SUOMEN KARATELIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Transkriptio

1 SUOMEN KARATELIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2016

2 2 Sisällysluettelo Sivu 1. Esipuhe Kamppailulajiliittojen yhteistyö 4 2. Järjestötoiminta Luottamushenkilöjohtaminen Valiokunnat / työryhmät Operatiivinen johtaminen Toimihenkilöt Varainhankinta Markkinointi ja viestintä Kansainvälinen toiminta Tiedotus Ehdollepanotoimikunta 7 3. Harrasteliikunta Seuratoiminta Urheilutoimenjohtajan työtehtävät osana seuratoiminta valiokunnan toimintaa Järjestötoiminta Sinettiseuratoiminta Aluetoiminta Koulutustoiminta Harrastetoiminta Tuomaritoiminta Kansallinen tuomaritoiminta Kansainvälinen tuomaritoiminta Tuomarikoulutus Valmennustoiminta / huippu-urheilu Yleistä Valmennustoiminnan lähiajan tavoitteet Tavoitteita tukevat leiritykset ja muu harjoittelu Muu valmennuksellinen toiminta Valmennusryhmät Urheilijoiden valinta valmennusryhmiin maajoukkueeseen ja arvokilpailuihin Kauden kilpailutoiminta Kilpailukalenteri Urheiluakatemiat Kilpailujen järjestely Kilpailut

3 3 Sisällysluettelo Sivu 5. Suomen Karateliitto ry:n strategia Taido Organisaatio Viestintä ja seurapalvelut Kamppailulajien yhteistyö Tapahtumat, kilpailut ja kisailut lapsille ja nuorille Hokutoryu Ju-Jutsu Organisaatio Kilpailutoiminta, leirit, kansainvälinen toiminta Talousarvio vuodelle

4 4 1. Esipuhe Suomen Karateliitto ry:n 46 toimintavuosi käynnistyy Karateliitto toimii kolmen budo-lajin katto-organisaationa käsittäen karaten, Hokutoryu Ju-Jutsun sekä Taidon. Karateliitto on lajiensa harrastusta ja -urheilua toteuttavia tahoja yhdistävä voima. Liiton strategiassa painotetaan valintojen ja tavoitteiden toteuttamista yhdessä sidosryhmien, kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Jäsenseuroja sitoutetaan liiton yhdenvertaisuussuunnitelmaan, kurinpitomääräyksiin sekä antidoping-säännöstöön. Euroopan Karateliitto (EKF) myönsi maaliskuussa 2015 Suomen Karateliitolle karaten nuorten EM-kilpailujen (NEM) järjestämisoikeuden vuonna Kyseessä on nuorten EM-kilpailut ja ne pidetään helmikuussa 2021Tampereella. Suomen Karateliitto ry:n liittohallitus on nimennyt NEM-kilpailujen johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluu karateliiton puheenjohtaja sekä liiton toimitusjohtaja. Tampereen kaupunkia johtoryhmässä edustaa tapahtumajohtaja Perttu Pesä, liikuntajohtaja Pekka P. Paavola sekä tarkastusjohtaja Kaj Palenius. Suomen Karateliitto / Suomen Taido on saanut Ruotsissa elokuussa 2015 järjestetyn taidon EM-tapahtuman yhteydessä pidetyssä maailmanliiton kokouksessa järjestettäväkseen taidon Euroopan mestaruuskilpailut vuonna Lajin EMkilpailut järjestetään taidossa neljän vuoden välein. Aikaisempien Suomessa järjestettyjen arvokilpailuiden tavoin järjestelyihin valjastetaan kerättävän ydintyöryhmän lisäksi koko Suomen taidokenttä. 1.1 Kamppailulajiliittojen yhteistyö Suomen Karateliitto ry on tiiviisti mukana kamppailulajien yhteistyössä. Karateliiton toimihenkilöt työskentelevät uusissa yhteisissä toimitiloissa muiden kamppailulajien kanssa. 2. Järjestötoiminta 2.1 Luottamushenkilöjohtaminen Suomen Karateliiton korkeinta päätösvaltaa käyttää jäsenseurojen edustajista koostuva yhdistyksen kokous, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syyskokoukseen. Karateliiton toimeenpanevana elimenä toimii vuosikokouksen valitsema liittohallitus. Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 3-6 jäsentä. Puheenjohtajiston muodostavat hallituksen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

5 5 2.2 Valiokunnat / työryhmät Karateliiton ja sen valiokuntien organisoituminen perustuu valintojen ja jäsenjärjestöille tarjottavien yhteisten toimintojen ja toimintatapojen toteuttamiseen. Johtoryhmä Tiedotus Seuratoimintavaliokunta koulutustyöryhmä nuorisotyöryhmä Kilpaurheiluvaliokunta valmennustyöryhmä tuomarityöryhmä kilpailujen järjestelytyöryhmä Ju-Jutsuvaliokunta Taidovaliokunta 2.3 Operatiivinen johtaminen Karateliiton operatiivisesta johtamisesta ja taloudesta vastaa toimitusjohtaja apunaan liiton henkilökunta. Toimitusjohtaja toimii liiton toimihenkilöiden esimiehenä. Toimitusjohtajan esimiehenä toimii liiton puheenjohtaja. 2.4 Toimihenkilöt Liitto työllistää toimintavuonna 2016 kolme (3) kokopäivätoimista toimihenkilöä sekä yhden (1) puolipäiväisen työntekijän NOV-valmentajan (palkkauksen toteutuminen edellyttää OK:n tukea 50 %). Seppo Yrtti, toimitusjohtaja Anssi Kaltevo, urheilutoimenjohtaja Sera Kaukola, Taidon lajipäällikkö NOV-valmentaja 2.5 Varainhankinta Liiton oma varainhankinta perustuu jäsenseurojen jäsenmaksuihin, lisenssimaksuihin sekä jäsenseuratuotteisiin kuten karatepassit, junioripassit ja kids-passit. Osana rahoitusta on yhteistyösopimusten kautta tuloutettava toiminnan tukirahoitus, jonka osuus kokonaisuudesta on yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen tuntuvasti heikentynyt. Oleellisena osana liiton taloutta on Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtion toiminta-avustus, jota toimintavuodelle 2016 on arvioitu (vuonna 2015, ). Liiton kirjanpitoa hoitaa ulkopuolinen tilitoimisto. Talouden päivittäinen seuranta, sisältäen perinnän ja kassavirran valvonnan, kuuluu toimitusjohtajan toimenkuvaan. Liiton tilintarkastajana toimii KHT Bengt Nyholm ja toiminnantarkastajana Seppo Tarkkonen.

6 6 2.6 Markkinointi ja viestintä Jäsentiedottamisen päämediana toimii aktiivisesti kehittyvä www-sivusto Liiton www-sivuja hyödynnetään entistä tehokkaammin jäsenseuroille kohdistettujen palveluiden tarjonnassa. Liiton oman koulutus- ja muun tuote- ja palvelutarjonnan lisäksi jäsenseuroilla on mahdollisuus hyödyntää liiton yhteistyökumppaneiden tarjoamia tuotteita ja palveluita. 2.7 Kansainvälinen toiminta Kansainvälisten yhteistyösuhteiden ylläpitämiseksi ja luomiseksi liiton puheenjohtaja osallistuu vuosittain Euroopan Karateliiton (EKF) ja Maailman Karateliiton (WKF) kongresseihin. Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa tehtävää yhteistyötä edistetään Nordic Karate Federationin kautta, ensisijaisesti kansainvälisten kilpailujen yhteyteen järjestetyillä puheenjohtajatapaamisilla. Merkkinä kansainvälisestä arvostuksesta on Suomen Karateliitolla edustaja Maailman Karateliiton (WKF) sekä Euroopan Karateliiton (EKF) hallituksessa. Kansainvälisiä tuomareita liitolla on kaksi, joilla on Euroopan ja Maailman (EKF / WKF) Karateliiton tuomarilisenssit. 2.8 Tiedotus Karateliiton tiedotustoiminta edistää ja kehittää karaten näkyvyyttä ja tunnettavuutta yhteistyössä Karateliiton toimihenkilöiden, valiokuntien ja työryhmien kanssa. Karateliiton sisäinen tiedotus toteutuu liiton uusien www-sivujen ja uudistetun sähköisen jäsenlehden kautta. Karateliitto tiedottaa myös säännöllisesti sähköpostitse jäsenseuroja. Ulkoisen tiedotuksen tueksi Karateliitolla on käytössä E-Press palvelu. Palvelun kautta avautuu, monipuolinen kanava tiedottaa lajeistamme urheilutoimittajille ja muiden alojen medialle. Karaten näkyvyys kilpalajina tuodaan mahdollisuuksien mukaan esille myös suoralla video-streamauksella kevään SM-kisoista. Sen lisäksi hyödynnetään liiton Facebook - sivuja mahdollisuuksien mukaan eri kansainvälisten kisojen yhteydessä päivittämällä sivuja reaaliajassa tapahtuman yhteydessä. Tiedotuksen tukena toimivat myös liiton facebook-sivut.

7 7 2.9 Ehdollepanotoimikunta Ehdollepanotoimikunnan tehtävänä on tehdä Karateliiton sääntömääräiseen liittokokoukseen esitys erovuoroisten hallituksen jäsenten sekä puheenjohtajiston tilalle valittavista henkilöistä. Ehdotusta tehtäessä tulee ehdollepanotoimikunnan pyrkiä siihen, että hallituksessa on riittävässä määrin edustettuina molemmat sukupuolet, eri ikäryhmät, maan eri osat ja strateginen, monipuolinen järjestö- ja liikuntaosaaminen. 3. Harrasteliikunta 3.1 Seuratoiminta Seuratoimintavaliokunnan keskeinen tehtävä on tukea jäsenseuroja laadukkaan nuoriso-, seura- ja valmennustoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä karateliiton strategian linjassa. Painopisteenä on laadukkaan harrastetoiminnan tukeminen. Tavoitteena on yhteisten pelisääntöjen noudattaminen kaikissa jäsenseuroissa, jotka vastaavat VALO:n Nuori Suomi toiminnan periaatteita. Toimintaa tuetaan alueille, jotta tavoitetaan yhä useampi jäsenseura ja harrastaja mukaan järjestelmälliseen toimintaan. Vuoden 2016 tavoitteena on kehittää koulutustoimintaa sekä tuoda uusia yhteistyömuotoja seurojen ja lajiliiton välille. 3.2 Urheilutoimenjohtaja työtehtävät osana seuratoimintavaliokunnan toimintaa - osallistuu valiokunnan järjestämien tapahtumien toteuttamiseen valmennuksen ja ohjauksen osalta (mm. kesäleiri juniori-ikäisille) - koordinoi edustusurheilijoiden osallistumisen tapahtumissa urheilusopimusten puitteissa. - osallistuu Nuoren Suomen (VALO) järjestämiin nuorisoverkoston tapaamisiin ja hoitaa siellä esille tulevien tiedotettavien asioiden eteenpäin toimittamisesta - urheilijan polun jalkauttaminen31.2 Seuratoimintavaliokunnan tehtävät - tapahtumien organisoiminen yhteistoiminnassa lajipäällikön kanssa - tuottaa ja ylläpitää työkaluja ja materiaaleja seurojen käyttöön - järjestää lajiliiton Sinettitapaamisen sekä osallistuu Nuoren Suomen (VALO) järjestämään Sinettiseminaariin - markkinoi nuorisotoimintaan liittyviä asioita - osallistuu jäsenseurojen seuratukihakemuksien käsittelyyn - tekee yhteistyötä seurojen kanssa - tekee yhteistyötä taido- ja Ju-Jutsuliiton kanssa lasten ja nuorten tapahtumien ja sinettitoiminnan osalta - vastaa nuorisotoimintaa koskevien asioiden yhteydenottoihin - tekee yhteistyötä koulutustyöryhmän kanssa lasten ja nuorten karaten edistämiseksi järjestettävän koulutustarjonnan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa - toimii asiantuntijana seuroihin päin sinettiasioissa, osallistuu sinettiseurojen auditointiprosessiin ja sinetistä kiinnostuneiden seurojen ohjeistamiseen

8 8 - Karateliiton alaiset lasten ja nuorten liikunnan kehitystoimet yhdessä Nuoren Suomen (VALO) ja muiden lasten ja nuorten liikuntaa edistävien tahojen kanssa - toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen valmistelu nuorisotoiminnan osalta - Urheilijan polun jalkauttaminen yhteistoiminnassa valmennuksen kanssa 3.3 Järjestötoiminta Seuratoimintavaliokunnan tehtävä on tukea karateliiton jäsenseurojen nuorisotoimintaa, seuratoimintaa ja nuorisovalmennustoiminnan osaamista. Valiokunta kehittää toimintatapamalleja sekä tuottaa materiaalia seurojen tarpeisiin, kuten esimerkiksi passeja. 3.4 Sinettiseuratoiminnalla (Nuori Suomi) on keskeinen rooli valiokunnassa. Sinettiseuratoimintaa toteutetaan VALO:n ohjeistuksen mukaisesti. Keväällä ja syksyllä 2016 auditoidaan eri suunnitelman mukaan sinettiseuroja eri koulutustapahtumien yhteydessä. Vuoden 2016 aikana järjestettävät sinettitapaamiset: perinteinen karateliiton Sinettitapaaminen maaliskuussa, sekä Nuoren Suomen järjestämä valtakunnallinen tapahtuma lokakuussa, joka on avoin sinettiseuroille. 3.5 Aluetoiminta Aluetoiminnan kehittäminen jatkuu strategian linjassa. Toiminta jatkuu tukemalla eripuolilla Suomea olevia seuroja ja kollegioita aluetoiminnan konseptin kautta. Karateliitto käynnistää vuonna 2016 aikana kaksi hakua, jolla liitto hakee alueellisia yhteistyökumppaneita. Hankemuodot: - Kilpailun järjestäminen - Koulutuksen järjestäminen - Uuden ryhmän perustaminen tai jo toiminnassa olevan ryhmän toiminnan kehittäminen - Alueellisen leiritoiminnan tai olemassa olevan leiritoiminnan kehittäminen Tavoitteena on tarjota laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle, ennen kaikkea lapsille ja nuorille, kohtuukustannuksin. 3.6 Koulutustoiminta Koulutustoiminnan toteuttaminen on seuratoimintavaliokunnan yksi keskeinen tehtävä vuonna Keväällä aloitetaan koulutusjärjestelmän mukaiset I-II -tason koulutukset ja syksyllä jatketaan II-tasoa. Valiokunta toteuttaa lisäksi yhdessä alueellisen toiminnan osana I-tason koulutusta halukkaille seuroille heidän alueellaan.

9 9 3.7 Harrastetoiminta Valtakunnallisten pääleirien ja tapahtumien järjestämisessä lapsille ja nuorille on harrasteliikunnan edistämisen yksi päätavoite. Nuorisotapahtumien merkitys sosiaalisina kokoontumisina, lajin ja sen perinteiden opetuksen ohella, on erityisen tärkeä teini-ikäisten ikäluokissa vuotiaille harrastajille tarkoitettu lajileiri järjestetään touko- tai kesäkuussa 2016 sekä nuorille vuotiaille on oma leirinsä. Mukana järjestelyissä on nuorten maajoukkue sekä muut liiton edustusryhmät. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kilpailutoimintaa luomalla heille uusia innostuksen kohteita. Tavoite on luoda toimintakulttuuria, joka parantaa seurojen mahdollisuuksia pitää nuoret lajin parissa. Karateliitto tukee kilpailuja mm taloudellisin ja koulutuksellisin kannustimin. 3.8 Tuomaritoiminta Vuonna 2016 tavoitteena on uuden EM-tuomarilisenssin suorittaminen. Kansallisella tasolla pyritään saamaan 5 uutta A-lisenssiä ja 5 uutta B-lisenssiä omaavaa tuomaria. Vuoden aikana huomioidaan ansioituneita ja pitkänlinjan tuomareita heidän ansiokkaasta ja monivuotisesta työstään Suomen Karaten eteen tuomareina. Lisäksi palkitaan vuoden tuomaritulokas. Huomionosoitukset jaetaan SM-kilpailujen yhteydessä. Vuonna 2016 varainhankintaa tuomaritoimintaryhmä tekee järjestämällä tuomaripäivät ja tuomarikursseja sekä myymällä tuomarikravattia. 3.9 Kansallinen tuomaritoiminta Tuomaritoimintaryhmä nimeää Karateliiton alaisiin kilpailuihin ylituomarin, joka kutsuu tuomarit kilpailuun.

10 Kansainvälinen tuomaritoiminta Tuomariyhteistyötä Viron Karateliiton kanssa jatketaan vuonna Lisäksi tuomariyhteistyötä jatketaan Pohjoismaiden kanssa. Suomen tuomareita on käynyt aktiivisesti Ruotsissa ja Tanskassa tuomaroimassa. Suomen Karateliitto lähettää tuomareita seuraaviin kansainvälisiin kilpailuihin vuonna 2016: - Tallinnin Bulldog Cup (4) - Nuorten EM (3) - Ruotsin Katapokalen (2) - Swedish Open (1) - PM-kilpailut (5) - EM (2) - Tallinnan Budo Cup (2) - Alue EM-kilpailu ja EKF-tuomarikurssi (1) - MM (2) Lisäksi lähialueen ulkomaankilpailuihin kannustetaan lähtemään omakustanteisesti Tuomarikoulutus Kansallisen tason tuomareille tarjotaan yksi laaja tuomarikoulutus vuonna 2016; tuomaripäivät järjestetään syksyllä Aluetuomarikursseja tullaan järjestämään tarvittaessa uusille tuomareille. Tarpeen mukaan järjestetään sääntöluentoja seuroissa sekä yhteistyössä maajoukkueen kanssa kilpailijoille. EKF-tuomarikurssille lähetetään yksi henkilö. 4.0Valmennustoiminta 4.1 Yleistä Suomen Karateliiton valmennustoiminnasta vastaa kilpaurheiluvaliokunnan alainen maajoukkuevalmennusryhmä, jonka yhtenä jäsenenä toimii Karateliiton päätoiminen urheilutoimenjohtaja. Valmennustyöryhmän jäsenet nimeää Karateliiton hallitus työryhmän puheenjohtajan esityksestä. Käytännön valmennustyöstä vastaavat vastuuvalmentajat ja vuoden 2016 alusta myös Nuorten Olympiavalmentaja (NOV) yhdessä urheilutoimenjohtajan kanssa.

11 11 Valmennuksen tehtävänä on edustusurheilijoiden valmentaminen, ohjaus sekä viimeistely arvokilpailuihin. Keskeisiin tehtäviin kuuluu myös yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien ja karateliiton välillä. Valmennustoiminta kattaa maajoukkueurheilijoiden sekä nuorten haastajaryhmien leiritykset sekä aluetoiminnan, lisäksi valmentajat tukevat urheilijoita yksilötasolla. Maajoukkuevalmennusryhmän tehtävänä on vastata liiton valmennustoiminnan linjausten suunnittelusta sekä valmennuksellisen toiminnan ohella luoda edellytyksiä vahvistaa kansallisen ja alueellisen kilpa-valmennusosaamisen kehittymistä. Antidopingtoiminta, ja antidopingsääntöjen muutosten välittäminen edustusurheilijoille, on merkittävässä roolissa valmennustyöryhmän työssä. Maajoukkuevalmennusryhmän keskeisimmät tehtävät - Liiton huippu-urheilun kehittäminen - maajoukkueen kokoaminen - Vastata liiton valmennustoiminnan linjoista ja pitkäaikaisesta suunnittelusta - Edustusurheilijoiden viimeistely edustustehtäviin - lupaavien nuorten maanlaajuinen kartoitus ja tavoitteelliseen harjoitteluun sitouttaminen sekä toiminnan organisointi. - Karaten kilpavalmennuksen ja valmentajien tason nostaminen sekä seuravalmennuksen kehittäminen yhdessä nuoriso-, koulutus- ja tuomarityöryhmien kanssa. - Vastata liiton koulutusjärjestelmän toteutumisesta valmennuksen osalta yhdessä kilpaurheilu ja seuratoimintavaliokunnan sekä muiden kamppailulajiliittojen kanssa. - Tuottaa lajikohtaisen kilpavalmennuskoulutuksen sisältö ja valmennustietouden välittäminen seura- ja henkilökohtaisille valmentajille yhdessä koulutustyöryhmän kanssa. - Järjestää ja organisoida harjoitus- ja kilpailuleirejä. - Kehittää sekä ylläpitää aluetoimintaa. 4.2 Valmennustoiminnan lähiajan tavoitteet Suomen Karateliiton maajoukkueen tavoite on kansainvälinen menestys karaten arvokisoissa. Aikuisten valmennuksen kauden päätapahtumat ovat toukokuussa Ranskassa käytävät EM-kilpailut ja lokakuussa Itävallassa käytävät MM-kilpailut. Nuorien aikuisten ohjelmassa tulee olemaan myös alle 21- vuotiaiden EM kilpailut helmikuussa Kyproksella. Aikuisten ikäluokassa nimetään maajoukkueurheilijat ja haastajat. Nuorten valmennuksen päätavoite on mahdollistaa nuorten urheilijoiden kehitys siten, että heille kasvaa riittävät henkiset ja fyysiset valmiudet kehittyä tulevina vuosina aikuisiksi huippu-urheilijoiksi. Nuorten kilpailulliset päätavoitteet ovat U16 (14-15v) ja U18 (16-17v) EM-kilpailut Kyproksella. Nuorten ikäluokissa nimetään nuorten maajoukkue ja haastajaryhmät ikäluokittain (U14,U16,U18)

12 Tavoitteita tukevat leiritykset ja muu harjoittelu Kotimaan leirit tullaan järjestämään pääasiallisesti yhteistyössä Karateliiton yhteistyökumppanin Pajulahden urheiluopiston kanssa. Leiritykset järjestetään pääsääntöisesti samanaikaisesti sekä aikuisilla että nuorilla. Vuodeksi 2016 on suunniteltu seitsemän urheiluopistoleiriä. Leireille kutsutaan myös Viron ja muiden lähimaiden maajoukkueita. Myös ulkomaan leirityksiä jatketaan, jotta pystytään varmistamaan maajoukkueurheilijoille riittävän kovatasoisia harjoitusvastustajia. Leirien lisäksi Suomen Karateliitto järjestää alueharjoituksia. Urheilijat saavat tukea vastuuvalmentajilta aina tarvittaessa. Tuki käsittää esim. avun henkilökohtaisten suunnitelmien/harjoitteiden laadinnassa. Urheilutoimenjohtajan, NOV-valmentajan, vastuuvalmentajien sekä urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä jatketaan ja kehitetään. Maajoukkueleirit 2016 Tammikuu Pajulahti Helmikuu Pajulahti Huhtikuu Pajulahti Toukokuu Pajulahti Syyskuu Pajulahti Lokakuu Pajulahti Marraskuu Pajulahti Kansainväliset leirit 2016 Tammikuu Itävalta Tammikuu Oslo Maaliskuu Turkki Toukokuu Tanska Heinäkuu Belgia Elokuu Viro Elokuu Unkari Kansainväliset leirit tarkentuvat myöhemmin 4.4 Muu valmennuksellinen toiminta Valmennusryhmien voima- ja nopeustestausta kehitetään. Testaustoiminnalla pyritään kartoittamaan urheilijan henkilökohtaiset vahvuudet / heikkoudet ja hyödyntämään tietoja valmennussuunnittelussa. Fysioterapeuttisia palveluita / luentoja urheilijoille hankitaan maajoukkueleirille palveluntuottajan kanssa sovitun mukaisesti. Yhteistyötä psyykkisen valmennuksen asiatuntijan kanssa jatketaan myös vuonna 2016.

13 Valmennusryhmät Suomen Karateliitolla on omat valmennusryhmänsä kumitessa (ottelu) ja katassa (liikesarja). Maajoukkuevalmennusryhmä yhdessä vastuu- ja aluevalmentajien kanssa keskittyy toiminnassaan valmentamaan huippu-urheiluun tähtääviä aikuisia ja nuoria. Koska nuorin kilpailuluokka on U16 (14 15 vuotiaat), kartoitetaan nykyään toimintaan mukaan myös alle 14-vuotiaita urheilijoita. U14 ( vuotiaat) mukaan ottaminen on osa kestävän valmennusjärjestelmän kehittämistä. Nuorten maajoukkueen ja haastajatyhmän tavoitteena on urheilija-asenteen ja elämäntavan omaksuminen sekä kasvattaa henkisiä ja fyysisiä valmiuksia kasvaa tulevaksi aikuiseksi huippu-urheilijaksi. 4.6 Urheilijoiden valinta valmennusryhmiin, maajoukkueeseen ja arvokisoihin Valmennusryhmiin, maajoukkueeseen ja arvokilpailuihin valitsemisen kriteereinä ovat: a) urheilijan valmentautuminen on sitoutunutta, suunnitelmallista ja tavoitteellista b) urheilijan menestys näyttökilpailuissa on riittävä c) karatehuippu-urheilijan yleiset kriteerit täyttyvät: valmentautumisessa ja kaikessa tekemisessä on ammattimainen ote harjoitteluasenne ja motivaatio ovat tasapainossa tavoitteiden kanssa urheilijalla on osaava ja motivoitunut henkilökohtainen valmentaja urheilija huomioi työn/opiskelun vaatimukset harjoittelussaan harjoitteluolosuhteet myös leirityksen ulkopuolella ovat riittävät Suomen Karateliiton valmennussopimusmalli edellyttää kaikilta liiton tukemilta urheilijoilta sitoutumista a) leirityksiin, b) nimettyihin kilpailuihin ja c) liiton Antidoping, kilpailu- ja eettisiin sääntöihin, sekä yhdessä määriteltyihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Sitoutumisensa jokainen tuettu urheilija varmentaa allekirjoittamallaan urheilijasopimuksella. 4.7 Kauden kilpailutoiminta Aikuisilla vuoden 2016 tärkeimmät arvokilpailut ovat luonnollisesti Ranskassa toukokuussa järjestettävät EM-kilpailut sekä lokakuussa Itävallassa järjestettävät MM-kilpailut. Myös karaten maailman liiga, Kansainvälisen karateliiton WKF:n organisoima Karate1 Premier League kilpailusarja on aikuisten maajoukkueen ohjelmassa. Lisäksi ohjelmassa on PM-kilpailut Tanskassa sekä erimaiden avoimet kilpailut sekä GP-sarjan kilpailut Keski-Euroopassa. Nuorilla vuoden 2016 päätavoite on Kyproksen EM-kilpailussa. Nuorten ohjelmassa ovat myös PM-kilpailut Tanskassa sekä erimaiden avoimet kilpailut sekä GP-sarjan kilpailut Keski-Euroopassa.

14 Kilpailukalenteri 2016 tammi, Tawastia Open, Hämeenlinna tammi, International Open of Arles, Ranska tammi, Karate 1 Paris Open tammi, Dubai Open tammi, EDU-Cup, Tallinna , NEM Limassol, Kypros helmi, Ishoj cup, Tanska helmi, Estonia Open maalis, Swedish Katatrophy maalis, Karate1 Dutch Open , Swedish Open , SM-kilpailut Tampere 9.4, PM-kilpailut Åalborg, Tanska , EM-kilpailut Montpellier, Ranska kesä, Aluejoukkueiden EM, Pariisi kesä/heinä, Karate1 Youth World Cup, Kroatia syys, Karate1 Istanbul Open syys, Finnish Open, Tampere syys, Karate 1 German Open loka, EuroGrand Prix, Tsekki loka, Banzai Cup, Saksa , MM-kilpailut Linz, Itävalta Kilpailukalenteri varmistuu myöhemmin 4.9 Urheiluakatemiat Urheiluakatemiat ovat tärkeä osa suomalaista karatevalmennusjärjestelmää. Akatemiat mahdollistavat opiskelun sekä tehokkaan lajiharjoittelun joustavan yhdistämisen. Akatemia tarjoaa nuorelle urheilijalle harjoitusolosuhteet ja toimintaympäristön, jotka mahdollistavat kansainvälisen kilpailumenestyksen edellyttämät harjoittelun. Suomen Karateliitolla on tavoitteena palkata NOVvalmentaja vuoden 2016 alusta. Valmentajan sijoituspaikkana tulee olemaan Turun seudun urheiluakatemia. Valmentajan palkkaaminen edellyttää OK:n tukea palkkaukselle. Suomen karateliitolla on yhteistyötä myös Satakunnan, pääkaupunkiseudun ja Päijät- Hämeen urheiluakatemioiden kanssa. Lisäksi Suomen Karateliitto tekee tiivistä yhteystyötä myös puolustusvoimien urheilukoulun kanssa.

15 Kilpailujen järjestely Kilpaurheiluvaliokunnan alaisuudessa toimivan kilpailujenjärjestelytyöryhmän päätehtävät ovat: vastata liiton järjestämien kilpailujen läpiviemisestä yhdessä liiton toimiston kanssa vastata liiton järjestämien kilpailujen ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta sekä tulospalvelusta, yhdessä liiton tiedotustyöryhmän kanssa vastata liiton kilpailutoiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä kilpaurheiluvaliokunnan kanssa vastata liiton koulutusjärjestelmän toteutumisesta toimitsijoiden osalta vastata kilpailujärjestämistietouden jakamisesta tarvittaessa toimia yhteystyössä muiden valiokuntien sekä työryhmien kanssa, jotta päällekkäiset tapahtumat sisällöllisesti ja ajallisesti vältettäisiin Kilpailut 2016 Vuonna 2016 karateliitto organisoi seuraavat kilpailut: - SM-viikonloppu Tampereella maaliskuussa - Finnish Open Cup Tampereella syyskuussa - Maaottelu Viro-Suomi, Tampereella lokakuussa. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Painiliitto ry:n kanssa. SM kilpailut järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana. Näin saadaan lisää näkyvyyttä ja vähennettyä kuormitusta toimitsija- ja tuomarivoimavaroista. 5. Suomen Karateliitto ry:n strategia YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Missio Suomen Karateliitto on Suomalaisen karaten yhdistävä voima. Rytminvaihdos, innostava tulevaisuus, kumppanuus ja yhdessä tekeminen Johdanto Rytminvaihdoksella innostavaan tulevaisuuteen Strategia on tarkoitettu kaikille karateliiton toiminnassa mukana oleville jäsenseuroille. Strategian kuvaamilla valinnoilla toteutetaan Suomen Karateliiton visiota Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Strategia vaikuttaa laajasti koko Suomalaiseen karateyhteisöön ja sen kumppaneihin.

16 16 Yhteinen tekeminen on kilpailuetumme Toimintaympäristön muutos haastaa jäsenseurat tiivistämään yhteistyötään. Karateliitto haluaa olla karateharrastusta ja -urheilua toteuttavia tahoja yhdistävä voima. Strategiassa painotetaan valintojen ja tavoitteiden toteuttamista yhdessä sidosryhmien, kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Strategia haastaa kumppanimme osa-optimoinneista ja seurakohtaisista valinnoista yhteiseen strategiseen näkyyn sekä laajempiin ja vaikuttavampiin kokonaisuuksiin. Yhdessä tekeminen on karaten etu, jolla varmistetaan koko yhteisön ja sen eri toimijoiden elinvoimaisuus haasteellisen tulevaisuuden edessä. Tulokset ratkaisevat Strategia ohjaa kehittämistä karateliitossa ja on tarkoitettu kohdentamaan voimavaroja karateliitossa yhteisesti sovittujen päämäärien saavuttamiseksi. Strategia tähtää paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen ja eritoten nousujohteisuuteen, jotta suomalainen karate olisi varteenotettava toimija kansallisesti sekä kansainvälisesti. Tavoite on luoda positiivista energiaa, jotta harrastajista kasvaa kansallisia sekä kansainvälisiä toimijoita pitkällä aikavälillä. Toiminnan tuloksia mitataan strategiaportaittain. Arvopohja Työmme lähtökohtana on tukea monipuolista ja laadukasta harrastamista karateliiton jäsenseuroissa lapsesta aikuisikään asti. Tässä onnistuessamme saadaan yhteiskuntaan kasvatettua vastuuntuntoinen, toiset huomioiva sekä liikunnallisen elämänasenteen omaava terve ihminen. Toiminnan laadun parantamisen edellytyksenä on seuratyöhön sitoutuneet ihmiset. Seuroilla on oltava tarpeeksi ohjaamiseen sitoutuneita, motivoituneita sekä vastuuntuntoisia ohjaajia. Tavoite on luoda yksinkertaisin toimenpitein enemmän valmennusosaamista niin kilpailu- kuin harrastustoiminnan tukemiseksi. Nykytilan analyysi Karateliitto loi vuoden 2013 alussa perustan uudelle strategialle kehittämällä organisaatiotaan valtakunnallisen liikuntakentän mukaiseksi. Karateliiton ja sen valiokuntien organisoituminen perustuu valintojen ja jäsenjärjestöille tarjottavien yhteisten toimintojen ja toimintatapojen toteuttamiseen. Yhdessä tekeminen menestystekijänä Haluamme olla kamppailuliikuntaa ja -urheilua toteuttavia tahoja yhdistävä voima. Strategiassa painotetaan valintojen ja tavoitteiden toteuttamista yhdessä sidosryhmien, kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Yhdessä tekeminen on keino, jolla varmistetaan koko yhteisön ja sen eri toimijoiden elinvoimaisuus haasteellisen tulevaisuuden edessä. Kumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, VALO ry, yhteistyö lajiliitot, jäsenseurat, maajoukkueurheilijat ja valmentajat.

17 17 Valinnat vision toteuttamisessa Arvostus ja resurssit Arvostuksen saaminen ja resurssien turvaaminen edellyttävät koko yhteisöltä vahvaa kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista sekä aktiivista vastuunottoa eettisissä kysymyksissä. Karateliiton eri lajit kilpaurheiluna, harrastuksena, itsepuolustustaidon tai fyysisen kunnon kohottajana eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne pitää pystyä näkemään jopa toisiaan tukevina muotoina, tyylisuuntarajoista riippumatta. Suomen Karateliitto STRATEGIA Menestyvä seuratoiminta ja urheilu Hyvällä johtamisella, laadukkaalla toiminnalla sekä seurojen kumppanien kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja jakamisella jokainen osapuoli saa enemmän aikaan. Laadukkaasti toteutettu urheilu mahdollistaa sekä huippu-urheilijan uran että koko elämänkulun kestävän liikunnallisen elämäntavan. Suomalainen huippu-urheilu kehittyy ja menestyy, jos lasten ja nuorten urheilullinen elämäntapa vahvistuu nykyisestä. (VALO ry, 2013) Tavoitteena on rakentaa systemaattisella kehitys- ja yhteistyöllä urheilijoiden, tuomareiden, toimitsijoiden ja liikuntaharrastajien hyvinvointiin keskittyvää toimintaa yhteistyössä seurojen ja valiokuntien kesken. Tässä kollegioiden ja seuratoimijoiden rooli on avaintekijänä. Yhdistävät palvelut yhteisön sisäisenä valintana Yhteiset palvelut ovat yhteisön merkittävä yhteisöllisyyttä lisäävä voima. Tavoitteena on koordinoida ja keskittää palveluja, strategisesti tärkeillä, muun muassa seuratoimijoiden arkea helpottavilla palveluilla. Strategian toteuttamisen päälinjat Strategian pitkän aikavälin näky on vuoteen Strategian toteutuksen seurantaa ja arviointia tehdään strategiakauden aikana valintojen ja toimenpiteiden yhteydessä kuvattujen mittareiden pohjalta. Organisoitumisen osalta on valmius muutoksiin strategiakauden jälkeen valintojen, tavoitteiden ja niiden toteutumisen arvioinnin tulosten pohjalta. Toimintaympäristö haastaa muutokseen Vision toteutuminen edellyttää koko karatekentän toimintakulttuurin, työnjakojen ja roolitusten uudistamista. Rakenteiden ja toimintatapojen muutoksen toisessa vaiheessa rakennetaan yhdessä seurojen, aluetoimintojen ja muiden kumppaneiden kanssa uusi tiiviisiin kumppanuuksiin rakentuva toimintatapa. Tällöin nostetaan jokaisen mukaan lähtevän tahon osaamista ja päätetään vaikuttavuutta sekä tehokkuutta lisäävistä rooleista ja työnjaosta. (Lähde:Valon strategia , yhteinen tekeminen on kilpailuetumme)

18 18 6. Taido 6.1 Organisaatio Suomen Taido on osa Suomen Karateliitto ry:tä, ja toimii kaikkien suomalaisten taidoseurojen yhdyssiteenä sekä lajin edunvalvojana Suomessa. Suomen Taidon ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenseurojen edustajista koostuva puheenjohtajapäivä. Puheenjohtajapäivässä äänioikeus on kaikilla Suomen Karateliittoon kuuluvilla taidoseuroilla. Puheenjohtajapäivillä käsitellään Karateliiton vuosikokouksia varten laaditut toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset ja talousarviot sekä valitaan edustaja Suomen Karateliiton hallitukseen. Puheenjohtajapäivät Johtoryhmä Suomen Taidon johtoryhmä vastaa taidon strategian toteuttamisesta sekä taidon viestintä- ja seurapalvelujen ja lajipalvelujen tuottamisesta Suomen Karateliitossa. Johtoryhmä kehittää taidotoimintaa, ja johtaa taidon valiokuntia ja taloutta. Suomen Taido rahoittaa toimintaansa pääasiassa osallistumismaksuilla, materiaalinvälityksellä, yhteistyösopimuksilla, lisensseillä ja jäsenmaksuilla. Johtoryhmä toimii Suomen Karateliitossa taidon lajipäällikön työnjohdollisena esimiehenä. Johtoryhmä valitaan puheenjohtajapäivässä. Johtoryhmän muodostavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja sekä 4 8 jäsentä. Johtoryhmän jäsenistä kolmannes on vuosittain erovuorossa. Kausi alkaa aina kalenterivuoden alusta. Suomen Taidolla on yksi edustaja Suomen Karateliiton hallituksessa ja yksi liiton johtoryhmässä. Lajipäällikkö Suomen Karateliiton taidon lajipäällikkö palvelee ja tukee jäsenjärjestöjä sekä paikallista taidotoimintaa. Tehtäviin kuuluu lajin nuorisotyön kehittäminen, lajileirien ja -koulutusten suunnittelu, taidon markkinointi ja tunnettuuden lisääminen, kamppailulajien yhteiset hankkeet, kansainvälisten suhteiden ylläpito, arvokilpailuyhteistyö, taloudenhoito ja talousseuranta, yhteydenpito eri sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin, lajimateriaalien välitys ja taidotapahtumien järjestäminen. Taido kuuluu myös kamppailulajien muodostamaan yhteistyöryhmään, jossa lajipäällikkö toimii. Muutamien vuosien koulutusyhteistyöstä saatujen kokemusten innoittamana yhteistyötä on laajennettu nuorisopalveluihin ja hankkeisiin. Lisääntynyt yhteistyö on synnyttänyt uudenlaista yhdessä tekemistä. Taido on vuositasolla mukana 5 8 yhteistyöprojektissa. Yhteistyön myötä työntekijät saavat myös erittäin hyödyllistä kollegiaalista tukea. Kamppailulajien yhteiset palaverit 2 4 krt/kk

19 19 Valiokunnat ja työryhmät Luottamushenkilöorganisaation muodostavat johtoryhmän lisäksi valiokunnat ja työryhmät. Valiokuntia on kaksi: viestintä- ja seurapalvelut sekä lajipalvelut. Suomen Taido järjestää vuosittain keväällä valiokuntapäivät, joissa on sekä valiokuntien yhteisiä osuuksia että valiokunta- ja tiimityöskentelyä Valiokuntapäivät Seurat Kaikki taidoseurat kuuluvat Suomen Karateliittoon. Taidoseurojen määrää kasvatetaan aktiivisesti ja pienempien seurojen toimintaa tuetaan lajipäällikön seurakäynnein ja tarvittavin keinoin toiminnan ylläpitämiseksi. Strategian mukaisena tavoitteena on innostaa ja kannustaa seuroja löytämään uusia toimintaympäristöjä perinteisen seuratoiminnan lisäksi. Strategia Taidon strategia vuosille antaa suunnan tavoitteille ja toiminnalle sekä taloudellisille panostuksille. Strategia ohjaa koko toimintaa organisaation kaikilla tasoilla. Strategiakaudella tavoitteena on, että lajin toimintaa leimaa innovatiivisuus, läpinäkyvyys ja osallistuminen. Painopistealueiksi on määritetty seuraavat: - sitoutuminen junioritoimintaan kaikilla toiminnan tasoilla sekä junioriohjaajien arvostuksen nosto - taidon aloittaminen ja harrastuksen jatkaminen - koulutustoiminta osaavampia opettajia ja laadukkaampaa taidoa - markkinointi, viestintä, näkyvyys oikeat viestintäkanavat oikeissa paikoissa liittoja seuratasolla. Suomen Taido mahdollistaa Suomessa laadukkaan ja kansainvälisesti yhtenäisen taidon harrastaminen läpi elämän. Toiminnassa kiinnitetään huomiota eettisten arvojen toteutumiseen. Toimintavuonna kehitetään ja arvioidaan taidon dopinginvastaista työtä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Suomen Taido noudattaa Suomen Karateliiton antidoping-ohjelmaa. Seuraavan strategiakauden ( ) suuntaviivat laaditaan vuonna 2016.

20 Viestintä ja seurapalvelut Tiedotus, viestintä ja markkinointi Viestintäkanavat ja tehtävät Suomen Taidon viestintä- ja seurapalveluiden tehtävänä on tukea taidoseurojen markkinointia ja viestintää paikallistasolla sekä lisätä sitä kautta lajin tunnettuutta valtakunnallisesti. Yhteinen visiomme on, että taido on lajina yleisesti tunnettu kamppailulaji ja varteenotettava vaihtoehto muiden liikuntaharrastusten rinnalla. Pääkohderyhmämme ovat lapset ja nuoret aikuiset. Vision toteuttajia ovat taidon lajipäällikön johdolla tiedotus- ja markkinointivastaava yhdessä paikallisten taidotoimijoiden kanssa. Tärkeimmistä tapahtumista laaditaan lehdistötiedotteet, jotka lähetetään epressipalvelun kautta valtakunnallisiin ja alueellisiin tiedotusvälineisiin sekä seurojen käyttöön. Lajipäällikkö tiedottaa seuroja ajankohtaisista aiheista kuten kilpailuista, tapahtumista, koulutuksista, avustuksista ja seuratuesta. Viestintään käytetään Suomen Taidon sivustoa, Kamae-blogia, Facebookia sekä Twitteriä. Lajipäällikön työstä noin 20 % menee tiedotukseen, lajin näkyvyyden lisäämiseen sekä markkinointiin. Näkyvyyttä lähdetään tavoittelemaan myös SM-viikosta , jonne osallistutaan järjestämällä yksi cup-kilpailuista tapahtumassa. Yhteisestä tapahtumasta on mahdollista saada lisävoimaa. Tulevaisuudessa pääsemme varmasti myös rakentamaan kumppanuuksia yhdessä vaikuttavammin. Olemme saaneet Ylen mukaan jo esikartoitusvaiheessa. Verkkosivustonuudistus ja Taidokan polku videot Vuonna 2016 rakennetaan taidolle uudet web-sivut, ja jatketaan sähköistä markkinointia eri kanavissa. Vuoden aikana tuotetaan kolme noin minuutin mittaista videota, jotka kuvaavat taidokan polkua kolmessa eri vaiheessa: Taido Kids (kuvataan Suurella Budoleirillä), Nuoret taidokat (kuvataan leirin tai koulutuksen yhteydessä) ja Aikuisten taido (kuvataan cup-kilpailussa). Näillä toimenpiteillä tuetaan ja autetaan seuroja kehittämään omaa viestintäänsä. Markkinoinnissa myydään innostavia taidotarinoita valtakunnallisiin tiedotusvälineisiin sekä hyödynnetään Japanissa elokuussa 2017 järjestettäviä lajin MM-kilpailuja. Yhteistyökumppanuuksien kautta hankitaan medianäkyvyyttä.

21 21 Seurapalvelut Seurojen tarpeita kartoitetaan muun muassa puheenjohtajapäivässä ja seuratoiminnan koulutuksessa. Seuroja tuetaan tuottamalla uusia malleja taidon aloittamiseen ja harrastuksen jatkamiseen. Uusia malleja tuotetaan projektiryhmissä. Seuratoiminnan koulutuksessa perehdytään yhdistyksen arjen pyörittämiseen, markkinointiin ja viestintään sekä annetaan virikkeitä oman seuran toiminnan kehittämiseen. Vuonna 2016 seuroja rohkaistaan erityisesti aloittamaan core-kursseja ja harjoitusryhmiä uusissa toimintaympäristöissä kuten kansalais- ja työväenopistoissa. Jäsenhankinta tulee olla kaikkien seurojen toiminnan keskiössä. Seuratoiminnan opasta päivitetään vuonna Seuratoiminnan koulutus Lajipäällikkö neuvoo yhdessä kilpailuvastaavan kanssa seuroja kilpailujen järjestämisessä. Seurojen toimintaa tuetaan lajipäällikön ja johtoryhmän jäsenten seurakäynnein. Tavoitteena on perustaa näytösryhmä vapaaehtoisista taidokoista. Materiaalinvälitys Materiaalivastaavan tehtävänä on varmistaa taidon harrastajille pääasiassa harjoitteluun tarvittavien perustuotteiden saanti (kurssipuvut, taidogit, hakamat, vyöt, passit). Lisäksi suunnitellaan ja hankitaan myyntiin erilaisia oheistuotteita sekä vapaa-aikaan että salille. Suomen Taidon yhteistyökumppani Egimo Ky tarjoaa taidon harrastajille uwagista, hakamasta ja vyöstä koostuvaa harjoitteluasua. Edullisempaa kurssipukua Egimo Ky tarjoaa taidon vasta aloittaneille lapsille ja nuorille. Vuonna 2016 MM2017- tapahtuman varainkeruuta varten tuotetaan myyntiin varainhankintatuotteita. Tapahtumatuotanto Taidon tapahtumakoordinaattorit organisoivat yhdessä toimiston kanssa tapahtumien kouluttajat ja ohjaajat sekä varaavat tilat ja tekevät seuroja varten tapahtumiin kutsut. Isompiin yhteisiin tapahtumiin osallistutaan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan (kuten GoExpo/ Reaktori tai vastaava). Lajipalvelut Lasten ja nuorten liikunta Lapset ja nuoret ovat taidon strategian tärkeä painopiste. Suomen Taido tarjoaa heille toimintaa monella tasolla. Leirien lisäksi järjestetään kilpailuja, valmennusta sekä Suomen Taido Dan -yhdistyksen kanssa vyökoetoimintaa. Tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia lasten ja nuorten taidoharrastuksen aloittamiseen sekä parantaa jo olemassa olevia lasten ja nuorten harrastustoiminnan edellytyksiä. Tavoitteena on saada nostettua junioritoiminnan arvostusta, ja saada yhä osaavampia ohjaajia junioritoimintaan. Lajipäällikön työstä noin kolmannes keskittyy lasten ja nuorten liikuntaan ja sen kehittämiseen.

22 22 Taidossa osa koulutuksista on sidottu vyöjärjestelmään, joten koulutusten tulee vastata junioreiden ja nuorten tieto- ja taitotasoa etenkin alle 15-vuotiailla. Nuorten tulee käydä vuosittainen keskustelu omista tavoitteista, elämäntavoista ja kehittymisestä oman seuran ohjaajan kanssa. Keskustelun tavoitteena on nuorten sitouttaminen, motivaation ylläpitäminen ja kehittymisen varmistaminen. Kaikista ei tarvitse tulla huippuja, mutta kaikille on luotava yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen harjoitteluun. Taido Kids materiaalihanke 2016 painatetaan uusi Taido Kids -passi ja materiaaleja junioreiden vanhemmille. 6.3 Kamppailulajien välinen yhteistyö Junioriohjaajien koulutus Muiden kamppailulajiliittojen kanssa järjestetään yhteistyössä lasten ja nuorten ohjaajien koulutusta I-tasolla joka vuosi. II-tason junioriohjaajakoulutus järjestetään vuonna Suuri Budoleiri Vuonna 2016 taido osallistuu perinteiseen tapaan kamppailulajien yhteiselle Suurelle Budoleirille Tampereen Varalassa. Tavoitteena on kasvattaa leirin osallistujamäärää vuosittain 10 %, ja laajentaa ohjaajakaartia. Junnujen syysleiri Junioreille järjestetään leiripäivä Junioriohjaajakoulutus I:n yhteydessä. Tapahtumat lapsille ja nuorille Kilpailu- ja valmennustoiminta Kaikissa kansallisissa cup-kilpailuissa on sarjat myös juniori-ikäisille. Junioreille järjestetään omat SM-kilpailut. Alakouluikäisille lapsille on kehitetty taitoratakisailu Taido Trick Track, joka järjestetään kaikkien cup-kilpailuiden yhteydessä. Kaikille kilpailemisesta ja tavoitteellisesta harjoittelusta kiinnostuneille nuorille järjestetään 2 valmennuspäivää vuodessa.

23 Tapahtumat, kilpailut ja kisailut lapsille ja nuorille Tammikuu Cup-kilpailu A-, B- ja C-junioreille, Trick Track C-junioreille Cup-kilpailu A-, B- ja C-junioreille, Trick Track C-junioreille, Tre Nuorten valmennuspäivä I Huhtikuu Nuorten SM-kilpailut, Asikkala Kyu-leiri, Pajulahti Suuri Budoleiri, Varalan Urheiluopisto Juniorileiri Nuorten valmennuspäivä II Junioriohjaajakoulutus Junioriohjaajaseminaari ja Junioriohjaajakoulutus I Vyökoetoiminta Juniorit suorittavat välivyökokeena mon-merkkejä ja vuosittain salivyökokeissa raitavöitä. Juniorit siirtyvät alueellisten vyökokeiden piiriin Suomen Taido Dan - yhdistyksen vyökoevaatimusten mukaisesti. Aikuisten kunto-, harraste- ja terveysliikunta Aikuisille Suomen Taido tarjoaa toimintaa monella tasolla. Koulutustoiminnan lisäksi järjestetään leirejä, kilpailuja, tuomaritoimintaa sekä Suomen Taido Dan -yhdistyksen kanssa vyökoetoimintaa. Koulutustoiminta Koulutusvastaavien tehtävänä on yhdessä taidon lajipäällikön kanssa suunnitella ja kehittää laadukasta koulutusta taidon harrastajille joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kamppailuliittojen kanssa. Taidon strategia vuosille on määritellyt koulutustoiminnan yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista. Tavoitteena on tuottaa entistäkin osaavampia opettajia ja sitä kautta laadukkaampaa taido-ohjausta seuroissa. Lajipäällikön työstä noin neljännes menee lajin sekä lajien välisten koulutusten suunnitteluun sekä toteutukseen. Osaavammat opettajat Vuoden 2016 aikana jatketaan koulutusuudistusta, jolloin keskitytään ylempien vöiden osaamisen kehittämiseen.

24 24 Tapahtumat aikuisille Koulutukset ja leirit Kamppailulajien yhteinen II-tason ohjaajakoulutus 4/5, Varala Teemaleiri: (Varainkeruu MM 2017), Helsinki Dan-leiri: Hokei, Pajulahti Kamppailulajien yhteinen II-tason ohjaajakoulutus 5/5, Varala Taido Skills ohjaajakoulutus, Kerava Kyu-leiri: hokei Unshin ja tengi Taido lajina I Taido lajina II, korvaa Taidoharjoituksen ohjaaminen - koulutuksen Ohjaajafoorumi Sääntökoe Vyökoetoiminta Suomen Taido järjestää yhdessä Suomen Taido Dan -yhdistyksen kanssa alueellisia vyökoetilaisuuksia. Mustan vyön asteiden vyökokeet pidetään kansallisessa vyökokeessa tai kansainvälisissä vyökokeissa vuosittain. 6.5 Kilpa- ja huippu-urheilu Kilpailu- ja tuomaritoiminta Suomen Taidon alaisuudessa järjestetään vuosittain virallisia taidokilpailuja, joista kerrytetään ranking-pisteitä. Pisteet ovat osa valmennusryhmän ja maajoukkueen valintakriteereitä. Kilpailut Cup-kilpailu, Tampere (SM-viikko) Maaliskuu 2016 Cup-kilpailu Huhtikuu 2016 Yksilö- ja joukkuelajien SM-kilpailut Marraskuu 2016 Cup-kilpailut Tuomaritoiminta Tuomarialkeet Tuomaripäivät

25 25 Valmennusryhmä Valmennusryhmä on maajoukkuetta laajempi kokoonpano, jossa harjoitellaan tavoitellen maajoukkuepaikkaa. Valmennusryhmään kuuluu taidokaa. Ryhmään rekrytoidaan uusia, nuoria taidokoita. Tavoitteena on nuorten mukaan ottaminen valmennusryhmän toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi ja järkevän tavoitteellisen harjoittelun edistäminen. Kiellettyjen menetelmien tai aineiden käyttö johtaa Suomen Karateliiton antidopingohjelman mukaisten seuraamusten lisäksi aina valmennusryhmästä erottamiseen. Päävalmentaja vastaa harjoittelun suuntaviivojen ja yleisohjeistuksen laadinnasta, kehittämisestä ja seurannasta. Naisten ja miesten valmentajat seuraavat ryhmäläisten kehitystä, harjoittelumotivaatiota ja harjoitteluolosuhteita valmennusleireillä käytävien kartoitusten avulla. Valmennusstrategia ja kilpailulliset tavoitteet Valmennuksen tavoitteena on antaa ryhmään kuuluville tukea tavoitteellisessa ja ohjelmoidussa kilpailuharjoittelussa. Valmentajat valmentavat ja kasvattavat urheilijoita taidon perinteitä ja arvoja kunnioittaen huomioiden taidokan kokonaisvaltaisen kehittymisen. Valmennus tapahtuu leirien yhteydessä. Leirit toimivat tarkistuspisteinä ja palautteenantotilaisuuksina urheilijan asettamien tavoitteiden toteuttamisessa. Välikaudella päätavoitteena on nostaa urheilijoiden taitotasoa ja osaamista edettäessä kohti vuoden 2017 MM-kilpailuja Japanissa. Valmennusleirit Valmennusleiri I, Lahti Oheisharjoittelupäivä, Helsinki Valmennusleiri II, Lahti Kansainvälinen toiminta WTF Osallistutaan Maailman Taidoliiton toimintaan ja kokouksiin. EUTAI Osallistutaan Euroopan Taidoliiton kokouksiin. Tapahtumat Pidetään tarvittaessa kokouksia ja koulutustilaisuuksia muiden jäsenmaiden kanssa. Välitetään jäsenseuroille tietoa ja kutsut vuoden aikana järjestettävistä kansainvälisistä tapahtumista.

26 Hokutoryu Ju-Jutsu 7.1 Organisaatio Hokutoryu Ju-Jutsu on osa Suomen Karateliitto ry:tä. Hokutoryu Ju-Jutsun edustajalla on mandaattipaikka Karateliiton hallituksessa sekä johtoryhmässä. Liikuntaneuvos Auvo Niiniketo osallistuu vuosittain WJJF:n maajohtajien kokouksiin. 7.2 Kilpailutoiminta / leirit / kansainvälinen toiminta Hokutoryu Ju-jutsukat osallistuvat vuonna 2016 kuuteen kansainväliseen kilpailuun. Leirityksiä järjestetään kotimaassa sekä ulkomailla

27

28

29