille. Jo alkuvaiheessa oli selvää, ettei päällekkäisiä työvaiheita saa muodostua. Kun tuotepäällikkö kerran syöttää operatiivisen perustuotetiedon toiminnanohjausjärjestelmään, tulee markkinointijulkaisupalvelimen osata noutaa se automaattisesti. Integraatiovälineeksi Etola valitsi Canterin yhteistyökumppanin FRENDS Technology:n, jonka integraatioarkkitehtuuri Etolalla oli jo entuudestaan käytössä. Julkaisupalvelimen tietovarastoksi valittiin myös jo entuudestaan yhtiöön valittu Solid-tietokantapalvelin. Toimitusprojekti alkoi maaliskuussa 2003 määrittelyllä ja ensivaiheessa toimituksen piiriin valittiin 5 konsernin yhtiötä: Teollisuus- Etola, Etra, Etradielectric, Tiivistekeskus ja Nestepaine. Etolan mainososastolle asennettiin WebCatalogic PM 3.0, johon avattiin viidelle yhtiölle yhteensä 50 tuotepäällikön hallintaliittymää. Kolmivaiheinitialisoinnilla vähemmän työtä, parempi laatu Julkaisujärjestelmän rinnalla toteutettiin integraatio, jossa FRENDS-välinein liitettiin jokaisen yhtiön oma Visman Hansa-toiminnanohjaus osaksi julkaisuarkkitehtuuria. Julkaisujärjestelmäasennuksen jälkeen viiden yhtiön olemassa oleva luettelomateriaali ajettiin taittomuotoisista dokumenteista julkaisujärjestelmän tietokantaan. Julkaisukanaviksi päätettiin alkuvaiheessa ottaa perinteinen paperituoteluettelo ja sähköinen luettelo yhtiön WWWsivuille. Julkaisujärjestelmätoimitus oli toimitettu kalenteriajassa kolmessa kuukaudessa määrittelyn päättymisestä, josta tosin tehokasta toimitusprojektia oli vain osa. Toimitusprojektin selkeät ongelmakohdat olivat vanhan WebCatalogic 2.0 API-rajapinnan soveltaminen ja Canter Oy:n julkaisusivupohjien pakottaminen yksi yhteen vastaamaan Etolan aiempien julkaisujen tarkkaa taittologiikkaa ja layout:a. Integraatioarkkitehtuurin ja julkaisujärjestelmän välisen rajapinnan päivittäminen Web- Catalogic API 3.2:lla ratkaisi kaikki synkronointiongelmat. Jatkossa ei julkaisujen rakenteen määrittelykään ole enää ongelmakohta, sillä Canterin myöhemmin julkaisema kolmivaiheinitialisointi pudottaa eri julkaisujen sisällönmäärittelyn kolmaskymmenesosaan aiemmasta laadun samalla parantuessa. Järjestelmän tuotantoon oton jälkeen ensimmäinen palaute tuli luonnollisesti tuotepäälliköiden hallintavälineistä. Tuotepäälliköthän ovat tunnetusti erittäin kriittisiä ohjelmistojen käyttäjiä, eikä turhia jippoja ole aikaa opiskella. Heti alussa kävi ilmi, että myös administrointikäyttöön soveltuva WebCatalogic Publishing Manager 3.2 Advanced Client oli liian järeä väline tuotehallintaan, jonka jälkeen tuotehallintaan jatkossa käytettiin lähes yksinomaan kevyempiä WebCatalogic Product Manager - WWW-työvälineitä. Etola Yhtiöiltä Canter on saanut toista sataa yksittäistä kehitysideaa, joista yli 95 % on toteutettu viimeisimpään WebCatalogic Publishing Server -arkkitehtuuriin. Järjestelmän hallittava synonyymit ja slangitermit WWW-julkaisussa, jossa Etola Yhtiöt ensialkuun sovelsivat WebCatalogic-arkkitehtuurin perussähköistä julkaisukanavaa ilman extranet-toimintoja, tuli ilmi joukko vaatimuksia, joita ei perustuotteesta löytynyt. Hakujen tulee tunnistaa mm. synonyymit ja slangitermit eri tuotteille ja näitä tulee tuotepäällikön voida hallinnoida osana markkinointituotetiedon hallintaa. Etola Yhtiöiden korkeat vaatimukset on systemaattisesti toteutettu ensin asiakasratkaisuna ja myöhemmin siirretty osaksi perustuotearkkitehtuuria ja ovat näin muidenkin WebCatalogic-palvelinasiakkaiden käytettävissä. Etola Yhtiöiden markkinointijulkaisujärjestelmä on ollut Canter Oy:lle erittäin haastava toimitus, sillä Etola Yhtiöillä ei ole tietohallintoa, joka pukisi ratkaisuiksi markkinointiihmisten mielikuvat siitä, miten julkaisuprosessien tulisi toimia. Näin ollen Canter Oy on vahvasti teknisenä talona Etola-asiakkuuden myötä joutunut opettelemaan vahvasti asiakaslähtöistä palvelua, joutunut opettelemaan tarkasti tukkukaupan liiketoiminnan ja puhumaan heidän kieltään. "WebCatalogic-järjestelmä on markkinoinnin rutiinejä vähentämällä mahdollistanut keskittymisen markkinointiprosessien hallintaan, kehittämiseen ja suunnitteluun", kertoo mainospäällikkö Tuula Hakkola Etolasta. Etola on SLO:n kanssa ensimmäisinä syyskuun 2003 aikana ottanut käyttöön seuraavan sukupolven WebCatalogic Advanced Publishing Server 4.0 -järjestelmän ja välittää jatkossa markkinointijulkaisuaineiston Adeona-pohjaisesti jälleenmyyjilleen. o Informaatiotukkuri 9

10 Adeona ry tiedottaa: Adeona ry hakee kirjapainoliiketoimintaa ja tukkukaupan markkinointitarpeita ymmärtävää julkaisualan ammattilaista puheenjohtajaksi. Canter on yhdessä yhteistyökumppaninsa Xeroxin kanssa saanut valmiiksi käyttäjäkokemusyhteenvedon Adeona -pilottiverkosta ja sen soveltuvuudesta tuotantokäyttöön. Adeona-pilottiverkko on suuresta kysynnästä huolimatta pidetty alkuvaiheessa pienenä ja helposti hallittavana: Verkossa on yhden ebxml-rekisteripalvelimen ympärillä viisi asiakasosapuolta: Hedengren Yhtiöt, SLO, Teräskonttori, Canter ja Arwidson. Yhtiöt sekä palveluiden tarjoajina SanomaWSOY Dark ja Karhukopio digitaalipainopalveluiden tarjoajina sekä SanomaWSOY Måndag ja CD-Linja CD-tuotantopalveluiden tarjoajina. Adeona-verkostossa on pilotointiajanjakson aikana ajettu testimateriaalia kaikkien osapuolten välillä, mutta tuotannollista materiaalia vain Etola Yhtiöiden (Etran Teippiluettelot), SLO:n (Hinnastot) ja Canterin (Informaatiotukkuri II - lehti) toimesta. Verkostossa on kuukauden pilotointiajanjaksolla ajettu yhteensä testitransaktiota ja 16 tuotannollista transaktiota. Adeona-verkostossa, joka mahdollistaa on-demand -julkaisemisen, yksi tuotannollinen julkaisuoperaatio (esim. Teippiluettelon tuottaminen) saattaa pilkkoutua useaksi sähköisen liiketoiminnan transaktioksi: tuotepäällikkö haluaa ensin itselleen vedostyyppisen parin luettelon painoksen, jonka vastaanottamisen jälkeen tuotepäällikkö vasta ohjaa jälleenmyyjälle 50 luetteloa omana transaktiona, jota saatetaan täydentää seuraavalla viikolla vielä toisella 50 luettelolla. Adeona-prosessi ohjaa uudentyyppiseen ajatteluun Adeona-pilottiverkostosta on analyysissä arvioitu seuraavia argumentteja: Yleinen käyttökokemus Materiaalin tuottamisen kokonaisaika Materiaalin virheettömyys Prosessin virheettömyys Konseptin vaikutus painovolyymeihin Yleinen käyttäjäkokemus jakautuu kahteen hyvin erilaiseen rooliin verkostossa: kokemukset verkoston julkaisija-asiakkailla ovat hyvin erilaisia verrattuna verkoston palveluiden tarjoajiin. Verkoston asiakkaille oli aluksi vaikeinta tottua aivan uuden tyyppiseen prosessiin. Aiemmin markkinointimateriaali on saatettu taittaa automaattisesti, mutta valmistunutta aineistoa on muokkailtu käsin tämän jälkeen, vaikkei siihen välttämättä tarvetta olisi ollutkaan. Adeona-prosessi ohjaa uudentyyppiseen ajatteluun, jossa aineisto välittyy painoon suoraan tuotepäälliköltä kevyen sisältömonitoroinnin jälkeen, jolloin aineistoon liittyvät komponentit, kuten välilehdet, kannet, mainokset yms. täytyy liittää markkinointituotteeseen. Alkumuutosvastaisuuden jälkeen prosessi, jossa tuotepäällikkö on voinut ohjata koko tuotantoprosessia, on saanut lähes yksinomaan kiitosta. Adeona Case Study Teksti: Seppo Vehmas 10 Informaatiotukkuri

11 Prosessin omaksuminen odotettua helpompaa Epäluuloja herätti myös toimintatapojen muutos, jossa markkinointimateriaali ei ole 100% yhtenevää aiemmin totutun kanssa, vaan se kootaan julkaisutuoteformaatista (esim. tyhjä tuotekatalogi valmiskirjastosta) ja sisältöformaatista. Tämä taas muodostuu markkinointituotehierarkiasta, operatiivisesta tuotetiedosta ja älykkäistä sivupohjista, jotka vain valitaan valmisvaihtoehdoista eikä räätälöidä. Prosessin omaksuminen oli kuitenkin vanhempienkin tuotepäälliköiden keskuudessa paljon oletettua kivuttomampaa, etenkin kun tuotepäällikkö havaitsi, ettei lopulta tuotettu aineisto poikennut alkuperäisestä. Toimialastandardeja jopa kiiteltiin siitä, että niissä on huomioitu asioita, joihin heillä ei ole ollut aikaa kiinnittää huomioita. Materiaalin tuottamisen vasteaikojen suhteen analyysin tulos oli selvä: julkaisupalvelin tuottaa aineiston täysin automaattisesti ja Adeona Publisher välittää sen parhaiten soveltuvalle kirjapainolle tai CD-tuotantopalveluiden tarjoajalle täysin automaattisesti. Näin yhden julkaisun tuottamisen resurssivasteaikavaatimus Adeonan myötä putosi 12-osasta 145-osaan asiakkaasta ja julkaisusta riippuen. Vastaavasti arvot kalenterivasteaikavaatimuksille oli 34-osasta 400-osaan aiemmasta aikavaatimuksesta. Vasteajat kuukausista päiviin Kokonaisjulkaisuprosessin vasteaikamuutokset eivät kuitenkaan olleet näin dramaattisia, vaan jäivät 6-80 / osaan aiemmista, mitkä tosin ovat huomattavia. Syynä tähän olivat palveluiden tarjoajat, jotka eivät pilottiverkossa vielä halunneet tai pystyneet vastaanottamaan ja ohjaamaan aineistoa työnkulkuun täysin automaattisesti. Käytännössä analyysi kiistatta osoittaa, että Adeona-pohjainen julkaiseminen pudottaa julkaisuprosessien vasteajat kuukausista päiviin. Materiaalin virheettömyyttä arvioitiin kolmepistemenetelmällä: ensimmäinen tarkistuspiste on tuotepäällikön monitori, jolla arvioidaan automaattitaiton laatua. Seuraava piste on palveluiden tarjoajan Adeona Digital Press -monitori, jossa voidaan arvioida tiketin sisältöä, aineiston painoasetuksia, leikkuumerkkejä yms. painoteknisiä asetuksia, jotka Adeona generoi. Viimeinen tarkistuspiste on logistiikka, jossa lopulliseen painotuotteeseen on liitetty toimitusosoitteet. Kaikesta testiaineistosta alkuvaiheessa ensimmäiseen tarkastuspisteeseen pysähtyi 22%, toiseen 20% ja viimeiseen 16%. Yhteensä materiaalin virheprosentti pilotin alkuvaiheessa oli 41%. Pilotin keskivaiheessa kaikki ohjelmistoversiot sekä julkaisija- että painajapäässä (Adeona Digital Press 1.0 ja Adeona Publisher 1.0 päivitettiin Adeona Digital Press 1.02 ja Adeona Publisher 1.02), jolloin kokonaisvirheprosentti kaikelle välitetylle aineistolle putosi 9%. Viimeisen ohjelmistoversiopäivityksen (Adeona Digital Press 1.1 ja Adeona Publisher 1.1) jälkeen kokonaisvirheprosentti oli enää keskimäärin 2% kaikesta virtaavasta aineistosta. Adeona huomattavasti keskimääräistä luotettavampi Sähköisen liiketoiminnan prosessien virheanalyysi erotettiin kokonaan aineistonvälityksestä vaikka nämä yhteen kuuluvatkin. Liiketoimintaprosessien laatua monitorointiin analyysissä yhdestä pisteestä rekisterin monitorikäyttöliittymillä, ja prosessiin liittyy neljä loogista tarkastuspistettä: 1. aineiston validointi ja sähköisen liiketoimintaprosessin aktivoituminen julkaisijalla, 2. tarjousten yhteenveto julkaisijalla, 3. tilausvahvistuksen vastaanotto painajalla ja 4. viimeinen statustieto ja prosessin onnistunut päättyminen julkaisijalla ja painajalla. Liiketoimintaprosessissa havaittiin seuraavat eri virhemahdollisuudet: A. Aineiston validoinnin epäonnistuminen (tarkastelupiste 1) B. Yhteyden muodostumisen epäonnistuminen rekisteripalveluun (tarkastelupiste 1) C. Yhteyden muodostumisen epäonnistuminen yksittäiseen palvelutarjoajaan (tarkastelupiste 1) D. Tarjouksen odotusajan täyttyminen ilman tarjousta (timeout) (tarkastelupiste 1) E. Tarjouksen vastineen puuttuminen (timeout) (tarkastelupiste 2) F. Tilausvahvistuksen puuttuminen (timeout) (tarkastelupiste 1) G. Aineiston puuttuminen tai tiedonsiirron katkeaminen (tarkastelupiste 2) H. Prosessin päättyminen (timeout) ennen viimeistä status-viestiä (tarkastelupiste 1) Adeona-pilottiverkon käyttäjäkokemukset korostivat käyttäjäystävällisyyttä ja luotettavuutta. Syntaktisia virheitä, kuten epäjohdonmukaisia tarjouksia, virheellisesti koottuja aineistoja, väärin laskettuja hintoja yms. ei pilotissa havaittu yhtäkään. Pilotointiajanjakson kuluessa eri virheiden suhteellinen osuus laski oleellisesti. Alkuvaiheessa 100% transaktioita A-tyypin virheitä oli 5%, B 2%, C 19%, D 3%, E 1%, F 1%, G 7% ja H 3% kun vastaavat luvut olivat pilotointiajanjakson loppuvaiheessa (mitattuna 20% viimeisistä transaktioista) A-tyypin virheitä oli 0%, B 1%, C 4%, D 0,3%, E 0%, F 0%, G 2% ja H 0%. Mittaustuloksien pohjalta Adeonaverkosto on keskimääräistä huomattavasti luotettavampi sähköisen liiketoiminnan sovellus. Adeona-konseptin käyttöönotto muutti oleellisesti pilottiverkostoon osallistuneiden asiakkaiden painamisen luonnetta. Aiemmat suuret painoserät putosivat keskimäärin 15 osaan alkuperäisestä painoksen keskiarvopainoerästä. Kokonaisvolyymi ei kuitenkaan laskenut sillä kynnys painamiseen laski merkittävästi. Tuotepäälliköt omaksuivat nopeasti vedos-käsitteen poistumisen, ja sen, että markkinointimateriaalin tuottamisen luonne muuttuu suurista ja harvoin tuotettavista eristä jatkuvaan materiaalivirtaan. Alkuperäinen Adeona Case Study tarkkoine mittaustuloksineen on tilattavissa Canter Oy:stä puh tai info@canter.fi. o Informaatiotukkuri 11

12 Järjestelmäintegraatio tukkukaupassa - pakettiohjelmisto vai räätälöity ratkaisu? Tukkukaupan tietojärjestelmien hankinta on tänä päivänä vaativa tehtävä, jossa on otettava huomioon lukuisia eri tekijöitä. Tyypillisesti edulliselta vaikuttavat räätälöidyt hankinnat ovat osoittautuneet yhteensopimattomaksi, epäluotettavaksi ja kalliiksi, kun taas standardoidut, toisien järjestelmien kanssa suoraan keskustelevat ratkaisut ovat jo käytössä testattuja, toimialansa hallitsevia ja helposti laajennettavissa olevia kustannustehokkaita tuotteita. Teksti: Sami Tähtinen, Teknologiajohtaja, FRENDS Technology Oy Tukkukauppa on periaatteessa - mutta kuten lähes kaikki liiketoiminta, vain periaatteessa - yksinkertaista. Ostetaan, tuotetaan lisäarvoa ja myydään. Tämän näennäisen yksinkertaisen toiminnan mahdollistamiseksi ja tehostamiseksi yritykset ovat rakentaneet tietojärjestelmiä, joiden avulla liiketoiminnan eri osa-alueet voidaan käsitellä tietoteknisin menetelmin. Tukkukaupan alalla mm. tilaus-, myynti- sekä laskutusprosesseihin samoin kuin asiakassuhteiden ja julkaisujen hallintaan löytyy tehokkaita tietoteknisiä apuvälineitä. Käytännössä kaikissa ympäristöissä on käytössä useampien kuin yhden toimittajan toimittamia tietojärjestelmiä. Tietotekniset ratkaisut ovat harvoin luonteeltaan stabiileja ja niiden päätehtävä on tukea ja tehostaa yrityksen liiketoimintaa, jolloin muutokset liiketoiminnassa vaikuttavat suoraan yrityksen tietoteknisten järjestelmien käyttötapoihin. Ohjelmistoihin kehitetään jatkuvasti uusia piirteitä, joiden avulla yritykset voivat entisestään tehostaa liiketoimintaansa. Tietotekniikalla kaksi rinnakkaista kehityssuuntaa Tukkukauppiaan IT-johto joutuukin tänä päivänä painimaan mm. seuraavanlaisten hankintapäätösten kanssa: toimittajayhteyksien sähköistäminen, tilausten automatisointi, varastonhallinnan optimointi yhteistyössä toimittajien kanssa, asiakkaiden tilausprosessien automatisointi, erityyppiset asiakasportaalit sekä järjestelmäintegraatio. Lisäksi erilaiset yritysjärjestelyt vaikuttavat suoraan myös tietojärjestelmiin - esimerkiksi fuusion tai yritysostojen yhteydessä yrityksessä voi olla useita päällekkäisiä tehtäviä hoitavia järjestelmiä, joiden yhteistoiminta tulee pystyä takaamaan. Tietotekniikan kehityksessä voidaan tänä päivänä nähdä kaksi rinnakkaista kehityssuuntaa. Toisaalta Mooren lain mukainen laskentakapasiteetin kehittyminen yhdistettynä yhä nopeutuviin tietoliikenneyhteyksiin, toisaalta yleinen pyrkimys entistä avoimempiin rajapintoihin ja tätä kautta järjestelmien väliseen yhteistoimintaan. Eräitä selkeimpiä esimerkkejä avoimista rajapinnoista ovat Web Services -standardien käytön yleistyminen sekä avoimeen lähdekoodiin perustuvat ratkaisut, Linux etunenässä. Järjestelmien yhteistoiminnankehittäminen on mielenkiintoinen kehityssuunta. Sen sijaan, että ohjelmistoyritykset pyrkisivät kehittämään kaiken kattavia ohjelmistopaketteja - jokasään toiminnanohjausjärjestelmiä - on ymmärretty, että kunkin ohjelmistotoimittajan tulee keskittyä ydinosaamiseensa. Asiakas valitsee kuhunkin tarpeeseensa, hänelle parhaiten sopivat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut, jolloin eri toimittajien ohjelmistojen tulee kyetä toimimaan osana suurempaa kokonaisuutta. Tämän yhteistoiminnan mahdollistamisessa avoimet, standardeja tukevat ohjelmistorajapinnat ovat tärkeä osa. Järjestelmäintegraatio usein laiminlyöty Informaation jakaminen eri ohjelmistojen välillä - järjestelmäintegraatio - on usein laiminlyöty osaalue yritysten tietojärjestelmiä kehitettäessä. Yritysten liiketoimintaprosessit - eräänä esimerkkinä tilaus-toimitusprosessi - on moniosainen toimintoketju, jonka toteuttamisessa on tyypillisesti mukana useita eri henkilöitä ja tietojärjestelmiä mahdollisesti useassa eri yrityksessä. Liiketoimintaprosessi vaatii informaation tehokasta siirtämistä toiminnossa mukana olevien osapuolten välillä - olivat osapuolet sitten henkilöitä tai ohjelmistoja. 12 Informaatiotukkuri

13 Informaation siirrossa prosessissa osana olevien henkilöiden välillä käytetään usein elektronisia apuvälineitä - puhelinta, sähköpostia, faksia - toisaalta informaation siirrossa ohjelmistojen välillä käytetään usein henkilötyövoimaa välittämään tietoa. Näin ei tarvitsisi olla - ohjelmistojen välinen tiedonsiirto on suurimmassa osassa tapauksista automatisoitavissa järjestelmäintegraation välinein. Automatisointi vähentää virheiden mahdollisuutta ja vapauttaa työntekijät tuottavampaan työhön. Kuinka sitten lähteä liikkeelle järjestelmäintegraatiossa? Useimmissa yrityksissä tehdään järjestelmäintegraatiota jollain tasolla. Osa yrityksistä on nähnyt vaivaa ja määritellyt integraatiostrategian, osassa integraatio tehdään enemmän tai vähemmän tiedostamattomasti. Osassa käytetään paketoituja integraatioratkaisuja, osassa järjestelmäintegraatiota hoidetaan räätälöityjen ratkaisujen avulla - usein dokumentoimattomien, kiireessä rakennettujen skriptien tai ohjelmanpätkien avulla. Ratkaisujen toteutustapa ja laatu on usein suhteessa yritysten it-strategian laajuuteen ja syvyyteen. Lisenssikustannukset takaisin moninkertaisina Järjestelmäintegraatiota suunniteltaessa tulee ottaa huomioon paitsi ratkaisun suunnittelun ja käyttöönoton aiheuttamat lisenssi-, konsultointi- ja ylläpitokustannukset samoin kuin yrityksen oman henkilöstön koulutukseen ja käyttöön liittyvät kustannukset, mutta myös ratkaisun laajennettavuuden ja skaalautuvuuden vaatimukset. Tyypillinen valintatilanne tulee esiin tehtäessä valinta räätälöidyn järjestelmän ja paketoidun integraatiotuotteen välillä. Tällöin itse asiassa tehdään valinta paketoidun tuotteen etupainotteisten lisenssikustannusten ja toisaalta räätälöidyn tuotteen usein takapainotteisten, ylläpidon ja laajennettavuuden vaikeudesta johtuvien ylläpitokustannusten välillä. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että paketoitujen tuotteiden lisenssikustannuksiin käytetty raha voidaan ansaita takaisin moninkertaisesti tilanteessa, jolloin ratkaisua lähdetään laajentamaan tai muuttamaan - nämä vaatimukset ovat asioita, joita paketoitujen integraatiotuotteiden toimittajat ovat joutuneet sisäänrakentamaan tuotteisiinsa. Toisaalta, mikäli paketoidun tuotteen hankinnan etupainotteisuus on yritykselle ongelma, paketoitujen integraatiotuotteiden toimittajat tai heidän kanssaan yhteistyössä toimivat palveluntarjoajat tarjoavat yleensä myös kuukausipohjaiseen laskutukseen perustuvia palvelumalleja. Järjestelmäintegraation ei tarvitse olla hankalaa, mutta se on aina haasteellista. Integraatioratkaisun rooli tulisi määritellä yrityksen tietohallintostrategiassa, koska integraation voidaan katsoa toimivan ohjelmistoratkaisujen infrastruktuurina samalla tavoin kuin lähiverkot tiedonsiirron infrana. Liiketoiminta puolestaan on aina haasteellista. Yritysten tietojärjestelmien tulee kyetä skaalautumaan ja muuntumaan liiketoiminnan muuttuessa - avainsana on joustavuus. Muutoksen tiellä on joustamaton it-infrastruktuuri, joka hankaloittaa ohjelmistojen hankkimista tai päivittämistä. Toisaalta olemassa olevien sovellusten välinen tiedonsiirto hoidetaan usein tietojen uudelleensyötöllä - tai sitä ei hoideta ollenkaan. Huolellisesti suunnitellun integraatioarkkitehtuurin avulla voidaan toisaalta sisäänrakentaa yrityksen it-infrastruktuuriin lisää joustavuutta, toisaalta tehostaa tiedonsiirtoa järjestelmien välillä ja tätä kautta vapauttaa työntekijöiden voimavaroja hyödylliseen käyttöön. o Informaatiotukkuri 13

14 Teksti: Timo Vehmas E-paperi tulee perinteistä näyttötekniikkaa hyväksikäyttäen Sähköinen paperi eli e-paperi, joka on toiminnallisesti näyttö ja fyysisesti kuin paperi, on nousemassa kilpailemaan painetun median kanssa. Teknologiaa kehitetään perinteisissä näyttöratkaisuissa soveltaen, mutta sen lopullisen läpimurron aikataulu ja muoto on vielä arvailujen varassa.

15 Yläpuolen läpinäkyvä elektrodi Kirkas neste Positiivisesti varautuneet valkoiset väripigmentit Pigmenttien osittainen siirtyminen parantaa resoluutiota Negatiivisesti varautuneet mustat väripigmentit Alapuolen elektrodi E-Ink -mikrokapseleiden poikkileikkauskuva. Painettu paperijulkaisu on jo vuosikymmeniä ollut esikuvana elektronisten näyttöjen suunnittelijoilla. Nyt näyttää siltä, että sähköisen paperin tai e-paperin nimellä kulkevan näytön on oltava kuin sanomalehti: helposti mukana kannettavissa ja laukkuun taitettavissa, missä tahansa luettavissa, monisivuisena tutun selailun mahdollistavana ja välittömästi kaiken tietonsa näyttävänä - vain sellainen näyttö voi vakavasti haastaa painetun median, kun vielä lehden sisältö päivittyy vaivatta langattoman verkon kautta. Tällöin myös e-paperikirjat muuttunevat kirjojen kirjoiksi, jolloin niissä olevat muistipiirit sisältävät kirjastollisen kirjoja ja langattomien yhteyksien kautta poimitaan kirjojen tiedot käyttäjän e- kirjaan. Uusien teknikoiden myötä tällaiset paperinohuet näytöt ovat saaneet väriä ja kehitteellä on jo riittävän nopeita ratkaisuja jopa elävän videokuvan esittämiseen. Ammattijulkaisuissa on esitetty arvioita, että jo tämän vuosikymmenen aikana ilmaantuvat lehdistä ja kirjoista jonkin tasoiset e-paperilla toteutetut versiot jokamiehen saataville. Mutta teknologian on kehityttävä vielä pitkään ennen kuin e-paperi alkaa todella syrjäyttää painettuja medioita. Veturina ja maksajina tässä kehityksessä on e-paperille tarkoitettujen teknologioiden soveltaminen perinteisten elektroniikkalaitteiden näyttöinä. Xerox tien avaaja Näyttömäisesti sähkökentällä ohjattavan e-paperin ideaa on pyöritelty jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta vasta viime vuosina tällä teknologialla toteutetut ensimmäiset kaupalliset tuotteet ovat ilmestyneet markkinoille. Xerox on ollut e-paperiteknologian, kuten monen muunkin innovatiivisen itteknologian, pioneereja julkistaessaan jo neljännesvuosisataa sitten e-paperiteknologian, jossa näyttöpikseleinä olivat koko paperialueen kattavat mikroskooppiset, toiselta puoleltaan mustat ja toiselta valkoiset muovipallot. Pallot pystyttiin yksilöllisesti kääntämään paperissa oleviin elektrodeihin kytkettävien sähkökenttien ohjaamana ja siten piirtämään pallojen mustien puoliskojen avulla kalvoon tarvittavat kuviot. Teknologian kehittelyyn perustettu, Xeroxin pääosin omistama Gyricon Media -yhtiö alkoi valmistaa SmartPaper-tuotenimellä jäykkään alumiinikehikkoon asennettuja, lähinnä kauppoihin tarkoitettuja langattomasti ohjattavia näyttötauluja. Toinen samoista sovelluksista kilpaileva teknologia sai alkunsa viime vuosikymmenen puolivälissä ja se tunnetaan tuotenimellä E-Ink. Tässä teknologiassa käytetään kaksiväristen muovipallojen sijalla sinisellä tai mustalla nesteellä täytettyjä kapseleita. Nesteen lisäksi kapseleihin on sijoitettu valkoisia titaanioksidihiukkasia, jotka voidaan sähkökentän ohjaamana pakottaa kapselin ylä- tai alareunaan ja näin kuvioida kapselimatto toiselta puolelta katsottuna vaalein kirjaimin tummalla pohjalla ja toiselta puolen tummin kirjaimin vaalealla pohjalla. Toisessa E-Ink -variaatiossa kapseleissa on kirkkaaseen nesteeseen sijoitettu negatiivisesti varautuneita mustia väripigmenttihiukkasia ja positiivisesti varautuneita valkoisia pigmenttihiukkasia, joiden sijoittumista ohjataan oheisen kuvan mukaisesti sähkökenttien avulla. Myös tämän teknologian ensimmäiset kaupalliset tuotteet olivat jäykät näyttötaulut. Seuraavan sukupolven kohteena PDA Molemmilla menetelmillä on perinteisiin nestekidenäyttöihin nähden kaksi merkittävää etua: laajempi katselukulma ja huomattavasti pienempi, jopa vain sadasosan tehonkulutus. Lisäksi toisen sukupolven e-paperit mahdollistavat myös värisovellukset. Ne ovatkin valtteja, joiden myötä e-paperin seuraavan sukupolven uskotaan kilpailevan kannettavien elektronisten laitteiden näyttöteknologiana nestekidenäyttöjen rinnalla lähinnä kädessä pidettävissä tietokoneissa, PDA-laitteissa (Personal Digital Assistant). Ajan myötä mukaan ovat tulleet lähes kaikki merkittävät valmistajat kuten IBM, HP, Philips. Yhtiöt ovat julkisuudessa valotelleet omia ja yhteistyöprojektejaan, jotka pääosin ovat kuitenkin jäykkiin näyttöratkaisuihin tähtääviä ratkaisuja. Joustavaa värillistä e-paperia jo 2005 Japanilainen Toppan Printing Company on valmistanut E-Ink -teknologian pohjalta prototyypin 8 värin mahdollistavasta E-Ink -näytöstä. Niissä käytetään yhtiön omia värisuodinmatriiseja, joita on hyödynnetty paljon myös perinteisissä nestekidenäytöissä. Tätä teknologiaa käyttäen E-ink arvioi tuottavansa värin mahdollistavia näyttöjä käsitietokone- ja pelisovelluksiin. E Inkillä tätä tekniikkaa kutsutaan nimellä radio paper. Yhtiöstä kerrotaan, että tämä värillisen, suuren resoluution ja joustavan näytön mahdollistava materiaali on kaupallisesti saatavissa vuoteen 2005 mennessä useammaltakin toimittajalta. Lucent Technologies esitteli jo noin vuosi sitten ensimmäiset joustavat E-Ink -näytöt. Mekaani silta mitoiltaan ja joustavuudeltaan ne muistuttivat hiirimattoa. Tällaiseen rakenteeseen oli päästy 4 Informaatiotukkuri 15

16 tämää muovitransistoriteknologiaa. Kodak, IBM ja erää muut yritykset ovat kehitelleet vastaavia teknologioita käyttäen joustavia näyttöratkaisuja, jossa muovimaisten hiilipohjaisten yhdisteiden avulla pystytään toteuttamaan valoa tuottavia puolijohteita taipuisaan materiaaliin Philipsin tutkijoiden kehittelemä heijastava e-paperinäyttötekniikka eroaa muista sikäli, että sen nopeus mahdollistaa elävän värivideokuvan esittämisen. Kytkentä pikselin valkoisen ja värillisen tilan välillä tapahtuu alle millisekunnissa, mikä on riittävän nopea videokuvan näyttämiseen. Kirjojen kirja vielä tällä vuosikymmenellä Monisivuisten painettujen julkaisujen korvaavalle e-paperituotteelle on löytynyt monenlaisia ratkaisumalleja. Jo viime vuosikymmenen lopulla IBM julkisti enewspaper-konseptin, jonka salkkumainen rakenne koostui useammasta kaksisivuisesta e-paperiarkista. Eräät tutkijat ovat esittäneet papyruskäärön tapaista ratkaisua, jossa e-paperia vedetään alumiinisylinterissä olevasta raosta. Raon reunassa olevat elektrodit kirjaavat sivulle uusimmat uutiset. Yhtenä ja varsin suosittuna vaihtoehtona tällä hetkellä pidetään todellista kirjojen kirjaa (The Last Book). Se on monen sadan e-paperisivun kirja, jonka selkämyksessä oleviin puolijohdesiruihin on tallennettu tuhansien kirjojen sisällöt. Vaikka sen jokainen sivu pystyy toistamaan tekstiä, kuvia ja jopa videota, antaa tällainen rakenne lukijalleen mahdollisuuden entiseen tuttuun tapaan selailla aineistoa eteen ja taaksepäin ilman, että joka kerta sivun sisältö tarvitsisi ladata uudelleen. Se milloin e-paperi todella valtaa markkinoita on kuitenkin vielä hyvin epävarmaa. Ennusteilla on tapana olla ylioptimistisia, esimerkiksi litteillä näytöillä varustetuille taulutelevisioiden markkinoiden avautumista lähivuosina on povailtu jo 1970-luvulta lähtien, eivätkä ne vieläkään ole aivan jokamiehen tuotteita. Vaikka e-paperiteknologia digitalisoitumisen myötä mahdollistaa nopean kehityksen, niin viimekädessä kuitenkin kuluttaja on se, joka ratkaisee, minkälaiseen sähköiseen vaihtoehtoon hän on valmis vaihtamaan tutun sanomalehtensä tai kirjansa ja tällöin ratkaisijana voi olla jo uudet tottumukset omaava sukupolvi. o SLO:n uusi julkaisupalvelin mahdollistaa todellisen personoinnin Suomen johtava sähkötarviketukkukauppa SLO on ottanut käyttöön WebCatalogic Publishing Server -pohjaisen markkinointijulkaisujärjestelmän. Toimitus on aluksi ASP-pohjainen ja laajenee asteittain osaksi SLO:n J2EE-arkkitehtuuria. Toimitus perustuu Canter Oy:n viimeisimpään WebCatalogic-julkaisupalvelinarkkitehtuuriin, joka mahdollistaa täysin personoidun (fully customized) markkinointimateriaalin tuottamisen. Näin voidaan jokaiselle jälleenmyyjälle tarvittaessa tuottaa jälleenmyyjäkohtainen markkinointimateriaali vain jälleenmyyjän tuotteilla ja hinnoilla. Joillekin personointi tarkoittaa vain asiakkaan yhteystietojen liittämistä postitukseen. Ratkaisu on luonnollisesti Adeona-pohjainen, jolloin tuotepäällikön päättäessä tuottaa uusi versio markkinointimateriaalista, on julkaisut hetken kuluttua jälleenmyyjällä. SLO:n päätökseen hankkia WebCatalogicjärjestelmä vaikutti ensisijassa tarve siirtää markkinointijulkaisu kokonaan uudelle tasolle. Näemme, että personointi on perusedellytys kaikessa markkinoinnissa. Perinteisestä luettelokeskeisestä ajattelusta luovutaan asteittain, ja tuotteiden elinkaarien lyhentyessä julkaisuja pitää pystyä tuottamaan kevyesti ja nopeasti. Canter oli ainoa, joka pystyi tarjoamaan ratkaisun tähän, ja päätöstä nopeutti vielä Canterin arkkitehtuurin kyky hyödyntää olemassa olevaan julkaisuratkaisuamme, kertoo Marjaana Heinonen SLO Oy:stä. o Postin täysin automaattinen julkaisuprosessi Suomen Posti Oyj on julkistanut uuden painotuotelogistiikkakonseptin, jossa asiakkaan erilaisten painotuotteiden logistiikka on kokonaisuudessa ulkoistettavissa Postin palvelukeskukseen. Keskus ohjailee painotuotteiden tuotantoprosessia ja valvoo, että painotuotteita on aina riittävästi, mutta ei kuitenkaan liikaa. Painotuotelogistiikkakonsepti käsittää operatiivisen ohjauslogistiikan toiminnanohjauspalveluna, välivarastot ja koko toimituslogistiikan kuljetuksineen. Kriittisenä osana konseptia on painoaineiston automaattinen valmistus, painojen kilpailuttaminen ja aineiston välittäminen sopimuspaino-osapuolelle. Ainutlaatuinen maailmassa Painoaineiston automaattiseen muodostamiseen Posti käyttää Canter Oy:n raskasta WebCatalogic-palvelininstallaatiota, jota Postin toiminnanohjausjärjestelmä sähköisesti ohjaa, ja josta tuotettu aineisto siirtyy painoon täysin Adeonapohjaisesti. Ratkaisu on ainutlaatuinen, sillä se on ensimmäinen sähköisen liiketoiminnan julkaisuprosessi maailmassa, joka on täysin automaattinen: toiminnanohjaus ohjaa julkaisupalvelinta, joka ohjaa Adeona-verkostoa, josta materiaali välittyy painon työnkulunjärjestelmiin samalla kun logistiikkaa ohjaava Postin toiminnanohjaus saa sähköisen impulssin Adeonalta ilman ihmistyövaiheita. o 16 Informaatiotukkuri

17

18 Teksti: Seppo Vehmas Uudentyyppinen ratkaisee näkyvyyden ongelmat Jo 1960-luvulla kehitetty b-to-b-tuotehakemistotoiminta on pysynyt lähes muuttumattomana ja erilaisina kirjoina painetut luettelot on sellaisenaan siirretty nettiin sen kummemmin käyttäjien tarpeita miettimättä. Kuitenkin tämän päivän tietoverkot ja teknologia antavat mahdollisuuden nostaa tällaiset hakemistot aivan uudelle tasolle, jossa palautteet käyttäjien kiinnostuksen kohteista ovat ensiarvoisia. 18 Informaatiotukkuri Tuotetta tai palvelua toimittaville yrityksille on aina ollut haaste näkyä potentiaalisille asiakkailleen. Tähän markkinoinnin ongelmaan on syntynyt suuri joukko erilaisia hakemistopalveluita, joista jotkut kuten TDC:n BlueBook, Eniron tuotteet ja Inoan luettelot jo ovat saavuttaneet brandiaseman, jolloin suuri joukko asiakkaita ilmoittelee näissä medioissa sen kummemmin arvioimatta näiden tuomaa lisäarvoa omalle myynnille. Mutta jos näihin eri hakemistopalveluihin investoiduille summille ryhdytään arvioimaan takaisinmaksuaikaa, kyseenalaistuu investointi välittömästi. Esimerkkiyrityksemme on ilmoittanut säännöllisesti eräässä edellä mainituista hakemistopalveluista 3 vuoden ajan ja analysoinut tämän markkinointi-investoinnin tuloksia. Tulokset ovat hämmästyttäviä: 139 uudesta asiakaskontaktista yksikään ei ole saanut yhteystietoja hakemistopalvelusta. Ilmoittamisen hyötyä ei voi kuitenkaan laskea täysin nollaksi, koska on mahdotonta arvioida millainen mainosarvo näissä hakemistoissa mukana oleminen on yrityksen yleiselle tunnettavuuden kehitykselle ja ylläpidolle. Usein vain passiivisesti massan mukana Kaikille markkinointitoimenpiteille ja -investoinneille imagokohotusta lukuun ottamatta tulisi voida laskea takaisinmaksuaika, joka ei näissä perinteisissä hakemistopalveluissa ole kovin lyhyt. Pitkät takaisinmaksuajat tai nollatulos voidaan vielä toistaiseksi perustella yritysjohdolle sillä, että kun kaikki muutkin ovat hakemistossa mukana, mutta viimeaikainen muoti-ilmiö, jossa hakemistopalvelut myyvät asiakasrekisteriään vapaasti kaikille puhelinmyyntiyhtiöille, on aivan käsittämätön. Ilmoittajayritykset maksavat nollapullista ja siitä, että keskus tukkiutuu kaikenlaiseen täysin kohdentamattomaan puhelinmyyntiin. Sen sijaan että hakemistopalvelut kehittäisivät hakemistorakenteitaan vastaamaan nykypäivän tuotehierarkioita ja saattaisivat tuotteen ja palvelun tarjoajan ja tarvitsijan kohtaamaan, ne lyhytnäköisesti keskittyvät rahastamaan asiakasrekisterillään. On selvää, että suuri joukko hakemistoja tulee kuolemaan lähivuosina. Hakemistopalveluiden suunnittelun perusprobleema on oikeanlaisen taustainformaation liittäminen kyseisin tuotteen toimittajaan ja toimialaosaajaan. Tämä asettaa erittäin suuria vaatimuksia hakemistopalvelun tiedon hierarkialle. Oletetaan, että teknisiä komponentteja valmistava yritys haluasi hankkia asiakkuudenhallintajärjestelmän. Yrityksen hankinnasta vastaavalla henkilöllä on tavoitteena löytää paras vaihtoehto tehostamaan omia asiakkuudenhallinnan prosesseja. Henkilö tuntee hyvin omat prosessinsa, muttei asiakkuudenhallintajärjestelmiä paljon CRM-termiä syvemmältä. Perinteisistä hakemistoista henkilö voi etsiä teennäisten hakusanojen joukosta jo tuotteen yleisnimeä tai omaa toimialaansa, mutta näin löytyneet pari kontaktia ovat epävarmoja, ja ostaja joutuu kuvaamaan tarpeensa yleensä täysin väärälle toimittajalle. Näin ollen ostaja turvautuu

19 hakemistopalvelu käytännössä omiin kontakteihinsa ja toimittaja lähes aina löytyy tätä kautta, hakemiston jäädessä turhaksi. Älykäs hakuprosessi Suomen Teknologiajulkaisut on tutkinut tätä ostamisen problematiikkaa ja haastatellut lukemattomia ostajia eri toimialoilta ideaalin hakemistopalvelun kehittämiseksi. Jo alusta lähtien oli selvää ettei perinteinen paperiluettelo tuo lisäarvoa vielä tuntematonta toimittajaa kartoitettaessa, vaan palvelee lähinnä puhelinluettelona tutun toimittajan yhteystietoja haettaessa. Uutta toimittajaa kartoittaessa ja etenkin, kun etsitty tuote ei ole täydellisen tuttu, on hakuprosessin alkuvaiheessa hyvä saada yleistietoa tuotteesta. Hakupalvelussa on nopeasti pystyttävä rajaamaan toimittaja- ja tuotetarjonta suuresta massasta hallittavissa olevaksi kokonaisuudeksi. Asiak kuudenhallintaesimerkissä tämä tarkoittaisi hakupalvelun rajaamista liiketoimintaohjelmistoiksi, joihin kaikki asiakkuudenhallinnan prosessit jo perustietämyksellä sisältyvät. Tämän jälkeen esimerkkiostaja tarvitsee yleiskuvauksen asiakkuudenhallinnasta ja tähän läheisesti liittyvistä termeistä. Tarkentamalla ja säätämällä hakua ostajan yleistieto aiheesta kasvaa, hankittavan järjestelmän sisältö kirkastuu. Haun tarkentuessa toimittajien lukumäärä jatkuvasti pienenee. Vaikka ostaja on voinut lähestyä tavoitetuotettaan useita eri polkuja pitkin, lopulta tarkka tarve on tarkentunut ja ostaja näkee juuri hänelle soveltuvat toimittajat. Vain tällaisella mekanismilla varustettu hakemisto mahdollistaa täsmämarkkinoinnin. Koska palvelu sisältää sisäänrakennetun ammattisanaston, selittää palvelu jatkuvasti hankintaan liittyvää erikoissanastoa, eikä ostajan tarvitsen tuntea itseään hölmöksi hankintaan liittyvän uuden terminologia kanssa. Hakemistopalvelun käyttäjälle hakemiston kattavuus on avaintekijä. Ostajan tulee voida luottaa siihen, että kun hän on säätänyt haun tarkaksi ja terminologian avulla varmistunut tuotteen sisällöstä, on tarkennetussa toimittajajoukossa varmasti kaikki merkittävät toimijat kilpailijoineen. Tyypillistä perinteisille hakemistoille on se, että suuri joukko toimittajista syystä tai toisesta puuttuu hakemistosta. Ostajalle tällainen hakemisto on arvoton. Suomen Teknologiajulkaisujen mukaan moniulotteisesti määritellystä toimittajajoukosta 92 % edustus tekee palvelusta täysin kattavan. Tarkka analysoitava palaute Uuden sukupolven hakemistopalveluiden ilmoittaja-asiakkaille ehdottoman tärkeää on saada tietää, miten heidän maksamaa markkinointitietoa hyödynnetään. Vaikka hakemistopalvelun suora palaute eli yhteydenotot jäisikin tavoitteesta, on ilmoittajan voitava analysoida todellista näkyvyyttä tarkkaan rajatun asiakaskohderyhmän joukossa. Sen lisäksi, että tiedämme markkinointijulkaisupalvelintoimittajaa hakevan asiakasprospektin löytävän myyntiimme useiden eri termien kautta kuten julkaisupalvelin, monikanavajulkaisu, markkinointiprosessit yms. on meille erittäin tärkeää nähdä miten ja millainen kohderyhmä ilmoitustamme hakemistossa lukee. Näin voimme arvioida yhden kontaktin hintaa ja profiilia, joita emme perinteisissä hakemistoissa pystyneet tekemään. Raportit, joissa näkyy erilaisten ostajaehdokkaiden polut hakemistopalvelussa, mahdollistavat oikeiden termien käyttämisen täsmämarkkinoinnissa. Olemme erittäin tyytyväisiä -hakemistopalvelun tuloksiin, emmekä jatkossa enää käytä perinteisiä hakemistoformaatteja, toteaa sales manager Reijo Karlsson Elteosähkö Oy:stä. Täsmätietoa ammattilaisille ja B-to-B - markkinointiin Tekniikan sana- ja tietosanakirja Uutiset, taustat ja syventävät artikkelit o Informaatiotukkuri 19

20 Uutiset Asiakkaan liiketoiminta-roadmap Ollakseen tärkeä ja strateginen toimittaja asiakkailleen, toimittajan näkemys asiakkaan liiketoiminnan strategisesta kehittymisestä täytyy olla täysin yhtenevä asiakkaan omien suunnitelmien kanssa. Varmistuakseen tästä Canter Oy:n asiakaspalvelu on ottanyt käyttöön formaalin avainasiakas-liiketoiminta-roadmap-ohjelman, jossa 1-2 kertaa vuodessa asiakkaan johtoryhmän edustajan kanssa käydään läpi asiakkaan oman liiketoiminnan yleisiä kehitysnäkymiä, päämiesten ja asiakkaiden (esim. jälleenmyyjien) tulevia tarpeita, koko kaupankäyntiketjun dynamiikkaa, uusien tekniikoiden soveltamista liiketoiminnassa ja näiden takaisinmaksuaikoja, sähköisen liiketoiminnan asemaa, kilpailijoiden liikkeitä, palvelu- ja tuotantoprosessien automatisointia ja näiden kaikkien vaikutuksia markkinointijulkaisuun. Kerätyn materiaalin pohjalta Canter Oy:n sertifikoitunut toimiala-asiantuntija laatii yhteenvedon ja roadmaptyyppisen dokumentin, kuinka asiakkaan markkinointijulkaisuprosesseja tulisi kehittää osana kokonaisliiketoimintaa ja mahdollisimman pitkälle kestävällä tavalla. Vaikkei asiakas suoraan seuraisikaan roadmap:n ohjeita, on ulkopuolisen asiantuntijan analyysi liiketoiminnasta korvaamattoman arvokasta tietoa ja luonnollisesti täysin luottamuksellista. Liiketoiminta-roadmapohjelma on veloitukseton Canter Oy:n avainasiakkaille. o AUTOMATISOI YRITYSTEN MARKKINOINTI- JULKAISUPROSESSIT Heidelberg ulkoistaa tukipalvelut Canterille Arvostettu ja perinteikäs saksalainen painojärjestelmien valmistaja Heidelberg ja Canter ovat sopineet Heidelberg:n Prinance-ohjelmistojen tukipalveluiden ulkoistuksesta Canterin palvelukeskukselle. Canterilla on useiden vuosien kokemus liiketoimintakriittisten ohjelmistotoimitusten kokonaisvaltaisesta tukemisesta ja yhteistyön myötä tämä osaaminen on Heidelbergin nykyisten ja tulevien asiakkaiden käytettävissä. Yhteystyöhön liittyy myös tuotekehitystä, jossa yhtiöt liittävät Adeonaja JDF-arkkitehtuurit tiiviisti toisiinsa, jolloin Adeona-pohjainen julkaisuprosessi on täysin automaattinen aina asiakasyhtiön tuotepäällikön tuotenäkymästä Heidelbergin JDF-pohjaisiin painojärjestelmiin. Lisätietoja yhteistyöstä Canter Oy tai varatoimitusjoht. Esa Saarinen, Heidelberg Finland Oy. Karhukopio Turkulainen Karhukopio ja Canter ovat sopineet Karhukopion liittymisesta Adeona-verkostoon. Karhukopion korkeatasoiset ja tehokkaat toimintaprosessit soveltuvat hyvin Adeona-verkoston sähköisen liiketoiminnan vaatimuksiin, ja kirjapaino tuo oman asinatuntemuksensa verkoston asiakkaiden käyttöön. Lisätietoja yhteistyöstä Canter Oy tai tj. Jaakko Hirvonen, Karhukopio Oy. Posti liittää Adeonan logistiikka-konseptiinsa Suomen Posti ja Canter Oy ovat sopineet Adeona-/AutoPublishprosessin liittämisestä Postin palvelukonseptiin. Ratkaisu on ainutlaatuinen ja täysin automaattinen markkinointijulkaisuprosessi, jossa toiminnanohjausjärjestelmä ohjaa markkinointijulkaisuprosesseja alusta loppuun ilman ihmistyövaiheita. Lisätietoja Canter Oy tai Marko Hyvönen, Suomen Posti Oyj. Visma ja Canter yhteistyöhön Visma Software ja Canter ovat sopineet yhteistyöstä, jossa Visman toiminnanohjauksen- ja asiakkuudenhallinnan toimialaosaaminen yhdistettynä Canterin markkinointijulkaisuprosessien toimialaosaamiseen mahdollistaa tekniselle tukkukaupalle kokonaisvaltaisen ja pitkälle kestävän ratkaisun. Uusia Adeona-osapuolia: SanomaWSOY Måndag, CD-Linja ja Yliopistopaino Adeona-verkostoon ovat uusina palveluiden tarjoajina liittyneet merkittävimmät CD-ROM -palveluiden tarjoajat CD-Linja ja SanomaWSOY Måndag sekä Yliopistopaino. Lisätietoja yhteistyöstä Canter Oy, tj Hannu Merivirta / SanomaWSOY Måndag, myyntijoht. Kai Jäntti / CD- Linja ja kehitysjoht. Hannele Kauranne. 20 Informaatiotukkuri