3/2008 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2008 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 3/2008 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 3/2008 Aliupseeriliitto ry 21.vuosikerta. Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 16,-/vuosi. ISSN Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja: Petteri Leino petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Toimituskunta: Riku Rissanen, p Jukka Klemetti, p Marit Lammes, Jari Jauni, p Mitä opimme Georgian kriisistä?...3 Maailmanmestari aliupseeri...4 Panssarijääkärien tvälläri...6 Kirvesmiehestä tykkimiesten kouluttajaksi...8 Ammattialiupseerien koulutus Euroopassa...10 Viime sotien suomalaiset kadonneet...14 Lumiaura: Tasa-arvoa...19 Kirja-arvostelut Martti Turtola: Kenraali Johan Laidoner -Olava Paukkunen: Päämajan tiedustelija -Hannu Saraluoto: Tykki ravissa Jäsenten lähitukea parannetaan...23 Euroopan halki kohti eläkettä...24 Vaasan marssilla...28 Uutta tietoa takuupalkoista...29 Karpela säväytti Tampereella...31 Merkittävä Mannerheim-näyttely kävi jälleen Suomessa...32 Pääluottamusmiesten kynästä...34 Korsun kätköistä...35 Lottanen: Malja edesmenneelle kesälle...36 Toimisto tiedottaa...37 Liiton toimisto: Pj Petteri Leino, p Plm Lassi Majamaa, p Plm Mika Oranen, p Tstosiht Jaana Pakarinen, p Painopaikka: Ks Paino Oy Viestitie Kajaani Puh: Fax: Ilmoitusasiat: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: Fax: Kannen kuva: Ylikersantti Terhi Pyyhtiä-Sassi on moninkertainen meri- 5-ottelun maailmanmestari. Hän palvelee talousesimiehenä SLMEPA:ssa. Ammattisotilaan aikataulu 2008 Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/ / / / Ammattisotilas 3/2008

3 Mitä opimme Georgian kriisistä? Venäjän sotilaalliset uhkakuvat poikkeavat täysin Suomessa vallalla olevista käsityksistä. Venäjän nykyinen sotilasdoktriini lähtee siitä olettamuksesta, että sitä uhkaa useampi sotilaallinen konflikti seuraavien vuoden kuluessa. Osa uhkakuvista liittyy maan sisäisiin ongelmiin eli entisiin neuvostotasavaltoihin sekä ääri-islamilaiseen terrorismiin. Ne tuskin heijastuvat Suomeen. Sitä vastoin uhkakuva sotilaallisesta, jopa laajamittaisesta konfliktista Euroopassa vaikuttaa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Venäjän sotilaspiirit arvioivat, että sen ja länsimaiden suhteet saattavat heikentyä ja Naton laajeneminen saattaa johtaa lopulta laajamittaiseen sotilaalliseen konfliktiin. Tämän uhkakuvan mukaisesti Venäjä rakentaa uutta sotilaallista puolustuskykyä. Venäjän ulko- ja sotilaspolitiikka kulkevat käsi kädessä. Frunzelainen oppi on jälleen kaivettu vaseliinista. Viimeiset kymmenen vuotta, koko sen ajan kun Putin on ollut vallassa, Venäjä on siirtynyt yhä enemmän rautaisen voimapolitiikan tielle. Georgian kriisi ei tullut yllätyksenä. Ainoa yllätys oli ajankohta sekä Venäjän 58.Armeijan massiiviset vastatoimet Georgian edellisenä päivänä aloittamalle operaatiolle Etelä-Ossetiassa. Tapahtumien kuva alkaa hiljalleen selkeytyä. Sotilaallisessa mielessä Venäjän toimet näyttävät suhteellisen onnistuneilta ja operaatiosta otettiin irti kaikki mediahyöty. Toisaalta Georgian tapahtumista ei voi vetää kovin kummoisia johtopäätöksiä, sillä eihän Georgialla ollut käytännössä mitään sotilaallista puolustuskykyä Venäjän toimia vastaan. Muutaman tuhannen miehen armeijasta, joka on varustettu vanhentuneella kalustolla, ei ollut käytännössä vastusta. Georgian kriisi opetti muutamia perusasioita. Ensimmäinen oppi oli se, että Naton viidennen artiklan turvatakuut suojaavat vain Naton jäseniä. Niistä ei ole pelastajaksi jäsenyysprosessissa oleville valtioille. Vielä vähemmän Naton turvatakuut suojaavat sellaisia maita, jotka eivät ole edes jäsenyysprosessissa. Eräät korostavat Suomen turvallisuuspolitiikassa Nato-optiota. Se on puhtaasti suomalainen poliittinen fraasi, jolla ei ole mitään katetta. Toiseksi Georgian tapauksesta on opittavissa, että Naton jäseneksi voi päästä vain kaikkien nykyisten Nato-maiden yksimielisellä päätöksellä. Yksikin Naton jäsenmaa voi estää uusien jäsenten ottamisen. Georgian Nato-jäsenyys tyssäsi Venäjän vahvoihin eurooppalaisiin liittolaisiin Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Kolmanneksi Euroopan unioni on heikko ja ulkopoliittisissa kysymyksissä hyvin hajanainen. EU:n turvatakuut ovat toistaiseksi pelkästään ruusunpunaisia ajatuksia, sillä Lissabonin sopimuksen ratifiointi kaatui Irlannin kansanäänestykseen viime kesänä. Mielestäni selkein sotilaallinen oppi Georgiasta on, että laajamittainen vahvaan ilma-aseeseen tukeutuva panssaroitu offensiivi elää ja voi hyvin. Suomen viimeaikaisissa turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa on korostettu taistelukentän ja sodan muutosta. Toivottavasti meidän viimevuosina tapahtunutta sodan ajan materiaalin nopeaa hävittämistä ei tarvitse koskaan arvioida tositoimissa. Georgia opetti myös sen, että perinteisillä jalkaväkimiinoilla kyetään hidastamaan ja estämään edelleen suuriakin sotilaallisia operaatioita. En kuitenkaan usko, että meiltä löytyy poliittista kykyä irrottautua Ottawan sopimuksesta. Toivon kuitenkin hartaasti, ettei Suomi ratifioi viimekeväistä Dublinin sopimusta. Sen hinta olisi liian kallis, sillä sodassa sen maksaa suomalainen veri. Puolustusministeri Jyri Häkämies on vaatinut puolustusmäärärahojen korottamista. Jokaisen ammattisotilaan on helppo tukea ministerin vaatimuksia. Sitä vastoin kansanedustaja Juha Korkeaojan johdolla valmistuneen turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän raportin johtopäätökset tuntuvat kovin vierailta. Mielestäni sotilaallisia uhkakuvia ei voi määrittää poliittisen konsensuksen hengessä Arkadianmäellä, mutta sieltä pitää löytyä rohkeutta lisätä maanpuolustuksen resursseja ja nopeasti. Ammattisotilas 3/2008 3

4 MAAILMAN- MESTARI ALIUPSEERI Ylikersantti Terhi Pyyhtiä- Sassi on saavuttanut viisissä kisoissaan kolmesti Meri-5-ottelun maailmanmestaruuden. Hän palvelee talousesimiehenä taistelualuksella Suomenlahden Meripuolustusalueella. Aliupseerin ammattiin Terhi Pyyhti- Sassi ajautui puolivahingossa. Hän suoritti asepalveluksen Hämeen Rykmentin Urheilukoulussa ja sinä aikana jäi kipinä kytemään. Terhi huomasi Helsingin Sanomista artikkelin puolustusvoimista työpaikkana, jonka perusteella päätti hakea puolustusvoimien palvelukseen. Hän haki sopimussotilaaksi Suomenlahden Meripuolustusalueelle vuonna Työhaastattelussa kuitenkin ilmeni, että siellä oli avoinna myös silloinen sotilasammattihenkilön virka konemiehen tehtävässä. Hän muuttikin hakemusta ja olikin kohta konemiehen tehtävässä, mutta hoiti talousesimiehen tehtävää. Terhi Pyyhtiä-Sassi valmistui ravintolakokiksi Fellman-instituutista Lahdesta ja näin talousesimiehen tehtävä oli lähempänä koulutusta. Ylikersantti Terhi Pyyhtiä-Sassi on Hamina-luokan ohjusveneen talousesimies ja viralliselta tehtävänimekkeeltään huoltopalvelualiupseeri. Hän vastaa aluksen muonitus- ja lääkintähuollosta sekä siihen liittyvästä varusmieskoulutuksesta. Alukset ovat täysin omavaraisia ja siellä valmistetaan ruoka kokonaan itse. Talousesimies toimii kokkien esimiehenä. Teen myös itsekin mielelläni ruokaa, Terhi kertoo. Minusta oli hienoa, että sain viran ja pääsin oman alan tehtäviin, Terhi kertoo ja jatkaa: Hakiessani puolustusvoimien palvelukseen en tiennyt urheilumahdollisuuksista, mutta tämä on osoittautunut minulle eräänlaiseksi lottovoitoksi. Tässä ammatissa voin yhdistää urheilun ja työn. Urheilu osa ammattia Mielestäni tämä oli minulle paras valinta, tuskin missään muualla olisin voinut sovittaa yhteen täysipainosta urheilua ja oman koulutuksen mukaista työtä, Terhi kertoo. Hän kuuluu puolustusvoimien A-valmennusryhmään, joka oikeuttaa sadan työpäivän käyttämiseen harjoitteluun. Siitä noin puolet kuluu leirityksiin ja loput menee henkilökohtaiseen harjoitteluun. Päälle tulevat tietysti kansainväliset kilpailut, jotka ovat myös palkallisia virkavapaapäiviä. Terhi Pyyhtiä-Sassi harjoittelee täysin ammattimaisesti. Peruskuntokaudella harjoitteluun menee noin 20 tuntia viikossa. Harjoittelu edellyttää sovittamista työtehtävien kanssa. Aluspalveluksessa harjoittelun määrä saattaa jäädä kokonaan väliin. Terhille tulee purjehduspäivä vuodessa noin vuorokautta. Olen kuitenkin ennemmin merellä kuin rannassa, sillä siellä on oma selkeä rytminsä, hän kertoo työstään. Menestystä urheilussa Salpausselän harjun Hollolan kankailla 4 Ammattisotilas 3/2008

5 AMMATTINA ALIUPSEERI kasvaneelle hiihtäjälle Upinniemen talvet olivat yllätys. Käytännössä lumitilanne oli todella huono ja vaikeutti hiihtoharjoittelua. Terhi oli keskittynyt ampumahiihtoon, mutta siirtyi vuonna 2002 Meri- 5-otteluun. Upinniemi tarjosi loistavat mahdollisuudet uuden lajin parissa. Ajauduin vahingossa Meri-5-ottelun pariin, sillä keväällä 2002 kävin läpi ensimmäisen kerran kaikki viisi lajia ja jo ennen juhannusta osallistuin ensimmäisiin PM-kisoihin Tanskassa, Terhi kertoo. Terhi Pyyhtiä-Sassi on harrastanut urheilua pienestä pitäen ja edustanut Hollolan Urheilijat 46:ta koko ikänsä. Terhi kehuu kasvattajaseuransa juniorityötä, jonka eteen on tehty runsaasti töitä. Terhin ensimmäiset lajit olivat hiihdon lisäksi yleisurheilu; keihäs, 800 metriä ja maastojuoksu. 11-vuotiaana hän kokeili ampumahiihtoa, josta sittemmin tuli päälaji. Jälkiviisaana olisi ehkä kannattanut vielä odottaa muutama vuosi ennen aseeseen tarttumista, hän miettii. Pohdinta on toisaalta turhaa, sillä Terhillä on niin paljon Suomen mestaruuksia ampumahiihdossa, ettei hän muista niiden lukumäärää. Viimeksi muuton yhteydessä tuli todettua, että on niitä aika paljon, hän toteaa vaatimattomana. Meri-5-ottelun tila Meri-5-ottelun tunnettavuus on lisääntynyt Suomessa suomalaisten menestyksen myötä. Luutnantti Sami Sorri on ollut pitkään lajin hallitseva mestari miesten sarjassa ja Terhi naisten sarjassa. Suomalaisten kilpailijoiden tilanne on tällä hetkellä kaventunut muutaman vuoden takaisesta, sillä moni on lopettanut viime vuosina. Tällä hetkellä suomalaisista kilpailee tosissaan kaksi naista ja noin viisi miestä. Kapteeniluutnantti Jukka Jortikka Merivoimien esikunnasta toimii suomalaisten päävalmentajana. Kansainvälisesti tilanne on päinvastainen. Terhi kertoo, että jatkuvasti tulee uusia kilpailijoita. Meri-5-ottelussa on ollut perinteisesti Pohjoismailla ja Saksalla vahva edustus. Tällä hetkellä minun kovin vastus tulee kuitenkin Venäjältä, Terhi kertoo. Maailmanmestaruuskisoissa osallistujia on ollut 16 maasta. Eksoottisimpia maita ovat Etelä-Amerikan maat ja Etelä- Afrikka. Kaikki osallistujat ovat ammattisotilaita, koska kyseessä on puhdas sotilaslaji. Varsinkin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa on kiva ja rento ilmapiiri, koska siellä kaikki tuntevat toisensa, Terhi kuvaa. Ilmapiiri on kuin harjoitusleireillä. Maailmanmestaruuskilpailuissa tilanne on toinen, sillä jokaisella on pieni kisajännitys. Jää tosin sulaa viimeistään ensimmäisen lajin jälkeen. Mitä tulevaisuudessa? Omana haaveenani on ylittää itsensä ja tehdä eri lajeissa piste-ennätyksiä, Terhi visioi. Meri-5-ottelu on ensimmäistä kertaa sotilaiden (CSIM:n) maailmankisojen eli sotilaiden olympialaisten ohjelmassa Rio de Janeirossa vuonna Se on tietysti yksi paalu, johon voisin lopettaa ammattimaisen meri5-ottelu-uran, Terhi sanoo kysyttäessä. Mielessä ovat tietysti käyneet myös erilaiset seikkailulajit, jotka vaikuttavat MERI-5-OTTELU mielenkiintoisilta, Terhi arvelee. Samoin hän pitää mahdollisena joko triathlonin pikamatkoja tai hiihtoa, joita kumpaakin voisi harkita harrastusmielessä. Terhi nollaa kisakauden vaeltamalla Lapissa, jossa tämänkin vuoden kisojen jälkeen vierähti pari viikkoa. Uutena harrastuksena on kajakkimelonta, jota nykyään pääsee harrastamaan suoraan kotipihasta. Haaveena olisi ottaa kajakit mukaan Lappiin tai Ruotsiin. Meidän perheessä on hyvä, kun molemmat pitävät ulkoilusta. Näin on mukava viettää vapaa-aikaa, Terhi kuvaa vapaaajan viettoaan. Aliupseerin ammatin osalta Terhi ei ole miettinyt tulevaisuutta. Urheilu on vienyt kaiken energian ja teen tätä nyt niin hyvin kuin pystyn ja mietin tulevaisuutta myöhemmin, hän kertoo ajatuksistaan. Teksti ja kuvat: Petteri Leino Kilpailujen taustaa Meri-5-ottelu on sotilaslaji ja sitä harrastetaan vain puolustusvoimissa. Lajia harrastavat eri maiden puolustusvoimien erikoisjoukot, esimerkiksi sukeltajat, erikoisjääkärit, laskuvarjojääkärit, terrorismin vastaiset joukot. Suomalaisista lajin harrastajat ovat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, merivoimien sukeltajakoulutuksen saaneita. Lajissa on kilpailtu myös naisten sarjassa jo 1980-luvulta. Historia Laji on saanut alkunsa vuonna 1949, jolloin Italian laivastossa kehitettiin sopivaa harjoittelumuotoa erikoisjoukkojen fyysisten ominaisuuksien kehittämiseksi. Maa- ja ilmavoimilla oli oma kilpailunsa. Italian laivasto päätti järjestää kilpailut, jotka liittyivät laivaston työhön, lajit olivat meri-3-ottelu, purjehdus ja soutu. Meri-5-ottelun kilpailulajit Sotilasmeriottelussa kilpaillaan viidessä eri osakilpailussa, joita ovat: esteuinti, esterata, pelastusuinti, merimiestaito ja amfibiomaastojuoksu. Esteradan pituus on 305 metriä ja sisältää 10 erilaista estettä. Kilpailijan varsinainen estetekniikka on vapaavalintainen. Myös kilpailuasu on vapaavalintainen. Pelastusuinnin kilpailumatka on 75 metriä. Uimavarustus on uimapuku, miehillä lisäksi työpuku. Esteuinnissa uidaan räpylät jalassa, kuljetetaan kivääriä 25 metriä, alitetaan verkkoeste ja ylitetään tynnyrieste sekä suoritetaan letkuliitoksen avaus. Kokonaisuintimatka on 125 metriä. Merimiestaidon kilpailuosiossa testataan kilpailijoiden perinteisiä merimiestaitoja. Amfibiomaastojuoksussa juostaan 2,5 kilometrin pituinen matka, jonka aikana suoritetaan kolme tehtävää: pienoiskivääriammunta, melonta (100 metriä kumiveneellä) ja heitetään käsikranaati. Ammattisotilas 3/2008 5

6 PANSSARIJÄÄKÄRIEN Ylikersantti Jake Karhu toimii Hämeen Panssaripataljoonan Panssarijääkärikomppanian taisteluvälinealiupseerina. Hän vaihtoi graafikon työt armeijan harmaisiin, eikä ole päätöstä katunut. Jake Karhu valmistui aikanaan Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta graafikoksi. Sen jälkeen hän teki graafisen alan töitä neljä vuotta ennen varusmiespalvelusta. Vanhoilla päivillä suoritetun varusmiespalveluksen aikana häntä alkoi kiinnostaa puolustusvoimat työpaikkana. Hän jäi heti varusmiespalveluksen jälkeen sopimussotilaaksi, joka oli hyvää harjoitteluaikaa myöhempää silmällä pitäen. Karhu astui ensiksi siviiliasentajaksi, koska tuolloin ei ollut avoimia sotilasammattihenkilön virkoja. Vihdoin Panssariprikaatista jäi eläkkeelle eräs opistoupseeri kuljetusalan tehtävästä. Virka muutettiin sotilasammattihenkilön viraksi, johon Jake Karhu haki ja pääsi. Siitä tehtävästä hän vaihtoi Panssarijääkärikomppanian taisteluvälinealiupseeriksi, kun paikka avautui erään opistoupseerin erottua puolustusvoimien palveluksesta. Uusi tehtävä oli mieleinen ja Karhu siirtyi siihen mielellään. Tehtävä oli myös tuttu, sillä hän oli palvellut varusmiehenä ja sopimussotilaana samassa komppaniassa. TVÄLLÄRI Taisteluvälinealiupseerin tehtävä Taisteluvälinealiupseerin eli kansanomaisesti tvällärin tehtävänä on vastata komppanian aseistuksesta ja ampumatarvikkeista sekä räjähtävästä materiaalista. Panssarijääkärikomppanian asearsenaaliin kuuluvat muiden ohella BMP 2 rynnäkköpanssarivaunun tykit ja konekiväärit. Ylik Karhun tehtävänä on suorittaa vaunuaseiden määrävälitarkastuksia sekä valvoa varusmiesten tekemiä huoltoja. Huoltojen valvominen sekä myös asekorjaukset ovat arkipäivää. Käyttökuntosuus tarkastukset edellyttävät B-tason oikeuksia ja niistä vastaa tällä hetkellä pataljoonan taisteluvälineupseeri. Lisäksi ampumaleireillä ampumatarvikkeiden ja räjähteiden vastaanottamisesta, jakamisesta sekä käytön opettamisesta, hän kertoo työn monipuolisuudesta. 6 Ammattisotilas 3/2008

7 AMMATTINA ALIUPSEERI Panssarijääkärikomppanian taisteluvälinealiupseerin on hallittava myös vaunuaseet. Pöydällä on huoltoa varten purettuna BMP-2 rynnäkkövaunun 30 mm automaattitykki. Henkilöstörakenteen muuttuminen näkyy myös Panssariprikaatissa. Hämeen Panssaripataljoonan esikunnassa on taisteluvälineupseeri, joka johtaa komppanioiden tvällärien toimintaa. Valtaosassa komppanioita on vielä opistoupseerit taisteluvälineupseereina, mutta muutamassa komppaniassa on jo taisteluvälinealiupseerit. Taisteluvälinealiupseerin löytää useimmin yksikön hallilta, josta löytyy oma asevarasto ja toimisto. Sen lisäksi työhön kuuluvat olennaisena osana sotaharjoitukset. Harjoituspäiviä kertyy noin vuodessa. Tänä syksynä kierrän enemmän myös taisteluharjoituksia, harjoittelemassa sodan ajan huoltoa, ylik Karhu kertoo. Laaja koulutus nykyiseen tehtävään Ylik Karhu on käynyt maavoimien sotilasammatillisen opintojakson 1 ja 2 pilottikurssit sekä huollon sotilasammatillisen opintojakso 1:n ja ammunnan johtajajakson Maasotakoulussa. Viimeksi mainitun kurssin myötä hän sai kiväärikaliiberisten aseiden ammunnan ja taisteluparin hyökkäysammunnan johtamisoikeuden sekä tulenkuvausoikeuden ja varusmiesten kuntotestausoikeuden. Nykyinen tehtävä edellyttää panssariaseiden B-tason tarkastusoikeuksia ja ne voidaan myöntää huollon sotilasammatillisen opintojakso 2:n jälkeen. Sen suorittaminen onkin suunnitelmissa alustavasti syksylle Mielestäni ehdottomasti suurin hyöty näiltä käydyiltä kursseilta on kokonaisnäkemyksen selkeytyminen Suomen puolustusjärjestelmästä, Karhu toteaa ja jatkaa: Samoin siellä muodostui erinomaisia sosiaalisia verkostoja ympäri Suomea, joita voi hyödyntää arkipäivän työnteossa. Maasotakoulussa saadusta sotilaspedagogiikan opetuksesta on selkeästi hyötyä joka päivä. Lahdessa meille annettiin sellaista käytännön taitoa, mitä ei opi muualla, Jake Karhu kertoo kokemuksistaan. Olen myös onnekkaassa asemassa, kun saan olla perusyksikössä töissä. Saamani koulutus tukee tätä työtä, hän tiivistää. Puolustusvoimat työpaikkana Taisteluvälinealiupseerin kuukausipalkka on parin tonnin luokkaa, josta käteen jää euroa. Peruspalkan päälle tulevat sotaharjoitus- ja muut korvaukset. Jake Karhu on sitä mieltä, ettei raha ole ainoa työmotivaatiota lisäävä tekijä. Riittää kun on menojen mukainen tulotaso. Mielestäni on tärkeintä, että saa tehdä sitä mistä nauttii, eikä tarvitse 24 tuntia vuorokaudessa miettiä työasioita. Täällä työt jäävät portille, Karhu kertoo tunnoistaan. Jake Karhun mielestä tämän päivän puolustusvoimissa ei ole enää yhtymäpintaa Vääpeli Körmy elokuviin. Kulttuuri on muuttunut ja ammattisotilaan työ on enemmän perheellisen, kuin villin ja vapaan poikamiehen elämää. Mielestäni monen nuoren kannattaa ensi katsoa myös muuta elämää ja tulla sitten puolustusvoimien palvelukseen. Siviilikokemus auttaa näkemään puolustusvoimien edut, Jake muistuttaa. Minusta kannattaa hakea sellaista työpaikkaa, jonka tuntee omakseen. Lisäksi kannattaa kuunnella vanhempia työkavereita, sillä minäkin olen oppinut eniten lähellä eläkeikää olevilta ja EVP-henkilöiltä, Jake kertoo. Näen aliupseerit käsityöperinteen jatkajina, jotka saavat tehdä ihan oikeasti jotain. He ovat todellisia duunareita, Karhu miettii ja jatkaa: Jos on enemmän kiinnostunut suurien joukkojen johtamisesta, niin siinä tapauksessa kannattaa harkita upseerin uraa. Teksti ja kuvat: Petteri Leino Ammattisotilas 3/2008 7

8 KIRVESMIEHESTÄ TYKKIMIESTEN KOULUTTAJAKSI Tavoitimme kersantti Santtu Luukaksen suoraan sotatyön peruslähteeltä eli Panssari-ilmatorjuntapatterin taisteluammunnoista Hätilän ampuma-alueelta, missä hän toimi tulentarkkaajana. Santtu Luukas suoritti varusmiespalveluksen Hämeen Rykmentissä vuosina ja kävi aliupseerikurssin jääkärilinjan Porin Prikaatissa. Varusmiespalveluksen jälkeen hän jäi seuraavaksi vuodeksi sopimussotilaaksi Urheilukouluun ja Teknilliseen Koulutuskeskukseen. Välissä hän ehti tehdä koulutuksensa mukaisia kirvesmiehen hommia, kunnes pääsi töihin Panssarivarikolle. Siellä vietetyn vuoden jälkeen Luukas suuntasi pääkaupunkiseudulle vartija- ja ravintola-alan hommiin. Paluu ammattisotilaaksi alkoi Bosniassa puolen vuoden rauhanturvapalveluksen aikana. Kersantti Santtu Luukas astui aliupseeriksi Panssariprikaatiin joulukuussa Siellä hänet määrättiin jaoskouluttajaksi Helsingin Ilmatorjuntarykmentin Panssari-ilmatorjuntapatteriin. Miksi aliupseeriksi? Minut motivoi aliupseeriksi oikeastaan kolme seikkaa. Olin kotoisin Hämeenlinnasta ja Panssariprikaatissa oli tarjolla vakituinen aliupseerin virka. Lisäksi tiesin pääpiirteissään, mihin suuntaan aliupseeristo on kehittymässä. Näillä perusteilla hain palvelukseen, hän kertoo. Kävin kesällä 2006 Kadettikoulun pääsykokeissa ja pääsin varasijalle. Pidän kuitenkin aliupseerin työtä mielekkäämpänä, sillä se on käytännön läheisempää Varusmiesten kouluttajalle taisteluammuntojen valvojan tehtävän tehtävät ovat arkipäivää ja oranssit liivit sekä kypäränsuojus vakiovarusteet. kuin upseerin ammatti. En ole kiinnostunut paperin pyörittämisestä ja siihen liittyvistä johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä, hän jatkaa. Kersantti Santtu Luukas ei kätke ammattiylpeyttään vakan alle, vaan on laatinut powerpoint esityksen varusmiehille aliupseerin ammatista. Hänen mielestään aliupseerin ammatti on oikea valinta, jos haluaa olla kymmenestä viiteentoista vuotta kenttäkouluttajana. Kirvesmiehenä tienasi puolitoista kertaa enemmän, mutta teen enemmin työtä mistä nautin. Pääasia on, ettei ota päähän aamulla lähdettäessä töihin, Santtu sanoo. Kouluttajan tehtävissä palkkaan kuuluvat erilaiset lisät ja kokonaisansio ennen veroja nousee niiden myötä noin euroon vuodessa. Puolustusvoimat hyvä työpaikka Santtu Luukas antaa puolustusvoimille kiitosta hyvänä työnantajana. Pieni miinus löytyy kenttäkelpoisuuden edellyttämän liikuntakoulutuksen ja sotilastaitojen tukemisesta, joka saisi olla nykyistä laajempaa. Kahden tunnin viikkoliikunta on liian vähän, kun ammattisotilaiden on lakiin perustuen pidettävä itsensä hyvässä kunnossa. Mielestäni samanlainen järjestely pi- 8 Ammattisotilas 3/2008

9 täisi olla kaikille ammattisotilaille, kuin on sotilaspoliisitehtävissä toimivilla, hän sanoo. Kersantti Luukas suoritti ensimmäisen uusimuotoisen maavoimien sotilasammatillisen opintojakso 1:n viime keväänä. Positiivisena koulutuksesta jäi mieleen opetuksen käytännöllisyys sekä saavutetut oikeudet. Sitä vastoin hän jäi vielä kaipaamaan erityisesti johtajakoulutusta, sillä opintojaksolla keskityttiin pääasiassa miehistön koulutukseen. Liian alas vedetty taso ei anna valmiuksia käytännön arkeen, jossa hän kouluttaa myös varusmiesjohtajia. Heidän koulutuksessa on omat haasteensa. Yksikön vanhemmat kouluttajat ovatkin auttaneet ongelmissa. Santtu Luukas pitää mentorointia hyvänä asiana. Ongelmana on, ettei heidänkään patterissa ole vanhempia opistoupseereja mentoreiksi. Meidän yksikössä on yksikköupseerina yksi opistoupseeri, joka on tullut puolustusvoimiin 23 vuotta sitten. Kaikki muut kouluttajat ovat tulleet palvelukseen vuoden 2002 jälkeen. Kysymykseen mitä kersantti Luukas odottaa tulevaisuudessa aliupseerin ammatilta, tulee vastaus kuin tykin putkesta: Sotilasmestarin jämiä! Ja hymy päälle. Hän kuitenkin vakavoituu ja jatkaa. Haluan olla kenttähommissa, enkä pyörittää papereita. Haluaisin jatkossa suuntautua asealan tehtäviin ja tavoitteena olisi kouluttautua asemestariksi. Toivon, että jatkossa aliupseereilla on mahdollisimman vaihtelevia tehtäviä. Teksti ja kuvat: Petteri Leino AMMATTINA ALIUPSEERI Sata- Kuulo Oy Eija Koskenniemi- Saarivirta kuulotutkija, terveydenhoitaja Yksilölliset kuulonsuojaimet ja korvakappaleet handsfree -laitteisiin Itsenäisyydenkatu 39, Pori. Puh. (02) Työtä, energiaa ja hyvinvointia 30 vuotta Osaamista vahvalla perustalla Ammattisotilas 3/2008 9

10 Nco Academy of The Austrian Army Forces, HUAK-symposium Enns, Austria AMMATTIALIUPSEERIEN KOULUTUS EUROOPASSA Yliluutnantti Timo Väisänen ja vääpeli Vesa Tuovinen Maasotakoulusta edustivat Suomea eurooppalaisen aliupseerikoulutuksen seminaarissa Itävallassa heinäkuussa. Seuraavassa Timo Väisäsen raportti seminaarista, jonka mukaan aliupseerien koulutuksessa tulisi lisätä englanninkielen opetusta. Sain kunnian osallistua vääpeli Vesa Tuovisen mukana Itävallassa heinäkuussa järjestettyyn symposiumiin, jossa käsiteltiin aliupseerikoulutusta Euroopassa. Symposiumin isäntänä toimi Itävallan puolustusvoimien aliupseerikoulu, Heere sunteroffiziersakademie eli HUAK. Osallistujista noin 50 oli aliupseereita. Heidän lisäkseen symposiumiin osallistui noin 20 muuta sotilasta ja siviiliä, jotka työskentelevät aliupseerikoulutuksen parissa. Osallistujia oli 13:sta eri maasta: Itävallasta, Saksasta, Sveitsistä, USA: sta, Kroatiasta, Suomesta, Serbiasta, Sloveniasta, Unkarista, Tshekeistä, Italiasta, Turkista ja Hollannista. Symposium oli järjestetty paneelikeskusteluina asiantuntijat alustivat aiheista keskustelun pohjaksi. Asiantuntijoille esitettiin kysymyksiä, joihin he pyrkivät vastaamaan ja aiheista keskusteltiin. Koulutus Oli huojentavaa kuulla tänä vuonna Maasotakoulussa käynnistyneen uuden aliupseerikoulutuksen kynnyksellä miten samanlaiset järjestelmät Euroopassa aliupseerikoulutuksessa on meidän sotilasammatillisiin opintoihin verrattuna. Suomalainen aliupseerikoulutusjärjestelmä on laadultaan ja määrältään täysin vertailukelpoinen kansainvälisesti, pois lukien englannin kielen opetus. Vääpeli Vesa Tuovinen ja sergeant major Mitchell (USA). Mitchell toimii Berliinissä aliupseerikoulun sotilasmestarina. Hän on Irakin sodan veteraani. Englannin opetuksen merkityksestä kansainvälisesti ajateltuna todettakoon esimerkkinä Slovenian armeijan aliupseerikoulun järjestämä mestarikurssi, joka pidetään alusta loppuun englannin kielellä. Toisaalta on ymmärrettävä kielitaidon korostuminen NATO-maissa. Useissa symposiumiin osallistuneissa maissa oli käynnissä aliupseerikoulutuksen uudistaminen tai koulutusjärjestelmät olivat vasta uudistettu. Koulutusjärjestelmiä on aloitettu kehittämään muun muassa seuraavista syistä; joko aliupseerit oli koulutettu liian pitkälle eli aliupseerit tekivät samoja tehtäviä kuin upseeritkin. Tai sitten aliupseereita ei ole koulutettu riittävästi, eikä heille annettu riittävän vastuullisia tehtäviä, joten pahimmissa tapauksissa aliupseeristo oli osin vaipunut miehistön tasolle. Molemmissa tapauksissa miehistön ja upseeriston väliltä tuntui puuttuvan käytännön johtajat. Hampurilaisen välis- 10 Ammattisotilas 3/2008

11 AMMATTINA ALIUPSEERI tä puuttuu pihvi kuvaili tilannetta osuvasti ylivääpeli Erik F.J.P Nieuwenhus Hollannista. Symposiumissa esitetyt aliupseerien koulutusjärjestelmät muodostuivat pääsääntöisesti kolmesta tasosta; perusopinnoista, jatko-opinnoista ja mestariopinnoista. Jokaiseen opintoon sisältyy yhteiskoulutusjakso sekä ase- tai toimialajakso, kestäen muutamasta kuukaudesta vuoteen, riippuen ase- tai toimialasta. Opinnot jakautuivat tasaisesti koko työuran ajalle, eivätkä kaikki aliupseerit käy kaikkia kursseja. Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Itävallassa sotilaiden eläkeikä on 65 vuotta. Opinnoissa painotettiin niitä taitoja ja tietoja, mitä työuran eri vaiheissa tarvitaan. Perusopinnoissa korostetaan työuran alkuvaiheessa tarpeellisia kouluttajan ja kasvattajan taitoja sekä ammatillista osaamista. Jatko-opinnoissa opetetaan kouluttaja koulutusta Train the trainer sekä kehitetään asiantuntijuutta. Mestariopintojen pääpaino on asiantuntemuksen ja neuvonantamisen sekä henkilöstön johtamisessa kehittymisessä. Perusperiaatteena kuitenkin on, että jokaisella sotilaalla, joka asetetaan arvon tai tehtävän perusteella esimiesasemaan, on oltava sotilasjohtajan perustiedot ja taidot kyetäkseen johtamaan ja valmentamaan alaisiaan niin sodan kuin rauhankin aikana. Haasteena aliupseerien koulutuksessa koettiin myös sodan kuvan muuttuminen. Entistä pienempien yksiköiden ja teknistyvän aseistuksen merkitys ratkaisevissa taisteluissa korostuu. Aliupseerien pitää ottaa tästä vastuu, esimerkiksi johtaa erikoisryhmää tai vastata asejärjestelmän toimivuudesta osana isompaa kokonaisuutta. Jo rauhan aikana vastuu alaisista on jakamaton, aliupseerien on valmennettava alaisiaan siihen mitä varten armeijat ovat; Train as You fight. Eurooppalainen verkkosotakoulu Suomalaisittainkin tuttu verkkosotakoulu on käytössä useassa Euroopan maassa. Eurooppalaisten aliupseerien yhteinen koulutusportaali on ENCOA - European Non Commisioned Officer Academy ENCOA on perustettu aikanaan Saksan, Vääpeli Vesa Tuovinen piti seminaarin paneelissa alustuksen Suomen aliupseerien koulutusjärjestelmästä. Itävallan ja Sveitsin ilmavoimien aloitteesta. Vuosina työtä on jatkettu kahdenkeskeisenä projektina johon osallistuivat Saksan ilmavoimien aliupseerikoulu ja HUAK. Vuoden 2007 jälkeen alkoi monikansallinen yhteistyö, jota johtivat perustajamaat ja silloin mukana oli myös Kroatia. ENCOA:aan on tullut mukaan vuonna 2008 lisäksi Slovenia, Ranska ja Bulgaria. ENCOA toimeenpanee etäopiskelua sekä monimuoto- ja verkko-opetusta. Opiskelijoilla on käytössä virtuaalinen luokkahuone ja opintoja hallinnoidaan internetin välityksellä. Tällä hetkellä ENCOA:ssa on käynnissä vanhempien aliupseereiden kurssi, jossa opiskellaan muun muassa armeijan etiikkaa ja poliittista tiedettä sekä aliupseereiden rooleja kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi suunnitteilla on kansainvälinen aliupseerin kouluttaja-, mediataito- sekä erilaisia ohjelmistokursseja. Paneelikeskustelut Ensimmäisen paneelin aiheena oli International NCO Training in Europe - Current Challenges and the Way Ahead - Kansainvälinen Aliupseerikoulutus Euroopassa - Nykyiset haasteet ja tulevaisuus. Paneelin puheenjohtajana toimi everstiluutnantti Andreas Kastberger HUAK:sta. Paneelin alustajat ja aiheet olivat seuraavat: 1. Eversti Walter Strohmann (Itävalta): The Transformation of the Austrian Armed Forces and it s influence on the training system for NCOs - Muutos Itävallan asevoimissa ja sen vaikutus aliupseereiden koulutusjärjestelmään. 2. Everstiluutnatti Willibald Eckerstorfer (Itävalta): International NCO Training at the HUAK - Kansainvälinen Aliupseerikoulutus HUAK:ssa. 3. Everstiluutnatti Gerhard Krenn (Itävalta): ENCOA-Distance Learning for European NCOs in the internet - Etäopetus Euroopan aliupseereille internetissä. 4. Sotilasmestari Zeljko Bilic (Kroatia): International training for NCOs in Croatia - Kansainvälinen koulutus Kroatian aliupseereille. Ensimmäisessä paneelikeskustelussa itävaltalaiset olivat luonnollisesti isännän roolissa. Huomioitavaa oli, että Itävallassa joka on liittoutumaton maa kuten Suomi, sotilaat tekevät sitoumuksen osallistuakseen kansainvälisiin operaatioihin. Sitoumus on vapaaehtoinen, mutta niille jotka eivät sitä tee on palkka, normaali töistäkin, huomattavasti pienempi. Lisäksi englanninkielen opetuksen määrä oli huomattava niin Itävallassa kuin Kroatiassakin. Kansainvälisiin tehtäviin osallistuville annetaan molemmissa maissa paikalliseen kulttuuriin ja olo- Ammattisotilas 3/

12 AMMATTINA ALIUPSEERI suhteisiin valmentava koulutus. Keskustelu asiantuntijoiden alustusten jälkeen oli värikästä, tosin suuressa yhteisymmärryksessä maailmanrauhan eteen tehtävän työn tärkeydestä. Myös ENCOA esiteltiin paneelissa perin pohjin. Toisen paneelin aiheena oli The Role and importance of NCOs in Armed forces aliupseereiden rooli ja merkitys armeijassa. Paneelin puheenjohtajana toimi HUAKin kaunis englannin lehtori Petra Bohnsteiger. Paneelin alustajat ja aiheet olivat seuraavat: 1. Sotilasmestari Othmar Wohlkönig (Itävalta): The NCO in the Austrian Armed Forces - Aliupseeri Itävallan armeijassa. 2. Sotilasmestari Janez Smid (Slovenia): The Role and Importance of the NCO in Slovenia - Aliupseereiden rooli ja merkitys Sloveniassa. 3. Sotilasmestari Helmut Mitter (Itävalta): NCO Further Training at the HUAK - does it contribute to shape the NCO corps in Austria? - Aliupseereiden koulutus tulevaisuudessa HUAK:ssa tukeeko se aliupseerien kuvaa Itävallassa? 4. Ylivääpeli Erik Nieuwenhus (Hollanti): The Role and importance of the NCO in the Netherlands - Aliupseereiden rooli ja merkitys Hollannissa Toisessa paneelikeskustelussa saimme ehkä koko symposiumin parhaimman annin. Asiantuntijoina esiintyivät kolmen eri maan aliupseerit, jotka olivat ammattiryhmänsä kokeneimpia edustajia niin koulutukseltaan kuin työkokemukseltaan. Heidän englanninkielen taitonsa oli erinomainen pikku vitsailusta aivan täyteen ammattisanailuun. Aliupseerien merkitys ko. maitten armeijan rakenteessa on huomattava. Esimerkkinä voidaan todeta Slovenian aliupseerikoulun henkilöstön rakenne; koulussa on neljä upseeria, koulun johtaja sekä kolme eri sektorin johtajaa. Muu henkilöstö on aliupseereita, kuten kurssien johtajat, kouluttajat, toimistoaliupseerit sekä koulun johtajan oikea käsi, command sergeant major, koulun vanhin aliupseeri. Hän on linkki aliupseerien, niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin välillä suoraan johtoryhmässä. Toinen hyvä esimerkki aliupseerin asemasta Itävallan armeijassa on HUAK:in vanhin aliupseeri. Hän piti puheen ensimmäisenä koulun 50-vuotisjuhlapäivänä, jonka jälkeen puhui koulun johtaja. Paneelin jälkeen kenellekään ei jäänyt epäselväksi, mikä rooli aliupseereilla on ollut iät ja ajat armeijassa ja miksi se on jälleen tuleva, koulutuksen kautta, myös Suomessa. Kolmannen paneelin aiheena oli Ethical Education for NCOs How to deal with moral conflicts in the military? Aliupseereiden eettinen kasvatus miten käsitellä moraalisia ristiriitoja sotilaallisessa toiminnassa? Paneelin puheenjohtajana toimi Itävaltalainen pastori Werner Freistetter. Paneelin alustajat ja aiheet olivat seuraavat: 1. Werner Freistetter (Itävalta): Ethcial Aspects of the Post Modern Age - etiikan näkökulmat nykyajassa. 2. Ylivääpeli Ralph Betzgen (Saksa): Dealing with Moral Conflicts in the Military - Moraaliset sopimukset sotilaallisissa konflikteissa. 3. Vääpeli Vesa Tuovinen (Suomi): Levels of duties for the finnish NCO s (and ethical education) - Suomen aliupseereiden opinto- ja tehtävätasot (sekä eettinen kasvatus). 4. Everstiluutnantti Andreas Kastberger (Itavalta): Military Ethic Education and Training for Austrian NCOs - Sotilaseettinen kasvatus ja koulutus Itävallan aliupseereille. Pastori Freistetterin ajatukset etiikasta olivat kovin korkealentoiset hyvän ja pahan taistelu eikä keskustelu saanut oikein tuulta purjeisiinsa. Toisaalta huomioitavaa oli se että ne, joilla sotakokemusta oli ihan lähiajoilta eivät sanoneet sanaakaan etiikasta ja moraalista paneelissa. Vääpeli Tuovisen alustus suomalaisista sotilasammatillisista opinnoista ei jättänyt kysymyksiä edes siihen liittyvistä eettisestä kasvatuksesta. Etiikka tulee meille äidinmaidossa, peruskoulussa ja viimeistään rippikoulussa. Yli kaksikymppisille miehille ja naisille ei mielestäni tarvitse sanoa enää armeijassa, mikä on oikein ja mikä väärin. Voimme opettaa mitä Geneven sopimuksessa sanotaan ja keskustella moraalista ja etiikasta, mutta tosiasiallinen työ on jo tehty ennen varusmiespalvelusta. Se mitä sota tekee ihmisen moraalille sitä voimme tutkistella kukin omissa sydämissämme. Summa summarum Itävallan reissu oli ammatillisesti kasvattava. Se antoi tukea suomalaisen aliupseerikoulutuksen haasteisiin. Me olemme palkatun henkilöstön täydennyskoulutuksessa oikealla tiellä, mutta meidän on lisättävä kansainvälisyyttä. Englannin opetus sotilasammatillisissa opinnoissa tulee aloittaa ja kenties järjestää Suomessa eurooppalaisen aliupseerikoulutuksen symposiumi. Meillä olisikin Vääpeli Tuovinen ja Sergeant Major Mitter (Itävalta). Mitter toimii HUAKin vanhinpana aliupseerina ja piti mm. juhlapuheen aliupseerikoulun juhlassa. 12 Ammattisotilas 3/2008

13 AMMATTINA ALIUPSEERI paljon muille näytettävää täydennyskoulutuksen saralla esimerkiksi ammatillisen osaamisen hankkiminen ja elinikäinen oppiminen täydellä palkalla. Se ei ole kovin yleinen järjestely maailmalla. Korostetusti symposiumissa tuli esille sodan ajan osaaminen sotaa vartenhan armeijat ovat olemassa. Jokaisella ammattisotilaalla on rauhanajan tehtävän lisäksi sodan ajan tehtävä. Niin on myös jokaisella reserviläisellä, joille järjestetään kertausharjoituksia. Meillä ammattisotilailla on erinomainen mahdollisuus ylläpitää sodan ajan osaamistamme myös työmaalla; kerrata oma sodan ajan organisaatio, lukea pari asiaan liittyvää opusta ja vaikkapa ampua ja suunnistaa. On erinomaisen helppo olla suomalaisena sotilaana ulkomailla kuten rauhanturvaajat sen tietävätkin. Luottamus ja kunnioitus kumpuavat historiastamme. Itävallan maavoimien komentaja halusi erityisesti keskustella kanssamme. Puhuimme Suomussalmen taisteluista, kenraali tunsi tapahtumat erittäin hyvin ja siinä sivussa hän kehui peruskoulujärjestelmämme. Jätimme Itävaltaan omat merkkimme, suomalaista muotoilua - Maasotakoulun logolla varustetun Alvar Aallon sammaleen vihreän Aalto maljakon - sekä reh- Artikkelin kirjoittaja ylil Väisänen, suomalaisten opas ylivääpeli Lutz ja vääpeli Tuovinen. din ja reilun kuvan itsestämme. Vääpeli Tuovinen oli varsinkin kiinnostuksen kohteena. Soittaja-aliupseeri, joka oli vaihtanut täydellisesti alaa pysyen kuitenkin firmassa. Näin oli tehnyt myös HUAK:in rehtorikin, eversti, vanha torvensoittaja, joka oli heittäytynyt jalkaväkeen soittokunnasta, tosin jo 40 vuotta sitten. Please, do not hesitate contact me in any questions of European NCO training, especially Finnish Teksti: Yliluutnantti Timo Väisänen Kirjoittaja toimii Maasotakoulun Täydennyskoulutusosaston opintotoimiston päällikkönä. Aliupseeriseminaarin päätösparaati Enssin torilla. Ammattisotilas 3/

14 VIIME SOTIEN SUOMALAISET KADONNEET Talvi- ja jatkosodasta katosi tuhansia suomalaisia sotilaita. Kadonneita oli jopa yli miestä. Heidän ympärilleen on nivoutunut erilaisia keksittyjä tarinoita, joista Viipurin taistelu ja Huhtiniemen salainen kenttäoikeus ovat tunnetuimmat. Lähes kaikki kadonneet ovat selvitettävissä. Seuraavassa Sotahistorian laitoksen johtajan everstiluutnantti Jarmo Niemisen perusteellinen selvitys aiheesta. Nieminen esittää valtiovallan tukemaa hanketta selvittämään kadonneitten kohtaloita. Talvi- ja jatkosodasta jäi tuhansia suomalaisia sotilaita palaamatta kotiin. He menehtyivät pitkissä maastokoukkauksissa, viivytystaisteluissa asemiinsa, jäivät vangiksi tai katosivat muutoin. Sotien loputtua kadonneiksi kirjattiin vielä yli miestä. Aiemmin oli jo talvisodan 900 suomalaisesta sotavangista palannut lähes kaikki (865). Jatkosodasta vangiksi jäi suomalaista sotilasta. Heistä vankeudesta palasi myöhemmin vajaat miestä. Kun avoimia kohtaloita oli valtava määrä, puolustusministeriön yhteyteen perustettiin vuoteen 1965 saakka toiminut kuolleeksijulistamistoimisto. Sen selvitysten jälkeen silloinen Helsingin raastuvanoikeus julisti kuolleiksi henkilöitä, joiden lopullinen kohtalo jäi selvittämättä. Omaisten avustustilanteen, leskeneläkkeen tai muiden tukien vuoksi kuolleeksi julistamisia tehtiin paljon 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla. Toistaiseksi viimeinen jatkosodassa kadonnut julistettiin kadonneena kuolleeksi vuonna Kansallisarkiston ylläpitämän Sankarivainajat tietokannan mukaan on tällä hetkellä kadonneina kuolleeksijulistettuja suomalaista sotilasta. Heistä talvisodasta on jäänyt kadoksiin 1 700, jatkosodan hyökkäysvaiheesta 400, asemasodasta 300, kesän -44 torjuntataisteluista ja syyskesän sekä Lapinsodan taisteluista lähes 100 sotilasta. Oman ryhmänsä muodostavat ne sankarivainajat, jotka nähtiin menehtyvän, mutta vainajaa ei saatu tuotua pois taistelukentältä tai ruumis tuhoutui täysin. Heidät sotilasta on siunattu poissaolevana kentälle jääneenä. Me suomalaiset olemme selvittäneet useiden kansallisuuksien ja erilaisten ryhmien kohtalot toisessa maailmansodassa. Viime sodissamme katosi Suomessa kuitenkin eniten suomalaisia. Heidän kohtalonsa on selvittämättä. Tämä on luonut otollisen maaperän jo vuosikymmeniä keskustelussa olleille tarinoille katoamisista ja niiden sensaatiomaisista selityksistä, kuten laajaa julkisuutta saaneet Viipurin kadonneet ja niiden selitykseksi tarjotut Lappeenrannan Huhtiniemen massateloitukset HTK:n (Henkilötäydennyskeskuk sen) lisäelimessä. 14 Ammattisotilas 3/2008

15 suomalaiset kadonneet... Kaatuneitten ja haavoittuneitten huolto joutui erityisen kovalle rasitukselle viivytystaistelujen aikana. Tällöin oli täysin mahdollista, ettei kaikkia kaatuneita kyetty evakuoimaan. Heidät luettiin myöhemmin kaatuneiksi. Viipurin legenda Viime vuonna ilmestyneessä Viipurin menetystä käsittelevässä kirjassa tarkastellaan yhden yhtymän, 20. prikaatin, sotilaiden katoamiset Viipurissa Tutkimustyö käynnistettiin selvittämällä sotapäiväkirjat, taistelukertomukset, päiväkäskyt ja vahvuusilmoitukset prikaatin tilanteesta ja tappioista Viipurissa. Tiedot olivat ristiriitaisia: tilanne oli epäselvä ja se näkyi joukon asiakirjoissa. Seuraavaksi otettiin listaukset Sotaarkiston sankarivainajat tietokannasta. Viipurissa kadonneiden henkilötietoja verrattiin aselevon alkaessa jätettyihin etsintäkuulutustietoihin vielä silloin kadoksissa olleista sotilaista sekä kenttäoikeuksien asiakirjoihin. Tiedot olivat yhdenmukaiset. Katoamistietoja täydennettiin selvittämällä kadonneiden sotilaskantakortit ja niiden yhteydessä olevat muut asiakirjat. Lähes jokaisesta sotilaasta oli sotilaskantakorttien yhteydessä katoamisilmoitukset. Useissa ilmoituksissa oli mukana kadonneen taistelijatoverien ja esimiesten laatimia kertomuksia, todistajalausuntoja sekä kuulustelukertomuksia katoamisesta. Katoamisilmoitukset oli lähetetty Luumäellä sijainneeseen Kaatuneiden evakuomiskeskukseen. LUUMÄEN KEKKI kuten keskusta kutsuttiin varmensi kadonneiden tiedot ja laati niistä kortiston. Tiedot välitettiin eteenpäin päämajaan valvontaosastoon, kenttäpiispantoimistoon ja lääkintäosastoon. Kukin osasto täydensi tiedot laatien omat luettelonsa kadonneista. Tiedot arkistoitiin ja niitä täydennettiin puolustusvoimien pääesikunnan valvontaosastossa, puolustusministeriön kuolleeksijulistamistoimistossa ja lääkintäkeskusarkistossa. Kymmenien sotilaiden katoamista selittävät tiedot oli myös kirjattu Neuvostoliitosta palanneiden suomalaisten sotilaiden Hangon vastaanottoleirin kuulusteluasiakirjoihin. Niissä sotavankeudesta palanneet sotilaat kertoivat seikkaperäisesti taistelijatoveriensa kohtaloista vangitsemistilanteessa ja vankileireillä. Alkuperäiset edellä mainitut kortistot, asiakirjat ja luettelot säilytetään omissa arkistokokonaisuuksissaan Kansallisarkistossa. Työn edistyessä kadonneiden tietoja verrattiin Viipurin taisteluista kirjoitettuihin kirjoihin. Tässä suhteessa muita kirjoja täsmällisemmäksi osoittautui Uuno Tarkin kirjoittama kirjaa Taistelu Viipurista Vastaavasti sotavankitietoja verrattiin Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän laatimaan tutkimukseen RUKIVER! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, Nikkilän sotavangeista laatimiin matrikkeleihin ja Timo Malmin lisensiaattityöhön Jatkosodan suomalaiset sotavangit Neuvostojärjestelmässä. Tutkimus osoittaa vallitsevat katoamistiedot täysin vääriksi ja niiden selitykset hölynpölyksi. Nyt myöhemmin arvioituna voidaan todeta, että kyseisen prikaatin miesten katoamista ei ollut varsinaisten sotahistorian tutkimuksen keinoin tutkittu ollenkaan. Arkistoista kaikkien käytössä ollut tieto oli tutkimatta. Silti suuri määrä kirjoja ja tuhansia sanomalehti- ja internetartikkeleja oli asiasta julkaistu totuutena. Tiedon puute oli korvattu väitöksillä, jossa syytettiin puolustusvoimien tuhonneen kyseiset arkistot. Sensaatiohakuiset tutkijat olivat etsineet selityksiä yhden päivän aikana tapahtuneelle yli 400 miehen salaperäiselle katoamiselle teloituksista. Kun teloituksia tukevia tietoja ei löydetty, samaiset tutkijat päättelivät, että nimenomaan massateloituksista on kyse, koska mitään ei löydy! Alkuvaiheen sekavat olot muistaen on ymmärrettävää, että eri aikoina tehdyissä laskelmissa saattoi olla suuriakin eroja. Niinpä Viipuria puolustaneen ja sieltä sekasorrossa vetäytyneen 20. prikaatin ensimmäiseen taistelukertomukseen (23.6.) kirjattiin epätäsmällisenä tietona 419 kadonnutta. Kaatuneiden määräksi ilmoitettiin 19 ja haavoittuneiden määräksi 101 miestä. Seuraavina päivinä miehiä palasi tai palautettiin takaisin niin, että 9.7. armeijakuntaan ilmoitettiin prikaatissa olleen mennessä vain 181 karkuria ja pitemmäksi aikaa harhautunutta. Kahta viikkoa myöhemmin ilmoitettiin tämän luvun olevan virheellinen. Karkureiden ja pitemmäksi aikaa harhautuneiden luvuksi ilmoitettiin nyt 272 miestä. On ilmeistä, että suuri tai suurin osa erotuksesta lienee kadonnut riveistä juuri Viipurin taistelun aikana. Luku jäi alhaisemmaksi kuin ensimmäisessä taistelukertomuksessa mainittu 419, mutta viimeksi mainittu saattoi silti olla lähempänä totuutta heti taistelun jälkeen. Tarkkaa eroa paniikin ja harkittujen pakenemisien välillä lienee alussa ollut mahdotonta tehdä. Ei myöskään tiedetty ketkä tähän joukkoon kuuluneista olivat tosiasiallisesti kaatuneet tai jääneet vangeiksi. Huhtiniemi... Eversti Armas Kempin arvio hetkellisistä kadonneista 419 jäi kuitenkin Ammattisotilas 3/

16 Sotahistorian laitoksen johtaja everstiluutnantti Jarmo Nieminen esittää valtiovallan tukemaa hanketta selvittämään suomalaisten kadonneiden kohtaloa. Suomessa on valtion tukemana selvitetty jo useissa projekteissa eri sotien tappioita, mutta viime sotien suomalaiset kadonneet odottavat vielä vuoroaan. kummittelemaan totuutena vuosikymmeniksi kiroihin ja artikkeleihin, joissa pohditaan Viipurissa kadonneiden satojen sotilaiden kohtaloa Lappeenrannassa. Kempin alustava arvio muuttui lopulliseksi Suomen sota teoksessa (1957), toistui Jatkosodan historiassa (1993) ja Jatkosodan pikkujättiläisessä (2006). Jukka Rislakki ja Sune Sahlstedt kirjoittavat Viipurin kadonneiden kohtaloista Helsingin Sanomissa artikkelit vuonna 1995: Sotahistoriamme musta aukko ja Toimiko Lappeenrannassa salainen kenttäoikeus?; 400 suomalaista katosi kuin maan nielemänä kesäkuussa Mihin? Kuka hävitti arkistosta tärkeät tuon ajan paperit. Akateemikko Paavo Haavikko jatkoi aiheen pohdintaa vuonna 1999 kirjassaan Päämaja - Suomen hovi. Hän päätyy täydelliseen rikokseen: Lappeenrannassa tuomittujen Viipurin puolustajien kohtalo ja myöhempi tutkimus kertovat täydellisestä rikoksesta. Toimittaja Tuomas Keskinen otsikoi Iltalehdessä vuonna 1999 Haavikon pohdinnan artikkelissaan Kyse on täydellisestä rikoksesta. Paavo Haavikko uskoo satojen sotilaiden kuolemantuomioon Lappeenrannassa kesällä Lopullisesti rintamakarkuruuden ja Lappeenrannan Huhtiniemen mysteerin salaisine kenttäoikeuksineen selittävät ja yhdistävät keväällä 2006 Antti A. Arponen ja Martti Meuronen kirjassaan Teloitetut. Voimallisen nettiviestinnän kautta luvut levisivät ympäri maailman osoituksena suomalaisen upseerin raakuudesta.... elää! Huhujen selvittämiseksi Suomen hallitus rahoitti lisäbudjettivaroin Huhtiniemen kaivaukset vuonna Valtavan suuren kohun saattelemana kaivaukset tuottivat kuitenkin suuren pettymyksen huhuihin uskoneille. Jatkosodan oletetut teloitushautaukset osoittautuvat Lappeenrannassa 1800-luvulla olleen varuskunnan hautauksiksi. Huhtiniemen legendan tiedot olivat toki tutkijoiden käytössä koko ajan Sota-arkistossa. Tosin sitä tietoa ei edes etsitty, vaan etsittiin näyttöjä salaliitosta päämajan sisältä. Tutustuminen Lentorykmentti 3:n asiakirjoihin, olisi kertonut suuren lentotukikohdan elämästä kesällä 1944 Huhtiniemessä ja jo sellaisenaan kumonneet luulottelut sotatuomari Toivo Tapanaisen salaisista oikeudenistunnoista ja teloitushautauksista Huhtiniemessä. Edellä olevista kuvitteellisista teloituksista on kuitenkin jäänyt elämään niin uskovien keskuuteen päämajan ja nykyisen pääesikunnankin toimenpiteet jälkien peittämiseksi. Laittomasti teloitetut karkurit on hävitetty sankarihautausmaihin, asiakirjat on poltettu ja tiedot on salattu. Erityisen voimalliseksi tulkinnat kääntyivät Huhtiniemen osoittautuessa täydelliseksi vesiperäksi jatkosodan suhteen. Viime syksynä julkaistussa professori Heikki Ylikankaan kirjan Romahtaako rintama arvostelussa tohtori Jukka Tarkka toteaa Helsingin Sanomissa, että totuus ei ole ollenkaan sellainen kuin Huhtiniemestä kertoillaan. Se on paljon kamalampi. 16 Ammattisotilas 3/2008

17 ...suomalaiset kadonneet Miehet kuolivat Viipurissa Edellä esitetyn Viipuri-tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että aselevon alettua, syyskuun alussa oli 20.Prikaatista Viipurin taistelun seurauksena kaatuneiksi vahvistettu 33 ja kadonneiksi kirjattu vielä 124 sotilasta. Heistä kadonneista 85 miestä oli kaatunut Viipurissa, neljä kuollut suomalaisessa sotasairaalassa, 12 kuollut sotavankeudessa, kolme ammuttu vangittaessa, viisi miestä kadonnut Viipurissa ja kuusi miestä osoittautuneena myöhemmin karkureiksi. Vankeudesta palasi 47 miestä. Tutkimustyön aikana jo asiakirjoista ilmeni millaista tuskaa omaisille kadonnut tuotti. Jotkut jäivät odottamaan elämänsä loppuun saakka rakkaansa palaamista sotavankeudesta tai edes jotakin luotettavaa tietoa hänen kohtalostaan. Toki he saivat paljon tietoa viranomaisilta ja erityisesti kadonneiden aseveljiltä. Kohtalot on selvitettävä Tulisiko Suomen länsimaisena sivistysvaltiona selvittää omien kadonneiden sanakarivainajiensa kohtalot? Vastaus on tietenkin täysin selvä pitää! Kunniavelan velvoitteiden täyttämisen lisäksi ilman tieteellisesti pätevää tutkimusta legendojen, mysteerioiden ja salaliittojen kehittelijät sekä syväkurkut jatkavat toimintaansa niin kuin ennenkin. Kadonneiden kohtaloiden selvittämiseksi tarvitaan valtiovallan rahoittama ja tukema hanke. Omaisille, sukulaisille ja vielä elossa oleville aseveljille on kerrottava mitä näille taistelijatovereille oikein tapahtui, mutta aihe on myös yleisesti tärkeä. Kun valtio viime vuosina on selvittänyt tutkimushankkeilla muiden kansallisuuksien sodan uhrien kohtaloita, niin suomalaisten katoamisten selvittäminen on varmasti yhtä tärkeä kohderyhmä meille suomalaisille. Useampivuotinen tutkimushanke tarvitsee rahoitusresurssit, tutkijat, tietokanta-sovellukset, tiedonkerääjät ja -syöttäjät ja kielitaitoa. Venäjältä saatava tieto on avainasemassa omista arkistoistamme edelleen saatavan uuden tiedon lisäksi. Asian etenemistä saattaa mutkistaa Venäjän arkistokäytäntöjen poukkoilevaisuus. Ihmiskohtaloiden selvittämiseen on kuitenkin Neuvostoliiton jälkeisenä aikana koko ajan suhtauduttu myönteisesti. Jo Viipurin yhteen taisteluun ja yhteen yhtymään kohdistettu tutkimus osoittaa kiistatta, että kadonneiden kohtalo on arkistolähteiden perusteella selvittävissä vallitsevaa tietämystä selkeästi tarkemmin. Lukuisat eri arkistot Suomessa ja erityisesti Venäjällä mahdollistavat sodissa kadonneiden tai vankileireille jääneiden esi-isiemme kohtalon selvittämisen vieläkin tehokkaammin kuin esimerkkitapauksessa. Tällöin todennäköisesti saisimme selvyyden jo satojen, ehkä usean tuhannen suomalaisen kadonneen kohtalosta. Monesta varmasti selviäisi, miten heidän on käynyt, ovatko he hautautuneet taisteluhautoihinsa, onko heidät haudattu rintamalle neuvostoliittolaisten toimenpitein, ovatko he päätyneet leireille tai ovatko he kenties kadonneet! Tutkimushanketta edistäisi Suomen valtiojohdon Venäjälle suuntaama vetoomus. Näin varmistuisi pääsy Suomen vastaisilla rintamilla sotien aikana olleiden neuvostoyhtymien ja selustan kuljetusorganisaatioiden arkistoihin. Vankileireistä Neuvostoliiton ja Venäjän viranomaiset ovat jo kauan toimittaneet tietoa, mutta uudet kysymykset toisivat varmaan niistäkin uusia vastauksia. Teksti: Everstiluutnantti Jarmo Nieminen. Kirjoittaja toimii Maanpuo lustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen johtajana. Kuvat: Puolustusvoimat Oletko sinäkin huolestunut viime aikojen tietoturvauutisista. Silppua aina luottamukselliset tiedot tuhoojalla, näin ne eivät joudu vääriin käsiin! Ammattisotilas 3/

18 Wihuri Oy Witraktor P o w e r S y s t e m s Kiitoradantie 4, Vantaa P , faksi ERIKOISTUNUT AMMATTISOTILAIDEN ASIOIDEN AJAMISEEN Palvelus- ja yksityisasioihin liittyvä juridinen neuvonta ja avustaminen perustuen Aliupseeriliiton ja asianajotoimiston väliseen sopimukseen. Käytettävissä myös liiton jäsenilleen ottama oikeusturvavakuutus. Alustavat nauvottelut ja opastus ovat jäsenille maksuttomia. Toimisto Vesa Mattila Pentti Laiho Olli-Pekka Lindell aatsto@asianajotoimistolindell.fi LEVELTEC OY Hirvihaarantie Hirvihaara Puh. (019) Puh Ammattisotilas 3/2008

19 Lumiaura TASA- ARVOA Yhdysvaltojen Armeijan ensimmäisen luokan värvätty, lääkintähenkilö Monica Brown, 18, oli ollut koko päivän etsiskelemässä joukkueensa kanssa erästä Talebanien komentajaa Afganistanissa. Neljän maastoajoneuvon ja yhden avopakettiauton kolonna oli illansuussa palaamassa tukikohtaansa. Se oli juuri kääntynyt kuivuneeseen joenuomaan, kun pohjamiina räjähti Brownin ajoneuvon perässä ajaneen Humvee maastoajoneuvon alla. Joukkueen ylikersantti karjaisi, että autoon oli osunut. Brown katsoi taakseen ja havaitsi osuman saaneen Humveen muuttuneen tulipalloksi. Sen polttoainesäiliö ja polttoainetta sisältäneet jerrykannut olivat syttyneet palamaan. Talebanin pyssymiehet avasivat noin 100 metrin päästä tulen konekivääreillä ja Kalashnikoveilla. Brown ja ylikersantti juoksivat tulituksesta välittämättä sekä välillä suojautumatta palavan auton luo. Ajoneuvosta ryömi tai revittiin ulos neljä haavoittunutta. Viides ajoneuvossa ollut oli tulessa ja jäänyt jalastaan kiinni auton jäännöksiin. Hänetkin onnistuttiin silti vetämään ulos ajoneuvosta. Monica Brown veti sitten erään toisen sotilaan avustamana yhden haavoittuneista 15 metrin päässä olevaan ojaan. Haavoittunut oli sokissa, eikä nähnyt mitään, koska hänen otsassaan ollut haava vuosi verta silmille. Kolmikko oli hädin tuskin päässyt ojan suojaan, kun Talebanin pyssymiehet alkoivat tulittaa kranaatinheittimillä. Monica Brown heittäytyi haavoittuneen päälle suojaten tätä omalla kehollaan lähelle tulleiden parinkymmenen kranaatin sirpaleilta. Sitten alkoivat palavan Humveen sisällä olleet ampumatarvikkeet räjähdellä. Niiden joukossa on 60 millimetrin ja 40 millimetrin kranaatteja sekä kiväärikaliiperisia ampumatarvikkeita. Joukkueen johtaja ajoi oman Humveensa haavoittuneen lähelle ja oli likipitäen varma, ettei Brown ollut selvinnyt minuuttia kestäneestä tilanteesta hengissä. Joukkueen johtaja olikin ihmeissään siitä, että hän itse oli hengissä puhumattakaan Monica Brownista. Joukkuetta tulitettiin näet kahdesta eri konekivääriasemasta, ammuttiin kranaatinheittimillä ja kaiken lisäksi tuhoutuneen Humveen ampumatarvikkeet räjähtelivät edelleen. Ylikersantti sai omaksikin ihmeekseen ohjattua avopakettiauton haavoittuneiden luo. Brown nosti erään toisen sotilaan kanssa allaan suojassa pitämänsä haavoittuneen ajoneuvoon. Siellä hän sitoi tämän otsassa olleen haavan, joka vuoti voimakkaasti. Hän piti lisäksi kädestä haavoittunutta, joka oli pahasti palanut ja tärisi voimakkaasti. Haavoittuneelle myös puhuttiin koko matkan ajan, jotta hän olisi pysynyt tajuissaan. Avopakettiauto ajettiin suojaisampaan paikkaan, jossa Monica Brown sai sidottua haavoittuneet ja annettua näille nestettä suoneen. Haavoittuneet saatiin kuljetuskuntoon, ja helikopteri saapui kolmen vartin kuluttua. Monica Brown ei ollut koko tilanteen kestäessä pälyillyt ympärilleen, vaan keskittynyt koko ajan vain potilaisiinsa. Joukkueen johtajan ja ylikersantin lausuntojen mukaan hän oli täyttänyt tehtävänsä pelottomasti ja täydellisesti. Monica Brown ylennettiin taistelun jälkeen korpraalin [alikersantin] arvoa vastaavaan erikoisvärvätyn arvoon. Hän tapasi myöhemmin Afganistanissa Yhdysvaltojen puolustusministerin ja sai häneltä onnittelut. Brownia kiiteltiin myös Romanissa pidetyssä Naton huippukokouksessa, jossa myös Presidentti George Bush oli läsnä. Lisäksi hänelle tarjottiin palveluspaikkaa Valkoisen Talon henkilökunnan riveistä. Varapresidentti Richard Cheney luovutti vielä maaliskuussa 2008 Monica Brownille Hopeatähden, joka on Yhdysvaltojen asevoimien kolmanneksi korkein, taistelusuorituksesta myönnettävä kunniamerkki. Perusteena oli se, että Brown oli toistuvasti vaarantanut oman henkensä suojaten ja hoitaen haavoittuneita taistelutovereitaan sekä siten osoittanut urhoollisuutta ja päättäväistä sisukkuutta. Taistelun ja kunniamerkin luovuttamisen välillä kulunut vuosi ei ollut kuitenkaan ollut Brownille ammatillisesti erityisen haastava. Hänet oli vain viikko taistelun jälkeen äkillisesti käsketty pois kentältä palvelemaan amerikkalaisten joukkojen suureen tukikohtaan, joka sijaitsi takarintamalla. Perusteena olivat Yhdysvaltojen Armeija määräykset Persianlahden sodan ajoilta vuodelta Naiset eivät saaneet niiden mukaan olla taistelutehtävissä eivätkä yhdessä miespuolisten sotilaiden kanssa taistelukentällä. Vaikka lääkintähenkilöstöstä oli paha pula, naisen läsnäolo taisteluyksikössä oli herättänyt jossakin kiusallista huomiota. Every Man is born equal. Ammattisotilas 3/

20 Kirja-arvostelut Martti Turtola: Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho Otava, 2008, 301 s. Tohtori Martti Turtola lukeutuu Suomen eturivin tutkijoiden harvaan kärkeen. Hän on nimenomaan vakavasti otettava ja arvostettu historioitsija, eikä mikään näytelmäkirjailija. Näin Turtolan kirjoilla on laatutakuu, jota nykypäivänä ei voi antaa läheskään kaikille julkaistuille tutkimuksille. Turtolan eräs erikoisala ovat elämäkerrat, onhan hänen kädestään lähtenyt aiemmin Risto Rytin, Erik Heinrichsin, Aksel Airon ja Viron presidentti Konstantin Pätsin laadukkaat elämäkerrat. Tämän lisäksi hänen tuotantonsa kattaa itsenäisyyden ajan Suomen sota- ja poliittista historiaa. Konstantin Pätsin elämäkerta herätti aikanaan laajan keskustelun Virossa. Keskustelun kuluessa Turtolaa syytettiin tyypillisestä suomalaisten isoveliasenteesta. Ulkopuoliselle jäi keskustelusta se käsitys, että virolaiset ovat erittäin herkkähipiäisiä eivätkä siedä ulkopuolisten arvioita oman maansa kiistellystä historiasta. Tätä taustaa vasten jo ennalta aavistelin, että Turtolan uusin kirja herättää Virossa valtaisan vastareaktion. Lopulta kuitenkin täällä Suomenlahden pohjoispuolella jäi vaikutelma, etteivät laineet lyöneetkään tällä kertaa Virossa kovin korkealle. Toki siellä esiintyi peruskritiikkiä suomalaisten isoveliasenteesta ja tietämättömyydestä, mutta kritiikin määrä jäi yllättävän pieneksi. Yllättävän pieneksi kritiikki jäi juuri siksi, että Turtolan kirjan paljastukset ovat järisyttäviä niin virolaisten kuin suomalaistenkin osalta. Turtolan uusin kirja muuttaa historiankirjoituksen vuodelta Lopputulos on mielestäni sensaatiomainen. Turtolan kirja on Viron vapaussodan sankarin ja pitkäaikaisen ylipäällikön kenraali Johan Laidonerin elämäkerta, jonka alaotsikko kertoo tarkastelun painopisteen: Viron tasavallan tuho Kirja ei ole puhdas elämäkerta vaan sen funktiona on uudistaa historiankirjoitus alaotsikon väittämän osalta. Tätä todistelua Turtola toteuttaa välillä liiankin perusteellisesti, jopa tautologiaan asti. Oppi meni kuitenkin perille. Martti Turtola osoittaa kirjassaan, että vuodesta 1939 kesään 1940 Viron poliittinen johto ajoi suunnitelmallisesti ja tarkoituksella valtakuntansa Neuvostoliiton yhteyteen. Tämän toteuttivat itsevaltainen presidentti Päts ja ylipäällikkö Laidoner vaimentamalla opposition ja sumuttamalla Viron kansan. Näin ollen Viron silloinen johto ja kansa saavat syyttää itseään kohtalostaan. Kohtalo oli kieltämättä kova. Ensin yli käveli puna-armeija, sitten Saksan armeija ja vielä uudelleen puna-armeija. Lopputuloksena oli lähes viisi vuosikymmentä vuotta jatkunut neuvostomiehitys. Tätä taustaa vasten Viron viimekeväinen pronssipatsaskiista saa aivan uuden näkökulman. Kun kerran virolaiset omasta halustaan ryhtyivät Stalinin liittolaisiksi ja ajoivat maansa neuvostotasavallaksi, niin virolaisten toimet pronssipatsaan siirron yhteydessä ovat todellista populistista jälkihurskastelua. Näin vironvenäläisten ja venäläisten toimilla on psykologisesti ymmärrettävät perusteet. Vielä takavuosina Suomessa tunnettiin syyllisyyttä, kuinka Suomikin unohti veljeskansan Neuvostoliiton puristuksessa. Nyt tätä syyllisyyttä on enää turha tuntea, koska Turtola osoittaa Viron valinneen suuntansa jo hyvissä ajoin ennen talvisotaa. Itse asiassa Viro liittoutui Neuvostoliiton kanssa talvisodan kynnyksellä, antoi ilmatilansa neuvostoilmavoimien käyttöön, jota kautta pommitettiin Suomen kaupunkeja ja kaiken kukkuraksi Laidoner matkusti talvisodan ensimmäisinä päivinä valtiovierailulle Stalinin luokse. Mietin moneen otteeseen Laidonerin elämäkertaa lukiessani, että miten meille olisi käynyt, jos Suomi olisi valinnut Viron tien vuonna Meidän kohtalomme olisi sama kuin Viron tänään. Osa meistä olisi kyllä selvinnyt miehityksestä, mutta eivät kaikki. Suomen väkiluku olisi nykyistä pienempi, varallisuusaste matalampi ja itsetunto heikompi. Onneksi meillä oli lujat valtiomiehet politiikan johdossa, onneksi meillä oli puolustustahtoinen ja -kykyinen kansa ja onneksi tätä itsepäistä kansaa ei ole aiemmin voitu lannistaa. Mietin miten olisi tänä päivänä samanlaisessa tilanteessa. Pelkästään poliittista johtoa miettiessäni vereni alkoi kiehua. Mistä löytyisi Tannerin, Linkomiehen ja Rytin kaltaisia poliitikkoja? Kansassa löytyy vielä puolustustahtoa, mutta miten lie kyvyn laita? Turtolan kuvaus on uskottavaa ja hyvin perusteltua, toki saman asian olisi voinut tiivistää hieman kompaktimpaan muotoon. Turtolalle ominaisesti hänen tekstinsä on sujuvaa ja hyvin kirjoitettua. Petteri Leino Olavi Paukkunen: Päämajan tiedustelija. Toim: Pekka Turunen. Ajatus, 2008, 237 s. 20 Ammattisotilas 3/2008

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset 2013 23.1.2014 Emma Salmi Vastaajien taustatiedot 1/2 Yhteensä 48 vastaajaa Vastaajista miehiä 46% ja naisia 54% Vastanneet valmistuneet seuraavista oppilaitoksista:

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset! Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VERTAISARVIOINNISTA

KOKEMUKSIA VERTAISARVIOINNISTA KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. KOKEMUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Seminaari 23.11. Vaasa Working Quality Quality in Work -hanke Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Working Quality - Quality in Work Esityksen sisältö Taustaa

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot