Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös Tasekirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2012. Tasekirja"

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Tilinpäätös 2012 Tasekirja

2 Tasekirjan sisällys Toimintakertomus Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 Keudan strategia... 4 Keudan hallinto... 8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 9 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen käsittely Toteutumisvertailu Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmä ja tuloskortit vuodelta Kehittämis- ja hanketoiminta Käyttötalouden toteutuminen Konsernipalvelut Yhtymäpalvelut Keudan ammattiopisto Keudan aikuisopisto Keudan oppisopimuskeskus Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan toteutuminen Henkilöstöraportti Kuvia toiminnasta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset... 78

3 Toimintakertomus

4 Kuntayhtymän johtajan katsaus Keuda 50 vuotta Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä uudisti organisaationsa vuoden 2012 alussa. Viisi paikkakuntakohtaista ammattiopistoa sekä Keuda Aikuiskoulutus lakkautettiin ja tilalle tuli Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto. Keudan uuden kehittämisstrategian mukaisesti kuntayhtymän organisaatiorakennetta kehitettiin siten, että se tukee hyvin taloudellista ja tehokasta toimintaa sekä kasvavan aikuiskoulutuksen huomioon ottamista toiminnassa. Keuda on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut opiskelijamäärältään ja liikevaihdoltaan kaksinkertaiseksi. Se on nyt omistajakuntiensa ainoa aikuiskoulutuksen järjestäjä Adultan toiminnan siirryttyä Keski-Uudellamaalla Keudan hoidettavaksi. Uudessa organisaatiossa nuorisoasteen koulutus ja aikuiskoulutus toimivat omina tulosalueinaan. Nuorten ja aikuisten koulutukseen panostetaan niiden omien erityispiirteiden mukaan ja aikuiskoulutuksessa käytetään entistä monipuolisemmin erilaisia koulutuksen rahoitusvaihtoehtoja. Keudan konsernipalveluja sekä opetuksen tukipalveluja ja yhtymäpalveluja selkeytettiin ja tehostettiin. Oppisopimuskeskuksen asemointi organisaatiossa muuttui siten, että se on entistä selvemmin osa konsernipalveluja mutta toimii edelleen omana tulosalueenaan. Organisaatiomuutos ei lisännyt eikä vähentänyt työpaikkoja Keudassa. Sen tarkoituksena oli parantaa toimintaamme ja tehdä Keuda opiskelijoillemme ja asiakkaillemme entistä paremmaksi opiskelupaikaksi ja yhteistyökumppaniksi. Kuntayhtymä on vuonna 2012 toteuttanut taloudellisesti, tehokkaasti ja innovatiivisesti ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta Keski-Uudellamaalla. Keuda 50 vuotta ja SAKUstars 2012 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on aloittanut opetustoimintansa 50 vuotta sitten, vuonna vuotista toimintaa juhlistettiin julkaisemalla kuntayhtymän historia Ottopojasta lempilapseksi, Keuda 50 vuotta 2012 sekä järjestämällä SAKUstars2012, Ammatillisen koulutuksen kulttuurikilpailut Järvenpäässä Henkilökunta kokoontui vielä juhlistamaan merkkivuotta Keudagaalaan, joka pidettiin syyskuun alussa Keuda-talossa Keravalla. Ammatillinen koulutus kuntayhtymän vanhimmissa oppilaitoksissa on silti aloitettu jo paljon aikaisemmin. Erityistä painoarvoa juhlavuodelle toi SAKUstars ammatillisen koulutuksen kulttuurikilpailujen järjestäminen olennaisena osana juhlatapahtumaa. SAKUstars on vuosittain huhtikuussa järjestettävä kulttuurikilpailu, jonka tarkoitus on kannustaa ammattiin opiskelevia kulttuuriharrastuksessa ja antaa opiskelijoille mahdollisuus tuoda esiin sellaista osaamista, joka ei oppilaitoksen arjessa välttämättä tule esiin. Yhteensä kilpailuihin ja ennakkotyösarjoihin osallistui 1100 opiskelijaa. Itse tapahtumaan saapui yli 700 kilpailevaa opiskelijaa kisahuoltajineen. Mukana on monipuolinen kirjo kulttuurin eri osa-alueita. SAKUstars teema oli Rauhaa ja Rakkautta. SA- KUstars tapahtuman suuret yhteiset tilaisuudet pidettiin Järvenpään rantapuistoon pystytetyllä areenalla. Kaikki kisatapahtumat olivat Järvenpäässä ja kaupunki on yksi tärkeistä yhteistyökumppaneistamme. 1

5 Keudan SAKUstars tiimi valmisteli kisat innolla ja perusteellisesti kisojen projektipäällikön Jussi Kaatrasalon johdolla. Kisojen järjestelyihin osallistui noin 900 Keudan opiskelijaa ja henkilöstön jäsentä. 50-vuotisjuhlien kohokohta oli juhlavieraiden osallistuminen SAKUstarsin avajaisiin ja huikeiden esitysten seuraaminen. Keudan opiskelijat menestyivät hyvin omissa kisoissamme saavuttaen 12 mitalisijaa, joista puolet oli kultaisia. Menestyminen opinnoissa ja ammattitaitokilpailuissa Olemme opetus- ja kulttuuriministeriön tulosrahoituksen mittareiden mukaan toimineet Eteläisen Suomen suurista koulutuksen järjestäjistä parhaiten. Saamme euroa tulosrahoitusta vuodelle Yksikköhinnastamme pidätetään samalla euroa tulosrahoituksen rahoittamiseksi. Merkitsevin tekijä on koulutuksen vaikuttavuus, johon kuuluu työllistyminen, koulutuksen läpäisyaste, negatiivisten keskeyttämisten määrä ja jatko-opintoihin hakeutuneiden määrä. Myös opettajien kelpoisuus ja henkilökunnan kehittämiseen käytetyt panokset vaikuttavat tulokseen. Opiskelijamme menestyivät hyvin Taitaja 2012 kilpailuissa Jyväskylässä. Keudasta pääsi Taitajafinaaliin tänä vuonna 20 kilpailijaa. Keudan edustajat saavuttivat upeasti 7 mitalia taitaja: kultaa Niko Etula (kondiittori), hopeaa Susanna Laitala (kondiittori), Patrick Nordström (asiakaspalvelu), Viljo Lehtoväre (levy ja hitsaus) ja Paul Kylliäinen (elektroniikka), pronssia Iivo Rantahila (tietokoneet ja verkot) ja Heli Haapatalo (kukkasidonta). Opiskelijat Keudan järjestämään ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä oli Ensisijaisia hakijoita oli 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakijoita oli silti 1,48 aloituspaikkaa kohti. Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2012 oli 4160 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 302 opiskelijatyövuotta. Työvoimapoliittiseen koulutukseen panostettiin aikaisempaa enemmän. Kansanopistokoulutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2012 lopussa henkeä. 16-vuotiaiden ikäluokka alueella oli noin Järjestämme myös kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteutamme vuosittain kaksi talouskouluryhmää. Valmistavissa koulutuksissa oli toimintavuonna yhteensä 125 vuosiopiskelijaa. Opiskelijoistamme tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea n. 12,5 %. Keudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden oppilaskuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja ammattiopistoa koskevissa asioissa. Yhtymähallituksen kokouksissa on oppilaskunnan edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella. 2

6 Henkilöstö ja talous Vakinaisen henkilöstömme määrä oli vuoden lopussa 598 ja se kasvoi vuoden aikana 10 työntekijällä. Eläkkeelle siirtyi 13 henkilöä ja 5 vaihtoi muulle työnantajalle. Olemme panostaneet henkilöstön kouluttamiseen ja osaamisen lisäämiseen kehittämishankkeiden avulla ja solmimalla koulutusyhteistyösopimuksia. Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 57,6 miljoonaa euroa ja vuosikate 6,4 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän toimintaa on hoidettu perussopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan oman tulorahoituksen on riitettävä myös investointimenojen katteeksi ilman omistajakuntien erillistä tukea. Kiinteistöihin ja opetuskalustoon on voitu panostaa siten, että ne ovat kunnossa ja mahdollistavat ajanmukaisen ja laadukkaan opetuksen. Rakennusinvestointien määrä on ollut kuntayhtymän historian suurin. Tuusulan kirkkotien, Nurmijärven sekä Järvenpään Wärtsilänkadun laajennusinvestoinnit valmistuivat toimintavuoden aikana. Keudan hallinto Yhtymähallituksen työtä on hallinnut uuden organisaation käyttöön ottoon, mittaviin rakennusinvestointeihin sekä koulutustarjonnan suunnitteluun liittyvä päätöksenteko. Olemme tehneet Keudan omistajakuntien kanssa jatkuvaa yhteistyötä koulutustarpeiden, koko ikäluokan kouluttamisen ja koulutuksen kehittämisen suhteen. Kuntayhtymän johtaja on osallistunut Kuuma-sivistysjohtajien kokouksiin. Alueen toisen asteen rehtorit ovat kehittäneet kokoontumisissaan yhteistyötä. Kuuman omistajapoliittisessa tilaisuudessa on käyty läpi yhteisiä asioita. Uudenmaan YES-keskuksen alueellinen toiminta jatkui Keudan hallinnoimana ja pohjaa luotiin erityisesti vuoden 2012 toiminnalle. Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno Järvinen Tuusulasta ja hallituksen puheenjohtajana Hans Kanerva Mäntsälästä. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä myös opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Yhtymävaltuustolla ja hallituksella on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa kuntayhtymän perussopimuksessa edellytettyä tehtävää eli järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista koulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Talouselämän taantumassa ammatillisen koulutuksen tehtävä on entistä vastuullisempi ja kaikki osaaminen on tarpeen. Myös taloudelliset haasteet ovat tavallista suurempia. Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 11 kokousta ja käsitteli 87 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kolme kokousta. Kuntayhtymä on nimennyt 18 ammatillista neuvottelukuntaa, joissa on edustettuina lähes100 elinkeinoelämän edustajaa. Neuvottelukunnat ovat auttaneet meitä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, koulutustarpeen määrittelyssä ja koulutuksen markkinoinnissa. Esitän parhaimmat kiitokset opiskelijoille, henkilökunnalle, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille rakentavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja 3

7 Keudan strategia Kuntayhtymän strategia uusittiin vuoden 2011 aikana. Strategian laatimisessa olivat mukana niin henkilöstö, opiskelijat kuin ulkoiset sidosryhmät. Keudan yhtymähallitus hyväksyi strategian maaliskuussa 2011 ja yhtymävaltuusto vahvisti sen toukokuussa. Visio on asetettu vuoteen Missio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät ovat suhteellisen pysyviä, ja ne on suunniteltu vuosille Toiminnalliset tavoitteet tarkistetaan vuosittain, ja ne sovitetaan myös talousarviokauteen. Keudan perusarvot on uudistettu vuonna 2008 toteutetussa perusteellisessa arvoprosessissa, ja ne ovat edelleen ajan tasalla. Keuda VISIO 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista. ARVOT Arvostamme ammattitaitoa Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen TOIMINTA- AJATUS Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Edistämme opiskelukykyä, OPPIMISTA, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja OPETUSTA Rakennamme vetovoimaista AIKUISKOULUTUSTA ja työelämäpalveluja Edistämme HENKILÖSTÖMME työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä. SSS Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa YHTEISTYÖTÄ elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa ORGANISAATIORAKENTEEMME tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa. Toimimme KESTÄVÄN KEHITYKSEN mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset MISSIO Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä 4

8 Strategiset päämäärät ja toiminnalliset tavoitteet 2012 Edellisellä sivulla on esitetty kuntayhtymän arvot, visio, toiminta-ajatus ja missio sekä niistä johdetut strategiset päämäärät. Strategisista päämääristä johdettuja toiminnallisia tavoitteita on yhteensä 27. Alla olevassa luettelossa on kunkin strategisen päämäärän alle listattu toiminnalliset tavoitteet. Talousarviovuoden painopistealueet on kursivoitu ja lihavoitu. Tavoitteen perässä oleva sana (KOLVI) viittaa vuonna 2011 käynnistyneeseen, Keudan hallinnoimaan ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämishankkeeseen. Edistämme opiskelukykyä, OPPIMISTA, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja OPETUSTA Ennakoimme koulutus- & työelämätarpeita (mm. koko ikäluokan kouluttaminen) Vaikutamme opiskeluilmapiiriin & opiskelijoiden osallistumiseen (KOL- VI) Kehitämme toimintaprosesseja & asiakaslähtöisiä ohjaus & tukipalveluja (KOLVI) Edistämme yrittäjyyttä työelämätarpeet ja kansainvälisyys huomioiden Rakennamme vetovoimaista AIKUISKOULUTUSTA ja työelämäpalveluja Kehitämme markkinointia ja asiakkuuksien hallintaa Sisäinen työnjako & organisoituminen vastaa tulevaisuuden tarpeitamme Käytämme tehokkaasti koulutuksen eri toteuttamis- ja rahoitusmuotoja Huolehdimme opetuksen ajantasaisuudesta ja oppimisympäristöstä Edistämme HENKILÖSTÖMME työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä. Kehitämme ihmisten & osaamisen johtamista (sis. säännölliset työelämäjaksot) Kehitämme työilmapiiriä, työhyvinvointia & vastuullista toimintakulttuuria Kehitämme töiden suunnittelua, palkkausjärjestelmää ja työnjakoa (mm. tehtävänimikkeiden kartoitus) Pyrimme pidentämään työuria ja ennakoimme eläköitymistä Toteutamme osaamiskartoituksen ja perustamme osaajapankin Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa YHTEISTYÖTÄ elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa Kehitämme sisäistä yhteistyötä (KOLVI) Kehitämme alueellista yhteistyötä sekä ammattiosaamisen toimikunnan ja neuvottelukuntien toimintaa Vahvistamme Keudabrändiä (mm. teemapäivä) Huomioimme kuntien näkökulman ja tavoitteet (mm. opiskelupaikan ja jatkokoulutuspaikan löytäminen) Vahvistamme Keudan edustuksen elinkeinoelämän ja julkishallinnon elimissä ORGANISAATIORAKENTEEMME tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa Kehitämme organisaatiorakennetta toiminnan mukaiseksi Selkiytämme johtamisjärjestelmää Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa Sähköistämme hankintatoimea Käytämme tiloja ja laitteita tehokkaasi ja mitoitamme resurssit tarpeen mukaan 5

9 Toimimme KESTÄVÄN KEHITYKSEN mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset Lisäämme Kuoman/ oppilaskuntien osallisuutta (KOLVI) Edistämme sosiaalista vastuuta Edistämme kestävää kehitystä kuntayhtymätasolla (mm. energiatehokkuushanke) Ennakoimme rahoitusjärjestelmän muutokset Toiminnallisten tavoitteiden eteneminen ja kehittämisen painopistealueita Keudan uuden yhtymästrategian osoittamien suuntaviivojen mukaisesti kuntayhtymän organisaatio uusittiin perusteellisesti vuoden 2012 alusta. Viisi paikkakuntakohtaista ammattiopistoa sekä Keuda Aikuiskoulutus lakkautettiin ja tilalle tulivat Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto. Muita tulosalueita ovat Keudan oppisopimuskeskus, Yhtymäpalvelut ja Konsernipalvelut. Jokaisella tulosalueella on viety eteenpäin kuntayhtymätasolla sovittuja toiminnallisia tavoitteita ja niistä on raportoitu kunkin tulosalueen kohdalla. Keudan ammattiopistossa on toteutettu mm. laajamittainen pedagogien toiminnan kehittämisohjelma, jossa mukana on ollut kolme valmentajaa Haaga-Helian opettajakorkeakoulusta. Ohjelman yhteydessä on myös päivitetty ammattiopiston pedagoginen ohjelma vuosille Ohjelma hyväksyttiin ja vahvistettiin yhtymähallituksen kokouksessa Opiskelija-arviointia ja todistusten laatimista varten on laadittu yksiköiden kaikille prosessiin osallistuville henkilöryhmille ja johdolle selkeät ohjeet ja aikataulu, mistä on pidettävä kiinni. Kuraattoreiden ja opinto-ohjaajien toimintasuunnitelmat valmistuivat elokuussa Niiden mukaista toimintaa johtaa opiskelija-asiain päällikkö. Toimintasuunnitelmat tukevat ja edistävät merkittävästi ohjauksen toteuttamista yhteisten periaatteiden mukaisesti. Keudan aikuisopistossa on toteutettu mm. seuraavia käytännön toimia: tutkintoon johtavassa koulutuksessa on otettu käyttöön sähköinen hakujärjestelmä, asiakkuuksien hallintaohjelmisto (CRM) on hankittu, pilotoitu ja sen varsinainen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2013 puolella. Toiminnan käynnistysvaiheessa on erityisesti keskitytty toimialakohtaisen työnjaon ja toimenkuvien täsmentämiseen sekä yhteistyömallien luomiseen niin toimialojen välillä kuin suhteessa ammattiopistoon ja oppisopimuskeskukseen. Kehittämisen painopisteitä ja ennakointi Keudan laadunhallinnan osalta vuoden 2012 tavoitteissa edettiin suunnitellusti. Sähköisen toimintajärjestelmän (IMS) prosesseja päivitettiin uuden organisaation toiminnan mukaisiksi. Toimintajärjestelmän käyttöönotto etenee HR-työpöydän ja wikiintran käyttöönottojen rinnalla. Laadunhallinnan kehittämissuunnitelma kaudelle laadittiin osana LARK-hanketta. Suunnitelma sisältää toiminnan arviointija palautesuunnitelman koko strategiakaudelle. Vuoden 2012 kärkihankkeena oli ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämishanke KOLVI OY (yhteistyössä Omnian, Luksian ja Varian kanssa). Hankkeessa kehitettiin nivelvaiheen yhteistyötä, tuettiin aloittavien ryhmien ryhmänohjausta ja opiskelijahuoltotyötä sekä edistettiin opiskelijahallintojärjestelmän (Winha) työkalujen käyttöä ohjauksessa. Keuda toimi myös kaikkien läpäisyhankkeiden kansallisena koordinaattorina. Valtakunnalliseen Osaava-ohjelmaan liittyen jatkettiin henkilöstön osaamisen kehittämistä Uusi Osaaja 2-hankkeessa. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä Pohjola Terveys Oy:n kanssa Keudan esimiesvalmennusohjelma, jonka tarkoituksena oli tukea ja edistää hyvää johtamista sekä työhyvinvointia. Se edisti osaltaan uuden organisaation mukaista toiminnan johtamista. 6

10 Keuda hallinnoi Uudenmaan YES-keskusta. YES Uusimaa järjestää opettajille yrityskasvatukseen liittyviä koulutuksia ja tapahtumia Keski- ja Itä-Uudellamaalla. Lisäksi Uudenmaan liiton Maakunnan kehittämisraha-hankkeen (Makera) tavoitteena on perustaa kymmenen yrittäjyyskasvatustyöryhmää Uudellemaalle sekä järjestää opeyrittäjätreffejä vuosien aikana. Vuonna 2012 perustettiin yrittäjyyskasvatustyöryhmät Järvenpäähän, Pornaisiin ja Hyvinkäälle. Vuoden 2013 ensimmäinen ryhmä perustettiin Porvooseen ja toinen Tuusulaan. Keuda hallinnoi myös YES goes to lukio -hanketta. Tavoitteena on tukea lukion yrittäjyyden ja työelämätietouden syventämistä sekä yritysyhteistyötä. Käynnistymisvaiheessa oleva hanke toteutetaan vuosina yhteistyössä 11 lukion verkoston ja sidosryhmien kanssa. Pääkohderyhmänä ovat lukioiden opettajat. Ennakointitoiminta on painottunut vuoden aikana ennakointijärjestelmän ja yhteistyöverkoston luomiseen. Kuntayhtymän neuvottelukuntarakennetta on uudistettu enemmän klusteripohjaiseksi, joissa läheiset yhteistyöalat ovat samassa neuvottelukunnassa. aiemmasta 17 neuvottelukunnasta on muodostettu 7 klusteripohjaista neuvottelukuntaa. Neuvottelukuntatoiminnan piiriin kuuluu sekä nuorten että aikuisten koulutus. Tilikauden aikana Keuda pyrki ja hyväksyttiin Helsingin seudun Ennakointikamarin jäseneksi. 7

11 8

12 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Merkittävimmät toiminnan ja talouden riskit liittyvät koulutustarjonnan osuvuuteen, opiskelijamäärien hallintaan, henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen, tietojärjestelmien toimivuuteen sekä julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja rahoituksen riittävyyteen. Muutokset opiskelijamäärissä vaikuttavat suoraan kuntayhtymän talouteen. Tästä syystä koulutustarjonnan on kyettävä vastaamaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja toisaalta opiskelijoiden kysyntään. Koulutustarjonnan ennakointi ja erityisesti nopea reagointikyky muuttuviin tarpeisiin korostuvat. Järjestämislupa ja sen riittävyys vaikuttaa sisäänotettavien opiskelijoiden määrään ja sitä kautta suoraan kuntayhtymän talouteen. Kuntayhtymän järjestämislupa (4 240) mahdollistaa osaltaan sen, että koko peruskoulusta pääsevä ikäluokka saa paikan joko ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa vuoden 2013 yhteishaussa. Toisaalta järjestämislupa ei mahdollista opiskelijamäärän lisäämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriölle lähettämässään palautteessaan yhtymähallitus arvioi, että Keudan järjestämislupatarve ammatillisen peruskoulutukseen vuosina on yhteensä noin 400 lisäpaikkaa. Merkittävä epävarmuustekijä on julkisen talouden kestävyysvaje ja sitä kautta myös ammatilliseen koulutukseen heijastuva säästötarve. Valtion menosäästötavoitteena ammatillisen koulutukseen osalta on yhteensä 93 milj. vuoteen 2016 mennessä. Säästöpäätökset on tehty vuosiksi ja ne tullaan toteuttamaan määrällisellä sääntelyllä sekä yksikköhintaleikkauksilla. Aloituspaikkamääriä supistetaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaalla ja toisaalta niitä lisätään merkittävästi metropolialueella ja kasvukeskuksissa. Tämän lisäksi oppisopimuskoulutukseen kohdistuu yhteensä 31,0 milj. :n säästöt ja ammatilliseen lisäkoulutukseen 14,7 milj.. Toisaalta sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että lisäkoulukseen myös lisätään määrärahoja yhteiskuntatakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman myötä. Määrärahan lisäys yhteiskuntatakuun toteutukseen on ammatillisessa peruskoulutuksessa enimmillään 25,0 milj. ja oppisopimuskoulutuksessa 5,0 milj.. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kohdistettava määräraha on vuonna 2016 yhteensä 52,0 milj., josta 42 miljoonaa kohdistetaan ammatilliseen lisäkoulutukseen ja loput 10,0 miljoonaa oppisopimuksena toteutettavaan lisäkoulutukseen. Yhtymästrategian tavoitteiden mukaisesti uusittiin myös Keudan organisaatio. Uusi organisaatio tuli voimaan Keudaan muodostettiin kaksi oppilaitosta: Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto. Vuoden 2012 aikana on panostettu erityisen paljon sisäiseen koulutukseen, esimiesten valmennukseen ja yhteisten toimintatapojen löytämiseen. Riskinä on edelleen, ettei uutta toimintatapaa sisäistetä ja että aikuisopiston ja ammattiopiston yhteistyö ei toteudu suunnitellulla tavalla esim. tilojen yhteiskäytön suhteen. Kuntayhtymän henkilökunnan saatavuus on ollut pääasiassa hyvä ja varsinaisia rekrytointiongelmia ei ole ollut. Muutamissa tekniikan ja liikenteen alan opetushenkilöstön sekä ammattimiesten rekrytoinneissa on ollut pula osaavista ja pätevistä hakijoista. Tietojärjestelmien pettäminen lyhytaikaisestikin voi lamaannuttaa kuntayhtymän palvelutoiminnan. Erityisen kriittisiä ovat opiskelijavalintaan ja opiskelijoiden valmistumiseen liittyvät ajankohdat sekä palkanmaksuun, kassatoimintoihin ja tilinpäätökseen liittyvät ajat. Kuntayhtymän tietohallintopalvelut huolehtivat osaltaan tietojärjestelmien jatkuvasta ylläpidosta, varajärjestelmien toimivuudesta, varmuuskopioinneista ja tietoturvasta. Kuntayhtymässä on myös hyväksytty tietoturvapolitiikka, sähköpostin ja sosiaalisen median käsittelysäännöt. Meneillään oleva kuntarakenneuudistus ja sen perusteella tehtävät ratkaisut heijastuvat myös kuntayhtymän toimintaan ja voivat myös merkitä kuntayhtymän olemassa olon uudelleen tarkastelua. 9

13 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja vastaavasti toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kuntayhtymän rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase on esitetty sivuilla Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta. Alla olevassa kuvassa on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen (ns. yksikköhintaiset) opiskelijamäärän kehitys vuosina Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 367, painotetun keskiarvon mukainen toteuma oli 113 opiskelijaa vähemmän eli Vuoden 2012 opiskelijamäärä ylitti kuntayhtymän järjestämisluvan (4 160) 74 opiskelijalla. Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opiskelijoita ei saa rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki vuoden aikana päätöksen, jolla kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin yhteensä 160 opiskelijalla. Lisäksi ministeriö teki loppuvuodesta päätöksen, jossa kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin tilapäisesti 56 opiskelijalla. Tämän ansiosta lopulliseksi ylitykseksi jäi vain 18 opiskelijaa. Keudan järjestämislupaa on vuosina korotettu yhteensä 960 paikalla, vuodelle 2013 järjestämislupa on Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna ainoastaan Lukkarinpolun ja Nurmijärven yksiköissä saavutettiin talousarviossa tavoitteeksi asetettu opiskelijamäärä. Suhteellisesti eniten (33) alle talousarviotavoitteen jäätiin Pekka Halosen akatemiassa. Huomattavaa on, että ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen opiskelijamäärä oli pienempi (16 opiskelijaa) kuin vuotta aiemmin. Tilikautta edeltäneiden kolmen vuoden aikana opiskelijamäärä kuitenkin kasvoi poikkeuksellisen paljon. Vuosien kasvu oli lähes 16,0 % eli 584 opiskelijaa. 10

14 Luonnonvara- ja ymp.ala Tekniikan ja liikent.ala Liiketal. ja hallinnon ala Luonnontiet.ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali- ja terveysala Kulttuuriala Humanistinen- ja kasv.ala Valmistava ja ohjaava koulutus Oppisopimuskoulutus Peruskoulutuksen osalta oppisopimuksen opiskelijamäärätavoite alittui selvästi, opiskelijoita oli 313 eli 37 vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Lisäkoulutuksessa määrällinen tavoite saavutettiin, opiskelijoita oli 861,5 eli 61,5 enemmän kuin talousarviotavoite. Ei-tutkintoon johtavan koulutuksen määrä oli edelleen suhteellisen suuri eli 146, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 143,5 henkilöä. Vuoteen 2011 verrattuna peruskoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi 14 ja lisäkoulutuksen väheni 34 opiskelijalla. Ministeriön säästötavoitteiden mukaisesti Keudan oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiötä leikattiin voimakkaasti vuodelle 2013, tällä hetkellä kiintiö on 678 (644+34) opiskelijaa. Okm:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 270 otv. Vuonna 2012 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä 303 (otv), vuonna 2011 vastaava luku oli 261 (otv). Opiskelijatyövuositoteuma alitti talousarviotavoitteen seitsemällä opiskelijalla. Yksikköhintaiset opiskelijat koulutusaloittain v. 08 v. 09 v.10 v.11 v.12 Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2012 tilinpäätöksessä ovat 57,6 milj. ja toimintakulut 51,2 milj.. Vuoteen 2011 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 4,5 milj. eli 8,4 % ja toimintakulut 2,9 milj. eli 6,1 %. Vuoden 2012 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 3,2 milj. enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen kasvua selittää ennakoitua parempi yksikköhinta sekä erityisesti kuntayhtymän saama tulosrahoitus (1,6 milj. ). Toimintamenot ylittivät talousarvion 0,9 milj.. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Se on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 6,43 milj. eli noin 2,3 milj. parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 112,6 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 110,1 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot. Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana talousarvion käyttötalousosaan tehtiin kaksi muutosta. 11

15 Toinen koski kansanopistokoulutuksen siirtämistä aikuisopiston tulosalueelta ammattiopiston tulosalueelle ja toinen Keudan oppisopimuskeskuksen tulostavoitteen muuttamista. Oppisopimuskeskuksen tulostavoitetta pienennettiin :lla. Samalla summalla pienennettiin myös kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitetta. Kansanopistokoulutuksen siirron tulosvaikutus oli ammattiopiston ja aikuisopiston tulosalueiden välillä Tulosalueista Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman tulostavoitteen. Sen sijaan Konsernipalvelujen ja Yhtymäpalvelujen tulosalueet jäivät alle tavoitteen. Konsernipalvelut jäi tavoitteesta ja Yhtymäpalvelut Konsernipalvelujen jäämistä alle tavoitteen selittää erityisesti palvelujen ostojen kasvu sekä kuntayhtymän juhlavuoden ennakoitua hieman suuremmat menot. Yhtymäpalvelujen osalta ylitys johtuu kiinteistöpalvelujen menojen kasvusta. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 6,4 milj.. Vuosikate oli hyvä ja selvästi parempi kuin vuotta aiemmin, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 1,5 milj.. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 2,39 milj. parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 187,3 prosenttia poistoista, vuonna 2011 vastaava tunnusluku oli 121,4 %. Viime vuosina kuntayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Poistojen määrää lisää myös vuonna 2011 tehty poistosuunnitelman muutos. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 3,44 milj., verrattaessa sitä edellisen vuoden poistoihin on huomattava, että vuoden 2011 poistojen määrässä (4,1 milj. ) näkyy poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutunut kertapoisto. Tilikauden tulokseksi muodostuu , mikä on noin 2,1 milj. parempi kuin vuonna Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen, poistojen ja tilikauden tuloksen kehitys vuosina MILJ. VUOSIKATE, POISTOT JA TILIKAUDEN TULOS ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0,0 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS 12

16 Toiminnan rahoitus ja investoinnit Vuoden 2012 nettoinvestoinnit olivat n. 10,8 milj., mikä oli noin 2,2 milj. enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayhtymän investoinnit ovat vuosina olleet poikkeuksellisen suuret. Kovasta investointitahdista kertoo myös se, että vuosien investoinnit ovat yhteensä n. 50,5 milj.. Investointitaso alenee jo vuodelle 2013 ja vuosina 2014 ja 2015 se on jo selvästi alempi. Kertomusvuonna valmistui mm. seuraavat kolme merkittävää laajennus- ja saneeraushanketta: Kirkkotie 31:n laajennuksella toteutettiin tilat kauneudenhoitoalan opetukselle ja tehtiin lisää kaksi terveydenhoitoluokkaa, lisäksi tehtiin mm. hallinto- ja kirjastotiloihin liittyviä tilajärjestelyjä. Samassa yhteydessä toteutettiin myös rakennuksen julkisivuremontti. Laajennuksessa toteutettiin uutta kerrosalaa yhteensä n m2. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 4,4 milj., mikä alitti budjetin noin :lla. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Siistonen Oy. Nurmijärven yksikön laajennuksessa tehtiin tiloja syksyllä 2010 aloitetulle lähihoitajakoulutukselle sekä teorialuokkatiloja. Laajennus toteutettiin osittain ruokasalin päälle ja sen bruttoala on 1114 m2 (huoneistoala 892 m2), saneerattavien tilojen huoneistoala on 1255 m2 ja liikuntasalin kattoremontin pintaala 735 m2. Hankeen kokonaiskustannusarvio on ja se toteutetaan vuosina Pääurakoitsijan vaihtumisesta huolimatta hanke valmistui kesän 2012 aikana. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 3,0 milj., mikä alitti muutetun budjetin noin :lla. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi P&R Arkkitehdit Oy. Wärtsilänkatu 7:n alueelle toteutettiin tiloja sekä nuorten että aikuisten koulutukselle. Laajennuksella toteutettiin tiloja mm. verhoilu- ja sisustusalan koulutukselle, joka aiemmin toimi tilapäisissä vuokratiloissa. Lisäksi rakennettiin tilat pintakäsittelyalan koulutukselle ja metallialan koulutukselle. Hanke vastaanotettiin joulukuussa 2012, vuodelle 2013 on budjetoitu vielä viimeiset urakkaerät. Hankkeen kokonaispinta-ala on n m2 ja kustannusarvio Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ,10 eli tulorahoitus (= vuosikate) ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu 59,3 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 57,6 %. Vuoden aikana kassavarat vähenivät lähes 3,0 milj. ja ne olivat vuoden lopussa n Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva, vaikkakin maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettiin lyhytaikaista rahoitusta (kuntatodistus). Tämä näkyy myös kassanriittävyys tunnusluvussa, joka heikkeni merkittävästi. Kassan riittävyys oli keskimäärin 2,4 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 29,5 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että vuosien isot investoinnit pystyttiin kokonaisuudessaan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Vuonna 2012 investointien rahoittamiseksi jouduttiin myös turvautumaan lainaottoon. Talousarviossa lainaottoon oli budjetoitu 6,0 milj., parantunut tulorahoitus kuitenkin mahdollisti sen, että lainatarve jäi puoleen tästä. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuntayhtymän lyhytaikaisten lainojen määrä oli 3,0 milj.. 13

17 Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina Milj. 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0,0 VUOSIKATTEEN RIITTÄVYYS NETTOINVESTOINTEIHIN JA LAINOJEN LYHENNYKSIIN TP01 TP02 TP03 TP04 TP05 TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TP11 TP12 NETTOINVESTOINNIT LAINOJEN LYHENNYS VUOSIKATE Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 61,8 milj., jossa vuoteen 2011 verrattuna on kasvua 6,55 milj.. Erityisesti kasvoi kuntayhtymän pysyvien vastaavien määrä (+7,5 milj. ), rakennusten tasearvo on vuoden 2012 tilinpäätöksessä yhteensä 49,2 milj.. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 82,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 87,0 %. Vuoden 2012 tuloksesta tehtiin vielä :n investointivaraus Wärtsilänkatu 7:n hankkeeseen. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kaikki tehdyt investointivaraukset purettiin ja niiden määrä taseessa on nyt nolla. Kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään täysimääräinen investointivaraus (lukuun ottamatta vuonna 2012 valmistunutta Wärtsilänkatu 7:n hanketta). Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2012 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 30,8 milj.. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 18,6 %, vuotta aiemmin se oli 13,5 % ja vuoden 2009 tilinpäätöksessä vastaava tunnusluku oli 12,5 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen heikkenemiseen ja suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuun vaikuttaa luonnollisesti se, että investointien rahoittamiseksi on otettu lyhyt aikaista lainaa, sen määrä vuoden 2012 tilinpäätöksessä on 3,0 milj.. Vuoden 2012 lopussa kuntayhtymällä ei ollut pitkäaikaista lainaa. 14

18 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Valmistevarastojen muutos Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) Muut rahoitustuotot (+) Korkokulut(-) -4 0 Muut rahoituskulut (-) Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 15 8 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 112,6 % 110,1 % Vuosikate/Poistot % 187,3 % 121,4 % Vuosikate, /opiskelija Opiskelijamäärä

19 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus % 59,4 % 57,6 % Pääomamenojen tulorahoitus % 59,0 % 57,6 % Kassan riittävyys pv 2,4 19,5 Kassasta maksut, milj Opiskelijamäärä

20 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 25 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 10 9 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

21 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA A, OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden yli-/alijäämä B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 10 9 E. VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Muut velat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 82,61 86,97 Suhteellinen velkaantuneisuus % 18,63 13,52 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 10,94 9,00 Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija 2022, ,35 Opiskelijamäärä

22 KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % % Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,78 Korkotuotot 12 0, ,13 Muut rahoitustuotot 20 0, ,04 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -19-0,03-2 0,00 Investointitulot Rahoitusosuudet investointeihin 0 0,00 0 0,00 Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot 28 0, ,06 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 0 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,95 Oman pääoman lisäys Kokonaistulot yhteensä , ,00 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,79 Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 4 0,01 Muut rahoituskulut 9 0, ,05 Pakollisten varausten muutos Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot ,01 Investoinnit Investointimenot , ,15 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 74 0, ,02 Kokonaismenot yhteensä , ,00 Kokonaistulot Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Täsmäytys

23 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on vuonna 2008 hyväksynyt yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaisesti kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Kuntayhtymän nykyinen sisäisen valvonnan ohje on vuodelta Siinä on määritelty sisäisen valvonnan järjestämisvastuu ja toiminnan tavoitteet. Sisäistä valvontaa suorittavat yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja, tulos- ja toimialueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja koko henkilöstö kukin roolinsa mukaisesti. Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada toimivalle johdolle kohtuullinen varmuus siitä, että organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Tilintarkastajien tarkastustoimintaan kuuluu myös sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastaminen. Vuodesta 2009 alkaen kuntayhtymän tilintarkastusyhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy. Vuoden 2012 painopistealueina olivat mm. kuntayhtymän hallinnon, kirjanpidon, valtionosuuksien, investointien sekä aikuiskoulutuksen laskutuksen ja opiskelijahallinnon tarkastus. Tarkastuskohteet yksilöidään tilikausille laadittavassa tarkastusohjelmissa siten, että neljän vuoden aikana olennaiset ja riskialttiit toiminnot tulevat pääosin tarkastetuiksi. Tarkastuksista laadittiin erilliset raportit, jotka annetaan tilintarkastuslautakunnalle tiedoksi. Keuda teetti IT-tietoturvatarkastuksen joulukuussa Tarkastuksen suoritti PwC Oy:n Systems and Process Assurance tiimi. Auditoinnin kohteet olivat Keudan keskeiset kontrollit (muutoshallinta ja IT-prosessit) sekä Active Directoryn käyttäjähallinta (tekninen ratkaisu sekä käyttöoikeudet). Tarkastuksessa todettiin, että Keudan keskeiset kontrollit ovat hoidettu kiitettävästi ja asianmukaisesti. Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntayhtymän on noudatettava toiminnassaan useita eri lakeja, asetuksia ja normeja, keskeisiä toimintaa ohjaavia normeja ovat mm. kuntalaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä laki ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Edellisten lisäksi kuntayhtymän toimintaa ohjaavat mm. perussopimus, hallintosääntö, toimintasääntö sekä toimintaohjeet, jotka kaikki löytyvät kuntayhtymän intranetistä. Eri viran- ja toimenhaltioiden päätösvaltuudet on määritelty toimintasäännössä. Vuoden aikana päivitettiin kuntayhtymän toimintasääntö ja se tuli voimaan Päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Toimintaa on pääosin toteutettu säännösten, lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Tilikauden lopussa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli käsittelyssä yksi ja Helsingin hallinto-oikeudessa niin ikään yksi kuntayhtymän henkilöstöpäätöksiin liittyvä valitus. Markkinaoikeudessa oli käsittelyssä kuntayhtymän työterveyspalvelujen hankintaan liittyvä valitus. Vuonna 2010 Keuda Nurmijärven rehtori ja kaksi opettajaa tuomittiin työsuojelurikoksesta ja vammantuottamuksesta lievään sakkorangaistukseen. Asiaan liittyvän vahingonkorvauskanteen käsittely jatkui Hyvinkään käräjäoikeudessa vuonna Sen seurauksena kuntayhtymä maksoi asianomistajalle :n vahingonkorvauksen. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan, tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Toiminnan tuloksellisuutta ja strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja valvotaan tasapainotetun mittariston avulla. 20

24 Oleellista poikkeamista tai erityisen alhaisista mittariarvoista pyydetään selvitykset ao. tulosalueen vastuuhenkilöltä. Vuoden aikana yhtymävaltuusto muutti Keudan oppisopimuskeskuksen tulostavoitetta ( ) ja tässä yhteydessä saatiin myös tulosalueen esimiehen selvitys tulokseen vaikuttaneista tekijöistä. Konsernipalvelujen ja Yhtymäpalvelujen tulos jäi alle yhtymävaltuuston asettaman tavoitteen. Tulostavoitteen alittuminen käsitellään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Riskienhallinnan järjestäminen Kuntayhtymässä on käytössä 4Ks Finland Oy:n riskienhallintajärjestelmä. 4Ks Riskipiste on riskienkartoitukseen ja -hallintaan tarkoitettu sähköinen palvelu, joka sisältää sekä mittaustyökalut että raportoinnin. Palvelun avulla kartoitetaan ja analysoidaan toimintaan ja turvallisuuden riskit, jolloin niiden haitat voidaan minimoida tai eliminoida kokonaan. Vuoden 2012 aikana järjestelmää on otettu käyttöön kuntayhtymän eri yksiköissä. Tavoitteena on, että järjestelmä saadaan aktiivikäyttöön vuoden 2013 aikana ja että sillä tehtävät riskiarvioinnit vastaisivat paremmin uuden organisaation tarpeita. Vuoden 2012 alusta kuntayhtymässä aloitti osa-aikainen turvallisuuspäällikkö. Turvallisuuspäällikön käytännön tehtäviin kuuluu mm. turvallisuussuunnitelmien ja em. riskiarviointien laatimisen koordinointi. Työhön kuuluu viranomaisyhteistyö mm. poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Turvallisuuspäällikkö toimii myös työsuojelupäällikkönä vastaten alan säädösten ja sopimusten mukaisista tehtävistä. Omaisuus- ja vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kuntayhtymän uusi vakuutussopimus astui voimaan vuoden 2012 alusta. Vakuutusyhtiönä jatkaa Pohjola Vakuutus Oy ja vakuutusturva on pääosin entinen. Muutoksena on, että kuntayhtymän autoihin otetaan pelkkä liikennevakuutus. Vakuutustoiminnan käytännön toteuttamisesta vastaa talous- ja hallintojohtaja. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kuntayhtymän omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Omaisuuden luovutukseen liittyvät arvonlisäveron palautusvelvollisuus sekä valtionosuuden takaisinperintävastuu on esitetty taseen liitetiedoissa. Sopimustoiminta Sopimukset laaditaan kuntayhtymän edut turvaavina ja niiden on noudatettava ko. alan yleisiä sopimusehtoja. Sopimusten valvonta kohdistuu laadintaan, täytäntöönpanoon ja noudattamiseen. Täytäntöönpanon ja sopimusten noudattamisen osalta valvotaan mm. laskutusta ja maksatusta, tilitysten suorittamista, indeksitarkistuksia ja irtisanomista. Sopimusten hyväksymisoikeudet määrätään perussopimuksessa. Sopimusten valvontavastuu on sopimuksen hyväksyjällä tai hänen määräämällään. Kaikista tehdyistä sopimuksista ei ole pidetty kattavaa ja ajantasaista luetteloa. Tästä syystä sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta ei kaikilta osin ole systemaattista ja ajantasaista. Kaikki uudet sopimukset on viety vuodesta 2011 alkaen systemaattisesti Dynasty-asianhallintajärjestelmään. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Kuntayhtymässä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai muuta erillistä toimijaa. 21

25 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilinpäätös 2012 Selvitys poistoeron, varausten ja rahastojen muutoksesta TILIKAUDEN TULOS ,72 Poistoeron lisäys (-) ,50 Siirretty varauksen purku poistoeron lisäykseksi Nurmijärvi, Lisätilat ruokasalin katolle ,71 Tuusula, Laajennus ja julkisivusaneeraus ,45 Aikuisopiston ja JäWän tilajärjestelyt ,34 Poistoeron vähennys (+) Valm. vuosi ,47 Kerava Keskikatu, kauppaoppil. rakent ,28 Nurmijärvi, laajennus ,87 Poistoeroa puretaan sitä mukaa, kun hankintamenosta tehdään sumu-poistoja. Varausta puretaan samassa suhteessa vuotuiseen poistoon, kuin hankintaa katettiin investointivarauksella ja rahastolla Mäntsälä Lukkarinpolku, laajennus ,94 Järvenpää Sibeliuksenväylä, aluevalaistus ,86 Tuusula Kirkkotie, laajennus ,53 Tuusula Pekka Halosen akatemia, laajennus ,71 Mäntsälä Saari, pihatto ,48 Järvenpää Wärtsilänkatu, laajennus ,76 Mäntsälä Saari, vanha talli ,65 Sipoon Enter ,75 Järvenpää Puistola, laajennus ,27 Järvenpää Peltola peruskorjaus 1.vaihe ,14 Kerava Sarviniitynkadun laajennus ,12 Järvenpää Peltola peruskorjaus 2.vaihe ,87 Nurmijärvi, lisätilat ruokasalin katolle ,35 Tuusula, Laajennus ja julkisivusaneeraus ,89 POISTOERON MUUTOS ,03 Varausten lisäys (-) ,00 Uusi investointivaraus oheisiin kohteisiin Keudan ammattiopiston ja aikuisopiston Wärtsilänkadun tilajärjestely ja laajennushanke Varausten vähennys (+) ,50 Investointivarauksen tuloutus hankintojen toteutuneilla nettokustannuksilla. Nurmijärvi, Lisätilat ruokasalin katolle ,71 Tuusula, Laajennus ja julkisivusaneeraus ,45 Aikuisopiston ja JäWän tilajärjestelyt ,34 VARAUSTEN MUUTOS ,50 Rahastojen lisäys (-) Rahastojen vähennys (+) ,00 Maksettu stipendejä ammattitaitokilpailuissa menestyneille RAHASTOJEN MUUTOS ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,19 22

26 Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä Tilikauden tulos ,72 Tehdään yhteensä ,00 :n investointivaraus Wärtsilänkatu 7:n laajennushankkeeseen. Tuloutetaan Nurmijärven, Tuusulan Kirkkotien sekä Wärtsilänkatu 7 laajennuksen investointivaraukset yhteensä ,50 ja tehdään samansuuruinen poistoeron lisäys. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,47. Tuloutetaan kuntayhtymän stipendirahastosta ammattitaitokilpailuissa menestyneille maksetut stipendit yhteensä ,00. Tilikauden ylijäämä ,19 kirjataan tilikauden ylijäämä tilille. 23

27 Toteutumisvertailu

28 Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmä ja tuloskortit vuodelle 2012 Kuntayhtymän mittaristo muodostuu strategia- ja tulosmittareista sekä määrämittareista. Oleellinen osa toiminnan arviointia on BSC:n pohjalta laaditut tuloskortit. Kuntayhtymän yhteisestä tuloskortista on luovuttu, sen sijaan tuloskortit esitetään seuraavista tulosalueista: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus. Kuntayhtymän yhteistä tuloskortta ei enää esitetä siitä syystä, että se on ollut pääasiassa sama kuin nyt laadittu Keudan ammattiopiston tuloskortti. Organisaatio muutoksesta johtuen varsinainen toiminta on nyt selkeästi kolmessa eri tulosalueessa. Kuntayhtymän strategisia päämääriä on tuloskorteissa tarkasteltu seuraavien neljän näkökulman läpi: yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus, henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous. Lisäksi Keudan ammattiopiston tuloskorttiin on määritelty kriittiset menestystekijät eli asiat, joissa pitää onnistua, jotta kuntayhtymän visio olisi saavutettavissa (kuva 1). Tuloskortissa on määritelty arviointikriteerit ja mittarit, joilla onnistumista mitataan. Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmä ja mittaristo on pääosin sama kuin vuonna Keudassa on käytössä IMSProcess (IMS = Integrated Management System) etoimintajärjestelmä. Keudan mittaristosta strategia- ja tulosmittarit on esitetty IMSjärjestelmässä. Jatkossa tavoitteena on, että keskeiset mittaritiedot saadaan tuotettua ns. tietovaraston (DW) avulla. Keudan aikuisopiston tuloskortin pohjana on ollut vuoden 2011 aikuiskoulutuksen tuloskortti. Vuodelle 2012 tavoitteita hieman tarkennettiin ja lisättiin, tuloskortissa esitetään aikuiskoulutuksen strategia- ja tulosmittarit sekä määrämittarit. Keudan oppisopimuskeskuksen tuloskortti on pääosin sama kuin vuonna Kuva 1. Keudan strategian kytkeytyminen kriittisiin menestystekijöihin. YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS Tyytyväinen opiskelija Asiakastyytyväisyys Koulutustarjonnan vetovoima Kuntien toisen asteen koulutustarpeeseen vastaaminen PROSESSIT JA RAKENTEET Opetusprosessin sujuvuus Kustannustehokkaat tukiprosessit MISSIO VISIO TOIMINTA-AJATUS STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT RESURSSIT JA TALOUS Resurssien tehokas käyttö Järjetämislupapaikkojen riittävyys Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Vakaa talous HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA HYVINVOINTI Pätevä osaava ja uudistushaluinen henkilöstö Motivoitunut henkilöstö Henkilöstön osaaminen 24

29 Johtoryhmän kokouksessa asetettiin Keudan mittareiden tavoitetasot ja sallitut vaihteluvälit vuodelle 2012 seuraavasti: Mittari Tavoitearvo sallittu vaihteluväli Läpäisymittari 66,0 % 58,0 % - 74,0 % Keskeyttämismittari 5,5 % 3,5 % -7,5 % Opiskelijapalautteen ka. 3,4 3,2 3,6 Työttömyysmittari 13,0 % 8-18 % Opettajien kelpoisuus 82,0 % 77,0 % -87,0 % Vetovoimamittari 1,1 0,8-1,4 Jatko-opiskelumittari 10,0 % 5,0 % -15,0 % Vaihteluvälin merkitys on siinä, että mikäli yksikkö asettaa tavoitteensa alle sallitun vaihteluvälin, on se siltä osin pois mahdollisesta tulospalkkiojärjestelmästä. Mikäli yksikkö asettaa tavoitteensa korkeammaksi kuin vaihteluväli ja ei sitä saavuta, on tulospalkkio kuitenkin mahdollinen, mikäli yksikkö kuitenkin ylittää ko. tavoitearvon. Osa tuloskortilla olevista mittareista ovat samoja, joita sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen tuloksellisuusrahoitusmalliin. Valtakunnallista tuloksellisuusrahoitusmallia muutettiin vuoden 2011 alusta siten, että suurin osa tiedoista tulee suoraan tilastokeskuksen henkilöpohjaisesta aineistosta. Mittaaminen on jälkijättöistä, sillä esimerkiksi tulosrahoitus vuodelle 2012 määräytyi sen perusteella, mitä opiskelijajoukolle kuului vuoden 2009 lopussa. Tästä syystä kuntayhtymän tuloskortin mittaritiedot on kerätty pääosin erikseen omaa seurantaa varten. Kaikki mittareista eivät kuvaa tilinpäätöshetken tilannetta, vaan ovat talousarviovuoden jonkun muun ajankohdan tilanne kuten esimerkiksi opiskelijapalaute, joka kerätään aina keväisin. Kuntayhtymän tulospalkkiojärjestelmässä strategisten ja tulostavoitteiden toteutuminen huomioidaan tulos- ja toimialuetasolla. Tarkemmin soveltamisen periaatteista on päätetty yhtymähallituksen joulukuun kokouksessa. Yhtymähallituksen päätöksen ( ) mukaisesti Keuda-palkkio määräytyy läpäisyn ja asiakaspalautteen perusteella, jotka lasketaan painotettuna ammattiopiston, aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen vastaavista luvuista. Molempien Keuda-tason kriteereiden painoarvo on 50 %, lisäksi läpäisymittarin toteumassa huomioidaan seuraava porrastus: toteuma 99%, maksetaan 2/3, toteuma 98% maksetaan 1/2 ja toteuma 97% maksetaan 1/3. Keudan tulospalkkiojärjestelmään kuuluvien yhteisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla. 1. Opiskelijapalautteen keskiarvo kertoo opiskelijoiden mielipiteen koulutuksen ja koulutusjärjestelyjen onnistumisesta (mitataan asteikolla 1-5, jossa 5 on erinomainen) Tavoite: 3,2 (laskettuna painotettuna keskiarvona ammattiopiston, aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen vastaavista luvuista) Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,6. 25

30 2. Läpäisymittari kertoo määräajassa (enintään 3,5 v) valmistuneiden opiskelijoiden osuuden. Tavoite 68,1 % (laskettuna painotettuna keskiarvona ammattiopiston, aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen vastaavista luvuista) Toteuma: tavoite ei kokonaisuudessaan toteutunut, sillä läpäisyprosentiksi muodostui 66,8 %. Toteuma oli kuitenkin yli 98 % asetetusta tavoitteesta eli tulospalkkiosta tulee tältä osin maksuun puolet. Arvion mukaan vuodelta 2012 tulospalkkiota tulee yhteensä maksettavaksi noin Tulosalueiden tuloskortit ja tavoitteiden toteutuminen on esitetty talousarvion käyttötalousosassa kunkin tulosalueen kohdalla. Sivuilla on kuvat kuuden keskeisen mittarin arvoista vuosilta

31 Työttömyysmittari % Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Jatko-opiskelumittari Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Opiskelijapalautteen keskiarvo 4,0 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3,0 Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp

32 Läpäisymittari Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Keskeyttämismittari Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp-2012 Opettajien kelpoisuusmittari % Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 Tp-2009 Tp-2010 Tp-2011 Tp

33 Kehittämis- ja hanketoiminta Keudan kehittämistoiminnan koordinointi hoidetaan Konsernipalvelujen tulosalueella. Se sisältää laadunhallinnan kokonaisuuden ja kehittämishankkeiden kokonaishallinnoinnin. Varsinaisia hankkeita hallinnoidaan myös muilla tulosalueilla (mm. Keudan aikuisopisto). Hankerahoitusta on saatu usealta eri taholta (mm. EU-rakennerahastot, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Aluehallintovirasto, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO). Suurimmat hankkeet vuonna 2012 ovat liittyneet opiskelijoiden ohjaukseen, keskeyttämisen vähentämiseen ja läpäisyn edistämiseen, opetushenkilöstön työelämäjaksoihin sekä laadunhallinnan kehittämiseen. VALTIONAVUSTUSHANKKEET Hanke 29 Rahoittaja päättynyt hanke jatkava hanke Virtuaalipanimon testaus ja käyttöönotto OPH X opetuksessa Työnjohtokoulutuskokeilu - logistiikka OPH X Työnjohtokoulutuskokeilu OPH X Erityistä yhdessä OPH X Työkykypassin käyttöönotto OPH X Elinikäinen ohjaus-seminaari OPH X KOLVI OY OPH X KOLVI OY 2 (jatkohanke) OPH X Läpäisyhankkeiden kansallinen koordinointi OPH X Läpäisyhankkeiden kansallinen koordinointi (jatkohanke) OPH X Lisäkoulutuksen laadun kehittäminen OPH X LARK - Laatua ammatillisen koulutuksen arkeen OPH X LARK 2 Laatua ammatillisen koulutuksen arkeen, jatkohanke OPH X TUPERA Tutkinnon perusteiden rakenteistamisen valmistelu OPH X FINECVET III OPH X Eurotop Tekniikan ja liikenteen alojen verkosto OPH X Työkaluviuhka kiinteistöalalle OPH X OSAAVA-OHJELMA Hanke Rahoittaja Kokonais budjetti päättynyt hanke jatkava hanke Hanke Uudenmaan yrittäjyyskasvatustyöryhmien perustaminen Rahoittaja Uudenmaan liitto Vuonna 2012 käynnissä olleet suurimmat hankkeet: ESR Hanke Rahoittaja Kokonaisbudjetti hanke hanke päättynyt jatkava Urakka opetushenkilöstön työelämäjaksot OPH X Kokonaisbudjetti Uusi osaaja II Aluehallintovirasto X TYKE-HANKKEET Hanke Rahoittaja Kokonais- päättynyt jatkava budjetti hanke hanke Osaava Uusimaa I ELY X Osaava Uusimaa II ELY X MUUT Kokonaisbudjetti päättynyt hanke jatkava hanke X

34 Lisäksi Keuda on ollut kumppanina useissa muiden koulutuksen järjestäjien tai organisaatioiden koordinoimissa eri rahoituksilla olevissa hankkeissa mm. LATO (laajennettu työssäoppiminen), Työssäoppimisen portaat TOPO (työpaikkaohjaajakoulutus), YES goes to lukio (yrittäjyyskasvatus), PRIIMA (oppisopimuskoulutus) ja EuroPeer- Guid (aikuisohjauksen vertaisarviointi). 30

35 Konsernipalvelut Konsernipalvelujen menoihin sisältyvät luottamushenkilöhallinnon menot (yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, tilintarkastus ja ammattiosaamisen toimikunta) sekä konsernipalvelujen menot. Konsernipalveluihin kuuluvat mm. hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut, kuntayhtymän kehittämis- ja projektitoiminta (mm. ennakointi, arviointi ja hanketoiminta), yhtymäpalvelujen yhteiset (ruoka-, kiinteistö- ja tietohallintopalvelut), Kerava-sali ja muut yhteiset eli työsuojelutoimikunta, henkilökuntaneuvosto ja ammatilliset neuvottelukunnat. Konsernipalvelujen nettomenot vuoden 2012 tilinpäätöksessä ovat yhteensä , mikä on noin suurempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Yhtymävaltuuston vuodelle 2012 asettama tilikauden tulostavoitetta ei saavutettu ja se alittui :lla. Vuoteen 2011 verrattuna nettomenot kasvoivat lähes 1,0 milj.. Tulosalueelle on viime vuosina keskitetty kuntayhtymän yhteisiä menoja, jotka eivät varsinaisesti ole hallintoa. Suuri osa menojen kasvusta selittyy näillä rakenteellisilla muutoksilla. Vuoden 2012 osalta menojen kasvua selittää myös kuntayhtymän juhlavuosi. Kuntayhtymä järjesti SAKUstars2012 kilpailut (ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut) osana Keudan 50 -vuotisjuhlaviikkoa. SAKUstars tapahtuman kustannusvaikutus vuoden 2012 tilinpäätöksessä on noin ja yhteensä tapahtuman nettokustannukset olivat noin Tämän lisäksi julkaistiin kuntayhtymän historiikki sekä järjestettiin mm. juhlagaala henkilöstölle. Kuntayhtymässä aloitti vuoden 2012 alussa ½-päiväinen turvallisuuspäällikkö, toimen sijoituspaikkana on konsernipalvelujen tulosalue. Toiminnan nettomenot vuoden 2012 tilinpäätöksessä ovat noin Keudan kehittämis- ja projektitoiminnan nettomenot Konsernipalvelujen tulosalueella olivat noin , se on noin enemmän kuin vuonna Kehittämis- ja projektitoiminnan tavoitteista ja niiden toteutumisesta on laadittu oma tekstinsä tasekirjan toteutumisvertailuun. Konsernipalvelujen menoihin sisältyy Kerava-salin menot ja tulot. Lähtökohta Kerava-salin taloudelle on, että se tulee ns. omillaan toimeen. Tilinpäätöksessä 2011 Kerava-salin nettovaikutus yleishallinnon menoihin on , jonka lisäksi tulevat kiinteistöstä tehtävät suunnitelman mukaiset poistot. Kuntayhtymä on solminut Keravan kaupungin kanssa Kerava-salin käyttösopimuksen vuosiksi Sopimuksen mukaan Keravan kaupunki maksaa Keudalle ylläpito- ja käyttövastiketta (1300 /kk) ja ns. tekniikkavastiketta (4900 /kk), jota vastaan Keuda mm. toteutti vuonna 2012 näyttämötekniikan perusparannuksen ja kunnostuksen, minkä myötä sali soveltuu paremmin myös teatterikäyttöön. Keudan kilpailutoiminnan koordinointi on vuodesta 2009 alkaen kuulunut Konsernipalvelujen tulosalueelle. Yhteisestä budjetista katetaan osallistumismaksut semifinaaleihin ja finaaleihin sekä majoitus- ja matkakulut finaaleihin. Vuoden 2012 kilpailutoiminnan em. menot olivat yhteensä (vuotta aiemmin ). Vuoden 2013 talousarviossa kilpailutoiminnan menot lukuun ottamatta SAKUstarskilpailuja on budjetoitu Keudan ammattiopiston ja Keudan aikuisopiston tuloalueille. 31

36 TOTEUTUMISVERAILU ,015 Keudan konsernipalvelut 1,01 KÄYTTÖTALOUSOSA Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Yksikköhinnat , Muut myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Rahoituskulut(-) ja tuotot(+) , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Sisäiset ja laskennalliset erät Yhtymäpalvelut , Netto , Tunnuslukuja Opiskelijat Toimintamenot /opiskelija Konsernipalveluiden tuloksen vyörytys tulosalueille opiskelijoiden suhteessa Konserni- Vyörytykset Jakoperuste konsernipalvelut palvelut yhteensä Ammattiopisto Aikuisopisto Oppisopimuskeskus Yhteensä

37 Yhtymäpalvelut Yhtymäpalvelut sisältää kuntayhtymän toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen toiminnot. Tulosalueen päätehtävä Yhtymäpalvelujen perustehtävänä on tarjota koulutuskuntayhtymän eri yksiköille niiden tarvitsemat tukipalvelut laadukkaasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtymäpalvelut sisältää toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen menot. Tavoitteena on, että yhtymäpalvelut tarjoaa palveluhenkistä ja joustavaa asiakaspalvelua tehokkaasti. Yhtymäpalvelujen toiminnan yhteisinä tavoitteina on asiakastyytyväisyys, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja työhyvinvointi. Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet II Prosessit ja rakenteet Yhtymäpalvelujen tuottamista opetuksen tukipalveluista on sovitettu yhdessä tilaajan kanssa palvelusopimuksissa. Palvelusopimusten päivittäminen aloitettiin vuoden 2012 aikana vastaamaan uutta organisaatiota. Yhtymäpalveluissa tehdään sisäinen asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi. Kysely toteutettiin marraskuussa 2012 ja kokonaisarvioksi tuli 3,3 (asteikolla 1-5). Kehittämiskohteiksi nousivat tiedottaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Keuda on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) maaliskuussa Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö verrattuna vuonna 2010 kulutettuun energiamäärään. Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 1,977 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Konkreettisina toimenpiteinä vuonna 2012 jatkettiin mm. yksikkökohtaisten energiatehokkuuskatselmusten tekemistä: Energiakatselmukset tehtiin seuraaviin Keudan yksiköihin: Wärtsilänkatu 7, Keskikatu 3, Lopentie 20 ja Lukkarinpolku 2. Siivouspalveluissa on karsittu ja yhtenäistetty työvälinevalikoimaa. Kertakäyttöisen materiaalin käyttöä (esim. kertakäyttökäsineet) on vähennetty. Perussiivouksien tarvetta kartoitetaan aikaisempaa tarkemmin. Ruokapalveluissa kestävän kehityksen mukainen toiminta näkyi mm. raaka-aineostoissa. Lisäksi vuonna 2012 pidettiin yhteistyössä opetuksen kanssa lautasbiojätekampanja joka vähensi biojätteen määrää. Ruokapalveluilla oli keskeinen rooli SakuStars tapahtuman tukipalvelujen toteuttamisessa, saadun palautteen perusteella siinä onnistuttiin hyvin. Tapahtuma lisäsi ruokapalvelujen myyntiä noin Tietohallinto on ottanut käyttöön tietokoneiden käyttöasteen seurantaraportoinnin ja saanut pohjatiedot loppuvuoden 2012 koneiden käytöstä. Raportointia hyödynnetään vielä vuonna Kertomusvuonna yhtymähallitus hyväksyi Keudan tietohallintolinjaukset ja suunnitelman vuosiksi Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusi tilikartta ja kirjanpito-ohjelmisto (Raindance). Lisäksi vuoden aikana otettiin käyttöön uusi budjetointijärjestelmä (Budnetti) sekä matkojen hallinta järjestelmä (Populus) ja ns. HR-työpöytä. HR-sovellusten käyttöönotto jatkuu edelleen vuonna

38 III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Yhtymäpalveluissa tehtiin merkittävä panostus henkilöstön ohjaamistaitojen lisäämiseksi. Urakka-projektin puitteissa tarjottiin koko yhtymäpalvelujen henkilöstölle mahdollisuus suorittaa työpaikkaohjaajan koulutus. Koulutuksen suoritti lähes puolet eli yhteensä 52 henkilöä, joista toimistosta oli 4, tietohallinnosta 9, ruokapalveluista 20, kiinteistö- ja siivouspalveluista 19. IV Resurssit ja talous Yhtymäpalvelujen nettomenot ovat yhteensä n. 8,85 milj., mikä on noin enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Vuoteen 2011 verrattuna nettomenojen kasvu oli eli 7,1 %. Menojen kasvua selittää lähes yksinomaan ylläpidettävien kiinteistöjen ja tilojen lisäys. 34

39 TOTEUTUMISVERTAILU 2012 Keudan yhtymäpalvelut KÄYTTÖTALOUSOSA Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talous Toimintatulot , ,66 Myyntitulot , ,46 Maksutulot , ,90 Tuet ja avustukset , ,17 Muut toimintatulot , ,05 Toimintamenot , ,08 Henkilöstömenot , ,75 Palvelujen ostot , ,03 Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,13 Avustukset 0 0 0,00 0,00 Muut toimintamenot , ,23 Toimintakate , ,42 Rahoituskulut(-) ja tuotot(+) -337,50 337,50 Poistot ja arvonalentumiset , ,45 Tilikauden tulos , ,37 Tunnuslukuja Opiskelijat Opiskelijaa/toimistohenkilö Opiskelijaa/ruokapalveluhenkilö Opiskelijaa/kiinteistöhenkilö Opiskelijaa/tietohallintopalveluhenkilö /opiskelija, toimistopalvelu /opiskelija, ruokapalvelu /opiskelija, kiinteistöpalvelut /opiskelija, tietohallintopalvelut Tilikauden tulos kohdistetaan yksiköille todellisten kustannusten mukaan Toimipaikat Opiskelijat Toimistopalvelut Ruokapalvelut Kiinteistöpalvelut Tietohallintopalvelut Yhteensä Ammattiopisto Aikuisopisto Oppisopimuskeskus Konsernipalvelut Yhteensä

40 Keudan ammattiopisto 1. Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä Keudan ammattiopistossa järjestettiin toimintavuonna 2012 koulutusta kaikilla koulutusaloilla yhteensä 27 perustutkintoon ja 40 eri ammattiin. Lisäksi järjestettiin nivelvaiheen koulutuksena ammattistarttia, kotitalousopetusta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Painotetun keskiarvon mukainen koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä oli 3519, mikä on 229 vähemmän kuin talousarviossa arvioitu opiskelijamäärä. Ammattiopisto toimi kuudella paikkakunnalla kymmenessä eri yksikössä ja koulutus oli organisoitu kolmeksi eri toimialaksi: tuotannon ja tekniikan, palvelu ja luonnonvaraalan ja hyvinvointialan toimialoiksi. Ohjaavat koulutukset kuuluivat hyvinvointialaan. Useimmissa yksiköissä toteutettiin useamman toimialan koulutusta ja kukin yksikkö toimi talousarviossa määriteltyjen suunnitelmien ja tutkintorakenteen mukaisesti. Aikuisopisto toimi pääosin yhteisissä rakennuksissa ja opiskeluympäristöissä ammattiopiston kanssa. 2. Toiminnan painopistealueet I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Saadun opiskelijapalautteen perusteella opiskelijat olivat uudessa organisaatiossa yhtä tyytyväisiä opiskeluunsa, kuin vanhassakin. Opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,5 asteikolla 1-5. Valmistuneiden opiskelijoiden palautteen keskiarvo oli 2,74, mutta se ei ole edellisen kanssa vertailukelpoinen, koska asteikko oli 1-4. Opiskelijoiden työllisyys toteutui ennakoitua paremmin työttömyysasteen ollessa 11,9 % valmistuneista (tavoite 13,0 %). Jatko-opintoihin haki 12,8 % opiskelijoista, mikä on 1,6 % yli mittaritavoitteen. Ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden oli 1,3 opiskelijaa, mitä ylittää tavoitearvon yhdellä kymmenyksellä. Yhteiskunnallista ja asiakasvaikuttavuutta kuvaavat mittarit toteutuivat kaikilta muita osin paitsi valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute, mikä oli kerätty muusta arvioinnista poikkeavasti 1-4 asteikolla. Opiskelijoiden työttömyysasteessa ei ollut suuria alakohtaisia eroja. Parasta työllistyminen oli liikealoilla, työttömyysaste 10,4 %. Jatko opintoihin hakeutuneiden kohdalla erot alojen välillä olivat sen sijaan suuret. Eniten jatko-opintoihin hakijoita oli hyvinvointialalla (21,6 %). Opiskelijapalautteen keskiarvojen vaihteluväli yksiköiden kesken oli 3,3 3,8. II Prosessit ja rakenteet Arvioitaessa opetusprosessin (toiminnan pääprosessi) on läpäisyaste kaikkein merkittävin toiminnan onnistumista kuvaava mittari. Ammattiopiston toteutunut läpäisyasteen mittariarvo oli 64,4 %. Tavoitteen oltua 63,8 % arvo siis ylittyi 0,6 kymmenystä. Alakohtaisessa vertailussa parhaan tuloksen saavutti luonnonvara-ala (72,6 %), arvo, jolle kaikkien muidenkin alojen pitäisi jatkossa pyrkiä. Keskeyttämismittarissa, joka on tavallaan läpäisymittarin vastapuoli, tavoiteltiin 5,7 % ns. negatiivisia keskeyttäneitä. Mittarin arvoksi muodostui 4,6 %. Keskeyttäneitä oli täten arvioitua vähemmän. Vähiten keskeyttäneitä oli hyvinvoinnin ja kulttuurin toimialalla (2,6 %). Toimintavuonna suoritettujen perustutkintojen määrä oli 1014, mikä on 98 arvioitua enemmän. 36

41 III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaamista arvioidaan ammattiopistossa opetushenkilöstön kelpoisuusasteella, joka oli verrattain korkea. Opetushenkilöstöstä 86,8 % oli tehtävän edellyttämä kelpoisuus tavoitteen ollessa 80,1 %. Työhyvinvointia mitattiin joka toinen vuosi toteutettavalla henkilöstökyselyllä josta saadun palautteen keskiarvo oli sama kuin talousarvioon määritelty tavoite (3,4). Palautteen keskiarvo kuitenkin putosi edelliseen kyselyyn verrattuna 0,2 kymmenystä. Opetushenkilöstön osalta kerättiin tietoa myös opettajien osallistumisesta työelämäjaksoille ja työskentelystä omassa yrityksessä. Vuoden aikana työelämäjaksolle osallistui viisi opettajaa ja kuusi toimi opetustyön ohella omassa yrityksessä. IV Resurssit ja talous Resursseja ja taloutta seurattiin opiskelijapaikkojen käyttöasteella, keskimääräisellä ryhmäkoolla ja talousarvoin toteutumisella. Vuoden opiskelijapaikkojen käyttöaste oli 100,4 tavoitteen oltua 103,4. Keskimääräinen ryhmäkoko oli 18,5 eli 0,7 kymmenystä yli tavoitteen. Talousarviotulos ylittyi 15,7 %, eli tulos oli erinomainen. 3. Toimintaympäristön keskeiset muutokset Keudan organisaatiouudistus tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Toimintavuosi oli uuden organisaation sisäänajon vuosi. Toimintasääntöä oli työstetty pitkään ja se vaikutti perusteelliselta ja selkeältä. Käytännön toiminta osoitti kuitenkin, että monet asiat oli keskustelun kautta selvennettävä yksityiskohtia myöten. Vastuut ja tehtävänkuvat ammattiopiston hallinnossa kirkastuivat vähitellen kevään 2012 aikana. Toiminnan käynnistymistä hidasti hieman se, että uusien esimiesten rekrytointi tapahtui vähitellen tammi-helmikuun aikana. Uuden organisaation keskeisimpiä tavoitteita oli yhdenmukaistaa eri toimipisteiden toimintatapoja. Toimialakohtainen organisaatio on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi haettaessa yhteisiä toimintalinjoja ja -tapoja. Koulutusalojen opetushenkilöstön erilaiset virkaehdot aiheuttavat jatkuvasti tulkintavaikeuksia sopimusten soveltamisessa. Eri yksiköissä ei uudesta organisaatiosta huolimatta pystytä toimimaan täysin samalla tavalla. Keudan rakennuskantaa on viime vuosina uudistettu monessa eri kohteessa. Opetustilamme ja -laitteemme ovat ajanmukaiset ja erinomaisessa kunnossa. Viimeisimpinä laajennuskohteina valmistuivat toimintavuonna lisätilat Tuusulassa Kirkkotielle, Nurmijärvellä Lopentielle, Järvenpäässä Wärtsilänkadulle, Keravalla Keskikadulle ja Mäntsälään Saaren kartanoon. Tilatarvetta ovat viime vuosina lisänneet lähinnä sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen määrän lisäys sekä aikuisopiston toimintojen uudelleenorganisointi. 37

42 Toteutumisvertailu 2012 Keudan ammattiopisto KÄYTTÖTALOUSOSA Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Valmistus omaan käyttöön , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Rahoitustulot ja -menot Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Sisäiset ja laskennalliset erät Konsernipalvelut , Yhtymäpalvelut , Yhtymäpalvelujen poistot , Netto , Yhtymävaltuuston päätöksellä talousarviota muutettiin siten, että Pekka Halosen akatemiassa järjestettävä kansanopistokoulutus sijoitetaan Keudan ammattiopiston tulosalueelle ja hyvinvointialojen toimialalle. Vuoden 2012 talousarvioon tehdään :n määrärahasiirto Keudan aikuisopiston tulosalueelta Keudan ammattiopiston tulosalueelle. 38

43 TULOSKORTTI, KEUDAN AMMATTIOPISTO TP-2012 Strategia- ja tulosmittarit Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Ta-12 Tot-12 Nopea työelämään sijoittuminen 1 Työttömyysmittari % 13,0 11,9 Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Prosessit ja rakenteet Resurssit ja talous Tyytyväinen opiskelija Asiakastyytyväisyys Koulutustarjonnan vetovoima Opetusprosessin sujuvuus Kustannustehokkaat tukiprosessit Pätevä, osaava ja uudistushaluinen henkilöstö Jatko-opintoihin sijoittuminen Opiskelijapalaute Valmistuneet opiskelijat-kysely Työnantajapalaute Koulutustarjonnan vetovoima Monipuoliset koulutuksen totuttamistavat Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat 2 Jatko-opiskelumittari % 10,2 12,8 3 Opiskelijapalautteen keskiarvo 3,2 3,5 4 Kyselyn keskiarvo 3,2 2,7 *) 5 Kyselyn keskiarvo Vetovoimamittari 1,2 1,3 7 Läpäisymittari, % 63,8 64,4 8 HOJKS-läpäisymittari % 63,0 54,7 Opiskelijahuollon toimivuus 9 Keskeyttämismittari, % 5,7 4,6 Sisäisen asiakkuuden huomioiminen Osaamisen uudistaminen 10 Suoritetut tutkinnot, lkm Perustutkinnot, ops-perusteiset Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo 3,3 3,3 12 Kelpoisuusmittari, % Opetushenkilöstö 80,1 86,8 Resurssien tehokas käyttö Suunnitelmallisuus 13 Talousarvion toteutuminen 100,0 115,2 Määrämittarit *) Mitattu asteikolla 1-4 Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Ta-12 Tot Suoritetun kurssivaihdon määrä yht Tyytyväinen opiskelija Opintojen valintamahdollisuus Keudan opisk. suoritt. lukiokurssit Lukio-opisk. suoritt. kurssit Keudassa Ylioppilastutkinnon suorittaneet % 5,5 3,3 Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Resurssit ja talous Koulutustarjonnan kattavuus 16 Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan 47,0 50,9 Aloituspaikkojen täyttöaste 17 Aloittaneet opiskelijat 20.9/aloituspaikat % 102,3 101,7 18 Opiskelijamäärämittari: Ammatillinen peruskoulutus yht Opetussuunnitelmaperusteinen josta erityisopiskelijat Koulutustarjonnan Kuntien toisen asteen monipuolisuus Ei tutkintoon johtava koulutus: koulutustarpeeseen Ohjaava ja valmentava koulutus vastaaminen Valmentava ja kuntouttava koulutus Talouskoulu Maahanmuuttajat Kansainvälisyysmittari: Lähtevät opiskelijat, % 4,0 3,8 Kansainvälinen yhteistyö Tulevat opiskelijat, lkm Lähtevät opettajat % 14,0 10,9 Tulevat opettajat, lkm Motivoitunut henkilöstö Sitoutuneisuus 20 Henkilöstöpalaute 3,4 3,4 Henkilöstön osaaminen 21 Työelämäyhteydet Järjestämislupapaikkojen riittävyys Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Vakaa talous Opiskelijapaikat Investointikyky Työelämäjaksolle osallistuneet opettajat %,(väh. 2vk jaksot) 4,9 5,1 22 Omassa yrityksessä toimivat % 5,3 5,8 23 Käyttöaste, % 103,4 100,4 24 Keskimääräinen ryhmäkoko 17,8 18,5 25 Investointien tulorahoitus, % 50,5 59,4 39

44 Keudan aikuisopisto Aikuisopistossa annettu koulutus ja päätehtävä Keudan aikuisopisto on toteuttanut tutkintoon johtavaa koulutusta näyttötutkintoperusteisena hyödyntäen eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Aikuisopistolla on järjestämislupa n. 70 eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Lisäksi aikuisopisto on toteuttanut työelämälle kysyntälähtöisesti täydennyskoulutusta sekä erilaisia räätälöityjä koulutuksia ja toteuttanut muita työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä. Käyttöönotettu CRM järjestelmä tukee tätä toimintaa. Asiakaspalautteen perusteella aikuisopisto on pystynyt hyvin toteuttamaan Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmistoon. Hyvinvointialan toimialalla toteutettiin sosiaali-, ja terveys- ja liikunta-alan koulutusta seuraaviin tutkintoihin: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hiusalan perustutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkintoon sekä vanhustyön erikoisammattitutkintoon. Opiskelijamäärä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli lähes 400. Heistä suurin osa, lähes 90 %, kouluttautui lähihoitajan ammattiin. Päätoimisia kouluttajia oli toimintakauden päättyessä 16. Kulttuuri- ja media-ala toimialalla koulutettiin opiskelijoita kuvallisen ilmaisun, media- ja kirjastoalan tutkintoihin. Määrällinen pääpaino koulutuksissa oli media-alan lisäkoulutuksissa, josta valmistui dokumenttien, realityn, tuottamisen ja lifestyle- ja urheiluohjelmien ammattiosaajia. Tämän lisäksi koulutettiin media-assistentteja, kuvaartesaaneja sekä toteutettiin tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoja. Koulutukset on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, tästä esimerkiksi tuloksena uusi käynnistetty E-tuottajakoulutus. Täydennyskoulutustarjonta on myös päivitetty vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Alalla on ollut opiskelijoita yli 300. Päätoimisia kouluttajia oli yksitoista ja sivutoimisia kouluttajia kymmeniä. Luonnonvara- ja ympäristöalalla on opiskeltu maatalous- ja puutarha-alan ammatteihin. Alalta on valmistuttu ammattinimikkeillä puutarhuri, eläintenhoitaja, maaseutuyrittäjä, puistopuutarhuri, floristi ja floristimestari. Luonnonvara-alan tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä oli noin 280 opiskelijaa. Opetushenkilökunnan määrä oli 15. Lisäksi opetusmaatilan ja -puutarhan ohjaushenkilöstö on toiminut myös aikuisopetuksen tukena. Palvelualalla annettiin koulutusta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (kotityö- ja puhdistuspalvelut, ravitsemispalvelut), tekniikan ja liikenteen alalla (kiinteistöpalvelut ja tekstiilihuoltopalvelut) sekä liiketalouden ja hallinnon alalla (asiakaspalvelu ja markkinointi sekä yrittäjyys). Palvelualan opiskelijamäärä nousi yli 400 opiskelijaan. Henkilökunnan määrä oli 11. Tekniikan ja liikenteen ala on tarjonnut koulutusta kodinkonealan, liikenteen, logistiikan, rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan, kone- ja metallialan sekä talotekniikan sektoreilla. Koulutusvolyymin painopiste on kuluneen vuoden aikana ollut sähkö- ja talotekniikan, hitsausalan sekä logistiikan koulutustarjonnassa. Myös pintakäsittelyalalla ja koneistuksessa on panostettu kehittämistyöhön uusien opetustilojen suunnittelun yhteydessä. Alan opiskelijamäärä nousi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa yli 300 opiskelijaan. Päätoimisen opetushenkilöstön määrä oli

45 Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet 2012 I Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Aikuisopiskelijoiden määrä, erityisesti oppisopimusopiskelijoiden, on kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Tutkintoja (esim. pelialan koulutus) ja koulutuksia on kehitetty yhdessä työelämän kanssa. Työvoimatarpeeseen on pyritty vastaamaan lisäämällä ja kohdentamalla koulutustarjontaa esim. Hyvinvointialoilla (Vanhustyön erikoisammattitutkinto) ja Tekniikan ja liikenteen alalla (Kuljettajakoulutus). Opiskelijapalaute ylitti kaikilla toimialoilla asetetut tavoitteet. Ohjaustoimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja läpäisyssä asetetut tavoitteet ylitettiin ammatti- ja erikoisammattitukinnoissa. Perustutkintojen läpäisyssä toimialakohtaiset erot ovat suuret ja niihin on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Opiskelijoiden työllistyminen on ollut hyvä. Osaava Uusimaa -hanke (yritysyhteistyö pk-sektorin kanssa) ja asiakkuuksienhallintajärjestelmän käyttöönotto ovat edesauttaneet yritysyhteistyötä. II Prosessit ja rakenteet Keudan organisaatio muuttui Aikuisopiston organisaatio on erittäin matala, mikä on tehnyt toiminnasta joustavaa. Organisaatiorakenne on todettu toimivaksi ja toimenkuvat selkeiksi. Kuluneen vuoden aikana on jatkettu aikuisopiston toimintaprosessien kuvaamista IMS-järjestelmään. Aikuisopiston prosesseja kehitettiin erityisesti vertaisarvioinnin avulla. Aikuisopistossa toteutettiin vertaisarviointia kansainvälisellä tasolla (EuroPeerGuid projekti, ammatillisen aikuisohjauksen arviointi), kansallisella tasolla (OPH:n rahoittama lisäkoulutuksen laadun kehittämishanke, kohteena Vaikuttavuus ja Laadunhallinta ja arviointi) sekä sisäisenä arviointina toimialojen kesken (kohteena Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen). Prosessien ja rakenteiden toimivuutta on mitattu suoritettujen tutkintojen määrällä, sekä läpäisy- ja keskeyttämisprosenteilla. Suoritettujen tutkintojen määrässä ei päästy asetettuihin tavoitteisiin. Tutkintotilaisuuksien toteutumisen ja tutkintotoimikunnan työskentelyn aikataulut ovat olleet vaikeasti ennakoitavissa. Keskeyttämisessä asetettu tavoite saavutettiin ja negatiivisten keskeyttäjien osuutta 5,63 % voidaan pitää erittäin hyvänä. Ohjauspalveluihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjauspalveluita ovat toteuttaneet opinto-ohjaajat, erityisopettajat sekä suomi toisena kielenä -kouluttaja, kuraattoripalveluita on ollut tarvittaessa käytettävissä. III Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on ollut yksi Keudan strategisista päämääristä. Aikuisopisto on panostanut edelleen koko opetushenkilöstön yhteisiin tilaisuuksiin, joita järjestettiin lukuvuoden aikana kolme. Keskeisinä teemoina on ollut verkko-oppimiseen liittyvät kysymykset sekä prosessien kehittäminen. Aikuisopiston henkilöstön määrä suhteessa työn määrään on ollut haasteellinen ja jatkossa on tarvetta lisätä kouluttajien määrää sekä tarkastella työnjakoa eri toimijoiden välillä. Suurimmalla osalla kouluttajista on pedagoginen pätevyys sekä näyttötutkintomestarin tutkinto. Ne, joilta nämä pätevyydet puuttuvat, on ohjattu koulutukseen. Kolme kouluttajaa on osallistunut kuluneen vuoden aikana työelämäjaksolle. Ajantasainen työelämäosaaminen on välttämätöntä aikuiskouluttajina toimiville ja osittain sitä myös ylläpidetään oman yritystoiminnan kautta. Kouluttajien osallistuminen omaa ammattitaitoa lisääviin koulutuksiin on ollut aktiivista ja kaikkiaan aikuisopiston opetushenkilöstölle kertyi 320 koulutuspäivää kuluneen toimintavuoden aikana. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on nostettu käytyjen kehityskeskustelun pohjalta yhdeksi tärkeäksi toiminnalliseksi tavoitteeksi aikuisopistossa. Kukin toimiala on työstänyt oman suunnitelmansa työhyvinvoinnin edistämiseksi ko. toimialalla. Tekniikan ja liikenteen toimialalla on tehty yhdessä toimipisteessä työpaikkaselvitys riskikartoituksineen. Työpaikkaselvityksen pohjalta on jatkettu yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, jolloin tavoitteena on ollut tarkastella tehtyjen muutosten vaikutusta työympäristöön sekä työhyvinvointiin. 41

46 IV Resurssit ja talous Keudan aikuisopiston taloudellinen tulos kuluneelta vuodelta oli erinomainen ja talousarvion tulostavoite ylittyi huomattavasti. Valtionosuusrahoitteisesta koulutuksesta tulleen perusrahoituksen lisäksi sekä oppisopimus- että työvoimapoliittisen koulutuksen osuus on noussut. Työvoimakoulutuksen laajan kilpailutuskierroksen tuloksena, aikuisopisto sai hankintasopimuksia vuosille M arvosta, mikä on yli 80 % haetusta määrästä. Aikuisopistossa on pystytty hyvin toteuttamaan strategista päämäärää ja käyttämään tehokkaasti eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Hanketoiminnan taloudellisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja aikuisopistossa on päättynyt kuluneena vuotena useita hankkeita, joille ei ole haettu jatkorahoitusta. Henkilöstön saatavuus on ollut haasteellista erityisesti tekniikan ja liikenteen sekä liiketalouden alalla. Opinto-ohjaukseen on lisätty resursseja rekrytoimalla yksi kokoaikainen monialainen opinto-ohjaaja sekä lisäämällä ohjausresursseja Hyvinvointialoilla. Uusien toimitilojen käyttöönottoa Järvenpäässä Wärtsilänkadulla on valmisteltu sekä samalla valmisteltu luopumista Wärtsilänkatu 61 sijaitsevista vuokratiloista. Toimintaympäristön keskeiset muutokset Valtiontalouden mittavat säästöohjelmat vuosille ovat jo vaikuttaneet aikuiskoulutuksen toimintaedellytyksiin ja erityisesti toiminnan ennustettavuuteen. Ministeriön linjauksia koulutustarjonnan kohdentamisesta on jo huomioitu esim. vähentämällä kulttuurialan koulutusta. Organisaatiomuutos on tuonut toimintaan selkeyttä ja on hyvä perusta aikuiskoulutuksen kehittämiselle jatkossakin. Yhtenäisten toimintaperiaatteiden määrittäminen on vienyt odotettua enemmän aikaa. Uudet toimitilat Tuusulassa ja Wärtsilänkadulla ovat lisänneet toimintaympäristön toimivuutta ja työviihtyisyyttä. 42

47 Toteutumisvertailu 2012 Keudan aikuisopisto KÄYTTÖTALOUSOSA Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Valmistus omaan käyttöön ,00 0 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Rahoitustulot ja -menot Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Sisäiset ja laskennalliset erät Konsernipalvelut , Yhtymäpalvelut , Yhtymäpalvelujen poistot , Netto , Yhtymävaltuuston päätöksellä talousarviota muutettiin siten, että Pekka Halosen akatemiassa järjestettävä kansanopistokoulutus sijoitetaan Keudan ammattiopiston tulosalueelle ja hyvinvointialojen toimialalle. Vuoden 2012 talousarvioon tehdään :n määrärahasiirto Keudan aikuisopiston tulosalueelta Keudan ammattiopiston tulosalueelle. 43

48 TULOSKORTTI, KEUDAN AIKUISOPISTO TP-2012 Strategia- ja tulosmittarit Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Ta 2012 Tp 2012 Opiskelijapalaute 1 AIPAL-palaute 1) 3,2 3,96 2 OPAL-palaute 2) 3,4 3,98 Prosessit ja rakenteet Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot 3 Perustutkinnot Koko tutkinnot Osa tutkinnot Ammattitutkinnot Koko tutkinnot Osa tutkinnot Erikoisammattitutkinnot Koko tutkinnot Osa tutkinnot 8 7 Läpäisy 6 Perustutkinnot (2-2,5 v) 84 % 71 % 7 Ammattitutkinnot (1-2 v) 80 % 85 % 8 Erikoisammattitutkinnot (1,5-2,5 v) 80 % 80 % Opiskelun keskeyttäneet/purkaneet (negatiiviset keskeyttäjät) 9 Yksikköhint. Koulutuksessa (pt, at, eat) Oppisopimuskoulutuksessa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa Yhteensä Keskeyttämis % (negatiiviset keskeyttäjät) 5,63 % Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaaminen 12 Päätoimiset kouluttajat (E-liite), lkm Kouluttajat , joilla ped.gog.pät Kouluttajat , joilla NTM Resurssit ja talous 15 Talousarvion toteutuminen 100 % 155,2 % Määrämittarit Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Opiskelijamäärät 16 Perustutkinnot (näyttöperusteiset) yksikköhintaiset (painotettu keskiarvo) oppisopimusopiskelijat, Keuda 3) oppisopimusopiskelijat, muut 3) työvoimapoliittiset 3) Ammattitutkinnot yksikköhintaiset 3) oppisopimusopiskelijat, Keuda 3) oppisopimusopiskelijat, muut 3) työvoimapoliittiset 3) Erikoisammattitutkinnot yksikköhintaiset 3) oppisopimusopiskelijat, Keuda 3) oppisopimusopiskelijat, muut 3) Yhteensä Lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet ,82 20 Kansainvälisyysmittari (väh. 5 pv:n jaksot) Lähtevät kouluttajat (lkm) 7 12 Lähtevät opiskelijat (lkm) Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi 21 Henkilöstöpalaute aloittain 3,2 3,5 22 Työelämäjaksolle osallistuneet kouluttajat 6 3 (vähintään 2 viikon jakso, lkm) 23 Omassa yrityksessä toimivat kouluttajat (lkm) 4 3 1) Keudan kysymysten yleisarvosana 2) Yleisarvosana koulutuksesta 3) Vuoden aikana kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä 44

49 Keudan oppisopimuskeskus Tulosalueella annettu koulutus ja päätehtävä Oppisopimuskeskuksen tehtävänä oli tarjota pääasiassa aikuisille työelämälähtöistä yhtymästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta. Oppisopimusten tilastopäivien opiskelijakeskiarvo oli 1174,5; perustutkintoja suorittajia oli 313 ja lisäkoulutuksen suorittajia 861,5, joista ammattitutkintoja suoritti 367,5, erikoisammattitutkintoja 348 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta suoritti 146 opiskelijaa. Virtauma oli 1753, joista naisia oli 57 % ja miehiä 43%. Opiskelijoiden keski-ikä oli 38 vuotta. Perustutkinnon suorittavista 15 % toimi julkisella sektorilla ja 85 % yksityisellä sektorilla. Yrittäjiä opiskelijoista oli 12,4 % eli 217. Perustutkinnoista suosituimmat olivat sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden sekä logistiikan ja talotekniikan perustutkinnot. Lisäkoulutuksessa suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin 85 eri oppilaitoksesta. Perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 83 opiskelijaa, ammattitutkinnon 116 ja erikoisammattitutkinnon 152 opiskelijaa. Osa näytöistä raportoidaan vuoden 2013 puolella. Toiminnan painopistealueet ja avaintavoitteet Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus Oppisopimuskeskuksessa on keskitytty oman palvelutehtävän ja roolin kirkastamiseen sekä asiakaslähtöisten, laadukkaiden toimintakäytänteiden synnyttämiseen. Priima-hankkeessa tehdyt itsearvioinnit sekä kollegatoimistojen asiantuntijoiden tekemä vertaisarviointi, ovat auttaneet tunnistamaan omia vahvuuksia sekä kehittämiskohteita. 45

50 Oppisopimuskeskuksessa vahvistettiin sidosryhmäyhteistyötä verkottumalla säännöllisesti mm. omistajakuntien HR-henkilöiden, Suomen Yrittäjien ja alueellisten yrittäjäjärjestöjen sekä Keuken ja elinkeino- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppisopimustoimintaa esiteltiin lukuisille yhteistyökumppaneille, jalkauduttiin kauppakeskuksiin sekä messuille, oppilaitoksiin sekä järjestettiin säännöllisesti infoja samoin kuin yrittäjäbrunsseja. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelun tehostaminen (HOJKS-opiskelijat oppisopimuksessa) sekä 2+1-toimintamallin luominen yhdessä Keudan ammattiopiston vastuuhenkilöiden kanssa ovat käynnistyneet vuoden 2012 aikana. Keudan aikuisopiston kanssa konkretisoitiin koulutusalakohtaisesti yhteistyötä. Arjen toimintakäytänteitä asiakaspalvelun kehittämiseksi on hiottu koko vuoden ajan. Oppisopimuskeskukselle ja aikuisopistolle yhteisesti asetettu tulostavoite voi täyttyä vain saumattomalla yhteistyöllä. Metropolialueen oppisopimustoimijoiden yhteistyö tiivistyi käytännölliselle tasolle. Priima-vertaisarviointihanke edesauttoi yhteisten käytänteiden kehitystyötä. Yhteinen työpaikkakouluttajavalmennusten tarjotin avattiin sekä käynnistettiin metropolialueen yrityskumppanuutta tukeva Broker -ohjelma, johon on osallistunut kaksi koulutustarkastajaa suorittaen samalla yritysneuvojan EAT:n opintoja. Oppisopimusjohtaja on osallistunut em. hankkeen suunnittelu- ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Suomen Yrittäjien pj Mikko Simolinna. Hankehakemuksia tehtiin yhteistyössä muiden oppisopimustoimijoiden kanssa niin vertaisarvioinnin, nuoria työllistävien yritysten kartoittamisen, yrittäjien mentoripankin synnyttämisen kuin myös oppisopimusopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisäämisen osalta. Vertaisarviointihankkeesta saatiin myönteinen jatkorahoituspäätös vuodelle Tuettua oppisopimusta sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaa koskevat hankehakemukset jätettiin OKM:lle loppuvuodesta Tutkimus- ja kehittämistoiminta on käynnistynyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa; tutkijaryhmässä on myös Keudan oppisopimuskeskuksen edustus mukana. OKM:n rahoittama Tuettu Oppisopimus-hanke päättyi ja lopputuloksena syntyi, prosessina kuvattu, maahanmuuttajan koulutus- ja työllistymispolku. Prosessi soveltuu lähes sellaisenaan myös nuorisotakuun toteuttamiseen. Toimintavuoden aikana osallistuttiin tekniikan alan työnjohtokoulutuskokeiluun. Oppisopimusjohtaja nimettiin valtakunnallisen Osaaja-lehden printti- sekä verkkolehden päätoimittajaksi. Lehteä jaettiin sidosryhmille sekä messuvieraille. Prosessit ja rakenteet Työelämän kehitys- ja palvelutehtävä ohjasi toimintaa. Oppisopimuskeskuksen jaetun johtajuuden malli, koulutusalakohtainen työparityöskentely sekä kehittävä työote edesauttoivat tuloksellisen toiminnan aikaansaamista. Jokaisen oppisopimuskeskuksessa työskentelevän toimintaa ohjaa asiakkaiden tarpeista lähtevä Miten voimme palvella -ajattelu sekä sisäinen palvelulupauksemme: Olemme luotettava, osaava, nopeasti reagoiva koulutuksen ammattilaisista koostuva verkostoyhteistyön osaajatiimi, joka räätälöi kulloiseenkin asiakastarpeeseen parhaan mahdollisen oppisopimuksen yhdessä kumppanien kanssa; aina asiakkaan lähtökohdat ja tarpeet huomioiden. Priima-vertaisarviointihankkeen aikana tarkennettiin kokonaisvaltaisesti laadukkaan oppisopimuksen prosessi ja samalla vahvistettiin kaikkien oppisopimustoimijoiden viranomaistehtävän mukaista osaamista. Oppisopimuskeskuksen prosessit mallinnettiin IMS -järjestelmään. 46

51 Tutkintojen kokonaisläpäisy toteutui talousarvioon asetettuja tulostavoitteita paremmin ja taantumasta huolimatta ns. negatiiviset keskeytykset eivät lisääntyneet. Oppisopimusten purkautuminen koeajan jälkeen, oli arvioitua vähäisempää niin perustutkintojen kuin lisäkoulutuksenkin osalta. Oppisopimuksen huolellisella edellytysten kartoittamisella ja pedagogisella ohjaustoiminnalla pyrittiin vähentämään oppisopimusten purkautumisia. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen kiinnitettiin erityishuomiota ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettiin. Opiskelijoiden, työpaikkakouluttajien, yrittäjäopiskelijoiden sekä mentoriensa antama palaute oli likimain tulostavoitteiden mukainen. Henkilöstöpalaute oli selvästi asetettua tulostavoitetta parempi. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Työparimallin mukaisesti tarkennettiin työnkuvia. Kaksi koulutussuunnittelijaa vakinaistettiin ja oppisopimusopiskelija valmistui merkonomiksi. Kaksi koulutustarkastajaa suoritti opettajan pedagogiset opinnot. Kehityskeskustelut ovat antaneet erinomaista tietoa henkilöiden osaamistarpeista ja koulutustoiveista. Keudan sisäisiin koulutus-ja virkistystapahtumiin, Opso seminaareihin sekä OKM:n ja OPH:n kutsuseminaareihin samoinkuin useisiin oppisopimuksen kehittämisverkostoihin osallistuttiin aktiivisesti. Teemoitettuja oppisopimuskeskuksen kehittämisaamupäiviä järjestettiin Keudan eri toimipisteissä. Kevään virkistyspäivään sisältyi kirkkovenesoutua ja tutustumiskäyntejä Tuusulanjärven matkailukohteissa. Oppisopimuskeskuksen kehittämispäivät järjestettiin Vierumäellä kesällä Oppisopimuskeskuksessa havaittiin remontin jälkeen vesivahinko, mutta työhyvinvointia kuitenkin edistävät muuten viihtyisät toimivat työtilat sekä nykyaikaiset neuvottelutilat. Oppisopimuskeskuksessa vallitsee avoin, yhteisöllisyyttä, vuorovaikutteisuutta ja osaamisen jakamista ilmentävä työkulttuuri. Resurssit ja talous Määrälliset tavoitteet perus- ja lisäkoulutuksen osalta saavutettiin talousarvioon kirjattuja tavoitteita jonkin verran alhaisempina. Viranomaistehtävän laadukas hoitaminen edellyttää hakeutumisvaiheeseen panostamisesta, samoinkuin toteuttamisvaiheen systemaattisesta laadun arviointia ja proaktiivista poikkeamiin puuttumista. Taloudellinen tulostavoite saavutettiin. Toimintaympäristön keskeiset muutokset Valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus voi tuoda muutoksia myös koulutuspalvelujen järjestämiseen.työllisyys- ja talouskehitys näkyy välittömästi oppisopimustoiminnassa. Hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on nuorten aikuisten osaamisohjelma. Em. toteuttaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, uudenlaista työkulttuuria sekä opintopolkujen joustavoittamista. OKM:n lisäkoulutuksen paikkapäätös vähensi Keudan oppisopimuskeskuksen lisäkoulutuksen resurssia yli 200:lla paikalla, mikä vaikeuttaa erityisesti aikuisväestön koulutustarpeisiin vastaamisessa. 47

52 Toteutumisvertailu 2012 Keudan oppisopimuskeskus KÄYTTÖTALOUSOSA Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Valmistus omaan käyttöön ,00 0 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Rahoitustulot ja -menot ,47 1 Vuosikate , Tilikauden tulos , Sisäiset ja laskennalliset erät Konsernipalvelut , Yhtymäpalvelut , Netto , Yhtymävaltuuston päätöksellä talousarviota muutettiin siten, että Keudan oppisopimuskeskuksen tilikauden tulostavoitetta pienennettiin :lla. Muutoksen jälkeen Keudan oppisopimuskeskuksen tilikauden tulostavoite on

53 TULOSKORTTI, KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS TP-2012 Strategia- ja tulosmittarit Ta-12 Tot-12 Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus 1 Sijoittuminen työelämään Työttömyysmittari %, Peruskoulutus 6,3 8,5 Työttömyysmittari %, Lisäkoulutus 1,0 0,7 2 Opiskelijapalautteen keskiarvo 3,3 3,2 Prosessit ja rakenteet 3 Tutkintojen läpäisykerroin % Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. aikuiset 40 48,8 Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. alle 25 v 35 45,35 Sopimuksen loppuun saattaneet perusk.aikuiset 64 62,4 Sopimuksen loppuun saattaneet perusk. alle 25 v 52 45,65 4 Keskeyttämisaste (ns.negatiiviset kesk.) Peruskoulutus % 2,1 1,4 Lisäkoulutus % 0,8 0,4 5 Purkautuneet sopimukset (koeajan jälkeen) Peruskoulutus % 6,9 5,6 Lisäkoulutus % 7,8 4,1 Resurssit ja talous 8 Talousarvion toteutuminen % ,2 Määrämittarit Ta-12 Tot-12 Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus 11 Opiskelijamäärämittari, lkm ,5 12 Suoritemittarit peruskoulutus lisäkoulutus ,5 a Peruskoulutus 2012 Aloittaneet opiskelijat, lkm Koulutukseen osallistuneet=virtauma Koulutuksen keskeyttäneet=purkautuneet ko. kalenterivuoden aikana Koko tutkinnon suorittaneet=ko.kalenterivuoden aikana Ammattioasaamisen näyttöjen lukumäärä b Lisäkoulutus 2012 Aloittaneet opiskelijat, lkm Koulutukseen osallistuneet, lkm Koulutuksen keskeyttäneet, lkm Koko tutkinnon suorittaneet, lkm Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi 13 Henkilöstöpalaute 3,8 4,2 Resurssit ja talous 14 Käyttöaste % *) ,3 *) verrattuna järjestämisluvan vähimmäismäärään 49

54 Tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Tuloslaskelmaosa Investointiosa Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovana tasona oli rahoitustulot ja -menot yhteensä eli rahoitus netto. Rahoitustuottojen ja kulujen erotus oli yhteensä ,78, tämä ylitti talousarviossa asetetun tavoitteen noin eurolla. Arvioitua parempi toteuma johtui siitä, että korkomenot olivat huomattavasti budjetoitua alemmat. Tämä puolestaan johtui siitä, että talousarvioon merkittyä pitkä aikaista lainaa ei nostettu vaan rahoitus hoidettiin lyhytaikaisella rahoituksella eli kuntatodistuksilla. Niiden määrä tilinpäätöksessä oli 3,0 milj. eli vain puolet budjetoidusta lainamäärästä. Toisena selittävänä tekijänä on, että korkotaso oli selvästi ennakoitua alempi. Korkomenoihin oli budjetoitu , kun toteuma oli Investointiosassa yhtymävaltuustoon nähden sitovat määrärahat olivat seuraavat: hankekohtainen rakentaminen rakentaminen ja saneeraus yhteensä kalusto yhteensä Vuoden 2012 talousarviossa hankekohtaisia investointikohteita olivat seuraavat hankkeet: Maa- ja vesialueiden osto, Aikuiskoulutuksen ja JäWän tilajärjestelyt, Metallin/automaalauksen tilojen saneeraus, Paatela-rakennuksen peruskorjaus, autoosaston uusi luokkatila, Kerava-salin ylälämpiön laajennus, Saaren kartanon eläintilojen laajennuksen toteutus, uusi viljankuivaamo, Nurmijärven laajennuksen toteutus, Kirkkotien laajennuksen ja julkisivusaneerauksen toteutus. Talousarvioon 2012 oli varattu maan hankintaan. Vuoden aikana kuntayhtymä osti Järvenpään kaupungilta Jampan teollisuusalueelta tontin Kiinteistön pinta-ala oli m 2. Kuntayhtymän omistamat opetustilat sijaitsevat viereisellä tontilla 926-7, joka on ahdas. Ostetulle tontille on tarkoitus rakentaa pysäköintialue sekä käyttää sitä talotekniikan ja talorakennusalan koulutuksen harjoittelualueena. Kauppahinta oli ja kauppakirja allekirjoitettiin Keravan salin ylälämpiön laajennuksen suunnittelu aloitettiin vuonna Hankkeella toteutetaan Kerava-salin ylälämpiön laajennus ja mm. 80-paikkainen auditorio. Rakentamisen oli tarkoitus alkaa keväällä 2012, hankkeen urakkatarjoukset kuitenkin ylittivät alkuperäisen kustannusarvion ( ) lähes 2,5-kertaisesti. Hanke keskeytettiin, jonka jälkeen suunnitelmat päivitettiin. Hanke budjetoitiin ja kilpailutettiin uudelleen vuodelle Vuoden 2013 talousarvoissa hankkeeseen varattu määräraha on , jossa myös pysytään. Mäntsälän Saaren yksikössä toteutettiin eläintenhoitajakoulutuksen tarvitsemia tiloja (n. 200 m 2 ) pihaton yhteyteen. Hankkeen alkuperäinen kokonaiskustannusarvio oli , johon yhtymävaltuusto myönsi :n lisämäärärahan. Hanke valmistui aikataulun mukaisesti elokuussa 2012 ja hankeen kustannusarvio alittui Nurmijärven laajennuksessa tehtiin tiloja syksyllä 2010 aloitetulle lähihoitajakoulutukselle sekä teorialuokkatiloja. Laajennus toteutettiin osittain ruokasalin päälle ja sen bruttoala oli m 2 (huoneistoala 892 m 2 ), saneerattavien tilojen huoneistoala 1255 m 2 ja liikuntasalin kattoremontin pinta-ala 735 m 2. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi P&R Arkkitehdit Oy. 50

55 Rahoitusosa Yhtymävaltuusto myönsi hankkeelle vuoden 2012 talousarvioon :n lisämäärärahan. Tämä johtui siitä, että hankkeen pääurakoitsijan konkurssi muutti hankkeen määrärahojen jakoa eri vuosille. Pääurakoitsijan vaihtumisesta huolimatta hanke valmistui alkuperäisen aikataulun mukaisesti elokuussa Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 3,0 milj., jossa myös tämän hetkisen arvion mukaan pysytään. Tuusulan Kirkkotien laajennushankkeen toteutus aloitettiin huhtikuussa Laajennuksella toteutettiin tilat kauneudenhoitoalan opetukselle, tehtiin kaksi terveydenhoitoluokkaa lisää sekä tehtiin hallinto- ja kirjastotiloihin liittyviä tilajärjestelyjä. Samassa yhteydessä toteutettiin rakennuksen julkisivuremontti. Laajennuksessa toteutettiin uutta kerrosalaa yhteensä n m 2, hanke valmistui kevään 2012 aikana. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Siistonen Oy. Johtuen hankkeen ajoittumisesta eri vuosille yhtymävaltuusto pienensi hankkeelle vuoden 2012 talousarvioon varattua määrärahaa :lla. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui , mikä alitti alkuperäisen kustannusarvion :lla. Vuoden 2012 osalta määräraha ylitys oli Wärtsilänkatu 7:n alueelle Järvenpäässä toteutetaan tiloja sekä nuorten että aikuisten koulutukselle. Laajennuksella toteutetaan tiloja mm. verhoilu- ja sisustusalan koulutukselle, joka tällä hetkellä toimii tilapäisissä vuokratiloissa. Lisäksi rakennetaan tilat pintakäsittelyalan koulutukselle ja metallialan koulutukselle. Hankkeen varsinainen toteutus on vuosina , vuodelle 2013 on budjetoitu vielä viimeiset urakkaerät. Hankkeen kokonaispinta-ala on n m 2, hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy. Vuodelle 2012 budjetoitu määräraha ( ) ylittyi :lla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 6,05 milj., jossa myös tämän hetkisen arvion mukaan pysytään Rakentamisen ja saneerauksen kokonaismääräraha oli , joka alittui Kaluston uusimiseen käytettiin yhteensä lähes 1,6 milj., vuotta aiemmin kaluston uusimiseen käytettiin n. 1,3 milj.. Kaluston bruttomäärärahasta jäi käyttämättä n Suurimmat kalusteinvestoinnit liittyivät Nurmijärven ja Kirkkotien saneerauksien ja laajennuksien ensikertaiseen kalustamiseen. Investointien nettomenot olivat yhteensä ,40. Yhtymävaltuustoon nähden sitovista määrärahoista viiden hankkeen määräraha ylittyi. Yhteensä ylitys oli , mikä on kokonaisuus huomioon ottaen varsin pieni. Rahoituslaskelmassa yhtymävaltuustoon nähden sitovana tasona olivat antolainauksen muutos ja lainakannan muutos. Talousarviossa pitkäaikaisten lainojen lisäykseen oli budjetoitu ja lyhytaikaisten lainojen ottoon Pitkäaikaista lainaa ei nostettu vaan kuntayhtymän rahoitustarve hoidettiin kokonaan lyhytaikaisella rahoituksella käyttämällä kuntatodistuksia. Tämä siitä syystä, että lyhytaikaisen rahoituksen korko oli huomattavan alhainen. Tilinpäätöksessä lyhytaikaisten lainojen määrä oli 3,0 milj.. Antolainauksen muutokseen ei ollut budjetoitu määrärahoja, eikä vuoden aikana myöskään varsinaisia lainoja myönnetty. Rahoitusosan toteumassa kuitenkin näkyy antolainojen lisäyksenä ,00. Tämä johtuu Wärtsilänkatu 7 lämmön palautuskelpoisesta liittymismaksusta Fortum Power and Heat Oy:lle ( ) ja sähkön lisäliittymismaksusta Nurmijärven Sähkö Oy:lle (6 700 ), jotka kirjanpidollisesti käsitellään antolainana. 51

56 Toteutumisvertailu 2012 Keuda TULOSLASKELMAOSA Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Valmistus omaan käyttöön , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Rahoitustulot ja -menot , Korkotulot (+) , Muut rahoitustulot (+) , Korkomenot (-) , Muut rahoitusmenot (-) , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) , Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) , Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) , Tilikauden yli-/alijäämä , Yhtymävaltuuston päätöksellä talousarviota muutettiin siten, että Keudan Oppisopimuskeskuksen tilikauden tulostavoitetta pienennettiin :lla. Muutoksen jälkeen Keudan Oppisopimuskeskuksen tilikauden tulostavoite on Vastaavasti muutetaan kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitetta. Kansanopiston toiminnan siirrolla tulosalueelta toiselle ei ollut tulosvaikutusta. 52

57 Investointiosa 2012 Kustannus Kustannusarv. TA TA TA+ Tot.1-12 Erotus Tot-% arvio käytetty Muutos Muutos 2012 (100,0%) MENOT MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueiden osto , ,9 HANKEKOHTAINEN RAKENTAMINEN Prj KEUDAN AMMATTIOPISTO Sibeliuksenväylä 9101 Paatelan peruskorjaus , ,2 Wärtsilänkatu 9170 Aikuisk.ja JäWän tilajärjestely , , Metallin/automaal.tilojen saneeraus , ,4 Sarviniitynkatu 9130 Auto-os.uusi luokkatila yms. Jatko , ,3 Keskikatu 9120 Kerava-salin ylälämpiö ja siivouksen sos , ,3 Saaren kartano 9152 Eläintilojen laajennuksen toteutus , , Uusi viljankuivaamo , ,4 Lopentie 9160 Lisätilat ruokasalin katolle , ,0 Kirkkotie 9190 Laajennus ja julkisivusaneeraus , ,4 RAKENTAMINEN JA SANEERAUS KONSERNIPALVELUT , , Päätearkiston rakentaminen , ,1 KEUDAN AMMATTIOPISTO Wärtsilänkatu , , Kellojen uusinta , , Lämmitys- ja viemäriverkon saneerauksen jatko , ,9 Sarviniitynkatu , , Panimon kylmiö ja pullotus , , Sisäpihan vihersuunnittelu+toteutus , , Jätekatosten uusinta , ,0 Lukkarinpolku , , Lukituksen päivitys , , Lisätilojen hankesuunnittelu , ,0 Saaren kartano , , Asuntoloiden remontin suunnittelu , , Floristiikkahallin laajennus , , Autokatos , , Puutarharakennuksen IV-saneeraus , ,0 Lopentie , , Sähköosaston laajennus ja varasto , ,8 Kirkkotie , , Takapihan parkkialue , #JAKO/0! 12,4 RAKENTAMINEN JA SAN. YHT , ,4 KALUSTO YHTEENSÄ , ,2 Konsernipalvelut , ,0 Yhtymäpalvelut , ,4 Ammattiopisto , ,7 Aikuisopisto , ,5 MENOT YHTEENSÄ , ,5 TULOT 0 0 0,00 0 INVESTOINNIT NETTO YHT , ,5 53

58 TOTEUTUMISVERTAILU 2012 RAHOITUSOSA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,57 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,30 Investointien rahavirta Investointimenot , ,94 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,60 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,90 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0, , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -100,00-100,00 Vaihto-omaisuuden muutos , ,52 Saamisten muutos , ,93 Korottomien velkojen muutos , ,17 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,28 Rahoituksen kassavirta , ,28 Rahavarojen muutos , ,38 Kassavarojen muutos Kassavarat ,53 Kassavarat , ,38 54

59 YHTEENVETO SITOVISTA MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Sitov uus *) N, B Alkuper. talousarvio TA:n muutokset Määrärahat TA muut. jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernipalvelut N , ,46 Yhtymäpalvelut N , ,37 Keudan ammattiopisto N , ,88 Keudan aikuisopisto N , ,28 Keudan oppisospimuskeskus N , ,39 Keuda yhteensä , ,72 TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot ja -menot N , ,78 INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden osto B , ,00 Hankekohtainen rakentaminen: Keuda Ammattiopisto JäSi Paatela, peruskorjaus B , ,77 AiKu ja JäWä tilajärjestely B , ,51 JäWä,Metallin tilojen saneer. B , ,19 KeSa,Auto-os.uusi luokkatila B , ,93 KeKe,Keravasalin ylälämpiö B , ,59 MäSa,Eläintilojen laajennus B , ,21 MäSa,Uusi viljankuivaamo B , ,00 NuLo,Lisätilat ruokas.katolle B ,05 515,95 TuKi,laajennus ja julkis.san. B , ,97 Rakentaminen ja saneeraus B , ,12 Kalustohankinnat B , ,88 Investoinnit yhteensä , ,74 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N , ,00 Lainakannan muutokset N , ,00 N= sitovuus nettomääräraha (käyttötalousosa = tilikauden tulos) B= sitovuus bruttomääräraha Yhtymävaltuuston päätöksellä talousarviota muutettiin siten, että Pekka Halosen akatemiassa järjestettävä kansanopistokoulutus sijoitetaan Keudan ammattiopiston tulosalueelle ja hyvinvointialojen toimialalle. Vuoden 2012 talousarvioon tehdään :n määrärahasiirto Keudan aikuisopiston tulosalueelta Keudan ammattiopiston tulosalueelle. Yhtymävaltuuston päätöksellä talousarviota muutettiin siten, että Keudan Oppisopimuskeskuksen tilikauden tulostavoitetta pienennettiin :lla. Muutoksen jälkeen Keudan Oppisopimuskeskuksen tilikauden tulostavoite on Vastaavasti muutetaan kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitetta. 55

60 Henkilöstöraportti 2012 Henkilöstön määrä ja rakenne Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan henkilöstöraportissa havainnollistetaan ja analysoidaan henkilöstöä koskevia tunnuslukuja ja muutossuuntia työhyvinvoinnin ja työolojen kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportti on laadittu voimaan tulleen organisaatiorakenteen mukaiseksi, joten muutossuunnan havainnollistamiseen tarvittavaa tietoa ei ole kaikilla organisaatiotasoilla saatavissa. Keudan koko henkilöstön määrä oli henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 391. Koko henkilöstöstä naisten osuus oli 357 henkilöä ja miehiä oli 241 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä oli lisääntynyt 10 henkilöllä vuodesta 2011 opetushenkilöstön määrän pysyessä ennallaan. Taulukko I. Keudan henkilöstömäärä tulosalueittain. Vuonna 2010 Keudan henkilöstömäärä oli 563 ja vuonna 2011 henkilöstömäärä oli Ammattiopisto 358 Aikuisopisto 76 Oppisopimuskeskus 11 Konsernipalvelut 40 Yhtymäpalvelut 113 Keuda yht. 598 Kuvassa 1 on esitetty Keudan henkilöstön palvelussuhteiden jakautuminen vakinaisiin ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vuonna 2012 oli 83 %, kun se vuonna 2011 oli 79 %. Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti henkilöstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden perusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esim. opetustehtävässä toimivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys). Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli vuonna 2012 Keudan henkilöstöstä 57 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset). 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 74 % 26 % 79 % 21 % 83 % 17 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 78 % 22 % 86 % 14 % 100 % 90 % 92 % 10 % 8 % 0 % 10 % 0 % vakinaiset määräaikaiset vakinaiset määräaikaiset Kuva 1. Keudan palveluksessa olevan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstä vuonna Kokonaishenkilöstömäärä oli 598 henkilöä Kuva 2. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuudet Keudan tulosalueiden henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä on koko Keudassa 48,5 vuotta, kun se oli 48,2 vuotta vuonna Kuvassa 3 on esitetty henkilöstön keski-ikä tulosalueittain. Kuvasta 3 nähdään, että henkilöstön keski-ikä vaihtelee tulosalueiden sisällä. Keski-ikää tarkasteltaessa on muistettava, että yksikön henkilöstö voi muodostua henkilöistä jotka ovat iältään noin 30 vuotta ja henkilöistä jotka ovat iältään noin 60 vuotta. Eri-ikäiset henkilöt ovat erilaisissa elämänvaiheissa ja niiden huomioiminen työyhteisön toiminnassa on tärkeää. 56

61 Kuva 3. Henkilöstön keski-ikä Keudan tulosalueilla. Henkilöstön keski-ikä koko Keudassa oli 48,5 vuotta. Naisten keski-ikä koko Keudassa oli 47,8 vuotta vuonna 2012 ja miesten 49,5 vuotta. Keudan henkilöstöstä on 55 vuotta tai vanhempia 175 henkilöä eli 29 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön ikäjakauma on esitetty kuvassa 4. Henkilöstöstä tulee vaihtumaan eläkkeelle jäämisen kautta seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmasosa. Tämä asettaa erityisen haasteen osaamisen siirtämiselle työyhteisöissä sekä rekrytoinnille ja perehdyttämiselle. 25 % 20 % 50 v tai yli 48 % 55 v tai yli 29 % 15 % 10 % % 0 % Kuva 4. Keudan henkilöstön ikäjakauma prosentuaalisena osuutena koko henkilöstöstä vuosina

62 Henkilöiden lukumäärä Vuoden 2012 aikana Keudasta lähti vanhuuseläkkeelle (ml. varhennettu vanhuuseläke) yhteensä 11 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64 vuotta 11 kk vuonna 2012 vuotta, kun se oli 64 vuotta 2 kk vuonna Kaikkien eläkkeelle lähteneiden keski-ikä oli 63 vuotta 11 kk. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63 vuoden 8 kk iässä. Kuvassa 5 on esitetty Keudasta eläkkeelle lähteneiden henkilöiden määrät vuosina sekä ennuste vanhuuseläkkeelle lähtevistä henkilöistä vuosina Ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle lähtevien määrä tulee kasvamaan vuoteen 2016 saakka. Keudassa on otettu käyttöön varhaisen tuen toimintamalli vuonna Varhaisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle lähteneiden määrä ei ole suuri, halutaan silti panostaa ennakoivasti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen vanhuuseläkeikään saakka ennuste 2013 määräaik.kuntoutustuki vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeelle tapaturmaeläkkeelle varhennetulle vanhuuseläkkeelle 2 1 ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste 2016 ennuste 2017 Kuva 5. Keudasta eläkkeelle lähteneiden henkilöiden lukumäärät ja ennuste vanhuuseläkkeelle lähtevistä vuosina Osa-aikaeläkeläisten määrä Keudassa oli 21 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 7 henkilöä. Määräaikaisella kuntoutustuella oli vuonna 2012 kaksi henkilöä. Keudan palvelukseen tuli (vakinaiset palvelussuhteet) vuonna henkilöä ja palveluksesta lähti 5 henkilöä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 5,2 %, kun se vuonna 2011 oli 5,4 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2012 oli 0,8 %, kun se vuonna 2011 oli 2,2 %. Henkilöstön rekrytointi Keudassa oli avoinna vuonna 2012 yhteensä 95 työpaikkaa sisältäen määräaikaiset työ- ja virkasuhteet), joista 81 oli opetushenkilöstön paikkoja. Avoinna olleisiin paikkoihin (kaikki) saatiin yhteensä 1318 hakemusta eli 13,9 hakemusta työpaikkaa kohti. Yhtä avoinna ollutta opetushenkilöstön paikkaa kohti oli 11 hakijaa. Avoinna ollutta muun henkilöstön paikkaa kohti oli 30 hakijaa. Keudassa avoinna olleita paikkoja hakeneista oli naisia 75 % ja miehiä 25 %. 58

63 Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen Kuvassa 6 on esitetty Keudan opetushenkilöstön ja muun henkilöstön koulutusaste. Keudan koko henkilökunnasta ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on suorittanut 30 % henkilöstöstä. Opetushenkilöstöstä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon on suorittanut 40 %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % korkea-aste keski-aste perusaste 30 % 20 % 10 % 0 % Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Kuva 6. Keudan henkilöstön koulutusaste. Keudan kokonaishenkilöstömäärä oli 598 henkilöä, joista opetushenkilöstöä 391. Keudan ammattiopiston henkilöstöstä 87 %:lla on viran edellyttämä pätevyys ja Keudan aikuisopiston henkilöstöstä on 79 %:lla viran edellyttämä pätevyys. Keudassa käydään kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelun osana on henkilökohtaisten osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön ryhmän tavoitekeskustelu, jossa yhdessä määritetään tiimin (vast.) tavoitteet tulevalle kaudelle. Ryhmän tavoitekeskustelu toimii henkilökohtaisen kehityskeskustelun tukena. Ryhmän tavoitekeskustelu voi olla vaihtoehto henkilökohtaiselle keskustelulle esimiehen ja työntekijän niin sopiessa. Kaikille on kuitenkin tarjottava mahdollisuutta henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun, ja se on käytävä vähintään joka toinen vuosi ,5 4,2 11,7 2,7 4, Konserni- ja yhtymäpalvelut Oppisopimuskeskus Aikuisopisto Ammattiopisto Kuva 7. Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä tulosyksiköittäin. Koulutuspäiviä oli yhteensä 2831 kpl. Kuva 8. Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä per henkilö tulosalueittain. 59

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä.

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä. Yhtymähallitus 23 27.03.2014 Yhtymävaltuusto 3 21.05.2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 51/02.02.02/2014 Yh 27.03.2014 23 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Miten voi varautua tulevaisuuteen? Ennakoi ajoissa!

Miten voi varautua tulevaisuuteen? Ennakoi ajoissa! Miten voi varautua tulevaisuuteen? Ennakoi ajoissa! Keski-Uudenmaan elinkeinoseminaari 28.10.2015 kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila KEUDA 1 Perustietoja Keudasta www.keuda.fi 27.10.2015 Kuntayhtymä, virallinen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

(EUR) 800 000 800 000 -400 000-400 000 -800 000-800 000 -1 200 000-1 200 000. Pylväs = kuluva tilikausi; viiva = edellinen tilikausi TALGRAF

(EUR) 800 000 800 000 -400 000-400 000 -800 000-800 000 -1 200 000-1 200 000. Pylväs = kuluva tilikausi; viiva = edellinen tilikausi TALGRAF YHD - Tuloslaskelma, 4.2.2013 8000 8000 4000 4000 01121314151617181910 1010 1110 1210 KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM Ennu Ennu Ennu Ennu -4000-4000 -8000-8000 -1 2000-1 2000 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 Opettaja: Maria Kankaanpaa Nimi ja opintorekisterin numero: l_ Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-13 12:40 Erja Fasta TESTIYRITYS SQL-SUOMALAINEN OY (L) POSTIOSOITE: SQLKATU 60 60, 99999 KORVATUNTURI, SUOMI Y-TUNNUS. 0000000-6 D&B D-U-N-S NR. 65-200-7816 TILINPÄÄTÖS 201310 AA Hyvä

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013 Opettaja; Maria Kankaanpaa. ^ Nimi ja opintorekisterin numero: Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot