TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta"

Transkriptio

1 Mervi Naakka Sanna Rasa (toim.) TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta Mikkelin ammattikorkeakoulu B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita - Articles, Bachelor s or Master s Thesis, Bulletins 133

2 Mervi Naakka Sanna Rasa (toim.) TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta Mikkelin ammattikorkeakoulu B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita - Articles, Bachelor s or Master s Thesis, Bulletins 133 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2007

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita - Articles, Bachelor s or Master s Thesis, Bulletins PL 181, Mikkeli Puhelin (015) Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Veli-Matti Mäkelä ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Taktum Oy Kannen ja sisällön painatus: Interkopio Oy

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita 133 Tekijät Mervi Naakka, Sanna Rasa (toim.) Nimeke TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta Tiivistelmä Tämä artikkelisarja on tehty osana Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrityspalveluiden hallinnoimaa, Etelä- Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) Maaseutuosaston, Mikkelin kaupungin maaseututoimen ja Mikkelin seudun rahoittamaa Hoivakantri - maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää maaseudun elinvoimaisuutta tukemalla palveluyritysten syntymistä ja lisätä niiden toimintaedellytyksiä seudulla. Hankkeessa etsittiin maaseudulta potentiaalisia yrittäjiä hoivaja tukipalvelujen tuottajiksi sekä valmennettiin yrittäjiä yrityksen perustamiseen ja vahvistettiin heidän osaamistasoaan. Hankkeessa yrittäjät myös verkostoituivat ja jakoivat kokemuksiaan yrittäjyydestä. Hoivakantri -hanke oli kestoltaan neljävuotinen ( ), ja sen aikana perustettiin seudulle viisi tukipalveluja tuottavaa yritystä. Tämä julkaisu koostuu kymmenestä artikkelista. Pääteema on tukipalvelujen tuottaminen maaseudulla, jota tarkastellaan eri toimijoiden ja kirjoittajien näkökulmista. Julkaisun tavoitteena on valottaa tukipalvelujen tuottamisen näkökulmia ja antaa tietoa maaseudun toimintaympäristöstä tukipalveluyrittämisestä kiinnostuneille henkilöille ja alan kehittäjille. Artikkelisarjan alussa tutkijat Raija Volk ja Tuula Laukkanen Pellervon taloudellisesta tutkimuskeskuksesta käsittelevät palvelusetelin käyttöönoton etenemistä ja vaikutuksia kunnissa. Tämän jälkeen Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrityspalveluiden palvelupäällikkö Kirsi Korhonen kertoo kunnallisen palveluketjun hallinnasta useiden toimijoiden muodostamassa verkostossa. Yrittäjän näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yritystoiminnasta tuo artikkelisarjaan Seija Julkunen. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.:n näkökulman maaseudun hyvinvointipalveluyrittäjyydestä esittelee Aino Launto-Tiuttu. Maaseutuasiamies Arto Pulkkinen puolestaan käsittelee hyvinvointiyrittäjyyttä maaseutuasiamiehen näkökulmasta. Tämän jälkeen Eija-Liisa Kuva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista esittelee osuuskuntayrittäjyyttä vaihtoehtona maaseudun palvelujen tuottamisessa. Lisäksi kyläasiamies Henrik Hausen kirjoittaa Etelä-Savon maaseudun palveluista ja yhteistyöstä. Tulevaisuudennäkymiä toimivista tukipalveluista pohtii Savonlinnan kaupungin sosiaalijohtaja Saara Pesonen. Lisäksi kuullaan tukipalveluyrityksen käynnistäneiden yrittäjien Eeva Hämäläisen ja Päivi Sihvosen ajatuksia yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta maaseudulla. Artikkelisarjan lopuksi Hoivakantri -hankkeen projektipäällikkö Mervi Naakka kertoo hankkeesta saatuja kokemuksia ja oppeja toimintaympäristöstä tulevaisuuden yrittäjiä ja kehittäjiä varten. Avainsanat (asiasanat) peruspalvelut, tukipalvelut, sosiaalipalvelut, maaseutu, kehittäminen, yrittäjyys, hoivayritykset, palveluyritykset, osuuskunnat, palvelusetelit, kylätoimikunnat, Etelä-Savo Sivumäärä 44 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (PDF) ISSN Luokitukset YKL 69.1; 59.2 UDK ; ; 613.9

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO B: Articles,Bachelor s or Master s Thesis, Bulletins Authors Mervi Naakka, Sanna Rasa (toim.) Name of the work PROVIDING THE SUPPORT SERVICES IN THE COUNTRYSIDE collection of articles From the perspective of doers in the Hoivakantri-project Abstract This collection of articles was made as a part of Hoivakantri-developing of the welfare services in the countryside -project. The Business Development Centre of Mikkeli University of Applied Sciences was the administrative and the sponsors were South Savo Employment and Economic Development Centre, The City of Mikkeli and Mikkeli region. The aim of this project was to build up the vitality of countryside by supporting the foundation of service-providing companies and to add their operational precondition in the region. Potential entrepreneurs were explored from the countryside to provide care and support services. Entrepreneurs were also trained for the founding of a company and to strengthen their know-how level. During this project the entrepreneurs also networked with each other and shared experiences of entrepreneurship. The project duration was 4 years ( ) and during the project there were 5 new support services providing companies established. This publication is composed of 10 articles. The main theme is providing the support services in the countryside which is viewed by the perspective of the writers and doers. The main idea of this publication is to shed a light on the perspectives of providing the support services and giving knowledge about the operational environment of the countryside to the people and business developers who are interested in support service entrepreneurship. At the beginning of this collection of articles researchers Raija Volk and Tuula Laukkanen from Pellervo economic research center discuss the progression of implementation of the service-bill and the effects to municipals. After this the service manager Kirsi Korhonen from the Business Development Centre of Mikkeli University of Applied Sciences describes the control of the municipal service-chain in a network formed by several doers. The entrepreneur s perspective of providing social and healthcare services to this collection of articles is brought by Seija Julkunen. Aino Launto-Tiuttu brings the The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners perspective of countryside s welfare service entrepreneurship. The countryside regulator Arto Pulkkinen discusses the welfare entrepreneurship of a regulators point of view. After this Eija-Liisa Kuva from the Ruralia-institute of the University of Helsinki presents co-op entrepreneurship as an alternative for providing services to the countryside. Additionally village regulator Henrik Hausen discusses the services and co-operation of South-Savo. Saara Pesonen, the social-director of the city of Savonlinna, contemplates the future prospects of serviceable support services. Additionally Eeva Hämäläinen and Päivi Sihvonen, both founders of a support service companies, brings forward their thoughts on founding a company and acting as an entrepreneur on the countryside. In the end of this collection of articles Mervi Naakka, the project manager of Hoivakantriproject, discusses the experiences and lessons learnt of the operational environment for the future entrepreneurs and developers. Keywords basic services, support services, Welfare services, countryside, development, entrepreneurship, nursing enterprises, service enterprises, co-op, service-bills, village committees, South-Savo Pages 44 p. Remarks Language Finnish ISBN (PDF) ISSN Classifications YKL 69.1; 59.2 UDK ; ; 613.9

6 ALKUSANAT Suurin osa ihmisistä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Se, kuinka hyvin tämä toteutuu maalla asuvan vanhuksen kohdalla, ei ole itsestäänselvyys. Kuntien niukkenevat resurssit ja tukipalveluista karsiminen lisäävät niiden vanhusten määrää, jotka joutuvat muuttamaan kuntakeskuksiin palveluja saadakseen. Tässä raportissa käsitellään tukipalvelujen tuottamista maaseudulla useasta eri näkökulmasta, ja se on tarkoitettu tukipalveluyrittäjyyttä suunnitteleville sekä alan kehittäjille. Kiitämme kaikkia hankkeen toiminnassa mukana olleita tahoja, erityisesti hankkeen aktiivista ja asiantuntevaa ohjausryhmää sekä lukuisia yhteistyökumppaneitamme (järjestöt, kyläyhdistykset ja muut hanketoimijat), jotka mahdollistivat hankkeen toimimisen kunnissa ja kylillä. Mikkelissä Mervi Naakka ja Sanna Rasa

7 SISÄLTÖ ALKUSANAT 1 PALVELUSETELILLÄ VALINNANVAPAUTTA...1 Raija Volk ja Tuula Laukkanen 2 KUNNALLISEN PALVELUKETJUN HALLINTA USEIDEN TOIMIJOIDEN MUODOSTAMASSA VERKOSTOSSA...5 Kirsi Korhonen 3 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN YRITYSTOIMINTA...8 Seija Julkunen 4 HYVINVOINTIPALVELUYRITTÄJYYTTÄ MAASEUDULLA...13 Aino Launto-Tiuttu 5 HYVINVOINTIYRITTÄJYYS MAASEUTUASIAMIEHEN NÄKÖKULMASTA...17 Arto Pulkkinen 6 OSUUSKUNTA, MAASEUDUN UUDET PALVELUT...21 Eija-Liisa Kuva 7 PALVELUT JA YHTEISTYÖ MAASEUDULLA...28 Henrik Hausen 8 TOIMIVAT TUKIPALVELUT TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ...36 Saara Pesonen 9 TUKIPALVELUYRITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN MAASEUDULLA...39 Koonneet Mervi Naakka ja Sanna Rasa Päivi Sihvosen ja Eeva Hämäläisen haastattelujen pohjalta

8 10 HOIVAKANTRI MAASEUDUN HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE: KOKEMUKSET JA OPIT...42 Mervi Naakka

9 1 1 PALVELUSETELILLÄ VALINNANVAPAUTTA Raija Volk ja Tuula Laukkanen selvittivät palvelusetelin käyttöönottoa STM:n ja KTM:n rahoituksella. Raportti Palvelusetelin käyttö kunnissa on kokonaisuudessaan tulostettavissa STM:n sivulta. Alla oleva artikkeli on julkaistu Savon Sanomissa Kuopio, Iisalmi, Joroinen, Karttula, Kiuruvesi, Leppävirta ja Nilsiä ovat ottaneet käyttöön palvelusetelin. Keväällä 2007 päättyneen selvityksemme mukaan kaikista Suomen kunnista jo neljännes järjestää jotakin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua antamalla asiakkaalle palvelusetelin, jolla tämä hankkii palvelun yksityiseltä sektorilta. Yleensä seteli kattaa osan palvelun hinnasta, ja asiakas maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut palvelusetelilainsäädäntö kohdistuu erityisesti kotipalveluun ja sen tukipalveluihin, mutta kunta voi järjestää setelillä mitä tahansa palvelua, kunhan asiakasmaksu- ja muita lakeja noudatetaan. Esimerkiksi Helsinki aikoo aloittaa syksyllä kaupungin hammashoidon asiakasjonojen purkamisen palvelusetelin avulla. Palvelusetelin yleistavoitteena on, että kansalaiset selviytyisivät kodeissaan avopalveluiden avulla. Sen ennaltaehkäisevä merkitys korostuu etenkin tuettaessa omaishoitajien ja lapsiperheiden arkea. Sen avulla voidaan esimerkiksi nopeuttaa laitoshoidosta kotiuttamista silloin, kun kunnan omaa kotipalvelua ei riitä uusille asiakkaille ehkä lyhytaikaisiin avuntarpeisiin. Palveluseteleillä tuotetaan myös tasa-arvoa, jos niitä tarjotaan pienituloisille asiakkaille sellaisten palvelujen ostamiseen, joista itse maksavat hyvätuloiset voivat tehdä kotitalousvähennyksen verotuksessa. Palvelusetelin ideana on antaa asiakkaille valinnanvapautta ja samalla edistää sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä. Järjestämässämme kyselyssä palvelusetelin käyttöön ottaneista kunnista 71 prosenttia piti tärkeimpänä syynä käyttöönotolle kasvavaa palvelutarvetta. Palvelusetelin odotetaankin vähentävän painetta kunnan henkilöstön kasvattamiseen.

10 2 Valinnanvapautta asiakkaalle Kunnat järjestävät edelleen valtaosan kotipalveluistaan tuottamalla ne itse. Kunta voi myös kilpailuttaa yksityisiä tuottajia ja tehdä voittajien kanssa sopimuksen palvelujen ostosta. Tällöin asiakkaalle jää verraten vähän valinnanvapautta. Palveluseteliä käytettäessä asiakas sitä vastoin saa ensinnäkin valita, ottaako tarjotun setelin vastaan vai pyytääkö kunnalta muuta palvelua. Seuraavaksi asiakas saa valita kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta mieleisensä. Tutkimuksemme mukaan jotkut kilpailuttivat palveluntuottajat hinnan perusteella tavoitellen mahdollisimman pientä omavastuumaksua. Lapsiperheet valitsivat useimmin tunnetun ja luotettavan palveluntuottajan. Joku asiakas arvostaa yksin yrittävää, jolloin välttää toistuvat selvittelyt vaihtuvien työntekijöiden kanssa, ja toinen taas valitsee ison yrityksen ehkä jatkuvuutta varmistaakseen. Selvitystyössämme haastatellut asiakkaat ja lapsiperheet olivat tyytyväisiä valintoihinsa ja pitivät palveluseteliä onnistuneena. Omaishoitajat arvostivat erityisesti sitä, että saattoivat valita hoidettavalle hoitajan kotiin lakisääteisten vapaapäivien ajaksi. Erityisen tyytyväisiä olivat Espoon lapsiperheet, jotka olivat saaneet apua kotiinsa monikkosynnytyksen jälkeen tai muussa erityisessä tilanteessa. Asiakkaan valinnanvapaus ei luonnollisesti ole rajaton, kun on kyse verovaroin tuetun palvelun hankkimisesta. Asiakkaiden tyytyväisyyttä lisää kuitenkin jo se, että pääsee sopimaan kotikäyntien ajan ja siten hallitsemaan omaa ajankäyttöään. Asiakkaan valinnanvapauteen kuuluu myös vapaus vaihtaa palveluntuottajaa, mikäli tyytymättömyyden aiheita ilmaantuu. Pelkästään tietoisuus tästä voi vaikuttaa palvelun laatuun, sillä asiakassuhteen säilyttämiseksi on asiakkaan tyytyväisyys varmistettava jokaisella käyntikerralla.

11 3 Valinnanvapautta kunnalle Kunta päättää, ryhtyykö se käyttämään palveluseteleitä ja mille asiakasryhmälle ja mihin palveluihin ne annetaan. Se voi ottaa setelin käyttöönsä myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Kuntien yhteistyö helpottaa myös yritysten toimintaa. Esimerkiksi Satakunnassa Karhu-kuntien alueella yhteinen yritysten hyväksyminen ja esite kattaa kymmenen kunnan alueella toimivat yrittäjät. Kunta siis hyväksyy palveluntuottajat, joiden palveluja palvelusetelillä voi hankkia. Palveluntuottajan on oltava ennakkoperintärekisterissä, mutta muutoin kunta voi asettaa hyväksymisehtoja asiakaskuntaa ja palvelun sisältöä silmällä pitäen. Siivouspalvelun tuottajaksi voidaan hyväksyä vähäisemmin vaatimuksin kuin esimerkiksi dementoituvien ikäihmisten kotipalvelun tuottajaksi. Kunnan valinnanvapautta lisää se, että palveluseteliä käytettäessä palveluja ei tarvitse kilpailuttaa. Kilpailuttaminen voi jäykistää paitsi kilpailutetun tuotteen myös kunnan ja palveluntuottajan suhdetta. Kumppanuus kilpailun voittaneen ja kunnan välillä ei ole ristiriidatonta, kun taas palveluseteliä käytettäessä kunta voi rakentaa kumppanuutta tasavertaisesti kaikkien palveluntuottajien kanssa ja hoitaa samalla lakisääteistä yksityisen palvelun valvontatehtäväänsä. Kunta valitsee asiakkaat, joille se palveluseteliä tarjoaa. Kunta toteaa asiakkaan palvelutarpeen ja määrittelee setelin arvon sekä sen, mitä sillä saa hankkia. Asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen muutosten seuranta säilyy kunnalla.

12 4 Valinnanvapautta yrityksille Palvelusetelin palveluntuottajille tuottama vapaus palautuu vapauteen kehittää palvelujen sisältöä ja hinnoitella palvelut yrityksen jatkuvuuden ja palvelujen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kilpailutettaessa kunta tuotteistaa palvelun ja normaalisti edellyttää, ettei se muutu sopimuskaudella. Palveluseteleitä käyttäville asiakkaille taas kannattaa kehittää yksilöllistä palvelua, josta asiakas on valmis maksamaan ja jota saattaa ostaa omalla rahallaan lisää. Käytettäessä kilpailuttamista yrityksen erikoistuminen ei ole riskitöntä, sillä yritys voi esimerkiksi hävitä seuraavan kilpailuttamiskierroksen. Sitä vastoin palveluseteliä käyttävissä asiakkaissa voi olla erityisryhmiä, joiden toiveita kannattaa kuunnella. Kunta voi myös tukea erikoistumista ja vaikkapa kouluttaa halukkaita yrittäjiä esimerkiksi dementoituvien asiakkaiden hoitamiseen. Jo nyt monilla yrityksillä on tietotaitoa esimerkiksi kotisairaanhoidon tuottamiseen. Hallitus esitteli eduskunnalle lakipaketin, joka suotuisasti edetessään mahdollistaa sen, että vuoden 2008 alusta alkaen myös kotisairaanhoitoa voidaan järjestää palvelusetelin avulla.

13 5 2 KUNNALLISEN PALVELUKETJUN HALLINTA USEIDEN TOIMIJOIDEN MUODOSTAMASSA VERKOSTOSSA Palvelupäällikkö Kirsi Korhonen Mikkelin ammattikorkeakoulu, Yrityspalvelut. Korhonen valmistelee organisaatioyksiköiden välisen koordinoinnin kehittämiseen liittyvää väitöskirjaa. Tietyillä palvelusektoreilla, kuten vanhuspalveluissa, kunnallinen palveluketju on jo vuosia koostunut useiden palvelutarjoajien verkostosta. Tyypillisiä toimijoita ovat kunnan omat kotihoito- ja laitosyksiköt, sairaanhoitopiiri, sekä yhdistysten, säätiöiden ja yksityisten yritysten palvelutalot. Lisäksi palvelutuotantoa tukevat lukuisat kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Kunnallinen palvelurakenneuudistus vahvistanee entisestään palveluiden verkostoluonnetta. Hoivakantri-hankkeessa on tuettu sellaisten yksityisten yritysten perustamista, joiden on mahdollista tukea kunnallista palvelutuotantoa. Vaikka palvelun tuottajia on useita, tulisi palvelun näyttäytyä asiakkaalle yhtenä hallittuna kokonaisuutena. Tyypillisiä ongelmia monen toimijan palveluverkostossa ovat jonot eri palvelutarjoajien välillä, tiedonkulun puutteet, päällekkäinen työ, tekemättä jäänyt työ ja asiakkaan kokonaisvaltaisen palveluvastuun hämärtyminen. Nämä kaikki aiheuttavat sekä palvelun laadun heikkenemistä että lisäkustannuksia. Palveluketjun johtamisessa on kyse eri toimijoiden toiminnan koordinoinnista, johon voidaan käyttää erilaisia koordinointikeinoja. Tyypillisiä koordinointikeinoja ovat hierarkkinen valta-asema, säännöt ja ohjeet sekä toiminnan mittaaminen ja arviointi. Nämä keinot ovat usein riittäviä, kun johdetaan yhdessä yksikössä tuotettavaa palvelua. Verkostossa toteutettavalle palvelulle ei kuitenkaan ole yhtä selkeää johtajaa. Myöskään koko palveluketjua mittaavia mittaus- ja arviointikäytäntöjä ei juuri ole käytössä. Pelkät ohjeet ovat harvoin riittävä koordinointikeino. Verkostomuotoisessa palvelussa kyse ei ole organisaation pystysuuntaisesta johtamisesta, vaan toiminnan koordinointi tapahtuu organisaatioissa vaakasuuntaan. Samasta asiasta on kyse myös silloin, kun puhutaan prosessien johtamisesta. Toiminnan vaakasuun-

14 6 tainen koordinointi on sitä haasteellisempaa, mitä enemmän ketjussa on toimijoita ja mitä enemmän ne ovat erilaistuneet. Kunnallisessa vanhuspalveluverkostossa koordinoinnin haasteita lisäävät toimijoiden fyysinen etäisyys, eri ammattiryhmät sekä toimijoiden erilainen organisaatiotausta (yritysmuotoiset, kunnalliset ja kolmannen sektorin toimijat). Lisäksi jokaisen palvelutapahtuman objektiivinen seuranta ja arviointi on mahdotonta. Palveluketjun johtamisessa onnistuminen edellyttää sekä erilaisten koordinointikeinojen käyttöä että toimijoiden yhteistyökykyä ja -halua. Koska vanhuspalveluketjussa toimijoiden määrä on suuri ja erilaistuminen toimijoiden kesken merkittävää, tarvitaan useita yhtäaikaisia koordinointikeinoja. Tehokkain koordinointikeino verkostossa on johtamisvastuun ja vallan keskittäminen yksiin käsiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ketjun ohjauksesta päättää esimerkiksi kunnan vanhuspalveluista vastaava henkilö riippumatta siitä, minkä yksikön tuottamaa palvelua ohjaus koskee. Tällöin toimijoiden oma johtamisvastuu keskittyy omien resurssien ylläpitoon ja kehittämiseen. Tässä on kyse toimijoiden päätäntävallan kaventamisesta, mikä edellyttää sekä ajatuksellista muutosta että muutoksia palvelutuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Johtamisvastuun muutoksen tueksi tarvitaan myös muita koordinointikeinoja, kuten seurantaa ja mittaamista. Ketjun toimivuutta tulisi pystyä seuraamaan sellaisten mittareiden avulla, jotka kuvaavat koko ketjun toimivuutta ja paljastavat mahdolliset ongelmat yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Tällaisten mittareiden kehittämien on haastavaa, koska tietoa ei tyypillisesti löydy olemassa olevista tietojärjestelmistä. Yllä mainittujen koordinointikeinojen tukena voidaan käyttää erilaisia kevyempiä koordinointikeinoja, kuten toimijoista koostuvia yhteistyöryhmiä, ohjeistusta ja palveluiden yhteistä tuotteistamista.

15 7 Palveluketjun saumaton toiminta edellyttää lisäksi toimijoiden välistä yhteistyökykyä ja -halua. Organisaatioiden yhteistyön edellytykset ovat riippuvaisia sen jäsenten yhteistyökyvystä ja -halusta. Toimivan yhteistyön edellytyksenä on tehokas vuorovaikutus. Vuorovaikutus taas edellyttää yhteistä kieltä ja sitä, että kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan. Tämä tuntuu selviöltä, mutta on usein suuri haaste, kun toimijat edustavat eri ammattiryhmiä ja erilaisia organisaatiokulttuureja. Yhteistyön edellytyksiä lisää se, jos toimijoilla on mahdollisuus keskustella toistensa kanssa riittävän usein. Myös toisten toimijoiden tuntemus, yhteisen kokonaisuuden hahmottaminen ja yhteisten tavoitteiden muokkaus tukevat ketjun koordinointia. Kun kunnallisen palvelun osia ulkoistetaan, tulisi huolellisesti suunnitella eri koordinointikeinojen käyttö, jotta palveluiden yhtenäisyys asiakkaan suuntaan säilyy. Tämä edellyttää myös uuden verkoston jäsenen aktiivista osallistumista palveluketjun kehittämiseen. Jokaisen palveluntuottajan on miellettävä kokonaispalvelun tavoitteet ja eri toimijoiden rooli palveluverkostossa.

16 8 3 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN YRITYSTOIMINTA Sosiaalialan yrittäjä, Seija Julkunen, Ristiina. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto on lakisääteisesti ja perinteisesti kuulunut julkiselle sektorille. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus antoi kunnille vapaammat kädet tuottaa palvelunsa, ja tämä antoi lähtökohdan myös yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon kehittymiselle. Lainsäädäntömuutosten jälkeen kunnat voivat toteuttaa palvelujen järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne ulkopuolisilta tuottajilta. Uudistettu valtionosuuslaki mahdollisti sosiaalipalvelualan rakennemuutoksen. 15 vuotta kestänyt muutosvaihe on yhä meneillään ja etenee maassamme epätasaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan rakennemuutos voimistui 1990-luvun lopulla ja näkyy kolmannen sektorin eli yhdistysten, säätiöiden ja yksityisten yritysten palvelutuotannon jatkuvana kasvuna. Sosiaalipalveluyritysten tunnuspiirteitä Sosiaalipalvelut on toimialana nuori, ja yritykset ovat pääosin pieniä. Toimiala on työvoimavaltainen ja markkinat ovat hyvin paikallisia. Valtaosa alan työntekijöistä on keski-ikäisiä naisia. Yritysten toimipaikoista 93 % työllisti alle 10 työntekijää (v. 2001). Yli 50 työntekijää työllistäviä toimipaikkoja oli alle kymmenen. Vuonna 2004 sosiaalipalveluyrityksiä oli n kpl, jotka työllistivät n henkilöä. Sosiaalipalvelujen alalla toimivien yritysten liikevaihto työntekijää kohden on 2000 luvulta alkaen kasvanut n. 3,6 %:n vuosivauhdilla. Alalla toimivan yrityksen on lisättävä henkilöstöään samassa suhteessa kuin sen on kasvatettava myyntiään ja palvelutuotantoaan. Tilastokeskuksen mukaan yrityssektorin liikevaihto oli v yhteensä 587 miljoonaa euroa.

17 9 Alalla, jossa palvelujen toimitusvarmuudella (myös laadulla ja turvallisuudella) on erityinen merkitys, tulisi olla riskinkantokyvyltään nykyistä huomattavasti vahvempi yrityskanta. Neuvotteluvoiman, toimitusvarmuuden ja uskottavuuden parantamiseksi jo alalla toimivien yritysten kasvu on lähiajan haaste. Kasvua voi tapahtua joko uusia palveluja tuottamalla, yritysostojen avulla, verkostoitumalla tai kansainvälistymällä. Yhteistyön kehittäminen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeimpiä kehittämiskohteita. Tämä merkitsee konkreettisia sopimuksia, yhteisiä linjauksia ja yksityisen sektorin palveluntuottajien todellista mukana oloa julkisen sektorin palveluorganisaatioissa yhtenä toimijana ja palvelujen tuottajana. Julkisella ja yksityisellä sektorilla tulee olla yhteiset tavoitteet ja ymmärrys sosiaalipalvelujen tuottamisesta ja palvelujen tarpeesta ja sisällöistä. Verkostojen merkitys kasvaa, koska pienet toimijat eivät välttämättä menesty kilpailussa, jossa ostajana on aiempaa suuremmat yksiköt, esimerkiksi seudulliset hankkijat. Yksityisen palvelutuotannon menestystekijöitä tulevat jatkossakin olemaan joustavuus, asiakaslähtöisyys, palvelualttius, kustannustietoisuus sekä laatutietoisuus. Yrityksen on jatkuvasti säädettävä toimintaansa kysynnän mukaisesti ja tehtävä tarvittavia korjausliikkeitä nopeasti. Kasvavat markkinat Väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää tulevina vuosina. Kasvaviin sosiaalipalvelujen tarpeisiin tarvitaan myös yritysten tuotantopanosta nykyistä enemmän. Merkittävin muutos yritysten kannalta tapahtuu palvelumarkkinoiden avautuessa. Kuntien palvelurakennemuutos, talousvaikeudet ja tuottavuuden nostamispaineet lisäävät alan markkinoilta ostettavia palveluja. Keskeinen ongelma yksityisen sosiaalipalvelualan kehittymiselle ovat palvelumarkkinoiden kehittymättömyys ja palvelujen tuottajien riittämättömyys etenkin pienillä paikkakunnilla. Kunnilla on usein palvelutuotannossa neljä roolia: rahoittaja, tuottaja, ostaja ja valvoja toimivat samassa organisaatiossa.

18 10 Julkinen sektori on perinteisesti kasvattanut tuotantoa, vaikka se ei aina ole ollut tehokasta ja kustannustietoista. Tuottajatahot ovat markkinoilla eriarvoisessa asemassa. Yksityiset yritykset eivät ole saaneet avustuksia investointiensa rahoittamiseen, kuten esim. järjestöt, yhdistykset tai kunnat. Investointipääomien tai vakuuksien puute on ollut usein esteenä sosiaalipalveluyritysten syntymiselle ja toiminnan kehittymiselle. Alalla oleva ja tarvittava ammattitaito pitäisi pystyä kohdentamaan substanssiin, ei niinkään puitteisiin. Sosiaalipalveluyritysten odotukset Yritykset odottavat kunnilta selkeitä päätöksiä ja linjauksia sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kuntien tulisi erottaa toisistaan oma palvelutuotanto (ydinpalvelut) ja ostopalvelu. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen myötä on käyty keskustelua myös ns. tilaaja-tuottaja mallin eduista ja haitoista. Mallin käyttöönotto takaisi parhaimmillaan kaikille toimijoille tasavertaisen aseman ja saisi aikaan tervettä kilpailua. Sosiaalipalveluala tulee nähdä yhtenä elinkeinona, ja sen kehittämistyön tärkein tehtävä on edesauttaa kaikin keinoin toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä. Se on kaikkien, ei vähiten palveluja tarvitsevien asiakkaiden etu. Viranomaistehtävät ja palveluiden järjestämis- ja valvontavastuu säilyisivät edelleen kunnilla ja alan viranomaisilla. Toimialalle hyvä tapa olisi verkostomainen toimintatapa, joka mahdollistaa markkinoiden hyödyntämisen palvelutuotannon järjestämisessä. Paikallisena esimerkkinä on keväällä 2007 perustettu Hoivakymppi Oy, jossa on osakkaana kymmenkunta eteläsavolaista hoiva-alan yritystä. Kunnilla on ratkaiseva rooli palveluiden järjestäjänä uudistuvan toimintaympäristön kehittämistyössä. Yksityisten sosiaalipalveluyritysten tulevaisuuden toimintaa helpottaisivat suuresti kuntien pidemmän aikavälin selkeät strategiat siitä, mitä tuotetaan itse ja mitä ostetaan muilta tahoilta. Kunnan myönteinen suhtautuminen yksityiseen sosiaalipalvelujen tuottajasektoriin sekä edellytysten luominen toimijoille takaa sen, että yritystoimin-

19 11 taa ja uusia työpaikkoja toimialalle syntyy. Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työ nähdään elinkeinotoimintana, joka voi tarjota monia uusia mahdollisuuksia. Pienissä kunnissa sosiaalipalveluyritykset voivat olla merkittäviä työnantajia ja sitä kautta tuottaa verotuloja. Yritystoiminnassa yrittäjät ottavat taloudellisen vastuun toiminnastaan. Kuntien tulee kohdella yrityksiä tasavertaisina toimijoina, koska yritykset ovat kunnille tulolähde ja mahdollisuus järjestää palvelutuotantonsa laadukkaasti ja tehokkaasti. Asiakaslähtöisyyttä voidaan toteuttaa myös siirtämällä päätösvaltaa palvelujen käyttäjille. Kuntalaisten ostovoimaa voidaan lisätä palveluostoihin kohdennetuilla tukimuodoilla, kuten yksityisen hoidon tuella tai palveluseteleillä. Palvelusetelikokeiluja on ollut jo käytössä eri puolilla maatamme. Palvelusetelien yleistyminen sosiaalipalvelualoilla olisi merkittävä kehitysaskel kohti sosiaalihuoltolainkin määrittelemää valinnanvapautta ja joustavuutta palvelujen käytössä. Palvelusetelijärjestelmä toimii myös mainiosti laadun mittarina ja sosiaalipalvelujen sisällön kehittymisen vauhdittajana. Sosiaalipalveluyritysten huolen aiheet Monet pienet sosiaalipalveluyritykset ovat monella tasolla erittäin haavoittuvia. Toiminta saattaa olla yhden tai muutaman asiakkaan kunnan - varassa. Kuntien taloustilanteet ovat tiukat ja tilanteet voivat vaihtua nopeasti. Sopimukset yrittäjien kanssa tehdään yleensä vain vuodeksi tai pariksi kerrallaan, mikä vaikeuttaa kestävää kehitystyötä yrityksessä. Tulevaisuus voi sosiaalipalveluyrityksissä tuntua epävarmalta. Hankintalainsäädäntö tuo omat velvoitteensa kunnille palvelujen ostosta, mikä voi haitata pienten yritysten toimintaa. Kaiken kaikkiaan uudistuvan hankintalainsäädännön ( ) toivotaan kuitenkin tuovan selkeyttä ostopalvelujen tuottamiseen ja lisäävän osaltaan tervettä kilpailua alalla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset ovat pieniä ja työvoimavaltaisia. Yrittäjän työpanos on monesti liiankin suuri ja siihen sisältyy riskejä. Myös

20 12 koulutetun, ammattitaitoisen ja sitoutuvan henkilöstön rekrytointi voi olla tulevaisuudessa vaikeaa. Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kasvava toimiala Maassamme toimii sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä ammattitaitoisia ja hyvin koulutettuja työntekijöitä. Myös yksityisen sektorin yrittäjät ovat alan koulutuksen saaneita ja usein vahvan työkokemuksen hankkineita henkilöitä jo ennen yrittäjiksi ryhtymistään. Työmoraali on korkea ja toimialaa ohjaavat yleiset sosiaali- ja terveydenhoitoalan eettiset ohjeet ja arvopohja. Kasvavalle toimialalle on tullut pikkuhiljaa myös yrittäjiä, joilla on alan korkeakoulututkinto. Heidän osuutensa on näihin päiviin saakka ollut vain noin 5 % sosiaali- ja terveydenhoitoalan yrittäjistä. Vaikuttimet sosiaalipalvelualan yrittäjäksi ryhtymiseen ovat moninaiset. Yrittäjäksi ryhtymisen motiiveja voidaan naisvaltaisella alalla selittää hyvinkin monesta näkökulmasta. Yksi tavallisimmista syistä yrittäjäksi ryhtymiseen on halu tehdä asioita omalla tavallaan, oman ammattitaitonsa ja mahdollisuutensa tiedostaen sekä halu auttaa, tehdä palkitsevaa työtä ja työllistää itsensä sekä hyvässä lykyssä myös muutamia muita.

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Sähköinen palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Palveluseteli hankintamuotona

Palveluseteli hankintamuotona Palveluseteli hankintamuotona Työllisyysseminaari 23.2.2017 Virpi Noronen Yleistä palvelusetelistä 1/2 Tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluita Palveluja tuottavat kunnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Sari Taavitsainen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 10.6.2010 Tietotien lukio Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Etelä-Pirkanmaan palvelusetelijärjestelmä -selvitys Seudun kuntien

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Lounais-Suomen aluetulokset

Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Länsi-Suomen aluetulokset

Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot