Esipuhe. Eeva Vattulainen Erikoissuunnittelija Syyskuu 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Eeva Vattulainen Erikoissuunnittelija Syyskuu 2006"

Transkriptio

1

2 i Esipuhe Työpoliittinen tutkimus -sarjassa julkaistaan Siirtolaisuusinstituutin tutkijan Heli Sjöblom-Immalan tutkimus Maahanmuuttajat Turussa yrittäjinä ja palkansaajina. Tutkimus kuuluu Työpoliittiseen tutkimusohjelmaan ( ). Yrittäjyysanalyysissä selvitetään yrittäjäksi ryhtymistä ja maahanmuuttajayrittäjänä toimimista. Tutkimusta varten haastateltiin maahanmuuttajayrittäjiä. Maahanmuuttajat palkansaajina osassa selvitetään maahanmuuttajien työllistymistä ja heidän vahvuuksiensa hyödyntämistä yrityksissä. Työnantajien kokemuksia, suunnitelmia ja mielipiteitä selvitettiin kyselyllä. Tutkimuksen ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet erikoissuunnittelija Irma Heikkilä-Paukkonen, ylitarkastaja Natalia Härkin ja erikoissuunnittelija Tero Mikkola työministeriöstä, tutkija Tuula Joronen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta ja osastopäällikkö Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen ja ohjausryhmän sihteerinä projektikoordinaattori Saara Patoluoto työministeriöstä. Tutkimuksen vastuullisena ohjaajana on toiminut Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä. Tutkimusavustajana maahanmuuttajia on haastatellut Sirkku Wilkman. Eeva Vattulainen Erikoissuunnittelija Syyskuu 2006

3 ii Tekijän alkusanat Maahanmuuttajien määrän jatkuvasti lisääntyessä kasvaa myös tarve heidän integroimiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan luvulla Suomeen muuttaneille on ehtinyt jo kertyä asumishistoriaa ja kielitaitoa, joten heidän määränsä myös työmarkkinoilla on kasvanut. Turun seudulla maahanmuuttajia on maan keskiarvoa enemmän, mutta heidän työmarkkina-asemastaan ei ole vielä paljon tutkimustietoa. Tällä tutkimuksella haluttiinkin selvittää, mikä on maahanmuuttajien asema ja merkitys erityisesti Turun työmarkkinoilla yrittäjinä ja palkansaajina. Tämän tutkimuksen päätökseen saattamiseen on vaikuttanut moni henkilö. Haluan esittää suuret kiitokset kannustuksesta ja työn ohjauksesta Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilälle. Haluan kiittää myös tutkimuksen ohjausryhmän jäseniä työn etenemistä edistäneistä kommenteista. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen ja sihteerinä projektikoordinaattori Saara Patoluoto työministeriöstä. Ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet erikoissuunnittelija Irma Heikkilä-Paukkonen, ylitarkastaja Natalia Härkin ja erikoissuunnittelija Tero Mikkola työministeriöstä, tutkija Tuula Joronen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta ja osastopäällikkö Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Erityiset kiitokset ansaitsee myös tutkimusavustajana maahanmuuttajia haastatellut Sirkku Wilkman, jonka tekemällä työllä on tutkimuksen etenemisen kannalta ollut oleellinen merkitys. Kiitos myös Marie Diakhatélle, Jenni Haloselle, Pia Lehtorannalle ja Tuula Temoselle, jotka ovat avustaneet tutkimusta sen eri vaiheissa. Perheelleni haluan esittää kiitokset kärsivällisyydestä. Turussa Heli Sjöblom-Immala

4 iii Tiivistelmä Tutkimuksessa on selvitetty maahanmuuttajien asemaa Turussa sekä yrittäjinä että palkansaajina vuonna Maahanmuuttajalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomessa asuvia ulkomaan kansalaisia ja Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Maahanmuuttajayrittäjien (20) haastatteluilla selvitettiin, miksi ja millaiset maahanmuuttajat ovat ryhtyneet yrittäjiksi, ja millaista on toimia maahanmuuttajayrittäjänä Turussa. Turun työnantajille (pl. yksinyrittäjät) lähetetyllä kyselyllä puolestaan selvitettiin, millaisina työntekijöinä turkulaisten toimipaikkojen työnantajat kokevat maahanmuuttajat ja koetaanko heidät työntekijöinä voimavaraksi erilaisen taustansa ansiosta. Tutkimuksessa haastatelluista maahanmuuttajayrittäjistä yli puolet on aasialaistaustaisia. Suurin osa yrittäjistä on perustanut yrityksensä 2000-luvulla, ja keskimäärin näillä yrittäjillä aikaa maahantulosta yrityksen perustamiseen on kulunut 9 vuotta. Yli puolella yrittäjistä yrityksen perustamismotiivina on ollut halu toimia itsenäisesti. Muutama yrittäjä kertoo perustaneensa yrityksensä siksi, ettei ollut saanut palkkatyötä. Kolmasosa haastatelluista edustaa kaupan alaa. Muut yrittäjät toimivat koulutuksessa, rakentamisessa, teollisuudessa, terveydenhoitopalveluissa, henkilökohtaisissa palveluissa, liike-elämän palveluissa, korjaustoiminnassa ja ravintola-alalla. Kolme neljäsosaa yrittäjistä on tyytyväisiä yrityksensä menestymiseen. Hyvin katsovat menestyneensä rakennusalan yrittäjät, teollisuuden alan yrittäjät, vuokratyövoimaa välittävä yrittäjä sekä hammaslääkäripalveluja ja kielikoulutusta tarjoavat yrittäjät. Huonommin katsovat menestyneensä kampaamoalan yrittäjä sekä yrittäjät, jotka toimivat ravintola- ja erityisesti vähittäiskaupan alalla. Etnisten resurssien hyödyntäminen omassa yritystoiminnassa ei näillä yrittäjillä nouse erityisesti esille. Myöskään toisen maahanmuuttajan palkkaaminen ei suurimmalle osalle näistä yrittäjistä ole erityisenä tavoitteena uuden työvoiman rekrytoinnissa. Yrittäjistä kahdeksan on kuitenkin ainakin jossain toimintansa vaiheessa palkannut perheen ulkopuolisia maahanmuuttajia. Tärkeimpinä uuden työvoiman palkkaamisen perusteina haastateltavilla yrittäjillä ovat työntekijöiden suomen kielen taito sekä työkokemus ja ammattitaito.

5 iv Työnantajakyselyn vastausprosentti oli 24,2. Vastanneet työnantajat (269) edustavat pääasiassa suomalaisia yksityisyrityksiä. Kolmasosa kaikista vastanneista edustaa kiinteistö-, tutkimus- ja muita liike-elämän palveluja. Runsas puolet toimipaikoista työllistää Turussa alle 10 henkilöä. Vastanneista toimipaikoista 43,5 prosentilla (117) on kokemusta maahanmuuttajatyöntekijöistä. Runsaassa 80 prosentissa toimipaikoista on työntekijöinä korkeintaan viisi maahanmuuttajaa. Julkiset organisaatiot ovat työllistäneet maahanmuuttajia yksityisiä yrityksiä useammin, ja isommat toimipaikat pieniä useammin. Toimialoista esimerkiksi koulutuksen ja teollisuuden toimipaikoilla on muita aloja enemmän maahanmuuttajakokemusta. Maahanmuuttajia työskentelee toimipaikoissa useimmin ammattitaitoisina työntekijöinä. Heistä on kokemusta 45,3 prosentissa (53) maahanmuuttajia työllistäneistä toimipaikoista. Vakinaisissa työsuhteissa olevista maahanmuuttajista on kokemusta 47,9 prosentilla maahanmuuttajia palkanneista toimipaikoista, ja erilaisissa tilapäisissä työsuhteissa on maahanmuuttajia ollut lähes 60 prosentissa toimipaikoista. Tärkeimpänä rekrytointitapana vastanneet työnantajat pitävät maahanmuuttajan oma-aloitteista yhteydenottoa. Maahanmuuttajia palkkaavilla työnantajilla eniten maahanmuuttajien palkkaamiseen vaikuttaa Suomessa saatu koulutus, jonka on palkkaamisen perusteeksi nimennyt 47,9 prosenttia heistä. Maahanmuuttajakokemusta omaavista työnantajista yli 40 prosentin mukaan maahanmuuttajat elävöittävät työyhteisöä ja ovat ahkeria työntekijöitä. Runsaan 40 prosentin mukaan maahanmuuttajien ongelmat työtehtävien hoitamisessa tai työyhteisöön sopeutumisessa liittyvät kielivaikeuksiin. Maahanmuuttajia Turun toimipaikkaan ilmoittaa tulevaisuudessa palkkaavansa kaikista aineiston työnantajista 12 prosenttia. Suurin osa työnantajista (77,7 %) ei osaa sanoa varmasti maahanmuuttajien tulevasta palkkaamisesta. Toimipaikkaan palkattavan maahanmuuttajan odotetaan erityisesti osaavan suomen kieltä, minkä mainitsee 23 prosenttia kaikista aineiston työnantajista. Työnantajista lähes kolmasosan mielestä palkattavalla maahanmuuttajalla pitäisi olla alan peruskoulutus. Työnantajat, joilla on kokemusta maahanmuuttajatyöntekijöistä, ovat olleet pääsääntöisesti heihin tyytyväisiä. Toistaiseksi maahanmuuttajien määrä yrittäjinä ja yrityksissä on kuitenkin ollut siinä määrin vähäinen, ettei maahanmuuttajien voi tämän tutkimuksen tulosten perusteella sanoa olevan yrityksille ja organisaatioille sellainen voimavara, kuin mihin heillä olisi kenties potentiaalia.

6 v Sammanfattning I undersökningen har analyserats invandrarnas situation i Åbo både som företagare och som anställda år Med invandrare avses i denna undersökning i Finland bosatta utländska medborgare och personer av utländsk härkomst som fått finskt medborgerskap. Med hjälp av intervjuer av invandrarföretagare (20 till antalet) klargjordes varför invandrare blir företagare, vilka deras karakteristika är och hur det är att vara invandrarföretagare i Åbo. Arbetsgivare i Åbo (inte ensamföretagare) tillsändes en enkät som skulle ge svar på hur de upplever invandrare som arbetstagare och om dessa upplevs som en resurs på grund av sin annorlunda bakgrund. Hälften av de intervjuade invandrarföretagarna är av asiatisk härkomst. Den största delen av de intervjuade har grundat sitt företag på 2000-talet och i medeltal har det gått 9 år mellan ankomsten till landet och företagsetableringen. Mer än hälften av företagarna uppger önskan att vara självständig som det viktigaste motivet för att grunda eget. Några sade sig ha blivit privatföretagare för att de inte hittat annat arbete. En tredjedel av de intervjuade verkar inom handelssektorn. De övriga företagarna verkar inom utbildning, byggnad, industri, hälsovårdstjänster, personliga tjänster, företagstjänster, reparation och restaurangbranschen. Tre fjärdedelar av företagarna är nöjda med sitt företags framgång. Företagarna inom byggnad, industri, uthyrning av arbetskraft, tandläkartjänster och språkutbildning ansåg sig vara framgångsrika, medan frisörer, restaurang- och särskilt detaljhandelsföretagare klarade sig mindre bra. Dessa undersökta företagare visade inte särskilt intresse för att utnyttja etniska resurser i sin egen företagsverksamhet. Största delen strävade inte heller till att rekrytera andra invandrare till sitt företag. Det viktigaste anställningskriteriet för de intervjuade företagarna var att arbetssökandena skulle kunna finska och ha arbetserfarenhet och yrkeskunskap. Ändå åtta företagare har åtminstone i något skede i verksamheten anställt invandrare som inte hör till familjen. Svarsprocenten för arbetsgivarenkäten var 24,2. De arbetsgivare som svarat (269) representerade främst finska privatföretag. En tredjedel av alla som svarat representerar fastighets-, forsknings- och övriga näringslivstjänster. Drygt hälften av företagen sysselsätter i Åbo färre än 10 personer.

7 vi Av de företag som svarade hade 43,5 procent (117) erfarenhet av invandraranställda. Drygt 80 procent av arbetsplatserna har högst fem invandrare bland de anställda. Offentliga organisationer har sysselsatt invandrare oftare än privatföretag och stora arbetsplatser oftare än små. Branschvis har t.ex. arbetsplatserna inom utbildning och industri mest erfarenhet av att anställa invandrare. På de företag som anställt invandrare har dessa haft yrkeskunskap inom 45,3 procent (53) av fallen. 49,7 procent av företagen har haft fast anställda invandrare och 60 procent har tillfälligt anställt invandrare. Arbetsgivarna anser invandrarnas kontakttagning på eget initiativ vara det viktigaste i rekryteringen. För de arbetsgivare som anställt invandrare var det viktigaste kriteriet utbildning erhållen i Finland, 47,9 procent angav detta som främsta orsak. Mer än 40 procent av arbetsgivare som anställt invandrare säger att invandrarna stimulerar arbetsgemenskapen och är flitiga arbetstagare. Enligt drygt 40 procent beror invandrarnas problem med arbetet eller i arbetsgemenskapen på språkproblem. Av alla arbetsgivare i undersökningen uppgav 12 procent att de anställer invandrare till sin verksamhet i Åbo. De flesta arbetsgivare (77,7 %) kan inte säga något definitivt om framtida anställning av invandrare. Att den som skall anställas kan finska är särskilt viktigt enligt 23 procent av alla arbetsgivare. Nästan en tredjedel av arbetsgivarna tycker att invandren som skall anställas bör ha grundutbildning inom sitt fack. De arbetsgivare som har erfarenhet av invandrare som anställda är i allmänhet nöjda med dem. Tills vidare har antalet invandrare som företagare och i företag varit så liten att man inte på basen av denna undersökning kan säga om de varit en sådan resurs för företag och organisationer som de kunnat vara.

8 vii Summary This study clarifies immigrants' situation in Turku, both as entrepreneurs and as wage earners, in Immigrants are defined as foreign citizens living in Finland or Finnish citizens of foreign backgrounds. Interviews of 20 immigrant entrepreneurs shed light on their characteristics, motivation, and personal experience of being immigrant entrepreneurs in Turku. Responses to a questionnaire for employers in Turku-situated offices (not including the self-employed) clarifies how employers perceive immigrants as workers, and whether they view immigrants to be an asset due to their foreign backgrounds. Of the immigrant entrepreneurs interviewed in this study, over half have Asian backgrounds. The majority of the immigrant entrepreneurs have established their businesses during the new millennium, and the average time between moving to Finland and starting a business is nine years. For one-half of the entrepreneurs, one source of motivation for opening a business has been the desire to work independently. Several entrepreneurs report having started their businesses because they had not found paid work. One-third of the interviewed entrepreneurs are in the commercial sector. Others represent education, construction, industry, health work, personal services, business services, repair work and restaurant business. Three-fourths of the entrepreneurs are satisfied with the success of their business. Entrepreneurs in the areas of construction, industry, hired labor, dental services and language training view their business to be successful. The entrepreneur in hairdressing, those in restaurant business and especially those in retail consider their situation less successful. The use of ethnic resources in the immigrants' entrepreneurship does not seem particularly prominent. Furthermore, for the majority of entrepreneurs who recruit additional workers, hiring immigrants is not a special goal. Stronger grounds for hiring are Finnish language proficiency, along with work experience and professional skill. However, eight entrepreneurs have hired immigrants outside the family at some point during their entrepreneurship. The response rate to the employers' questionnaire was 24.2 percent. The 269 responding employers chiefly represent Finnish private businesses. One-third of all respondents represent insurance, research, and other business services. Slightly over one-half of the offices employ fewer than 10 persons in Turku.

9 viii Of the offices that responded, 43.5 percent (117 offices) have had experience with immigrant employees. Slightly over 80 percent of offices have at most five immigrant employees. Public organizations have employed immigrants more often than have private businesses, and large offices more often than small. Offices representing education, industry and public administration all have more experience than on average of immigrants. Immigrants as professionally skilled employees are found in the greatest share of offices that have hired immigrants (45.3 percent, or in 53 offices). In 47.9 percent of offices that have hired immigrants, at least one immigrant has had a permanent contract. Nearly 60 percent of the offices that have hired immigrants have made some temporary contracts with them. The offices consider the most significant form of recruitment to be the independent contact from potential employees. The factor that most often determines an immigrants' hiring is training received in Finland, mentioned as grounds for hiring of 47.9 percent of the immigrants. According to 40 percent of employers with experience of immigrants, immigrants are hard-working and enliven the workplace. Slightly over 40 percent report that the problems of finding immigrants assignments and helping them become accustomed to the workplace both relate to language difficulties. Twelve percent of employers report that they are hiring an immigrant into a Turku office in the future. The majority (77.7 %) of employers are unable to answer with certainty about hiring immigrants in the future. Finnish language proficiency, which 23 percent of the employers in the data mention, is especially expected of potential immigrant employees. Nearly one-third of the employers believe that an immigrant to be hired should have a basic education. Employers with experience of immigrant employees have been chiefly satisfied with their performance. So far, however, the number of immigrants as entrepreneurs and in firms has been so low that based on this study's results, one cannot conclude that immigrants currently fulfill their potential as a resource to businesses and organizations.

10 ix Sisällysluettelo Esipuhe...i Tekijän alkusanat... ii Tiivistelmä... iii Sammanfattning...v Summary... vii 1. Suomen ulkomaalaisväestö Maahanmuuttajat työmarkkinoilla Yrittäjyys Maahanmuuttajien yrittäjyys Turun maahanmuuttajaväestö Tutkimuksen tarkoitus, tutkimusaineisto ja -menetelmät Turun maahanmuuttajayrittäjät Taustatietoja haastatelluista yrittäjistä Koulutus ja työkokemus Yritystoiminnan aloittaminen Yritystoiminta ja rekrytointi Tiedon ja tuen tarve yritystoiminnassa Menestyminen yrittäjänä ja tulevaisuudensuunnitelmat Turku yrityksen toimintaympäristönä Maahanmuuttajat turkulaisten yritysten ja organisaatioiden työntekijöinä Kyselyyn vastanneet toimipaikat Kokemus maahanmuuttajatyöntekijöistä Turun toimipaikassa Maahanmuuttajien työtehtävät ja työsuhteet maahanmuuttajia palkanneissa toimipaikoissa Uuden työvoiman rekrytointi kaikkien vastaajien Turun toimipaikoissa Maahanmuuttajien rekrytointikäytännöt maahanmuuttajia palkanneissa toimipaikkoissa Maahanmuuttajien työtehtävien ja palkkatason vastaavuus koulutukseen Maahanmuuttajat verrattuna suomalaisiin työntekijöihin Koulutus ja työtehtäviin perehdyttäminen maahanmuuttajia palkanneissa toimipaikoissa Maahanmuuttajien sopeutuminen työyhteisöön Maahanmuuttajien palkkaaminen tulevaisuudessa kaikkien vastaajien Turun toimipaikkoihin... 69

11 x Palkattaville maahanmuuttajille asetetut odotukset Maahanmuuttajien työllistämisen ja koulutuksen vastuutahot Turussa Päätulokset ja johtopäätökset Maahanmuuttajat yrittäjinä Maahanmuuttajat työntekijöinä Johtopäätökset Liitteet...96 Lähteet...100

12 1 1. Suomen ulkomaalaisväestö Ulkomaalaisten määrä pysyi Suomessa pitkään hieman päälle henkilön. Esimerkiksi vuonna 1976 heidän määränsä oli vielä noin luvulla määrä alkoi hitaasti kasvaa, mutta merkittävämmin vasta 1990-luvun alussa inkeriläisten paluumuuttajien myötä. Ensimmäiset suuremmat pakolaisryhmät saapuivat 1990-luvun alussa Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta luvun alkuvuosiin verrattuna ulkomaalaisten määrän kasvu on nyttemmin hidastunut. Osasyynä tähän on ollut Suomen kansalaisuuden saaneiden määrän kasvu. (Tilastokeskus 2005a, 6). Vuonna 2005 kansalaisuuden saaneiden määrä tosin laski edellisvuoteen verrattuna (Työministeriö 2006a). Vuoden 2005 lopussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista, joiden osuus muodosti koko väestöstä 2,2 prosenttia (Tilastokeskus 2006a). Suurimman kansalaisuusryhmän, lähes henkilöä, muodostivat venäläiset ja seuraavaksi suurimpia ryhmiä olivat virolaiset ja ruotsalaiset. Seuraavilla sijoilla olivat turvapaikanhakijaryhmät: somalialaiset, entiset jugoslavialaiset ja irakilaiset. Kaikkiaan eri kansalaisuusryhmiä oli Suomessa yli 160. Suomen koko väestöstä ulkomailla syntyneitä vuoden 2004 lopussa oli henkilöä eli 3,2 prosenttia. (Tilastokeskus 2005a, 6 8). Koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia asui Ahvenanmaalla (5,7 %) Uudellamaalla (3,9 %) ja Varsinais-Suomessa (2,4 %). Ahvenanmaan ulkomaalaisista suurin osa on ruotsalaisia. Suomen ulkomaalaisväestöstä noin puolet asuu Uudellamaalla. Lähes kolmasosa Suomen ulkomaalaisista asuu Helsingissä, missä heitä vuonna 2004 oli henkilöä eli 5,2 prosenttia väestöstä. (Tilastokeskus 2005a, 26 28). Kansalaisuusryhmittäin tarkasteluna Suomen ulkomaalaisten ikärakenne vaihtelee paljon. Esimerkiksi ranskalaisista (yhteensä 985), espanjalaisista (678) ja marokkolaisista (621) yli 90 prosenttia oli työikäisiä vuonna 2004, mutta toisaalta ryhmät ovat kokonaiskooltaan pieniä. Lasten suhteellinen määrä on ollut korkea sellaisissa kansalaisryhmissä, jotka ovat pääasiassa tulleet maahan pakolaisina sekä perheenyhdistämisen kautta. (Tilastokeskus 2005a, 10). Ulkomaalaisten koulutustaso eroaa suomalaisten koulutustasosta. Kun Suomen kansalaisista noin 30 prosentilla on perusasteen tutkinto on vastaava luku ulkomaalaisten kohdalla kaksinkertainen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on puolestaan suomalaisissa puolta enemmän: suomalaisista 41,3 prosentilla ja ulkomaalaisilla keskimäärin 21,8 prosentilla on keskiasteen tutkinto. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin viidennes ulkomaalaisista ja neljännes Suomen kansalaisista.

13 2 Korkeakoulutettujen osuus on huomattava erityisesti ukrainalaisten (34 %), kiinalaisten (29,8 %), saksalaisten (28,3 %) ja venäläisten (27,7 %) kohdalla. Matalasti koulutettuja taas on erityisesti pakolaisryhmissä. (Tilastokeskus 2005a, 33). Osa pakolaisista on kuitenkin tullut maista, joiden koulutusjärjestelmä poikkeaa länsimaisesta. Näissä tapauksissa koulutus jää tuntemattomaksi.

14 3 2. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla Maahanmuuttajalla tarkoitetaan kaikkia maahan eri perustein muuttaneita henkilöitä (Ulkomaalaisvirasto 2006), jotka ovat muuttaneet Suomeen pysyväisluonteisesti (mm. Forsander 2002, 10). Maahanmuuttajan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisen eli kotoutumisen tarpeisiin on laadittu laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, joka tuli voimaan (muutettu ). Lain päämääränä on kotoutumisen osalta edistää maassa pysyväisluontoisesti oleskelevien maahanmuuttajien integroitumista eli kotoutumista, tasaarvoa ja valinnan vapautta suomalaisessa yhteiskunnassa. (Jokisaari 2006, 9). Yhteiskuntaan integroitumisen keskeisimpiä osa-alueita on työllistyminen. Yksilölle itselleen työn merkitys on luonnollisesti suuri toimeentulon ja koko elämänhallinnan kannalta. Maahanmuuttajien työttömyysaste on kuitenkin selvästi korkeampi kuin kantaväestön. Heidän työllistymisensä esteitä ovat kielivaikeudet, ongelmat ammatillisen pätevyyden rinnastamisessa suomalaisiin tutkintoihin sekä mahdollisesti tarvittavien kompensoivien opintojen puute. Varsinkin kiintiöpakolaisissa on myös paljon eri tavoin vajaakuntoisia. (Vesterinen 2002, 8 9). Perhoniemen ja Jasinskaja-Lahden (2006) tutkimuksessa ilmeni, että maahanmuuttajien onnistunutta sopeutumista edistivät työn löytämisen, taloudellisen hyvinvoinnin ja suomen kielen oppimisen lisäksi sosiaaliset verkostot ja niiltä saatu tuki. Syrjintäkokemukset sen sijaan näyttivät vaikeuttavan henkistä sopeutumista. Varhaiset henkisen sopeutumisen ongelmat vaikeuttivat myös myöhempää työllistymistä. Ulkomaalaisten paha työttömyystilanne heijastelee myös kotoutumisen vaatimaa aikaa. Ehkä suurimpia esteitä työllistymiselle ovat kuitenkin työnantajien, työntekijöiden tai asiakkaiden asenteet, sillä suomalaisilla työmarkkinoilla on vähäinen kokemus maahanmuuttajista. (Kangasharju ym. 2003, 20 21). Työnantajien silmissä maahanmuuttajat joutuvat erikseen ansaitsemaan sen luottamuksen, joka kantaväestöön kuuluvalla työntekijällä tai -hakijalla on automaattisesti (vrt. Forsander 2002). Työmarkkinoilla ilmenee taajaan etnosentrisiä käytäntöjä, jotka suosivat kantaväestöön kuuluvia ja syrjivät muita (Salmenhaara 2002, 8). Maahanmuuttaja on työmarkkinoilla haavoittuva, sillä hänet voidaan leimata poikkeavaksi, koska hän ei täytä yhteiskunnassa yleisesti vallitsevia normeja. Mitä kaukaisemmasta kulttuurista maahanmuuttaja tulee, sitä enemmän ongelmia ilmenee. (Kts. Heikkilä 2005, 486). Uudet maahanmuuttajat tulevat työmarkkinoille usein ns. sisääntuloammattien kautta, joilla tarkoitetaan sellaisia epävakaita ja epävarmoja työsuhteita, joissa tarvittavat resurssit ovat tavalla tai toi-

15 4 sella rajattuja: niissä joko a) ei tarvita kieli- tai ammattitaitoa tai b) ne ovat ns. etnospesifejä ammatteja. Etnospesifeillä ammateilla tarkoitetaan maahanmuuttajapalveluiden mukana syntyneitä tehtäviä, jotka edellyttävät tietyn kielen ja kulttuurin hallintaa sekä usein käytännössä ko. etnisen ryhmän jäsenyyttä. Tällaisia ammatteja ovat mm. asioimistulkin, äidinkielisen opettajan tai ohjaajan sekä kouluavustajan tehtävät. (Forsander 2002, 43). Toisin kuin länsimaissa aiemmin, Suomessa nämä sisääntuloammatit ovat tyypillisesti palvelusektorilla, eivätkä perinteisen teollisuuden piirissä (Forsander 2000a, 261). Selvästi suurin osa Suomen maahanmuuttajista työskentelikin 1990-luvulla palvelualoilla, erityisesti ravintola- ja siivousalalla, mutta myös teollisuus työllisti merkittävän osan (Joronen 2005a, 60). Suomessa noudatettu maahanmuuttopolitiikka on ollut pääasiassa pakolais-, turvapaikka- ja paluumuuttopolitiikkaa. Työperusteisesti Suomeen muuttaneiden osuus kuitenkin kasvoi 1990-luvun aikana (Hämäläinen ym. 2005, 37). Aktiivinen työvoimapolitiikka nousi Suomessa keskustelunaiheeksi vuoden 2000 aikana. Sillä tarkoitettiin työvoimapoliittisista syistä, ts. työluvalla maahan muuttavia. (Forsander 2000b, ). Tähän mennessä työmarkkinakysymykset ovat kuitenkin olleet maahanmuuttopolitiikassa marginaalisessa asemassa. (Juuti 2005, 9). Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä työministeriön vuonna 2004 asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi, jossa pääpaino on työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Järjestyksessä toisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman keskeisiä teemoja ovat muun muassa varautuminen näköpiirissä oleviin työvoiman saatavuusongelmiin myös työperusteista maahanmuuttoa kehittämällä, opastusjärjestelmän luominen, kotouttamisjärjestelmän ohjauksen tehostaminen, väestöryhmien välisten etnisten suhteiden parantaminen sekä siitä huolehtiminen, että Suomi tulevaisuudessakin kykenee huolehtimaan humanitaarisista ja muista kansainvälisistä sitoumuksistaan. (Työministeriö 2005). Ohjelma on ollut hallituksen käsittelyssä syksyllä Maahanmuuttopolitiikan kehittäminen on pitkälti yhteydessä työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutoksiin ja Suomessa odotettavissa olevaan demografisista syistä johtuvaan työvoimapulaan. Suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään työvoiman piiristä poistuu seuraavien kymmenen viidentoista vuoden kuluessa suuria kohortteja, joita nuorten ikäluokkien sisäänsyöttö ei riitä korvaamaan. Tällöin puhutaan akuutista työvoimapulasta. Minkä tahansa työvoiman maahanmuuton tukeminen ei paranna tilannetta, koska työvoiman kysyntä kuitenkin välittyy tuotantorakenteen kautta. Siksi kyseessä on myös laadullinen työvoimapula, joka osaksi on demografisista tekijöistä riippumaton ja

16 5 pikemmin yhteydessä koulutusjärjestelmän epäkohtiin. Suomessa maahanmuuttajien työvoimaa tullaan tarvitsemaan erityisesti palvelu-, ei niinkään teollisuustuotannon piirissä. Sekä julkisten palveluiden että elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää oikeanlaisen työvoiman riittävää tarjontaa. (Salmenhaara 2002, 4 5). Mielipiteet tulevasta työvoimapulasta tosin ovat ristiriitaisia. Ulkomaalaiset ovat merkittävä potentiaali ajatellen Suomen työmarkkinoita, jossa jo nyt joillakin aloilla podetaan työvoimapulaa. Maahanmuuttajista suurin osa, noin 76 prosenttia, kuuluu työikäiseen väestöön. Vaikka työikäisen väestön osuus on suurempi kuin suomalaisilla, joilla se on 67 prosenttia, maahanmuuttajista työvoimaan kuuluvia on noin 43 prosenttia. Koko väestöstä työvoimaan kuuluu noin puolet. Työministeriön tilastojen mukaan vuonna 2005 ulkomaalaisia työnhakijoita oli keskimäärin kuukauden lopussa , joista työttöminä oli Kansalaisuuden mukaan suurimmat työnhakijaryhmät olivat Venäjän ja Viron kansalaiset, joiden osuus oli noin 43 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat irakilaiset, iranilaiset, somalialaiset, entisen Jugoslavian alueelta muuttaneet, turkkilaiset, vietnamilaiset ja ruotsalaiset. (Työministeriö 2006b). Maahanmuuttajat ovat selvästi syntyperäisiä suomalaisia nuorempia. Tyypillinen maahanmuuttaja on hieman yli 25-vuotias, ja maahanmuuttajien keskiarvoikä maahan tullessa on 33 vuotta. Maahanmuuttajaryhmät poikkeavat kuitenkin hieman toisistaan. Suomen lähialueilla syntyneiden joukossa on muita enemmän vuotiaita, mikä osaltaan heijastaa inkerinsuomalaisten osuutta ryhmässä. Entisessä Jugoslaviassa, Irakissa, Iranissa ja Somaliassa syntyneiden joukossa on puolestaan selvästi muita ryhmiä enemmän alle 20-vuotiaina maahan saapuneita. (Hämäläinen ym. 2005, 89). Forsanderin (2002, 275) tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien alkuperä selittää tilastollisen aineiston muuttujista vahvimmin maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Vakaalla työuralla olevia luonnehtii Suomessa suoritettu koulutus, alle 38 vuoden ikä ja aasialainen tai länsimainen alkuperä. Työmarkkinoiden marginaalissa ovat muita useammin pakolaiset, afrikkalaiset, iäkkäät miehet sekä heikosti tai muualla kuin Suomessa koulutetut sekä vuonna 1993 muuttaneet. Työmarkkinoiden ulkopuolella olemista taas selittävät parhaiten alkuperä ja ikä. (Forsander 2002, ). Myös Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen mukaan eri syistä maahan muuttaneiden työura kehittyy eri tahtiin. Tulosten mukaan parhaiten ovat työllistyneet ne, jotka ovat tulleet työn tai opiskelun takia. (Joronen 2005a, 67). Myös Hämäläisen ym. (2005, 67) tutkimustulokset kertovat tietyillä varauksilla Suomessa hankitun koulutuksen edistävän maahanmuuttajien työllistymistä. Sen sijaan Joro-

17 6 nen (2005a, 74 75) ei tutkimuksessaan havainnut Suomessa hankitun koulutuksen ja työmarkkinaaseman välillä yhtä selkeää yhteyttä. Jasinskaja-Lahden ym. (2002, 87 89) tutkimuksen mukaan työnhakuun liittyvää syrjintää oli koko Suomessa asumisaikana kokenut puolet maahanmuuttajista. Työssä etenemiseen liittyvää syrjintää oli kokenut noin neljäsosa maahanmuuttajista (24 %) ja työpaikkakiusaamista noin kolmasosa (31 %). Kuusi prosenttia kertoi tulleensa irtisanotuksi työstään. Asiakkaan taholta tulevaa kiusaamista koki noin 21 prosenttia maahanmuuttajista ja esimiehen taholta tulevaa kiusaamista noin 11 prosenttia maahanmuuttajista. Useilta tahoilta tulevaa kiusaamista koki jopa noin 23 prosenttia maahanmuuttajista. Myös Juutin (2005, 141) tutkimuksessa haastateltavat maahanmuuttajat puhuivat melko paljon heitä kohtaan esiintyneestä avoimesta ja piiloisesta syrjinnästä työpaikalla. Oli yleistä, että juuri asiakkaat syrjivät avoimesti maahanmuuttajia. Pääkaupunkiseudulla asenteet ovat olleet ulkomaalaismyönteisempiä kuin muualla maassa. Myönteiset ulkomaalaisasenteet voivat johtua siitä, että alueen asukkailla on ollut eniten mahdollisuuksia solmia kontakteja Suomessa asuviin ulkomaalaisiin. (Jaakkola 1995, 29). Pääkaupunkiseudun suhteellisen ulkomaalaismyönteinen ilmapiiri on ilmeisesti helpottanut maahanmuuttajien asemaa myös alueen työmarkkinoilla. Lisäksi maahanmuuttajien runsaus on lisännyt etnisten palvelujen ja tavaroiden kysyntää, ja se puolestaan on edistänyt maahanmuuttajien yritystoimintaa (Joronen 2005a, 59). Jaakkola (2005) on tutkinut vuosina tehtyjen, koko väestöä edustavien, haastattelujen avulla suomalaisten suhtautumista eri syistä ja eri maista muuttaviin. Hän havaitsi, että vuonna 2003 ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen suhtauduttiin myönteisemmin kuin yhtenäkään aikaisempana tutkimusajankohtana. Suhtautuminen oli jopa myönteisempää kuin vuonna 1987, jolloin Suomessa oli vasta vähän maahanmuuttajia, korkeasuhdanne ja jolloin uumoiltiin jopa työvoimapulaa. Vuonna 2003 lähes joka kolmas vastaaja oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan ulkomaalaisia työnhakijoita nykyistä enemmän tai ainakin yhtä paljon kuin ennenkin. (Jaakkola 2006, 2 3). Pitkänen (2006) on puolestaan tutkinut eri viranomaisten suhtautumista etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymiseen Suomen yhteiskunta- ja työelämässä. Ulkomaalaisten maahantuloon suhtaudutaan tutkimuksen mukaan nyt selvästi myönteisemmin kuin 1990-luvulla. Suomeen halutaan ensisijaisesti ulkomaalaisia, jotka tuovat maahan aineellista ja henkistä pääomaa: turisteja, ul-

18 7 komaalaisia opiskelijoita sekä korkeasti koulutettuja, ahkeria ja mieluiten länsimaista lähtöisin olevia työperusteisia muuttajia. Myös perhesyistä ja aidosti suojelun tarpeen vuoksi tulevat toivotetaan tervetulleiksi. Myönteisintä suhtautuminen on länsieurooppalaisiin ja varsinkin pohjoismaalaisiin. Vähiten kaivattuja sen sijaan ovat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat sekä venäläiset. Ulkomaalaisten työttömyys on jatkuvasti vähentynyt, mutta työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta vaihtelee paljon kansalaisuuksittain. Työttömyysaste on yleisesti korkea niissä kansalaisuuksissa, joissa pakolaisten osuus on suuri. Vuoden 2006 maaliskuussa ulkomaalaisten työttömyysaste oli keskimäärin 24,8 prosenttia. Miehillä se oli 20,8 prosenttia ja naisilla 29,9 prosenttia. Irakilaisten työttömyysaste oli 66,4, afganistanilaisten 62,4, somalialaisten 59,4 ja iranilaisten 57,7 prosenttia. Matalimmat työttömyysasteet puolestaan olivat japanilaisilla (7,1 %) ja kiinalaisilla (7,9 %) sekä intialaisilla, alankomaalaisilla, saksalaisilla ja unkarilaisilla, joiden työttömyysaste oli 9 10 prosenttia. Myös norjalaisten, puolalaisten, ranskalaisten, ruotsalaisten, yhdysvaltalaisten ja virolaisten työttömyysaste oli vain hieman yli 10 prosenttia. Korkein työttömyysaste vuoden 2006 maaliskuussa oli sudanilaisilla, joista 74 prosenttia oli työttömänä. (Työministeriö 2006c). Sudanilaiset ovat kuitenkin olleet Suomessa vasta vähän aikaa, mikä selittää korkeaa työttömyysastetta (Tilastokeskus 2006b). Maahanmuuttajien työllisyyskehitys antaa melko myönteisen kuvan kotoutumisprosessista. Lukuun ottamatta OECD-maita, joiden työllisyys on jo alun perin varsin korkealla tasolla, eri maahanmuuttajaryhmien työllisyys kasvaa Suomessa vietetyn ajan myötä. Erityisen voimakasta tämä kasvu on lähialueilla syntyneillä. (Hämäläinen ym. 2005, 37). Humanitaarisista syistä Suomeen tulevia maahanmuuttajia lukuun ottamatta, maahanmuuttajat maksavat välittömiä veroja enemmän kuin mitä saavat suoria tulonsiirtoja jo kuudennen maassaolovuotensa jälkeen (Hämäläinen ym ym.). Kaikista myönteisistä merkeistä huolimatta kotoutuminen näyttää olevan varsin hidas prosessi (Perhoniemi Jasinskaja-Lahti 2006). Integroituminen Suomen työmarkkinoille näyttää vievän yli 4 vuotta (Kangasharju 2003 ym., 29). Asumisajalla on merkitystä työllistymisen kannalta, koska suomen kielen taidon hankkimiseen menee aikaa. Oma ryhmänsä ovat Suomeen tulevat siirtotyöläiset, ns. vierastyövoima. He ovat henkilöitä, jotka asuvat tilapäisesti työskennelläkseen kyseisessä maassa. Ulkomailla työskentelyn syynä näillä henkilöillä on usein kotimaan heikko työtilanne tai palkkaus. Suurimmat ulkomaalaisten työntekijöiden ryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, joita tulee töihin vuosittain Seuraavaksi suurin ryhmä ovat puolalaiset, joita maahan saapuu vuosittain noin 400. Toukokuun 2006 alussa päättyneet

19 8 työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoitukset eivät ole lisänneet uusista EU-maista tulevan vierastyövoiman määrää Suomessa. (Turun Sanomat 2006a, 7).

20 9 3. Yrittäjyys Tässä tutkimuksessa yrittäjyydellä tarkoitetaan yrityksen omistamista ja ammatin harjoittamista yrityksen omistaja-johtajana. Yrittäjäksi ryhtymiseen voivat vaikuttaa taustatekijät, jotka liittyvät yksilön henkilökohtaisiin taustoihin (luonteenpiirteet ja demografia), työhistoriaan ja erilaisiin tilannetekijöihin. Erilaiset taustatekijät sekä niitä koskevat henkilökohtaiset havainnot ja tulkinnat vaikuttavat yksilön mielikuviin yrittäjyyden houkuttavuudesta ja kyvyistä toimia yrittäjänä. Tilannetekijöissä tapahtuvat muutokset voidaan jakaa työntö- ja vetotekijöihin sen mukaan, mikä vaikutus niillä on yrittäjäksi siirtymiselle. Työntötekijöillä tarkoitetaan asioita, joihin yksilö ei ole tyytyväinen elämässään tai työurallaan tai joiden seurauksena suunnan muuttaminen tuntuu tarpeelliselta. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi työttömyys, tyytymättömyys nykyisiin työtehtäviin, urakehitysmahdollisuuksien pysähtyminen palkkatyössä, muutto uudelle paikkakunnalle tai ikäkausikriisi. Vetotekijät puolestaan ovat yrittäjyyteen houkuttavia positiivisia asioita, joita voivat olla esimerkiksi sopivan liiketoimintamahdollisuuden ilmaantuminen, mahdollisuus kehittyä ja käyttää hyväksi omia taitoja, halu saada aikaan jotain omaa, halu olla itsenäinen ja halu tai mahdollisuus ansaita (enemmän) rahaa. (Heinonen ym. 2006, 8, 10). Suomessa yrittäjyysaktiivisuus koostuu lähes kokonaan ns. mahdollisuusvetoisesta yrittäjyydestä. Toisen palveluksessa toimiessaan mahdollisuusyrittäjä kartoittaa mahdollisuuksiaan uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Niin sanottu pakkoyrittäjyys, mikä tarkoittaa yrittäjäksi ryhtymistä työttömyyden tai sen uhan vuoksi, on Suomessa vähäistä. (Joronen 2005b, ). Yrittäjyysaktiivisuuden taso on Suomessa ollut kansainvälisesti ottaen alhainen. Helmikuussa 1999 suoritetussa aikuisväestökyselyssä aktiivisesti uutta yritystä perustamassa olleiden henkilöiden osuus vastaajista vaihteli Suomen 1,4 prosentista Yhdysvaltain 8,4 prosenttiin. Esimerkiksi Tanskassa osuus oli 2 prosenttia ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 3,3 prosenttia. Ongelmana on ollut myös korkeasti koulutettujen vähäinen kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan: toisin kuin monissa muissa läntisissä teollisuusmaissa yrittäjyysaktiivisuuden taso Suomessa laskee koulutustason nousun myötä. (Arenius Autio 1999, 8 9). Nykyäänkin kansainvälisessä vertailussa aikuisväestön siirtymä yrittäjäksi on Suomessa edelleen melko maltillinen, sillä vuonna 2005 Suomi sijoittui 26:nneksi tutkittujen 35 maan joukossa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna varhaisvaiheen yrittäjyysaktiivisuus on Suomessa keskitasoa, hieman korkeampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Vuonna 2005 työikäisen aikuisväestön aktiivisuus uusien yritysten perustamisessa oli edellisvuoteen verrattuna lisääntynyt 0,6

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista RAPORTTEJA 62 2013 Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Ennakointihanke Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Maahanmuuttajien yrittäjyys Pohjanmaalla. Kirsti Melin 29.10.2014

Maahanmuuttajien yrittäjyys Pohjanmaalla. Kirsti Melin 29.10.2014 Maahanmuuttajien yrittäjyys Pohjanmaalla Kirsti Melin 29.10.2014 Maahanmuuttajat Suomessa Maahanmuuttaja voi olla pakolainen, turvapaikanhakija, työperäinen muuttaja, bisnesmuuttaja, opiskelija tai avioliiton

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot