3/2008 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2008 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 3/2008 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 3/2008 Aliupseeriliitto ry 21.vuosikerta. Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 16,-/vuosi. ISSN Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja: Petteri Leino Toimituskunta: Riku Rissanen, p Jukka Klemetti, p Marit Lammes, Jari Jauni, p Mitä opimme Georgian kriisistä?...3 Maailmanmestari aliupseeri...4 Panssarijääkärien tvälläri...6 Kirvesmiehestä tykkimiesten kouluttajaksi...8 Ammattialiupseerien koulutus Euroopassa...10 Viime sotien suomalaiset kadonneet...14 Lumiaura: Tasa-arvoa...19 Kirja-arvostelut Martti Turtola: Kenraali Johan Laidoner -Olava Paukkunen: Päämajan tiedustelija -Hannu Saraluoto: Tykki ravissa Jäsenten lähitukea parannetaan...23 Euroopan halki kohti eläkettä...24 Vaasan marssilla...28 Uutta tietoa takuupalkoista...29 Karpela säväytti Tampereella...31 Merkittävä Mannerheim-näyttely kävi jälleen Suomessa...32 Pääluottamusmiesten kynästä...34 Korsun kätköistä...35 Lottanen: Malja edesmenneelle kesälle...36 Toimisto tiedottaa...37 Liiton toimisto: Pj Petteri Leino, p Plm Lassi Majamaa, p Plm Mika Oranen, p Tstosiht Jaana Pakarinen, p Painopaikka: Ks Paino Oy Viestitie Kajaani Puh: Fax: Ilmoitusasiat: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: Fax: Kannen kuva: Ylikersantti Terhi Pyyhtiä-Sassi on moninkertainen meri- 5-ottelun maailmanmestari. Hän palvelee talousesimiehenä SLMEPA:ssa. Ammattisotilaan aikataulu 2008 Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/ / / / Ammattisotilas 3/2008

3 Mitä opimme Georgian kriisistä? Venäjän sotilaalliset uhkakuvat poikkeavat täysin Suomessa vallalla olevista käsityksistä. Venäjän nykyinen sotilasdoktriini lähtee siitä olettamuksesta, että sitä uhkaa useampi sotilaallinen konflikti seuraavien vuoden kuluessa. Osa uhkakuvista liittyy maan sisäisiin ongelmiin eli entisiin neuvostotasavaltoihin sekä ääri-islamilaiseen terrorismiin. Ne tuskin heijastuvat Suomeen. Sitä vastoin uhkakuva sotilaallisesta, jopa laajamittaisesta konfliktista Euroopassa vaikuttaa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Venäjän sotilaspiirit arvioivat, että sen ja länsimaiden suhteet saattavat heikentyä ja Naton laajeneminen saattaa johtaa lopulta laajamittaiseen sotilaalliseen konfliktiin. Tämän uhkakuvan mukaisesti Venäjä rakentaa uutta sotilaallista puolustuskykyä. Venäjän ulko- ja sotilaspolitiikka kulkevat käsi kädessä. Frunzelainen oppi on jälleen kaivettu vaseliinista. Viimeiset kymmenen vuotta, koko sen ajan kun Putin on ollut vallassa, Venäjä on siirtynyt yhä enemmän rautaisen voimapolitiikan tielle. Georgian kriisi ei tullut yllätyksenä. Ainoa yllätys oli ajankohta sekä Venäjän 58.Armeijan massiiviset vastatoimet Georgian edellisenä päivänä aloittamalle operaatiolle Etelä-Ossetiassa. Tapahtumien kuva alkaa hiljalleen selkeytyä. Sotilaallisessa mielessä Venäjän toimet näyttävät suhteellisen onnistuneilta ja operaatiosta otettiin irti kaikki mediahyöty. Toisaalta Georgian tapahtumista ei voi vetää kovin kummoisia johtopäätöksiä, sillä eihän Georgialla ollut käytännössä mitään sotilaallista puolustuskykyä Venäjän toimia vastaan. Muutaman tuhannen miehen armeijasta, joka on varustettu vanhentuneella kalustolla, ei ollut käytännössä vastusta. Georgian kriisi opetti muutamia perusasioita. Ensimmäinen oppi oli se, että Naton viidennen artiklan turvatakuut suojaavat vain Naton jäseniä. Niistä ei ole pelastajaksi jäsenyysprosessissa oleville valtioille. Vielä vähemmän Naton turvatakuut suojaavat sellaisia maita, jotka eivät ole edes jäsenyysprosessissa. Eräät korostavat Suomen turvallisuuspolitiikassa Nato-optiota. Se on puhtaasti suomalainen poliittinen fraasi, jolla ei ole mitään katetta. Toiseksi Georgian tapauksesta on opittavissa, että Naton jäseneksi voi päästä vain kaikkien nykyisten Nato-maiden yksimielisellä päätöksellä. Yksikin Naton jäsenmaa voi estää uusien jäsenten ottamisen. Georgian Nato-jäsenyys tyssäsi Venäjän vahvoihin eurooppalaisiin liittolaisiin Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Kolmanneksi Euroopan unioni on heikko ja ulkopoliittisissa kysymyksissä hyvin hajanainen. EU:n turvatakuut ovat toistaiseksi pelkästään ruusunpunaisia ajatuksia, sillä Lissabonin sopimuksen ratifiointi kaatui Irlannin kansanäänestykseen viime kesänä. Mielestäni selkein sotilaallinen oppi Georgiasta on, että laajamittainen vahvaan ilma-aseeseen tukeutuva panssaroitu offensiivi elää ja voi hyvin. Suomen viimeaikaisissa turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa on korostettu taistelukentän ja sodan muutosta. Toivottavasti meidän viimevuosina tapahtunutta sodan ajan materiaalin nopeaa hävittämistä ei tarvitse koskaan arvioida tositoimissa. Georgia opetti myös sen, että perinteisillä jalkaväkimiinoilla kyetään hidastamaan ja estämään edelleen suuriakin sotilaallisia operaatioita. En kuitenkaan usko, että meiltä löytyy poliittista kykyä irrottautua Ottawan sopimuksesta. Toivon kuitenkin hartaasti, ettei Suomi ratifioi viimekeväistä Dublinin sopimusta. Sen hinta olisi liian kallis, sillä sodassa sen maksaa suomalainen veri. Puolustusministeri Jyri Häkämies on vaatinut puolustusmäärärahojen korottamista. Jokaisen ammattisotilaan on helppo tukea ministerin vaatimuksia. Sitä vastoin kansanedustaja Juha Korkeaojan johdolla valmistuneen turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän raportin johtopäätökset tuntuvat kovin vierailta. Mielestäni sotilaallisia uhkakuvia ei voi määrittää poliittisen konsensuksen hengessä Arkadianmäellä, mutta sieltä pitää löytyä rohkeutta lisätä maanpuolustuksen resursseja ja nopeasti. Ammattisotilas 3/2008 3

4 MAAILMAN- MESTARI ALIUPSEERI Ylikersantti Terhi Pyyhtiä- Sassi on saavuttanut viisissä kisoissaan kolmesti Meri-5-ottelun maailmanmestaruuden. Hän palvelee talousesimiehenä taistelualuksella Suomenlahden Meripuolustusalueella. Aliupseerin ammattiin Terhi Pyyhti- Sassi ajautui puolivahingossa. Hän suoritti asepalveluksen Hämeen Rykmentin Urheilukoulussa ja sinä aikana jäi kipinä kytemään. Terhi huomasi Helsingin Sanomista artikkelin puolustusvoimista työpaikkana, jonka perusteella päätti hakea puolustusvoimien palvelukseen. Hän haki sopimussotilaaksi Suomenlahden Meripuolustusalueelle vuonna Työhaastattelussa kuitenkin ilmeni, että siellä oli avoinna myös silloinen sotilasammattihenkilön virka konemiehen tehtävässä. Hän muuttikin hakemusta ja olikin kohta konemiehen tehtävässä, mutta hoiti talousesimiehen tehtävää. Terhi Pyyhtiä-Sassi valmistui ravintolakokiksi Fellman-instituutista Lahdesta ja näin talousesimiehen tehtävä oli lähempänä koulutusta. Ylikersantti Terhi Pyyhtiä-Sassi on Hamina-luokan ohjusveneen talousesimies ja viralliselta tehtävänimekkeeltään huoltopalvelualiupseeri. Hän vastaa aluksen muonitus- ja lääkintähuollosta sekä siihen liittyvästä varusmieskoulutuksesta. Alukset ovat täysin omavaraisia ja siellä valmistetaan ruoka kokonaan itse. Talousesimies toimii kokkien esimiehenä. Teen myös itsekin mielelläni ruokaa, Terhi kertoo. Minusta oli hienoa, että sain viran ja pääsin oman alan tehtäviin, Terhi kertoo ja jatkaa: Hakiessani puolustusvoimien palvelukseen en tiennyt urheilumahdollisuuksista, mutta tämä on osoittautunut minulle eräänlaiseksi lottovoitoksi. Tässä ammatissa voin yhdistää urheilun ja työn. Urheilu osa ammattia Mielestäni tämä oli minulle paras valinta, tuskin missään muualla olisin voinut sovittaa yhteen täysipainosta urheilua ja oman koulutuksen mukaista työtä, Terhi kertoo. Hän kuuluu puolustusvoimien A-valmennusryhmään, joka oikeuttaa sadan työpäivän käyttämiseen harjoitteluun. Siitä noin puolet kuluu leirityksiin ja loput menee henkilökohtaiseen harjoitteluun. Päälle tulevat tietysti kansainväliset kilpailut, jotka ovat myös palkallisia virkavapaapäiviä. Terhi Pyyhtiä-Sassi harjoittelee täysin ammattimaisesti. Peruskuntokaudella harjoitteluun menee noin 20 tuntia viikossa. Harjoittelu edellyttää sovittamista työtehtävien kanssa. Aluspalveluksessa harjoittelun määrä saattaa jäädä kokonaan väliin. Terhille tulee purjehduspäivä vuodessa noin vuorokautta. Olen kuitenkin ennemmin merellä kuin rannassa, sillä siellä on oma selkeä rytminsä, hän kertoo työstään. Menestystä urheilussa Salpausselän harjun Hollolan kankailla 4 Ammattisotilas 3/2008

5 AMMATTINA ALIUPSEERI kasvaneelle hiihtäjälle Upinniemen talvet olivat yllätys. Käytännössä lumitilanne oli todella huono ja vaikeutti hiihtoharjoittelua. Terhi oli keskittynyt ampumahiihtoon, mutta siirtyi vuonna 2002 Meri- 5-otteluun. Upinniemi tarjosi loistavat mahdollisuudet uuden lajin parissa. Ajauduin vahingossa Meri-5-ottelun pariin, sillä keväällä 2002 kävin läpi ensimmäisen kerran kaikki viisi lajia ja jo ennen juhannusta osallistuin ensimmäisiin PM-kisoihin Tanskassa, Terhi kertoo. Terhi Pyyhtiä-Sassi on harrastanut urheilua pienestä pitäen ja edustanut Hollolan Urheilijat 46:ta koko ikänsä. Terhi kehuu kasvattajaseuransa juniorityötä, jonka eteen on tehty runsaasti töitä. Terhin ensimmäiset lajit olivat hiihdon lisäksi yleisurheilu; keihäs, 800 metriä ja maastojuoksu. 11-vuotiaana hän kokeili ampumahiihtoa, josta sittemmin tuli päälaji. Jälkiviisaana olisi ehkä kannattanut vielä odottaa muutama vuosi ennen aseeseen tarttumista, hän miettii. Pohdinta on toisaalta turhaa, sillä Terhillä on niin paljon Suomen mestaruuksia ampumahiihdossa, ettei hän muista niiden lukumäärää. Viimeksi muuton yhteydessä tuli todettua, että on niitä aika paljon, hän toteaa vaatimattomana. Meri-5-ottelun tila Meri-5-ottelun tunnettavuus on lisääntynyt Suomessa suomalaisten menestyksen myötä. Luutnantti Sami Sorri on ollut pitkään lajin hallitseva mestari miesten sarjassa ja Terhi naisten sarjassa. Suomalaisten kilpailijoiden tilanne on tällä hetkellä kaventunut muutaman vuoden takaisesta, sillä moni on lopettanut viime vuosina. Tällä hetkellä suomalaisista kilpailee tosissaan kaksi naista ja noin viisi miestä. Kapteeniluutnantti Jukka Jortikka Merivoimien esikunnasta toimii suomalaisten päävalmentajana. Kansainvälisesti tilanne on päinvastainen. Terhi kertoo, että jatkuvasti tulee uusia kilpailijoita. Meri-5-ottelussa on ollut perinteisesti Pohjoismailla ja Saksalla vahva edustus. Tällä hetkellä minun kovin vastus tulee kuitenkin Venäjältä, Terhi kertoo. Maailmanmestaruuskisoissa osallistujia on ollut 16 maasta. Eksoottisimpia maita ovat Etelä-Amerikan maat ja Etelä- Afrikka. Kaikki osallistujat ovat ammattisotilaita, koska kyseessä on puhdas sotilaslaji. Varsinkin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa on kiva ja rento ilmapiiri, koska siellä kaikki tuntevat toisensa, Terhi kuvaa. Ilmapiiri on kuin harjoitusleireillä. Maailmanmestaruuskilpailuissa tilanne on toinen, sillä jokaisella on pieni kisajännitys. Jää tosin sulaa viimeistään ensimmäisen lajin jälkeen. Mitä tulevaisuudessa? Omana haaveenani on ylittää itsensä ja tehdä eri lajeissa piste-ennätyksiä, Terhi visioi. Meri-5-ottelu on ensimmäistä kertaa sotilaiden (CSIM:n) maailmankisojen eli sotilaiden olympialaisten ohjelmassa Rio de Janeirossa vuonna Se on tietysti yksi paalu, johon voisin lopettaa ammattimaisen meri5-ottelu-uran, Terhi sanoo kysyttäessä. Mielessä ovat tietysti käyneet myös erilaiset seikkailulajit, jotka vaikuttavat MERI-5-OTTELU mielenkiintoisilta, Terhi arvelee. Samoin hän pitää mahdollisena joko triathlonin pikamatkoja tai hiihtoa, joita kumpaakin voisi harkita harrastusmielessä. Terhi nollaa kisakauden vaeltamalla Lapissa, jossa tämänkin vuoden kisojen jälkeen vierähti pari viikkoa. Uutena harrastuksena on kajakkimelonta, jota nykyään pääsee harrastamaan suoraan kotipihasta. Haaveena olisi ottaa kajakit mukaan Lappiin tai Ruotsiin. Meidän perheessä on hyvä, kun molemmat pitävät ulkoilusta. Näin on mukava viettää vapaa-aikaa, Terhi kuvaa vapaaajan viettoaan. Aliupseerin ammatin osalta Terhi ei ole miettinyt tulevaisuutta. Urheilu on vienyt kaiken energian ja teen tätä nyt niin hyvin kuin pystyn ja mietin tulevaisuutta myöhemmin, hän kertoo ajatuksistaan. Teksti ja kuvat: Petteri Leino Kilpailujen taustaa Meri-5-ottelu on sotilaslaji ja sitä harrastetaan vain puolustusvoimissa. Lajia harrastavat eri maiden puolustusvoimien erikoisjoukot, esimerkiksi sukeltajat, erikoisjääkärit, laskuvarjojääkärit, terrorismin vastaiset joukot. Suomalaisista lajin harrastajat ovat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, merivoimien sukeltajakoulutuksen saaneita. Lajissa on kilpailtu myös naisten sarjassa jo 1980-luvulta. Historia Laji on saanut alkunsa vuonna 1949, jolloin Italian laivastossa kehitettiin sopivaa harjoittelumuotoa erikoisjoukkojen fyysisten ominaisuuksien kehittämiseksi. Maa- ja ilmavoimilla oli oma kilpailunsa. Italian laivasto päätti järjestää kilpailut, jotka liittyivät laivaston työhön, lajit olivat meri-3-ottelu, purjehdus ja soutu. Meri-5-ottelun kilpailulajit Sotilasmeriottelussa kilpaillaan viidessä eri osakilpailussa, joita ovat: esteuinti, esterata, pelastusuinti, merimiestaito ja amfibiomaastojuoksu. Esteradan pituus on 305 metriä ja sisältää 10 erilaista estettä. Kilpailijan varsinainen estetekniikka on vapaavalintainen. Myös kilpailuasu on vapaavalintainen. Pelastusuinnin kilpailumatka on 75 metriä. Uimavarustus on uimapuku, miehillä lisäksi työpuku. Esteuinnissa uidaan räpylät jalassa, kuljetetaan kivääriä 25 metriä, alitetaan verkkoeste ja ylitetään tynnyrieste sekä suoritetaan letkuliitoksen avaus. Kokonaisuintimatka on 125 metriä. Merimiestaidon kilpailuosiossa testataan kilpailijoiden perinteisiä merimiestaitoja. Amfibiomaastojuoksussa juostaan 2,5 kilometrin pituinen matka, jonka aikana suoritetaan kolme tehtävää: pienoiskivääriammunta, melonta (100 metriä kumiveneellä) ja heitetään käsikranaati. Ammattisotilas 3/2008 5

6 PANSSARIJÄÄKÄRIEN Ylikersantti Jake Karhu toimii Hämeen Panssaripataljoonan Panssarijääkärikomppanian taisteluvälinealiupseerina. Hän vaihtoi graafikon työt armeijan harmaisiin, eikä ole päätöstä katunut. Jake Karhu valmistui aikanaan Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta graafikoksi. Sen jälkeen hän teki graafisen alan töitä neljä vuotta ennen varusmiespalvelusta. Vanhoilla päivillä suoritetun varusmiespalveluksen aikana häntä alkoi kiinnostaa puolustusvoimat työpaikkana. Hän jäi heti varusmiespalveluksen jälkeen sopimussotilaaksi, joka oli hyvää harjoitteluaikaa myöhempää silmällä pitäen. Karhu astui ensiksi siviiliasentajaksi, koska tuolloin ei ollut avoimia sotilasammattihenkilön virkoja. Vihdoin Panssariprikaatista jäi eläkkeelle eräs opistoupseeri kuljetusalan tehtävästä. Virka muutettiin sotilasammattihenkilön viraksi, johon Jake Karhu haki ja pääsi. Siitä tehtävästä hän vaihtoi Panssarijääkärikomppanian taisteluvälinealiupseeriksi, kun paikka avautui erään opistoupseerin erottua puolustusvoimien palveluksesta. Uusi tehtävä oli mieleinen ja Karhu siirtyi siihen mielellään. Tehtävä oli myös tuttu, sillä hän oli palvellut varusmiehenä ja sopimussotilaana samassa komppaniassa. TVÄLLÄRI Taisteluvälinealiupseerin tehtävä Taisteluvälinealiupseerin eli kansanomaisesti tvällärin tehtävänä on vastata komppanian aseistuksesta ja ampumatarvikkeista sekä räjähtävästä materiaalista. Panssarijääkärikomppanian asearsenaaliin kuuluvat muiden ohella BMP 2 rynnäkköpanssarivaunun tykit ja konekiväärit. Ylik Karhun tehtävänä on suorittaa vaunuaseiden määrävälitarkastuksia sekä valvoa varusmiesten tekemiä huoltoja. Huoltojen valvominen sekä myös asekorjaukset ovat arkipäivää. Käyttökuntosuus tarkastukset edellyttävät B-tason oikeuksia ja niistä vastaa tällä hetkellä pataljoonan taisteluvälineupseeri. Lisäksi ampumaleireillä ampumatarvikkeiden ja räjähteiden vastaanottamisesta, jakamisesta sekä käytön opettamisesta, hän kertoo työn monipuolisuudesta. 6 Ammattisotilas 3/2008

7 AMMATTINA ALIUPSEERI Panssarijääkärikomppanian taisteluvälinealiupseerin on hallittava myös vaunuaseet. Pöydällä on huoltoa varten purettuna BMP-2 rynnäkkövaunun 30 mm automaattitykki. Henkilöstörakenteen muuttuminen näkyy myös Panssariprikaatissa. Hämeen Panssaripataljoonan esikunnassa on taisteluvälineupseeri, joka johtaa komppanioiden tvällärien toimintaa. Valtaosassa komppanioita on vielä opistoupseerit taisteluvälineupseereina, mutta muutamassa komppaniassa on jo taisteluvälinealiupseerit. Taisteluvälinealiupseerin löytää useimmin yksikön hallilta, josta löytyy oma asevarasto ja toimisto. Sen lisäksi työhön kuuluvat olennaisena osana sotaharjoitukset. Harjoituspäiviä kertyy noin vuodessa. Tänä syksynä kierrän enemmän myös taisteluharjoituksia, harjoittelemassa sodan ajan huoltoa, ylik Karhu kertoo. Laaja koulutus nykyiseen tehtävään Ylik Karhu on käynyt maavoimien sotilasammatillisen opintojakson 1 ja 2 pilottikurssit sekä huollon sotilasammatillisen opintojakso 1:n ja ammunnan johtajajakson Maasotakoulussa. Viimeksi mainitun kurssin myötä hän sai kiväärikaliiberisten aseiden ammunnan ja taisteluparin hyökkäysammunnan johtamisoikeuden sekä tulenkuvausoikeuden ja varusmiesten kuntotestausoikeuden. Nykyinen tehtävä edellyttää panssariaseiden B-tason tarkastusoikeuksia ja ne voidaan myöntää huollon sotilasammatillisen opintojakso 2:n jälkeen. Sen suorittaminen onkin suunnitelmissa alustavasti syksylle Mielestäni ehdottomasti suurin hyöty näiltä käydyiltä kursseilta on kokonaisnäkemyksen selkeytyminen Suomen puolustusjärjestelmästä, Karhu toteaa ja jatkaa: Samoin siellä muodostui erinomaisia sosiaalisia verkostoja ympäri Suomea, joita voi hyödyntää arkipäivän työnteossa. Maasotakoulussa saadusta sotilaspedagogiikan opetuksesta on selkeästi hyötyä joka päivä. Lahdessa meille annettiin sellaista käytännön taitoa, mitä ei opi muualla, Jake Karhu kertoo kokemuksistaan. Olen myös onnekkaassa asemassa, kun saan olla perusyksikössä töissä. Saamani koulutus tukee tätä työtä, hän tiivistää. Puolustusvoimat työpaikkana Taisteluvälinealiupseerin kuukausipalkka on parin tonnin luokkaa, josta käteen jää euroa. Peruspalkan päälle tulevat sotaharjoitus- ja muut korvaukset. Jake Karhu on sitä mieltä, ettei raha ole ainoa työmotivaatiota lisäävä tekijä. Riittää kun on menojen mukainen tulotaso. Mielestäni on tärkeintä, että saa tehdä sitä mistä nauttii, eikä tarvitse 24 tuntia vuorokaudessa miettiä työasioita. Täällä työt jäävät portille, Karhu kertoo tunnoistaan. Jake Karhun mielestä tämän päivän puolustusvoimissa ei ole enää yhtymäpintaa Vääpeli Körmy elokuviin. Kulttuuri on muuttunut ja ammattisotilaan työ on enemmän perheellisen, kuin villin ja vapaan poikamiehen elämää. Mielestäni monen nuoren kannattaa ensi katsoa myös muuta elämää ja tulla sitten puolustusvoimien palvelukseen. Siviilikokemus auttaa näkemään puolustusvoimien edut, Jake muistuttaa. Minusta kannattaa hakea sellaista työpaikkaa, jonka tuntee omakseen. Lisäksi kannattaa kuunnella vanhempia työkavereita, sillä minäkin olen oppinut eniten lähellä eläkeikää olevilta ja EVP-henkilöiltä, Jake kertoo. Näen aliupseerit käsityöperinteen jatkajina, jotka saavat tehdä ihan oikeasti jotain. He ovat todellisia duunareita, Karhu miettii ja jatkaa: Jos on enemmän kiinnostunut suurien joukkojen johtamisesta, niin siinä tapauksessa kannattaa harkita upseerin uraa. Teksti ja kuvat: Petteri Leino Ammattisotilas 3/2008 7

8 KIRVESMIEHESTÄ TYKKIMIESTEN KOULUTTAJAKSI Tavoitimme kersantti Santtu Luukaksen suoraan sotatyön peruslähteeltä eli Panssari-ilmatorjuntapatterin taisteluammunnoista Hätilän ampuma-alueelta, missä hän toimi tulentarkkaajana. Santtu Luukas suoritti varusmiespalveluksen Hämeen Rykmentissä vuosina ja kävi aliupseerikurssin jääkärilinjan Porin Prikaatissa. Varusmiespalveluksen jälkeen hän jäi seuraavaksi vuodeksi sopimussotilaaksi Urheilukouluun ja Teknilliseen Koulutuskeskukseen. Välissä hän ehti tehdä koulutuksensa mukaisia kirvesmiehen hommia, kunnes pääsi töihin Panssarivarikolle. Siellä vietetyn vuoden jälkeen Luukas suuntasi pääkaupunkiseudulle vartija- ja ravintola-alan hommiin. Paluu ammattisotilaaksi alkoi Bosniassa puolen vuoden rauhanturvapalveluksen aikana. Kersantti Santtu Luukas astui aliupseeriksi Panssariprikaatiin joulukuussa Siellä hänet määrättiin jaoskouluttajaksi Helsingin Ilmatorjuntarykmentin Panssari-ilmatorjuntapatteriin. Miksi aliupseeriksi? Minut motivoi aliupseeriksi oikeastaan kolme seikkaa. Olin kotoisin Hämeenlinnasta ja Panssariprikaatissa oli tarjolla vakituinen aliupseerin virka. Lisäksi tiesin pääpiirteissään, mihin suuntaan aliupseeristo on kehittymässä. Näillä perusteilla hain palvelukseen, hän kertoo. Kävin kesällä 2006 Kadettikoulun pääsykokeissa ja pääsin varasijalle. Pidän kuitenkin aliupseerin työtä mielekkäämpänä, sillä se on käytännön läheisempää Varusmiesten kouluttajalle taisteluammuntojen valvojan tehtävän tehtävät ovat arkipäivää ja oranssit liivit sekä kypäränsuojus vakiovarusteet. kuin upseerin ammatti. En ole kiinnostunut paperin pyörittämisestä ja siihen liittyvistä johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä, hän jatkaa. Kersantti Santtu Luukas ei kätke ammattiylpeyttään vakan alle, vaan on laatinut powerpoint esityksen varusmiehille aliupseerin ammatista. Hänen mielestään aliupseerin ammatti on oikea valinta, jos haluaa olla kymmenestä viiteentoista vuotta kenttäkouluttajana. Kirvesmiehenä tienasi puolitoista kertaa enemmän, mutta teen enemmin työtä mistä nautin. Pääasia on, ettei ota päähän aamulla lähdettäessä töihin, Santtu sanoo. Kouluttajan tehtävissä palkkaan kuuluvat erilaiset lisät ja kokonaisansio ennen veroja nousee niiden myötä noin euroon vuodessa. Puolustusvoimat hyvä työpaikka Santtu Luukas antaa puolustusvoimille kiitosta hyvänä työnantajana. Pieni miinus löytyy kenttäkelpoisuuden edellyttämän liikuntakoulutuksen ja sotilastaitojen tukemisesta, joka saisi olla nykyistä laajempaa. Kahden tunnin viikkoliikunta on liian vähän, kun ammattisotilaiden on lakiin perustuen pidettävä itsensä hyvässä kunnossa. Mielestäni samanlainen järjestely pi- 8 Ammattisotilas 3/2008

9 täisi olla kaikille ammattisotilaille, kuin on sotilaspoliisitehtävissä toimivilla, hän sanoo. Kersantti Luukas suoritti ensimmäisen uusimuotoisen maavoimien sotilasammatillisen opintojakso 1:n viime keväänä. Positiivisena koulutuksesta jäi mieleen opetuksen käytännöllisyys sekä saavutetut oikeudet. Sitä vastoin hän jäi vielä kaipaamaan erityisesti johtajakoulutusta, sillä opintojaksolla keskityttiin pääasiassa miehistön koulutukseen. Liian alas vedetty taso ei anna valmiuksia käytännön arkeen, jossa hän kouluttaa myös varusmiesjohtajia. Heidän koulutuksessa on omat haasteensa. Yksikön vanhemmat kouluttajat ovatkin auttaneet ongelmissa. Santtu Luukas pitää mentorointia hyvänä asiana. Ongelmana on, ettei heidänkään patterissa ole vanhempia opistoupseereja mentoreiksi. Meidän yksikössä on yksikköupseerina yksi opistoupseeri, joka on tullut puolustusvoimiin 23 vuotta sitten. Kaikki muut kouluttajat ovat tulleet palvelukseen vuoden 2002 jälkeen. Kysymykseen mitä kersantti Luukas odottaa tulevaisuudessa aliupseerin ammatilta, tulee vastaus kuin tykin putkesta: Sotilasmestarin jämiä! Ja hymy päälle. Hän kuitenkin vakavoituu ja jatkaa. Haluan olla kenttähommissa, enkä pyörittää papereita. Haluaisin jatkossa suuntautua asealan tehtäviin ja tavoitteena olisi kouluttautua asemestariksi. Toivon, että jatkossa aliupseereilla on mahdollisimman vaihtelevia tehtäviä. Teksti ja kuvat: Petteri Leino AMMATTINA ALIUPSEERI Sata- Kuulo Oy Eija Koskenniemi- Saarivirta kuulotutkija, terveydenhoitaja Yksilölliset kuulonsuojaimet ja korvakappaleet handsfree -laitteisiin Itsenäisyydenkatu 39, Pori. Puh. (02) Työtä, energiaa ja hyvinvointia 30 vuotta Osaamista vahvalla perustalla Ammattisotilas 3/2008 9

10 Nco Academy of The Austrian Army Forces, HUAK-symposium Enns, Austria AMMATTIALIUPSEERIEN KOULUTUS EUROOPASSA Yliluutnantti Timo Väisänen ja vääpeli Vesa Tuovinen Maasotakoulusta edustivat Suomea eurooppalaisen aliupseerikoulutuksen seminaarissa Itävallassa heinäkuussa. Seuraavassa Timo Väisäsen raportti seminaarista, jonka mukaan aliupseerien koulutuksessa tulisi lisätä englanninkielen opetusta. Sain kunnian osallistua vääpeli Vesa Tuovisen mukana Itävallassa heinäkuussa järjestettyyn symposiumiin, jossa käsiteltiin aliupseerikoulutusta Euroopassa. Symposiumin isäntänä toimi Itävallan puolustusvoimien aliupseerikoulu, Heere sunteroffiziersakademie eli HUAK. Osallistujista noin 50 oli aliupseereita. Heidän lisäkseen symposiumiin osallistui noin 20 muuta sotilasta ja siviiliä, jotka työskentelevät aliupseerikoulutuksen parissa. Osallistujia oli 13:sta eri maasta: Itävallasta, Saksasta, Sveitsistä, USA: sta, Kroatiasta, Suomesta, Serbiasta, Sloveniasta, Unkarista, Tshekeistä, Italiasta, Turkista ja Hollannista. Symposium oli järjestetty paneelikeskusteluina asiantuntijat alustivat aiheista keskustelun pohjaksi. Asiantuntijoille esitettiin kysymyksiä, joihin he pyrkivät vastaamaan ja aiheista keskusteltiin. Koulutus Oli huojentavaa kuulla tänä vuonna Maasotakoulussa käynnistyneen uuden aliupseerikoulutuksen kynnyksellä miten samanlaiset järjestelmät Euroopassa aliupseerikoulutuksessa on meidän sotilasammatillisiin opintoihin verrattuna. Suomalainen aliupseerikoulutusjärjestelmä on laadultaan ja määrältään täysin vertailukelpoinen kansainvälisesti, pois lukien englannin kielen opetus. Vääpeli Vesa Tuovinen ja sergeant major Mitchell (USA). Mitchell toimii Berliinissä aliupseerikoulun sotilasmestarina. Hän on Irakin sodan veteraani. Englannin opetuksen merkityksestä kansainvälisesti ajateltuna todettakoon esimerkkinä Slovenian armeijan aliupseerikoulun järjestämä mestarikurssi, joka pidetään alusta loppuun englannin kielellä. Toisaalta on ymmärrettävä kielitaidon korostuminen NATO-maissa. Useissa symposiumiin osallistuneissa maissa oli käynnissä aliupseerikoulutuksen uudistaminen tai koulutusjärjestelmät olivat vasta uudistettu. Koulutusjärjestelmiä on aloitettu kehittämään muun muassa seuraavista syistä; joko aliupseerit oli koulutettu liian pitkälle eli aliupseerit tekivät samoja tehtäviä kuin upseeritkin. Tai sitten aliupseereita ei ole koulutettu riittävästi, eikä heille annettu riittävän vastuullisia tehtäviä, joten pahimmissa tapauksissa aliupseeristo oli osin vaipunut miehistön tasolle. Molemmissa tapauksissa miehistön ja upseeriston väliltä tuntui puuttuvan käytännön johtajat. Hampurilaisen välis- 10 Ammattisotilas 3/2008

11 AMMATTINA ALIUPSEERI tä puuttuu pihvi kuvaili tilannetta osuvasti ylivääpeli Erik F.J.P Nieuwenhus Hollannista. Symposiumissa esitetyt aliupseerien koulutusjärjestelmät muodostuivat pääsääntöisesti kolmesta tasosta; perusopinnoista, jatko-opinnoista ja mestariopinnoista. Jokaiseen opintoon sisältyy yhteiskoulutusjakso sekä ase- tai toimialajakso, kestäen muutamasta kuukaudesta vuoteen, riippuen ase- tai toimialasta. Opinnot jakautuivat tasaisesti koko työuran ajalle, eivätkä kaikki aliupseerit käy kaikkia kursseja. Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Itävallassa sotilaiden eläkeikä on 65 vuotta. Opinnoissa painotettiin niitä taitoja ja tietoja, mitä työuran eri vaiheissa tarvitaan. Perusopinnoissa korostetaan työuran alkuvaiheessa tarpeellisia kouluttajan ja kasvattajan taitoja sekä ammatillista osaamista. Jatko-opinnoissa opetetaan kouluttaja koulutusta Train the trainer sekä kehitetään asiantuntijuutta. Mestariopintojen pääpaino on asiantuntemuksen ja neuvonantamisen sekä henkilöstön johtamisessa kehittymisessä. Perusperiaatteena kuitenkin on, että jokaisella sotilaalla, joka asetetaan arvon tai tehtävän perusteella esimiesasemaan, on oltava sotilasjohtajan perustiedot ja taidot kyetäkseen johtamaan ja valmentamaan alaisiaan niin sodan kuin rauhankin aikana. Haasteena aliupseerien koulutuksessa koettiin myös sodan kuvan muuttuminen. Entistä pienempien yksiköiden ja teknistyvän aseistuksen merkitys ratkaisevissa taisteluissa korostuu. Aliupseerien pitää ottaa tästä vastuu, esimerkiksi johtaa erikoisryhmää tai vastata asejärjestelmän toimivuudesta osana isompaa kokonaisuutta. Jo rauhan aikana vastuu alaisista on jakamaton, aliupseerien on valmennettava alaisiaan siihen mitä varten armeijat ovat; Train as You fight. Eurooppalainen verkkosotakoulu Suomalaisittainkin tuttu verkkosotakoulu on käytössä useassa Euroopan maassa. Eurooppalaisten aliupseerien yhteinen koulutusportaali on ENCOA - European Non Commisioned Officer Academy ENCOA on perustettu aikanaan Saksan, Vääpeli Vesa Tuovinen piti seminaarin paneelissa alustuksen Suomen aliupseerien koulutusjärjestelmästä. Itävallan ja Sveitsin ilmavoimien aloitteesta. Vuosina työtä on jatkettu kahdenkeskeisenä projektina johon osallistuivat Saksan ilmavoimien aliupseerikoulu ja HUAK. Vuoden 2007 jälkeen alkoi monikansallinen yhteistyö, jota johtivat perustajamaat ja silloin mukana oli myös Kroatia. ENCOA:aan on tullut mukaan vuonna 2008 lisäksi Slovenia, Ranska ja Bulgaria. ENCOA toimeenpanee etäopiskelua sekä monimuoto- ja verkko-opetusta. Opiskelijoilla on käytössä virtuaalinen luokkahuone ja opintoja hallinnoidaan internetin välityksellä. Tällä hetkellä ENCOA:ssa on käynnissä vanhempien aliupseereiden kurssi, jossa opiskellaan muun muassa armeijan etiikkaa ja poliittista tiedettä sekä aliupseereiden rooleja kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi suunnitteilla on kansainvälinen aliupseerin kouluttaja-, mediataito- sekä erilaisia ohjelmistokursseja. Paneelikeskustelut Ensimmäisen paneelin aiheena oli International NCO Training in Europe - Current Challenges and the Way Ahead - Kansainvälinen Aliupseerikoulutus Euroopassa - Nykyiset haasteet ja tulevaisuus. Paneelin puheenjohtajana toimi everstiluutnantti Andreas Kastberger HUAK:sta. Paneelin alustajat ja aiheet olivat seuraavat: 1. Eversti Walter Strohmann (Itävalta): The Transformation of the Austrian Armed Forces and it s influence on the training system for NCOs - Muutos Itävallan asevoimissa ja sen vaikutus aliupseereiden koulutusjärjestelmään. 2. Everstiluutnatti Willibald Eckerstorfer (Itävalta): International NCO Training at the HUAK - Kansainvälinen Aliupseerikoulutus HUAK:ssa. 3. Everstiluutnatti Gerhard Krenn (Itävalta): ENCOA-Distance Learning for European NCOs in the internet - Etäopetus Euroopan aliupseereille internetissä. 4. Sotilasmestari Zeljko Bilic (Kroatia): International training for NCOs in Croatia - Kansainvälinen koulutus Kroatian aliupseereille. Ensimmäisessä paneelikeskustelussa itävaltalaiset olivat luonnollisesti isännän roolissa. Huomioitavaa oli, että Itävallassa joka on liittoutumaton maa kuten Suomi, sotilaat tekevät sitoumuksen osallistuakseen kansainvälisiin operaatioihin. Sitoumus on vapaaehtoinen, mutta niille jotka eivät sitä tee on palkka, normaali töistäkin, huomattavasti pienempi. Lisäksi englanninkielen opetuksen määrä oli huomattava niin Itävallassa kuin Kroatiassakin. Kansainvälisiin tehtäviin osallistuville annetaan molemmissa maissa paikalliseen kulttuuriin ja olo- Ammattisotilas 3/

12 AMMATTINA ALIUPSEERI suhteisiin valmentava koulutus. Keskustelu asiantuntijoiden alustusten jälkeen oli värikästä, tosin suuressa yhteisymmärryksessä maailmanrauhan eteen tehtävän työn tärkeydestä. Myös ENCOA esiteltiin paneelissa perin pohjin. Toisen paneelin aiheena oli The Role and importance of NCOs in Armed forces aliupseereiden rooli ja merkitys armeijassa. Paneelin puheenjohtajana toimi HUAKin kaunis englannin lehtori Petra Bohnsteiger. Paneelin alustajat ja aiheet olivat seuraavat: 1. Sotilasmestari Othmar Wohlkönig (Itävalta): The NCO in the Austrian Armed Forces - Aliupseeri Itävallan armeijassa. 2. Sotilasmestari Janez Smid (Slovenia): The Role and Importance of the NCO in Slovenia - Aliupseereiden rooli ja merkitys Sloveniassa. 3. Sotilasmestari Helmut Mitter (Itävalta): NCO Further Training at the HUAK - does it contribute to shape the NCO corps in Austria? - Aliupseereiden koulutus tulevaisuudessa HUAK:ssa tukeeko se aliupseerien kuvaa Itävallassa? 4. Ylivääpeli Erik Nieuwenhus (Hollanti): The Role and importance of the NCO in the Netherlands - Aliupseereiden rooli ja merkitys Hollannissa Toisessa paneelikeskustelussa saimme ehkä koko symposiumin parhaimman annin. Asiantuntijoina esiintyivät kolmen eri maan aliupseerit, jotka olivat ammattiryhmänsä kokeneimpia edustajia niin koulutukseltaan kuin työkokemukseltaan. Heidän englanninkielen taitonsa oli erinomainen pikku vitsailusta aivan täyteen ammattisanailuun. Aliupseerien merkitys ko. maitten armeijan rakenteessa on huomattava. Esimerkkinä voidaan todeta Slovenian aliupseerikoulun henkilöstön rakenne; koulussa on neljä upseeria, koulun johtaja sekä kolme eri sektorin johtajaa. Muu henkilöstö on aliupseereita, kuten kurssien johtajat, kouluttajat, toimistoaliupseerit sekä koulun johtajan oikea käsi, command sergeant major, koulun vanhin aliupseeri. Hän on linkki aliupseerien, niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin välillä suoraan johtoryhmässä. Toinen hyvä esimerkki aliupseerin asemasta Itävallan armeijassa on HUAK:in vanhin aliupseeri. Hän piti puheen ensimmäisenä koulun 50-vuotisjuhlapäivänä, jonka jälkeen puhui koulun johtaja. Paneelin jälkeen kenellekään ei jäänyt epäselväksi, mikä rooli aliupseereilla on ollut iät ja ajat armeijassa ja miksi se on jälleen tuleva, koulutuksen kautta, myös Suomessa. Kolmannen paneelin aiheena oli Ethical Education for NCOs How to deal with moral conflicts in the military? Aliupseereiden eettinen kasvatus miten käsitellä moraalisia ristiriitoja sotilaallisessa toiminnassa? Paneelin puheenjohtajana toimi Itävaltalainen pastori Werner Freistetter. Paneelin alustajat ja aiheet olivat seuraavat: 1. Werner Freistetter (Itävalta): Ethcial Aspects of the Post Modern Age - etiikan näkökulmat nykyajassa. 2. Ylivääpeli Ralph Betzgen (Saksa): Dealing with Moral Conflicts in the Military - Moraaliset sopimukset sotilaallisissa konflikteissa. 3. Vääpeli Vesa Tuovinen (Suomi): Levels of duties for the finnish NCO s (and ethical education) - Suomen aliupseereiden opinto- ja tehtävätasot (sekä eettinen kasvatus). 4. Everstiluutnantti Andreas Kastberger (Itavalta): Military Ethic Education and Training for Austrian NCOs - Sotilaseettinen kasvatus ja koulutus Itävallan aliupseereille. Pastori Freistetterin ajatukset etiikasta olivat kovin korkealentoiset hyvän ja pahan taistelu eikä keskustelu saanut oikein tuulta purjeisiinsa. Toisaalta huomioitavaa oli se että ne, joilla sotakokemusta oli ihan lähiajoilta eivät sanoneet sanaakaan etiikasta ja moraalista paneelissa. Vääpeli Tuovisen alustus suomalaisista sotilasammatillisista opinnoista ei jättänyt kysymyksiä edes siihen liittyvistä eettisestä kasvatuksesta. Etiikka tulee meille äidinmaidossa, peruskoulussa ja viimeistään rippikoulussa. Yli kaksikymppisille miehille ja naisille ei mielestäni tarvitse sanoa enää armeijassa, mikä on oikein ja mikä väärin. Voimme opettaa mitä Geneven sopimuksessa sanotaan ja keskustella moraalista ja etiikasta, mutta tosiasiallinen työ on jo tehty ennen varusmiespalvelusta. Se mitä sota tekee ihmisen moraalille sitä voimme tutkistella kukin omissa sydämissämme. Summa summarum Itävallan reissu oli ammatillisesti kasvattava. Se antoi tukea suomalaisen aliupseerikoulutuksen haasteisiin. Me olemme palkatun henkilöstön täydennyskoulutuksessa oikealla tiellä, mutta meidän on lisättävä kansainvälisyyttä. Englannin opetus sotilasammatillisissa opinnoissa tulee aloittaa ja kenties järjestää Suomessa eurooppalaisen aliupseerikoulutuksen symposiumi. Meillä olisikin Vääpeli Tuovinen ja Sergeant Major Mitter (Itävalta). Mitter toimii HUAKin vanhinpana aliupseerina ja piti mm. juhlapuheen aliupseerikoulun juhlassa. 12 Ammattisotilas 3/2008

13 AMMATTINA ALIUPSEERI paljon muille näytettävää täydennyskoulutuksen saralla esimerkiksi ammatillisen osaamisen hankkiminen ja elinikäinen oppiminen täydellä palkalla. Se ei ole kovin yleinen järjestely maailmalla. Korostetusti symposiumissa tuli esille sodan ajan osaaminen sotaa vartenhan armeijat ovat olemassa. Jokaisella ammattisotilaalla on rauhanajan tehtävän lisäksi sodan ajan tehtävä. Niin on myös jokaisella reserviläisellä, joille järjestetään kertausharjoituksia. Meillä ammattisotilailla on erinomainen mahdollisuus ylläpitää sodan ajan osaamistamme myös työmaalla; kerrata oma sodan ajan organisaatio, lukea pari asiaan liittyvää opusta ja vaikkapa ampua ja suunnistaa. On erinomaisen helppo olla suomalaisena sotilaana ulkomailla kuten rauhanturvaajat sen tietävätkin. Luottamus ja kunnioitus kumpuavat historiastamme. Itävallan maavoimien komentaja halusi erityisesti keskustella kanssamme. Puhuimme Suomussalmen taisteluista, kenraali tunsi tapahtumat erittäin hyvin ja siinä sivussa hän kehui peruskoulujärjestelmämme. Jätimme Itävaltaan omat merkkimme, suomalaista muotoilua - Maasotakoulun logolla varustetun Alvar Aallon sammaleen vihreän Aalto maljakon - sekä reh- Artikkelin kirjoittaja ylil Väisänen, suomalaisten opas ylivääpeli Lutz ja vääpeli Tuovinen. din ja reilun kuvan itsestämme. Vääpeli Tuovinen oli varsinkin kiinnostuksen kohteena. Soittaja-aliupseeri, joka oli vaihtanut täydellisesti alaa pysyen kuitenkin firmassa. Näin oli tehnyt myös HUAK:in rehtorikin, eversti, vanha torvensoittaja, joka oli heittäytynyt jalkaväkeen soittokunnasta, tosin jo 40 vuotta sitten. Please, do not hesitate contact me in any questions of European NCO training, especially Finnish Teksti: Yliluutnantti Timo Väisänen Kirjoittaja toimii Maasotakoulun Täydennyskoulutusosaston opintotoimiston päällikkönä. Aliupseeriseminaarin päätösparaati Enssin torilla. Ammattisotilas 3/

14 VIIME SOTIEN SUOMALAISET KADONNEET Talvi- ja jatkosodasta katosi tuhansia suomalaisia sotilaita. Kadonneita oli jopa yli miestä. Heidän ympärilleen on nivoutunut erilaisia keksittyjä tarinoita, joista Viipurin taistelu ja Huhtiniemen salainen kenttäoikeus ovat tunnetuimmat. Lähes kaikki kadonneet ovat selvitettävissä. Seuraavassa Sotahistorian laitoksen johtajan everstiluutnantti Jarmo Niemisen perusteellinen selvitys aiheesta. Nieminen esittää valtiovallan tukemaa hanketta selvittämään kadonneitten kohtaloita. Talvi- ja jatkosodasta jäi tuhansia suomalaisia sotilaita palaamatta kotiin. He menehtyivät pitkissä maastokoukkauksissa, viivytystaisteluissa asemiinsa, jäivät vangiksi tai katosivat muutoin. Sotien loputtua kadonneiksi kirjattiin vielä yli miestä. Aiemmin oli jo talvisodan 900 suomalaisesta sotavangista palannut lähes kaikki (865). Jatkosodasta vangiksi jäi suomalaista sotilasta. Heistä vankeudesta palasi myöhemmin vajaat miestä. Kun avoimia kohtaloita oli valtava määrä, puolustusministeriön yhteyteen perustettiin vuoteen 1965 saakka toiminut kuolleeksijulistamistoimisto. Sen selvitysten jälkeen silloinen Helsingin raastuvanoikeus julisti kuolleiksi henkilöitä, joiden lopullinen kohtalo jäi selvittämättä. Omaisten avustustilanteen, leskeneläkkeen tai muiden tukien vuoksi kuolleeksi julistamisia tehtiin paljon 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla. Toistaiseksi viimeinen jatkosodassa kadonnut julistettiin kadonneena kuolleeksi vuonna Kansallisarkiston ylläpitämän Sankarivainajat tietokannan mukaan on tällä hetkellä kadonneina kuolleeksijulistettuja suomalaista sotilasta. Heistä talvisodasta on jäänyt kadoksiin 1 700, jatkosodan hyökkäysvaiheesta 400, asemasodasta 300, kesän -44 torjuntataisteluista ja syyskesän sekä Lapinsodan taisteluista lähes 100 sotilasta. Oman ryhmänsä muodostavat ne sankarivainajat, jotka nähtiin menehtyvän, mutta vainajaa ei saatu tuotua pois taistelukentältä tai ruumis tuhoutui täysin. Heidät sotilasta on siunattu poissaolevana kentälle jääneenä. Me suomalaiset olemme selvittäneet useiden kansallisuuksien ja erilaisten ryhmien kohtalot toisessa maailmansodassa. Viime sodissamme katosi Suomessa kuitenkin eniten suomalaisia. Heidän kohtalonsa on selvittämättä. Tämä on luonut otollisen maaperän jo vuosikymmeniä keskustelussa olleille tarinoille katoamisista ja niiden sensaatiomaisista selityksistä, kuten laajaa julkisuutta saaneet Viipurin kadonneet ja niiden selitykseksi tarjotut Lappeenrannan Huhtiniemen massateloitukset HTK:n (Henkilötäydennyskeskuk sen) lisäelimessä. 14 Ammattisotilas 3/2008

15 suomalaiset kadonneet... Kaatuneitten ja haavoittuneitten huolto joutui erityisen kovalle rasitukselle viivytystaistelujen aikana. Tällöin oli täysin mahdollista, ettei kaikkia kaatuneita kyetty evakuoimaan. Heidät luettiin myöhemmin kaatuneiksi. Viipurin legenda Viime vuonna ilmestyneessä Viipurin menetystä käsittelevässä kirjassa tarkastellaan yhden yhtymän, 20. prikaatin, sotilaiden katoamiset Viipurissa Tutkimustyö käynnistettiin selvittämällä sotapäiväkirjat, taistelukertomukset, päiväkäskyt ja vahvuusilmoitukset prikaatin tilanteesta ja tappioista Viipurissa. Tiedot olivat ristiriitaisia: tilanne oli epäselvä ja se näkyi joukon asiakirjoissa. Seuraavaksi otettiin listaukset Sotaarkiston sankarivainajat tietokannasta. Viipurissa kadonneiden henkilötietoja verrattiin aselevon alkaessa jätettyihin etsintäkuulutustietoihin vielä silloin kadoksissa olleista sotilaista sekä kenttäoikeuksien asiakirjoihin. Tiedot olivat yhdenmukaiset. Katoamistietoja täydennettiin selvittämällä kadonneiden sotilaskantakortit ja niiden yhteydessä olevat muut asiakirjat. Lähes jokaisesta sotilaasta oli sotilaskantakorttien yhteydessä katoamisilmoitukset. Useissa ilmoituksissa oli mukana kadonneen taistelijatoverien ja esimiesten laatimia kertomuksia, todistajalausuntoja sekä kuulustelukertomuksia katoamisesta. Katoamisilmoitukset oli lähetetty Luumäellä sijainneeseen Kaatuneiden evakuomiskeskukseen. LUUMÄEN KEKKI kuten keskusta kutsuttiin varmensi kadonneiden tiedot ja laati niistä kortiston. Tiedot välitettiin eteenpäin päämajaan valvontaosastoon, kenttäpiispantoimistoon ja lääkintäosastoon. Kukin osasto täydensi tiedot laatien omat luettelonsa kadonneista. Tiedot arkistoitiin ja niitä täydennettiin puolustusvoimien pääesikunnan valvontaosastossa, puolustusministeriön kuolleeksijulistamistoimistossa ja lääkintäkeskusarkistossa. Kymmenien sotilaiden katoamista selittävät tiedot oli myös kirjattu Neuvostoliitosta palanneiden suomalaisten sotilaiden Hangon vastaanottoleirin kuulusteluasiakirjoihin. Niissä sotavankeudesta palanneet sotilaat kertoivat seikkaperäisesti taistelijatoveriensa kohtaloista vangitsemistilanteessa ja vankileireillä. Alkuperäiset edellä mainitut kortistot, asiakirjat ja luettelot säilytetään omissa arkistokokonaisuuksissaan Kansallisarkistossa. Työn edistyessä kadonneiden tietoja verrattiin Viipurin taisteluista kirjoitettuihin kirjoihin. Tässä suhteessa muita kirjoja täsmällisemmäksi osoittautui Uuno Tarkin kirjoittama kirjaa Taistelu Viipurista Vastaavasti sotavankitietoja verrattiin Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän laatimaan tutkimukseen RUKIVER! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, Nikkilän sotavangeista laatimiin matrikkeleihin ja Timo Malmin lisensiaattityöhön Jatkosodan suomalaiset sotavangit Neuvostojärjestelmässä. Tutkimus osoittaa vallitsevat katoamistiedot täysin vääriksi ja niiden selitykset hölynpölyksi. Nyt myöhemmin arvioituna voidaan todeta, että kyseisen prikaatin miesten katoamista ei ollut varsinaisten sotahistorian tutkimuksen keinoin tutkittu ollenkaan. Arkistoista kaikkien käytössä ollut tieto oli tutkimatta. Silti suuri määrä kirjoja ja tuhansia sanomalehti- ja internetartikkeleja oli asiasta julkaistu totuutena. Tiedon puute oli korvattu väitöksillä, jossa syytettiin puolustusvoimien tuhonneen kyseiset arkistot. Sensaatiohakuiset tutkijat olivat etsineet selityksiä yhden päivän aikana tapahtuneelle yli 400 miehen salaperäiselle katoamiselle teloituksista. Kun teloituksia tukevia tietoja ei löydetty, samaiset tutkijat päättelivät, että nimenomaan massateloituksista on kyse, koska mitään ei löydy! Alkuvaiheen sekavat olot muistaen on ymmärrettävää, että eri aikoina tehdyissä laskelmissa saattoi olla suuriakin eroja. Niinpä Viipuria puolustaneen ja sieltä sekasorrossa vetäytyneen 20. prikaatin ensimmäiseen taistelukertomukseen (23.6.) kirjattiin epätäsmällisenä tietona 419 kadonnutta. Kaatuneiden määräksi ilmoitettiin 19 ja haavoittuneiden määräksi 101 miestä. Seuraavina päivinä miehiä palasi tai palautettiin takaisin niin, että 9.7. armeijakuntaan ilmoitettiin prikaatissa olleen mennessä vain 181 karkuria ja pitemmäksi aikaa harhautunutta. Kahta viikkoa myöhemmin ilmoitettiin tämän luvun olevan virheellinen. Karkureiden ja pitemmäksi aikaa harhautuneiden luvuksi ilmoitettiin nyt 272 miestä. On ilmeistä, että suuri tai suurin osa erotuksesta lienee kadonnut riveistä juuri Viipurin taistelun aikana. Luku jäi alhaisemmaksi kuin ensimmäisessä taistelukertomuksessa mainittu 419, mutta viimeksi mainittu saattoi silti olla lähempänä totuutta heti taistelun jälkeen. Tarkkaa eroa paniikin ja harkittujen pakenemisien välillä lienee alussa ollut mahdotonta tehdä. Ei myöskään tiedetty ketkä tähän joukkoon kuuluneista olivat tosiasiallisesti kaatuneet tai jääneet vangeiksi. Huhtiniemi... Eversti Armas Kempin arvio hetkellisistä kadonneista 419 jäi kuitenkin Ammattisotilas 3/

16 Sotahistorian laitoksen johtaja everstiluutnantti Jarmo Nieminen esittää valtiovallan tukemaa hanketta selvittämään suomalaisten kadonneiden kohtaloa. Suomessa on valtion tukemana selvitetty jo useissa projekteissa eri sotien tappioita, mutta viime sotien suomalaiset kadonneet odottavat vielä vuoroaan. kummittelemaan totuutena vuosikymmeniksi kiroihin ja artikkeleihin, joissa pohditaan Viipurissa kadonneiden satojen sotilaiden kohtaloa Lappeenrannassa. Kempin alustava arvio muuttui lopulliseksi Suomen sota teoksessa (1957), toistui Jatkosodan historiassa (1993) ja Jatkosodan pikkujättiläisessä (2006). Jukka Rislakki ja Sune Sahlstedt kirjoittavat Viipurin kadonneiden kohtaloista Helsingin Sanomissa artikkelit vuonna 1995: Sotahistoriamme musta aukko ja Toimiko Lappeenrannassa salainen kenttäoikeus?; 400 suomalaista katosi kuin maan nielemänä kesäkuussa Mihin? Kuka hävitti arkistosta tärkeät tuon ajan paperit. Akateemikko Paavo Haavikko jatkoi aiheen pohdintaa vuonna 1999 kirjassaan Päämaja - Suomen hovi. Hän päätyy täydelliseen rikokseen: Lappeenrannassa tuomittujen Viipurin puolustajien kohtalo ja myöhempi tutkimus kertovat täydellisestä rikoksesta. Toimittaja Tuomas Keskinen otsikoi Iltalehdessä vuonna 1999 Haavikon pohdinnan artikkelissaan Kyse on täydellisestä rikoksesta. Paavo Haavikko uskoo satojen sotilaiden kuolemantuomioon Lappeenrannassa kesällä Lopullisesti rintamakarkuruuden ja Lappeenrannan Huhtiniemen mysteerin salaisine kenttäoikeuksineen selittävät ja yhdistävät keväällä 2006 Antti A. Arponen ja Martti Meuronen kirjassaan Teloitetut. Voimallisen nettiviestinnän kautta luvut levisivät ympäri maailman osoituksena suomalaisen upseerin raakuudesta.... elää! Huhujen selvittämiseksi Suomen hallitus rahoitti lisäbudjettivaroin Huhtiniemen kaivaukset vuonna Valtavan suuren kohun saattelemana kaivaukset tuottivat kuitenkin suuren pettymyksen huhuihin uskoneille. Jatkosodan oletetut teloitushautaukset osoittautuvat Lappeenrannassa 1800-luvulla olleen varuskunnan hautauksiksi. Huhtiniemen legendan tiedot olivat toki tutkijoiden käytössä koko ajan Sota-arkistossa. Tosin sitä tietoa ei edes etsitty, vaan etsittiin näyttöjä salaliitosta päämajan sisältä. Tutustuminen Lentorykmentti 3:n asiakirjoihin, olisi kertonut suuren lentotukikohdan elämästä kesällä 1944 Huhtiniemessä ja jo sellaisenaan kumonneet luulottelut sotatuomari Toivo Tapanaisen salaisista oikeudenistunnoista ja teloitushautauksista Huhtiniemessä. Edellä olevista kuvitteellisista teloituksista on kuitenkin jäänyt elämään niin uskovien keskuuteen päämajan ja nykyisen pääesikunnankin toimenpiteet jälkien peittämiseksi. Laittomasti teloitetut karkurit on hävitetty sankarihautausmaihin, asiakirjat on poltettu ja tiedot on salattu. Erityisen voimalliseksi tulkinnat kääntyivät Huhtiniemen osoittautuessa täydelliseksi vesiperäksi jatkosodan suhteen. Viime syksynä julkaistussa professori Heikki Ylikankaan kirjan Romahtaako rintama arvostelussa tohtori Jukka Tarkka toteaa Helsingin Sanomissa, että totuus ei ole ollenkaan sellainen kuin Huhtiniemestä kertoillaan. Se on paljon kamalampi. 16 Ammattisotilas 3/2008

17 ...suomalaiset kadonneet Miehet kuolivat Viipurissa Edellä esitetyn Viipuri-tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että aselevon alettua, syyskuun alussa oli 20.Prikaatista Viipurin taistelun seurauksena kaatuneiksi vahvistettu 33 ja kadonneiksi kirjattu vielä 124 sotilasta. Heistä kadonneista 85 miestä oli kaatunut Viipurissa, neljä kuollut suomalaisessa sotasairaalassa, 12 kuollut sotavankeudessa, kolme ammuttu vangittaessa, viisi miestä kadonnut Viipurissa ja kuusi miestä osoittautuneena myöhemmin karkureiksi. Vankeudesta palasi 47 miestä. Tutkimustyön aikana jo asiakirjoista ilmeni millaista tuskaa omaisille kadonnut tuotti. Jotkut jäivät odottamaan elämänsä loppuun saakka rakkaansa palaamista sotavankeudesta tai edes jotakin luotettavaa tietoa hänen kohtalostaan. Toki he saivat paljon tietoa viranomaisilta ja erityisesti kadonneiden aseveljiltä. Kohtalot on selvitettävä Tulisiko Suomen länsimaisena sivistysvaltiona selvittää omien kadonneiden sanakarivainajiensa kohtalot? Vastaus on tietenkin täysin selvä pitää! Kunniavelan velvoitteiden täyttämisen lisäksi ilman tieteellisesti pätevää tutkimusta legendojen, mysteerioiden ja salaliittojen kehittelijät sekä syväkurkut jatkavat toimintaansa niin kuin ennenkin. Kadonneiden kohtaloiden selvittämiseksi tarvitaan valtiovallan rahoittama ja tukema hanke. Omaisille, sukulaisille ja vielä elossa oleville aseveljille on kerrottava mitä näille taistelijatovereille oikein tapahtui, mutta aihe on myös yleisesti tärkeä. Kun valtio viime vuosina on selvittänyt tutkimushankkeilla muiden kansallisuuksien sodan uhrien kohtaloita, niin suomalaisten katoamisten selvittäminen on varmasti yhtä tärkeä kohderyhmä meille suomalaisille. Useampivuotinen tutkimushanke tarvitsee rahoitusresurssit, tutkijat, tietokanta-sovellukset, tiedonkerääjät ja -syöttäjät ja kielitaitoa. Venäjältä saatava tieto on avainasemassa omista arkistoistamme edelleen saatavan uuden tiedon lisäksi. Asian etenemistä saattaa mutkistaa Venäjän arkistokäytäntöjen poukkoilevaisuus. Ihmiskohtaloiden selvittämiseen on kuitenkin Neuvostoliiton jälkeisenä aikana koko ajan suhtauduttu myönteisesti. Jo Viipurin yhteen taisteluun ja yhteen yhtymään kohdistettu tutkimus osoittaa kiistatta, että kadonneiden kohtalo on arkistolähteiden perusteella selvittävissä vallitsevaa tietämystä selkeästi tarkemmin. Lukuisat eri arkistot Suomessa ja erityisesti Venäjällä mahdollistavat sodissa kadonneiden tai vankileireille jääneiden esi-isiemme kohtalon selvittämisen vieläkin tehokkaammin kuin esimerkkitapauksessa. Tällöin todennäköisesti saisimme selvyyden jo satojen, ehkä usean tuhannen suomalaisen kadonneen kohtalosta. Monesta varmasti selviäisi, miten heidän on käynyt, ovatko he hautautuneet taisteluhautoihinsa, onko heidät haudattu rintamalle neuvostoliittolaisten toimenpitein, ovatko he päätyneet leireille tai ovatko he kenties kadonneet! Tutkimushanketta edistäisi Suomen valtiojohdon Venäjälle suuntaama vetoomus. Näin varmistuisi pääsy Suomen vastaisilla rintamilla sotien aikana olleiden neuvostoyhtymien ja selustan kuljetusorganisaatioiden arkistoihin. Vankileireistä Neuvostoliiton ja Venäjän viranomaiset ovat jo kauan toimittaneet tietoa, mutta uudet kysymykset toisivat varmaan niistäkin uusia vastauksia. Teksti: Everstiluutnantti Jarmo Nieminen. Kirjoittaja toimii Maanpuo lustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen johtajana. Kuvat: Puolustusvoimat Oletko sinäkin huolestunut viime aikojen tietoturvauutisista. Silppua aina luottamukselliset tiedot tuhoojalla, näin ne eivät joudu vääriin käsiin! Ammattisotilas 3/

18 Wihuri Oy Witraktor P o w e r S y s t e m s Kiitoradantie 4, Vantaa P , faksi ERIKOISTUNUT AMMATTISOTILAIDEN ASIOIDEN AJAMISEEN Palvelus- ja yksityisasioihin liittyvä juridinen neuvonta ja avustaminen perustuen Aliupseeriliiton ja asianajotoimiston väliseen sopimukseen. Käytettävissä myös liiton jäsenilleen ottama oikeusturvavakuutus. Alustavat nauvottelut ja opastus ovat jäsenille maksuttomia. Toimisto Vesa Mattila Pentti Laiho Olli-Pekka Lindell LEVELTEC OY Hirvihaarantie Hirvihaara Puh. (019) Puh Ammattisotilas 3/2008

19 Lumiaura TASA- ARVOA Yhdysvaltojen Armeijan ensimmäisen luokan värvätty, lääkintähenkilö Monica Brown, 18, oli ollut koko päivän etsiskelemässä joukkueensa kanssa erästä Talebanien komentajaa Afganistanissa. Neljän maastoajoneuvon ja yhden avopakettiauton kolonna oli illansuussa palaamassa tukikohtaansa. Se oli juuri kääntynyt kuivuneeseen joenuomaan, kun pohjamiina räjähti Brownin ajoneuvon perässä ajaneen Humvee maastoajoneuvon alla. Joukkueen ylikersantti karjaisi, että autoon oli osunut. Brown katsoi taakseen ja havaitsi osuman saaneen Humveen muuttuneen tulipalloksi. Sen polttoainesäiliö ja polttoainetta sisältäneet jerrykannut olivat syttyneet palamaan. Talebanin pyssymiehet avasivat noin 100 metrin päästä tulen konekivääreillä ja Kalashnikoveilla. Brown ja ylikersantti juoksivat tulituksesta välittämättä sekä välillä suojautumatta palavan auton luo. Ajoneuvosta ryömi tai revittiin ulos neljä haavoittunutta. Viides ajoneuvossa ollut oli tulessa ja jäänyt jalastaan kiinni auton jäännöksiin. Hänetkin onnistuttiin silti vetämään ulos ajoneuvosta. Monica Brown veti sitten erään toisen sotilaan avustamana yhden haavoittuneista 15 metrin päässä olevaan ojaan. Haavoittunut oli sokissa, eikä nähnyt mitään, koska hänen otsassaan ollut haava vuosi verta silmille. Kolmikko oli hädin tuskin päässyt ojan suojaan, kun Talebanin pyssymiehet alkoivat tulittaa kranaatinheittimillä. Monica Brown heittäytyi haavoittuneen päälle suojaten tätä omalla kehollaan lähelle tulleiden parinkymmenen kranaatin sirpaleilta. Sitten alkoivat palavan Humveen sisällä olleet ampumatarvikkeet räjähdellä. Niiden joukossa on 60 millimetrin ja 40 millimetrin kranaatteja sekä kiväärikaliiperisia ampumatarvikkeita. Joukkueen johtaja ajoi oman Humveensa haavoittuneen lähelle ja oli likipitäen varma, ettei Brown ollut selvinnyt minuuttia kestäneestä tilanteesta hengissä. Joukkueen johtaja olikin ihmeissään siitä, että hän itse oli hengissä puhumattakaan Monica Brownista. Joukkuetta tulitettiin näet kahdesta eri konekivääriasemasta, ammuttiin kranaatinheittimillä ja kaiken lisäksi tuhoutuneen Humveen ampumatarvikkeet räjähtelivät edelleen. Ylikersantti sai omaksikin ihmeekseen ohjattua avopakettiauton haavoittuneiden luo. Brown nosti erään toisen sotilaan kanssa allaan suojassa pitämänsä haavoittuneen ajoneuvoon. Siellä hän sitoi tämän otsassa olleen haavan, joka vuoti voimakkaasti. Hän piti lisäksi kädestä haavoittunutta, joka oli pahasti palanut ja tärisi voimakkaasti. Haavoittuneelle myös puhuttiin koko matkan ajan, jotta hän olisi pysynyt tajuissaan. Avopakettiauto ajettiin suojaisampaan paikkaan, jossa Monica Brown sai sidottua haavoittuneet ja annettua näille nestettä suoneen. Haavoittuneet saatiin kuljetuskuntoon, ja helikopteri saapui kolmen vartin kuluttua. Monica Brown ei ollut koko tilanteen kestäessä pälyillyt ympärilleen, vaan keskittynyt koko ajan vain potilaisiinsa. Joukkueen johtajan ja ylikersantin lausuntojen mukaan hän oli täyttänyt tehtävänsä pelottomasti ja täydellisesti. Monica Brown ylennettiin taistelun jälkeen korpraalin [alikersantin] arvoa vastaavaan erikoisvärvätyn arvoon. Hän tapasi myöhemmin Afganistanissa Yhdysvaltojen puolustusministerin ja sai häneltä onnittelut. Brownia kiiteltiin myös Romanissa pidetyssä Naton huippukokouksessa, jossa myös Presidentti George Bush oli läsnä. Lisäksi hänelle tarjottiin palveluspaikkaa Valkoisen Talon henkilökunnan riveistä. Varapresidentti Richard Cheney luovutti vielä maaliskuussa 2008 Monica Brownille Hopeatähden, joka on Yhdysvaltojen asevoimien kolmanneksi korkein, taistelusuorituksesta myönnettävä kunniamerkki. Perusteena oli se, että Brown oli toistuvasti vaarantanut oman henkensä suojaten ja hoitaen haavoittuneita taistelutovereitaan sekä siten osoittanut urhoollisuutta ja päättäväistä sisukkuutta. Taistelun ja kunniamerkin luovuttamisen välillä kulunut vuosi ei ollut kuitenkaan ollut Brownille ammatillisesti erityisen haastava. Hänet oli vain viikko taistelun jälkeen äkillisesti käsketty pois kentältä palvelemaan amerikkalaisten joukkojen suureen tukikohtaan, joka sijaitsi takarintamalla. Perusteena olivat Yhdysvaltojen Armeija määräykset Persianlahden sodan ajoilta vuodelta Naiset eivät saaneet niiden mukaan olla taistelutehtävissä eivätkä yhdessä miespuolisten sotilaiden kanssa taistelukentällä. Vaikka lääkintähenkilöstöstä oli paha pula, naisen läsnäolo taisteluyksikössä oli herättänyt jossakin kiusallista huomiota. Every Man is born equal. Ammattisotilas 3/

20 Kirja-arvostelut Martti Turtola: Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho Otava, 2008, 301 s. Tohtori Martti Turtola lukeutuu Suomen eturivin tutkijoiden harvaan kärkeen. Hän on nimenomaan vakavasti otettava ja arvostettu historioitsija, eikä mikään näytelmäkirjailija. Näin Turtolan kirjoilla on laatutakuu, jota nykypäivänä ei voi antaa läheskään kaikille julkaistuille tutkimuksille. Turtolan eräs erikoisala ovat elämäkerrat, onhan hänen kädestään lähtenyt aiemmin Risto Rytin, Erik Heinrichsin, Aksel Airon ja Viron presidentti Konstantin Pätsin laadukkaat elämäkerrat. Tämän lisäksi hänen tuotantonsa kattaa itsenäisyyden ajan Suomen sota- ja poliittista historiaa. Konstantin Pätsin elämäkerta herätti aikanaan laajan keskustelun Virossa. Keskustelun kuluessa Turtolaa syytettiin tyypillisestä suomalaisten isoveliasenteesta. Ulkopuoliselle jäi keskustelusta se käsitys, että virolaiset ovat erittäin herkkähipiäisiä eivätkä siedä ulkopuolisten arvioita oman maansa kiistellystä historiasta. Tätä taustaa vasten jo ennalta aavistelin, että Turtolan uusin kirja herättää Virossa valtaisan vastareaktion. Lopulta kuitenkin täällä Suomenlahden pohjoispuolella jäi vaikutelma, etteivät laineet lyöneetkään tällä kertaa Virossa kovin korkealle. Toki siellä esiintyi peruskritiikkiä suomalaisten isoveliasenteesta ja tietämättömyydestä, mutta kritiikin määrä jäi yllättävän pieneksi. Yllättävän pieneksi kritiikki jäi juuri siksi, että Turtolan kirjan paljastukset ovat järisyttäviä niin virolaisten kuin suomalaistenkin osalta. Turtolan uusin kirja muuttaa historiankirjoituksen vuodelta Lopputulos on mielestäni sensaatiomainen. Turtolan kirja on Viron vapaussodan sankarin ja pitkäaikaisen ylipäällikön kenraali Johan Laidonerin elämäkerta, jonka alaotsikko kertoo tarkastelun painopisteen: Viron tasavallan tuho Kirja ei ole puhdas elämäkerta vaan sen funktiona on uudistaa historiankirjoitus alaotsikon väittämän osalta. Tätä todistelua Turtola toteuttaa välillä liiankin perusteellisesti, jopa tautologiaan asti. Oppi meni kuitenkin perille. Martti Turtola osoittaa kirjassaan, että vuodesta 1939 kesään 1940 Viron poliittinen johto ajoi suunnitelmallisesti ja tarkoituksella valtakuntansa Neuvostoliiton yhteyteen. Tämän toteuttivat itsevaltainen presidentti Päts ja ylipäällikkö Laidoner vaimentamalla opposition ja sumuttamalla Viron kansan. Näin ollen Viron silloinen johto ja kansa saavat syyttää itseään kohtalostaan. Kohtalo oli kieltämättä kova. Ensin yli käveli puna-armeija, sitten Saksan armeija ja vielä uudelleen puna-armeija. Lopputuloksena oli lähes viisi vuosikymmentä vuotta jatkunut neuvostomiehitys. Tätä taustaa vasten Viron viimekeväinen pronssipatsaskiista saa aivan uuden näkökulman. Kun kerran virolaiset omasta halustaan ryhtyivät Stalinin liittolaisiksi ja ajoivat maansa neuvostotasavallaksi, niin virolaisten toimet pronssipatsaan siirron yhteydessä ovat todellista populistista jälkihurskastelua. Näin vironvenäläisten ja venäläisten toimilla on psykologisesti ymmärrettävät perusteet. Vielä takavuosina Suomessa tunnettiin syyllisyyttä, kuinka Suomikin unohti veljeskansan Neuvostoliiton puristuksessa. Nyt tätä syyllisyyttä on enää turha tuntea, koska Turtola osoittaa Viron valinneen suuntansa jo hyvissä ajoin ennen talvisotaa. Itse asiassa Viro liittoutui Neuvostoliiton kanssa talvisodan kynnyksellä, antoi ilmatilansa neuvostoilmavoimien käyttöön, jota kautta pommitettiin Suomen kaupunkeja ja kaiken kukkuraksi Laidoner matkusti talvisodan ensimmäisinä päivinä valtiovierailulle Stalinin luokse. Mietin moneen otteeseen Laidonerin elämäkertaa lukiessani, että miten meille olisi käynyt, jos Suomi olisi valinnut Viron tien vuonna Meidän kohtalomme olisi sama kuin Viron tänään. Osa meistä olisi kyllä selvinnyt miehityksestä, mutta eivät kaikki. Suomen väkiluku olisi nykyistä pienempi, varallisuusaste matalampi ja itsetunto heikompi. Onneksi meillä oli lujat valtiomiehet politiikan johdossa, onneksi meillä oli puolustustahtoinen ja -kykyinen kansa ja onneksi tätä itsepäistä kansaa ei ole aiemmin voitu lannistaa. Mietin miten olisi tänä päivänä samanlaisessa tilanteessa. Pelkästään poliittista johtoa miettiessäni vereni alkoi kiehua. Mistä löytyisi Tannerin, Linkomiehen ja Rytin kaltaisia poliitikkoja? Kansassa löytyy vielä puolustustahtoa, mutta miten lie kyvyn laita? Turtolan kuvaus on uskottavaa ja hyvin perusteltua, toki saman asian olisi voinut tiivistää hieman kompaktimpaan muotoon. Turtolalle ominaisesti hänen tekstinsä on sujuvaa ja hyvin kirjoitettua. Petteri Leino Olavi Paukkunen: Päämajan tiedustelija. Toim: Pekka Turunen. Ajatus, 2008, 237 s. 20 Ammattisotilas 3/2008

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

AHOT-toiminta TAMKissa

AHOT-toiminta TAMKissa AHOT-toiminta TAMKissa AHOT voi jonain päivänä olla kilpailuvaltti! Hanna Saraketo Koulutuspäällikkö, liiketoiminta ja palvelut yksikkö, liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmat, Ikaalisten toimipiste

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot