NUORTEN VERKOSTOITUVA SEUTUKUNTA NUVES- PROJEKTI LOPPURAPORTTI. Kaisu Lager-Ruuti. suunnittelija. NUVES-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN VERKOSTOITUVA SEUTUKUNTA NUVES- PROJEKTI LOPPURAPORTTI. Kaisu Lager-Ruuti. suunnittelija. NUVES-projekti"

Transkriptio

1 NUORTEN VERKOSTOITUVA SEUTUKUNTA NUVES- PROJEKTI LOPPURAPORTTI Kaisu Lager-Ruuti suunnittelija NUVES-projekti TAMPERE PIRKKALA KANGASALA NOKIA LEMPÄÄLÄ YLÖJÄRVI VESILAHTI

2 TIIVISTELMÄ Tiivistelmässä on kerrottu lyhyesti Nuves-projektissa toteutuneet tavoitteet ja projektissa kerättyjen tietojen pohjalta syntyneet toimenpide-ehdotukset ja suositukset. Nuorten palvelut työllisyyden ja koulutuksen näkökulmasta Yleisesti voidaan sanoa, että palvelujen tiedottamisessa, tunnettavuudessa ja ohjauskäytännöissä on puutteita. Palveluiden ohjauskäytänteissä ja tiedottamisessa on kehittämistä eri alojen ammattilaisilla. Palvelujen tuottajat voisivat tiedottaa palveluistaan enemmän nuorten parissa toimijoille. Esitteiden lisäksi tarvitaan muutakin markkinointia palvelujen tiedottamisessa. Ennakkoluuloja palvelujen suhteen on sekä nuorilla, että nuorten kanssa välittömästi toimivilla ammattilaisilla ja välillisesti toimivilla hallinnon ammattilaisilla. Ammattilaiset (kuraattorit, koulupsykologit, sosiaalityöntekijät työvoimavirkailijat, nuorisotyöntekijät ym. nuorten kanssa toimijat) eivät tunne oman kunnan ja seutukunnan palveluita sekä palvelujen sisältöjä riittävästi. He eivät myöskään tiedä, että nuoret käyttävät seutukunnallisia palveluita. Tampereelle tulee rakentaa nuorten verkostot kaupungin eri osa-alueille. Alueilla ja muut tarjolla olevat palvelut ja palvelun ohjauskäytänteet tulee saattaa nuorten ja nuorten kanssa toimivien tietoisuuteen. Opinto-ohjaajia on oppilasmäärään nähde liian vähän peruskouluissa ( oppilasta on suositus). Sivistysvaliokunnan mietinnössä (6/2002 vp) todetaan, että oppilaanohjauksen ja opintojen ohjauksen lisäämisen tavoitteena tulee olla yksi pääasiallisesti opinto-ohjauksesta vastaava opettaja enintään 250 oppilasta tai opiskelijaa kohti. Tampereella on 2:n, Pirkkalassa 1-2:n, Nokialla 0,5:n, Kangasalalla yhden ja Lempäälässä 1,5:sta opinto-ohjaajan vaje. Vaje on laskettu oppilaiden määristä yläkouluissa. Yläkoulun opinto-ohjauksessa tulisi ottaa käyttöön jatko-opintosuunnitelmat, jossa ammattialojen tuntemus ja työelämätietous korostuisi. Opinto-ohjaajat tekevät oman työnsä ohella myös heille kuulumattomia töitä, jotka vähentävät ohjausresurssia oppilailta. Tampereen oppilaanohjauksen tila raportissa on esitetty mm. seuraavia kehittämisehdotuksia: Kaupungin opinto-ohjaajien toimenkuva on määriteltävä yhteisesti. Koulukohtaiset tarkennukset tehdään koulujen opetussuunnitelman ohjauksen suunnitelmaan. Opinto-ohjauksen tilaa tulee seurata säännöllisesti kouluissa ja koulutuksen järjestäjän toimesta. Opinto-ohjauksen yhteistyötä on kehitettävä alueellisesti aluerehtorijärjestelmän käyttöönoton myötä. Työelämäyhteyksiä tulee kehittää yhteistyössä aineenopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa. Ohjauksen resurssi on käytettävä oppilaanohjauksen tarpeisiin ja tarvittavat virat on perustettava. Ohjauksen liittyvää koulutusta on annettava vuosiluokkien 1-6 luokanopettajille ja 7-8 luokkien oppilaanohjauksesta vastaaville opettajille. Kaupungin oppilaanohjausta kehittämään tulee nimetä työryhmä. Nivelvaiheen yhteistyömallien työstämistä jatketaan yhteistyössä TRENO nuorten osallisuushankkeen kanssa. (Tampereen kaupungin perusopetuksen oppilaanohjauksen tila raportti ) Koulupsykologien ja kuraattoreiden palveluissa on vajausta peruskouluissa ja ammattioppilaitoksissa kaikissa kunnissa. Palvelu vajaus syntyy työntekijöiden vähyydestä suhteessa oppilasmääriin. Sosiaalija terveysministeriön kuraattorisuositus on 1000 oppilasta / kuraattori. (Tesoman alueen yhteistyöpalaveri muistio ) Työvaltaisia opiskeluväyliä ja kuntouttavia palveluita ei ole riittävästi nuorille seutukunnassa. Hyviä, toimivia jatkokoulutukseen ammattiin tai työelämää tukevia hankkeita halutaan yläkouluihin, joilla voidaan tukea nuorten polkua jatko-opintoihin ja vähentää keskeyttämisiä toisella asteella. Nuorten päihde- ja mielenterveysongelmiin on puututtava aikaisemmin oppilaitoksissa. Nuorten päihdeja mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet ja erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät sitoudu ongelmien pitkityttyä hoitoon. 2

3 Seudullisen joustavan työelämälähtöisen Non Stop periaatteella toimivan lisäopetusryhmän ja työpajan perustamista tarvitaan Tampereelle. Molemmat palvelut ovat nuorten palveluiden suurimmat vajeet Tampereen kaupunkiseudulla. Ammatillisen koulutuksen Tampereen kaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2005 keskeytti 552 nuorta. Alle 17vuotiailla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus päästä nuortentyöpajalle. Kunnissa, joissa työpajoja on, tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa ja luoda mahdollisuuksia työsisäoppimiseen pajalla. Pajalla olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua ammatilliseen perusopetukseen ammattikoulussa. Syrjäytymisvaarassa olevat työttömät nuoret tulee seuloa ja ohjata palveluiden piiriin. Heille tulee tarjota tehostettua koulutukseen ohjausta ja neuvontaa, työkyvynarviointia ja kuntoutusta. Näiden kartoitusten pohjalta tulee laatia suunnitelma, jonka pohjalta nuori ohjataan palveluihin ja joiden kautta koulutus ja työllistyminen tulevaisuudessa toteutuisi. Nuorille tulee tarjota joustavia koulutus ratkaisuja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen avulla (mallit: 1 vuosi teoriaa kaksi vuotta työssäoppimista tai kaksi vuotta opiskelua ja vuosi työssäoppimista). Vastavalmistuneiden työllisyystilanne on parantunut. Länsi-suomen lääninhallitus tiedotti nuorten parantuneesta työllistymistilanteesta Länsi-Suomessa. Vakituinen työpaikka oli tiedossa 16,7 ja tilapäinen työpaikka 50,7 prosentilla nuorista. Vuonna 2004 vastaavat luvut olivat 15,0 % ja 49,4 %. Tampereen kaupunkiseudulla on n ammatillisesti kouluttamatonta nuorta työttömänä työvoimatoimistoissa. (Työvoimatoimiston Tilannekatsaus ) Työnvälitystilasto, vuositilastosta 2005 ammatillisesti koulutettuja nuoria on kaupunkiseudulla ollut eniten aloilla joilla on työvoimapula. (kts. liite Tampereen kaupunkiseudun työttömät nuoret ammattiryhmittäin ja kunnittain). Teollinen työ: Konepaja- ja rakennusmetallialalla sekä sähköalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19vuotiaita 194 ja 20-24vuotiaita 400. Terveydenhoito- ja sosiaalialalla: terveyden- ja sairaanhoitoalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19vuotiaita 42 ja 20-24vuotiaita 262.Lasten päivähoitoalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19vuotiaita 20 ja 20-24vuotiaita 104. Kaupalliseen alan sihteeri ja toimistotyönalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19v. 19 ja 20-24v Rakennus- ja kaivosalan talonrakennusalalla työttömänä oli ollut 15-19vuotiaita 39 ja 20-24vuotiaita 180. Palvelutyön majoitusliike- ja suurtalousalalla työttömiä nuoria oli ollut 15-19vuotiaita oli ollut 101 ja 20-24vuotiaita 371. Ammatillisen koulutuksen omaavat työttömät nuoret tulee seuloa ja heitä tulee ohjata täydennyskoulutukseen, lisäkoulutukseen ja töihin yrityksiin, joilla rekrytointi ongelmia on. Työharjoitteluun, koulutuskokeiluihin ja työssäoppimiseen yrityksissä tulee panostaa. Yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on lisättävä ja järjestettävä tilaisuuksia, joissa työnhakijat ja yritykset kohtaavat. Yritysten tarpeita työvoiman suhteen tulisi kartoittaa ja etsiä työttömistä nuorista heille sopivia työntekijöitä. Halukkaille tulee räätälöidä koulutus yrityksen työtehtäviin ja tutustuttaa yritykseen, jotta kynnys astua työelämään on mahdollisimman matala. Työttömyyden kesto kunnittain Työnvälitystilasto, vuositilaston 2005 mukaan nuorten työttömyys kestää eniten alle viikosta kahdeksaan viikkoon. Pitkäaikaistyöttömien nuorten osuus on pieni seudun kunnissa. Toisaalta, nuoret eivät aina muista uusia työnhakuaan. Työnhaun katketessa vinoutuu myös 3

4 työttömyyden kesto tilastoissa. Näin ollen pitkäaikaistyöttömien määrä saattaa olla korkeampi kuin mitä tilastot antaa ymmärtää. Tampereen kaupunkiseudun yhteiskuntatakuu malli Nuves-projektissa rakennettiin seudulliseen yhteiskuntatakuu -malliin seuraavat elementit: Tampereen kaupunkiseudun seurantajärjestelmä, Työvoimatoimistojen ja oppilaitosten väliset ohjausyhteistyön vuosisuunnitelmat seudun kunnissa, Työllisyysportti palveluportaali, nuorten palvelut, Nuoret koulutettuina työelämään taulukko. Ohjausyhteistyösuunnitelmissa on sovittu peruskoulujen päättävien nuorten seurannasta, periaatteet nuorten ohjaamisessa työvoimatoimiston palveluihin, tiedon ja tietoaineiston välityksestä, oppilaanohjaajien ja työvoimatoimiston virkailijoiden kokouskäytännöistä, yhteisistä koulutustilaisuuksista ja tiedonvaihdosta. Kangasalan työvoimatoimisto ja Tampereen työvoimatoimisto olivat tehneet ohjausyhteistyösuunnitelmat ennen projektin alkamista. Lempäälä / Vesilahti, Nokia, Pirkkalan suunnitelmat valmistuivat NUVES -projektin toimesta projektin aikana. Ylöjärvellä suunnitelma valmistuu syksyllä He ovat sopineet työnjaosta ja aikataulusta keskenään opintoohjaajien kanssa huhtikuussa Ohjausyhteistyökokouksia pidettiin Ylöjärvellä ja Nokialla, Pirkkalassa ja Lempäälässä Projektissa rakennettiin Tampereen kaupunkiseudun seurantajärjestelmä, johon kuuluvat kaikki seudun kunnat: Tampere, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Kangasala, Ylöjärvi ja Vesilahti. Seurantajärjestelmä muodostuu näiden kuntien edustajista ja NUVES-projektin kehitysryhmän jäsenistä, jotka ovat olleet suunnittelemassa verkostolle toiminta-mallia. Tässä verkostossa yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu toteutuvat yhteistyössä kunnan- ja työvoimaviranomaisten kesken. Tällä seudullisella yhteistyöllä ja seurantaverkostolla pystytään ehkäisemään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää ja myös kehittämään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia nuorille. Verkostolle määriteltiin tehtävät ja toimintaperiaatteet. Nuorten verkostojen toiminta kunnissa viritettiin yhteiskuntatakuun edellyttämään yhteistyöhön. Kunnissa pidetyissä palavereissa selvitettiin, yhteishaussa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tilanne, miten nuoria ohjataan palvelujen piiriin ja miten hyvin eri palvelut seutukunnalla tunnetaan ja kuinka niistä nuorille kerrotaan. Tuloksena oli, että tiedonkulussa on puutteita ja ohjauskäytäntöjä palveluihin ei tunneta. Tietoa ei ollut myöskään siitä, että nuoret hakeutuvat itsenäisesti kunnan ulkopuolisiin palveluihin. Projektissa järjestettiin seutukunnan nuorten parissa työskenteleville yhteinen Nuoret koulutettuina työelämään foorumi Foorumin tavoitteena oli lisätä seutukunnalla olevien toimijoiden tietoutta seutukunnan kunnissa jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä sekä palvelumuodoista. Tilaisuuteen osallistui ilmoittautumisten perusteella 169 henkilöä. Tilaisuudessa toimijoilla oli mahdollisuus tutustua toinen toistensa työtapoihin, vaihtaa kokemuksia ja kehittää työkäytäntöjään. Palautetta arvioitiin asteikolla 1-5 ja keskiarvo oli 4. Seutukunnan yhdeksälle 9-luokan oppilaille tehtiin kysyly jatko-opinnoista ja työllisyysnäkymistä Nuoret tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa valintatilanteissa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Kyselyyn vastanneita oppilaita oli kaikkiaan 157, joista 56 prosenttia oli tyttöjä ja 44 prosenttia poikia. Nuoret olivat keskustelleet eniten tulevasta jatkokoulutuspaikasta äidin ja vähiten nuorisotyöntekijän kanssa. Kavereiden kanssa keskustellaan enemmän kuin opinto-ohjaajan tai oman isän kanssa. Kyselyssä kysyttiin jatko-opinto suunnitelmista peruskoulun jälkeen. Nuorista 36 prosenttia aikoi hakea ammatilliseen koulutukseen ja 10 prosenttia valita kaksoistutkinnon. Lukioon aikoi hakea 49 prosenttia ja 4 prosenttia valitsi jonkun muun vaihtoehdon ja 1 prosentti kertoi menevänsä töihin. 55 prosenttia hakeutui ammatilliseen koulutukseen sen vuoksi, että haluaa opiskella itsellensä ammatin. 37 prosenttia 4

5 nuorista valitsi ammatillisen koulutuksen sen vuoksi, ettei halua mennä lukioon. Neljä prosenttia ei osannut sanoa miksi hakee ammattikouluun ja kolme prosenttia ilmoitti paremman palkan takia hakevansa. Lukioon hakeutuvista nuorista kolmannes aikoi hakea lukion jälkeen yliopistoon ja kolmannes ei tässä vaiheessa osannut vielä sanoa. Muut vastaajat aikoivat lähteä ulkomaille, hakeutua ammattikorkeakouluun ja muutama aikoi jatkaa ammatilliseen koulutukseen. TET-jaksolla ei näyttäisi olevan kovinkaan suurta merkitystä kyselyyn osallistuneiden nuorten koulutusvalintaan. Ainoastaan 10 prosenttia oli sitä mieltä, että se vaikutti paljon ja alle 5 prosenttia erittäin paljon. Suurin osa vastasi että TET :llä ei ollut vaikutusta koulutusvalintaan. TET järjestelmää tulisi kehittää ja uudistaa kaikissa kunnissa. Seudullisen TET-toimikunnan perustaminen on ajankohtaista, jonka myötä myös seudullinen opinto-ohjaajien välinen yhteistyö käynnistyisi. Opintoohjauksen kehittäminen yhdessä opinto-ohjaajien kanssa vahvistaisi nuorten ohjausta seutukunnassa. Seudullisen TET-portaalin, (samanlaisen kuin Jyväskylän TET-tori) rakentaminen olisi kaikille yhteinen etu. Työelämätietous ja ammattien tuntemus on heikkoa. Nuorten toiveammatin työllisyystilanteesta yli puolet nuorista ei osannut sanoa toiveammatin työllisyystilanteesta mitään. Toiveammatin palkkauksesta lähes 40 prosenttia sanoi nuorista tietävänsä ja yli puolet ei osannut sanoa tai vastasi ettei tiennyt. Eniten tietoa toiveammatin työllisyystilanteesta saatiin vanhemmilta, internetistä ja koulusta. Nuorille tulee saada kesätöitä. Kesätöissä nuorista oli ollut vain 40 prosenttia. Peräti 80 prosenttia kertoi hakevansa kesäksi töihin. Kesätöiden kautta nuorten työelämätietous ja ammatillinen tietämys vahvistuvat. Kouluissa opinto-ohjausta on niin vähän, että siihen tarvitaan muitakin apuja kuin luokkatunnit, TET ja henkilökohtainen- ja pienryhmäohjaus. TET-portaalin rakentaminen yhteistyössä yritysten kanssa voisi luoda kesätyöpaikkoja alle 18-vuotiaille nuorille. Nuoren kynnystä ottaa yhteyttä yritykseen saataisiin madallettua TET-portaalin avulla. TET-portaalin käyttö opeteltaisiin opintoohjaustuneilla yläkoulussa. Ennakointitietoa työllisyystilanteesta voitaisiin myös levittää portaalin kautta vanhemmille. Jatko-opinnoista ja työllisyystilanteesta tulee järjestää tilaisuuksia vanhemmille, opettajille ja nuorille. 5

6 Kiitokset! Tässä selvityshankkeessa on ollut erityisen tärkeää yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa. Yhteistyö Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:in alueyhteyshenkilö Raija Keuron kanssa auttoi valottamaan nuorten tilannetta elinkeinoelämän ja toisen asteen koulutuksen näkökulmasta. Yhteistyö moniammatillisen poikkihallinnollisen kehitysryhmän sisällä sai aikaan kaupunkiseudulle seurantajärjestelmän ja nuorten verkostojen virittämisen uudelleen kunnissa. AKU-toiminnan ja KOHO-palvelun työntekijät ovat olleet apuna selvittämässä nuorten palvelujen tarvetta ja niissä esiintyviä vajeita. Molemmat ohjauspalvelut toimivat erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten kanssa, joilla syrjäytyminen on jo pitemmällä. Tilastotietoja projektille toimitti Länsi-Suomen lääninhallituksesta Tenho Laukkanen ja TE-keskuksesta Matti Peltola ja TAT:ista Raija Keuro. Erityisen kiitoksen ansaitsee Tampereen Kauppaoppilaitoksessa taloushallintoa pääaineena opiskeleva projektissa työssäoppimassa ollut Atte Lahtinen. Hän tallensi exel-taulukkoon 9-luokan kyselyn ja lukuisan määrän tilastotietoa ja teki niistä taulukoita ja kaavioita. Kiitos työyhteisölle tuesta ja kannustuksesta! Kaisu Lager-Ruuti 6

7 Tampereen kaupunkiseudun yhteiskuntatakuu malli... 4 JOHDANTO...8 NUVES- nuorten verkostoituva seutukunta -projekti...10 Projektikuvaus; tavoitteet, kohderyhmä, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteet Projektin ohjausryhmä Projektin kehitysryhmä Kohderyhmä Projektin toimenpiteitä: NUVES-projektin tulokset...12 Ennaltaehkäisevät ja tukea antavat palvelut Oppilaanohjaus peruskouluissa Työelämälähtöiset koulutusväylät oppilaitoksissa, kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta seutukunnassa Nuoret koulutettuina työelämään taulukko Moniammatilliset nuorten verkostot Projektissa kerätyt tilastotiedot...21 Peruskoulun yhteishaku Ennakkotilasto yhteishaku Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen toisen asteen koulutuksessa Keskeyttäminen toisen asteen koulutuksessa Valmistuneiden työllistyminen Työttömät nuoret työnhakijat...28 Alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrä Tampereen kaupunkiseudulla AKU-toiminta ja KOHO-palvelun nuoret Tampereen tilanne Työttömät nuoret kaupunkiseudulla ammattiryhmittäin Työttömyyden kesto kunnittain vuositilasto Nuorten yhteiskuntatakuun seudullinen malli...34 Työvoimatoimiston ja oppilaitosten väliset ohjausyhteistyösuunnitelmat Tampereen kaupunkiseudun seurantajärjestelmä Tampereen kaupunkiseudun seurantajärjestelmän rakenne Työllisyysportti Seutukunnallisen foorumin järjestäminen ja yhteistyöverkoston luominen...36 Nuoret koulutettuina työelämään foorumi Kehitysryhmä / Yhteistyöverkosto Kysely 9-luokkalaisille...38 NUVES-projektin toiminnan jatkuvuus...43 LÄHTEET

8 JOHDANTO NUVES nuorten verkostoituva seutukunta projekti Tausta Tampereen seutukunnan työllisyysstrategian rakennetta suunnitellut työpolitiikan yhteistyöryhmä (kuntien työllisyysvastaavat ja työvoimatoimistojen johtajat). oli todennut tarpeelliseksi selvittää seutukunnalla olevien nuorten palvelutarpeita, tarjontaa koulutuksen ja työllistymisen näkökulmasta. Huoli nuorten saamisesta jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen ja työllistyminen opintojen jälkeen nousi Tampereen seutukunnan jokaisessa kunnassa uudistettavan työllisyysstrategian yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi. (kts liite 1 )Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisessa toimintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda seutukunnalle alle 25-vuotiaiden nuorten palvelujen poikkihallinnollinen yhteistyö- ja palveluverkosto, joka avulla pystytään tehokkaasti edistämään nuorten siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään. Vuoden 2005 alusta voimaantullut nuorten yhteiskuntatakuu asettaa työhallinnolle ja kunnille uusia haasteita, joihin vastaaminen edellyttää toimivaa yhteistyöverkostoa. Yhteiskuntatakuu edellyttää että työttömyyden kestettyä yhdenjaksoisesti kolme kuukautta nuorelle annetaan yksilöidyssä työnhakusuunnitelmassa lupaus siitä, että hänelle tarjotaan jokin seuraavista julkisista työvoimapalveluista: työtä, työnhakukoulutusta, valmentava tai ammatillista työvoimakoulutusta, työkokeilua, työharjoittelua, työelämävalmennusta, starttirahaa tai tukityötä. Seudullisen työpoliittisen toimintaohjelman toimenpiteisiin on kirjattu seudullisen mallin kehittäminen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, jotta erityisesti työhallinto ja kunnat pystyvät yhteistyössä vastaamaan takuun asettamiin haasteisiin. Seudullisen mallin kehittäminen yhteistyössä tuo työskentelyyn jäntevyyttä ja sitä kautta voidaan välttää päällekkäisen työn tekeminen. Seutukunnan kunnissa on toimijoita, joiden asiakkaina ovat alle 25-vuotiaat nuoret joko välittömästi tai välillisesti. Näiden toimijoiden käytössä on monia erilaisia toimintatapoja ja palveluita, mutta ongelmana on seutukunnallisen koordinaation puuttuminen nuorten asioiden osalta. Seutukunnalla olevista hyvistä käytännöistä sekä palveluvajeista ei ole millään taholla kokonaisvaltaista käsitystä eikä seutukunnalla ole kehitetty pysyvää poikkihallinnollista yhteistyöverkostoa, joka keskittyisi nuorten asioiden hoitamiseen kunta- ja organisaatiorajat ylittävällä otteella. Toimivan yhteistyöverkoston avulla pystyttäisiin sekä ennaltaehkäisemään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää että kehittämään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Tampereella toimineen Koho-projektin loppuraportissa ( ) todetaan, että organisaatioiden tasolla keskeisillä toimijoilla (sosiaali- ja terveystoimi, työhallinto, ammattioppilaitokset, koulutoimi, kela) ei ole yhteistyöfoorumia ammattikouluttamattomien nuorten ja ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten asioiden työstämiseksi. Raportin mukaan tarvittaisiin joku taho johtamaan verkostoa, jotta nykyisestä palveluruletista päästäisiin kehittämään palvelukokonaisuuksia ja toimivia palvelujen uudenlaista jäsentämistä, olemassa olevien palvelujen kehittämistä, palveluvajeiden tunnistamista, uusien palvelujen kehittämistä sekä eri toimijoiden omien toimintatapojen ja yhteistyön kehittämistä siten, että kohderyhmän tarpeet ja edellytykset tulevat nykyistä paremmin huomioiduiksi. Keskustelu nuorten asioista on toimijoiden välillä vilkastunut, mutta vielä ei olla edetty siihen asti, että joku taho johtaisi tai aktiivisesti koordinoisi toimintoja. (Kohon loppuraportti ) Tampereen seutukunnalla edelleen toimivan Aku-projektin (nyk. AKU-toiminta) väliraportissa (8/2003) todetaan myös, että nuorten kanssa toimivien tahojen alueellisen yhteistyöverkoston kokoaminen on ensiarvoisen tärkeää ja kaikkien osapuolten edun mukaista. Ilman lähettävää tahoa sekä jatkoohjauspaikkaa nuorten riski pudota järjestelmän ulkopuolelle on suuri. Koulujärjestelmään tulisi luoda katkeamaton ohjausjärjestelmä, joka ottaa huomioon opiskelu-uran mahdolliset katkosvaiheet. Koulujärjestelmän ulkopuolella oleville nuorille suunnattujen toimintamahdollisuuksien, kuten pajojen, 8

9 työharjoittelun sekä tuki- ja ohjauspalvelujen hyödyntäminen vaatii aktiivisuutta ja määrätietoisuutta, jota monilta nuorilta puuttuu. Katkos nuoren koulutuspolulla saattaa esiintyä voimakkaasti koulutusmotivaatiota ja elämänhallintaa parantavana jaksona, mikäli nuori ohjataan häntä kiinnostavaan ja hänen tarpeitaan vastaavaan toimintaan sen sijaan, että hän jää kotiin nukkumaan tai kaupungille hengailemaan. Työministeriö Nuorten yhteiskuntatakuu muistiossa ( ) todetaan, että oppilaitoksilla on päävastuu opiskelijoiden ammatinvalinnanohjauksesta ja jatko-opintoihin ohjaamisesta perusopetuksen päättövaiheessa. Perusopetuksen opinto-ohjauksen seuranta ei kuitenkaan ole ollut riittävää varmistamaan, että koulutuksen ulkopuolella oleva nuori hakeutuu ja pääsee jatkokoulutukseen. Toisaalta osa nuorista keskeyttää toisen asteen koulutuksen ilman varmuutta jatko-opinto- tai työpaikasta ja tulee työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Nuoren sijoittumisesta peruskoulun jälkeen ei ole seutukunnalla yhtenäistä kuvaa, vaan eri toimijoiden tilastot ovat keskenään päällekkäisiä ja siten näkemykset esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten määristä vaihtelevat suuresti. Nuorten yhteiskuntatakuu muistiossa todetaan myös, että työvoimatoimistojen tulee ennaltaehkäistä nuorten työttömyyttä ja siten pyrkiä vähentämään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää, joten myös työhallinnossa tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota myös alle 17-vuotiaiden nuorten palvelujen kehittämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muistion mukaan työvoimatoimistojen ja kunnan tai seutukunnan koulutoimen tai oppilaitosten tulee laatia ohjausyhteistyön toimintasuunnitelma peruskoulun jälkeisissä nivelvaiheissa tapahtuvan nuorten ohjaus- ja palveluyhteistyön toteuttamiseksi. Suunnitelmassa tulisi sopia mm. peruskoulujen päättävien nuorten seurannasta, periaatteet nuorten ohjaamisessa työvoimatoimiston palveluihin, tiedon ja tietoaineiston välityksestä, oppilaanohjaajien ja työvoimatoimiston virkailijoiden kokouskäytännöistä, yhteisistä koulutustilaisuuksista ja tiedonvaihdosta. Peruskoulun päättäneille alle 17-vuotiaille ei ole olemassa seutukunnalla pysyvää palveluverkostoa vaan toiminta on ollut AKU-projektin varassa. Pirkanmaalla toimii tällä hetkellä lisäksi mm. oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke, nuorten osallisuushankkeessa on mukana Tampereen seutukunnalta Tampere, Nokia, Lempäälä sekä Kangasala- Sahalahti. Osallisuushankkeen kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret ja tavoitteena on oman osallisuuden edistäminen ja kunnan perustoimintoja kehittävien palveluiden vahvistaminen. Osa hankkeista keskittyy ensisijaisesti peruskoulun päättövaiheessa olevien oppilaisiin sekä peruskoulunsa päättäneisiin ja nivelvaiheessa koulutuksen ulkopuolelle jääneisiin nuoriin. Nuorten osallisuushanke rakentuu poikkihallinnolliselle ja useiden toimijoiden väliselle keskinäiselle yhteistyölle, mutta osallisuushankkeet ovat kuntakohtaisia eikä tällä seudulla niiden tavoitteena siten ole kehittää seudullista nuorten palvelujen koordinointia, jonka kautta pystyttäisiin parhaiten vastaamaan ja tarjoamaan nuorten tarpeisiin sopivia palvelumuotoja riippumatta kuntarajoista. Osallisuushankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat sekä peruskoulunsa päättäneet ja nivelvaiheessa pudonneet nuoret. Nuorten osallisuushanke rakentuu poikkihallinnolliselle ja useiden toimijoiden väliselle keskinäiselle yhteistyölle, mutta osallisuushankkeet ovat kuntakohtaisia eikä niiden tavoitteena siten ole kehittää seudullista nuorten palvelujen koordinointia, jonka kautta pystyttäisiin parhaiten vastaamaan ja tarjoamaan nuorten tarpeisiin sopivia palvelumuotoja riippumatta kuntarajoista. Näiden taustatietojen pohjalta on NUVES, Nuorten verkostoituva seutukunta projektissa selvitetty nuorten tilannetta Tampereen kaupunkiseudulla. 9

10 NUVES- nuorten verkostoituva seutukunta - projekti Projektikuvaus; tavoitteet, kohderyhmä, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteet Projekti tavoitteena oli saada aikaan kokonaisvaltainen kuva nuorten palvelutarpeista ja - tarjonnasta Tampereen seutukunnalla, jonka pohjalta pystyttäisiin yhteistyössä rakentamaan nuorille toimiva poikkihallinnollinen ja seudullinen ohjaus- ja kehittämisverkosto. Seudulliselle nuorten yhteistyöverkostolle luotiin pohja jo projektin suunnitteluvaiheessa ja tämä verkosto toimi projektin kehitystyöryhmänä. Projektissa tehtiin selvitys seutukunnan kunnissa ja laajemminkin muualla Suomessa jo käytössä olevista hyvistä käytännöistä sekä palveluvajeista. Lisäksi projektissa rakennettiin seutukunnallista yhteistyömallia nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen yhteistyössä seutukunnan kuntien, työvoimatoimistojen ja Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston kanssa. Projektissa järjestettiin lisäksi seudullinen foorumi nuorten parissa työskenteleville keskinäisen tiedonkulun parantamiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Projektin ohjausryhmä Nuves- projektin ohjausryhmään kuuluivat seudullisen työpolitiikan yhteistyöryhmä; Pirkanmaan TEkeskuksen työvoimaosaston päällikkö, kuntien työllisyysvastaavat ja työvoimatoimistojen johtajat. Projektin kehitysryhmä Nuves-projektin seudullinen ja poikkihallinnollinen kehitysryhmä muodostettiin moniammatillisesta yhteistyöverkostosta, joka koottiin projektin alkuvaiheessa seudun kuntien peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten, sosiaali- ja nuorisotoimien ja työhallinnon, AKU-projektin, KOHO- palvelu Siltavalmennusyhdistys ry:n, nuorten osallisuushankkeiden, työantaja- ja työntekijäjärjestöjen, nuorten työpajojen, ev.lut. seurakuntien edustajista. Kohderyhmä Projektin kohderyhmänä ovat Tampereen seutukunnalla nuorten kanssa joko välittömästi tai välillisesti toimivat tahot, joiden välistä verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen levittämistä tullaan edistämään. Välillisenä kohderyhmänä ovat Tampereen seutukunnan vuotiaat nuoret. Projektissa keskityttiin erityisesti 15-17vuotiaiden nuorten palveluihin. Projektin toimenpiteitä: Nuorten palvelutarpeiden ja -tarjonnan selvityksen tekeminen Projektissa kartoitettiin eri toimijat ja niiden roolit, jotka ovat joko välittömästi tai välillisesti tekemisissä alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa sekä selvitettiin näillä toimijoilla jo käytössä olevat ja toimijoiden mukaan tarvittavat yhteistyökuviot kunnissa ja seutukunnan tasolla (miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja missä yhteistyötä tarvittaisiin). Kerättiin tiedot seutukunnan kunnissa peruskoulun päättäneistä nuorista, toisella asteelle hakeneiden ja hakematta jättäneiden nuorten määristä, toisen asteen keskeyttäneistä nuorista, valmistuneiden 10

11 työllistymisestä sekä alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrästä sekä kootaan myös muita tarvittavia taustatietoja nuorten seutukunnallisen tilanteen selvittämiseksi. 9-luokkalaisille tehtiin otantatutkimus, jossa kysellään heidän jatko-opintosuunnitelmia ja näkemyksiään työllistymisestä. Hyviä ja toimivia käytäntöjä nuorten ohjaamisessa jatko-opintoihin ja työelämään selvitettiin seutukunnalla sekä myös muualla Suomessa. Selvitettiin, miten nuoria ohjataan palvelujen piiriin ja miten hyvin eri palvelut seutukunnalla tunnetaan ja kuinka niistä nuorille kerrotaan. Selvitettiin myös muita konkreettiseksi koettuja ongelmia, joita voitaisiin ratkaista moniammatillisella yhteistyöllä Nuorten yhteiskuntatakuun seudullisen mallin kehittäminen Projektin tavoitteena oli kehittää nuorten yhteiskuntatakuun seudullisen malli yhteistyössä kuntien, työvoimatoimistojen ja Pirkanmaan TE - keskuksen työvoimaosaston kanssa. Nuorten yhteiskuntatakuu -muistiossa todetaan, että työvoimatoimistojen tulee ennaltaehkäistä nuorten työttömyyttä ja siten pyrkiä vähentämään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää, joten myös työhallinnossa tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota myös alle 17-vuotiaiden nuorten palvelujen kehittämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muistion mukaan työvoimatoimistojen ja kunnan tai seutukunnan koulutoimen tai oppilaitosten tulee laatia ohjausyhteistyön toimintasuunnitelma peruskoulun jälkeisissä nivelvaiheissa tapahtuvan nuorten ohjaus- ja palveluyhteistyön toteuttamiseksi. Suunnitelmassa tulisi sopia mm. peruskoulujen päättävien nuorten seurannasta, periaatteet nuorten ohjaamisessa työvoimatoimiston palveluihin, tiedon ja tietoaineiston välityksestä, oppilaanohjaajien ja työvoimatoimiston virkailijoiden kokouskäytännöistä, yhteisistä koulutustilaisuuksista ja tiedonvaihdosta Seutukunnallisen foorumin järjestäminen ja yhteistyöverkoston luominen Projektissa järjestettiin seutukunnalla nuorten parissa työskenteleville yhteinen foorumi, ns. seutukunnalliset kaksi päivää kestävät kehittämispäivät. Tilaisuudessa toimijoilla oli mahdollisuus tutustua toinen toistensa työtapoihin, vaihtaa kokemuksia ja kehittää työkäytäntöjä. Foorumilla lisättiin seutukunnalla olevien toimijoiden tietoutta seutukunnan kunnissa jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä sekä palvelumuodoista. Projketissa kehitettiin seutukunnallinen ja poikkihallinnollinen projektin jälkeen pysyväksi jäävä yhteistyöverkosto nuorten jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tukemiseksi ja tehostettiin vailla opiskelupaikkaa olevien nuorten sekä vapaiden oppilaspaikkojen kohtaamista tietojärjestelmällä, johon kootaan seutukunnalla vapaana olevat oppilaspaikat Projektin tulosten yleistettävyys ja levittäminen Projektin tuloksena syntyvän selvityksen ja sen pohjalta nuorten palveluihin kehitettävän poikkihallinnollisen ja seudullisen yhteistyöverkoston avulla arvioidaan voitavan merkittävästi edistää nuorten siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään sekä siten ennaltaehkäistä yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää. Hankkeen tuloksena syntyneet mallit ja menetelmät ovat levitettävissä myös muualle Suomeen. 11

12 Projektin innovatiivisuus: Projektin innovatiivisuus on siinä, että sen kautta; saadaan kokonaisvaltainen kuva seutukunnan nuorten palvelutarjonnasta ja -vajeista, jota pystytään hyödyntämään nuorille suunnattujen palvelujen kehittämisessä Saada aikaan toimiva, poikkihallinnollinen ja seutukunnallinen yhteistyöverkosto, jonka myötä nuorille pystytään tarjoamaan entistä paremmin kuntarajat ylittäviä vaihtoehtoja koulutuksen ja työllistymisen suhteen. NUVES-projektin tulokset Nuorten palvelutarpeiden ja -tarjonnan selvityksen tekeminen Nuves -projektissa keskityttiin erityisesti selvittämään vuotiaiden nuorten palvelutarjontaa ja vajeita koulutuksen ja työllisyyden näkökulmasta seutukunnalla. Nuoret, jotka eivät pääse tai eivät hakeudu jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen pyritään saamaan nuorten palvelujen piiriin. Heillä on mahdollisuus työvoimatoimiston ammatinvalinnanpsykologin palveluihin alle 17-vuotiaina, mutta tämä palvelu on ruuhkautunut 17-24vuotiaista nuorista. Nuoren ikänsä vuoksi he eivät pääse työvoimatoimiston muiden palvelujen piiriin. Tämän ikäryhmän tuleekin olla koulutuksen, ammattiin opiskelun parissa tai työvoimatoimiston palvelujen piirissä. ja siksi huoli nuorista on aiheellinen. Valtakunnan tasolla n nuorta nuorten ikäluokasta on vaarassa syrjäytyä. Suomessa syrjäytymistä aiheuttavat uudet kasvaneet mielenterveys- ja huumeongelmat ja ylivelkaantuminen. Käytännössä kaikki suorittavat peruskoulun loppuun ja n. 7-8 % nuorista ei jatka toisen asteen koulutukseen. Lukion tai ammatillisen koulutuksen aloittaa ikäluokasta 94 % ja suorittaa loppuun 82 %. Vaikka tilastollisesti nyt menee paremmin kuin laman aikana ovat elinolosuhteet polarisoituneet ja moniongelmaisuus lisääntynyt. Seutukunnan nuorten palvelut Palvelujen kirjaamista tehtiin koulutuksen ja työllisyyden näkökulmasta, mutta myös syrjäytymisen näkökulmasta, koska aikaisempien tietojen pohjalta osa työttömistä nuorista tarvitsee sosiaali- ja terveystoimen palveluja ennen kuin he pystyvät aloittamaan uudelleen koulutuksen tai työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Projektissa palveluiden kirjaaminen ja sisältöjen tutkiminen jaoteltiin kunnallisiin palveluihin, työvoimatoimiston palveluihin ja 3.sektorin palveluihin. Palvelut luokiteltiin ikäryhmittäin: alle 17v. alle 20v. ja alle 25v. Pääotsikot taulukossa olivat: ennaltaehkäisevät palvelut, tukea antavat palvelut, hoidolliset palvelut, kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta. Palvelut luokiteltiin vielä pääotsikoiden sisällä: lisäopetus/koulutus, tuettua yksilö/ryhmäohjausta, maahanmuuttajanuorten palvelut, Työvoimatoimiston palvelut, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut, tuetut asumispalvelut, Kelan palvelut ja nuorille suunnatut Työ-palvelut, seurakunnan palvelut ym. 12

13 ennaltaehkäisevät palvelut tukea antavat palvelut hoidolliset palvelut kuntouttava työtoiminta nuorten työpajatoiminta alle 17v. Opinto-ohjaajan palvelut, tukipalvelut yläkoulu Lisäopetus Tuettu yksilö/ryhmä- palvelut Tuetut asumispalvelut Päihdepalvelut Mielenterveys Kelan palvelut Työvoimatoimiston palvelut Työ-palvelut Työvoimatoimiston palvelut Koulutuspalvelut alle 20v. Alle 25v. Näiden tietojen pohjalta selvitettiin palvelujen määrällistä tarjontaa, tarpeita ja vajeita. Projektissa kartoitettiin eri toimijat ja niiden roolit, jotka ovat joko välittömästi tai välillisesti tekemisissä alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa sekä selvitettiin näillä toimijoilla jo käytössä olevat ja toimijoiden mukaan tarvittavat yhteistyökuviot kunnissa ja seutukunnan tasolla (miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja missä yhteistyötä tarvittaisiin). Projektissa keskityttiin erityisesti vuotiaiden palveluihin ja muut alle 25vuotiaiden palvelut on kerätty työllisyysporttiin. 13

14 Ennaltaehkäisevät ja tukea antavat palvelut Oppilaanohjaus peruskouluissa Oppilaan-ohjaajia oppilasmäärään nähden on liian vähän peruskouluissa ( oppilasta on suositus) Sivistysvaliokunnan mietinnössä (6/2002 vp) todetaan, että oppilaanohjauksen ja opintojen ohjauksen lisäämisen tavoitteena tulee olla yksi pääasiallisesti opinto-ohjauksesta vastaava opettaja enintään 250 oppilasta tai opiskelijaa kohti. Työministeriön kouluyhteistyöryhmän (TM 278/2001) toimenpide-ehdotuksessa esitetään 200 oppilasta per oppilaanohjaaja ja Koulutuksen tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (OPM 6/2004,16) vuosille todetaan, että opinto-ohjauksen ja opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalvelujen voimavarat ja laatutaso turvataan kaikilla kouluasteilla.)tampereella opinto-ohjauksen vaje oli vuonna opinto-ohjaajan verran. (Tampereen kaupungin perusopetuksen oppilaanohjauksen tila raportti ) Raportin toimenpidesuositusten mukaisesti Tampereelle perustettiin vuoden 2005 aikana uusi Linnainmaan koulun opinto-ohjaajan virka ja vakinaistettiin Sampolan koulun toinen virka. Keväällä 2006 perustettiin kolme alueellista opinto-ohjaajan virkaa ja valitut opinto-ohjaajat aloittavat 1.8. Tampereen kaupunkiseudun opinto-ohjaajien lukumäärä peruskouluissa suhteessa oppilasmäärään on vajausta. Tampereen kaupunkiseudun opinto-ohjaajien lukumäärä peruskouluissa suhteessa oppilasmäärään on vajausta. Tampereella 1-2n, Pirkkalassa 1-2:n, Nokialla 0,5:n, Kangasalalla yhden ja Lempäälässä on 1,5:sta opinto-ohjaajan vaje. Vaje on laskettu oppilaiden määristä yläkouluissa. Yläkoulun opinto-ohjauksessa tulisi ottaa käyttöön jatko-opintosuunnitelmat, jossa ammattialojen tuntemus ja työelämätietous korostuisi. Jatko-opintosuunnitelmien avulla myös pyrittäisiin sitoutumaan opiskeluun toisella asteella ja myös ehkäisemään keskeytyksiä toisella asteella. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33 sanotaan, että tehostettua tukea ja ohjausta tarvitseville perusopetuksen päättäville nuorille koulujen tulisi laatia yhdessä kodin kanssa jatkokoulutus- ja urasuunnitelma. Ennakointitietoa tulee käyttää ohjauksen apuna, jolloin nuoria ohjataan aloille, jotka työllistävät tai nuori saa ainakin tietoa näistä aloista. Vanhempainilloissa tms. tilaisuuksissa tulee jakaa ennakointitietoa myös vanhemmille. Opinto-ohjaajat tekevät oman työnsä ohella myös heille kuulumattomia töitä, jotka vähentävät ohjausresurssia oppilailta. Monet opinto-ohjaajat seutukunnassa tekevät oman työnsä lisäksi joko rehtorin tai apulais/vara rehtorin töitä. Nämä muut työt aiheuttavat sen, että nuoret eivät saa riittävästi ohjausta jatko-opintoihin. Tampereen kaupungissa tehtiin selvitys oppilaanohjauksen tilasta lukuvuonna , jossa mainittiin Oppilaanohjauksen valtakunnallinen tila raportissa todetun, että opinto-ohjaajaa kuormittavat työnkuvaan kuulumattomat työt kuten luokanvalvojan, sijaisopettajan ja moninaiset hallintoa avustavat työt. Raportissa ehdotetaankin, että työnjako ja vastuut tulee kuvata entistä selkeämmin paikallisissa opetussuunnitelmissa. Tampereen oppilaanohjauksen tila raportissa on esitetty mm. seuraavia kehittämisehdotuksia: Kaupungin opinto-ohjaajien toimenkuva on määriteltävä yhteisesti. Koulukohtaiset tarkennukset tehdään koulujen opetussuunnitelman ohjauksen suunnitelmaan. Opinto-ohjauksen tilaa tulee seurata säännöllisesti kouluissa ja koulutuksen järjestäjän toimesta. Opinto-ohjauksen yhteistyötä on kehitettävä alueellisesti aluerehtorijärjestelmän käyttöönoton myötä. Työelämäyhteyksiä tulee kehittää yhteistyössä aineenopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa. 14

15 Ohjauksen resurssi on käytettävä oppilaanohjauksen tarpeisiin ja tarvittavat virat on perustettava. Ohjauksen liittyvää koulutusta on annettava vuosiluokkien 1-6 luokanopettajille ja 7-8 luokkien oppilaanohjauksesta vastaaville opettajille. Kaupungin oppilaanohjausta kehittämään tulee nimetä työryhmä Nivelvaiheen yhteistyömallien työstämistä jatketaan yhteistyössä TRENO Nuorten osallisuushankkeen kanssa (Tampereen kaupungin perusopetuksen oppilaanohjauksen tila ) Koulupsykologien ja kuraattoreiden palveluissa on vajausta peruskouluissa ja ammattioppilaitoksissa kaikissa kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön kuraattorisuositus on 1000 oppilasta / kuraattori. Tampereella oppilasmäärä ylittää suositukset. Kuraattorilla on jopa 1500 lapsen koulupiiri hoidettavanaan ja koulupsykologilla saattaa olla peräti 3000 lasta. Koulupsykologit eivät ehdi tekemään ennaltaehkäisevää työtä, koska lasten ja nuorten ongelmat ovat niin vaikeita. Oppimisvaikeuksiin ehditään pureutua vain murto-osan kohdalla. Tampereelle kaivataan erityisesti Tesomalle omaa sosiaalitoimistoa, koska kiireellisissä lastensuojeluasioissa saattaa mennä 1,5kk:tta ensimmäisen neuvotteluajan saamisessa. Myös etsivä nuorisotyö on lopettanut toimintansa läntisellä alueella. ( Tesoman alueen yhteistyöpalaverin muistio, liite 2) AKU-toiminta on seudullinen ohjauspalvelu, jossa alle 18vuotias nuori saa yksilöllistä ohjausta tulevaisuuden suunnitteluun, pääsee tutustumaan oppilaitoksiin ja työharjoitteluun ym. Nuorella on mahdollisuus myös korottaa perusopetuiksen päättötodistuksen numeroitaan Karkun evankelisen opiston kanssa yhteistyössä AKU-luokassa, joka toimii AKUn tiloissa Tampereella.. Lisäopetusta järjestetään siinä tapauksessa jos on halukkaita opiskelijoita riittävästi. Nuoret, jotka eivät halua tai kykene osallistumaan AKU-luokan lisäopetukseen voivat korottaa numeroitaan myös Tampereen aikuislukiossa. Lisäopetusryhmän koko on maksimissaan 12 opiskelijaa, koska tilat ovat niin ahtaat. Silta-Valmennusyhdistys tuottaa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaamaa KOHOpalvelua, joka on tarkoitettu 17-24vuotiaille tamperelaisille. KOHO-palvelut tarjoaa yksilöohjauksena neuvontaa, ohjausta ja valmennusta nuorille, jotka tarvitsevat omien asioiden edistämiseen intensiivistä tukea ja työskentelyä. Silta-Valmennusyhdistys tuottaa myös työ- ja koulutuskokeiluja, työ- ja toimintakyvynselvityksiä ja ryhmätoimintoja erillisillä sopimuksilla ja kilpailutuksen kautta. Työelämälähtöiset koulutusväylät oppilaitoksissa, kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta seutukunnassa Peruskoulu Peruskoulussa työelämälähtöisiä, työvaltaisia koulutusväyliä yläluokalla ovat ns. omauraluokat ja lisäopetusryhmät ns 10-luokat. Omauraluokka on työpainotteista opetusta, jossa työn kautta opitaan osa yläluokan oppimäärästä. Tämä menetelmä sopii erityisesti niille oppilaille, joita ei teoriaopetus kiinnosta sekä niille nuorille, jotka ovat kädentaitoisia ja haluavat tehdä töitä. Oma-uraluokkia on tällä hetkellä vain yksi seutukunnassa, Kangasalalla. JOPO- joustava perusopetusluokka hanke käynnistyy Tampereella Tesoman koulussa ja Nokialla Emäkosken koulussa syksyllä Enimmillään luokassa voi opiskella 10 oppilasta. Opiskelu sisältää työharjoittelua ja oppilaitostutustumista. Teoria-aineet luetaan normaaliin tapaan luokassa, mutta pienemmässä ryhmässä. Tampereen tesoman koulun JOPOluokassa tulee työskentelemään erityisopettaja, nuorisotyöntekijä ja opinto-ohjaaja 30 %. Valtakunnallisella hankkeella on tarkoitus muuttaa lainsäädäntöä siten, että työharjoitteluun sisällytetään oppimistehtäviä, jotka vastaavat osaa yläluokan opetussuunnitelmasta. Onnistuessaan tämä hanke voi saada aikaan peruskoululaissa sellaisen muutoksen, että tulevaisuudessa tämänkaltainen opiskelumenetelmä on normaali käytäntö. 15

16 Lempäälän Sääksjärven yläkoulussa ja Ylöjärven Soppeenharjun kouluissa toimii APE-projekti. APE on ammatillisen ja peruskoulun välinen yhteistyömuoto, jossa kotitalouden ja teknisentyön valinneet nuoret suorittavat osan kurssista ammattioppilaitoksessa. Bussikuljetusten järjestämiseen menevät kustannukset ovat olleet hankalinta yhteistyön toteuttamisessa. Tulokset koulutukseen sitoutumisessa ovat olleet hyvät. Tällaista kokeilua tulee tukea ja keskustelua tulisi käydä siitä, mistä rahat löytyvät vuosittain, ettei toiminta kuihdu. Nivel-vaihe Lisäopetusta järjestävät Lempäälän, Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kunnat. Lempäälässä (Vesilahden nuoret saavat osallistua Lempäälän lisäopetukseen), Ylöjärvellä ja Nokialla olevat lisäopetusryhmät sisältävät työharjoittelua ja nuorille laaditaan yksilölliset opetussuunnitelmat. Nokialla yhteistyötä on tehty lukion ja ammattioppilaitoksen kanssa siten, että nuoret ovat saaneet suoritta kursseja molemmissa oppilaitoksissa. Tampereella on työharjoittelupainotteinen Tammerkosken lisäopetus, jossa työharjoittelua on kaksi päivää viikossa koko vuoden, Kaukajärven lisäopetuksessa on opiskelijalla tavoitteiden mukaista työelämään ja toisen asteen koulutukseen tutustumista, Kaarilan lisäopetukseen on sisällytetty yksi päivä työelämään tutustumiselle ja opiskelija voi ottaa kursseja Kaarilan lukiossa, Sampolan lisäopetukseen sisältyy työelämään tutustumista, ja opiskelija voi valita opintoja sekä lukiosta, että ammattiopistosta. TAO:n Pyynikin toimipisteessä toimii ammatillinen lisäopetus, jossa voi tutustua ammattiopiston sisällä oleviin koulutuksiin ja suorittaa yhteisten aineiden kursseja. AKU -toiminnan lisäopetuksen järjestää Karkun evankelinen opisto. LISÄAIKA -ryhmä on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville ja AIKALISÄ - ryhmä on tytöille. Kaksi viimemainittua ryhmää toimivat Kauppaoppilaitoksen tiloissa. Aikuislukiossa on mahdollisuus korottaa myös peruskoulunpäättöarvosanojen numeroita. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33 todetaan, että peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain kahden kouluasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatkoopinnoista. Nivelvaihe tulisi ymmärtää pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuorelle on varattu aikaa selkiinnyttää suuntautumistaan ja tavoitteita jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Työryhmä esittää, että lisäopetus tulisi säätää nuoren subjektiiviseksi oikeudeksi ja sen järjestäminen olisi kuntien velvollisuus. Lisäopetuksen tulisi olla joustavampi, sisällöiltään ja menetelmiltään opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa. Ammatillisen peruskoulutuksen ohjaava ja valmistava koulutus Ainoastaan Kangasalan ammattioppilaitoksessa on ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu, jossa opiskellaan yhteisiä aineita ja tutustutaan eri ammattialoihin. Keväällä opetusministeriö on vahvistanut, että tätä kokeilua voivat järjestää Pirkanmaan taitokeskus, Ahlmannin ammattiopisto, Nokian ammattiopisto ja Tampereen kaupunki. Seudun kuntien opinto-ohjaajien mukaan erityisoppilaat keskeyttävät ammatillisen koulutuksen helpommin ja palautuvat kuntiin takaisin. Huolen aiheena on myös, että saavatko erityisoppilaat toisen asteen koulutuksessa riittävästi tarvitsemiansa tukitoimia esimerkiksi korotetun valtionosuuden avulla. Toisen asteen koulutuksen keskeytyksiin johtaa usein heikot perusvalmiudet ja myös väärä alan valinta. Valmistavalla koulutuksella voidaan miettiä uudestaan ammatinvalintaa ja opiskella ammatillisia aineita, paikata perustiedoissa olevia vajeita ja korottaa peruskoulun päättöarvosanojen numeroita. Joustava siirtyminen ammattioppilaitoksen sisällä koulutusalalta toiselle estää putoamasta koulutuksesta kokonaan pois. Valmistava koulutus on muuttumassa yhteishaun osalta opiskelijalla edulliseksi siten, että he tulevat saamaan samat lisäpisteet yhteishaussa kuin peruskoulun lisäopetuksessa olevat. Lisäpisteiden saanti käytännössä tarkoittaa lähes numeron nostoa peruskoulun päättötodistuksen keskiarvossa. Ammattioppilaitosten tulisi tehdä yhteistyötä seutukunnassa toisensa kanssa, jotta tämä asia kääntyisi nuoren eduksi. 16

17 URA- ja rekrytointihankkeet Ura- ja rekrytointipalveluita toisen asteen koulutuksessa kehittää Kompassi- ja Uraluotsi projektit. Kompassi-projekti toimii Nokian ammattioppilaitoksessa ja Uraluotsi -projekti Tampereen ammattiopistossa. Kompassi keskittyy opintojen päättövaiheeseen. Kompassin kohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea urasuunnitteluun ja siirtymävaiheeseen ammatillisesta koulutuksesta työelämään ja tai jatko-opintoihin. Projektissa on kehitetty myös työelämävalmennusta ja opiskelijaseurantaa. Uraluotsi on ohjaus-, neuvonta-, tiedotus- sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämishanke.tarkoituksena on, että projektissa kehitetty malli leviää koko Tampereen ammattiopistoon. Projektin tavoitteena on ammattiopiston ohjauksen ja uraohjauksen organisaation ja osaamisen kehittäminen. Ohjauksen kehittäminen painottuu koko opiskelijan opintopolkuun: ennen opintojen aloittamista aina opintojen päätösvaiheeseen asti. Koutsi - arvioiden ja valmentaen työammattiin - Equal-projekti Koutsi on tuotekehitysprojekti, jossa kehitetään neljällä paikkakunnalla kuntoutustutkimusta ja ammatillista valmennusta ja koulutusta siten, että ne yhdessä mahdollistavat vaikeasti työllistettävi-en pääsyn työmarkkinoille. Kehitettävät osat ovat; kuntoutustutkimus, asiakkaan palvelutarpeen kartoitus ja työkyvyn arviointiprosessi sekä työammatteihin johtava koulutus yhdessä asiakaskohtaisesti räätälöityä tutkinnon osista koostuvaa ammatillista koulutusta. Kehityskohteena ovat yritysyhteistyön muodot, työvaltaiset oppimismenetelmät ja ei-tutkintotavoitteisen erityiskoulutuksen sisällöt, työvalmentajien käyttö, työvalmentajien toimenkuvat kuntoutuksessa, opetuksen tukihenkilöinä oppilaitoksessa ja yrityksissä sekä työhön saattamisessa. Lisäksi kehitetään työvalmentajan koulutus osaksi sosionomikoulutusta ja ammatilliseksi lisäkoulutukseksi. työvaltaiset oppimismenetelmät ja eitutkintotavoitteisen erityiskoulutuksen sisällöt. Projektia tukevat Silta-Valmennuksen, Tampereen Ammattiopiston, Pirkanmaan taitokeskuksen ja Ahlmanin ammattiopiston kanssa tehdyt yhteistyösopimukset. Toisen asteen valmentavia linjoja ja muita vaihtoehtoisia koulutuspolkuja tarvitaan kaupunkiseudulla. Erityisoppilaille ei ole riittävästi aloituspaikkoja oppilaitoksissa seutukunnalla ja myös oppilaitoksen palvelut erityisoppilaille eivät ole riittäviä. Toisen asteen tukipalveluihin tulee satsata. Nuorten työpajat ja kuntouttava työtoiminta Arviointitutkimuksessa Nuorten työpajatoiminta Länsi-Suomen läänissä 2005 on työpaja määritelty seuraavasti: työpajalla tarkoitetaan sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn, työharjoittelun ja siihen liittyvien työ- ja yksilövalmennuksen keinoin pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä tai syrjäytymisvaarassa olevan nuoren valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai ryhtyä yrittäjäksi. Työpajat järjestävät työllistämis-, työharjoittelu ja työkokeilupaikkoja, koulutusta ja kuntouttavaa toimintaa. Asiakkaina ovat ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret sekä moniongelmaiset työttömät. Tampereen kaupunkiseudun nuorten työpajoille pääsee 17vuotta täyttäneet nuoret työvoimatoimiston kautta. Joitain alle 17vuotiaitakin on päässyt ammatinvalintapsykologin kautta työharjoitteluun työpajalle. Työpajat ovat tehneet yhteistyötä peruskoulujen kanssa ja ottaneet myös TET-harjoittelijoita töihin pajalle ja myös silloin jos nuorella on ollut tilapäisiä vaikeuksia koulunkäynnissä. Tämänkaltainen toiminta on kuitenkin ollut varsin vähäistä. Nuorten kasvaneet mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat ruuhkauttaneet palvelut ja eniten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät sitoudu keskusteluterapiaan eivätkä ole halukkaita päihdehoitoon. Sen vuoksi tarvitaan toiminnallisia palveluita, jotka kuntouttavat ja tukevat 17

18 arjenhallintaa sekä ohjaavat nuoren kouluttautumista ammattiin. Nuorille pitää tarjota palvelua, jossa he tuntevat itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi ja josta he saavat onnistumisen kokemuksia. Palvelun tulee olla ohjattua ja ammattilaisten tuottamaa, jossa nuoren kyvyt ja edellytykset on otettu huomioon. Näitä palveluita tarvitaan myös toisen asteen keskeyttäjille, joita ammatillisessa koulutuksessa on eniten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33 työryhmä ehdottaa, että nuorten työpajojen sekä perus- ja lisäopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä keskitytään niihin nuoriin, jotka keskeyttävät joko perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen tai eivät sijoitu perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Yhteistyön tulee mahdollistaa nuoren joustava liikkuminen koulu/oppilaitoksen ja työpajan välillä. Opetuksen/koulutuksen järjestäjien ja työpajan yhteistyön tulee perustua sopimukseen, jossa yhteistyömuodon, vastuut ja korvaukset määritellään. Työpajajakson pituus tulee voida määritellä nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työpajatoiminnassa nuoren hankkima osaaminen tulee tunnustaa ja hyväksi lukea osaksi suoritettavaa koulutusta tai tutkintoa. Työvaltaisia opiskeluväyliä ja kuntouttavia palveluita ei ole riittävästi nuorille seutukunnassa. Hyviä, toimivia jatkokoulutukseen ammattiin tai työelämää tukevia hankkeita halutaan yläkouluihin, joilla voidaan tukea nuorten polkua jatko-opintoihin ja vähentää keskeyttämisiä toisella asteella. Syrjäytymisvaarassa olevat työttömät nuoret tulee seuloa ja ohjata palveluiden piiriin. Seudullisen joustavan työelämälähtöisen lisäopetusryhmän ja työpajan perustamista tarvitaan Tampereelle. Molemmat ovat nuorten palveluiden suurimmat vajeet Tampereen kaupunkiseudulla. Alle 17vuotiailla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus päästä nuortentyöpajalle. Kunnissa, joissa työpajoja on, tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa ja luoda mahdollisuuksia työssäoppimiseen pajalla ja pajalla olevilla nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua ammatilliseen perusopetukseen ammattikoulussa. Arviointitutkimuksessa Nuorten työpajatoiminta Länsi-Suomen läänissä 2005 johtopäätöksissä ja toimenpide-ehdotuksissa on esitetty mm. että erityisesti nivelvaiheeseen tulee keskittyä luomalla joustavia opiskelupolkuja tiivistämällä koulutuksen järjestäjien ja pajojen välistä yhteistyötä. Työpajat eivät seuraa riittävän pitkäjänteisesti nuorten sijoittumista pajajakson jälkeen. Resurssien lisäyksestä huolimatta erityisesti useamman vuoden seuranta on vähentynyt. Neljännes työpajojen nuorista jää toimenpiteiden jälkeen toistuvaistyöttömiksi. Syynä on usein toimenpiteiden pätkittäminen ja eri viranomaisten puutteellinen yhteistyö. Kuntien/seutukuntien tulee tehdä nuorten syrjäytymisen ehkäisystä suunnitelmat, joissa sovitaan myös eri viranomaisten velvoitteista toimenpiteiden rahoittamiseksi. (Peruspalvelujen arviointi Länsi-Suomen läänissä 2005, Nuorisotoimi: Nuorten työpajatoiminta lyhyt versio) Nuorten työpajoja on kaupunkiseudulla Nokialla, Lempäälässä, Pirkkalassa. Kangasalalla on työpaja, mutta sen toiminta ulottuu kaikkiin työttömiin. Vesilahden kunnan nuoret voivat osallistua Lempäälän työpajalle. Tampereella toimii Vuoltsun toimintakeskuksessa Kulttuuripaja; Elämän eväät projekti, TAKK:n ManSetti, Silta-Valmennusyhdistyksen Sarttipaja ja Toiminta ja palvelukeskus Etappi. Legioonateatteri ry ja PisPaja pispalan kumppanuusprojekti. Tampere:, Silta-Valmennusyhdistys: 2. asteen valmentavan TYÖ-TAKOVA ryhmän ja catering, autoja rakennusalan 2. asteen tutkintotavoitteiset koulutukset tuotantokoulussa. Silta-Valmennusyhdistys on mukana 2005 alkaneessa ESR/Equal Koutsi projektissa, Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK:issa toimii Mansetti työpaja. Kuntouttava työtoiminta 18

19 Kuntouttava työtoiminta on niin sanottu viimesijainen palvelu, jossa lähtökohtana on matalan kynnyksen toimintaperiaate. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on avata pitkään työttöminä olleille väylä työhön tai työvoimahallinnon ensisijaisiin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Lain tarkoituksena on estää pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja parantaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia palata työelämään. Nuoria pitkäaikaistyöttömiä on työvoimatoimistossa vähän ja aktivointisuunnitelman kautta he pääsevät osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Työpajoilla järjestetään myös kuntouttavaa työtoimintaa. Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, koska nuoret unohtavat uusia työnhakunsa. Tähän tarvitaan korjausta, jotta saadaan oikeaa tietoa nuorten työttömyyden kestosta. Työvoimatoimiston palvelut Ennaltaehkäiseviä palveluita alle 17vuotiaille ovat ammatinvalintapsykologin palvelu, koulutus- ja tietopalvelu. Tukea antavia palveluita vuotta täyttäneille Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää, että nuorille tehdään työnhakusuunnitelma. Nuorten yhteiskuntatakuu on pohjana nuoren palveluprosessissa työvoimatoimistossa. Palvelutarvearvio ja ensimmäinen työnhakusuunnitelma on tehtävä mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta. Yksilöity työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään työttömyyden kestettyä yhdenjaksoisesti 3 kk:tta. Nuorten palvelun tavoitteena on motivoida nuori työnhakija johonkin toimenpiteeseen 3 kk:n kuluessa työnhaun alkamisesta. Toimenpiteet / palvelut - Työmarkkinatukiharjoittelu - Työelämävalmennus (ammattikoulutettu nuori) - Työkokeilu - Ammatinvalinnanohjaus - Koulutusneuvonta - Ohjaava työvoimapoliittinen koulutus - Ryhmätoiminta (työnhakukoulutus, työnhakuklubi) - Pajatoiminta (kaupungin työpajoille ohjaus) - Kuntouttava työtoiminta -Ohjaus muihin palvelujärjestelmiin (päihdehuolto, mielenterveystoimisto, terveyshuolto) Nokian työvoimatoimistossa nuorten palvelujen resurssit vähenivät vuoden 2006 alussa, jolloin kokoaikaisen nuorten neuvojan määräaikainen työsuhde päättyi. Nuorten palvelut jaettiin sen jälkeen kahden työvoimaneuvojan muun työn osaksi. Ammatinvalinnanohjauksen ja koulutusneuvonnan palveluiden osuus nuorille säilyi ennallaan. Nuoria työttömiä työnhakijoita oli Tampereen kaupunkiseudulla tilannekatsauksen mukaan 2144 ja Tampereella kaikkiaan Tampereen työvoimatoimiston nuorten yksikössä työskentelee 4 nuortentyövoimaneuvojaa ja yksi ammatinvalintapsykologi. Pirkkalan kunnan nuoret ovat myös heidän asiakkaitaan. Hervannassa, Lempäälässä /Vesilahti, Kangasalalla, Ylöjärven työvoimatoimistossa on 19

20 yhden nuortenneuvojan, koulutusneuvojan ja ammatinvalinnan psykologin palvelut tarjolla. Resurssipulaa on jokaisessa työvoimatoimistossa. Ammatinvalintapsykologien palvelut ovat ruuhkautuneet aikuisista työttömistä ja siksi nuoret jäävät palveluissa vähemmälle. Tampereen työvoimatoimistossa aloitti elokuussa 2005 Nuorten välivuosiprojekti, jossa ohjataan välivuotta pitäviä nuoria hakeutumaan jatko-opintoihin preppauskurssien, lukusuunnitelmien ym. menetelmien avulla. Muut ennaltaehkäisevät ja tukevat nuorten palvelut Muita ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka eivät liity suoranaisesti koulutukseen ja työllistymiseen, mutta edesauttavat sinne pääsyä ovat kerätty työllisyysporttiin nuorten palveluihin.. Nuorten palveluissa on jonkin verran eroja kunnittain. Pirkkalassa ei ole ohjauspalveluita peruskoulun tai lukion suorittaneille vaan lähimmät palvelut ovat Tampereella AKU:ssa ja Tampereen työvoimatoimistossa. Nuorten osallisuushankkeet Lempäälässä ja Kangasalalla tekevät työtä nuorten kanssa ja Nokialla hankkeessa on nuorten palvelut kerätty omaan OSUMA internet sivustoon. Tampereella TRENO on osin hallinnollinen hanke, joka tehtävänä on vaikuttaa peruspalveluiden vahvistamiseen hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamalla ja luoda uusia yhteistyö malleja nivelvaiheeseen. Lisäopetuksen koordinointi kuuluu myös hankkeeseen. Yleisesti voidaan sanoa, että palvelujen tiedottamisessa, tunnettavuudessa ja ohjauskäytännöissä on puutteita. Ennakkoluuloja palvelujen suhteen on sekä nuorilla, että nuorten kanssa välittömästi toimivilla ammattilaisilla ja välillisesti toimivilla hallinnon ammattilaisilla. Seutukunnan nuorilla on luottamuspula oman kunnan palveluja kohtaan erityisesti terveyteen liittyvissä asioissa. He pelkäävät, että heidän tietonsa eivät pysy salassa. Nuoret käyttävät myös seutukunnalle yhteisesti tarjottuja palveluja, jotka pääsääntöisesti ovat Tampereella. Nuorille suunnatut kolmannen sektorin palvelut / projektit tuottavat monenlaisia toimintoja; ohjausta, uravalintaan, elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyviä palveluita. Projektit eivät ole ikuisia ja niillä ei korvata tilapäisestikään lakisääteisiä peruspalveluja. Sen sijaan yhteistyötä pitäisi tehostaa erityisesti nuorten harrastamattomuuden vuoksi. Ammattilaiset (kuraattorit, koulupsykologit, sosiaalityöntekijät työvoimavirkailijat, nuorisotyöntekijät ym. nuorten kanssa toimijat.)eivät tunne oman kunnan/seutukunnan palveluita tai palvelujen sisältöjä riittävästi. He eivät myöskään tiedä, että nuoret käyttävät seutukunnallisia palveluita. Palveluiden ohjauskäytänteissä ja tiedottamisessa nuorille on kehittämistä eri alojen ammattilaisilla. Palvelujen tuottajat voisivat myös tiedottaa palveluistaan enemmän ammattilaisille. Esitteiden lisäksi tarvitaan muutakin markkinointia. Hoidolliset palvelut Erityisesti nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa on vajausta. Alle 18-vuotias ei pääse mielenterveystoimiston palveluihin ja terveyskeskuksessa ei ole tähän ongelmaan riittävästi resurssia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta jokaisessa kunnassa tulisi miettiä ovatko nämä peruspalvelut kunnossa ja miten nuori saadaan sitoutumaan hoitoon. Toimiiko ostopalvelut siten kuin niiden pitäisi? Nuoret koulutettuina työelämään taulukko Palvelun kehittämiseksi laadittiin pienryhmätyönä NUORET KOULUTETTUINA TYÖELÄMÄÄN TAULUKKO. Ryhmässä olivat mukana Työllisyysasiamies Terttu Haataja, Pyynikin ammattioppilaitoksen rehtori Helena Tuusa, Pirkanmaan taitokeskuksen koulutusalajohtaja Päivi Pasanen, Työvoimatoimiston johtava nuorten neuvoja Raija Pylvänen ja Pirkanmaan taitokeskuksesta Sannamaria Jalava. 20

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEITA

JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEITA JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN OSANA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEITA KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 22.4.2016 Kärkihanke 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Toimenpide 1: Kehitetään nuoristakuusta

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.

KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6. 1 KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA Käytössä 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.2016 2 Sisällys 1 Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat...

Lisätiedot

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot