TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta"

Transkriptio

1 Mervi Naakka Sanna Rasa (toim.) TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta Mikkelin ammattikorkeakoulu B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita - Articles, Bachelor s or Master s Thesis, Bulletins 133

2 Mervi Naakka Sanna Rasa (toim.) TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta Mikkelin ammattikorkeakoulu B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita - Articles, Bachelor s or Master s Thesis, Bulletins 133 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2007

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita - Articles, Bachelor s or Master s Thesis, Bulletins PL 181, Mikkeli Puhelin (015) Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Veli-Matti Mäkelä ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Taktum Oy Kannen ja sisällön painatus: Interkopio Oy

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro B: Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita 133 Tekijät Mervi Naakka, Sanna Rasa (toim.) Nimeke TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN MAASEUDULLA - Artikkelisarja Hoivakantri -hankkeen toimijoiden näkökulmasta Tiivistelmä Tämä artikkelisarja on tehty osana Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrityspalveluiden hallinnoimaa, Etelä- Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) Maaseutuosaston, Mikkelin kaupungin maaseututoimen ja Mikkelin seudun rahoittamaa Hoivakantri - maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää maaseudun elinvoimaisuutta tukemalla palveluyritysten syntymistä ja lisätä niiden toimintaedellytyksiä seudulla. Hankkeessa etsittiin maaseudulta potentiaalisia yrittäjiä hoivaja tukipalvelujen tuottajiksi sekä valmennettiin yrittäjiä yrityksen perustamiseen ja vahvistettiin heidän osaamistasoaan. Hankkeessa yrittäjät myös verkostoituivat ja jakoivat kokemuksiaan yrittäjyydestä. Hoivakantri -hanke oli kestoltaan neljävuotinen ( ), ja sen aikana perustettiin seudulle viisi tukipalveluja tuottavaa yritystä. Tämä julkaisu koostuu kymmenestä artikkelista. Pääteema on tukipalvelujen tuottaminen maaseudulla, jota tarkastellaan eri toimijoiden ja kirjoittajien näkökulmista. Julkaisun tavoitteena on valottaa tukipalvelujen tuottamisen näkökulmia ja antaa tietoa maaseudun toimintaympäristöstä tukipalveluyrittämisestä kiinnostuneille henkilöille ja alan kehittäjille. Artikkelisarjan alussa tutkijat Raija Volk ja Tuula Laukkanen Pellervon taloudellisesta tutkimuskeskuksesta käsittelevät palvelusetelin käyttöönoton etenemistä ja vaikutuksia kunnissa. Tämän jälkeen Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrityspalveluiden palvelupäällikkö Kirsi Korhonen kertoo kunnallisen palveluketjun hallinnasta useiden toimijoiden muodostamassa verkostossa. Yrittäjän näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yritystoiminnasta tuo artikkelisarjaan Seija Julkunen. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.:n näkökulman maaseudun hyvinvointipalveluyrittäjyydestä esittelee Aino Launto-Tiuttu. Maaseutuasiamies Arto Pulkkinen puolestaan käsittelee hyvinvointiyrittäjyyttä maaseutuasiamiehen näkökulmasta. Tämän jälkeen Eija-Liisa Kuva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista esittelee osuuskuntayrittäjyyttä vaihtoehtona maaseudun palvelujen tuottamisessa. Lisäksi kyläasiamies Henrik Hausen kirjoittaa Etelä-Savon maaseudun palveluista ja yhteistyöstä. Tulevaisuudennäkymiä toimivista tukipalveluista pohtii Savonlinnan kaupungin sosiaalijohtaja Saara Pesonen. Lisäksi kuullaan tukipalveluyrityksen käynnistäneiden yrittäjien Eeva Hämäläisen ja Päivi Sihvosen ajatuksia yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta maaseudulla. Artikkelisarjan lopuksi Hoivakantri -hankkeen projektipäällikkö Mervi Naakka kertoo hankkeesta saatuja kokemuksia ja oppeja toimintaympäristöstä tulevaisuuden yrittäjiä ja kehittäjiä varten. Avainsanat (asiasanat) peruspalvelut, tukipalvelut, sosiaalipalvelut, maaseutu, kehittäminen, yrittäjyys, hoivayritykset, palveluyritykset, osuuskunnat, palvelusetelit, kylätoimikunnat, Etelä-Savo Sivumäärä 44 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (PDF) ISSN Luokitukset YKL 69.1; 59.2 UDK ; ; 613.9

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO B: Articles,Bachelor s or Master s Thesis, Bulletins Authors Mervi Naakka, Sanna Rasa (toim.) Name of the work PROVIDING THE SUPPORT SERVICES IN THE COUNTRYSIDE collection of articles From the perspective of doers in the Hoivakantri-project Abstract This collection of articles was made as a part of Hoivakantri-developing of the welfare services in the countryside -project. The Business Development Centre of Mikkeli University of Applied Sciences was the administrative and the sponsors were South Savo Employment and Economic Development Centre, The City of Mikkeli and Mikkeli region. The aim of this project was to build up the vitality of countryside by supporting the foundation of service-providing companies and to add their operational precondition in the region. Potential entrepreneurs were explored from the countryside to provide care and support services. Entrepreneurs were also trained for the founding of a company and to strengthen their know-how level. During this project the entrepreneurs also networked with each other and shared experiences of entrepreneurship. The project duration was 4 years ( ) and during the project there were 5 new support services providing companies established. This publication is composed of 10 articles. The main theme is providing the support services in the countryside which is viewed by the perspective of the writers and doers. The main idea of this publication is to shed a light on the perspectives of providing the support services and giving knowledge about the operational environment of the countryside to the people and business developers who are interested in support service entrepreneurship. At the beginning of this collection of articles researchers Raija Volk and Tuula Laukkanen from Pellervo economic research center discuss the progression of implementation of the service-bill and the effects to municipals. After this the service manager Kirsi Korhonen from the Business Development Centre of Mikkeli University of Applied Sciences describes the control of the municipal service-chain in a network formed by several doers. The entrepreneur s perspective of providing social and healthcare services to this collection of articles is brought by Seija Julkunen. Aino Launto-Tiuttu brings the The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners perspective of countryside s welfare service entrepreneurship. The countryside regulator Arto Pulkkinen discusses the welfare entrepreneurship of a regulators point of view. After this Eija-Liisa Kuva from the Ruralia-institute of the University of Helsinki presents co-op entrepreneurship as an alternative for providing services to the countryside. Additionally village regulator Henrik Hausen discusses the services and co-operation of South-Savo. Saara Pesonen, the social-director of the city of Savonlinna, contemplates the future prospects of serviceable support services. Additionally Eeva Hämäläinen and Päivi Sihvonen, both founders of a support service companies, brings forward their thoughts on founding a company and acting as an entrepreneur on the countryside. In the end of this collection of articles Mervi Naakka, the project manager of Hoivakantriproject, discusses the experiences and lessons learnt of the operational environment for the future entrepreneurs and developers. Keywords basic services, support services, Welfare services, countryside, development, entrepreneurship, nursing enterprises, service enterprises, co-op, service-bills, village committees, South-Savo Pages 44 p. Remarks Language Finnish ISBN (PDF) ISSN Classifications YKL 69.1; 59.2 UDK ; ; 613.9

6 ALKUSANAT Suurin osa ihmisistä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Se, kuinka hyvin tämä toteutuu maalla asuvan vanhuksen kohdalla, ei ole itsestäänselvyys. Kuntien niukkenevat resurssit ja tukipalveluista karsiminen lisäävät niiden vanhusten määrää, jotka joutuvat muuttamaan kuntakeskuksiin palveluja saadakseen. Tässä raportissa käsitellään tukipalvelujen tuottamista maaseudulla useasta eri näkökulmasta, ja se on tarkoitettu tukipalveluyrittäjyyttä suunnitteleville sekä alan kehittäjille. Kiitämme kaikkia hankkeen toiminnassa mukana olleita tahoja, erityisesti hankkeen aktiivista ja asiantuntevaa ohjausryhmää sekä lukuisia yhteistyökumppaneitamme (järjestöt, kyläyhdistykset ja muut hanketoimijat), jotka mahdollistivat hankkeen toimimisen kunnissa ja kylillä. Mikkelissä Mervi Naakka ja Sanna Rasa

7 SISÄLTÖ ALKUSANAT 1 PALVELUSETELILLÄ VALINNANVAPAUTTA...1 Raija Volk ja Tuula Laukkanen 2 KUNNALLISEN PALVELUKETJUN HALLINTA USEIDEN TOIMIJOIDEN MUODOSTAMASSA VERKOSTOSSA...5 Kirsi Korhonen 3 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN YRITYSTOIMINTA...8 Seija Julkunen 4 HYVINVOINTIPALVELUYRITTÄJYYTTÄ MAASEUDULLA...13 Aino Launto-Tiuttu 5 HYVINVOINTIYRITTÄJYYS MAASEUTUASIAMIEHEN NÄKÖKULMASTA...17 Arto Pulkkinen 6 OSUUSKUNTA, MAASEUDUN UUDET PALVELUT...21 Eija-Liisa Kuva 7 PALVELUT JA YHTEISTYÖ MAASEUDULLA...28 Henrik Hausen 8 TOIMIVAT TUKIPALVELUT TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ...36 Saara Pesonen 9 TUKIPALVELUYRITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN MAASEUDULLA...39 Koonneet Mervi Naakka ja Sanna Rasa Päivi Sihvosen ja Eeva Hämäläisen haastattelujen pohjalta

8 10 HOIVAKANTRI MAASEUDUN HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE: KOKEMUKSET JA OPIT...42 Mervi Naakka

9 1 1 PALVELUSETELILLÄ VALINNANVAPAUTTA Raija Volk ja Tuula Laukkanen selvittivät palvelusetelin käyttöönottoa STM:n ja KTM:n rahoituksella. Raportti Palvelusetelin käyttö kunnissa on kokonaisuudessaan tulostettavissa STM:n sivulta. Alla oleva artikkeli on julkaistu Savon Sanomissa Kuopio, Iisalmi, Joroinen, Karttula, Kiuruvesi, Leppävirta ja Nilsiä ovat ottaneet käyttöön palvelusetelin. Keväällä 2007 päättyneen selvityksemme mukaan kaikista Suomen kunnista jo neljännes järjestää jotakin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua antamalla asiakkaalle palvelusetelin, jolla tämä hankkii palvelun yksityiseltä sektorilta. Yleensä seteli kattaa osan palvelun hinnasta, ja asiakas maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut palvelusetelilainsäädäntö kohdistuu erityisesti kotipalveluun ja sen tukipalveluihin, mutta kunta voi järjestää setelillä mitä tahansa palvelua, kunhan asiakasmaksu- ja muita lakeja noudatetaan. Esimerkiksi Helsinki aikoo aloittaa syksyllä kaupungin hammashoidon asiakasjonojen purkamisen palvelusetelin avulla. Palvelusetelin yleistavoitteena on, että kansalaiset selviytyisivät kodeissaan avopalveluiden avulla. Sen ennaltaehkäisevä merkitys korostuu etenkin tuettaessa omaishoitajien ja lapsiperheiden arkea. Sen avulla voidaan esimerkiksi nopeuttaa laitoshoidosta kotiuttamista silloin, kun kunnan omaa kotipalvelua ei riitä uusille asiakkaille ehkä lyhytaikaisiin avuntarpeisiin. Palveluseteleillä tuotetaan myös tasa-arvoa, jos niitä tarjotaan pienituloisille asiakkaille sellaisten palvelujen ostamiseen, joista itse maksavat hyvätuloiset voivat tehdä kotitalousvähennyksen verotuksessa. Palvelusetelin ideana on antaa asiakkaille valinnanvapautta ja samalla edistää sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä. Järjestämässämme kyselyssä palvelusetelin käyttöön ottaneista kunnista 71 prosenttia piti tärkeimpänä syynä käyttöönotolle kasvavaa palvelutarvetta. Palvelusetelin odotetaankin vähentävän painetta kunnan henkilöstön kasvattamiseen.

10 2 Valinnanvapautta asiakkaalle Kunnat järjestävät edelleen valtaosan kotipalveluistaan tuottamalla ne itse. Kunta voi myös kilpailuttaa yksityisiä tuottajia ja tehdä voittajien kanssa sopimuksen palvelujen ostosta. Tällöin asiakkaalle jää verraten vähän valinnanvapautta. Palveluseteliä käytettäessä asiakas sitä vastoin saa ensinnäkin valita, ottaako tarjotun setelin vastaan vai pyytääkö kunnalta muuta palvelua. Seuraavaksi asiakas saa valita kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta mieleisensä. Tutkimuksemme mukaan jotkut kilpailuttivat palveluntuottajat hinnan perusteella tavoitellen mahdollisimman pientä omavastuumaksua. Lapsiperheet valitsivat useimmin tunnetun ja luotettavan palveluntuottajan. Joku asiakas arvostaa yksin yrittävää, jolloin välttää toistuvat selvittelyt vaihtuvien työntekijöiden kanssa, ja toinen taas valitsee ison yrityksen ehkä jatkuvuutta varmistaakseen. Selvitystyössämme haastatellut asiakkaat ja lapsiperheet olivat tyytyväisiä valintoihinsa ja pitivät palveluseteliä onnistuneena. Omaishoitajat arvostivat erityisesti sitä, että saattoivat valita hoidettavalle hoitajan kotiin lakisääteisten vapaapäivien ajaksi. Erityisen tyytyväisiä olivat Espoon lapsiperheet, jotka olivat saaneet apua kotiinsa monikkosynnytyksen jälkeen tai muussa erityisessä tilanteessa. Asiakkaan valinnanvapaus ei luonnollisesti ole rajaton, kun on kyse verovaroin tuetun palvelun hankkimisesta. Asiakkaiden tyytyväisyyttä lisää kuitenkin jo se, että pääsee sopimaan kotikäyntien ajan ja siten hallitsemaan omaa ajankäyttöään. Asiakkaan valinnanvapauteen kuuluu myös vapaus vaihtaa palveluntuottajaa, mikäli tyytymättömyyden aiheita ilmaantuu. Pelkästään tietoisuus tästä voi vaikuttaa palvelun laatuun, sillä asiakassuhteen säilyttämiseksi on asiakkaan tyytyväisyys varmistettava jokaisella käyntikerralla.

11 3 Valinnanvapautta kunnalle Kunta päättää, ryhtyykö se käyttämään palveluseteleitä ja mille asiakasryhmälle ja mihin palveluihin ne annetaan. Se voi ottaa setelin käyttöönsä myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Kuntien yhteistyö helpottaa myös yritysten toimintaa. Esimerkiksi Satakunnassa Karhu-kuntien alueella yhteinen yritysten hyväksyminen ja esite kattaa kymmenen kunnan alueella toimivat yrittäjät. Kunta siis hyväksyy palveluntuottajat, joiden palveluja palvelusetelillä voi hankkia. Palveluntuottajan on oltava ennakkoperintärekisterissä, mutta muutoin kunta voi asettaa hyväksymisehtoja asiakaskuntaa ja palvelun sisältöä silmällä pitäen. Siivouspalvelun tuottajaksi voidaan hyväksyä vähäisemmin vaatimuksin kuin esimerkiksi dementoituvien ikäihmisten kotipalvelun tuottajaksi. Kunnan valinnanvapautta lisää se, että palveluseteliä käytettäessä palveluja ei tarvitse kilpailuttaa. Kilpailuttaminen voi jäykistää paitsi kilpailutetun tuotteen myös kunnan ja palveluntuottajan suhdetta. Kumppanuus kilpailun voittaneen ja kunnan välillä ei ole ristiriidatonta, kun taas palveluseteliä käytettäessä kunta voi rakentaa kumppanuutta tasavertaisesti kaikkien palveluntuottajien kanssa ja hoitaa samalla lakisääteistä yksityisen palvelun valvontatehtäväänsä. Kunta valitsee asiakkaat, joille se palveluseteliä tarjoaa. Kunta toteaa asiakkaan palvelutarpeen ja määrittelee setelin arvon sekä sen, mitä sillä saa hankkia. Asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen muutosten seuranta säilyy kunnalla.

12 4 Valinnanvapautta yrityksille Palvelusetelin palveluntuottajille tuottama vapaus palautuu vapauteen kehittää palvelujen sisältöä ja hinnoitella palvelut yrityksen jatkuvuuden ja palvelujen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kilpailutettaessa kunta tuotteistaa palvelun ja normaalisti edellyttää, ettei se muutu sopimuskaudella. Palveluseteleitä käyttäville asiakkaille taas kannattaa kehittää yksilöllistä palvelua, josta asiakas on valmis maksamaan ja jota saattaa ostaa omalla rahallaan lisää. Käytettäessä kilpailuttamista yrityksen erikoistuminen ei ole riskitöntä, sillä yritys voi esimerkiksi hävitä seuraavan kilpailuttamiskierroksen. Sitä vastoin palveluseteliä käyttävissä asiakkaissa voi olla erityisryhmiä, joiden toiveita kannattaa kuunnella. Kunta voi myös tukea erikoistumista ja vaikkapa kouluttaa halukkaita yrittäjiä esimerkiksi dementoituvien asiakkaiden hoitamiseen. Jo nyt monilla yrityksillä on tietotaitoa esimerkiksi kotisairaanhoidon tuottamiseen. Hallitus esitteli eduskunnalle lakipaketin, joka suotuisasti edetessään mahdollistaa sen, että vuoden 2008 alusta alkaen myös kotisairaanhoitoa voidaan järjestää palvelusetelin avulla.

13 5 2 KUNNALLISEN PALVELUKETJUN HALLINTA USEIDEN TOIMIJOIDEN MUODOSTAMASSA VERKOSTOSSA Palvelupäällikkö Kirsi Korhonen Mikkelin ammattikorkeakoulu, Yrityspalvelut. Korhonen valmistelee organisaatioyksiköiden välisen koordinoinnin kehittämiseen liittyvää väitöskirjaa. Tietyillä palvelusektoreilla, kuten vanhuspalveluissa, kunnallinen palveluketju on jo vuosia koostunut useiden palvelutarjoajien verkostosta. Tyypillisiä toimijoita ovat kunnan omat kotihoito- ja laitosyksiköt, sairaanhoitopiiri, sekä yhdistysten, säätiöiden ja yksityisten yritysten palvelutalot. Lisäksi palvelutuotantoa tukevat lukuisat kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Kunnallinen palvelurakenneuudistus vahvistanee entisestään palveluiden verkostoluonnetta. Hoivakantri-hankkeessa on tuettu sellaisten yksityisten yritysten perustamista, joiden on mahdollista tukea kunnallista palvelutuotantoa. Vaikka palvelun tuottajia on useita, tulisi palvelun näyttäytyä asiakkaalle yhtenä hallittuna kokonaisuutena. Tyypillisiä ongelmia monen toimijan palveluverkostossa ovat jonot eri palvelutarjoajien välillä, tiedonkulun puutteet, päällekkäinen työ, tekemättä jäänyt työ ja asiakkaan kokonaisvaltaisen palveluvastuun hämärtyminen. Nämä kaikki aiheuttavat sekä palvelun laadun heikkenemistä että lisäkustannuksia. Palveluketjun johtamisessa on kyse eri toimijoiden toiminnan koordinoinnista, johon voidaan käyttää erilaisia koordinointikeinoja. Tyypillisiä koordinointikeinoja ovat hierarkkinen valta-asema, säännöt ja ohjeet sekä toiminnan mittaaminen ja arviointi. Nämä keinot ovat usein riittäviä, kun johdetaan yhdessä yksikössä tuotettavaa palvelua. Verkostossa toteutettavalle palvelulle ei kuitenkaan ole yhtä selkeää johtajaa. Myöskään koko palveluketjua mittaavia mittaus- ja arviointikäytäntöjä ei juuri ole käytössä. Pelkät ohjeet ovat harvoin riittävä koordinointikeino. Verkostomuotoisessa palvelussa kyse ei ole organisaation pystysuuntaisesta johtamisesta, vaan toiminnan koordinointi tapahtuu organisaatioissa vaakasuuntaan. Samasta asiasta on kyse myös silloin, kun puhutaan prosessien johtamisesta. Toiminnan vaakasuun-

14 6 tainen koordinointi on sitä haasteellisempaa, mitä enemmän ketjussa on toimijoita ja mitä enemmän ne ovat erilaistuneet. Kunnallisessa vanhuspalveluverkostossa koordinoinnin haasteita lisäävät toimijoiden fyysinen etäisyys, eri ammattiryhmät sekä toimijoiden erilainen organisaatiotausta (yritysmuotoiset, kunnalliset ja kolmannen sektorin toimijat). Lisäksi jokaisen palvelutapahtuman objektiivinen seuranta ja arviointi on mahdotonta. Palveluketjun johtamisessa onnistuminen edellyttää sekä erilaisten koordinointikeinojen käyttöä että toimijoiden yhteistyökykyä ja -halua. Koska vanhuspalveluketjussa toimijoiden määrä on suuri ja erilaistuminen toimijoiden kesken merkittävää, tarvitaan useita yhtäaikaisia koordinointikeinoja. Tehokkain koordinointikeino verkostossa on johtamisvastuun ja vallan keskittäminen yksiin käsiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ketjun ohjauksesta päättää esimerkiksi kunnan vanhuspalveluista vastaava henkilö riippumatta siitä, minkä yksikön tuottamaa palvelua ohjaus koskee. Tällöin toimijoiden oma johtamisvastuu keskittyy omien resurssien ylläpitoon ja kehittämiseen. Tässä on kyse toimijoiden päätäntävallan kaventamisesta, mikä edellyttää sekä ajatuksellista muutosta että muutoksia palvelutuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Johtamisvastuun muutoksen tueksi tarvitaan myös muita koordinointikeinoja, kuten seurantaa ja mittaamista. Ketjun toimivuutta tulisi pystyä seuraamaan sellaisten mittareiden avulla, jotka kuvaavat koko ketjun toimivuutta ja paljastavat mahdolliset ongelmat yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Tällaisten mittareiden kehittämien on haastavaa, koska tietoa ei tyypillisesti löydy olemassa olevista tietojärjestelmistä. Yllä mainittujen koordinointikeinojen tukena voidaan käyttää erilaisia kevyempiä koordinointikeinoja, kuten toimijoista koostuvia yhteistyöryhmiä, ohjeistusta ja palveluiden yhteistä tuotteistamista.

15 7 Palveluketjun saumaton toiminta edellyttää lisäksi toimijoiden välistä yhteistyökykyä ja -halua. Organisaatioiden yhteistyön edellytykset ovat riippuvaisia sen jäsenten yhteistyökyvystä ja -halusta. Toimivan yhteistyön edellytyksenä on tehokas vuorovaikutus. Vuorovaikutus taas edellyttää yhteistä kieltä ja sitä, että kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan. Tämä tuntuu selviöltä, mutta on usein suuri haaste, kun toimijat edustavat eri ammattiryhmiä ja erilaisia organisaatiokulttuureja. Yhteistyön edellytyksiä lisää se, jos toimijoilla on mahdollisuus keskustella toistensa kanssa riittävän usein. Myös toisten toimijoiden tuntemus, yhteisen kokonaisuuden hahmottaminen ja yhteisten tavoitteiden muokkaus tukevat ketjun koordinointia. Kun kunnallisen palvelun osia ulkoistetaan, tulisi huolellisesti suunnitella eri koordinointikeinojen käyttö, jotta palveluiden yhtenäisyys asiakkaan suuntaan säilyy. Tämä edellyttää myös uuden verkoston jäsenen aktiivista osallistumista palveluketjun kehittämiseen. Jokaisen palveluntuottajan on miellettävä kokonaispalvelun tavoitteet ja eri toimijoiden rooli palveluverkostossa.

16 8 3 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN YRITYSTOIMINTA Sosiaalialan yrittäjä, Seija Julkunen, Ristiina. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto on lakisääteisesti ja perinteisesti kuulunut julkiselle sektorille. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus antoi kunnille vapaammat kädet tuottaa palvelunsa, ja tämä antoi lähtökohdan myös yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon kehittymiselle. Lainsäädäntömuutosten jälkeen kunnat voivat toteuttaa palvelujen järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne ulkopuolisilta tuottajilta. Uudistettu valtionosuuslaki mahdollisti sosiaalipalvelualan rakennemuutoksen. 15 vuotta kestänyt muutosvaihe on yhä meneillään ja etenee maassamme epätasaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan rakennemuutos voimistui 1990-luvun lopulla ja näkyy kolmannen sektorin eli yhdistysten, säätiöiden ja yksityisten yritysten palvelutuotannon jatkuvana kasvuna. Sosiaalipalveluyritysten tunnuspiirteitä Sosiaalipalvelut on toimialana nuori, ja yritykset ovat pääosin pieniä. Toimiala on työvoimavaltainen ja markkinat ovat hyvin paikallisia. Valtaosa alan työntekijöistä on keski-ikäisiä naisia. Yritysten toimipaikoista 93 % työllisti alle 10 työntekijää (v. 2001). Yli 50 työntekijää työllistäviä toimipaikkoja oli alle kymmenen. Vuonna 2004 sosiaalipalveluyrityksiä oli n kpl, jotka työllistivät n henkilöä. Sosiaalipalvelujen alalla toimivien yritysten liikevaihto työntekijää kohden on 2000 luvulta alkaen kasvanut n. 3,6 %:n vuosivauhdilla. Alalla toimivan yrityksen on lisättävä henkilöstöään samassa suhteessa kuin sen on kasvatettava myyntiään ja palvelutuotantoaan. Tilastokeskuksen mukaan yrityssektorin liikevaihto oli v yhteensä 587 miljoonaa euroa.

17 9 Alalla, jossa palvelujen toimitusvarmuudella (myös laadulla ja turvallisuudella) on erityinen merkitys, tulisi olla riskinkantokyvyltään nykyistä huomattavasti vahvempi yrityskanta. Neuvotteluvoiman, toimitusvarmuuden ja uskottavuuden parantamiseksi jo alalla toimivien yritysten kasvu on lähiajan haaste. Kasvua voi tapahtua joko uusia palveluja tuottamalla, yritysostojen avulla, verkostoitumalla tai kansainvälistymällä. Yhteistyön kehittäminen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeimpiä kehittämiskohteita. Tämä merkitsee konkreettisia sopimuksia, yhteisiä linjauksia ja yksityisen sektorin palveluntuottajien todellista mukana oloa julkisen sektorin palveluorganisaatioissa yhtenä toimijana ja palvelujen tuottajana. Julkisella ja yksityisellä sektorilla tulee olla yhteiset tavoitteet ja ymmärrys sosiaalipalvelujen tuottamisesta ja palvelujen tarpeesta ja sisällöistä. Verkostojen merkitys kasvaa, koska pienet toimijat eivät välttämättä menesty kilpailussa, jossa ostajana on aiempaa suuremmat yksiköt, esimerkiksi seudulliset hankkijat. Yksityisen palvelutuotannon menestystekijöitä tulevat jatkossakin olemaan joustavuus, asiakaslähtöisyys, palvelualttius, kustannustietoisuus sekä laatutietoisuus. Yrityksen on jatkuvasti säädettävä toimintaansa kysynnän mukaisesti ja tehtävä tarvittavia korjausliikkeitä nopeasti. Kasvavat markkinat Väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää tulevina vuosina. Kasvaviin sosiaalipalvelujen tarpeisiin tarvitaan myös yritysten tuotantopanosta nykyistä enemmän. Merkittävin muutos yritysten kannalta tapahtuu palvelumarkkinoiden avautuessa. Kuntien palvelurakennemuutos, talousvaikeudet ja tuottavuuden nostamispaineet lisäävät alan markkinoilta ostettavia palveluja. Keskeinen ongelma yksityisen sosiaalipalvelualan kehittymiselle ovat palvelumarkkinoiden kehittymättömyys ja palvelujen tuottajien riittämättömyys etenkin pienillä paikkakunnilla. Kunnilla on usein palvelutuotannossa neljä roolia: rahoittaja, tuottaja, ostaja ja valvoja toimivat samassa organisaatiossa.

18 10 Julkinen sektori on perinteisesti kasvattanut tuotantoa, vaikka se ei aina ole ollut tehokasta ja kustannustietoista. Tuottajatahot ovat markkinoilla eriarvoisessa asemassa. Yksityiset yritykset eivät ole saaneet avustuksia investointiensa rahoittamiseen, kuten esim. järjestöt, yhdistykset tai kunnat. Investointipääomien tai vakuuksien puute on ollut usein esteenä sosiaalipalveluyritysten syntymiselle ja toiminnan kehittymiselle. Alalla oleva ja tarvittava ammattitaito pitäisi pystyä kohdentamaan substanssiin, ei niinkään puitteisiin. Sosiaalipalveluyritysten odotukset Yritykset odottavat kunnilta selkeitä päätöksiä ja linjauksia sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kuntien tulisi erottaa toisistaan oma palvelutuotanto (ydinpalvelut) ja ostopalvelu. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen myötä on käyty keskustelua myös ns. tilaaja-tuottaja mallin eduista ja haitoista. Mallin käyttöönotto takaisi parhaimmillaan kaikille toimijoille tasavertaisen aseman ja saisi aikaan tervettä kilpailua. Sosiaalipalveluala tulee nähdä yhtenä elinkeinona, ja sen kehittämistyön tärkein tehtävä on edesauttaa kaikin keinoin toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä. Se on kaikkien, ei vähiten palveluja tarvitsevien asiakkaiden etu. Viranomaistehtävät ja palveluiden järjestämis- ja valvontavastuu säilyisivät edelleen kunnilla ja alan viranomaisilla. Toimialalle hyvä tapa olisi verkostomainen toimintatapa, joka mahdollistaa markkinoiden hyödyntämisen palvelutuotannon järjestämisessä. Paikallisena esimerkkinä on keväällä 2007 perustettu Hoivakymppi Oy, jossa on osakkaana kymmenkunta eteläsavolaista hoiva-alan yritystä. Kunnilla on ratkaiseva rooli palveluiden järjestäjänä uudistuvan toimintaympäristön kehittämistyössä. Yksityisten sosiaalipalveluyritysten tulevaisuuden toimintaa helpottaisivat suuresti kuntien pidemmän aikavälin selkeät strategiat siitä, mitä tuotetaan itse ja mitä ostetaan muilta tahoilta. Kunnan myönteinen suhtautuminen yksityiseen sosiaalipalvelujen tuottajasektoriin sekä edellytysten luominen toimijoille takaa sen, että yritystoimin-

19 11 taa ja uusia työpaikkoja toimialalle syntyy. Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työ nähdään elinkeinotoimintana, joka voi tarjota monia uusia mahdollisuuksia. Pienissä kunnissa sosiaalipalveluyritykset voivat olla merkittäviä työnantajia ja sitä kautta tuottaa verotuloja. Yritystoiminnassa yrittäjät ottavat taloudellisen vastuun toiminnastaan. Kuntien tulee kohdella yrityksiä tasavertaisina toimijoina, koska yritykset ovat kunnille tulolähde ja mahdollisuus järjestää palvelutuotantonsa laadukkaasti ja tehokkaasti. Asiakaslähtöisyyttä voidaan toteuttaa myös siirtämällä päätösvaltaa palvelujen käyttäjille. Kuntalaisten ostovoimaa voidaan lisätä palveluostoihin kohdennetuilla tukimuodoilla, kuten yksityisen hoidon tuella tai palveluseteleillä. Palvelusetelikokeiluja on ollut jo käytössä eri puolilla maatamme. Palvelusetelien yleistyminen sosiaalipalvelualoilla olisi merkittävä kehitysaskel kohti sosiaalihuoltolainkin määrittelemää valinnanvapautta ja joustavuutta palvelujen käytössä. Palvelusetelijärjestelmä toimii myös mainiosti laadun mittarina ja sosiaalipalvelujen sisällön kehittymisen vauhdittajana. Sosiaalipalveluyritysten huolen aiheet Monet pienet sosiaalipalveluyritykset ovat monella tasolla erittäin haavoittuvia. Toiminta saattaa olla yhden tai muutaman asiakkaan kunnan - varassa. Kuntien taloustilanteet ovat tiukat ja tilanteet voivat vaihtua nopeasti. Sopimukset yrittäjien kanssa tehdään yleensä vain vuodeksi tai pariksi kerrallaan, mikä vaikeuttaa kestävää kehitystyötä yrityksessä. Tulevaisuus voi sosiaalipalveluyrityksissä tuntua epävarmalta. Hankintalainsäädäntö tuo omat velvoitteensa kunnille palvelujen ostosta, mikä voi haitata pienten yritysten toimintaa. Kaiken kaikkiaan uudistuvan hankintalainsäädännön ( ) toivotaan kuitenkin tuovan selkeyttä ostopalvelujen tuottamiseen ja lisäävän osaltaan tervettä kilpailua alalla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset ovat pieniä ja työvoimavaltaisia. Yrittäjän työpanos on monesti liiankin suuri ja siihen sisältyy riskejä. Myös

20 12 koulutetun, ammattitaitoisen ja sitoutuvan henkilöstön rekrytointi voi olla tulevaisuudessa vaikeaa. Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kasvava toimiala Maassamme toimii sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä ammattitaitoisia ja hyvin koulutettuja työntekijöitä. Myös yksityisen sektorin yrittäjät ovat alan koulutuksen saaneita ja usein vahvan työkokemuksen hankkineita henkilöitä jo ennen yrittäjiksi ryhtymistään. Työmoraali on korkea ja toimialaa ohjaavat yleiset sosiaali- ja terveydenhoitoalan eettiset ohjeet ja arvopohja. Kasvavalle toimialalle on tullut pikkuhiljaa myös yrittäjiä, joilla on alan korkeakoulututkinto. Heidän osuutensa on näihin päiviin saakka ollut vain noin 5 % sosiaali- ja terveydenhoitoalan yrittäjistä. Vaikuttimet sosiaalipalvelualan yrittäjäksi ryhtymiseen ovat moninaiset. Yrittäjäksi ryhtymisen motiiveja voidaan naisvaltaisella alalla selittää hyvinkin monesta näkökulmasta. Yksi tavallisimmista syistä yrittäjäksi ryhtymiseen on halu tehdä asioita omalla tavallaan, oman ammattitaitonsa ja mahdollisuutensa tiedostaen sekä halu auttaa, tehdä palkitsevaa työtä ja työllistää itsensä sekä hyvässä lykyssä myös muutamia muita.

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tilastoja sote-alan markkinoista

Tilastoja sote-alan markkinoista Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen

Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen CENTRIA Hyvinvointi-tiimi kehittämispäällikkö Marja-Liisa Hiironen projektipäälliköt Jaana Kääntä, Sauli Kekäläinen ja Olli Joensuu projektityöntekijä Anne Tunkkari

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet

Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet 18.11.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 29.2.2012 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli

Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli Kuntamarkkinat 13.9.2017 Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Mistä on kyse? Kuntatoimijoiden omistama järjestelmä Sisältää

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot