NUORTEN VERKOSTOITUVA SEUTUKUNTA NUVES- PROJEKTI LOPPURAPORTTI. Kaisu Lager-Ruuti. suunnittelija. NUVES-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN VERKOSTOITUVA SEUTUKUNTA NUVES- PROJEKTI LOPPURAPORTTI. Kaisu Lager-Ruuti. suunnittelija. NUVES-projekti"

Transkriptio

1 NUORTEN VERKOSTOITUVA SEUTUKUNTA NUVES- PROJEKTI LOPPURAPORTTI Kaisu Lager-Ruuti suunnittelija NUVES-projekti TAMPERE PIRKKALA KANGASALA NOKIA LEMPÄÄLÄ YLÖJÄRVI VESILAHTI

2 TIIVISTELMÄ Tiivistelmässä on kerrottu lyhyesti Nuves-projektissa toteutuneet tavoitteet ja projektissa kerättyjen tietojen pohjalta syntyneet toimenpide-ehdotukset ja suositukset. Nuorten palvelut työllisyyden ja koulutuksen näkökulmasta Yleisesti voidaan sanoa, että palvelujen tiedottamisessa, tunnettavuudessa ja ohjauskäytännöissä on puutteita. Palveluiden ohjauskäytänteissä ja tiedottamisessa on kehittämistä eri alojen ammattilaisilla. Palvelujen tuottajat voisivat tiedottaa palveluistaan enemmän nuorten parissa toimijoille. Esitteiden lisäksi tarvitaan muutakin markkinointia palvelujen tiedottamisessa. Ennakkoluuloja palvelujen suhteen on sekä nuorilla, että nuorten kanssa välittömästi toimivilla ammattilaisilla ja välillisesti toimivilla hallinnon ammattilaisilla. Ammattilaiset (kuraattorit, koulupsykologit, sosiaalityöntekijät työvoimavirkailijat, nuorisotyöntekijät ym. nuorten kanssa toimijat) eivät tunne oman kunnan ja seutukunnan palveluita sekä palvelujen sisältöjä riittävästi. He eivät myöskään tiedä, että nuoret käyttävät seutukunnallisia palveluita. Tampereelle tulee rakentaa nuorten verkostot kaupungin eri osa-alueille. Alueilla ja muut tarjolla olevat palvelut ja palvelun ohjauskäytänteet tulee saattaa nuorten ja nuorten kanssa toimivien tietoisuuteen. Opinto-ohjaajia on oppilasmäärään nähde liian vähän peruskouluissa ( oppilasta on suositus). Sivistysvaliokunnan mietinnössä (6/2002 vp) todetaan, että oppilaanohjauksen ja opintojen ohjauksen lisäämisen tavoitteena tulee olla yksi pääasiallisesti opinto-ohjauksesta vastaava opettaja enintään 250 oppilasta tai opiskelijaa kohti. Tampereella on 2:n, Pirkkalassa 1-2:n, Nokialla 0,5:n, Kangasalalla yhden ja Lempäälässä 1,5:sta opinto-ohjaajan vaje. Vaje on laskettu oppilaiden määristä yläkouluissa. Yläkoulun opinto-ohjauksessa tulisi ottaa käyttöön jatko-opintosuunnitelmat, jossa ammattialojen tuntemus ja työelämätietous korostuisi. Opinto-ohjaajat tekevät oman työnsä ohella myös heille kuulumattomia töitä, jotka vähentävät ohjausresurssia oppilailta. Tampereen oppilaanohjauksen tila raportissa on esitetty mm. seuraavia kehittämisehdotuksia: Kaupungin opinto-ohjaajien toimenkuva on määriteltävä yhteisesti. Koulukohtaiset tarkennukset tehdään koulujen opetussuunnitelman ohjauksen suunnitelmaan. Opinto-ohjauksen tilaa tulee seurata säännöllisesti kouluissa ja koulutuksen järjestäjän toimesta. Opinto-ohjauksen yhteistyötä on kehitettävä alueellisesti aluerehtorijärjestelmän käyttöönoton myötä. Työelämäyhteyksiä tulee kehittää yhteistyössä aineenopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa. Ohjauksen resurssi on käytettävä oppilaanohjauksen tarpeisiin ja tarvittavat virat on perustettava. Ohjauksen liittyvää koulutusta on annettava vuosiluokkien 1-6 luokanopettajille ja 7-8 luokkien oppilaanohjauksesta vastaaville opettajille. Kaupungin oppilaanohjausta kehittämään tulee nimetä työryhmä. Nivelvaiheen yhteistyömallien työstämistä jatketaan yhteistyössä TRENO nuorten osallisuushankkeen kanssa. (Tampereen kaupungin perusopetuksen oppilaanohjauksen tila raportti ) Koulupsykologien ja kuraattoreiden palveluissa on vajausta peruskouluissa ja ammattioppilaitoksissa kaikissa kunnissa. Palvelu vajaus syntyy työntekijöiden vähyydestä suhteessa oppilasmääriin. Sosiaalija terveysministeriön kuraattorisuositus on 1000 oppilasta / kuraattori. (Tesoman alueen yhteistyöpalaveri muistio ) Työvaltaisia opiskeluväyliä ja kuntouttavia palveluita ei ole riittävästi nuorille seutukunnassa. Hyviä, toimivia jatkokoulutukseen ammattiin tai työelämää tukevia hankkeita halutaan yläkouluihin, joilla voidaan tukea nuorten polkua jatko-opintoihin ja vähentää keskeyttämisiä toisella asteella. Nuorten päihde- ja mielenterveysongelmiin on puututtava aikaisemmin oppilaitoksissa. Nuorten päihdeja mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet ja erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät sitoudu ongelmien pitkityttyä hoitoon. 2

3 Seudullisen joustavan työelämälähtöisen Non Stop periaatteella toimivan lisäopetusryhmän ja työpajan perustamista tarvitaan Tampereelle. Molemmat palvelut ovat nuorten palveluiden suurimmat vajeet Tampereen kaupunkiseudulla. Ammatillisen koulutuksen Tampereen kaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2005 keskeytti 552 nuorta. Alle 17vuotiailla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus päästä nuortentyöpajalle. Kunnissa, joissa työpajoja on, tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa ja luoda mahdollisuuksia työsisäoppimiseen pajalla. Pajalla olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua ammatilliseen perusopetukseen ammattikoulussa. Syrjäytymisvaarassa olevat työttömät nuoret tulee seuloa ja ohjata palveluiden piiriin. Heille tulee tarjota tehostettua koulutukseen ohjausta ja neuvontaa, työkyvynarviointia ja kuntoutusta. Näiden kartoitusten pohjalta tulee laatia suunnitelma, jonka pohjalta nuori ohjataan palveluihin ja joiden kautta koulutus ja työllistyminen tulevaisuudessa toteutuisi. Nuorille tulee tarjota joustavia koulutus ratkaisuja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen avulla (mallit: 1 vuosi teoriaa kaksi vuotta työssäoppimista tai kaksi vuotta opiskelua ja vuosi työssäoppimista). Vastavalmistuneiden työllisyystilanne on parantunut. Länsi-suomen lääninhallitus tiedotti nuorten parantuneesta työllistymistilanteesta Länsi-Suomessa. Vakituinen työpaikka oli tiedossa 16,7 ja tilapäinen työpaikka 50,7 prosentilla nuorista. Vuonna 2004 vastaavat luvut olivat 15,0 % ja 49,4 %. Tampereen kaupunkiseudulla on n ammatillisesti kouluttamatonta nuorta työttömänä työvoimatoimistoissa. (Työvoimatoimiston Tilannekatsaus ) Työnvälitystilasto, vuositilastosta 2005 ammatillisesti koulutettuja nuoria on kaupunkiseudulla ollut eniten aloilla joilla on työvoimapula. (kts. liite Tampereen kaupunkiseudun työttömät nuoret ammattiryhmittäin ja kunnittain). Teollinen työ: Konepaja- ja rakennusmetallialalla sekä sähköalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19vuotiaita 194 ja 20-24vuotiaita 400. Terveydenhoito- ja sosiaalialalla: terveyden- ja sairaanhoitoalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19vuotiaita 42 ja 20-24vuotiaita 262.Lasten päivähoitoalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19vuotiaita 20 ja 20-24vuotiaita 104. Kaupalliseen alan sihteeri ja toimistotyönalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19v. 19 ja 20-24v Rakennus- ja kaivosalan talonrakennusalalla työttömänä oli ollut 15-19vuotiaita 39 ja 20-24vuotiaita 180. Palvelutyön majoitusliike- ja suurtalousalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19vuotiaita oli ollut 101 ja 20-24vuotiaita 371. Ammatillisen koulutuksen omaavat työttömät nuoret tulee seuloa ja heitä tulee ohjata täydennyskoulutukseen, lisäkoulutukseen ja töihin yrityksiin, joilla rekrytointi ongelmia on. Työharjoitteluun, koulutuskokeiluihin ja työssäoppimiseen yrityksissä tulee panostaa. Yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on lisättävä ja järjestettävä tilaisuuksia, joissa työnhakijat ja yritykset kohtaavat. Yritysten tarpeita työvoiman suhteen tulisi kartoittaa ja etsiä työttömistä nuorista heille sopivia työntekijöitä. Halukkaille tulee räätälöidä koulutus yrityksen työtehtäviin ja tutustuttaa yritykseen, jotta kynnys astua työelämään on mahdollisimman matala. Työttömyyden kesto kunnittain Työnvälitystilasto, vuositilaston 2005 mukaan nuorten työttömyys kestää eniten alle viikosta kahdeksaan viikkoon. Pitkäaikaistyöttömien nuorten osuus on pieni seudun kunnissa. Toisaalta, nuoret eivät aina muista uusia työnhakuaan. Työnhaun katketessa vinoutuu myös 3

4 työttömyyden kesto tilastoissa. Näin ollen pitkäaikaistyöttömien määrä saattaa olla korkeampi kuin mitä tilastot antaa ymmärtää. Tampereen kaupunkiseudun yhteiskuntatakuu malli Nuves-projektissa rakennettiin seudulliseen yhteiskuntatakuu -malliin seuraavat elementit: Tampereen kaupunkiseudun seurantajärjestelmä, Työvoimatoimistojen ja oppilaitosten väliset ohjausyhteistyön vuosisuunnitelmat seudun kunnissa, Työllisyysportti palveluportaali, nuorten palvelut, Nuoret koulutettuina työelämään taulukko. Ohjausyhteistyösuunnitelmissa on sovittu peruskoulujen päättävien nuorten seurannasta, periaatteet nuorten ohjaamisessa työvoimatoimiston palveluihin, tiedon ja tietoaineiston välityksestä, oppilaanohjaajien ja työvoimatoimiston virkailijoiden kokouskäytännöistä, yhteisistä koulutustilaisuuksista ja tiedonvaihdosta. Kangasalan työvoimatoimisto ja Tampereen työvoimatoimisto olivat tehneet ohjausyhteistyösuunnitelmat ennen projektin alkamista. Lempäälä / Vesilahti, Nokia, Pirkkalan suunnitelmat valmistuivat NUVES -projektin toimesta projektin aikana. Ylöjärvellä suunnitelma valmistuu syksyllä He ovat sopineet työnjaosta ja aikataulusta keskenään opintoohjaajien kanssa huhtikuussa Ohjausyhteistyökokouksia pidettiin Ylöjärvellä ja Nokialla, Pirkkalassa ja Lempäälässä Projektissa rakennettiin Tampereen kaupunkiseudun seurantajärjestelmä, johon kuuluvat kaikki seudun kunnat: Tampere, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Kangasala, Ylöjärvi ja Vesilahti. Seurantajärjestelmä muodostuu näiden kuntien edustajista ja NUVES-projektin kehitysryhmän jäsenistä, jotka ovat olleet suunnittelemassa verkostolle toiminta-mallia. Tässä verkostossa yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu toteutuvat yhteistyössä kunnan- ja työvoimaviranomaisten kesken. Tällä seudullisella yhteistyöllä ja seurantaverkostolla pystytään ehkäisemään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää ja myös kehittämään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia nuorille. Verkostolle määriteltiin tehtävät ja toimintaperiaatteet. Nuorten verkostojen toiminta kunnissa viritettiin yhteiskuntatakuun edellyttämään yhteistyöhön. Kunnissa pidetyissä palavereissa selvitettiin, yhteishaussa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tilanne, miten nuoria ohjataan palvelujen piiriin ja miten hyvin eri palvelut seutukunnalla tunnetaan ja kuinka niistä nuorille kerrotaan. Tuloksena oli, että tiedonkulussa on puutteita ja ohjauskäytäntöjä palveluihin ei tunneta. Tietoa ei ollut myöskään siitä, että nuoret hakeutuvat itsenäisesti kunnan ulkopuolisiin palveluihin. Projektissa järjestettiin seutukunnan nuorten parissa työskenteleville yhteinen Nuoret koulutettuina työelämään foorumi Foorumin tavoitteena oli lisätä seutukunnalla olevien toimijoiden tietoutta seutukunnan kunnissa jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä sekä palvelumuodoista. Tilaisuuteen osallistui ilmoittautumisten perusteella 169 henkilöä. Tilaisuudessa toimijoilla oli mahdollisuus tutustua toinen toistensa työtapoihin, vaihtaa kokemuksia ja kehittää työkäytäntöjään. Palautetta arvioitiin asteikolla 1-5 ja keskiarvo oli 4. Seutukunnan yhdeksälle 9-luokan oppilaille tehtiin kysyly jatko-opinnoista ja työllisyysnäkymistä Nuoret tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa valintatilanteissa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Kyselyyn vastanneita oppilaita oli kaikkiaan 157, joista 56 prosenttia oli tyttöjä ja 44 prosenttia poikia. Nuoret olivat keskustelleet eniten tulevasta jatkokoulutuspaikasta äidin ja vähiten nuorisotyöntekijän kanssa. Kavereiden kanssa keskustellaan enemmän kuin opinto-ohjaajan tai oman isän kanssa. Kyselyssä kysyttiin jatko-opinto suunnitelmista peruskoulun jälkeen. Nuorista 36 prosenttia aikoi hakea ammatilliseen koulutukseen ja 10 prosenttia valita kaksoistutkinnon. Lukioon aikoi hakea 49 prosenttia ja 4 prosenttia valitsi jonkun muun vaihtoehdon ja 1 prosentti kertoi menevänsä töihin. 55 prosenttia hakeutui ammatilliseen koulutukseen sen vuoksi, että haluaa opiskella itsellensä ammatin. 37 prosenttia 4

5 nuorista valitsi ammatillisen koulutuksen sen vuoksi, ettei halua mennä lukioon. Neljä prosenttia ei osannut sanoa miksi hakee ammattikouluun ja kolme prosenttia ilmoitti paremman palkan takia hakevansa. Lukioon hakeutuvista nuorista kolmannes aikoi hakea lukion jälkeen yliopistoon ja kolmannes ei tässä vaiheessa osannut vielä sanoa. Muut vastaajat aikoivat lähteä ulkomaille, hakeutua ammattikorkeakouluun ja muutama aikoi jatkaa ammatilliseen koulutukseen. TET-jaksolla ei näyttäisi olevan kovinkaan suurta merkitystä kyselyyn osallistuneiden nuorten koulutusvalintaan. Ainoastaan 10 prosenttia oli sitä mieltä, että se vaikutti paljon ja alle 5 prosenttia erittäin paljon. Suurin osa vastasi että TET :llä ei ollut vaikutusta koulutusvalintaan. TET järjestelmää tulisi kehittää ja uudistaa kaikissa kunnissa. Seudullisen TET-toimikunnan perustaminen on ajankohtaista, jonka myötä myös seudullinen opinto-ohjaajien välinen yhteistyö käynnistyisi. Opintoohjauksen kehittäminen yhdessä opinto-ohjaajien kanssa vahvistaisi nuorten ohjausta seutukunnassa. Seudullisen TET-portaalin, (samanlaisen kuin Jyväskylän TET-tori) rakentaminen olisi kaikille yhteinen etu. Työelämätietous ja ammattien tuntemus on heikkoa. Nuorten toiveammatin työllisyystilanteesta yli puolet nuorista ei osannut sanoa toiveammatin työllisyystilanteesta mitään. Toiveammatin palkkauksesta lähes 40 prosenttia sanoi nuorista tietävänsä ja yli puolet ei osannut sanoa tai vastasi ettei tiennyt. Eniten tietoa toiveammatin työllisyystilanteesta saatiin vanhemmilta, internetistä ja koulusta. Nuorille tulee saada kesätöitä. Kesätöissä nuorista oli ollut vain 40 prosenttia. Peräti 80 prosenttia kertoi hakevansa kesäksi töihin. Kesätöiden kautta nuorten työelämätietous ja ammatillinen tietämys vahvistuvat. Kouluissa opinto-ohjausta on niin vähän, että siihen tarvitaan muitakin apuja kuin luokkatunnit, TET ja henkilökohtainen- ja pienryhmäohjaus. TET-portaalin rakentaminen yhteistyössä yritysten kanssa voisi luoda kesätyöpaikkoja alle 18-vuotiaille nuorille. Nuoren kynnystä ottaa yhteyttä yritykseen saataisiin madallettua TET-portaalin avulla. TET-portaalin käyttö opeteltaisiin opintoohjaustuneilla yläkoulussa. Ennakointitietoa työllisyystilanteesta voitaisiin myös levittää portaalin kautta vanhemmille. Jatko-opinnoista ja työllisyystilanteesta tulee järjestää tilaisuuksia vanhemmille, opettajille ja nuorille. 5

6 Kiitokset! Tässä selvityshankkeessa on ollut erityisen tärkeää yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa. Yhteistyö Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:in alueyhteyshenkilö Raija Keuron kanssa auttoi valottamaan nuorten tilannetta elinkeinoelämän ja toisen asteen koulutuksen näkökulmasta. Yhteistyö moniammatillisen poikkihallinnollisen kehitysryhmän sisällä sai aikaan kaupunkiseudulle seurantajärjestelmän ja nuorten verkostojen virittämisen uudelleen kunnissa. AKU-toiminnan ja KOHO-palvelun työntekijät ovat olleet apuna selvittämässä nuorten palvelujen tarvetta ja niissä esiintyviä vajeita. Molemmat ohjauspalvelut toimivat erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten kanssa, joilla syrjäytyminen on jo pitemmällä. Tilastotietoja projektille toimitti Länsi-Suomen lääninhallituksesta Tenho Laukkanen ja TE-keskuksesta Matti Peltola ja TAT:ista Raija Keuro. Erityisen kiitoksen ansaitsee Tampereen Kauppaoppilaitoksessa taloushallintoa pääaineena opiskeleva projektissa työssäoppimassa ollut Atte Lahtinen. Hän tallensi exel-taulukkoon 9-luokan kyselyn ja lukuisan määrän tilastotietoa ja teki niistä taulukoita ja kaavioita. Kiitos työyhteisölle tuesta ja kannustuksesta! Kaisu Lager-Ruuti 6

7 Tampereen kaupunkiseudun yhteiskuntatakuu malli... 4 JOHDANTO...8 NUVES- nuorten verkostoituva seutukunta -projekti...10 Projektikuvaus; tavoitteet, kohderyhmä, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteet Projektin ohjausryhmä Projektin kehitysryhmä Kohderyhmä Projektin toimenpiteitä: NUVES-projektin tulokset...12 Ennaltaehkäisevät ja tukea antavat palvelut Oppilaanohjaus peruskouluissa Työelämälähtöiset koulutusväylät oppilaitoksissa, kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta seutukunnassa Nuoret koulutettuina työelämään taulukko Moniammatilliset nuorten verkostot Projektissa kerätyt tilastotiedot...21 Peruskoulun yhteishaku Ennakkotilasto yhteishaku Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen toisen asteen koulutuksessa Keskeyttäminen toisen asteen koulutuksessa Valmistuneiden työllistyminen Työttömät nuoret työnhakijat...28 Alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrä Tampereen kaupunkiseudulla AKU-toiminta ja KOHO-palvelun nuoret Tampereen tilanne Työttömät nuoret kaupunkiseudulla ammattiryhmittäin Työttömyyden kesto kunnittain vuositilasto Nuorten yhteiskuntatakuun seudullinen malli...34 Työvoimatoimiston ja oppilaitosten väliset ohjausyhteistyösuunnitelmat Tampereen kaupunkiseudun seurantajärjestelmä Tampereen kaupunkiseudun seurantajärjestelmän rakenne Työllisyysportti Seutukunnallisen foorumin järjestäminen ja yhteistyöverkoston luominen...36 Nuoret koulutettuina työelämään foorumi Kehitysryhmä / Yhteistyöverkosto Kysely 9-luokkalaisille...38 NUVES-projektin toiminnan jatkuvuus...43 LÄHTEET

8 JOHDANTO NUVES nuorten verkostoituva seutukunta projekti Tausta Tampereen seutukunnan työllisyysstrategian rakennetta suunnitellut työpolitiikan yhteistyöryhmä (kuntien työllisyysvastaavat ja työvoimatoimistojen johtajat). oli todennut tarpeelliseksi selvittää seutukunnalla olevien nuorten palvelutarpeita, tarjontaa koulutuksen ja työllistymisen näkökulmasta. Huoli nuorten saamisesta jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen ja työllistyminen opintojen jälkeen nousi Tampereen seutukunnan jokaisessa kunnassa uudistettavan työllisyysstrategian yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi. (kts liite 1 )Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisessa toimintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda seutukunnalle alle 25-vuotiaiden nuorten palvelujen poikkihallinnollinen yhteistyö- ja palveluverkosto, joka avulla pystytään tehokkaasti edistämään nuorten siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään. Vuoden 2005 alusta voimaantullut nuorten yhteiskuntatakuu asettaa työhallinnolle ja kunnille uusia haasteita, joihin vastaaminen edellyttää toimivaa yhteistyöverkostoa. Yhteiskuntatakuu edellyttää että työttömyyden kestettyä yhdenjaksoisesti kolme kuukautta nuorelle annetaan yksilöidyssä työnhakusuunnitelmassa lupaus siitä, että hänelle tarjotaan jokin seuraavista julkisista työvoimapalveluista: työtä, työnhakukoulutusta, valmentava tai ammatillista työvoimakoulutusta, työkokeilua, työharjoittelua, työelämävalmennusta, starttirahaa tai tukityötä. Seudullisen työpoliittisen toimintaohjelman toimenpiteisiin on kirjattu seudullisen mallin kehittäminen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, jotta erityisesti työhallinto ja kunnat pystyvät yhteistyössä vastaamaan takuun asettamiin haasteisiin. Seudullisen mallin kehittäminen yhteistyössä tuo työskentelyyn jäntevyyttä ja sitä kautta voidaan välttää päällekkäisen työn tekeminen. Seutukunnan kunnissa on toimijoita, joiden asiakkaina ovat alle 25-vuotiaat nuoret joko välittömästi tai välillisesti. Näiden toimijoiden käytössä on monia erilaisia toimintatapoja ja palveluita, mutta ongelmana on seutukunnallisen koordinaation puuttuminen nuorten asioiden osalta. Seutukunnalla olevista hyvistä käytännöistä sekä palveluvajeista ei ole millään taholla kokonaisvaltaista käsitystä eikä seutukunnalla ole kehitetty pysyvää poikkihallinnollista yhteistyöverkostoa, joka keskittyisi nuorten asioiden hoitamiseen kunta- ja organisaatiorajat ylittävällä otteella. Toimivan yhteistyöverkoston avulla pystyttäisiin sekä ennaltaehkäisemään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää että kehittämään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Tampereella toimineen Koho-projektin loppuraportissa ( ) todetaan, että organisaatioiden tasolla keskeisillä toimijoilla (sosiaali- ja terveystoimi, työhallinto, ammattioppilaitokset, koulutoimi, kela) ei ole yhteistyöfoorumia ammattikouluttamattomien nuorten ja ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten asioiden työstämiseksi. Raportin mukaan tarvittaisiin joku taho johtamaan verkostoa, jotta nykyisestä palveluruletista päästäisiin kehittämään palvelukokonaisuuksia ja toimivia palvelujen uudenlaista jäsentämistä, olemassa olevien palvelujen kehittämistä, palveluvajeiden tunnistamista, uusien palvelujen kehittämistä sekä eri toimijoiden omien toimintatapojen ja yhteistyön kehittämistä siten, että kohderyhmän tarpeet ja edellytykset tulevat nykyistä paremmin huomioiduiksi. Keskustelu nuorten asioista on toimijoiden välillä vilkastunut, mutta vielä ei olla edetty siihen asti, että joku taho johtaisi tai aktiivisesti koordinoisi toimintoja. (Kohon loppuraportti ) Tampereen seutukunnalla edelleen toimivan Aku-projektin (nyk. AKU-toiminta) väliraportissa (8/2003) todetaan myös, että nuorten kanssa toimivien tahojen alueellisen yhteistyöverkoston kokoaminen on ensiarvoisen tärkeää ja kaikkien osapuolten edun mukaista. Ilman lähettävää tahoa sekä jatkoohjauspaikkaa nuorten riski pudota järjestelmän ulkopuolelle on suuri. Koulujärjestelmään tulisi luoda katkeamaton ohjausjärjestelmä, joka ottaa huomioon opiskelu-uran mahdolliset katkosvaiheet. Koulujärjestelmän ulkopuolella oleville nuorille suunnattujen toimintamahdollisuuksien, kuten pajojen, 8

9 työharjoittelun sekä tuki- ja ohjauspalvelujen hyödyntäminen vaatii aktiivisuutta ja määrätietoisuutta, jota monilta nuorilta puuttuu. Katkos nuoren koulutuspolulla saattaa esiintyä voimakkaasti koulutusmotivaatiota ja elämänhallintaa parantavana jaksona, mikäli nuori ohjataan häntä kiinnostavaan ja hänen tarpeitaan vastaavaan toimintaan sen sijaan, että hän jää kotiin nukkumaan tai kaupungille hengailemaan. Työministeriö Nuorten yhteiskuntatakuu muistiossa ( ) todetaan, että oppilaitoksilla on päävastuu opiskelijoiden ammatinvalinnanohjauksesta ja jatko-opintoihin ohjaamisesta perusopetuksen päättövaiheessa. Perusopetuksen opinto-ohjauksen seuranta ei kuitenkaan ole ollut riittävää varmistamaan, että koulutuksen ulkopuolella oleva nuori hakeutuu ja pääsee jatkokoulutukseen. Toisaalta osa nuorista keskeyttää toisen asteen koulutuksen ilman varmuutta jatko-opinto- tai työpaikasta ja tulee työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Nuoren sijoittumisesta peruskoulun jälkeen ei ole seutukunnalla yhtenäistä kuvaa, vaan eri toimijoiden tilastot ovat keskenään päällekkäisiä ja siten näkemykset esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten määristä vaihtelevat suuresti. Nuorten yhteiskuntatakuu muistiossa todetaan myös, että työvoimatoimistojen tulee ennaltaehkäistä nuorten työttömyyttä ja siten pyrkiä vähentämään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää, joten myös työhallinnossa tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota myös alle 17-vuotiaiden nuorten palvelujen kehittämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muistion mukaan työvoimatoimistojen ja kunnan tai seutukunnan koulutoimen tai oppilaitosten tulee laatia ohjausyhteistyön toimintasuunnitelma peruskoulun jälkeisissä nivelvaiheissa tapahtuvan nuorten ohjaus- ja palveluyhteistyön toteuttamiseksi. Suunnitelmassa tulisi sopia mm. peruskoulujen päättävien nuorten seurannasta, periaatteet nuorten ohjaamisessa työvoimatoimiston palveluihin, tiedon ja tietoaineiston välityksestä, oppilaanohjaajien ja työvoimatoimiston virkailijoiden kokouskäytännöistä, yhteisistä koulutustilaisuuksista ja tiedonvaihdosta. Peruskoulun päättäneille alle 17-vuotiaille ei ole olemassa seutukunnalla pysyvää palveluverkostoa vaan toiminta on ollut AKU-projektin varassa. Pirkanmaalla toimii tällä hetkellä lisäksi mm. oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke, nuorten osallisuushankkeessa on mukana Tampereen seutukunnalta Tampere, Nokia, Lempäälä sekä Kangasala- Sahalahti. Osallisuushankkeen kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret ja tavoitteena on oman osallisuuden edistäminen ja kunnan perustoimintoja kehittävien palveluiden vahvistaminen. Osa hankkeista keskittyy ensisijaisesti peruskoulun päättövaiheessa olevien oppilaisiin sekä peruskoulunsa päättäneisiin ja nivelvaiheessa koulutuksen ulkopuolelle jääneisiin nuoriin. Nuorten osallisuushanke rakentuu poikkihallinnolliselle ja useiden toimijoiden väliselle keskinäiselle yhteistyölle, mutta osallisuushankkeet ovat kuntakohtaisia eikä tällä seudulla niiden tavoitteena siten ole kehittää seudullista nuorten palvelujen koordinointia, jonka kautta pystyttäisiin parhaiten vastaamaan ja tarjoamaan nuorten tarpeisiin sopivia palvelumuotoja riippumatta kuntarajoista. Osallisuushankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat sekä peruskoulunsa päättäneet ja nivelvaiheessa pudonneet nuoret. Nuorten osallisuushanke rakentuu poikkihallinnolliselle ja useiden toimijoiden väliselle keskinäiselle yhteistyölle, mutta osallisuushankkeet ovat kuntakohtaisia eikä niiden tavoitteena siten ole kehittää seudullista nuorten palvelujen koordinointia, jonka kautta pystyttäisiin parhaiten vastaamaan ja tarjoamaan nuorten tarpeisiin sopivia palvelumuotoja riippumatta kuntarajoista. Näiden taustatietojen pohjalta on NUVES, Nuorten verkostoituva seutukunta projektissa selvitetty nuorten tilannetta Tampereen kaupunkiseudulla. 9

10 NUVES- nuorten verkostoituva seutukunta - projekti Projektikuvaus; tavoitteet, kohderyhmä, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteet Projekti tavoitteena oli saada aikaan kokonaisvaltainen kuva nuorten palvelutarpeista ja - tarjonnasta Tampereen seutukunnalla, jonka pohjalta pystyttäisiin yhteistyössä rakentamaan nuorille toimiva poikkihallinnollinen ja seudullinen ohjaus- ja kehittämisverkosto. Seudulliselle nuorten yhteistyöverkostolle luotiin pohja jo projektin suunnitteluvaiheessa ja tämä verkosto toimi projektin kehitystyöryhmänä. Projektissa tehtiin selvitys seutukunnan kunnissa ja laajemminkin muualla Suomessa jo käytössä olevista hyvistä käytännöistä sekä palveluvajeista. Lisäksi projektissa rakennettiin seutukunnallista yhteistyömallia nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen yhteistyössä seutukunnan kuntien, työvoimatoimistojen ja Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston kanssa. Projektissa järjestettiin lisäksi seudullinen foorumi nuorten parissa työskenteleville keskinäisen tiedonkulun parantamiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Projektin ohjausryhmä Nuves- projektin ohjausryhmään kuuluivat seudullisen työpolitiikan yhteistyöryhmä; Pirkanmaan TEkeskuksen työvoimaosaston päällikkö, kuntien työllisyysvastaavat ja työvoimatoimistojen johtajat. Projektin kehitysryhmä Nuves-projektin seudullinen ja poikkihallinnollinen kehitysryhmä muodostettiin moniammatillisesta yhteistyöverkostosta, joka koottiin projektin alkuvaiheessa seudun kuntien peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten, sosiaali- ja nuorisotoimien ja työhallinnon, AKU-projektin, KOHO- palvelu Siltavalmennusyhdistys ry:n, nuorten osallisuushankkeiden, työantaja- ja työntekijäjärjestöjen, nuorten työpajojen, ev.lut. seurakuntien edustajista. Kohderyhmä Projektin kohderyhmänä ovat Tampereen seutukunnalla nuorten kanssa joko välittömästi tai välillisesti toimivat tahot, joiden välistä verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen levittämistä tullaan edistämään. Välillisenä kohderyhmänä ovat Tampereen seutukunnan vuotiaat nuoret. Projektissa keskityttiin erityisesti 15-17vuotiaiden nuorten palveluihin. Projektin toimenpiteitä: Nuorten palvelutarpeiden ja -tarjonnan selvityksen tekeminen Projektissa kartoitettiin eri toimijat ja niiden roolit, jotka ovat joko välittömästi tai välillisesti tekemisissä alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa sekä selvitettiin näillä toimijoilla jo käytössä olevat ja toimijoiden mukaan tarvittavat yhteistyökuviot kunnissa ja seutukunnan tasolla (miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja missä yhteistyötä tarvittaisiin). Kerättiin tiedot seutukunnan kunnissa peruskoulun päättäneistä nuorista, toisella asteelle hakeneiden ja hakematta jättäneiden nuorten määristä, toisen asteen keskeyttäneistä nuorista, valmistuneiden 10

11 työllistymisestä sekä alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrästä sekä kootaan myös muita tarvittavia taustatietoja nuorten seutukunnallisen tilanteen selvittämiseksi. 9-luokkalaisille tehtiin otantatutkimus, jossa kysellään heidän jatko-opintosuunnitelmia ja näkemyksiään työllistymisestä. Hyviä ja toimivia käytäntöjä nuorten ohjaamisessa jatko-opintoihin ja työelämään selvitettiin seutukunnalla sekä myös muualla Suomessa. Selvitettiin, miten nuoria ohjataan palvelujen piiriin ja miten hyvin eri palvelut seutukunnalla tunnetaan ja kuinka niistä nuorille kerrotaan. Selvitettiin myös muita konkreettiseksi koettuja ongelmia, joita voitaisiin ratkaista moniammatillisella yhteistyöllä Nuorten yhteiskuntatakuun seudullisen mallin kehittäminen Projektin tavoitteena oli kehittää nuorten yhteiskuntatakuun seudullisen malli yhteistyössä kuntien, työvoimatoimistojen ja Pirkanmaan TE - keskuksen työvoimaosaston kanssa. Nuorten yhteiskuntatakuu -muistiossa todetaan, että työvoimatoimistojen tulee ennaltaehkäistä nuorten työttömyyttä ja siten pyrkiä vähentämään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää, joten myös työhallinnossa tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota myös alle 17-vuotiaiden nuorten palvelujen kehittämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muistion mukaan työvoimatoimistojen ja kunnan tai seutukunnan koulutoimen tai oppilaitosten tulee laatia ohjausyhteistyön toimintasuunnitelma peruskoulun jälkeisissä nivelvaiheissa tapahtuvan nuorten ohjaus- ja palveluyhteistyön toteuttamiseksi. Suunnitelmassa tulisi sopia mm. peruskoulujen päättävien nuorten seurannasta, periaatteet nuorten ohjaamisessa työvoimatoimiston palveluihin, tiedon ja tietoaineiston välityksestä, oppilaanohjaajien ja työvoimatoimiston virkailijoiden kokouskäytännöistä, yhteisistä koulutustilaisuuksista ja tiedonvaihdosta Seutukunnallisen foorumin järjestäminen ja yhteistyöverkoston luominen Projektissa järjestettiin seutukunnalla nuorten parissa työskenteleville yhteinen foorumi, ns. seutukunnalliset kaksi päivää kestävät kehittämispäivät. Tilaisuudessa toimijoilla oli mahdollisuus tutustua toinen toistensa työtapoihin, vaihtaa kokemuksia ja kehittää työkäytäntöjä. Foorumilla lisättiin seutukunnalla olevien toimijoiden tietoutta seutukunnan kunnissa jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä sekä palvelumuodoista. Projketissa kehitettiin seutukunnallinen ja poikkihallinnollinen projektin jälkeen pysyväksi jäävä yhteistyöverkosto nuorten jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tukemiseksi ja tehostettiin vailla opiskelupaikkaa olevien nuorten sekä vapaiden oppilaspaikkojen kohtaamista tietojärjestelmällä, johon kootaan seutukunnalla vapaana olevat oppilaspaikat Projektin tulosten yleistettävyys ja levittäminen Projektin tuloksena syntyvän selvityksen ja sen pohjalta nuorten palveluihin kehitettävän poikkihallinnollisen ja seudullisen yhteistyöverkoston avulla arvioidaan voitavan merkittävästi edistää nuorten siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään sekä siten ennaltaehkäistä yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää. Hankkeen tuloksena syntyneet mallit ja menetelmät ovat levitettävissä myös muualle Suomeen. 11

12 Projektin innovatiivisuus: Projektin innovatiivisuus on siinä, että sen kautta; saadaan kokonaisvaltainen kuva seutukunnan nuorten palvelutarjonnasta ja -vajeista, jota pystytään hyödyntämään nuorille suunnattujen palvelujen kehittämisessä Saada aikaan toimiva, poikkihallinnollinen ja seutukunnallinen yhteistyöverkosto, jonka myötä nuorille pystytään tarjoamaan entistä paremmin kuntarajat ylittäviä vaihtoehtoja koulutuksen ja työllistymisen suhteen. NUVES-projektin tulokset Nuorten palvelutarpeiden ja -tarjonnan selvityksen tekeminen Nuves -projektissa keskityttiin erityisesti selvittämään vuotiaiden nuorten palvelutarjontaa ja vajeita koulutuksen ja työllisyyden näkökulmasta seutukunnalla. Nuoret, jotka eivät pääse tai eivät hakeudu jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen pyritään saamaan nuorten palvelujen piiriin. Heillä on mahdollisuus työvoimatoimiston ammatinvalinnanpsykologin palveluihin alle 17-vuotiaina, mutta tämä palvelu on ruuhkautunut 17-24vuotiaista nuorista. Nuoren ikänsä vuoksi he eivät pääse työvoimatoimiston muiden palvelujen piiriin. Tämän ikäryhmän tuleekin olla koulutuksen, ammattiin opiskelun parissa tai työvoimatoimiston palvelujen piirissä. ja siksi huoli nuorista on aiheellinen. Valtakunnan tasolla n nuorta nuorten ikäluokasta on vaarassa syrjäytyä. Suomessa syrjäytymistä aiheuttavat uudet kasvaneet mielenterveys- ja huumeongelmat ja ylivelkaantuminen. Käytännössä kaikki suorittavat peruskoulun loppuun ja n. 7-8 % nuorista ei jatka toisen asteen koulutukseen. Lukion tai ammatillisen koulutuksen aloittaa ikäluokasta 94 % ja suorittaa loppuun 82 %. Vaikka tilastollisesti nyt menee paremmin kuin laman aikana ovat elinolosuhteet polarisoituneet ja moniongelmaisuus lisääntynyt. Seutukunnan nuorten palvelut Palvelujen kirjaamista tehtiin koulutuksen ja työllisyyden näkökulmasta, mutta myös syrjäytymisen näkökulmasta, koska aikaisempien tietojen pohjalta osa työttömistä nuorista tarvitsee sosiaali- ja terveystoimen palveluja ennen kuin he pystyvät aloittamaan uudelleen koulutuksen tai työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Projektissa palveluiden kirjaaminen ja sisältöjen tutkiminen jaoteltiin kunnallisiin palveluihin, työvoimatoimiston palveluihin ja 3.sektorin palveluihin. Palvelut luokiteltiin ikäryhmittäin: alle 17v. alle 20v. ja alle 25v. Pääotsikot taulukossa olivat: ennaltaehkäisevät palvelut, tukea antavat palvelut, hoidolliset palvelut, kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta. Palvelut luokiteltiin vielä pääotsikoiden sisällä: lisäopetus/koulutus, tuettua yksilö/ryhmäohjausta, maahanmuuttajanuorten palvelut, Työvoimatoimiston palvelut, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut, tuetut asumispalvelut, Kelan palvelut ja nuorille suunnatut Työ-palvelut, seurakunnan palvelut ym. 12

13 ennaltaehkäisevät palvelut tukea antavat palvelut hoidolliset palvelut kuntouttava työtoiminta nuorten työpajatoiminta alle 17v. Opinto-ohjaajan palvelut, tukipalvelut yläkoulu Lisäopetus Tuettu yksilö/ryhmä- palvelut Tuetut asumispalvelut Päihdepalvelut Mielenterveys Kelan palvelut Työvoimatoimiston palvelut Työ-palvelut Työvoimatoimiston palvelut Koulutuspalvelut alle 20v. Alle 25v. Näiden tietojen pohjalta selvitettiin palvelujen määrällistä tarjontaa, tarpeita ja vajeita. Projektissa kartoitettiin eri toimijat ja niiden roolit, jotka ovat joko välittömästi tai välillisesti tekemisissä alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa sekä selvitettiin näillä toimijoilla jo käytössä olevat ja toimijoiden mukaan tarvittavat yhteistyökuviot kunnissa ja seutukunnan tasolla (miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja missä yhteistyötä tarvittaisiin). Projektissa keskityttiin erityisesti vuotiaiden palveluihin ja muut alle 25vuotiaiden palvelut on kerätty työllisyysporttiin. 13

14 Ennaltaehkäisevät ja tukea antavat palvelut Oppilaanohjaus peruskouluissa Oppilaan-ohjaajia oppilasmäärään nähden on liian vähän peruskouluissa ( oppilasta on suositus) Sivistysvaliokunnan mietinnössä (6/2002 vp) todetaan, että oppilaanohjauksen ja opintojen ohjauksen lisäämisen tavoitteena tulee olla yksi pääasiallisesti opinto-ohjauksesta vastaava opettaja enintään 250 oppilasta tai opiskelijaa kohti. Työministeriön kouluyhteistyöryhmän (TM 278/2001) toimenpide-ehdotuksessa esitetään 200 oppilasta per oppilaanohjaaja ja Koulutuksen tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (OPM 6/2004,16) vuosille todetaan, että opinto-ohjauksen ja opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalvelujen voimavarat ja laatutaso turvataan kaikilla kouluasteilla.)tampereella opinto-ohjauksen vaje oli vuonna opinto-ohjaajan verran. (Tampereen kaupungin perusopetuksen oppilaanohjauksen tila raportti ) Raportin toimenpidesuositusten mukaisesti Tampereelle perustettiin vuoden 2005 aikana uusi Linnainmaan koulun opinto-ohjaajan virka ja vakinaistettiin Sampolan koulun toinen virka. Keväällä 2006 perustettiin kolme alueellista opinto-ohjaajan virkaa ja valitut opinto-ohjaajat aloittavat 1.8. Tampereen kaupunkiseudun opinto-ohjaajien lukumäärä peruskouluissa suhteessa oppilasmäärään on vajausta. Tampereen kaupunkiseudun opinto-ohjaajien lukumäärä peruskouluissa suhteessa oppilasmäärään on vajausta. Tampereella 1-2n, Pirkkalassa 1-2:n, Nokialla 0,5:n, Kangasalalla yhden ja Lempäälässä on 1,5:sta opinto-ohjaajan vaje. Vaje on laskettu oppilaiden määristä yläkouluissa. Yläkoulun opinto-ohjauksessa tulisi ottaa käyttöön jatko-opintosuunnitelmat, jossa ammattialojen tuntemus ja työelämätietous korostuisi. Jatko-opintosuunnitelmien avulla myös pyrittäisiin sitoutumaan opiskeluun toisella asteella ja myös ehkäisemään keskeytyksiä toisella asteella. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33 sanotaan, että tehostettua tukea ja ohjausta tarvitseville perusopetuksen päättäville nuorille koulujen tulisi laatia yhdessä kodin kanssa jatkokoulutus- ja urasuunnitelma. Ennakointitietoa tulee käyttää ohjauksen apuna, jolloin nuoria ohjataan aloille, jotka työllistävät tai nuori saa ainakin tietoa näistä aloista. Vanhempainilloissa tms. tilaisuuksissa tulee jakaa ennakointitietoa myös vanhemmille. Opinto-ohjaajat tekevät oman työnsä ohella myös heille kuulumattomia töitä, jotka vähentävät ohjausresurssia oppilailta. Monet opinto-ohjaajat seutukunnassa tekevät oman työnsä lisäksi joko rehtorin tai apulais/vara rehtorin töitä. Nämä muut työt aiheuttavat sen, että nuoret eivät saa riittävästi ohjausta jatko-opintoihin. Tampereen kaupungissa tehtiin selvitys oppilaanohjauksen tilasta lukuvuonna , jossa mainittiin Oppilaanohjauksen valtakunnallinen tila raportissa todetun, että opinto-ohjaajaa kuormittavat työnkuvaan kuulumattomat työt kuten luokanvalvojan, sijaisopettajan ja moninaiset hallintoa avustavat työt. Raportissa ehdotetaankin, että työnjako ja vastuut tulee kuvata entistä selkeämmin paikallisissa opetussuunnitelmissa. Tampereen oppilaanohjauksen tila raportissa on esitetty mm. seuraavia kehittämisehdotuksia: Kaupungin opinto-ohjaajien toimenkuva on määriteltävä yhteisesti. Koulukohtaiset tarkennukset tehdään koulujen opetussuunnitelman ohjauksen suunnitelmaan. Opinto-ohjauksen tilaa tulee seurata säännöllisesti kouluissa ja koulutuksen järjestäjän toimesta. Opinto-ohjauksen yhteistyötä on kehitettävä alueellisesti aluerehtorijärjestelmän käyttöönoton myötä. Työelämäyhteyksiä tulee kehittää yhteistyössä aineenopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa. 14

15 Ohjauksen resurssi on käytettävä oppilaanohjauksen tarpeisiin ja tarvittavat virat on perustettava. Ohjauksen liittyvää koulutusta on annettava vuosiluokkien 1-6 luokanopettajille ja 7-8 luokkien oppilaanohjauksesta vastaaville opettajille. Kaupungin oppilaanohjausta kehittämään tulee nimetä työryhmä Nivelvaiheen yhteistyömallien työstämistä jatketaan yhteistyössä TRENO Nuorten osallisuushankkeen kanssa (Tampereen kaupungin perusopetuksen oppilaanohjauksen tila ) Koulupsykologien ja kuraattoreiden palveluissa on vajausta peruskouluissa ja ammattioppilaitoksissa kaikissa kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön kuraattorisuositus on 1000 oppilasta / kuraattori. Tampereella oppilasmäärä ylittää suositukset. Kuraattorilla on jopa 1500 lapsen koulupiiri hoidettavanaan ja koulupsykologilla saattaa olla peräti 3000 lasta. Koulupsykologit eivät ehdi tekemään ennaltaehkäisevää työtä, koska lasten ja nuorten ongelmat ovat niin vaikeita. Oppimisvaikeuksiin ehditään pureutua vain murto-osan kohdalla. Tampereelle kaivataan erityisesti Tesomalle omaa sosiaalitoimistoa, koska kiireellisissä lastensuojeluasioissa saattaa mennä 1,5kk:tta ensimmäisen neuvotteluajan saamisessa. Myös etsivä nuorisotyö on lopettanut toimintansa läntisellä alueella. ( Tesoman alueen yhteistyöpalaverin muistio, liite 2) AKU-toiminta on seudullinen ohjauspalvelu, jossa alle 18vuotias nuori saa yksilöllistä ohjausta tulevaisuuden suunnitteluun, pääsee tutustumaan oppilaitoksiin ja työharjoitteluun ym. Nuorella on mahdollisuus myös korottaa perusopetuiksen päättötodistuksen numeroitaan Karkun evankelisen opiston kanssa yhteistyössä AKU-luokassa, joka toimii AKUn tiloissa Tampereella.. Lisäopetusta järjestetään siinä tapauksessa jos on halukkaita opiskelijoita riittävästi. Nuoret, jotka eivät halua tai kykene osallistumaan AKU-luokan lisäopetukseen voivat korottaa numeroitaan myös Tampereen aikuislukiossa. Lisäopetusryhmän koko on maksimissaan 12 opiskelijaa, koska tilat ovat niin ahtaat. Silta-Valmennusyhdistys tuottaa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaamaa KOHOpalvelua, joka on tarkoitettu 17-24vuotiaille tamperelaisille. KOHO-palvelut tarjoaa yksilöohjauksena neuvontaa, ohjausta ja valmennusta nuorille, jotka tarvitsevat omien asioiden edistämiseen intensiivistä tukea ja työskentelyä. Silta-Valmennusyhdistys tuottaa myös työ- ja koulutuskokeiluja, työ- ja toimintakyvynselvityksiä ja ryhmätoimintoja erillisillä sopimuksilla ja kilpailutuksen kautta. Työelämälähtöiset koulutusväylät oppilaitoksissa, kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta seutukunnassa Peruskoulu Peruskoulussa työelämälähtöisiä, työvaltaisia koulutusväyliä yläluokalla ovat ns. omauraluokat ja lisäopetusryhmät ns 10-luokat. Omauraluokka on työpainotteista opetusta, jossa työn kautta opitaan osa yläluokan oppimäärästä. Tämä menetelmä sopii erityisesti niille oppilaille, joita ei teoriaopetus kiinnosta sekä niille nuorille, jotka ovat kädentaitoisia ja haluavat tehdä töitä. Oma-uraluokkia on tällä hetkellä vain yksi seutukunnassa, Kangasalalla. JOPO- joustava perusopetusluokka hanke käynnistyy Tampereella Tesoman koulussa ja Nokialla Emäkosken koulussa syksyllä Enimmillään luokassa voi opiskella 10 oppilasta. Opiskelu sisältää työharjoittelua ja oppilaitostutustumista. Teoria-aineet luetaan normaaliin tapaan luokassa, mutta pienemmässä ryhmässä. Tampereen tesoman koulun JOPOluokassa tulee työskentelemään erityisopettaja, nuorisotyöntekijä ja opinto-ohjaaja 30 %. Valtakunnallisella hankkeella on tarkoitus muuttaa lainsäädäntöä siten, että työharjoitteluun sisällytetään oppimistehtäviä, jotka vastaavat osaa yläluokan opetussuunnitelmasta. Onnistuessaan tämä hanke voi saada aikaan peruskoululaissa sellaisen muutoksen, että tulevaisuudessa tämänkaltainen opiskelumenetelmä on normaali käytäntö. 15

16 Lempäälän Sääksjärven yläkoulussa ja Ylöjärven Soppeenharjun kouluissa toimii APE-projekti. APE on ammatillisen ja peruskoulun välinen yhteistyömuoto, jossa kotitalouden ja teknisentyön valinneet nuoret suorittavat osan kurssista ammattioppilaitoksessa. Bussikuljetusten järjestämiseen menevät kustannukset ovat olleet hankalinta yhteistyön toteuttamisessa. Tulokset koulutukseen sitoutumisessa ovat olleet hyvät. Tällaista kokeilua tulee tukea ja keskustelua tulisi käydä siitä, mistä rahat löytyvät vuosittain, ettei toiminta kuihdu. Nivel-vaihe Lisäopetusta järjestävät Lempäälän, Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kunnat. Lempäälässä (Vesilahden nuoret saavat osallistua Lempäälän lisäopetukseen), Ylöjärvellä ja Nokialla olevat lisäopetusryhmät sisältävät työharjoittelua ja nuorille laaditaan yksilölliset opetussuunnitelmat. Nokialla yhteistyötä on tehty lukion ja ammattioppilaitoksen kanssa siten, että nuoret ovat saaneet suoritta kursseja molemmissa oppilaitoksissa. Tampereella on työharjoittelupainotteinen Tammerkosken lisäopetus, jossa työharjoittelua on kaksi päivää viikossa koko vuoden, Kaukajärven lisäopetuksessa on opiskelijalla tavoitteiden mukaista työelämään ja toisen asteen koulutukseen tutustumista, Kaarilan lisäopetukseen on sisällytetty yksi päivä työelämään tutustumiselle ja opiskelija voi ottaa kursseja Kaarilan lukiossa, Sampolan lisäopetukseen sisältyy työelämään tutustumista, ja opiskelija voi valita opintoja sekä lukiosta, että ammattiopistosta. TAO:n Pyynikin toimipisteessä toimii ammatillinen lisäopetus, jossa voi tutustua ammattiopiston sisällä oleviin koulutuksiin ja suorittaa yhteisten aineiden kursseja. AKU -toiminnan lisäopetuksen järjestää Karkun evankelinen opisto. LISÄAIKA -ryhmä on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville ja AIKALISÄ - ryhmä on tytöille. Kaksi viimemainittua ryhmää toimivat Kauppaoppilaitoksen tiloissa. Aikuislukiossa on mahdollisuus korottaa myös peruskoulunpäättöarvosanojen numeroita. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33 todetaan, että peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain kahden kouluasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatkoopinnoista. Nivelvaihe tulisi ymmärtää pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuorelle on varattu aikaa selkiinnyttää suuntautumistaan ja tavoitteita jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Työryhmä esittää, että lisäopetus tulisi säätää nuoren subjektiiviseksi oikeudeksi ja sen järjestäminen olisi kuntien velvollisuus. Lisäopetuksen tulisi olla joustavampi, sisällöiltään ja menetelmiltään opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa. Ammatillisen peruskoulutuksen ohjaava ja valmistava koulutus Ainoastaan Kangasalan ammattioppilaitoksessa on ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu, jossa opiskellaan yhteisiä aineita ja tutustutaan eri ammattialoihin. Keväällä opetusministeriö on vahvistanut, että tätä kokeilua voivat järjestää Pirkanmaan taitokeskus, Ahlmannin ammattiopisto, Nokian ammattiopisto ja Tampereen kaupunki. Seudun kuntien opinto-ohjaajien mukaan erityisoppilaat keskeyttävät ammatillisen koulutuksen helpommin ja palautuvat kuntiin takaisin. Huolen aiheena on myös, että saavatko erityisoppilaat toisen asteen koulutuksessa riittävästi tarvitsemiansa tukitoimia esimerkiksi korotetun valtionosuuden avulla. Toisen asteen koulutuksen keskeytyksiin johtaa usein heikot perusvalmiudet ja myös väärä alan valinta. Valmistavalla koulutuksella voidaan miettiä uudestaan ammatinvalintaa ja opiskella ammatillisia aineita, paikata perustiedoissa olevia vajeita ja korottaa peruskoulun päättöarvosanojen numeroita. Joustava siirtyminen ammattioppilaitoksen sisällä koulutusalalta toiselle estää putoamasta koulutuksesta kokonaan pois. Valmistava koulutus on muuttumassa yhteishaun osalta opiskelijalla edulliseksi siten, että he tulevat saamaan samat lisäpisteet yhteishaussa kuin peruskoulun lisäopetuksessa olevat. Lisäpisteiden saanti käytännössä tarkoittaa lähes numeron nostoa peruskoulun päättötodistuksen keskiarvossa. Ammattioppilaitosten tulisi tehdä yhteistyötä seutukunnassa toisensa kanssa, jotta tämä asia kääntyisi nuoren eduksi. 16

17 URA- ja rekrytointihankkeet Ura- ja rekrytointipalveluita toisen asteen koulutuksessa kehittää Kompassi- ja Uraluotsi projektit. Kompassi-projekti toimii Nokian ammattioppilaitoksessa ja Uraluotsi -projekti Tampereen ammattiopistossa. Kompassi keskittyy opintojen päättövaiheeseen. Kompassin kohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea urasuunnitteluun ja siirtymävaiheeseen ammatillisesta koulutuksesta työelämään ja tai jatko-opintoihin. Projektissa on kehitetty myös työelämävalmennusta ja opiskelijaseurantaa. Uraluotsi on ohjaus-, neuvonta-, tiedotus- sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämishanke.tarkoituksena on, että projektissa kehitetty malli leviää koko Tampereen ammattiopistoon. Projektin tavoitteena on ammattiopiston ohjauksen ja uraohjauksen organisaation ja osaamisen kehittäminen. Ohjauksen kehittäminen painottuu koko opiskelijan opintopolkuun: ennen opintojen aloittamista aina opintojen päätösvaiheeseen asti. Koutsi - arvioiden ja valmentaen työammattiin - Equal-projekti Koutsi on tuotekehitysprojekti, jossa kehitetään neljällä paikkakunnalla kuntoutustutkimusta ja ammatillista valmennusta ja koulutusta siten, että ne yhdessä mahdollistavat vaikeasti työllistettävi-en pääsyn työmarkkinoille. Kehitettävät osat ovat; kuntoutustutkimus, asiakkaan palvelutarpeen kartoitus ja työkyvyn arviointiprosessi sekä työammatteihin johtava koulutus yhdessä asiakaskohtaisesti räätälöityä tutkinnon osista koostuvaa ammatillista koulutusta. Kehityskohteena ovat yritysyhteistyön muodot, työvaltaiset oppimismenetelmät ja ei-tutkintotavoitteisen erityiskoulutuksen sisällöt, työvalmentajien käyttö, työvalmentajien toimenkuvat kuntoutuksessa, opetuksen tukihenkilöinä oppilaitoksessa ja yrityksissä sekä työhön saattamisessa. Lisäksi kehitetään työvalmentajan koulutus osaksi sosionomikoulutusta ja ammatilliseksi lisäkoulutukseksi. työvaltaiset oppimismenetelmät ja eitutkintotavoitteisen erityiskoulutuksen sisällöt. Projektia tukevat Silta-Valmennuksen, Tampereen Ammattiopiston, Pirkanmaan taitokeskuksen ja Ahlmanin ammattiopiston kanssa tehdyt yhteistyösopimukset. Toisen asteen valmentavia linjoja ja muita vaihtoehtoisia koulutuspolkuja tarvitaan kaupunkiseudulla. Erityisoppilaille ei ole riittävästi aloituspaikkoja oppilaitoksissa seutukunnalla ja myös oppilaitoksen palvelut erityisoppilaille eivät ole riittäviä. Toisen asteen tukipalveluihin tulee satsata. Nuorten työpajat ja kuntouttava työtoiminta Arviointitutkimuksessa Nuorten työpajatoiminta Länsi-Suomen läänissä 2005 on työpaja määritelty seuraavasti: työpajalla tarkoitetaan sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn, työharjoittelun ja siihen liittyvien työ- ja yksilövalmennuksen keinoin pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä tai syrjäytymisvaarassa olevan nuoren valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai ryhtyä yrittäjäksi. Työpajat järjestävät työllistämis-, työharjoittelu ja työkokeilupaikkoja, koulutusta ja kuntouttavaa toimintaa. Asiakkaina ovat ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret sekä moniongelmaiset työttömät. Tampereen kaupunkiseudun nuorten työpajoille pääsee 17vuotta täyttäneet nuoret työvoimatoimiston kautta. Joitain alle 17vuotiaitakin on päässyt ammatinvalintapsykologin kautta työharjoitteluun työpajalle. Työpajat ovat tehneet yhteistyötä peruskoulujen kanssa ja ottaneet myös TET-harjoittelijoita töihin pajalle ja myös silloin jos nuorella on ollut tilapäisiä vaikeuksia koulunkäynnissä. Tämänkaltainen toiminta on kuitenkin ollut varsin vähäistä. Nuorten kasvaneet mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat ruuhkauttaneet palvelut ja eniten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät sitoudu keskusteluterapiaan eivätkä ole halukkaita päihdehoitoon. Sen vuoksi tarvitaan toiminnallisia palveluita, jotka kuntouttavat ja tukevat 17

18 arjenhallintaa sekä ohjaavat nuoren kouluttautumista ammattiin. Nuorille pitää tarjota palvelua, jossa he tuntevat itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi ja josta he saavat onnistumisen kokemuksia. Palvelun tulee olla ohjattua ja ammattilaisten tuottamaa, jossa nuoren kyvyt ja edellytykset on otettu huomioon. Näitä palveluita tarvitaan myös toisen asteen keskeyttäjille, joita ammatillisessa koulutuksessa on eniten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33 työryhmä ehdottaa, että nuorten työpajojen sekä perus- ja lisäopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä keskitytään niihin nuoriin, jotka keskeyttävät joko perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen tai eivät sijoitu perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Yhteistyön tulee mahdollistaa nuoren joustava liikkuminen koulu/oppilaitoksen ja työpajan välillä. Opetuksen/koulutuksen järjestäjien ja työpajan yhteistyön tulee perustua sopimukseen, jossa yhteistyömuodon, vastuut ja korvaukset määritellään. Työpajajakson pituus tulee voida määritellä nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työpajatoiminnassa nuoren hankkima osaaminen tulee tunnustaa ja hyväksi lukea osaksi suoritettavaa koulutusta tai tutkintoa. Työvaltaisia opiskeluväyliä ja kuntouttavia palveluita ei ole riittävästi nuorille seutukunnassa. Hyviä, toimivia jatkokoulutukseen ammattiin tai työelämää tukevia hankkeita halutaan yläkouluihin, joilla voidaan tukea nuorten polkua jatko-opintoihin ja vähentää keskeyttämisiä toisella asteella. Syrjäytymisvaarassa olevat työttömät nuoret tulee seuloa ja ohjata palveluiden piiriin. Seudullisen joustavan työelämälähtöisen lisäopetusryhmän ja työpajan perustamista tarvitaan Tampereelle. Molemmat ovat nuorten palveluiden suurimmat vajeet Tampereen kaupunkiseudulla. Alle 17vuotiailla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus päästä nuortentyöpajalle. Kunnissa, joissa työpajoja on, tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa ja luoda mahdollisuuksia työssäoppimiseen pajalla ja pajalla olevilla nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua ammatilliseen perusopetukseen ammattikoulussa. Arviointitutkimuksessa Nuorten työpajatoiminta Länsi-Suomen läänissä 2005 johtopäätöksissä ja toimenpide-ehdotuksissa on esitetty mm. että erityisesti nivelvaiheeseen tulee keskittyä luomalla joustavia opiskelupolkuja tiivistämällä koulutuksen järjestäjien ja pajojen välistä yhteistyötä. Työpajat eivät seuraa riittävän pitkäjänteisesti nuorten sijoittumista pajajakson jälkeen. Resurssien lisäyksestä huolimatta erityisesti useamman vuoden seuranta on vähentynyt. Neljännes työpajojen nuorista jää toimenpiteiden jälkeen toistuvaistyöttömiksi. Syynä on usein toimenpiteiden pätkittäminen ja eri viranomaisten puutteellinen yhteistyö. Kuntien/seutukuntien tulee tehdä nuorten syrjäytymisen ehkäisystä suunnitelmat, joissa sovitaan myös eri viranomaisten velvoitteista toimenpiteiden rahoittamiseksi. (Peruspalvelujen arviointi Länsi-Suomen läänissä 2005, Nuorisotoimi: Nuorten työpajatoiminta lyhyt versio) Nuorten työpajoja on kaupunkiseudulla Nokialla, Lempäälässä, Pirkkalassa. Kangasalalla on työpaja, mutta sen toiminta ulottuu kaikkiin työttömiin. Vesilahden kunnan nuoret voivat osallistua Lempäälän työpajalle. Tampereella toimii Vuoltsun toimintakeskuksessa Kulttuuripaja; Elämän eväät projekti, TAKK:n ManSetti, Silta-Valmennusyhdistyksen Sarttipaja ja Toiminta ja palvelukeskus Etappi. Legioonateatteri ry ja PisPaja pispalan kumppanuusprojekti. Tampere:, Silta-Valmennusyhdistys: 2. asteen valmentavan TYÖ-TAKOVA ryhmän ja catering, autoja rakennusalan 2. asteen tutkintotavoitteiset koulutukset tuotantokoulussa. Silta-Valmennusyhdistys on mukana 2005 alkaneessa ESR/Equal Koutsi projektissa, Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK:issa toimii Mansetti työpaja. Kuntouttava työtoiminta 18

19 Kuntouttava työtoiminta on niin sanottu viimesijainen palvelu, jossa lähtökohtana on matalan kynnyksen toimintaperiaate. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on avata pitkään työttöminä olleille väylä työhön tai työvoimahallinnon ensisijaisiin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Lain tarkoituksena on estää pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja parantaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia palata työelämään. Nuoria pitkäaikaistyöttömiä on työvoimatoimistossa vähän ja aktivointisuunnitelman kautta he pääsevät osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Työpajoilla järjestetään myös kuntouttavaa työtoimintaa. Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, koska nuoret unohtavat uusia työnhakunsa. Tähän tarvitaan korjausta, jotta saadaan oikeaa tietoa nuorten työttömyyden kestosta. Työvoimatoimiston palvelut Ennaltaehkäiseviä palveluita alle 17vuotiaille ovat ammatinvalintapsykologin palvelu, koulutus- ja tietopalvelu. Tukea antavia palveluita vuotta täyttäneille Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää, että nuorille tehdään työnhakusuunnitelma. Nuorten yhteiskuntatakuu on pohjana nuoren palveluprosessissa työvoimatoimistossa. Palvelutarvearvio ja ensimmäinen työnhakusuunnitelma on tehtävä mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta. Yksilöity työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään työttömyyden kestettyä yhdenjaksoisesti 3 kk:tta. Nuorten palvelun tavoitteena on motivoida nuori työnhakija johonkin toimenpiteeseen 3 kk:n kuluessa työnhaun alkamisesta. Toimenpiteet / palvelut - Työmarkkinatukiharjoittelu - Työelämävalmennus (ammattikoulutettu nuori) - Työkokeilu - Ammatinvalinnanohjaus - Koulutusneuvonta - Ohjaava työvoimapoliittinen koulutus - Ryhmätoiminta (työnhakukoulutus, työnhakuklubi) - Pajatoiminta (kaupungin työpajoille ohjaus) - Kuntouttava työtoiminta -Ohjaus muihin palvelujärjestelmiin (päihdehuolto, mielenterveystoimisto, terveyshuolto) Nokian työvoimatoimistossa nuorten palvelujen resurssit vähenivät vuoden 2006 alussa, jolloin kokoaikaisen nuorten neuvojan määräaikainen työsuhde päättyi. Nuorten palvelut jaettiin sen jälkeen kahden työvoimaneuvojan muun työn osaksi. Ammatinvalinnanohjauksen ja koulutusneuvonnan palveluiden osuus nuorille säilyi ennallaan. Nuoria työttömiä työnhakijoita oli Tampereen kaupunkiseudulla tilannekatsauksen mukaan 2144 ja Tampereella kaikkiaan Tampereen työvoimatoimiston nuorten yksikössä työskentelee 4 nuortentyövoimaneuvojaa ja yksi ammatinvalintapsykologi. Pirkkalan kunnan nuoret ovat myös heidän asiakkaitaan. Hervannassa, Lempäälässä /Vesilahti, Kangasalalla, Ylöjärven työvoimatoimistossa on 19

20 yhden nuortenneuvojan, koulutusneuvojan ja ammatinvalinnan psykologin palvelut tarjolla. Resurssipulaa on jokaisessa työvoimatoimistossa. Ammatinvalintapsykologien palvelut ovat ruuhkautuneet aikuisista työttömistä ja siksi nuoret jäävät palveluissa vähemmälle. Tampereen työvoimatoimistossa aloitti elokuussa 2005 Nuorten välivuosiprojekti, jossa ohjataan välivuotta pitäviä nuoria hakeutumaan jatko-opintoihin preppauskurssien, lukusuunnitelmien ym. menetelmien avulla. Muut ennaltaehkäisevät ja tukevat nuorten palvelut Muita ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka eivät liity suoranaisesti koulutukseen ja työllistymiseen, mutta edesauttavat sinne pääsyä ovat kerätty työllisyysporttiin nuorten palveluihin.. Nuorten palveluissa on jonkin verran eroja kunnittain. Pirkkalassa ei ole ohjauspalveluita peruskoulun tai lukion suorittaneille vaan lähimmät palvelut ovat Tampereella AKU:ssa ja Tampereen työvoimatoimistossa. Nuorten osallisuushankkeet Lempäälässä ja Kangasalalla tekevät työtä nuorten kanssa ja Nokialla hankkeessa on nuorten palvelut kerätty omaan OSUMA internet sivustoon. Tampereella TRENO on osin hallinnollinen hanke, joka tehtävänä on vaikuttaa peruspalveluiden vahvistamiseen hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamalla ja luoda uusia yhteistyö malleja nivelvaiheeseen. Lisäopetuksen koordinointi kuuluu myös hankkeeseen. Yleisesti voidaan sanoa, että palvelujen tiedottamisessa, tunnettavuudessa ja ohjauskäytännöissä on puutteita. Ennakkoluuloja palvelujen suhteen on sekä nuorilla, että nuorten kanssa välittömästi toimivilla ammattilaisilla ja välillisesti toimivilla hallinnon ammattilaisilla. Seutukunnan nuorilla on luottamuspula oman kunnan palveluja kohtaan erityisesti terveyteen liittyvissä asioissa. He pelkäävät, että heidän tietonsa eivät pysy salassa. Nuoret käyttävät myös seutukunnalle yhteisesti tarjottuja palveluja, jotka pääsääntöisesti ovat Tampereella. Nuorille suunnatut kolmannen sektorin palvelut / projektit tuottavat monenlaisia toimintoja; ohjausta, uravalintaan, elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyviä palveluita. Projektit eivät ole ikuisia ja niillä ei korvata tilapäisestikään lakisääteisiä peruspalveluja. Sen sijaan yhteistyötä pitäisi tehostaa erityisesti nuorten harrastamattomuuden vuoksi. Ammattilaiset (kuraattorit, koulupsykologit, sosiaalityöntekijät työvoimavirkailijat, nuorisotyöntekijät ym. nuorten kanssa toimijat.)eivät tunne oman kunnan/seutukunnan palveluita tai palvelujen sisältöjä riittävästi. He eivät myöskään tiedä, että nuoret käyttävät seutukunnallisia palveluita. Palveluiden ohjauskäytänteissä ja tiedottamisessa nuorille on kehittämistä eri alojen ammattilaisilla. Palvelujen tuottajat voisivat myös tiedottaa palveluistaan enemmän ammattilaisille. Esitteiden lisäksi tarvitaan muutakin markkinointia. Hoidolliset palvelut Erityisesti nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa on vajausta. Alle 18-vuotias ei pääse mielenterveystoimiston palveluihin ja terveyskeskuksessa ei ole tähän ongelmaan riittävästi resurssia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta jokaisessa kunnassa tulisi miettiä ovatko nämä peruspalvelut kunnossa ja miten nuori saadaan sitoutumaan hoitoon. Toimiiko ostopalvelut siten kuin niiden pitäisi? Nuoret koulutettuina työelämään taulukko Palvelun kehittämiseksi laadittiin pienryhmätyönä NUORET KOULUTETTUINA TYÖELÄMÄÄN TAULUKKO. Ryhmässä olivat mukana Työllisyysasiamies Terttu Haataja, Pyynikin ammattioppilaitoksen rehtori Helena Tuusa, Pirkanmaan taitokeskuksen koulutusalajohtaja Päivi Pasanen, Työvoimatoimiston johtava nuorten neuvoja Raija Pylvänen ja Pirkanmaan taitokeskuksesta Sannamaria Jalava. 20

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

10.5.2005 HALLITUKSEN TYÖLLISYYDEN POLITIIKKAOHJELMAN TOIMEENPANO: NUORTEN KOULUTUS- JA YHTEISKUNTATAKUU SEKÄ TYÖPAJATOIMINNAN VAKINAISTAMINEN

10.5.2005 HALLITUKSEN TYÖLLISYYDEN POLITIIKKAOHJELMAN TOIMEENPANO: NUORTEN KOULUTUS- JA YHTEISKUNTATAKUU SEKÄ TYÖPAJATOIMINNAN VAKINAISTAMINEN Dnro 15/600/2005, 891/39/2005 TM 10.5.2005 Jakelussa mainitut Asia: HALLITUKSEN TYÖLLISYYDEN POLITIIKKAOHJELMAN TOIMEENPANO: NUORTEN KOULUTUS- JA YHTEISKUNTATAKUU SEKÄ TYÖPAJATOIMINNAN VAKINAISTAMINEN

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

LAATUA OHJAUKSEEN. Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010

LAATUA OHJAUKSEEN. Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010 LAATUA OHJAUKSEEN Atjonen et. Al 11/2011: Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010 Juhani Pirttiniemi Oulu 25.11.2010

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne tällä hetkellä Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut, jolloin monille

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu Kotkassa

Nuorisotakuu Kotkassa Nuorisotakuu Kotkassa Nuorisotakuun toteutumista seurataan seuraavien mittareiden kautta (Tem -raportti 8/2012): Ammatillisen peruskoulutuksen taso (paikkojen) suhteessa alueen toiselle asteelle siirtyvän

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu/nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Tehtäväni Kangasalan kunnassa ja Vatialan koulussa: luokanopettaja, avustava rehtori, TVT koordinaattori

Tehtäväni Kangasalan kunnassa ja Vatialan koulussa: luokanopettaja, avustava rehtori, TVT koordinaattori Isä, voinko käyttää konetta hetken? Miksi? Mun pitää ladata koulun sivuilta mun kotitehtävä ja tulostaa se! Tiedätkö muka kuinka se tehdään? Valmis! Kiitos isä! Kun olin sinun ikäisesi, meidän piti kopioida

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä 7.2.2012 Tulevaisuuden Päivi Kortesniemi tekijät Tavastiasta 1 Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot