Meijän luvalla. Savonia AMK-agrologiopiskelijoiden kurssijulkaisu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meijän luvalla. Savonia AMK-agrologiopiskelijoiden kurssijulkaisu 2013"

Transkriptio

1 Meijän luvalla Savonia AMK-agrologiopiskelijoiden kurssijulkaisu 2013

2

3 MEIJÄN LUVALLA kurssijulkaisu PÄÄTOIMITTAJIEN TERVEHDYS Päätoimittajat Lari Poutiainen Marja Viitala Miia Kanninen Markkinointi Antti Partanen Katri Ahponen Lauri Hämäläinen Ulkoasu & kansi Aura Mikkonen Heini Friman Kristiina Henell Oikoluku Jenni Naukkarinen Minna Lyyra Minna Tiitinen Ulla Bovellan Painopaikka & taitto Lehtisepät Oy Mediasepät Oy Verkkolehti Jere Juntunen Juhani Sirviö Vesa Salonsaari Meijän Luvalla -lehti on toteutettu osana Savonia-ammattikor - keakoulun 3. vuosikurssin agrologiopiskelijoiden opintoja. Lehti julkaistaan vuosittain ja sen toteutumisesta ja sisällöstä vastaavat opiskelijat itse. Tänä vuonna lehden teemoiksi valikoituivat nuoret yrittäjät ja lähiruoka. Maatalousyrityksen elinkaari on pitkä. Luonnonvara-alalla ryhdytään yrittäjäksi yleensä nuorempana kuin muilla aloilla. Yritykset ovat henkilökohtaisia ja ne siirtyvät sukupolvelta toiselle yleensä sukupolvenvaihdoksen kautta. Maatalousyrittäjäksi ei ryhdytä hetken mielijohteesta vaan se voi olla elämäntapa. Mitä lähiruoka on? Mikä on sen alkuperä? Onko kotimainen ruoka suomalaiselle lähiruokaa? Teoriassa ja virallisen määrityksen mukaan lähiruoka käyttää ruoantuotannossa ja -kulutuksessa oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia tukien oman alueen työllisyyttä ja taloutta. Mutta miten voidaan määritellä oma alue? Käytännössä 500 metrin päässä kasvatettu nauta voidaan joutua teurastamaan 500 kilometrin päässä, jolloin lähiruoka matkustaa kotitilalta lautaselle Päätoimittajat Miia Kanninen, Lari Poutiainen ja Marja Viitala jopa 1000 kilometriä. Mielestämme niin kauan kun lähiruoalle ei ole virallista merkintää, kuluttaja määrittelee oman lähialueensa itse. Näin ollen voimme ainakin vielä sanoa Suomessa tuotetun ruuan olevan lähiruokaa. Tahdomme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme sekä yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä jotka ovat tukeneet meitä ostamalla mainospaikan lehdestämme. Toivotamme Teille, arvoisat lukijat, antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa! Levikki kpl Jakelualue Pohjois-Savo, Muhos, Juva, Rantasalmi, Haapavesi, Savonlinna, Sievi, Siikajoki, Sotkamo, Kestilä, Suomussalmi. Meijän Luvalla -lehden koko toimitus: LMA1S1 & LMB1SH

4 METSÄTALOUDEN SARALLE UUTTA YRITTÄJYYTTÄ Teksti: Antti Partanen Kuva: Annika Pulkkanen Metsän merkitys maataloudelle on erittäin suuri. Monen maatalousyrityksen tai maatilan suurin pääoman lähde tulee metsästä. Näin saadaan rahoitettua yrityksen monet suuret investoinnit. Metsä toimii usein myös yrityksen velkojen takuuna. Metsän arvon hahmottaminen saattaa kuitenkin jäädä vain paperilla esitettyihin lukuihin, jotka joku metsätoimija on aikanaan laatinut. Maatilayritykset ulkoistavat usein metsänhoidosta huolehtimisen, koska aikaa tilan töiltä ei yleensä jää metsätöille. Metsätalousmarkkinoilla tällä hetkellä mylläävä muutos on kuitenkin tuomassa uusia mahdollisuuksia metsänomistajille, etenkin metsäpalveluiden osalta. Metsätalouden palvelumarkkinat elävät tällä hetkellä murroksen aikaa. Markkinoiden muutoksen syyt pohjautuvat metsäpalveluiden tarjoajien pohjakassojen poistumisesta ja niiden käytön rajoittamisesta. Metsätoimijoiden pohjakassoja ovat olleet esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksillä metsänomistajien maksama lakisääteinen metsänhoitomaksu ja metsäkeskuksilla valtion maksama korvaus kilpailunalaisten metsäpalveluiden tuottamiseen. Nämä korvaukset ovat helpottaneet metsätoimijoiden metsätalousmarkkinoita ja palveluiden tarjoamista. Tulevaisuudessa metsätoimijat joutuvat rahoittamaan toimintansa ainoastaan omalla liiketoiminnallaan. Tämä tasoittaa kilpailutilannetta merkittävästi ja mahdollistaa uusien alan yritysten tu- lon markkinoille. Tällöin voisi olettaa metsäpalveluiden määrän lisääntyvän ja laadun paranevan kilpailun kasvaessa. Eräs uusi metsätalouden markkinoille tuleva toimija on OTSO, joka tulee metsäkeskuksen metsäpalveluyksiköstä. OTSO tarjoaa metsänomistajille neuvontaa ja toteutusta puukaupasta, metsänhoidollisista palveluista, metsäteiden teosta sekä ojituksesta. Lisäksi se tarjoaa maataloudelle palveluita etenkin maatilan sukupolvenvaihdokseen liittyen esimerkiksi entistä tarkemmilla maatilan metsien arvon ja kasvun arvioinnilla. Palveluiden määrän tarjonta lisääntyy metsän tuottoja kannattavuuslaskelmissa, joissa on mahdollisuus saada laskelmat metsienkasvusta euroissa vuodeksi eteenpäin. Tämä helpottaa

5 etenkin nuoria maatalousyrittäjiä hahmottamaan metsiensä arvon ja tuoton tilan siirryttyä heidän omistukseensa. Metsäpalvelumarkkinoiden vapauduttua tasaiselle kilpailulle ilman pohjakassojen tuomaa etua palveluiden tarjonta lisääntyy myös maatilojen sukupolvenvaihdostilanteissa eri toimijoiden kesken. Metsäalan nykyisillä ja tulevilla toimijoilla olisikin tässä hyvä sauma kehittää ja luoda uusia palveluita maatilan sukupolvenvaihdokseen liittyen. Maatalousyrittäjän arki on tunnetusti kiireistä ja aikaa metsänhoidolle jää yleensä vähän tai ei ollenkaan. Tästä syystä monet yrittäjät ulkoistavatkin metsänhoidon ulkopuoliselle toimijalle, joka huolehtii tilan metsistä. Tähän mennessä se on luultavasti ollut jokin iso metsätalousorgani- saatio, jonka palveluja on käytetty tilalla vuosikymmeniä. Tulevaisuudessa metsäpalvelumarkkinoiden vapauduttua maatilayrittäjälle on tarjolla käytettäväksi enemmän metsäpalveluiden tarjoajia. Hänen ei tarvitse enää välttämättä valita suuria toimijoita, vaan hän voi ja hänen kannattaa kilpailuttaa palveluiden tarjoajia keskenään. Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat metsäpalveluiden tarjonnan kannalta. Kilpailun kasvaessa myös metsäpalveluiden laatu paranee ja niiden hinnoittelu pysyy kurissa. Voidaankin olettaa maatilojen metsienhoidon paranevan tulevaisuudessa merkittävästi. Toki metsänhoitotöitä voi ja kannattaa tehdä myös itse, jos siihen vain jää aikaa tilan töiltä. Mikäpä onkaan sen virkistävämpää kuin työskennellä puhtaassa ja raikkaassa Suomen luonnon helmassa.

6 NUORET VILJELIJÄT KATOAVA LUONNONVARA? Teksti: Minna Lyyra Kuva: Mira Savolainen Viime vuonna vajaa prosentti Suomen asukkaista, eli hieman vajaat henkilöä, oli viljelijöitä. Maatiloja puolestaan oli hieman reilut Viimeisten 12 vuoden aikana sekä maatilojen että viljelijöiden määrät ovat laskeneet hitaasti mutta varmasti. Vaikka maatilojen määrä vähentyy, niin suurien maatilojen määrä kasvaa. Kasvu on ollut suurinta yli 100 hehtaarin peltokokoluokassa. Suomalaiset viljelijät alkavat olla hyvinkin keski-ikäisiä. Keski-ikä oli viime vuonna nimittäin 50,7 vuotta. Keski-iältään vanhimmat viljelijät, eli 54,7-vuotiaat, löytyvät Tilastokeskuksen listoilta kategoriasta muu tuotanto. Siipikarjatuotannon parissa työskentelivät puolestaan keski-iältään nuorimmat, eli 47,5-vuotiaat viljelijät. Nuoria, alle 25-vuotiaita viljelijöitä oli viime vuonna Suomessa harmittavan vähän, ja harmittavan vähän heitä on varmasti tänäkin vuonna. Alle 25-vuotiaita viljelijöitä oli viime vuonna vain 349 kappaletta koko Suomessa, mikä on 0,7 % kaikista Suomen viljelijöistä. Jopa eläkeiän ohittaneita, yli 70-vuotiaita viljelijöitä, oli reilusti nelinkertainen määrä. Alle 40-vuotiaita viljelijöitä oli vajaat 9000 kappaletta koko Suomessa. Nuorten viljelijöiden lukumäärä saattaa kasvaa suhteessa vanhempiin viljelijöihin siinä vaiheessa, kun sukupolvenvaihdostilojen vanhat viljelijät jäävät pois maanviljelyksestä.

7 Alle 25-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä on vähentynyt Suomessa lähes puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilanne on sama myös muualla Euroopassa. Nuorten viljelijöiden väheneminen on uhka maaseutualueiden pitkän tähtäimen kestävälle kehitykselle, sillä nuoret viljelijät ovat avainasemassa tulevaisuuden ruuantuotannossa. Jos nuoria viljelijöitä ei ole riittävästi, vähenee maatalous jatkuvasti ja yhä pienemmällä viljelijämäärällä pitäisi saada yhä enemmän tulosta aikaiseksi. tä kertaa. Tällaisissa tapauksissa nuoreksi viljelijäksi luetaan alle 40-vuotiaat henkilöt. Tuen tarkoituksena on helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle sekä mahdollistaa puhtaan, suomalaisen ruuan tuottaminen jatkossakin. Tuki varmasti myös rohkaisee ja saattaa jopa kannustaakin nuoria aloittamaan oman tilan pitämisen. Suomi tarvitsisi lisää nuoria viljelijöitä, samoin koko Eurooppa. Nuorilla viljelijöillä on kuitenkin mahdollisuus saada rahallista avustusta, nuoren viljelijän aloitustukea, aloittaessaan tilanpidon ensimmäis- Lähteet: Matilda maataloustilastot, Mavi - Nuoren viljelijän aloitustuki, Euroopan komissio - Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen ohjelma

8 Sukupolvenvaihdoksen hankaluudet Teksti: Juho Syrjä Sukupolvenvaihdos on yleinen järjestely, jonka kautta maatilalla vaihtuu omistaja ja toiminta kuitenkin jatkuu. Moni saattaa mieltää spv:n helpoksi tavaksi vaihtaa omistajaa ja turvata tilan jatko tulevaisuudessakin. Sitä se varmasti osittain onkin, mutta ei kaikki kuitenkaan mene aina suunnitelmien mukaan. Luopujalla ja jatkajalla on usein erilainen näkemys siitä, miten tilaa tulee hoitaa ja miten tilaa tulee jatkaa. Luopujille saattaa tulla tarve neuvoa jatkajaa asioissa, joista jatkaja tietää jo ehkä enemmän kuin itse luopuja. Eläinten hoidosta, koneiden huollosta tai esimerkiksi lomien ajankohdista saattaa tulla ihan yllättäen tarpeetonta harmia. Saattaa olla, että vanhemmilla ihmisillä on erilainen näkemys siitä, miten tilalla tietyt asiat pitäisi tehdä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi oikea tapa. Jatkajalla saattaa olla paljon laajempi tietämys, tai ainakin näkemys siitä, miten asiat tulisi tehdä. Tällaiset seikat saattavat jäytää jatkajan ja luopujan välisiä suhteita. Tällaisia tilanteita tulisi kuitenkin välttää ja saada asiat sujumaan siten, että riitatilanteilta vältytään. Näissä tilanteissa auttaa yleensä vain puhuminen asioista ja asioiden järjestelyistä. Toki asiat voivat mennä hyvinkin. Suhteet luopujan ja jatkajan välillä pysyvät hyvänä jos näkemykset kohtaavat ja ovat suunnilleen samassa linjassa. Saman katon alla asuminenkaan ei välttämättä ole ongelma, jos pelisäännöistä sovitaan ajoissa ja asioista puhutaan aina tarvittaessa. Lomat sovitaan kaikille sopiviin ajankohtiin, koneja muut hankinnat tehdään yhteisellä päätöksellä, eikä muutenkaan hypitä toisten varpaille. Ongelmia saattaa ilmetä esimerkiksi luopujaperheen ja jatkajaperheen välisissä asumisjärjestelyissä. Vaikka ihmiset tulisivatkin toimeen toistensa kanssa, niin asuminen saman katon alla saattaa osoittautua mahdottomaksi tai ainakin haasteelliseksi. Voi käydä niinkin, että tilalle ei yksinkertaisesti mahdu kahta isäntää tai kahta emäntää, ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Pahimmillaan tilalla joudutaan tekemään työt siten, että päivän aikana kohdataan vain ruokapöydässä. Hankaluuksia ja haasteita aiheuttavat varmasti juurikin perheiden väliset suhteet ja toimintatavat. Toki harmituksen kohteita voi olla myös mahdollinen laajentaminen, kun toinen osapuoli kannattaa laajentamista ja toinen vanhan korjaamista. Täytyy kuitenkin muistaa, että luopujien lähtölaskenta tilalta on jo alkanut ja että tilaa tulee rakentaa jatkossa pääasiassa jatkajan näköiseksi ja mieleiseksi. Voihan olla, että luopujilta saa kullan arvoisia vinkkejä joissain asioissa, mutta jatkaja on kuitenkin aina jatkaja.

9 Sukupolvenvaihdoksen rahoitus Teksti: Vesa Salonsaari ja Juhani Sirviö Sukupolvenvaihdoksessa eli spv:ssa kannattaa aina ensimmäisenä ajatella tilan taloutta, jotta voidaan tarkasti suunnitella lainoitukset, saada tarvittavat talouden numerot lainoituksia varten ja todeta myös, että onko spv edes mahdollinen. Spv:n rahoitusta mietittäessä kannattaakin tukeutua neuvojien apuun. Heillä on tarvittava osaaminen arvioiden tekemiseksi ja kokemusta muilla tiloilla toteutetuista sukupolvenvaihdoksista. Sukupolvenvaihdoksen rahoitus koostuu korkotukilainasta, nuorenviljelijän tuesta, pankkilainasta ja mahdollisista omista varoista. Jokaiseen rahoitusmuotoon liittyy myös omat vaatimuksensa, jotka tulee myös ottaa huomioon raha-asioita miettiessä. Ennen pankkirahoituksen ja korkotukilainan hakemista on tilalla tehtävä elinkeinosuunnitelma ja likwi. Elinkeinosuunnitelmassa käsitellään tilan omaisuus ja varallisuus. Siinä käsitellään mainitut asiat sanallisesti. Likwissä käsitellään numeroina tilan kannattavuuslaskenta, investointi ja rahoituslaskelmat. kilaina on Loppu rahoitus on hankittava yleensä käyttämällä pankkilainaa tai velkakirjan siirtoa. Pankkirahoituksessa pankki määrää lainaehdot eli koron, takaisinmaksuajan ja mahdolliset takaukset. Sukupolvenvaihdoksen rahoituksen suunnittelussa tuleekin olla tarkkana ja muistaa huomioida kaikki seikat, jotka vaikuttavat rahan saamiseen ja lainojen myöntämisiin. Nuoren viljelijän tulee myös tarkkaan miettiä mitä haluaa tulevaisuudessa sopimuksien sitovuuden takia. Spv:n rahoitukselle asetetut vaatimukset Sukupolvenvaihdokselle on asetettu sekä tilaa että jatkajaa koskevia vaatimuksia. Nuoren viljelijän tuen täysimääräiselle saamiselle on ehtona tilalla vähintään vuotuinen yrittäjätulo. Tuen saanti on mahdollista myös alemmalla yrittäjätulolla, mutta saatavan tuen määrä putoaa. Jatkajan on oltava alle 40-vuotias ja omattava vähintään 30 opintopistettä vastaava koulutus, josta vähintään puolet on talousopintoja. Spv:n rahoitus on moninainen ja monivaiheinen tapahtuma, joka kestää vuodesta kahteenkin vuotta. Nyrkkisääntönä voisi olla, että hiljaa hyvää tulee ja käyttäkää neuvojien apua. Ammattitaitovaatimusta ei tarvitse täyttää vielä tukea haettaessa, mutta se on täytettävä 36kk kuluessa spv:sta. Tukea voidaan hakea 10 kuukauden ajan lopullisen kauppakirjan laatimisesta, mutta ensin kannattaa hakea ennakkoratkaisu luonnoskauppakirjan avulla. Valtion takaama korkotukilaina ja nuorenviljelijän starttiraha sitovat tilallisen vähintään 5 vuodeksi lopullisen kauppakirjan voimaantulon jälkeen hoitamaan tilaa ja jatkamaan sovitulla tavalla. Nuoren viljelijän tuki koostuu avustuksesta ja korkotukilainasta. Suurin mahdollinen korkotu-

10 Myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes ero meidät erottaa... Teksti ja kuva: Lari Poutiainen Maatalousyrittäminen eroaa monesta muusta yrittämisen muodosta esimerkiksi sitovuutensa ja pääomavaltaisuutensa vuoksi. Myös yrittäjätaipaleen alku on erilainen. Yrittäjäksi ryhdytään kohtuullisen nuorena, hankittuun yritykseen liittyy usein sukulaissuhde ja yrittäjäksi ryhdytään yleensä yrittäjäpariskuntana. Sukupolvenvaihdos on perinteisesti ollut verojen ja kauppahinnan määrittämistä, siis melko mekaanista. Viime vuosina myös sukupolven vaihdoksen henkiset puolet on alettu ottaa enemmän huomioon. Suurin osa Suomen maatiloista on edelleen perheyrityksiä. Yhteinen taival tilan pidossa alkaa joko yhteisestä tilakaupasta, tai yksin tehtyjen tilakauppojen jälkeen puolison tultua mukaan kuvioihin. Puolison löytyminen rinnalle elämän haasteisiin on onnen aikaa, eikä ero ole ensimmäinen asia, joka naimisiin mentäessä on mielessä. Pitäisi kuitenkin olla. Noin puolet Suomessa solmituista avioliitoista päättyy eroon. Maatalousyrittäjien avioliitto on vain avioliitto. Ei sen pyhempi tai hauraampi kuin kenenkään muunkaan liitto. Maatiloilla erotaan hieman keskivertoa vähemmän, mutta ero on usein sitäkin raskaampi. Rikki ei mene vain yhteinen elämä ja perhe, vaan myös yrityksen tulevaisuus on usein vaakalaudalla. Eroa helpottaa, jos asiat yrityksen osalta on mietitty valmiiksi jo silloin, kun välit ovat kunnossa.

11 Sikäli kun avioerossa on mitään positiivista, osa eroista toteutetaan erinomaisesti. Ilman avioehtoa ja niin että tila on alun perin ostettu yhdessä. Tällöin ero on usein sopuisa ja on selvää kuinka tilanteessa toimitaan. Kuka jää tilalle ja paljonko osituksessa maksetaan lähtijälle. Väittäisin kuitenkin, että useimmat erot eivät mene näin. Erojen syyt ovat maatilalla varmasti samoja kuin missä tahansa muuallakin. Erilleen kasvamista, uskottomuutta, luottamuspulaa, alkoholismia, perheväkivaltaa... Jotain, josta yhdessä ei enää selvitä. Maatiloilla valitettavan usein rasitteena on myös edellinen sukupolvi, jonka suhtautuminen rasittaa liittoa. Tunteet erohetkellä kumppania kohtaan ovat myös erilaiset kuin onnen hetkillä. Yhteinen tahtotila ei enää pidä. Vaikeuksien ennakointi ei ole luottamuksen puutetta. Se on riskien ja todennäköisyyksien huomiointia yritystoiminnassa ja elämässä. Yksi tärkeä ajankohta ongelmien ennakointiin on sukupolvenvaihdos. Silloin päätetään, ostetaanko tila yhdessä, vai ostaako tilan vain sukulaissuhteessa entisiin tilallisiin oleva. Yhteisessä tilakaupassa on hyvä huolehtia siitä, että sopimus mahdollisesta tilan osittamisesta tehdään kirjallisena. Varmasti molempien tahtotila on, että tilan toiminta ei lopu mahdollisen eron sattuessa. Mikäli vain perillinen ostaa tilan, voidaan avioehdolla rajata suvun rakentama pääoma erilleen. Tällöin mahdollisessa avioerossa jaettavaksi jää se omaisuus, mikä on yhdessä rakennettu. Mikäli kumppani tulee kuvioihin vasta, kun tila jo omistetaan, on usein järkevää toimia samoin. Näin avioehto tekee eron hetkellä vain yhdessä hankitusta yhteistä Ilman ennalta sovittuja käytänteitä avioerot tiloilla voivat revetä vuosia kestäviksi oikeustaiste- luiksi, jotka ovat raskaita kaikille osapuolille. Kuka lähtee ja kuka jää, ja mikä on summa, jonka lähtijä vie mukanaan yhteisestä työstä? Jo yksin tilan arvon määrittäminen kaikkine irtaimistoineen voi saada koomisia mittasuhteita. Toiselle vanhalla rauniolla seisovalla puimurilla ei ole mitään arvoa, ja toisen mielestä sekin tulisi hinnoitella kuin vastaavan ikäinen toimiva kone. Avioero on raskas molemmille osapuolille, mutta erityisen raskas se on sille, joka jää tilaa pitämään. Rikkonainen perhe, kahden ihmisen työt, oikeustaistelu ja sen kulut, suru rikkoutuneesta liitosta sekä tilanne, jossa tilan ja oman työn tulevaisuus on epävarma ja kädet sidotut. Näyttää siltä, että riitautuneissa maatilaosituksissa häviäjä on aina tilalle jäävä. Hän ostaa jo käytössään olevaa omaisuutta uudestaan toiselta pois. Toki myös lähtijä häviää tilanteen pitkittyessä, mutta hänen rahallinen häviönsä on tilan ostavan osapuolen hänelle maksaman ositusmaksun kulumista oikeudenkäyntikuluihin. Ennen kuin tilaosuudestaan luopuva alkaa suoranaisesti menettää rahaa omasta yksityistaloudestaan, täytyy oikeudenkäyntikulujen ylittää maksettava ositussumma. Tuleva osituksen hinta rasittaa tilan taloutta ja estää käytännössä kaikki suuremmat investoinnit niin pitkäksi aikaa, että tilanne on selvä ja summat tiedossa. Mitä jos eroa ei tulekaan? Mitä jos avioehto on tehty, sopimukset tilan jaosta on tehty, mutta maatalousyrittäjäperheen elämä vain iloisesti porskuttaa kohti luopumistukieläkettä? Onnittele itseäsi. Olet se onnellisessa asemassa oleva suomalainen avioituja, jota avioero ei kohdannut. Tuskin valmistautuminen silti turhaa oli. Yhteisen taipaleen päättymisestä keskustelemaan pystyminen jo itsessään kertoo vahvasta parisuhteesta. Välillähän on hyvä puhua syvällisiä, ja tämä on syvällistä.

12

13

14 Nuorten yrittäjien monet haasteet Teksti ja kuva: Kaisa Hyvönen ja Lauri Hämäläinen Taloussanomien mukaan uusien yritysten määrä Suomessa on kuluneen vuoden aikana laskenut 7,4 % verrattuna vuoteen Samaan aikaan vanhojen yritysten lopettamisprosentti on kasvanut vuodessa 17,5 %. Kymmenen vuoden aikana maatilojen määrä on vähentynyt viidenneksellä. Monia aloittelevia yrittäjiä jännittää yrityksen perustaminen erilaisten haasteiden vuoksi. Hankintoja tehtäessä joillakin maatiloilla tahdottaisiin kuunnella ennemmin vanhan kuin tulevan isännän sanaa. Näkemyseroja syntyy sukupolvien välillä etenkin työtavoissa ja yrityksen johtamisessa. Haastattelujen mukaan auktoriteetin kanssa ei kuitenkaan ilmene ongelmia silloin, kun esittää asiansa ja tekee tehtävänsä ammattimaisesti. Erilaiset harrastukset, kuten liikunta ja metsästys, tuovat vaihtelua arkeen ja auttavat irtaantumaan töistä. Uusia tuotantotiloja rakennettaessa kilpailutetaan nykypäivänä kotimaisten rakennusyritysten lisäksi myös ulkomaalaiset firmat. Kuluneen kesän aikana uuden pihattonavetan rakentanut varpaisjärveläinen Tuomas Hyvönen hyödynsi ulkomaalaisten rakennusyritysten palveluja. Useiden kielten hallitseminen helpottaa asiointia, mutta tärkeintä on uskaltaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Hyvönen kokee asioinnin ulkomaalaisten yritysten kanssa helpoksi. Ulkomailta tilattu tavara voi olla huomattavasti halvempaa kuin vastaava kotimainen tuote eikä kaikkia tarvikkeita ole edes mahdollista saada Suomesta. Varpaisjärveläinen Tuomas Hyvönen ylläpitää jaksamista liikunnan avulla. Maatalousalan yrittäjän täytyy olla moniosaaja. Heidän pitää tietää kuinka peltoja viljellään, kuinka eläimet pysyvät terveinä ja tuottavina sekä kuinka talousasiat saadaan toimimaan. Samaan aikaan yrittäjien täytyy pysyä ajan tasalla muun muassa lain muutoksista ja määräyksistä. Moni yrittäjä hyödyntääkin alan neuvojien palveluita, koulutuksia sekä ammattilehtiä.

15 Maatalousalalla yrittäjyys aloitetaan usein jo todella nuorina. Investointien ollessa suuria myös velkataakat ovat raskaita. Jotta haasteista selviydytään, on tärkeää, että yrittäjän tukiverkosto toimii. Jo pelkkä arjesta keskusteleminen ystävien kanssa vaikuttaa yrittäjän jaksamiseen positiivisesti. Myös erilaiset harrastukset, kuten liikunta ja metsästys, tuovat vaihtelua arkeen ja näin ollen auttavat irtaantumaan töistä. Harrastepalveluita tarjoavalla yrityksellä on toisenlaisia haasteita. Esimerkiksi ratsastustallien toiminta ei saa jähmettyä paikoilleen, vaan asiakkaille täytyy pystyä tuottamaan palveluita joille on kysyntää. Kilpailu asiakkaista hevostallien kesken on kova, joten massasta erottuminen on tallille tärkeää. Vaikka yrittäjille syntyy yritystoiminnan aikana monia haasteita, eivät ne kuitenkaan ole aivan mahdottomia. Nykypäivänä tukea ja tietoa voi etsiä helposti Internetistä sekä kysyä alan yrityksiltä. Nuoren yrittäjän ei tarvitse jäädä miettimään ongelmia ja haasteita yksin.

16 JALOSTUSMAAILMAN KIEMUROISSA Teksti: Laura Föhr ja Minna Tiitinen Kuva: Lari Poutiainen Jalostuksen yhtenä tarkoituksena voidaan pitää karjan muokkaamista mahdollisimman hyväksi siten, että eläimet kestävät kauan ja tuottavat paljon hyvälaatuista maitoa. Etenkin nuoren aloittelevan yrittäjän kiinnostuksen kohteena lienee se, että karja voi hyvin ja tuottaa paljon. Näin saadaan mahdollisesti tehdyt investoinnitkin maksettua ajallaan. Monella nuorella aloittelevalla yrittäjällä on kiinnostusta oman karjan jalostukseen. Suomessa lypsykarjan jalostuksessa maatalousyrittäjien apuna toimivat pääasiassa kolme yritystä: Faba, Semex Finland Oy sekä HH Embryo Oy. Nuoren yrittäjän jalostusinto saattaa kuitenkin lopahtaa lyhyeen, jos ensimmäiseksi joutuu pohtimaan, mikä näistä kolmesta toimijasta on paras. Erilaisia mielipiteitä kuuluu suunnasta jos toisesta. Hyvä keino lienee asettaa selvät tavoitteet oman karjan jalostamiselle ja tutustua itse palvelutarjontaan. Yrittäjä haluaa usein valita parhaan ja kohtuuhintaisimman tuotteen tai palvelun. Parastahan olisi, että voisi vapaasti valita koko tarjonnasta parhaat päältä. Näinhän on periaatteessa mahdollista toimiakin, mutta käytännössä tuntuu kuitenkin joutuvan jonkinlaisten paremmuusvalintojen eteen. Yleistä lienee se, että toimitaan pääasiassa yhden yrityksen kanssa ilman että unohtaa muita. Kukin alan toimija pyrkii tuomaan esille oman yrityksen parhaat puolet. Näinhän sen kuuluu mennäkin kilpailun ylläpitämiseksi. Harmiksemme olemme kuitenkin jo opiskelijoina saaneet huomata, että alalla vaikuttaa vallitsevan tietynlainen riitautuneisuuden ilmapiiri. Eri suunnista kuuluu, kuinka jonkun yrityksen edustaja on kommentoinut negatiivisessa sävyssä toisten tekemisiä joko epäsuorasti tai suoraan. Yritykset eivät tunnu käyvän kunnollista keskustelua keskenään. Tällainen toiminta saattaakin aiheuttaa ennemmin hallaa omalle yritykselle, sillä puheesta voi olla havaittavissa jopa katkeruus toisen

17 edustamaa yritystä kohtaan. Onko toisella on siis jokin asia paremmin? Muiden mustamaalaaminen ei ainakaan paranna omaa imagoa. Parempi olisikin keskittyä oman toiminnan kehittämiseen, jolloin alaa saataisiin vietyä eteenpäin. yritysten väliseen kahinointiin. Moni saattaa ystävystyäkin jonkin tietyn firman edustajan kanssa, mutta yrittäjänä ei saisi silti tulla sokeaksi sille, mikä on todella parhaaksi hänen omalle yritykselleen. Uskomme, että monen ihmisen, niin viljelijän kuin muidenkin toimijoiden, elämä keventyisi, jos yritykset kävisivät enemmän kehittävää keskustelua keskenään ja kilpailu olisi hengeltään positiivista. Yritysten voisi olla parempi käyttää voimavarojaan esimerkiksi innovatiiviseen omien uusien tuotteiden kehittämiseen sen sijaan, että jokainen tuo samasta laitteesta oman sovelluksensa markkinoille. Toivottavaa olisi, että alan toimijat kykenisivät toimimaan muut kilpailijat ja asiakkaiden mieltymykset huomioiden. Tervehenkinen kilpailu ja jossain määrin yhteistyö voisivat innostaa uusia ihmisiä jalostuksen pariin. Lisäksi tämä varmasti parantaisi jalostuksen ja myös alan yritysten mainetta yleisesti. Jostain syystä jalostus tuntuu jakavan voimakkaasti ryhmiin paitsi alan asiantuntijat, myös viljelijät. Eikö alun perin jalostuksen tarkoitus ja päämäärä ole ollut kaikilla sama, eli kehittää kestäviä ja tuottavia eläimiä? Parhaimmillaan tuottaja voisi hyötyä kaikista alan yrityksistä poimimalla jokaisen parhaat puolet itselleen. Yrittäjän ei kannata lähteä mukaan

18 Alkutuottajaa viedään kuin pässiä narussa? Teksti: Jussi Huusko Kuva: Shutterstock Kilpailuvirasto julkaisi vuoden 2013 keväällä alkutuotantoselvityksen, jonka avulla pyrittiin luomaan kuva maanviljelijöiden ja kaupan suhteesta. Haastateltujen viljelijöiden kertomuksista käy hyvin ilmi kuinka heikko asema maatalousyrittäjällä on elintarvikeketjussa. Kauppa voi vaatia alkutuottajilta erilaisina kustannuksina markkinointirahaa, hyllymaksuja, korvauksia erityisesillepanosta sekä riskiensiirtoja. Näistä kustannuksista kauppa ei laskuta erikseen tuottajaa kiinnijäämisen pelossa vaan vähentää kyseiset korvaukset suoraan tuottajalle maksettavasta hinnasta. Alkutuottaja joutuu maksamaan enemmän hyllypaikasta, joka on silmien korkeudella kuin alahyllyllä olevasta paikasta. Erityisesillepanosta eli käytävillä lojuvista puolillaan tavaraa olevista trukkilavoista maksetaan hyllypaikkaa vielä suurempi korvaus, koska asiakkaat ottavat näistä helpoiten tuotteita mukaansa. Joissakin tapauksissa kauppa on siir- tänyt riskin yrittäjälle muun muassa vaatimalla viljelijää korvaamaan hävikin. Viljelijä on joutunut toimittamaan ilmaiseksi uusia tuotteita pilalle menneiden tilalle. Suomalaisista viljelijöistä avomaan- ja kasvihuoneviljelijöillä on kaupan suhteen huonoin tilanne. Suurimpana ongelmana on kirjallisten sopimusten puuttuminen, mikä mahdollistaa suullisten sopimusten yksipuolisen muuttamisen. Kauppa voi kieltää alkutuottajaa myymästä yksittäisille kauppiaille ohi keskusliikkeiden. Myös kilpailuttaminen voi olla kiellettyä. Jos sopimusta rikotaan, viljelijä haastetaan oikeuteen. Yleensä kauppa voittaa hyvien lakimiestensä ansiosta. Korvausmaksut ovat suuret ja tuottaja joutuu konkurssiin. Jos tuottaja sattuukin voittamaan, kauppa vetää tuotteet markkinoilta, tuotteiden kaupankäynti loppuu ja maanviljelijä ajautuu konkurssiin myös tässä tapauksessa. Naudanliha- ja sianlihatuotanto ovat pääosin sopimustuotantoa ja suurin osa lihoista kulkeutuu kauppaan lihatalojen kautta. Lihatalot suosivat suuria tiloja ja painostavat pieniä laajentamaan

19 toimintaa. Suurimpana ongelmana koetaan kuitenkin lihasta saatava hinta. Lihatalon määräämään hintaan on vaikea vaikuttaa, sillä suuret toimijat ilmoittavat hinnat suoraan taulukkohintoina. Lihan hinta koostuu erilaisista lisistä, jotka määräytyvät lihan rasvaisuuden ja laatuluokituksen perusteella. Näin ollen sopimusten kilpailutus ja vertailu on vaikeaa. Ainoa ratkaisu alkutuottajan aseman parantamiseksi on yhteistyö tuottajien kesken, esimerkiksi osuuskuntien perustaminen. Yhteistyön avulla voidaan paremmin vaikuttaa sopimusten tekoon. Tuotteiden hinnoista on mahdollisuus päästä keskustelemaan, kun takana on suuri joukko ihmisiä. Sianlihantuottajat saavat Suomessa alhaisempaa tuottajahintaa kuin muualla Euroopassa. Kaupassa hinta on kuitenkin ulkomailta tuotua lihaa kalliimpaa. Sianlihantuotannossa sopimuskaudet ovat 1-4 vuotta tai toistaiseksi voimassa olevia. Hinnat, laatuvaatimukset ja tuotantoehdot määrää elintarviketeollisuus. Sopimukset voidaan joutua solmimaan etukäteen tietämättä tuotteesta saatavaa hintaa. Tällaista tapahtuu esimerkiksi joulukinkkujen myynnissä. Hinnoista sovitaan yleensä useammaksi kuukaudeksi kerrallaan ja sopimukset ovat suullisia sekä toistaiseksi voimassa olevia. Teollisuuden epäreiluista sopimuksista ja kauppiaiden yksipuolisista sopimusten muuttamisista on suuri riski mennä valittamaan kilpailuvirastoon omalla nimellään. Jos kilpailuvirasto alkaa tutkia epäilyttävää toimintaa, ajautuu tämä myös kaupan tietoon, jota kauppa ei katso hyvällä. Ilmoituksen voi toki tehdä anonyymisti, mutta kilpailuvirasto ei yleensä ala tutkimaan tällaisia tapauksia vähäisten resurssien takia.

20 MAITO TULEE LEHMÄN PYLLYSTÄ Mitä lapset tietävät ruuan alkuperästä Teksti ja kuvat: Katri Ahponen Agraariyhteiskunnassa elämä seurasi vuoden kiertoa ja kasvukausia. Kasvien viljely ja eläinten kasvattaminen ruuaksi olivat luonnollinen osa elämää. Aikaisemmin koululaiset osallistuivat kouluruuan hankintaan konkreettisesti esimerkiksi keräämällä puolukoita koulun ruokalaan. Vielä 60-luvulla koulusta sai syksyisin perunannostolomaa. Nykyisin monille lapsille ja aikuisillekin ranskanperuna on tutumpi kuin perunannosto. Kasvien kasvukaudet ja olosuhteet ovat usein nykylapsille ja aikuisillekin vieraita, kuten myös kotieläintalouden perusperiaatteet. Yksi syy lasten vieraantumiseen ruuan alkuperästä on, että nykyisin ruoka ostetaan kaupasta eikä sitä kasvateta itse. Kouluruoka ja usein myös kotona tarjottava ruoka on pitkälle jalostettua. Ruuan raaka-aineet ovat pakasteita tai muita jalosteita. Lapsen on vaikea tunnistaa ruuan raaka-ainetta, jos ruuan ulkonäöstä ei voi päätellä mistä se on valmistettu. Ruokaa tuodaan ympäri maailmaa ja tuoreita elintarvikkeita on aina saatavilla. Jatkuva tuoreiden vihannesten ja hedelmien saata-

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Focaccia (italialainen peltileipä) Focaccia on yksi omista suosikeistani, se on edullista ja helppoa valmistaa, eikä siihen tarvita voita tai leikkelettä päälle vaan se on valmista sellaisenaan. Focaccialla

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen KEKRILAUTA Kekrilaudan ajatuksena on yhteinen pöytä ja jakaminen. Laudalle tai pöydälle katetaan tarjoilukulhoissa laudan vieraat. Isäntänä toimii ohukainen, jonka päälle kekrilaudan antimia laitetaan.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAKASTIKKEET korkea marjapitoisuus valmistettu Suomessa aidoista marjoista ruoanlaittoon, jälkiruokiin ja leivonnaisiin OUT OF HOME -MYYNTI Myyntipäällikkö Mika Lund

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja takaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19 KYLMÄT ALKUPALAT 18 19 Okroška eli kotikaljakeitto Kuudelle Salaatti 4 suurta keitettyä perunaa 1 avomaankurkku 6 suurta retiisiä 200 g keitettyä kieltä tai keittokinkkua 4 keitettyä munaa nippu tilliä

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset. Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Monestihan sitä syyvään kolomenlaesta kalloo, Kekrinajan

Lisätiedot

Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013

Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013 Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013 Hyvä Sundsbergiläinen! Olemme lisänneet Sundsbergin alueen toimituksiimme 21.10.2013 alkaen. Käytämme kuljetuksiin ainoastaan

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin)

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin) HERKUT HEDELMÄKAKKU 6 dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta 4 dl vettä 180 g voita tai maidotonta margariinia 4 dl sokeria 180 g kuivattuja aprikooseja pilkottuina 3 munaa 375 g rusinoita 125 g coctailkirsikoita

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Heikki Mäntykoski 20.5.2015 1 E-P:N ELY:N MAATALOUSRAHOITUKSEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT HENKILÖT VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Meri-Lapin Karitsa on pohjoinen karitsanlihatuotevalikoima, jonka liha tuotetaan Pohjois-Suomen lammastiloilla. Maultaan mieto, murea ja vähärasvainen

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Parhaat Glögireseptit

Parhaat Glögireseptit Parhaat Glögireseptit Out of home MARLI GLÖGI -RESEPTIT Glögipunasipulit Glögi-puolukka ruisleipäset Jouluinen punakaalilisäke Panna cotta ja makea siirappi Glögiomenat ja kanelinen ranskankerma GLÖGIPUNASIPULIT

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v.

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. Nappaa mukaan! Helposti makua teidänkin perheen lempiruokiin. Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. MAANANTAI Nam! Perunasoseen kanssa tosi hyvää. Tällä lähtee viikko hyvin käyntiin! Pehmeä

Lisätiedot

HELPPO Hirvipata ( 4:lle )

HELPPO Hirvipata ( 4:lle ) HELPPO Hirvipata ( 4:lle ) Aika: 1 1/2-2 tuntia 600 g luutonta Hirvenlihaa, esim ulkopaistia. 2 rkl voita, margariinia tai öljyä 2-3 sipulia 1 tl suolaa ripaus paprikaa tai valkopippuria 1 tl timjamia

Lisätiedot

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Lahnaviettelys Raaka-aineet: 400 g kylmäsavustettua tai lämminsavustettua lahna 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 keltasipuli 1 dl majoneesia 2 rkl Crème fraîchea 2 rkl

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Ihanaa maistuvaa joulua!

Ihanaa maistuvaa joulua! Ihanaa maistuvaa joulua! Hyvästä ruoasta tulee hyvä olo. Olemme koonneet sinulle joulun perinteisiä ja uudenlaisiakin reseptejä maistuvalla ja terveellisellä tavalla tehtynä. Kaikki ohjeet ovat sokerittomia,

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa Huevos rancheros 2 annosta 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa 1 avokado hieman limetin mehua suolaa 2 tuoretta kananmunaa

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

Tee ruokaa Millen kanssa

Tee ruokaa Millen kanssa Suklaan- ja maissinmakuiset muffinssit (n. 9-6 muffinssia) 75 g voita 75 g sokeria 2 kananmunaa 1 dl jogurttia esim. kreikkalaista jogurttia Käsittelemättömän appelsiinin raastettu kuori 180 g vehnäjauhoja

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteistyösopimus Sopijaosapuolet Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Hallikainen Samuel ja Kaire Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus liittyy Savon koulutuskuntayhtymän opetusmaatilan

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot