Esipuhe. Eeva Vattulainen Erikoissuunnittelija Syyskuu 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Eeva Vattulainen Erikoissuunnittelija Syyskuu 2006"

Transkriptio

1

2 i Esipuhe Työpoliittinen tutkimus -sarjassa julkaistaan Siirtolaisuusinstituutin tutkijan Heli Sjöblom-Immalan tutkimus Maahanmuuttajat Turussa yrittäjinä ja palkansaajina. Tutkimus kuuluu Työpoliittiseen tutkimusohjelmaan ( ). Yrittäjyysanalyysissä selvitetään yrittäjäksi ryhtymistä ja maahanmuuttajayrittäjänä toimimista. Tutkimusta varten haastateltiin maahanmuuttajayrittäjiä. Maahanmuuttajat palkansaajina osassa selvitetään maahanmuuttajien työllistymistä ja heidän vahvuuksiensa hyödyntämistä yrityksissä. Työnantajien kokemuksia, suunnitelmia ja mielipiteitä selvitettiin kyselyllä. Tutkimuksen ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet erikoissuunnittelija Irma Heikkilä-Paukkonen, ylitarkastaja Natalia Härkin ja erikoissuunnittelija Tero Mikkola työministeriöstä, tutkija Tuula Joronen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta ja osastopäällikkö Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen ja ohjausryhmän sihteerinä projektikoordinaattori Saara Patoluoto työministeriöstä. Tutkimuksen vastuullisena ohjaajana on toiminut Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä. Tutkimusavustajana maahanmuuttajia on haastatellut Sirkku Wilkman. Eeva Vattulainen Erikoissuunnittelija Syyskuu 2006

3 ii Tekijän alkusanat Maahanmuuttajien määrän jatkuvasti lisääntyessä kasvaa myös tarve heidän integroimiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan luvulla Suomeen muuttaneille on ehtinyt jo kertyä asumishistoriaa ja kielitaitoa, joten heidän määränsä myös työmarkkinoilla on kasvanut. Turun seudulla maahanmuuttajia on maan keskiarvoa enemmän, mutta heidän työmarkkina-asemastaan ei ole vielä paljon tutkimustietoa. Tällä tutkimuksella haluttiinkin selvittää, mikä on maahanmuuttajien asema ja merkitys erityisesti Turun työmarkkinoilla yrittäjinä ja palkansaajina. Tämän tutkimuksen päätökseen saattamiseen on vaikuttanut moni henkilö. Haluan esittää suuret kiitokset kannustuksesta ja työn ohjauksesta Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilälle. Haluan kiittää myös tutkimuksen ohjausryhmän jäseniä työn etenemistä edistäneistä kommenteista. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen ja sihteerinä projektikoordinaattori Saara Patoluoto työministeriöstä. Ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet erikoissuunnittelija Irma Heikkilä-Paukkonen, ylitarkastaja Natalia Härkin ja erikoissuunnittelija Tero Mikkola työministeriöstä, tutkija Tuula Joronen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta ja osastopäällikkö Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. Erityiset kiitokset ansaitsee myös tutkimusavustajana maahanmuuttajia haastatellut Sirkku Wilkman, jonka tekemällä työllä on tutkimuksen etenemisen kannalta ollut oleellinen merkitys. Kiitos myös Marie Diakhatélle, Jenni Haloselle, Pia Lehtorannalle ja Tuula Temoselle, jotka ovat avustaneet tutkimusta sen eri vaiheissa. Perheelleni haluan esittää kiitokset kärsivällisyydestä. Turussa Heli Sjöblom-Immala

4 iii Tiivistelmä Tutkimuksessa on selvitetty maahanmuuttajien asemaa Turussa sekä yrittäjinä että palkansaajina vuonna Maahanmuuttajalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomessa asuvia ulkomaan kansalaisia ja Suomen kansalaisuuden saaneita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Maahanmuuttajayrittäjien (20) haastatteluilla selvitettiin, miksi ja millaiset maahanmuuttajat ovat ryhtyneet yrittäjiksi, ja millaista on toimia maahanmuuttajayrittäjänä Turussa. Turun työnantajille (pl. yksinyrittäjät) lähetetyllä kyselyllä puolestaan selvitettiin, millaisina työntekijöinä turkulaisten toimipaikkojen työnantajat kokevat maahanmuuttajat ja koetaanko heidät työntekijöinä voimavaraksi erilaisen taustansa ansiosta. Tutkimuksessa haastatelluista maahanmuuttajayrittäjistä yli puolet on aasialaistaustaisia. Suurin osa yrittäjistä on perustanut yrityksensä 2000-luvulla, ja keskimäärin näillä yrittäjillä aikaa maahantulosta yrityksen perustamiseen on kulunut 9 vuotta. Yli puolella yrittäjistä yrityksen perustamismotiivina on ollut halu toimia itsenäisesti. Muutama yrittäjä kertoo perustaneensa yrityksensä siksi, ettei ollut saanut palkkatyötä. Kolmasosa haastatelluista edustaa kaupan alaa. Muut yrittäjät toimivat koulutuksessa, rakentamisessa, teollisuudessa, terveydenhoitopalveluissa, henkilökohtaisissa palveluissa, liike-elämän palveluissa, korjaustoiminnassa ja ravintola-alalla. Kolme neljäsosaa yrittäjistä on tyytyväisiä yrityksensä menestymiseen. Hyvin katsovat menestyneensä rakennusalan yrittäjät, teollisuuden alan yrittäjät, vuokratyövoimaa välittävä yrittäjä sekä hammaslääkäripalveluja ja kielikoulutusta tarjoavat yrittäjät. Huonommin katsovat menestyneensä kampaamoalan yrittäjä sekä yrittäjät, jotka toimivat ravintola- ja erityisesti vähittäiskaupan alalla. Etnisten resurssien hyödyntäminen omassa yritystoiminnassa ei näillä yrittäjillä nouse erityisesti esille. Myöskään toisen maahanmuuttajan palkkaaminen ei suurimmalle osalle näistä yrittäjistä ole erityisenä tavoitteena uuden työvoiman rekrytoinnissa. Yrittäjistä kahdeksan on kuitenkin ainakin jossain toimintansa vaiheessa palkannut perheen ulkopuolisia maahanmuuttajia. Tärkeimpinä uuden työvoiman palkkaamisen perusteina haastateltavilla yrittäjillä ovat työntekijöiden suomen kielen taito sekä työkokemus ja ammattitaito.

5 iv Työnantajakyselyn vastausprosentti oli 24,2. Vastanneet työnantajat (269) edustavat pääasiassa suomalaisia yksityisyrityksiä. Kolmasosa kaikista vastanneista edustaa kiinteistö-, tutkimus- ja muita liike-elämän palveluja. Runsas puolet toimipaikoista työllistää Turussa alle 10 henkilöä. Vastanneista toimipaikoista 43,5 prosentilla (117) on kokemusta maahanmuuttajatyöntekijöistä. Runsaassa 80 prosentissa toimipaikoista on työntekijöinä korkeintaan viisi maahanmuuttajaa. Julkiset organisaatiot ovat työllistäneet maahanmuuttajia yksityisiä yrityksiä useammin, ja isommat toimipaikat pieniä useammin. Toimialoista esimerkiksi koulutuksen ja teollisuuden toimipaikoilla on muita aloja enemmän maahanmuuttajakokemusta. Maahanmuuttajia työskentelee toimipaikoissa useimmin ammattitaitoisina työntekijöinä. Heistä on kokemusta 45,3 prosentissa (53) maahanmuuttajia työllistäneistä toimipaikoista. Vakinaisissa työsuhteissa olevista maahanmuuttajista on kokemusta 47,9 prosentilla maahanmuuttajia palkanneista toimipaikoista, ja erilaisissa tilapäisissä työsuhteissa on maahanmuuttajia ollut lähes 60 prosentissa toimipaikoista. Tärkeimpänä rekrytointitapana vastanneet työnantajat pitävät maahanmuuttajan oma-aloitteista yhteydenottoa. Maahanmuuttajia palkkaavilla työnantajilla eniten maahanmuuttajien palkkaamiseen vaikuttaa Suomessa saatu koulutus, jonka on palkkaamisen perusteeksi nimennyt 47,9 prosenttia heistä. Maahanmuuttajakokemusta omaavista työnantajista yli 40 prosentin mukaan maahanmuuttajat elävöittävät työyhteisöä ja ovat ahkeria työntekijöitä. Runsaan 40 prosentin mukaan maahanmuuttajien ongelmat työtehtävien hoitamisessa tai työyhteisöön sopeutumisessa liittyvät kielivaikeuksiin. Maahanmuuttajia Turun toimipaikkaan ilmoittaa tulevaisuudessa palkkaavansa kaikista aineiston työnantajista 12 prosenttia. Suurin osa työnantajista (77,7 %) ei osaa sanoa varmasti maahanmuuttajien tulevasta palkkaamisesta. Toimipaikkaan palkattavan maahanmuuttajan odotetaan erityisesti osaavan suomen kieltä, minkä mainitsee 23 prosenttia kaikista aineiston työnantajista. Työnantajista lähes kolmasosan mielestä palkattavalla maahanmuuttajalla pitäisi olla alan peruskoulutus. Työnantajat, joilla on kokemusta maahanmuuttajatyöntekijöistä, ovat olleet pääsääntöisesti heihin tyytyväisiä. Toistaiseksi maahanmuuttajien määrä yrittäjinä ja yrityksissä on kuitenkin ollut siinä määrin vähäinen, ettei maahanmuuttajien voi tämän tutkimuksen tulosten perusteella sanoa olevan yrityksille ja organisaatioille sellainen voimavara, kuin mihin heillä olisi kenties potentiaalia.

6 v Sammanfattning I undersökningen har analyserats invandrarnas situation i Åbo både som företagare och som anställda år Med invandrare avses i denna undersökning i Finland bosatta utländska medborgare och personer av utländsk härkomst som fått finskt medborgerskap. Med hjälp av intervjuer av invandrarföretagare (20 till antalet) klargjordes varför invandrare blir företagare, vilka deras karakteristika är och hur det är att vara invandrarföretagare i Åbo. Arbetsgivare i Åbo (inte ensamföretagare) tillsändes en enkät som skulle ge svar på hur de upplever invandrare som arbetstagare och om dessa upplevs som en resurs på grund av sin annorlunda bakgrund. Hälften av de intervjuade invandrarföretagarna är av asiatisk härkomst. Den största delen av de intervjuade har grundat sitt företag på 2000-talet och i medeltal har det gått 9 år mellan ankomsten till landet och företagsetableringen. Mer än hälften av företagarna uppger önskan att vara självständig som det viktigaste motivet för att grunda eget. Några sade sig ha blivit privatföretagare för att de inte hittat annat arbete. En tredjedel av de intervjuade verkar inom handelssektorn. De övriga företagarna verkar inom utbildning, byggnad, industri, hälsovårdstjänster, personliga tjänster, företagstjänster, reparation och restaurangbranschen. Tre fjärdedelar av företagarna är nöjda med sitt företags framgång. Företagarna inom byggnad, industri, uthyrning av arbetskraft, tandläkartjänster och språkutbildning ansåg sig vara framgångsrika, medan frisörer, restaurang- och särskilt detaljhandelsföretagare klarade sig mindre bra. Dessa undersökta företagare visade inte särskilt intresse för att utnyttja etniska resurser i sin egen företagsverksamhet. Största delen strävade inte heller till att rekrytera andra invandrare till sitt företag. Det viktigaste anställningskriteriet för de intervjuade företagarna var att arbetssökandena skulle kunna finska och ha arbetserfarenhet och yrkeskunskap. Ändå åtta företagare har åtminstone i något skede i verksamheten anställt invandrare som inte hör till familjen. Svarsprocenten för arbetsgivarenkäten var 24,2. De arbetsgivare som svarat (269) representerade främst finska privatföretag. En tredjedel av alla som svarat representerar fastighets-, forsknings- och övriga näringslivstjänster. Drygt hälften av företagen sysselsätter i Åbo färre än 10 personer.

7 vi Av de företag som svarade hade 43,5 procent (117) erfarenhet av invandraranställda. Drygt 80 procent av arbetsplatserna har högst fem invandrare bland de anställda. Offentliga organisationer har sysselsatt invandrare oftare än privatföretag och stora arbetsplatser oftare än små. Branschvis har t.ex. arbetsplatserna inom utbildning och industri mest erfarenhet av att anställa invandrare. På de företag som anställt invandrare har dessa haft yrkeskunskap inom 45,3 procent (53) av fallen. 49,7 procent av företagen har haft fast anställda invandrare och 60 procent har tillfälligt anställt invandrare. Arbetsgivarna anser invandrarnas kontakttagning på eget initiativ vara det viktigaste i rekryteringen. För de arbetsgivare som anställt invandrare var det viktigaste kriteriet utbildning erhållen i Finland, 47,9 procent angav detta som främsta orsak. Mer än 40 procent av arbetsgivare som anställt invandrare säger att invandrarna stimulerar arbetsgemenskapen och är flitiga arbetstagare. Enligt drygt 40 procent beror invandrarnas problem med arbetet eller i arbetsgemenskapen på språkproblem. Av alla arbetsgivare i undersökningen uppgav 12 procent att de anställer invandrare till sin verksamhet i Åbo. De flesta arbetsgivare (77,7 %) kan inte säga något definitivt om framtida anställning av invandrare. Att den som skall anställas kan finska är särskilt viktigt enligt 23 procent av alla arbetsgivare. Nästan en tredjedel av arbetsgivarna tycker att invandren som skall anställas bör ha grundutbildning inom sitt fack. De arbetsgivare som har erfarenhet av invandrare som anställda är i allmänhet nöjda med dem. Tills vidare har antalet invandrare som företagare och i företag varit så liten att man inte på basen av denna undersökning kan säga om de varit en sådan resurs för företag och organisationer som de kunnat vara.

8 vii Summary This study clarifies immigrants' situation in Turku, both as entrepreneurs and as wage earners, in Immigrants are defined as foreign citizens living in Finland or Finnish citizens of foreign backgrounds. Interviews of 20 immigrant entrepreneurs shed light on their characteristics, motivation, and personal experience of being immigrant entrepreneurs in Turku. Responses to a questionnaire for employers in Turku-situated offices (not including the self-employed) clarifies how employers perceive immigrants as workers, and whether they view immigrants to be an asset due to their foreign backgrounds. Of the immigrant entrepreneurs interviewed in this study, over half have Asian backgrounds. The majority of the immigrant entrepreneurs have established their businesses during the new millennium, and the average time between moving to Finland and starting a business is nine years. For one-half of the entrepreneurs, one source of motivation for opening a business has been the desire to work independently. Several entrepreneurs report having started their businesses because they had not found paid work. One-third of the interviewed entrepreneurs are in the commercial sector. Others represent education, construction, industry, health work, personal services, business services, repair work and restaurant business. Three-fourths of the entrepreneurs are satisfied with the success of their business. Entrepreneurs in the areas of construction, industry, hired labor, dental services and language training view their business to be successful. The entrepreneur in hairdressing, those in restaurant business and especially those in retail consider their situation less successful. The use of ethnic resources in the immigrants' entrepreneurship does not seem particularly prominent. Furthermore, for the majority of entrepreneurs who recruit additional workers, hiring immigrants is not a special goal. Stronger grounds for hiring are Finnish language proficiency, along with work experience and professional skill. However, eight entrepreneurs have hired immigrants outside the family at some point during their entrepreneurship. The response rate to the employers' questionnaire was 24.2 percent. The 269 responding employers chiefly represent Finnish private businesses. One-third of all respondents represent insurance, research, and other business services. Slightly over one-half of the offices employ fewer than 10 persons in Turku.

9 viii Of the offices that responded, 43.5 percent (117 offices) have had experience with immigrant employees. Slightly over 80 percent of offices have at most five immigrant employees. Public organizations have employed immigrants more often than have private businesses, and large offices more often than small. Offices representing education, industry and public administration all have more experience than on average of immigrants. Immigrants as professionally skilled employees are found in the greatest share of offices that have hired immigrants (45.3 percent, or in 53 offices). In 47.9 percent of offices that have hired immigrants, at least one immigrant has had a permanent contract. Nearly 60 percent of the offices that have hired immigrants have made some temporary contracts with them. The offices consider the most significant form of recruitment to be the independent contact from potential employees. The factor that most often determines an immigrants' hiring is training received in Finland, mentioned as grounds for hiring of 47.9 percent of the immigrants. According to 40 percent of employers with experience of immigrants, immigrants are hard-working and enliven the workplace. Slightly over 40 percent report that the problems of finding immigrants assignments and helping them become accustomed to the workplace both relate to language difficulties. Twelve percent of employers report that they are hiring an immigrant into a Turku office in the future. The majority (77.7 %) of employers are unable to answer with certainty about hiring immigrants in the future. Finnish language proficiency, which 23 percent of the employers in the data mention, is especially expected of potential immigrant employees. Nearly one-third of the employers believe that an immigrant to be hired should have a basic education. Employers with experience of immigrant employees have been chiefly satisfied with their performance. So far, however, the number of immigrants as entrepreneurs and in firms has been so low that based on this study's results, one cannot conclude that immigrants currently fulfill their potential as a resource to businesses and organizations.

10 ix Sisällysluettelo Esipuhe...i Tekijän alkusanat... ii Tiivistelmä... iii Sammanfattning...v Summary... vii 1. Suomen ulkomaalaisväestö Maahanmuuttajat työmarkkinoilla Yrittäjyys Maahanmuuttajien yrittäjyys Turun maahanmuuttajaväestö Tutkimuksen tarkoitus, tutkimusaineisto ja -menetelmät Turun maahanmuuttajayrittäjät Taustatietoja haastatelluista yrittäjistä Koulutus ja työkokemus Yritystoiminnan aloittaminen Yritystoiminta ja rekrytointi Tiedon ja tuen tarve yritystoiminnassa Menestyminen yrittäjänä ja tulevaisuudensuunnitelmat Turku yrityksen toimintaympäristönä Maahanmuuttajat turkulaisten yritysten ja organisaatioiden työntekijöinä Kyselyyn vastanneet toimipaikat Kokemus maahanmuuttajatyöntekijöistä Turun toimipaikassa Maahanmuuttajien työtehtävät ja työsuhteet maahanmuuttajia palkanneissa toimipaikoissa Uuden työvoiman rekrytointi kaikkien vastaajien Turun toimipaikoissa Maahanmuuttajien rekrytointikäytännöt maahanmuuttajia palkanneissa toimipaikkoissa Maahanmuuttajien työtehtävien ja palkkatason vastaavuus koulutukseen Maahanmuuttajat verrattuna suomalaisiin työntekijöihin Koulutus ja työtehtäviin perehdyttäminen maahanmuuttajia palkanneissa toimipaikoissa Maahanmuuttajien sopeutuminen työyhteisöön Maahanmuuttajien palkkaaminen tulevaisuudessa kaikkien vastaajien Turun toimipaikkoihin... 69

11 x Palkattaville maahanmuuttajille asetetut odotukset Maahanmuuttajien työllistämisen ja koulutuksen vastuutahot Turussa Päätulokset ja johtopäätökset Maahanmuuttajat yrittäjinä Maahanmuuttajat työntekijöinä Johtopäätökset Liitteet...96 Lähteet...100

12 1 1. Suomen ulkomaalaisväestö Ulkomaalaisten määrä pysyi Suomessa pitkään hieman päälle henkilön. Esimerkiksi vuonna 1976 heidän määränsä oli vielä noin luvulla määrä alkoi hitaasti kasvaa, mutta merkittävämmin vasta 1990-luvun alussa inkeriläisten paluumuuttajien myötä. Ensimmäiset suuremmat pakolaisryhmät saapuivat 1990-luvun alussa Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta luvun alkuvuosiin verrattuna ulkomaalaisten määrän kasvu on nyttemmin hidastunut. Osasyynä tähän on ollut Suomen kansalaisuuden saaneiden määrän kasvu. (Tilastokeskus 2005a, 6). Vuonna 2005 kansalaisuuden saaneiden määrä tosin laski edellisvuoteen verrattuna (Työministeriö 2006a). Vuoden 2005 lopussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista, joiden osuus muodosti koko väestöstä 2,2 prosenttia (Tilastokeskus 2006a). Suurimman kansalaisuusryhmän, lähes henkilöä, muodostivat venäläiset ja seuraavaksi suurimpia ryhmiä olivat virolaiset ja ruotsalaiset. Seuraavilla sijoilla olivat turvapaikanhakijaryhmät: somalialaiset, entiset jugoslavialaiset ja irakilaiset. Kaikkiaan eri kansalaisuusryhmiä oli Suomessa yli 160. Suomen koko väestöstä ulkomailla syntyneitä vuoden 2004 lopussa oli henkilöä eli 3,2 prosenttia. (Tilastokeskus 2005a, 6 8). Koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia asui Ahvenanmaalla (5,7 %) Uudellamaalla (3,9 %) ja Varsinais-Suomessa (2,4 %). Ahvenanmaan ulkomaalaisista suurin osa on ruotsalaisia. Suomen ulkomaalaisväestöstä noin puolet asuu Uudellamaalla. Lähes kolmasosa Suomen ulkomaalaisista asuu Helsingissä, missä heitä vuonna 2004 oli henkilöä eli 5,2 prosenttia väestöstä. (Tilastokeskus 2005a, 26 28). Kansalaisuusryhmittäin tarkasteluna Suomen ulkomaalaisten ikärakenne vaihtelee paljon. Esimerkiksi ranskalaisista (yhteensä 985), espanjalaisista (678) ja marokkolaisista (621) yli 90 prosenttia oli työikäisiä vuonna 2004, mutta toisaalta ryhmät ovat kokonaiskooltaan pieniä. Lasten suhteellinen määrä on ollut korkea sellaisissa kansalaisryhmissä, jotka ovat pääasiassa tulleet maahan pakolaisina sekä perheenyhdistämisen kautta. (Tilastokeskus 2005a, 10). Ulkomaalaisten koulutustaso eroaa suomalaisten koulutustasosta. Kun Suomen kansalaisista noin 30 prosentilla on perusasteen tutkinto on vastaava luku ulkomaalaisten kohdalla kaksinkertainen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on puolestaan suomalaisissa puolta enemmän: suomalaisista 41,3 prosentilla ja ulkomaalaisilla keskimäärin 21,8 prosentilla on keskiasteen tutkinto. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin viidennes ulkomaalaisista ja neljännes Suomen kansalaisista.

13 2 Korkeakoulutettujen osuus on huomattava erityisesti ukrainalaisten (34 %), kiinalaisten (29,8 %), saksalaisten (28,3 %) ja venäläisten (27,7 %) kohdalla. Matalasti koulutettuja taas on erityisesti pakolaisryhmissä. (Tilastokeskus 2005a, 33). Osa pakolaisista on kuitenkin tullut maista, joiden koulutusjärjestelmä poikkeaa länsimaisesta. Näissä tapauksissa koulutus jää tuntemattomaksi.

14 3 2. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla Maahanmuuttajalla tarkoitetaan kaikkia maahan eri perustein muuttaneita henkilöitä (Ulkomaalaisvirasto 2006), jotka ovat muuttaneet Suomeen pysyväisluonteisesti (mm. Forsander 2002, 10). Maahanmuuttajan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisen eli kotoutumisen tarpeisiin on laadittu laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, joka tuli voimaan (muutettu ). Lain päämääränä on kotoutumisen osalta edistää maassa pysyväisluontoisesti oleskelevien maahanmuuttajien integroitumista eli kotoutumista, tasaarvoa ja valinnan vapautta suomalaisessa yhteiskunnassa. (Jokisaari 2006, 9). Yhteiskuntaan integroitumisen keskeisimpiä osa-alueita on työllistyminen. Yksilölle itselleen työn merkitys on luonnollisesti suuri toimeentulon ja koko elämänhallinnan kannalta. Maahanmuuttajien työttömyysaste on kuitenkin selvästi korkeampi kuin kantaväestön. Heidän työllistymisensä esteitä ovat kielivaikeudet, ongelmat ammatillisen pätevyyden rinnastamisessa suomalaisiin tutkintoihin sekä mahdollisesti tarvittavien kompensoivien opintojen puute. Varsinkin kiintiöpakolaisissa on myös paljon eri tavoin vajaakuntoisia. (Vesterinen 2002, 8 9). Perhoniemen ja Jasinskaja-Lahden (2006) tutkimuksessa ilmeni, että maahanmuuttajien onnistunutta sopeutumista edistivät työn löytämisen, taloudellisen hyvinvoinnin ja suomen kielen oppimisen lisäksi sosiaaliset verkostot ja niiltä saatu tuki. Syrjintäkokemukset sen sijaan näyttivät vaikeuttavan henkistä sopeutumista. Varhaiset henkisen sopeutumisen ongelmat vaikeuttivat myös myöhempää työllistymistä. Ulkomaalaisten paha työttömyystilanne heijastelee myös kotoutumisen vaatimaa aikaa. Ehkä suurimpia esteitä työllistymiselle ovat kuitenkin työnantajien, työntekijöiden tai asiakkaiden asenteet, sillä suomalaisilla työmarkkinoilla on vähäinen kokemus maahanmuuttajista. (Kangasharju ym. 2003, 20 21). Työnantajien silmissä maahanmuuttajat joutuvat erikseen ansaitsemaan sen luottamuksen, joka kantaväestöön kuuluvalla työntekijällä tai -hakijalla on automaattisesti (vrt. Forsander 2002). Työmarkkinoilla ilmenee taajaan etnosentrisiä käytäntöjä, jotka suosivat kantaväestöön kuuluvia ja syrjivät muita (Salmenhaara 2002, 8). Maahanmuuttaja on työmarkkinoilla haavoittuva, sillä hänet voidaan leimata poikkeavaksi, koska hän ei täytä yhteiskunnassa yleisesti vallitsevia normeja. Mitä kaukaisemmasta kulttuurista maahanmuuttaja tulee, sitä enemmän ongelmia ilmenee. (Kts. Heikkilä 2005, 486). Uudet maahanmuuttajat tulevat työmarkkinoille usein ns. sisääntuloammattien kautta, joilla tarkoitetaan sellaisia epävakaita ja epävarmoja työsuhteita, joissa tarvittavat resurssit ovat tavalla tai toi-

15 4 sella rajattuja: niissä joko a) ei tarvita kieli- tai ammattitaitoa tai b) ne ovat ns. etnospesifejä ammatteja. Etnospesifeillä ammateilla tarkoitetaan maahanmuuttajapalveluiden mukana syntyneitä tehtäviä, jotka edellyttävät tietyn kielen ja kulttuurin hallintaa sekä usein käytännössä ko. etnisen ryhmän jäsenyyttä. Tällaisia ammatteja ovat mm. asioimistulkin, äidinkielisen opettajan tai ohjaajan sekä kouluavustajan tehtävät. (Forsander 2002, 43). Toisin kuin länsimaissa aiemmin, Suomessa nämä sisääntuloammatit ovat tyypillisesti palvelusektorilla, eivätkä perinteisen teollisuuden piirissä (Forsander 2000a, 261). Selvästi suurin osa Suomen maahanmuuttajista työskentelikin 1990-luvulla palvelualoilla, erityisesti ravintola- ja siivousalalla, mutta myös teollisuus työllisti merkittävän osan (Joronen 2005a, 60). Suomessa noudatettu maahanmuuttopolitiikka on ollut pääasiassa pakolais-, turvapaikka- ja paluumuuttopolitiikkaa. Työperusteisesti Suomeen muuttaneiden osuus kuitenkin kasvoi 1990-luvun aikana (Hämäläinen ym. 2005, 37). Aktiivinen työvoimapolitiikka nousi Suomessa keskustelunaiheeksi vuoden 2000 aikana. Sillä tarkoitettiin työvoimapoliittisista syistä, ts. työluvalla maahan muuttavia. (Forsander 2000b, ). Tähän mennessä työmarkkinakysymykset ovat kuitenkin olleet maahanmuuttopolitiikassa marginaalisessa asemassa. (Juuti 2005, 9). Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä työministeriön vuonna 2004 asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi, jossa pääpaino on työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Järjestyksessä toisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman keskeisiä teemoja ovat muun muassa varautuminen näköpiirissä oleviin työvoiman saatavuusongelmiin myös työperusteista maahanmuuttoa kehittämällä, opastusjärjestelmän luominen, kotouttamisjärjestelmän ohjauksen tehostaminen, väestöryhmien välisten etnisten suhteiden parantaminen sekä siitä huolehtiminen, että Suomi tulevaisuudessakin kykenee huolehtimaan humanitaarisista ja muista kansainvälisistä sitoumuksistaan. (Työministeriö 2005). Ohjelma on ollut hallituksen käsittelyssä syksyllä Maahanmuuttopolitiikan kehittäminen on pitkälti yhteydessä työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutoksiin ja Suomessa odotettavissa olevaan demografisista syistä johtuvaan työvoimapulaan. Suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään työvoiman piiristä poistuu seuraavien kymmenen viidentoista vuoden kuluessa suuria kohortteja, joita nuorten ikäluokkien sisäänsyöttö ei riitä korvaamaan. Tällöin puhutaan akuutista työvoimapulasta. Minkä tahansa työvoiman maahanmuuton tukeminen ei paranna tilannetta, koska työvoiman kysyntä kuitenkin välittyy tuotantorakenteen kautta. Siksi kyseessä on myös laadullinen työvoimapula, joka osaksi on demografisista tekijöistä riippumaton ja

16 5 pikemmin yhteydessä koulutusjärjestelmän epäkohtiin. Suomessa maahanmuuttajien työvoimaa tullaan tarvitsemaan erityisesti palvelu-, ei niinkään teollisuustuotannon piirissä. Sekä julkisten palveluiden että elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää oikeanlaisen työvoiman riittävää tarjontaa. (Salmenhaara 2002, 4 5). Mielipiteet tulevasta työvoimapulasta tosin ovat ristiriitaisia. Ulkomaalaiset ovat merkittävä potentiaali ajatellen Suomen työmarkkinoita, jossa jo nyt joillakin aloilla podetaan työvoimapulaa. Maahanmuuttajista suurin osa, noin 76 prosenttia, kuuluu työikäiseen väestöön. Vaikka työikäisen väestön osuus on suurempi kuin suomalaisilla, joilla se on 67 prosenttia, maahanmuuttajista työvoimaan kuuluvia on noin 43 prosenttia. Koko väestöstä työvoimaan kuuluu noin puolet. Työministeriön tilastojen mukaan vuonna 2005 ulkomaalaisia työnhakijoita oli keskimäärin kuukauden lopussa , joista työttöminä oli Kansalaisuuden mukaan suurimmat työnhakijaryhmät olivat Venäjän ja Viron kansalaiset, joiden osuus oli noin 43 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat irakilaiset, iranilaiset, somalialaiset, entisen Jugoslavian alueelta muuttaneet, turkkilaiset, vietnamilaiset ja ruotsalaiset. (Työministeriö 2006b). Maahanmuuttajat ovat selvästi syntyperäisiä suomalaisia nuorempia. Tyypillinen maahanmuuttaja on hieman yli 25-vuotias, ja maahanmuuttajien keskiarvoikä maahan tullessa on 33 vuotta. Maahanmuuttajaryhmät poikkeavat kuitenkin hieman toisistaan. Suomen lähialueilla syntyneiden joukossa on muita enemmän vuotiaita, mikä osaltaan heijastaa inkerinsuomalaisten osuutta ryhmässä. Entisessä Jugoslaviassa, Irakissa, Iranissa ja Somaliassa syntyneiden joukossa on puolestaan selvästi muita ryhmiä enemmän alle 20-vuotiaina maahan saapuneita. (Hämäläinen ym. 2005, 89). Forsanderin (2002, 275) tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien alkuperä selittää tilastollisen aineiston muuttujista vahvimmin maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Vakaalla työuralla olevia luonnehtii Suomessa suoritettu koulutus, alle 38 vuoden ikä ja aasialainen tai länsimainen alkuperä. Työmarkkinoiden marginaalissa ovat muita useammin pakolaiset, afrikkalaiset, iäkkäät miehet sekä heikosti tai muualla kuin Suomessa koulutetut sekä vuonna 1993 muuttaneet. Työmarkkinoiden ulkopuolella olemista taas selittävät parhaiten alkuperä ja ikä. (Forsander 2002, ). Myös Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen mukaan eri syistä maahan muuttaneiden työura kehittyy eri tahtiin. Tulosten mukaan parhaiten ovat työllistyneet ne, jotka ovat tulleet työn tai opiskelun takia. (Joronen 2005a, 67). Myös Hämäläisen ym. (2005, 67) tutkimustulokset kertovat tietyillä varauksilla Suomessa hankitun koulutuksen edistävän maahanmuuttajien työllistymistä. Sen sijaan Joro-

17 6 nen (2005a, 74 75) ei tutkimuksessaan havainnut Suomessa hankitun koulutuksen ja työmarkkinaaseman välillä yhtä selkeää yhteyttä. Jasinskaja-Lahden ym. (2002, 87 89) tutkimuksen mukaan työnhakuun liittyvää syrjintää oli koko Suomessa asumisaikana kokenut puolet maahanmuuttajista. Työssä etenemiseen liittyvää syrjintää oli kokenut noin neljäsosa maahanmuuttajista (24 %) ja työpaikkakiusaamista noin kolmasosa (31 %). Kuusi prosenttia kertoi tulleensa irtisanotuksi työstään. Asiakkaan taholta tulevaa kiusaamista koki noin 21 prosenttia maahanmuuttajista ja esimiehen taholta tulevaa kiusaamista noin 11 prosenttia maahanmuuttajista. Useilta tahoilta tulevaa kiusaamista koki jopa noin 23 prosenttia maahanmuuttajista. Myös Juutin (2005, 141) tutkimuksessa haastateltavat maahanmuuttajat puhuivat melko paljon heitä kohtaan esiintyneestä avoimesta ja piiloisesta syrjinnästä työpaikalla. Oli yleistä, että juuri asiakkaat syrjivät avoimesti maahanmuuttajia. Pääkaupunkiseudulla asenteet ovat olleet ulkomaalaismyönteisempiä kuin muualla maassa. Myönteiset ulkomaalaisasenteet voivat johtua siitä, että alueen asukkailla on ollut eniten mahdollisuuksia solmia kontakteja Suomessa asuviin ulkomaalaisiin. (Jaakkola 1995, 29). Pääkaupunkiseudun suhteellisen ulkomaalaismyönteinen ilmapiiri on ilmeisesti helpottanut maahanmuuttajien asemaa myös alueen työmarkkinoilla. Lisäksi maahanmuuttajien runsaus on lisännyt etnisten palvelujen ja tavaroiden kysyntää, ja se puolestaan on edistänyt maahanmuuttajien yritystoimintaa (Joronen 2005a, 59). Jaakkola (2005) on tutkinut vuosina tehtyjen, koko väestöä edustavien, haastattelujen avulla suomalaisten suhtautumista eri syistä ja eri maista muuttaviin. Hän havaitsi, että vuonna 2003 ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen suhtauduttiin myönteisemmin kuin yhtenäkään aikaisempana tutkimusajankohtana. Suhtautuminen oli jopa myönteisempää kuin vuonna 1987, jolloin Suomessa oli vasta vähän maahanmuuttajia, korkeasuhdanne ja jolloin uumoiltiin jopa työvoimapulaa. Vuonna 2003 lähes joka kolmas vastaaja oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan ulkomaalaisia työnhakijoita nykyistä enemmän tai ainakin yhtä paljon kuin ennenkin. (Jaakkola 2006, 2 3). Pitkänen (2006) on puolestaan tutkinut eri viranomaisten suhtautumista etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymiseen Suomen yhteiskunta- ja työelämässä. Ulkomaalaisten maahantuloon suhtaudutaan tutkimuksen mukaan nyt selvästi myönteisemmin kuin 1990-luvulla. Suomeen halutaan ensisijaisesti ulkomaalaisia, jotka tuovat maahan aineellista ja henkistä pääomaa: turisteja, ul-

18 7 komaalaisia opiskelijoita sekä korkeasti koulutettuja, ahkeria ja mieluiten länsimaista lähtöisin olevia työperusteisia muuttajia. Myös perhesyistä ja aidosti suojelun tarpeen vuoksi tulevat toivotetaan tervetulleiksi. Myönteisintä suhtautuminen on länsieurooppalaisiin ja varsinkin pohjoismaalaisiin. Vähiten kaivattuja sen sijaan ovat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat sekä venäläiset. Ulkomaalaisten työttömyys on jatkuvasti vähentynyt, mutta työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta vaihtelee paljon kansalaisuuksittain. Työttömyysaste on yleisesti korkea niissä kansalaisuuksissa, joissa pakolaisten osuus on suuri. Vuoden 2006 maaliskuussa ulkomaalaisten työttömyysaste oli keskimäärin 24,8 prosenttia. Miehillä se oli 20,8 prosenttia ja naisilla 29,9 prosenttia. Irakilaisten työttömyysaste oli 66,4, afganistanilaisten 62,4, somalialaisten 59,4 ja iranilaisten 57,7 prosenttia. Matalimmat työttömyysasteet puolestaan olivat japanilaisilla (7,1 %) ja kiinalaisilla (7,9 %) sekä intialaisilla, alankomaalaisilla, saksalaisilla ja unkarilaisilla, joiden työttömyysaste oli 9 10 prosenttia. Myös norjalaisten, puolalaisten, ranskalaisten, ruotsalaisten, yhdysvaltalaisten ja virolaisten työttömyysaste oli vain hieman yli 10 prosenttia. Korkein työttömyysaste vuoden 2006 maaliskuussa oli sudanilaisilla, joista 74 prosenttia oli työttömänä. (Työministeriö 2006c). Sudanilaiset ovat kuitenkin olleet Suomessa vasta vähän aikaa, mikä selittää korkeaa työttömyysastetta (Tilastokeskus 2006b). Maahanmuuttajien työllisyyskehitys antaa melko myönteisen kuvan kotoutumisprosessista. Lukuun ottamatta OECD-maita, joiden työllisyys on jo alun perin varsin korkealla tasolla, eri maahanmuuttajaryhmien työllisyys kasvaa Suomessa vietetyn ajan myötä. Erityisen voimakasta tämä kasvu on lähialueilla syntyneillä. (Hämäläinen ym. 2005, 37). Humanitaarisista syistä Suomeen tulevia maahanmuuttajia lukuun ottamatta, maahanmuuttajat maksavat välittömiä veroja enemmän kuin mitä saavat suoria tulonsiirtoja jo kuudennen maassaolovuotensa jälkeen (Hämäläinen ym ym.). Kaikista myönteisistä merkeistä huolimatta kotoutuminen näyttää olevan varsin hidas prosessi (Perhoniemi Jasinskaja-Lahti 2006). Integroituminen Suomen työmarkkinoille näyttää vievän yli 4 vuotta (Kangasharju 2003 ym., 29). Asumisajalla on merkitystä työllistymisen kannalta, koska suomen kielen taidon hankkimiseen menee aikaa. Oma ryhmänsä ovat Suomeen tulevat siirtotyöläiset, ns. vierastyövoima. He ovat henkilöitä, jotka asuvat tilapäisesti työskennelläkseen kyseisessä maassa. Ulkomailla työskentelyn syynä näillä henkilöillä on usein kotimaan heikko työtilanne tai palkkaus. Suurimmat ulkomaalaisten työntekijöiden ryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, joita tulee töihin vuosittain Seuraavaksi suurin ryhmä ovat puolalaiset, joita maahan saapuu vuosittain noin 400. Toukokuun 2006 alussa päättyneet

19 8 työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoitukset eivät ole lisänneet uusista EU-maista tulevan vierastyövoiman määrää Suomessa. (Turun Sanomat 2006a, 7).

20 9 3. Yrittäjyys Tässä tutkimuksessa yrittäjyydellä tarkoitetaan yrityksen omistamista ja ammatin harjoittamista yrityksen omistaja-johtajana. Yrittäjäksi ryhtymiseen voivat vaikuttaa taustatekijät, jotka liittyvät yksilön henkilökohtaisiin taustoihin (luonteenpiirteet ja demografia), työhistoriaan ja erilaisiin tilannetekijöihin. Erilaiset taustatekijät sekä niitä koskevat henkilökohtaiset havainnot ja tulkinnat vaikuttavat yksilön mielikuviin yrittäjyyden houkuttavuudesta ja kyvyistä toimia yrittäjänä. Tilannetekijöissä tapahtuvat muutokset voidaan jakaa työntö- ja vetotekijöihin sen mukaan, mikä vaikutus niillä on yrittäjäksi siirtymiselle. Työntötekijöillä tarkoitetaan asioita, joihin yksilö ei ole tyytyväinen elämässään tai työurallaan tai joiden seurauksena suunnan muuttaminen tuntuu tarpeelliselta. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi työttömyys, tyytymättömyys nykyisiin työtehtäviin, urakehitysmahdollisuuksien pysähtyminen palkkatyössä, muutto uudelle paikkakunnalle tai ikäkausikriisi. Vetotekijät puolestaan ovat yrittäjyyteen houkuttavia positiivisia asioita, joita voivat olla esimerkiksi sopivan liiketoimintamahdollisuuden ilmaantuminen, mahdollisuus kehittyä ja käyttää hyväksi omia taitoja, halu saada aikaan jotain omaa, halu olla itsenäinen ja halu tai mahdollisuus ansaita (enemmän) rahaa. (Heinonen ym. 2006, 8, 10). Suomessa yrittäjyysaktiivisuus koostuu lähes kokonaan ns. mahdollisuusvetoisesta yrittäjyydestä. Toisen palveluksessa toimiessaan mahdollisuusyrittäjä kartoittaa mahdollisuuksiaan uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Niin sanottu pakkoyrittäjyys, mikä tarkoittaa yrittäjäksi ryhtymistä työttömyyden tai sen uhan vuoksi, on Suomessa vähäistä. (Joronen 2005b, ). Yrittäjyysaktiivisuuden taso on Suomessa ollut kansainvälisesti ottaen alhainen. Helmikuussa 1999 suoritetussa aikuisväestökyselyssä aktiivisesti uutta yritystä perustamassa olleiden henkilöiden osuus vastaajista vaihteli Suomen 1,4 prosentista Yhdysvaltain 8,4 prosenttiin. Esimerkiksi Tanskassa osuus oli 2 prosenttia ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 3,3 prosenttia. Ongelmana on ollut myös korkeasti koulutettujen vähäinen kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan: toisin kuin monissa muissa läntisissä teollisuusmaissa yrittäjyysaktiivisuuden taso Suomessa laskee koulutustason nousun myötä. (Arenius Autio 1999, 8 9). Nykyäänkin kansainvälisessä vertailussa aikuisväestön siirtymä yrittäjäksi on Suomessa edelleen melko maltillinen, sillä vuonna 2005 Suomi sijoittui 26:nneksi tutkittujen 35 maan joukossa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna varhaisvaiheen yrittäjyysaktiivisuus on Suomessa keskitasoa, hieman korkeampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Vuonna 2005 työikäisen aikuisväestön aktiivisuus uusien yritysten perustamisessa oli edellisvuoteen verrattuna lisääntynyt 0,6

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot