Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurannan loppuraportti 2010
|
|
- Niilo Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurannan loppuraportti 2010
2 1 ALKUSANAT SEURANNAN TAUSTA JA TOTEUTUS TULOKSET Luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn seuranta... 5 Telakkapuiston maanalainen laskeutusallas... 5 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta paalulla Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta Meripojanreitin hulevesipainanteet ja Hankavastaisen puhdistusbiotooppi Luonnontilaisena säilytettävien alueiden seuranta Prikipuiston valkovuokkolehto Kääpämetsien seuranta YHTEENVETO...21 LÄHTEET...22 LIITTEET Liite 1 Seurantakohteiden sijainti Liite 2 Yhteenveto seurannan toteuttamisesta Liite 3 Telakkapuiston hulevesialtaan seurannan tulokset Liite 4 Prikipuiston seurantaruuduilla esiintyvää kasvillisuutta Liite 5 Prikipuiston valkovuokkolehdon seurantaruutujen valokuvat vuosilta 2004, 2005, 2007, 2008 ja
3 1 ALKUSANAT Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti oli osa Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II hanketta ja projekti käynnistettiin alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Projektin tavoitteena oli muodostaa Toppilansaaren alueelle korkeatasoinen ja monimuotoinen, paikalliseen kasvistoon pohjautuva ja erilaisista viherrakentamisen muodoista koostuva ympäristö. Tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa on pyritty seuraamaan, jotta nähtäisiin uusien toimintatapojen ja rakenteiden vaikutus ympäristöön. Projektille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa on seurattu vuodesta 2004 aina tähän päivään saakka. Toppilansaaren suunnittelualue on otettu asuntorakentamisen piiriin vaiheittain. Rakentaminen aloitettiin saastuneiden maiden puhdistuksella. Katujen rakentaminen alueelle alkoi vuonna 2003 ja samaan aikaan aloiteltiin ensimmäisten kortteleiden rakentamista. Toppilansaaren pohjoisosassa järjestettiin asuntomessut kesällä 2005 ja koko alue, Toppilansalmen rantavyöhykettä lukuun ottamatta, on rakentunut valmiiksi. 3
4 2 SEURANNAN TAUSTA JA TOTEUTUS Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurannan toteuttamisesta laadittiin toimenpidesuunnitelma vuonna 2004 (PSV-Maa ja Vesi Oy). Tässä toimenpidesuunnitelmassa määriteltiin keinoja, joiden avulla seuranta voitiin suorittaa. Seurantaohjelma suunnattiin noin 10 seuraavalle vuodelle ja eri kohteiden seuranta aloitettiin niiden valmistumisajankohdasta riippuen. Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurannan kohteiksi on valittu edustavimmat ja parhaiten seurantaan soveltuvat kohteet, jotka on jaettu seurantasuunnitelmassa kolmeen asiakokonaisuuteen: hulevesien käsittely, luonnontilaisina säilytettävät kohteet sekä viherrakentamiskohde. Seurantakohteiksi valikoituivat Telakkapuiston maanalainen laskeutusallas, Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenne paalulla 560, Korttelin 4 sisäinen hulevesijärjestelmä, Prikipuiston valkovuokkolehto ja Kääpämetsien seuranta. Viherrakentamiskohteeksi valittua painolastikasvipuistoa ei ole vielä rakennettu. Lisäksi kesällä 2010 suoritettiin ylimääräisenä Meripojanreitin hulevesipainanteiden ja Hankavastaisen puhdistusbiotoopin tarkastelu. Seurantakohteille on pyritty valitsemaan niille parhaiten soveltuvat seurantamenetelmät. Seurantaa on pyritty toteuttamaan kohteiden valmistumisesta lähtien, aluksi vuosittain, jonka jälkeen seurantajaksot ovat pidentyneet. Seurannan toteutumisesta on raportoitu säännöllisesti. Ympäristörakentamisprojektin päätyttyä vuonna 2005, on resursseja ympäristömuutoksen seurantatyöhön ollut käytössä rajallisesti. Vuonna 2007 Teknisen keskuksen Katu- ja viherpalveluiden, Oulun Veden ja Ympäristöviraston edustajista koostuva työryhmä kokoontui pohtimaan seurannan tulevaisuutta. Kokoontumisen tuloksena määriteltiin seurannalle uusi aikataulu ja seurannasta jatkossa vastaavat tahot. Vuonna 2009 seurantaohjelmaa tarkennettiin edelleen, minkä seurauksena vuoden 2010 seuranta pyrittiin suorittamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäisen seurantasuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2010 syksyllä tehtiin tämä loppuraportti, johon on koottu vuosien varrella saadut seurantatulokset. 4
5 3 TULOKSET 3.1 Luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn seuranta Telakkapuiston maanalainen laskeutusallas Toppilansalmea myötäilevä Pitkänmöljäntie on 1,5 km pitkä alueen kokoojakatu. Ympäröivien rakennusten ja katurakenteiden salaojitusten toimivuus edellyttää alueella hulevesiviemäröintiä. Alueen tasaisuudesta johtuen putket ovat purkukohtien läheisyydessä n. 2,5 metrin syvyydessä, joten maanpinnalla tapahtuva hulevesien käsittely ei ole mahdollista. Pitkänmöljäntien pohjoisosan hulevedet johdetaankin perinteisellä tekniikalla suoraan Toppilansalmeen. Hulevesiviemäri purkaa vedet Toppilansalmeen kahdessa pisteessä. Toisen pisteen purkuputken yhteyteen on rakennettu maanalainen laskeutusallas, jonka toimintaa seurataan. Louherakenteiseen laskeutusaltaaseen kertyvistä hulevesistä pyritään poistamaan epäpuhtauksia ennen Toppilansalmeen johtamista. Hulevedet johdetaan louhetäyttöön (raekoko mm), johon laskeutuu osa huleveden sisältämästä kiintoaineksesta. Veden jakautumista mahdollisimman tasaisesti louhetäyttöön on pyritty edistämään betonisten kaukolämpöelementtien avulla. Kiintoaines poistetaan altaan tulo- ja poistokaivojen sakkapesistä säännöllisesti. Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seurannassa tutkitaan tulevan ja lähtevän huleveden ominaisuuksien eroja ja muutoksia. Hulevesiseurantaan on yhdistetty myös pohjaveden pinnan korkeuden seuranta. Seurannan toteuttamisesta on vastannut Oulun Vesi (taulukko 6). Näytteenottopaikkojen sijainti näkyy kuvassa 1. Kuva 1 Kartta näytteidenottokaivoista ja pohjavesiputkista Huleveden ominaisuuksien muutoksia on seurattu vertaamalla kaivosta 1 (tuleva hulevesi) ja kaivosta 2 (lähtevä hulevesi) samanaikaisesti otettujen vesinäytteiden arvoja toisiinsa. Vesinäytteistä on tutkittu kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja sameus. 5
6 Kiintoaine on hiukkasmaista orgaanista materiaalia, kuten kuollutta levä- tai kasviainesta tai hiukkasmaista epäorgaanista materiaalia, kuten savi ja hiesu. Orgaaninen kiintoaines kuluttaa hajotessaan veden happea ja siten heikentää eliöiden elinmahdollisuuksia. Kiintoainepitoisuuden kasvu lisää myös veden sameutta vähentäen biologista tuotantoa ja luonnon monimuotoisuutta. Maanpinnan rikkominen, kasvillisuuden poistaminen ja ojitukset nostavat kiintoainepitoisuuksia vesistöissä. Rakennettujen alueiden pintavesien kiintoainepitoisuudet ovat yleensä suurempia kuin luonnontilaisilla alueilla. Luonnontilaisia alueita voimakkaammat virtaamat ja virtaamavaihtelut lisäävät kaupunkialueilla eroosiota, mikä johtaa suurempiin kiintoainepitoisuuksiin. Kaupunkialueella kiintoainetta joutuu pintavesiin myös rakennustyömailta, teiltä ja kaduilta. Taulukko 1 Tulevan ja lähtevän huleveden kiintoainesmäärät Telakkapuiston laskeutusaltaalla Sameutta (FTU) aiheuttavat vedessä liettyneenä olevat pienet hiukkaset, kuten esim. saviaines ja levät. Sameuden voimakkuus riippuu liettyneen aineen pitoisuudesta sekä sen hiukkaskoosta. Sameuden yksikkö on FTU (Formazin Turbitidy Units) ja se mitataan tähän tarkoitukseen valmistetulla mittarilla. Taulukko 2 Tulevan ja lähtevän veden sameus (FTU) Telakkapuiston laskeutusaltaalla 6
7 Veden sähkönjohtokyky kuvaa vedessä olevien suolojen määrää: mitä enemmän suoloja, sitä suurempi sähkönjohtavuus. Merivesi ja jätevedet, joiden suolapitoisuus on järvivettä suurempi, johtavat sähköä hyvin. Sähkönjohtavuuden avulla voidaan selvittää esimerkiksi jätevesien kulkeutumista vesistöissä. Suomen vedet ovat kallioperän hitaasta rapautumisesta johtuen vähäsuolaisia. Arvot sisävesissä ovat 5-10 ms/m, pohjavesissä 20 ms/m, jätevesissä ms/m, Itämerien lahtien perukoilla 200 ms/m ja suurimmillaan merivedessä ms/m. Taulukko 3 Tulevan ja lähtevän huleveden sähkönjohtokyky Telakkapuiston laskeutusaltaalla ph:n eli veden happamuuden asteikossa on arvoja nollasta neljääntoista. Täysin puhtaan tislatun veden ph-arvo on 7,0, jolloin vettä sanotaan neutraaliksi. Mitä pienempi ph-arvo on, sitä happamampi liuos on. Vastaavasti suuri ph-arvo merkitsee hyvin emäksistä liuosta. Vesijohtoveden ph säädetään yleensä vedenkäsittelyssä ph-arvo 7,0-8,8. Pohja- ja pintavesien happamuus on Suomessa ph 6-8. Vesistön happamoitumisella tarkoitetaan sen puskurikapasiteetin vähenemistä ja sitä kautta veden ph-arvon alenemista. Happamoitumisen vaikutukset ovat vesistöissä moninaiset. Hapan laskeuma huuhtoo maaperästä ja järvenpohjasta alumiinia ja muita myrkyllisiä metalleja. Kriittisenä raja-arvona pidetään phlukemaa 5,5. Taulukko 4 Tulevan ja lähtevän huleveden ph-arvot Telakkapuiston laskeutusaltaalla 7
8 Kokonaisfosfori on hulevedessä pääosin sitoutunut kiintoainekseen. Fosforia tulee huleveteen liikenteen, eläinten jätöksien, hajoavan orgaanisen aineksen, lannoitteiden ja laskeuman kautta. Myös pohjaveden nousu vapauttaa fosforia maa-aineksesta, samoin, kuin valumavesien sekoittuminen suurempaan vesitilavuuteen joessa tai järvessä. Ravinteiden, etenkin fosforin ja typen liian suuret pitoisuudet kiihdyttävät kasvillisuuden ja eliöstön tuotantoa. Suuriin ravinnepitoisuuksiin sopeutuneiden vesieliöyhteisöjen monimuotoisuus on vähäistä. Suomen luonnossa erityisen haitallista on fosforipitoisuuden nousu. Runsaan ravinnekuormituksen seurauksena vesistö rehevöityy. Rehevöityminen ilmenee vesikasvillisuuden ja levätuotannon kasvuna, kuten umpeenkasvuna, vedessä olevien pintojen limoittumisena sekä pii- ja sinilevien massaesiintyminä. Levät aiheuttavat veteen haju- ja makuhaittoja sekä tekevät vedestä esteettisesti epämiellyttävää. Lisäksi jotkut levät voivat muodostaa myrkyllisiä yhdisteitä. Taulukko 5 Tulevan ja lähtevän huleveden kokonaisfosforipitoisuudet Telakkapuiston laskeutusaltaalla Typpi on luonnonalueiden pintavesissä lähtöisin hajoavasta orgaanisesta aineksesta. Pohjaveden pääasiallisia nitraatin lähteitä ovat jätteet ja lannoitteet, mutta myös avohakkuun, maanmuokkauksen ja ojituksen on todettu lisäävän pohjaveden nitraattipitoisuutta. Kaupunkialueilla ravinteita joutuu pintavesiin myös ilmalaskeumasta, autojen pakokaasuista, fossiilisista polttoaineista, lannoitteista, jätevesiviemäreiden vuodoista, jätesäiliöistä ja roskalaatikoista, maaperäeroosiosta, eläinten jätöksistä sekä pesuaineista. Liiallinen ravinnepitoisuus haittaa ekosysteemin toimintaa, johtaa leväkukintoihin ja sen hajoaminen kuluttaa happea. Allasrakenteen imeytystehoa on seurattu pohjavesiputkista P1, P2, P3, P17 ja P19c suoritettavalla pohjavedenpinnan tason mittauksella (taulukko 6). Mittaus suoritetaan pohjavesiputkessa olevasta vesipinnasta putken yläreunaan 1 cm tarkkuudella. Putket P1, P2 sekä P3 ovat uusia, seurantaa varten asennettuja putkia. P17 ja P19c ovat aiemmin asennettuja, altaan läheisyydessä sijaitsevia vertailuputkia. Vuoden 2010 seurannan yhteydessä löytyi vain kaksi mittauspistettä (taulukko 6). 8
9 pohjaveden pinta p1 p2 p3 p17 p19c Merivesi ,01 0,76 0,82 0,80 0,32-0, ,39 0,37 1,12 0,25-0, kevät -0,44-0,03-0, syksy -0,29 0,02-0,08 Taulukko 6 Pohjavedenpinnan mittaustuloksia Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida laskeutusaltaan vähentävän huleveden kiintoainespitoisuutta (taulukko 1), sameutta (taulukko 2) sekä fosforipitoisuutta (taulukko 5). Muihin tutkittuihin ominaisuuksiin (taulukot 3 ja 4) ei laskeutusaltaalla havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Vuoden 2004 näytteiden ottamisen aikaan altaan tulo- ja lähtökaivojen välinen putki oli tulppaamatta, mikä selittää tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien samankaltaisuuden (taulukot 1, 2, 3, 4 ja 5). Huleveden kiintoainespitoisuus on suurimmillaan alueen rakentamisen ollessa vielä käynnissä ja kadut päällystämättä (taulukko 1). Tällöin kiintoainespitoisuuden vähentämisellä on suurin merkitys purkuvesistön kannalta. Muissa tutkimuksissa on havaittu korkeita kiintoainespitoisuuksia myös rankkasateiden aiheuttamista valumista. Toppilansaaressa ei ole toistaiseksi otettu rankkasateen aikaisia näytteitä. Laskeutusaltaat ovat kiintoaineen suhteen tehokkaimmillaan kevät- ja syystulvien aikaan, karkean aineksen pidättyessä altaaseen. Pienten valumien aikana valumavedet sisältävät lähinnä hienojakoista ainesta, joka ei yhtä tehokkaasti jää laskeutusaltaaseen. Keväällä 2005 alueen kerrostalorakentaminen oli käynnissä ja tulevassa hulevedessä oli runsaasti kiintoainetta, josta kuitenkin 77 % jäi altaaseen. Myöhemmin, kun alue on rakentunut valmiiksi, otetuissa näytteissä kiintoainepitoisuus on ollut huomattavasti pienempi. Syksyllä 2006 tulevan huleveden kiintoainepitoisuus oli jo huomattavasti pienempi ja siitä n. 10 % jäi laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas on poistanut vuosina keskimäärin n. 50 % huleveden kiintoaineesta. (Taulukko 1). 9
10 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta paalulla 560 Pitkänmöljäntiellä yhden ajokaistan pintavedet on ohjattu imeytymään viherkaistalle, joka on hieman päällysteen pinnan alapuolella. Kadun reunatuessa on aukkoja, joista vesi pääsee valumaan esteettä viherkaistalle. Seurannassa on tutkittu Pitkänmöljäntien imeytysrakenteen kuntoa silmämääräisesti sekä valokuvaamalla. Alkuperäisen seurantasuunnitelman (2004) mukaan seuranta toteutettaisiin rakentamisen valmistuttua vuosittain, toukokuussa ja syyskuussa sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Täysin ohjelman mukaista seurantaa ei kohteessa ole pystytty suorittamaan. Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen vuosittaiset seurannat eivät myöskään ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, koska mm. seuranta-ajankohta on vaihdellut vuosittain. Seuranta-ajankohta vaikuttaa monella tavalla tuloksiin. Esim. vuoden 2008 seuranta on tehty alkukeväästä (8.5.), minkä vuoksi mm. hiekoitushiekkaa ja liettymää oli vielä rakenteessa runsaasti. Kesän 2009 seuranta puolestaan on suoritettu heinäkuun lopulla (21.7.) ja vuonna 2010 seuranta suoritettiin sekä keväällä että syksyllä. (Taulukko 6). Pääsääntöisesti imeytysrakenne on ollut hyvässä kunnossa. Tosin vuoden 2010 molempien seurantakäyntien aikaan virtausaukko oli tukossa (kuva 2). kevät 2010 syksy 2010 Kuva 2 Virtausaukossa oli lammikoitunutta vettä vuoden 2010 seurantakäyntien aikaan 10
11 Seurantavuosi Seurantapäivä Sää C puoli pilvinen C sateinen C sateinen C sateinen Arvio reunakiveen jätetyn virtausaukon puhtaudesta 1 = puhdas X 2 = jonkin verran hiekoitushiekkaa ja/tai eloperäistä jätettä X 3 = tukossa, veden virtaus viherkaistalle estynyt X X Arvio välikaistalla olevan hiekoitushiekan määrästä 1 = välikaista viheralue on puhdas X X 2 = välikaistalla jonkin verran hiekkaa X X 3 = välikaistan viherpainanne täyttynyt, ei tilaa hulevedelle Välikaistan pintakerroksen liettymisaste 1 = ei havaittavissa liettymää X X 2 = liettymää jonkin verran, laikkuina X 3 = liettymää runsaasti X Välikaistan kosteustilanne 1 = kuiva 2 = kostea X X X 3 = märkä, vettä lammikoina X Viherkaistan kosteustilanne vastakkaisella puolella tietä 1 = kuiva 2 = kostea X X X 3 = märkä, vettä lammikoina Välikaistan kasvipeitteen kunto 1 = tasainen ja hyväkuntoinen kasvipeite X X 2 = kasvipeitteessä aukkoja, näkyvissä kuollutta kasvillisuutta 3 = kasvipeite hävinnyt, kasvillisuus kituliasta Taulukko 7 Pitkänmöljäntien hulevesirakenteen seuranta paalulla 560 X X 11
12 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta Korttelin 4 seurannassa on tutkittu asuntokorttelin (kortteli 4, tontti 1) sisäisten hulevesijärjestelmien toimivuutta ja kuntoa, sekä käyttäjien mielipiteitä ja käyttökokemuksia järjestelmän toimivuudesta. Seurantakohde sijaitsee osoitteessa Pitkänmöljäntie 13 ja tontilla on kolme eri asunto-osakeyhtiötä (liite1). Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta on suoritettu ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja se on toistettu vuosina 2009 ja Seurannan on suorittanut Tekninen liikelaitos. Lisäksi vuonna 2009 lähetettiin asunto-osakeyhtiöille kyselylomakkeet, joissa kartoitettiin järjestelmän toimivuutta taloyhtiöiden kannalta. Kaksi kolmesta asunto-osakeyhtiöstä vastasi kyselyyn. Seuranta-ajankohtien vuosittaisen vaihtelun vuoksi, seurantatulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 2008 seuranta on suoritettu toukokuun alussa (8.5.) kuivalla säällä ja rakenteet vaikuttavat toimivilta ja ovat hyväkuntoisia. Vuoden 2009 seuranta puolestaan on suoritettu heinäkuun loppupuolella (21.7.) sateisella säällä, joka näkyi rakenteiden märkyytenä ja vesilammikoina. Rakenteissa ei seurantojen yhteydessä ole havaittu vikoja. Vuonna 2010 seurantakäynnit suoritettiin sekä keväällä että syksyllä. Molemmilla käynneillä sää oli sateinen, mikä näkyi rakenteiden märkyytenä ja veden lammikoitumisena. Seurantatulosten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että järjestelmä on pääsääntöisesti toimiva. (Taulukko 8). Edellä kuvatuista seurannan tuloksista poiketen asunto-osakeyhtiöiltä tulleen palautteen mukaan (vuoden 2009 kysely) tontin kuivatuksessa on havaittu useita ongelmia. Sadejaksojen aikana vesi lammikoituu huomattavissa määrin hulevesipainanteisiin ja tulvimista esiintyy usein. Samoin tontin kuivatuksen koetaan aiheuttavan piha-alueen käytölle huomattavaa haittaa. Haitta ilmenee mm. veden kertymisenä varastojen seinustoille ja lisäksi tontilla on jouduttu tekemään useita korjaustöitä kuivatuksen parantamiseksi. Ongelmien syyksi arvioitiin mm. pihan liian vähäiset korkeuserot ja niistä johtuvat riittämättömät kallistukset. Yhtenä syynä ongelmiin voi olla myös riittämätön kunnossapito. Kunnossapidon merkitys on suuri hulevesirakenteiden toimivuuden kannalta, jotta vesi pääsee virtaamaan esteettömästi (kuva 3). Taloyhtiöt ovat kunnossapitovastuussa omista piha-alueistaan. 12
13 Purku 1 Purku 2 Purku 3 Purku 4 Purku 5 Kuva 3 Prikipuiston puoleisia purkuaukkoja korttelissa 4 vuonna
14 KORTTELIN 4 SISÄISEN HULEVESIJÄRJESTELMÄN SEURANTA Seurantavuosi Seurantapäivä Seurantasää C, puolipilvinen C, sateinen C, sateinen Esiintyykö kourussa ja kiveyksessä liikkumisesta aiheutuneita vaurioita tai epätasaista painumista? C sateinen 1 = ei, rakenteet kunnossa X X X X 2 = vaurioita ja/tai painumista paikoitellen 3 = huomattavissa määrin vaurioita ja painumista Näkyykö kourussa seisovaa vettä? 1 = kouru on pääosin kuiva X X 2 = kouru on jonkin verran kostea X 3 = kouru on märkä, vettä lammikoina X Pintavesikouruun kertyneen hiekan ja roskien määrä? 1 = pintavesikouru on puhdas 2 = hiekkaa ja roskia jonkin verran X X X X 3 = hiekkaa ja roskia runsaasti, haittaa huleveden virtausta SISÄPIHAN HULEVESIPAINANTEIDEN KUNTO Näkyykö hulevesipainanteiden viereisissä rakenteissa vaurioita? 1 = ei rakenteet kunnossa X X X X 2 = vaurioita ja/tai painumista paikoitellen 3 = huomattavissa määrin vaurioita ja painumista Sisäpihan hulevesipainanteiden kosteustilanne? 1 = painanteet ovat kuivia X X 2 = painanteet ovat kosteita X 3 = painanteet märkiä, vettä lammikoina X Onko hulevesipainanteiden kasvillisuus pysynyt kunnossa? 1 = tasainen ja hyväkuntoinen kasvipeite X X X X 2 = kasvipeitteessä aukkopaikkoja 3 = kasvipeite lähes hävinnyt, kasvillisuus kituliasta PRIKIPUISTON TILA SADE- JA HULEVESIEN PURKUKOHDASSA Prikipuiston puolella hulevesipainanteiden kosteustilanne? 1 = painanteet ovat kuivia 2 = painanteet ovat kosteita X X X X 3 = painanteet ovat märkiä, vettä lammikoina Hulevesipainanteisiin kertyneen hiekan ja roskien määrä? 1 = pintavesikouru puhdas 2 = hiekkaa ja roskia jonkin verran X X X 3 = hiekkaa ja roskia runsaasti, haittaa huleveden virtausta Taulukko 8 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta X 14
15 Meripojanreitin hulevesipainanteet ja Hankavastaisen puhdistusbiotooppi Vuoden 2010 seurannan yhteydessä tarkasteltiin Meripojanreitin ja Hankavastaisen hulevesipainanteiden ja Hankavastaisen puhdistusbiotoopin tilaa. Nämä kohteet eivät ole kuuluneet alkuperäiseen seurantasuunnitelmaan, mutta niiden tarkastelu päätettiin yhdistää vuoden 2010 seurantaan. Tarkastelu suoritettiin alkukeväästä sateisella säällä. Painanteet olivat hyvässä kunnossa (kuva 4) ja puhdistusbiotooppi oli märkä (kuva 5). Huomionarvoista on, että järviruokoa ei havaittu puhdistusbiotoopilla juuri lainkaan. Kuva 4 Hankavastaisen hulevesipainanteet ovat hyvässä kunnossa Kuva 5 Hankavastaisen puhdistusbiotooppi oli seurannan aikaan märkä 15
16 3.2 Luonnontilaisena säilytettävien alueiden seuranta Toppilansaaren alueesta on laadittu vuonna 2001 perusteellinen luontoarvojen inventointi (Halonen ym. 2001), jota on seuraavina vuosina tarpeen mukaan täydennetty. Inventoinnin mukaan alueella esiintyy arvokasta ja alueelle ominaista kasvillisuutta, joka luo elinympäristöjä useille uhanalaisille ja harvinaisille kasvilajeille, kääville sekä hyönteisille. Runsaasta aineistosta on seurantaan valittu edustavimmat kohteet. Kohteiden valinnassa on painotettu alueen luonnon omaleimaisuutta. Seurantakohteisiin kohdistuu alueen maankäytön muuttuessa paineita liittyen mm. lisääntyvään virkistyskäyttöön. Kullekin kohteelle on pyritty löytämään yksiselitteinen ja helposti toistettava seurantamenetelmä mahdollisten muutosten toteamiseksi. Luonnonmukaisina säilytettävistä kohteista seurannan piiriin on valittu Prikipuiston valkovuokkolehdon lisäksi pikkukennokäävän ja pähkinäkäävän elinympäristöt. Luontokohteiden seurannan tavoitteena on valituin seurantamenetelmin saada tietoa arvokkaiden luontokohteiden menestymisestä alueella. Seurantatutkimuksen aikana voidaan tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli luontokohteiden tai niiden elinympäristöjen tilan havaitaan heikkenevän. Kääpien osalta seuranta on toteutettu seuraamalla kääpien elinympäristöjen eli kääpämetsien tilaa. Seurannan toteutustapana on ollut valokuvaus sekä asiantuntijan suorittamat tarkastuskäynnit. Prikipuiston valkovuokkolehto Toppilansaaren Prikipuiston valkovuokkolehto on alun perin kuusivaltainen (Picea abies) lehto, jossa kasvaa myös haapaa (Populus tremula) ja hieskoivua (Betula pubescens). Aluspuina on pihlajaa (Sorbus aucuparia) ja hieskoivua. Pensaskerroksessa esiintyy lisäksi voimakkaasti leviävää pihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), joka on koristekasvikarkulainen alueella. Aluskasvillisuudessa on laajoilla alueilla valtalajina käenkaali (Oxalis acetosella). Kenttäkerroksessa esiintyvä valkovuokko (Anemone nemorosa) on rauhoitettu Oulun ja Lapin lääneissä. Lajin rauhoitus kieltää kasvin tai sen osien poimimisen tai hävittämisen. Prikipuiston valkovuokkolehdon seurannan pääasiallinen tarkoituksena on ollut tutkia Prikipuiston valkovuokkokasvuston menestymistä alueen rakentamisen jälkeen. Samalla seurataan kenttäkerroksen kasvillisuuden mm. käenkaalin, kielon (Convallaria majalis), puistolemmikin (Myosotis sylvatica), varjoliljan (Lilium martagon) menestymistä puistossa ja erityistä huomiota kiinnitetään pihlaja-angervon levittäytymiseen alueella. Valkovuokkolehdon tavoitetilana pidetään eri-ikäistä kerroksellista sekametsää. Tavoitteena on, että varttunut puusto muodostaisi yhtenäisen latvuskerroksen ja puistonreunan pensaat luontevan näköisen, sulkeutuneen reunavyöhykkeen. Kuusta poistetaan, mikäli se alkaa vallata liikaa elintilaa lehtipuustolta. Maisemapuut säilytetään, niin kauan kun se on maiseman ja turvallisuuden puolesta mahdollista. Prikipuiston seurantaa on toteutettu vaihtelevasti vuodesta 2004 saakka. Seuranta on suoritettu keväällä valkovuokon pääkukinnan aikaan jolloin seurantaruudut on myös valokuvattu. Vuosina 2004 ja 2005 valkovuokkojen määrää seurattiin laskemalla versojen lukumäärä ruuduilta ja 2007 lähtien seuranta on tehty arvioimalla versojen peittävyys seurantaruudulla. Muun kasvillisuuden osalta seuranta on pyritty suorittamaan heinä- elokuun aikana. Prikipuiston valkovuokkokasvuston seurantaruudut on puiston valmistumisen jälkeen merkitty tarkasti suunnitelmakartalle ja ruudut on merkitty myös pysyvästi maastoon (kuva 6). Kartalla seurantaruudut 5 ja 6 ovat hieman siirtyneet vuoden 2004 seurantakarttaan verrattuna, mutta maastossa ruudut ovat edelleen samoilla paikoilla. Toisaalta seurantaruutu 2 on merkitty vuonna 2005 kartalle samalle paikalle kuin vuonna 2004, mutta valokuvienkaan 16
17 avulla ei voitu aivan varmuudella merkata ruutua maastossa edellisvuoden sijaintipaikalle, koska alueella on vuoden 2004 seurannan jälkeen kaadettu runsaasti puita, rakennettu muuri sekä istutettu pensaita. Seurantaruutu 3 sijaintia kartalla tarkennettiin vielä kesällä 2010 tapahtuneen seurannan yhteydessä. Kuva 6 Seurantaruutujen sijainti Prikipuistossa Jokainen seurantaruutu on merkitty maastoon neljällä muovitikulla, jotka ovat neliön kokoisen alueen kulmissa. Tikuissa on merkintä mistä ruudusta on kyse, esimerkiksi seurantaruutu 1 on merkattu SR1. Pohjoiskulman merkintä on mustalla, eteläkulman punaisella, itäkulma vihreällä ja länsikulma sinisellä. Ajatuksena on että yhden tikun löytyessä voidaan ruutu asemoida oikealle paikalle. Valkovuokkolehdon seurantamenetelmä on perustunut 10 seurantaruudun havainnointiin vuosittain. Valkovuokkokasvustosta otetaan lisäksi kukkimista ja kasvuston tiheyttä kuvaavia värivalokuvia. Valokuviin laitetaan näkyviin mittakaava esim. 1 m² kokoisella kehikolla (liite 5). Prikipuiston valkovuokkolehdon suurin uhkakuva on pienilmaston, kuten kosteustasapainon ja valoisuuden muutokset. Pienilmaston muutokset näkyvät tulevaisuudessa lajiston muutoksena. Seurantatuloksista voi varovasti päätellä, että esim. oravanmarja ja metsätähti ovat lisääntyneet alueella ja käenkaali puolestaan on vähentynyt (liite 4). Tämä viittaisi mahdollisesti alueen kuivumiseen. Jatkossa olisikin tärkeää, että korttelin 4 hulevedet saataisiin tehokkaasti johdettua Prikipuistoon. 17
18 Taulukko 9 Valkovuokon versojen lukumäärä seurantaruuduilla vuosina 2004 ja 2005 Taulukko 10 Valkovuokon peittävyysprosentti seurantaruuduilla 18
19 Kääpämetsien seuranta Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmassa (SCC Viatek Oy) seurantasuunnitelman kääpämetsät ovat viheraluejaottelussa saaneet merkinnän E eli luontokohteena hoidettava viheralue. Alueen kasvillisuus on luontaista ja hoitotoimenpiteitä suoritetaan vain tarvittavien olosuhteiden ylläpitämiseksi. Seuranta-alueiden metsät ovat saaneet lisäksi seuraavanlaiset suojelumerkinnät (kuva 8): S1 Varttunut harmaaleppälehto, jossa on useita pikkukennokääpäesiintymiä S2 Runsaslajinen lehto, jossa on pähkinänkäävän esiintymisalue S5 Harmaaleppävaltainen lehto, jossa on runsaasti pähkinäkäävän esiintymiä Pikkukennokäävän seuranta-alue sijaitsee Tyrskypolun päässä lähellä Holstinsalmea (liite 1). Seurattavat metsäkuviot sijaitsevat Tyrskypolun molemmin puolin (kuva 7). Pähkinänkäävän seuranta-alue sijaitsee Mesaanitien päässä Holstinsalmen laidalla (kuva 7). Metsikkö muodostaa suljetun maisematilan eikä tätä suljettua maisemakuvaa saa muuttaa merkittävästi. Hoitotoimenpiteet kohdistetaan alueen reuna-alueille, jossa kulkijalle vaaralliset lahopuut poistetaan. Ensimmäiset alueen kääpäinventoinnit tehtiin Toppilansaaren luontoarvojen inventoinnin yhteydessä Pikkukennokäävän seuranta-alue Tyrskypolun molemmin puolin. Pähkinänkäävän seuranta-alue Mesaanipolun molemmin puolin. Kuva 7 Kääpämetsien seuranta-alueet Kääpien osalta seuranta on toteutettu seuraamalla kääpien elinympäristöjen eli kääpämetsien tilaa. Seurannan toteutustapana on ollut valokuvaus sekä asiantuntijan suorittamat tarkastuskäynnit. Valokuvausseuranta on vuoden 2004 seurantasuunnitelmassa esitetty vuosittaiseksi ja asiantuntijakäynnit kolmen vuoden välein. Valokuvausseuranta on suoritettu vuosina 2004 ja 2005 ja asiantuntijakäynnit 2004 ja 2009 (liite 2). Viimeisin kääpämetsien seurantasuunnitelman mukainen asiantuntijakäynti toteutettiin syyskesällä Asiantuntijakäynnin suoritti Lassi Kalleinen Natans Oy:stä. Asiantuntijakäynnin yhteydessä pähkinänkääpää löytyi runsaasti molemmilta seuranta-alueilta, mutta pikkukennokääpää ei tutkituilta seuranta-alueilta enää löytynyt. Tämän perusteella voisi päätellä, että pähkinäkääpä on mahdollisesti laajentanut elinaluettaan. Pikkukennokääpää ei vielä tämän asiantuntijakäynnin tuloksena voi tuomita kokonaan hävinneeksi, joskin sekin 19
20 mahdollisuus on otettava huomioon. Syytä pikkukennokäävän häviämiseen seurantaalueelta ei tiedetä. Kuvio, millä pikkukennokääpää on aikaisemmin esiintynyt, on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Yksi syy häviämiseen voi olla, että pikkukennokäävän luontaisimmat kasvupaikat ovat kosteita puronvarsia ja luhtametsiä. Toppilansaaren kasvupaikka on alun perin ollut kosteampi, mutta on mm. luontaisen sukkession vuoksi kuivunut. 20
21 4 YHTEENVETO Toppilansaaren ympäristömuutoksen seuranta on osoittautunut haastavaksi toteuttaa toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Vaikka eri vuosien väliset seurantatulokset eivät olisikaan suoraan vertailukelpoisia keskenään, on seurannan avulla saatu arvokasta tietoa ympäristön tilasta ja sen muutoksesta. Tämän tiedon avulla voidaan tulevaisuudessa suunnittelussa ottaa paremmin ympäristönäkökohdat huomioon. Luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn seurantaan kuuluvan Telakkapuiston maanalaisen laskeutusaltaan tekninen rakenne on toiminut kohtuullisen hyvin. Varsinkin kiintoaineksen sitomiseen ja sameuden vähentämiseen laskeutusallas on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Samoin fosforin pitoisuus vesistöön päästettävissä hulevesissä on vähentynyt laskeutusaltaan ansiosta. Muihin tutkittuihin ominaisuuksiin laskeutusaltaalla ei kuitenkaan havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Luonnontilaisena säilytettävien kohteiden seurannassa Prikipuiston seuranta on osoittanut, että puiston valkovuokkokasvusto voi menestyä alueella rakentamisesta huolimatta. Seurannan aikana ei käynyt ilmi mitään suuria muutoksia puiston kasvillisuudessa. Pihlajaangervon leviämiseen täytyy kiinnittää jatkossakin huomiota ja sen kasvustoja tulee poistaa puistosta säännöllisesti. Samoin pienilmaston muutoksiin on syytä varautua ja etenkin puiston kosteustasapainon ylläpitäminen on tärkeää. Puiston kuivumisen ehkäisyssä hulevesien johtaminen alueelle on merkittävässä asemassa. Kääpämetsien kohdalla seuranta puolestaan osoitti, että edellytykset uhanalaisten kääpien menestymiseen on edelleen olemassa. Luonnontilaisina säilytettävien kohteiden seurantaa olisi hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa. 21
22 LÄHTEET Kalleinen, L. 2009: Pikkukennokääpä ja pähkinänkääpä Toppilansaaressa. Liite 8, seurantaraportti Lassi Kalleinen, Natans Oy. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti Vesitalous lehti 2/2007 Rakennettujen alueiden pintavedet PSV-Maa ja Vesi Oy. 2004: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantasuunnitelma. Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2004: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2005: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2007: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2009: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti
23 Liite 1 LIITTEET Seurantakohteiden sijainti 23
24 Liite 2 Ympäristömuutosten seurannan toteutuminen vuosina Seurannan kohde ja toisto Telakkapuiston hulevesien imeytys, 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy Oulun Vesi Oulun Vesi Oulun Vesi Oulun Vesi Oulun Vesi tasot hulevesinäyte pohjavedenpinnan syksy _ kiintoaines _ 24.5.& & Pitkänmöljäntien huleveden imeytys, 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy kohde ei valmis kohde ei valmis 11.5 katselmus _ 8.5. Tekli Tekli Tekli 4.8. Tekli Kortteli 4 sisäinen hulevesijärjestelmä: 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy Prikipuisto, seurantaruudut ja valokuvaus (valkovuokko kevät ja muut kasvit kesä) kohde ei valmis Teke kohde ei valmis 8.6. Teke 8.5. Tekli Tekli + kysely isännöitsijöille Teke _ 5.6. Teke & Tekli Tekli valokuvia, Tekli Tekli 4.8. Tekli Tekli Kääpämetsät valokuvaus vuosittain kevät Teke Teke _ asiantuntijakäynti (kolmen vuoden välein) L.K Asiantuntijakäynti/ L.K Teke = Tekninen keskus Tekli = Tekninen liikelaitos L.K = Lassi Kalleinen, Natans Oy 24
25 Liite 3 Telakkapuiston laskeutusaltaan hulevesinäytteet Telakkapuiston hulevesinäytteet 2004 Kaivo 1, tuleva hulevesi Kaivo 2, lähtevä hulevesi Telakkapuiston hulevesinäytteet 2005 Kaivo 1, tuleva hulevesi Kaivo 2, lähtevä hulevesi Telakkapuiston hulevesinäytteet 2006 Kaivo 1, tuleva hulevesi Kaivo 2, lähtevä hulevesi Telakkapuiston hulevesinäytteet 2008 Kaivo 1, tuleva hulevesi Kaivo 2, lähtevä hulevesi Telakkapuiston hulevesinäytteet 2010 Kaivo 1, tuleva hulevesi kevät Kaivo 2, lähtevä hulevesi kevät Kaivo 1, tuleva hulevesi syksy Kaivo 2, lähtevä hulevesi syksy Kiintoaine mg/l Sameus FTU Sähkönjohtokyky ms/m ph tot-p mg/l tot-n mg/l ,3 8,6 1,1 3, ,3 8,5 1,1 3, ,4 7,6 0,6 2, ,6 7,2 0,4 4, ,1 7,3 0,28 0, ,2 7,0 0,26 0, ,7 6,9 0,38 < ,1 6,8 0,1 < ,6 7,1 0,17 < ,3 7,0 0,15 <5 25
26 Liite 4 Prikipuiston seurantaruuduilla esiintyvää kasvillisuutta 26
27 Liite 5 Seurantaruutu1 Seurantaruutu2 Seurantaruutu3 Seurantaruutu4 Seurantaruutu
28 Liite 5 Seurantaruutu6 Seurantaruutu7 Seurantaruutu8 Seurantaruutu9 Seurantaruutu
3 LUONNONTILAISENA SÄILYTETTÄVÄT ALUEET JA NIIDEN SEURANTAMENETELMÄT 10 4 VIHERRAKENTAMISKOHDE; PAINOLASTIKASVIPUISTO 31
1 ALKUSANAT 2 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTAMENETELMÄT 3 2.1 Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seuranta 2004 5 2.1.1 Telakkapuiston laskeutusaltaan hulevesinäytteet 6 2.1.2 Telakkapuiston
LisätiedotToppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2009
Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2009 1 JOHDANTO 3 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA 4 2.1 Telakkapuiston laskeutusaltaan seuranta 5 2.2 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen
LisätiedotTOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN
TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin
LisätiedotTOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖMUUTOKSEN SEURANTARAPORTTI 2007
TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖMUUTOKSEN SEURANTARAPORTTI 2007 1 JOHDANTO 3 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA 4 2.1 Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seuranta 2006 2007 5 2.2 Pitkänmöljäntien
LisätiedotToppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2004
seurantaraportti 2004 seurantaraportti 2004 1 YLEISTÄ 2 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTAMENETELMÄT 3 2.1 TELAKKAPUISTON HULEVESIEN LASKEUTUSALTAAN SEURANTA 2005 3 2.1.1 TELAKKAPUISTON LASKEUTUSALTAAN
Lisätiedot1 HANKKEEN ESITTELY JA SEURANTASUUNNITELMAN TAVOITE... 2 2 TYÖN TOTEUTUSTAPA... 3
1 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN ESITTELY JA SEURANTASUUNNITELMAN TAVOITE... 2 2 TYÖN TOTEUTUSTAPA... 3 3 SEURANTAKOHTEIDEN VALINTA... 3 3.1 LUONNONMUKAINEN SADE- JA HULEVESIEN KÄSITTELY... 3 3.2 LUONNONTILAISINA
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotHulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina
Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotMitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotAVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen
AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Hulevesialtaiden, -ojastojen ja patojen ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä Sijainti Hulevesijärjestelmän rakenne
LisätiedotHANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotHeikki Setälä ja URCA-konsortio
Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMaankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004
Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus
LisätiedotKokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013
Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotTekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
LisätiedotTeollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon
Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa 7.2.2019 Marko Sjölund Kaupunkivesistö kuntoon HANKKEEN PÄÄKOHDAT - YM avustuspäätös syyskuussa 2017 - Budjetti 687 320, YM-rahoitus 60 % eli 412 392 -
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla
Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotSelvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotS-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net
Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:
LisätiedotHulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotLIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia
Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara
TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedotlmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa
lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012
LisätiedotUponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia
Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotRankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG
Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotKuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013
Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotEtelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta
Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden
LisätiedotLuonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa
Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Uutta tutkimustietoa Hule S&C - hankkeesta Vesistökunnostusverkoston seminaari 3.6.2019 Juhani
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotHÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotUudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi
Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotJätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.
Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.2.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotJuurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään
1 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 2 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset
Lisätiedot