Meijän luvalla. Savonia AMK-agrologiopiskelijoiden kurssijulkaisu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meijän luvalla. Savonia AMK-agrologiopiskelijoiden kurssijulkaisu 2013"

Transkriptio

1 Meijän luvalla Savonia AMK-agrologiopiskelijoiden kurssijulkaisu 2013

2

3 MEIJÄN LUVALLA kurssijulkaisu PÄÄTOIMITTAJIEN TERVEHDYS Päätoimittajat Lari Poutiainen Marja Viitala Miia Kanninen Markkinointi Antti Partanen Katri Ahponen Lauri Hämäläinen Ulkoasu & kansi Aura Mikkonen Heini Friman Kristiina Henell Oikoluku Jenni Naukkarinen Minna Lyyra Minna Tiitinen Ulla Bovellan Painopaikka & taitto Lehtisepät Oy Mediasepät Oy Verkkolehti Jere Juntunen Juhani Sirviö Vesa Salonsaari Meijän Luvalla -lehti on toteutettu osana Savonia-ammattikor - keakoulun 3. vuosikurssin agrologiopiskelijoiden opintoja. Lehti julkaistaan vuosittain ja sen toteutumisesta ja sisällöstä vastaavat opiskelijat itse. Tänä vuonna lehden teemoiksi valikoituivat nuoret yrittäjät ja lähiruoka. Maatalousyrityksen elinkaari on pitkä. Luonnonvara-alalla ryhdytään yrittäjäksi yleensä nuorempana kuin muilla aloilla. Yritykset ovat henkilökohtaisia ja ne siirtyvät sukupolvelta toiselle yleensä sukupolvenvaihdoksen kautta. Maatalousyrittäjäksi ei ryhdytä hetken mielijohteesta vaan se voi olla elämäntapa. Mitä lähiruoka on? Mikä on sen alkuperä? Onko kotimainen ruoka suomalaiselle lähiruokaa? Teoriassa ja virallisen määrityksen mukaan lähiruoka käyttää ruoantuotannossa ja -kulutuksessa oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia tukien oman alueen työllisyyttä ja taloutta. Mutta miten voidaan määritellä oma alue? Käytännössä 500 metrin päässä kasvatettu nauta voidaan joutua teurastamaan 500 kilometrin päässä, jolloin lähiruoka matkustaa kotitilalta lautaselle Päätoimittajat Miia Kanninen, Lari Poutiainen ja Marja Viitala jopa 1000 kilometriä. Mielestämme niin kauan kun lähiruoalle ei ole virallista merkintää, kuluttaja määrittelee oman lähialueensa itse. Näin ollen voimme ainakin vielä sanoa Suomessa tuotetun ruuan olevan lähiruokaa. Tahdomme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme sekä yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä jotka ovat tukeneet meitä ostamalla mainospaikan lehdestämme. Toivotamme Teille, arvoisat lukijat, antoisia lukuhetkiä lehtemme parissa! Levikki kpl Jakelualue Pohjois-Savo, Muhos, Juva, Rantasalmi, Haapavesi, Savonlinna, Sievi, Siikajoki, Sotkamo, Kestilä, Suomussalmi. Meijän Luvalla -lehden koko toimitus: LMA1S1 & LMB1SH

4 METSÄTALOUDEN SARALLE UUTTA YRITTÄJYYTTÄ Teksti: Antti Partanen Kuva: Annika Pulkkanen Metsän merkitys maataloudelle on erittäin suuri. Monen maatalousyrityksen tai maatilan suurin pääoman lähde tulee metsästä. Näin saadaan rahoitettua yrityksen monet suuret investoinnit. Metsä toimii usein myös yrityksen velkojen takuuna. Metsän arvon hahmottaminen saattaa kuitenkin jäädä vain paperilla esitettyihin lukuihin, jotka joku metsätoimija on aikanaan laatinut. Maatilayritykset ulkoistavat usein metsänhoidosta huolehtimisen, koska aikaa tilan töiltä ei yleensä jää metsätöille. Metsätalousmarkkinoilla tällä hetkellä mylläävä muutos on kuitenkin tuomassa uusia mahdollisuuksia metsänomistajille, etenkin metsäpalveluiden osalta. Metsätalouden palvelumarkkinat elävät tällä hetkellä murroksen aikaa. Markkinoiden muutoksen syyt pohjautuvat metsäpalveluiden tarjoajien pohjakassojen poistumisesta ja niiden käytön rajoittamisesta. Metsätoimijoiden pohjakassoja ovat olleet esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksillä metsänomistajien maksama lakisääteinen metsänhoitomaksu ja metsäkeskuksilla valtion maksama korvaus kilpailunalaisten metsäpalveluiden tuottamiseen. Nämä korvaukset ovat helpottaneet metsätoimijoiden metsätalousmarkkinoita ja palveluiden tarjoamista. Tulevaisuudessa metsätoimijat joutuvat rahoittamaan toimintansa ainoastaan omalla liiketoiminnallaan. Tämä tasoittaa kilpailutilannetta merkittävästi ja mahdollistaa uusien alan yritysten tu- lon markkinoille. Tällöin voisi olettaa metsäpalveluiden määrän lisääntyvän ja laadun paranevan kilpailun kasvaessa. Eräs uusi metsätalouden markkinoille tuleva toimija on OTSO, joka tulee metsäkeskuksen metsäpalveluyksiköstä. OTSO tarjoaa metsänomistajille neuvontaa ja toteutusta puukaupasta, metsänhoidollisista palveluista, metsäteiden teosta sekä ojituksesta. Lisäksi se tarjoaa maataloudelle palveluita etenkin maatilan sukupolvenvaihdokseen liittyen esimerkiksi entistä tarkemmilla maatilan metsien arvon ja kasvun arvioinnilla. Palveluiden määrän tarjonta lisääntyy metsän tuottoja kannattavuuslaskelmissa, joissa on mahdollisuus saada laskelmat metsienkasvusta euroissa vuodeksi eteenpäin. Tämä helpottaa

5 etenkin nuoria maatalousyrittäjiä hahmottamaan metsiensä arvon ja tuoton tilan siirryttyä heidän omistukseensa. Metsäpalvelumarkkinoiden vapauduttua tasaiselle kilpailulle ilman pohjakassojen tuomaa etua palveluiden tarjonta lisääntyy myös maatilojen sukupolvenvaihdostilanteissa eri toimijoiden kesken. Metsäalan nykyisillä ja tulevilla toimijoilla olisikin tässä hyvä sauma kehittää ja luoda uusia palveluita maatilan sukupolvenvaihdokseen liittyen. Maatalousyrittäjän arki on tunnetusti kiireistä ja aikaa metsänhoidolle jää yleensä vähän tai ei ollenkaan. Tästä syystä monet yrittäjät ulkoistavatkin metsänhoidon ulkopuoliselle toimijalle, joka huolehtii tilan metsistä. Tähän mennessä se on luultavasti ollut jokin iso metsätalousorgani- saatio, jonka palveluja on käytetty tilalla vuosikymmeniä. Tulevaisuudessa metsäpalvelumarkkinoiden vapauduttua maatilayrittäjälle on tarjolla käytettäväksi enemmän metsäpalveluiden tarjoajia. Hänen ei tarvitse enää välttämättä valita suuria toimijoita, vaan hän voi ja hänen kannattaa kilpailuttaa palveluiden tarjoajia keskenään. Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat metsäpalveluiden tarjonnan kannalta. Kilpailun kasvaessa myös metsäpalveluiden laatu paranee ja niiden hinnoittelu pysyy kurissa. Voidaankin olettaa maatilojen metsienhoidon paranevan tulevaisuudessa merkittävästi. Toki metsänhoitotöitä voi ja kannattaa tehdä myös itse, jos siihen vain jää aikaa tilan töiltä. Mikäpä onkaan sen virkistävämpää kuin työskennellä puhtaassa ja raikkaassa Suomen luonnon helmassa.

6 NUORET VILJELIJÄT KATOAVA LUONNONVARA? Teksti: Minna Lyyra Kuva: Mira Savolainen Viime vuonna vajaa prosentti Suomen asukkaista, eli hieman vajaat henkilöä, oli viljelijöitä. Maatiloja puolestaan oli hieman reilut Viimeisten 12 vuoden aikana sekä maatilojen että viljelijöiden määrät ovat laskeneet hitaasti mutta varmasti. Vaikka maatilojen määrä vähentyy, niin suurien maatilojen määrä kasvaa. Kasvu on ollut suurinta yli 100 hehtaarin peltokokoluokassa. Suomalaiset viljelijät alkavat olla hyvinkin keski-ikäisiä. Keski-ikä oli viime vuonna nimittäin 50,7 vuotta. Keski-iältään vanhimmat viljelijät, eli 54,7-vuotiaat, löytyvät Tilastokeskuksen listoilta kategoriasta muu tuotanto. Siipikarjatuotannon parissa työskentelivät puolestaan keski-iältään nuorimmat, eli 47,5-vuotiaat viljelijät. Nuoria, alle 25-vuotiaita viljelijöitä oli viime vuonna Suomessa harmittavan vähän, ja harmittavan vähän heitä on varmasti tänäkin vuonna. Alle 25-vuotiaita viljelijöitä oli viime vuonna vain 349 kappaletta koko Suomessa, mikä on 0,7 % kaikista Suomen viljelijöistä. Jopa eläkeiän ohittaneita, yli 70-vuotiaita viljelijöitä, oli reilusti nelinkertainen määrä. Alle 40-vuotiaita viljelijöitä oli vajaat 9000 kappaletta koko Suomessa. Nuorten viljelijöiden lukumäärä saattaa kasvaa suhteessa vanhempiin viljelijöihin siinä vaiheessa, kun sukupolvenvaihdostilojen vanhat viljelijät jäävät pois maanviljelyksestä.

7 Alle 25-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä on vähentynyt Suomessa lähes puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilanne on sama myös muualla Euroopassa. Nuorten viljelijöiden väheneminen on uhka maaseutualueiden pitkän tähtäimen kestävälle kehitykselle, sillä nuoret viljelijät ovat avainasemassa tulevaisuuden ruuantuotannossa. Jos nuoria viljelijöitä ei ole riittävästi, vähenee maatalous jatkuvasti ja yhä pienemmällä viljelijämäärällä pitäisi saada yhä enemmän tulosta aikaiseksi. tä kertaa. Tällaisissa tapauksissa nuoreksi viljelijäksi luetaan alle 40-vuotiaat henkilöt. Tuen tarkoituksena on helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle sekä mahdollistaa puhtaan, suomalaisen ruuan tuottaminen jatkossakin. Tuki varmasti myös rohkaisee ja saattaa jopa kannustaakin nuoria aloittamaan oman tilan pitämisen. Suomi tarvitsisi lisää nuoria viljelijöitä, samoin koko Eurooppa. Nuorilla viljelijöillä on kuitenkin mahdollisuus saada rahallista avustusta, nuoren viljelijän aloitustukea, aloittaessaan tilanpidon ensimmäis- Lähteet: Matilda maataloustilastot, Mavi - Nuoren viljelijän aloitustuki, Euroopan komissio - Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen ohjelma

8 Sukupolvenvaihdoksen hankaluudet Teksti: Juho Syrjä Sukupolvenvaihdos on yleinen järjestely, jonka kautta maatilalla vaihtuu omistaja ja toiminta kuitenkin jatkuu. Moni saattaa mieltää spv:n helpoksi tavaksi vaihtaa omistajaa ja turvata tilan jatko tulevaisuudessakin. Sitä se varmasti osittain onkin, mutta ei kaikki kuitenkaan mene aina suunnitelmien mukaan. Luopujalla ja jatkajalla on usein erilainen näkemys siitä, miten tilaa tulee hoitaa ja miten tilaa tulee jatkaa. Luopujille saattaa tulla tarve neuvoa jatkajaa asioissa, joista jatkaja tietää jo ehkä enemmän kuin itse luopuja. Eläinten hoidosta, koneiden huollosta tai esimerkiksi lomien ajankohdista saattaa tulla ihan yllättäen tarpeetonta harmia. Saattaa olla, että vanhemmilla ihmisillä on erilainen näkemys siitä, miten tilalla tietyt asiat pitäisi tehdä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi oikea tapa. Jatkajalla saattaa olla paljon laajempi tietämys, tai ainakin näkemys siitä, miten asiat tulisi tehdä. Tällaiset seikat saattavat jäytää jatkajan ja luopujan välisiä suhteita. Tällaisia tilanteita tulisi kuitenkin välttää ja saada asiat sujumaan siten, että riitatilanteilta vältytään. Näissä tilanteissa auttaa yleensä vain puhuminen asioista ja asioiden järjestelyistä. Toki asiat voivat mennä hyvinkin. Suhteet luopujan ja jatkajan välillä pysyvät hyvänä jos näkemykset kohtaavat ja ovat suunnilleen samassa linjassa. Saman katon alla asuminenkaan ei välttämättä ole ongelma, jos pelisäännöistä sovitaan ajoissa ja asioista puhutaan aina tarvittaessa. Lomat sovitaan kaikille sopiviin ajankohtiin, koneja muut hankinnat tehdään yhteisellä päätöksellä, eikä muutenkaan hypitä toisten varpaille. Ongelmia saattaa ilmetä esimerkiksi luopujaperheen ja jatkajaperheen välisissä asumisjärjestelyissä. Vaikka ihmiset tulisivatkin toimeen toistensa kanssa, niin asuminen saman katon alla saattaa osoittautua mahdottomaksi tai ainakin haasteelliseksi. Voi käydä niinkin, että tilalle ei yksinkertaisesti mahdu kahta isäntää tai kahta emäntää, ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Pahimmillaan tilalla joudutaan tekemään työt siten, että päivän aikana kohdataan vain ruokapöydässä. Hankaluuksia ja haasteita aiheuttavat varmasti juurikin perheiden väliset suhteet ja toimintatavat. Toki harmituksen kohteita voi olla myös mahdollinen laajentaminen, kun toinen osapuoli kannattaa laajentamista ja toinen vanhan korjaamista. Täytyy kuitenkin muistaa, että luopujien lähtölaskenta tilalta on jo alkanut ja että tilaa tulee rakentaa jatkossa pääasiassa jatkajan näköiseksi ja mieleiseksi. Voihan olla, että luopujilta saa kullan arvoisia vinkkejä joissain asioissa, mutta jatkaja on kuitenkin aina jatkaja.

9 Sukupolvenvaihdoksen rahoitus Teksti: Vesa Salonsaari ja Juhani Sirviö Sukupolvenvaihdoksessa eli spv:ssa kannattaa aina ensimmäisenä ajatella tilan taloutta, jotta voidaan tarkasti suunnitella lainoitukset, saada tarvittavat talouden numerot lainoituksia varten ja todeta myös, että onko spv edes mahdollinen. Spv:n rahoitusta mietittäessä kannattaakin tukeutua neuvojien apuun. Heillä on tarvittava osaaminen arvioiden tekemiseksi ja kokemusta muilla tiloilla toteutetuista sukupolvenvaihdoksista. Sukupolvenvaihdoksen rahoitus koostuu korkotukilainasta, nuorenviljelijän tuesta, pankkilainasta ja mahdollisista omista varoista. Jokaiseen rahoitusmuotoon liittyy myös omat vaatimuksensa, jotka tulee myös ottaa huomioon raha-asioita miettiessä. Ennen pankkirahoituksen ja korkotukilainan hakemista on tilalla tehtävä elinkeinosuunnitelma ja likwi. Elinkeinosuunnitelmassa käsitellään tilan omaisuus ja varallisuus. Siinä käsitellään mainitut asiat sanallisesti. Likwissä käsitellään numeroina tilan kannattavuuslaskenta, investointi ja rahoituslaskelmat. kilaina on Loppu rahoitus on hankittava yleensä käyttämällä pankkilainaa tai velkakirjan siirtoa. Pankkirahoituksessa pankki määrää lainaehdot eli koron, takaisinmaksuajan ja mahdolliset takaukset. Sukupolvenvaihdoksen rahoituksen suunnittelussa tuleekin olla tarkkana ja muistaa huomioida kaikki seikat, jotka vaikuttavat rahan saamiseen ja lainojen myöntämisiin. Nuoren viljelijän tulee myös tarkkaan miettiä mitä haluaa tulevaisuudessa sopimuksien sitovuuden takia. Spv:n rahoitukselle asetetut vaatimukset Sukupolvenvaihdokselle on asetettu sekä tilaa että jatkajaa koskevia vaatimuksia. Nuoren viljelijän tuen täysimääräiselle saamiselle on ehtona tilalla vähintään vuotuinen yrittäjätulo. Tuen saanti on mahdollista myös alemmalla yrittäjätulolla, mutta saatavan tuen määrä putoaa. Jatkajan on oltava alle 40-vuotias ja omattava vähintään 30 opintopistettä vastaava koulutus, josta vähintään puolet on talousopintoja. Spv:n rahoitus on moninainen ja monivaiheinen tapahtuma, joka kestää vuodesta kahteenkin vuotta. Nyrkkisääntönä voisi olla, että hiljaa hyvää tulee ja käyttäkää neuvojien apua. Ammattitaitovaatimusta ei tarvitse täyttää vielä tukea haettaessa, mutta se on täytettävä 36kk kuluessa spv:sta. Tukea voidaan hakea 10 kuukauden ajan lopullisen kauppakirjan laatimisesta, mutta ensin kannattaa hakea ennakkoratkaisu luonnoskauppakirjan avulla. Valtion takaama korkotukilaina ja nuorenviljelijän starttiraha sitovat tilallisen vähintään 5 vuodeksi lopullisen kauppakirjan voimaantulon jälkeen hoitamaan tilaa ja jatkamaan sovitulla tavalla. Nuoren viljelijän tuki koostuu avustuksesta ja korkotukilainasta. Suurin mahdollinen korkotu-

10 Myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes ero meidät erottaa... Teksti ja kuva: Lari Poutiainen Maatalousyrittäminen eroaa monesta muusta yrittämisen muodosta esimerkiksi sitovuutensa ja pääomavaltaisuutensa vuoksi. Myös yrittäjätaipaleen alku on erilainen. Yrittäjäksi ryhdytään kohtuullisen nuorena, hankittuun yritykseen liittyy usein sukulaissuhde ja yrittäjäksi ryhdytään yleensä yrittäjäpariskuntana. Sukupolvenvaihdos on perinteisesti ollut verojen ja kauppahinnan määrittämistä, siis melko mekaanista. Viime vuosina myös sukupolven vaihdoksen henkiset puolet on alettu ottaa enemmän huomioon. Suurin osa Suomen maatiloista on edelleen perheyrityksiä. Yhteinen taival tilan pidossa alkaa joko yhteisestä tilakaupasta, tai yksin tehtyjen tilakauppojen jälkeen puolison tultua mukaan kuvioihin. Puolison löytyminen rinnalle elämän haasteisiin on onnen aikaa, eikä ero ole ensimmäinen asia, joka naimisiin mentäessä on mielessä. Pitäisi kuitenkin olla. Noin puolet Suomessa solmituista avioliitoista päättyy eroon. Maatalousyrittäjien avioliitto on vain avioliitto. Ei sen pyhempi tai hauraampi kuin kenenkään muunkaan liitto. Maatiloilla erotaan hieman keskivertoa vähemmän, mutta ero on usein sitäkin raskaampi. Rikki ei mene vain yhteinen elämä ja perhe, vaan myös yrityksen tulevaisuus on usein vaakalaudalla. Eroa helpottaa, jos asiat yrityksen osalta on mietitty valmiiksi jo silloin, kun välit ovat kunnossa.

11 Sikäli kun avioerossa on mitään positiivista, osa eroista toteutetaan erinomaisesti. Ilman avioehtoa ja niin että tila on alun perin ostettu yhdessä. Tällöin ero on usein sopuisa ja on selvää kuinka tilanteessa toimitaan. Kuka jää tilalle ja paljonko osituksessa maksetaan lähtijälle. Väittäisin kuitenkin, että useimmat erot eivät mene näin. Erojen syyt ovat maatilalla varmasti samoja kuin missä tahansa muuallakin. Erilleen kasvamista, uskottomuutta, luottamuspulaa, alkoholismia, perheväkivaltaa... Jotain, josta yhdessä ei enää selvitä. Maatiloilla valitettavan usein rasitteena on myös edellinen sukupolvi, jonka suhtautuminen rasittaa liittoa. Tunteet erohetkellä kumppania kohtaan ovat myös erilaiset kuin onnen hetkillä. Yhteinen tahtotila ei enää pidä. Vaikeuksien ennakointi ei ole luottamuksen puutetta. Se on riskien ja todennäköisyyksien huomiointia yritystoiminnassa ja elämässä. Yksi tärkeä ajankohta ongelmien ennakointiin on sukupolvenvaihdos. Silloin päätetään, ostetaanko tila yhdessä, vai ostaako tilan vain sukulaissuhteessa entisiin tilallisiin oleva. Yhteisessä tilakaupassa on hyvä huolehtia siitä, että sopimus mahdollisesta tilan osittamisesta tehdään kirjallisena. Varmasti molempien tahtotila on, että tilan toiminta ei lopu mahdollisen eron sattuessa. Mikäli vain perillinen ostaa tilan, voidaan avioehdolla rajata suvun rakentama pääoma erilleen. Tällöin mahdollisessa avioerossa jaettavaksi jää se omaisuus, mikä on yhdessä rakennettu. Mikäli kumppani tulee kuvioihin vasta, kun tila jo omistetaan, on usein järkevää toimia samoin. Näin avioehto tekee eron hetkellä vain yhdessä hankitusta yhteistä Ilman ennalta sovittuja käytänteitä avioerot tiloilla voivat revetä vuosia kestäviksi oikeustaiste- luiksi, jotka ovat raskaita kaikille osapuolille. Kuka lähtee ja kuka jää, ja mikä on summa, jonka lähtijä vie mukanaan yhteisestä työstä? Jo yksin tilan arvon määrittäminen kaikkine irtaimistoineen voi saada koomisia mittasuhteita. Toiselle vanhalla rauniolla seisovalla puimurilla ei ole mitään arvoa, ja toisen mielestä sekin tulisi hinnoitella kuin vastaavan ikäinen toimiva kone. Avioero on raskas molemmille osapuolille, mutta erityisen raskas se on sille, joka jää tilaa pitämään. Rikkonainen perhe, kahden ihmisen työt, oikeustaistelu ja sen kulut, suru rikkoutuneesta liitosta sekä tilanne, jossa tilan ja oman työn tulevaisuus on epävarma ja kädet sidotut. Näyttää siltä, että riitautuneissa maatilaosituksissa häviäjä on aina tilalle jäävä. Hän ostaa jo käytössään olevaa omaisuutta uudestaan toiselta pois. Toki myös lähtijä häviää tilanteen pitkittyessä, mutta hänen rahallinen häviönsä on tilan ostavan osapuolen hänelle maksaman ositusmaksun kulumista oikeudenkäyntikuluihin. Ennen kuin tilaosuudestaan luopuva alkaa suoranaisesti menettää rahaa omasta yksityistaloudestaan, täytyy oikeudenkäyntikulujen ylittää maksettava ositussumma. Tuleva osituksen hinta rasittaa tilan taloutta ja estää käytännössä kaikki suuremmat investoinnit niin pitkäksi aikaa, että tilanne on selvä ja summat tiedossa. Mitä jos eroa ei tulekaan? Mitä jos avioehto on tehty, sopimukset tilan jaosta on tehty, mutta maatalousyrittäjäperheen elämä vain iloisesti porskuttaa kohti luopumistukieläkettä? Onnittele itseäsi. Olet se onnellisessa asemassa oleva suomalainen avioituja, jota avioero ei kohdannut. Tuskin valmistautuminen silti turhaa oli. Yhteisen taipaleen päättymisestä keskustelemaan pystyminen jo itsessään kertoo vahvasta parisuhteesta. Välillähän on hyvä puhua syvällisiä, ja tämä on syvällistä.

12

13

14 Nuorten yrittäjien monet haasteet Teksti ja kuva: Kaisa Hyvönen ja Lauri Hämäläinen Taloussanomien mukaan uusien yritysten määrä Suomessa on kuluneen vuoden aikana laskenut 7,4 % verrattuna vuoteen Samaan aikaan vanhojen yritysten lopettamisprosentti on kasvanut vuodessa 17,5 %. Kymmenen vuoden aikana maatilojen määrä on vähentynyt viidenneksellä. Monia aloittelevia yrittäjiä jännittää yrityksen perustaminen erilaisten haasteiden vuoksi. Hankintoja tehtäessä joillakin maatiloilla tahdottaisiin kuunnella ennemmin vanhan kuin tulevan isännän sanaa. Näkemyseroja syntyy sukupolvien välillä etenkin työtavoissa ja yrityksen johtamisessa. Haastattelujen mukaan auktoriteetin kanssa ei kuitenkaan ilmene ongelmia silloin, kun esittää asiansa ja tekee tehtävänsä ammattimaisesti. Erilaiset harrastukset, kuten liikunta ja metsästys, tuovat vaihtelua arkeen ja auttavat irtaantumaan töistä. Uusia tuotantotiloja rakennettaessa kilpailutetaan nykypäivänä kotimaisten rakennusyritysten lisäksi myös ulkomaalaiset firmat. Kuluneen kesän aikana uuden pihattonavetan rakentanut varpaisjärveläinen Tuomas Hyvönen hyödynsi ulkomaalaisten rakennusyritysten palveluja. Useiden kielten hallitseminen helpottaa asiointia, mutta tärkeintä on uskaltaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Hyvönen kokee asioinnin ulkomaalaisten yritysten kanssa helpoksi. Ulkomailta tilattu tavara voi olla huomattavasti halvempaa kuin vastaava kotimainen tuote eikä kaikkia tarvikkeita ole edes mahdollista saada Suomesta. Varpaisjärveläinen Tuomas Hyvönen ylläpitää jaksamista liikunnan avulla. Maatalousalan yrittäjän täytyy olla moniosaaja. Heidän pitää tietää kuinka peltoja viljellään, kuinka eläimet pysyvät terveinä ja tuottavina sekä kuinka talousasiat saadaan toimimaan. Samaan aikaan yrittäjien täytyy pysyä ajan tasalla muun muassa lain muutoksista ja määräyksistä. Moni yrittäjä hyödyntääkin alan neuvojien palveluita, koulutuksia sekä ammattilehtiä.

15 Maatalousalalla yrittäjyys aloitetaan usein jo todella nuorina. Investointien ollessa suuria myös velkataakat ovat raskaita. Jotta haasteista selviydytään, on tärkeää, että yrittäjän tukiverkosto toimii. Jo pelkkä arjesta keskusteleminen ystävien kanssa vaikuttaa yrittäjän jaksamiseen positiivisesti. Myös erilaiset harrastukset, kuten liikunta ja metsästys, tuovat vaihtelua arkeen ja näin ollen auttavat irtaantumaan töistä. Harrastepalveluita tarjoavalla yrityksellä on toisenlaisia haasteita. Esimerkiksi ratsastustallien toiminta ei saa jähmettyä paikoilleen, vaan asiakkaille täytyy pystyä tuottamaan palveluita joille on kysyntää. Kilpailu asiakkaista hevostallien kesken on kova, joten massasta erottuminen on tallille tärkeää. Vaikka yrittäjille syntyy yritystoiminnan aikana monia haasteita, eivät ne kuitenkaan ole aivan mahdottomia. Nykypäivänä tukea ja tietoa voi etsiä helposti Internetistä sekä kysyä alan yrityksiltä. Nuoren yrittäjän ei tarvitse jäädä miettimään ongelmia ja haasteita yksin.

16 JALOSTUSMAAILMAN KIEMUROISSA Teksti: Laura Föhr ja Minna Tiitinen Kuva: Lari Poutiainen Jalostuksen yhtenä tarkoituksena voidaan pitää karjan muokkaamista mahdollisimman hyväksi siten, että eläimet kestävät kauan ja tuottavat paljon hyvälaatuista maitoa. Etenkin nuoren aloittelevan yrittäjän kiinnostuksen kohteena lienee se, että karja voi hyvin ja tuottaa paljon. Näin saadaan mahdollisesti tehdyt investoinnitkin maksettua ajallaan. Monella nuorella aloittelevalla yrittäjällä on kiinnostusta oman karjan jalostukseen. Suomessa lypsykarjan jalostuksessa maatalousyrittäjien apuna toimivat pääasiassa kolme yritystä: Faba, Semex Finland Oy sekä HH Embryo Oy. Nuoren yrittäjän jalostusinto saattaa kuitenkin lopahtaa lyhyeen, jos ensimmäiseksi joutuu pohtimaan, mikä näistä kolmesta toimijasta on paras. Erilaisia mielipiteitä kuuluu suunnasta jos toisesta. Hyvä keino lienee asettaa selvät tavoitteet oman karjan jalostamiselle ja tutustua itse palvelutarjontaan. Yrittäjä haluaa usein valita parhaan ja kohtuuhintaisimman tuotteen tai palvelun. Parastahan olisi, että voisi vapaasti valita koko tarjonnasta parhaat päältä. Näinhän on periaatteessa mahdollista toimiakin, mutta käytännössä tuntuu kuitenkin joutuvan jonkinlaisten paremmuusvalintojen eteen. Yleistä lienee se, että toimitaan pääasiassa yhden yrityksen kanssa ilman että unohtaa muita. Kukin alan toimija pyrkii tuomaan esille oman yrityksen parhaat puolet. Näinhän sen kuuluu mennäkin kilpailun ylläpitämiseksi. Harmiksemme olemme kuitenkin jo opiskelijoina saaneet huomata, että alalla vaikuttaa vallitsevan tietynlainen riitautuneisuuden ilmapiiri. Eri suunnista kuuluu, kuinka jonkun yrityksen edustaja on kommentoinut negatiivisessa sävyssä toisten tekemisiä joko epäsuorasti tai suoraan. Yritykset eivät tunnu käyvän kunnollista keskustelua keskenään. Tällainen toiminta saattaakin aiheuttaa ennemmin hallaa omalle yritykselle, sillä puheesta voi olla havaittavissa jopa katkeruus toisen

17 edustamaa yritystä kohtaan. Onko toisella on siis jokin asia paremmin? Muiden mustamaalaaminen ei ainakaan paranna omaa imagoa. Parempi olisikin keskittyä oman toiminnan kehittämiseen, jolloin alaa saataisiin vietyä eteenpäin. yritysten väliseen kahinointiin. Moni saattaa ystävystyäkin jonkin tietyn firman edustajan kanssa, mutta yrittäjänä ei saisi silti tulla sokeaksi sille, mikä on todella parhaaksi hänen omalle yritykselleen. Uskomme, että monen ihmisen, niin viljelijän kuin muidenkin toimijoiden, elämä keventyisi, jos yritykset kävisivät enemmän kehittävää keskustelua keskenään ja kilpailu olisi hengeltään positiivista. Yritysten voisi olla parempi käyttää voimavarojaan esimerkiksi innovatiiviseen omien uusien tuotteiden kehittämiseen sen sijaan, että jokainen tuo samasta laitteesta oman sovelluksensa markkinoille. Toivottavaa olisi, että alan toimijat kykenisivät toimimaan muut kilpailijat ja asiakkaiden mieltymykset huomioiden. Tervehenkinen kilpailu ja jossain määrin yhteistyö voisivat innostaa uusia ihmisiä jalostuksen pariin. Lisäksi tämä varmasti parantaisi jalostuksen ja myös alan yritysten mainetta yleisesti. Jostain syystä jalostus tuntuu jakavan voimakkaasti ryhmiin paitsi alan asiantuntijat, myös viljelijät. Eikö alun perin jalostuksen tarkoitus ja päämäärä ole ollut kaikilla sama, eli kehittää kestäviä ja tuottavia eläimiä? Parhaimmillaan tuottaja voisi hyötyä kaikista alan yrityksistä poimimalla jokaisen parhaat puolet itselleen. Yrittäjän ei kannata lähteä mukaan

18 Alkutuottajaa viedään kuin pässiä narussa? Teksti: Jussi Huusko Kuva: Shutterstock Kilpailuvirasto julkaisi vuoden 2013 keväällä alkutuotantoselvityksen, jonka avulla pyrittiin luomaan kuva maanviljelijöiden ja kaupan suhteesta. Haastateltujen viljelijöiden kertomuksista käy hyvin ilmi kuinka heikko asema maatalousyrittäjällä on elintarvikeketjussa. Kauppa voi vaatia alkutuottajilta erilaisina kustannuksina markkinointirahaa, hyllymaksuja, korvauksia erityisesillepanosta sekä riskiensiirtoja. Näistä kustannuksista kauppa ei laskuta erikseen tuottajaa kiinnijäämisen pelossa vaan vähentää kyseiset korvaukset suoraan tuottajalle maksettavasta hinnasta. Alkutuottaja joutuu maksamaan enemmän hyllypaikasta, joka on silmien korkeudella kuin alahyllyllä olevasta paikasta. Erityisesillepanosta eli käytävillä lojuvista puolillaan tavaraa olevista trukkilavoista maksetaan hyllypaikkaa vielä suurempi korvaus, koska asiakkaat ottavat näistä helpoiten tuotteita mukaansa. Joissakin tapauksissa kauppa on siir- tänyt riskin yrittäjälle muun muassa vaatimalla viljelijää korvaamaan hävikin. Viljelijä on joutunut toimittamaan ilmaiseksi uusia tuotteita pilalle menneiden tilalle. Suomalaisista viljelijöistä avomaan- ja kasvihuoneviljelijöillä on kaupan suhteen huonoin tilanne. Suurimpana ongelmana on kirjallisten sopimusten puuttuminen, mikä mahdollistaa suullisten sopimusten yksipuolisen muuttamisen. Kauppa voi kieltää alkutuottajaa myymästä yksittäisille kauppiaille ohi keskusliikkeiden. Myös kilpailuttaminen voi olla kiellettyä. Jos sopimusta rikotaan, viljelijä haastetaan oikeuteen. Yleensä kauppa voittaa hyvien lakimiestensä ansiosta. Korvausmaksut ovat suuret ja tuottaja joutuu konkurssiin. Jos tuottaja sattuukin voittamaan, kauppa vetää tuotteet markkinoilta, tuotteiden kaupankäynti loppuu ja maanviljelijä ajautuu konkurssiin myös tässä tapauksessa. Naudanliha- ja sianlihatuotanto ovat pääosin sopimustuotantoa ja suurin osa lihoista kulkeutuu kauppaan lihatalojen kautta. Lihatalot suosivat suuria tiloja ja painostavat pieniä laajentamaan

19 toimintaa. Suurimpana ongelmana koetaan kuitenkin lihasta saatava hinta. Lihatalon määräämään hintaan on vaikea vaikuttaa, sillä suuret toimijat ilmoittavat hinnat suoraan taulukkohintoina. Lihan hinta koostuu erilaisista lisistä, jotka määräytyvät lihan rasvaisuuden ja laatuluokituksen perusteella. Näin ollen sopimusten kilpailutus ja vertailu on vaikeaa. Ainoa ratkaisu alkutuottajan aseman parantamiseksi on yhteistyö tuottajien kesken, esimerkiksi osuuskuntien perustaminen. Yhteistyön avulla voidaan paremmin vaikuttaa sopimusten tekoon. Tuotteiden hinnoista on mahdollisuus päästä keskustelemaan, kun takana on suuri joukko ihmisiä. Sianlihantuottajat saavat Suomessa alhaisempaa tuottajahintaa kuin muualla Euroopassa. Kaupassa hinta on kuitenkin ulkomailta tuotua lihaa kalliimpaa. Sianlihantuotannossa sopimuskaudet ovat 1-4 vuotta tai toistaiseksi voimassa olevia. Hinnat, laatuvaatimukset ja tuotantoehdot määrää elintarviketeollisuus. Sopimukset voidaan joutua solmimaan etukäteen tietämättä tuotteesta saatavaa hintaa. Tällaista tapahtuu esimerkiksi joulukinkkujen myynnissä. Hinnoista sovitaan yleensä useammaksi kuukaudeksi kerrallaan ja sopimukset ovat suullisia sekä toistaiseksi voimassa olevia. Teollisuuden epäreiluista sopimuksista ja kauppiaiden yksipuolisista sopimusten muuttamisista on suuri riski mennä valittamaan kilpailuvirastoon omalla nimellään. Jos kilpailuvirasto alkaa tutkia epäilyttävää toimintaa, ajautuu tämä myös kaupan tietoon, jota kauppa ei katso hyvällä. Ilmoituksen voi toki tehdä anonyymisti, mutta kilpailuvirasto ei yleensä ala tutkimaan tällaisia tapauksia vähäisten resurssien takia.

20 MAITO TULEE LEHMÄN PYLLYSTÄ Mitä lapset tietävät ruuan alkuperästä Teksti ja kuvat: Katri Ahponen Agraariyhteiskunnassa elämä seurasi vuoden kiertoa ja kasvukausia. Kasvien viljely ja eläinten kasvattaminen ruuaksi olivat luonnollinen osa elämää. Aikaisemmin koululaiset osallistuivat kouluruuan hankintaan konkreettisesti esimerkiksi keräämällä puolukoita koulun ruokalaan. Vielä 60-luvulla koulusta sai syksyisin perunannostolomaa. Nykyisin monille lapsille ja aikuisillekin ranskanperuna on tutumpi kuin perunannosto. Kasvien kasvukaudet ja olosuhteet ovat usein nykylapsille ja aikuisillekin vieraita, kuten myös kotieläintalouden perusperiaatteet. Yksi syy lasten vieraantumiseen ruuan alkuperästä on, että nykyisin ruoka ostetaan kaupasta eikä sitä kasvateta itse. Kouluruoka ja usein myös kotona tarjottava ruoka on pitkälle jalostettua. Ruuan raaka-aineet ovat pakasteita tai muita jalosteita. Lapsen on vaikea tunnistaa ruuan raaka-ainetta, jos ruuan ulkonäöstä ei voi päätellä mistä se on valmistettu. Ruokaa tuodaan ympäri maailmaa ja tuoreita elintarvikkeita on aina saatavilla. Jatkuva tuoreiden vihannesten ja hedelmien saata-

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI Maatilarahoitus Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen SUONENJOKI 2 NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI Tukiehdot pähkinänkuoressa Maatila Maatila niin suuri, että pelkästään maataloudesta nettotulo 25 000 euroa, alennettu

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 104-110 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 CHILI SIN CARNE 4 annosta Ainesosat 1 paketti Hälsans Kök Soijarouhetta 1 purkki murskattuja tomaatteja 1 pilkottu sipuli 2 pilkottua paprikaa 1 purkki kidneypapuja

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta Helppo Härkis pastakastike 1 pkt (250 g) HÄRKIS härkäpapuvalmistetta 2 tl öljyä 1 prk (400 g) tomaattimurskaa 2 dl vettä 2 rkl tomaattisosetta 2 tl kuivattua yrttiseosta 1/2 tl suolaa ja sokeria ripaus

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Heikki Mäntykoski 20.5.2015 1 E-P:N ELY:N MAATALOUSRAHOITUKSEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT HENKILÖT VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset. Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Monestihan sitä syyvään kolomenlaesta kalloo, Kekrinajan

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Parhaat Glögireseptit

Parhaat Glögireseptit Parhaat Glögireseptit Out of home MARLI GLÖGI -RESEPTIT Glögipunasipulit Glögi-puolukka ruisleipäset Jouluinen punakaalilisäke Panna cotta ja makea siirappi Glögiomenat ja kanelinen ranskankerma GLÖGIPUNASIPULIT

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Meri-Lapin Karitsa on pohjoinen karitsanlihatuotevalikoima, jonka liha tuotetaan Pohjois-Suomen lammastiloilla. Maultaan mieto, murea ja vähärasvainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti Oskut ovat olleet monin tavoin tyytymättömiä yhteiskuntaan, koska se on jättänyt heidät heitteille. Isä toki ostaa Oskulle asunnon, äiti antaa autonsa ja bensakorttinsa käyttöön, maksaa kännykän, vaatteet,

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Ihanaa maistuvaa joulua!

Ihanaa maistuvaa joulua! Ihanaa maistuvaa joulua! Hyvästä ruoasta tulee hyvä olo. Olemme koonneet sinulle joulun perinteisiä ja uudenlaisiakin reseptejä maistuvalla ja terveellisellä tavalla tehtynä. Kaikki ohjeet ovat sokerittomia,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus Lapinlahti 21.11.2016 Sivu 1 22.11.2016 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta ProNavetta-koulutus 2.12.2016 Iisalmi 8.12.2016 Siilinjärvi Sivu 1 10.2.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015

MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015 1 MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015 Rakennetuen rahoitus EU- osarahoitteista avustusta ja korkotukea budjettivaroista, kansallinen avustus Makerasta Tukea voidaan myöntää avustuksena,

Lisätiedot