State-of-the-art kartoitus yksinyrittäjyydestä Suomessa (Project Deliverable 2.1)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "State-of-the-art kartoitus yksinyrittäjyydestä Suomessa (Project Deliverable 2.1)"

Transkriptio

1 LEONARDO DA VINCI Community Vocational Training Action Programme Guidance and Counselling for Selfemployment. SELF-EMPLOYMENT Agreement No / LE2-51OREF Second phase: State-of-the-art kartoitus yksinyrittäjyydestä Suomessa (Project Deliverable 2.1) Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. Deliverable version: Final (Finnish version) Preparation date: 16 th May, 2005 Author: SBI Classification: Public access Contract Start date: 1 st October 2004 Duration: 36 months Project coordinator: ASM (Poland) Partners: FO.FO.S (Austria), Small Business Institute (Finland), AJOFM (Romania), DJUG (Romania) Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella

2 Sisällysluettelo: 1 Johdanto Kuvailuja ja määritelmiä Suomi yksinyrittäjyyden kontekstissa Yksinyrittäjyys Suomessa Kansallinen tuki ja toimet yksinyrittäjyyden suhteen Alueelliset ja paikalliset aloitteet Tukimuodot yksinyrittäjille Palvelut Koulutus Yksinyrittäjyydestä tehty tutkimus Kansainvälinen tutkimus Tutkimus Suomessa Millaista lisätutkimusta tarvitaan? Lähteet Liitteet PL/04/C/F/RF Page 2 of 27

3 1 Johdanto Tämä tutkimus on osa Leonardo da Vinci -rahoitteista projektia nimeltä SELF- EMPLOYMENT - Guidance and Counselling for Self-Employment. Koko projektin tarkoituksena on tunnistaa yksinyrittäjyyden neuvonta- ja tukipalveluiden sijainti ja laatu. Erityisenä kohdejoukkona ovat yksinyrittäjyyttä harkitsevat ihmiset. Tutkimus tehdään neljässä maassa: Suomessa, Itävallassa, Puolassa ja Romaniassa. Yksinyrittäjyydellä tarkoitetaan tässä projektissa yhden henkilön yrityksiä. Tämän osaraportin tarkoituksena on selvittää yksinyrittäjyyden tila Suomessa tällä hetkellä sekä kertoa perusasioista Suomesta yksinyrittäjyyden näkökulmasta. Samanlaiset raportit tehdään kaikista neljästä maasta eli Suomen lisäksi myös Puolasta, Itävallasta ja Romaniasta. Yksinyrittäjyyden tutkiminen on hyvin tärkeää. Mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti tärkeitä ja ne muodostavat 99 % kaikista yrityksistä Euroopan unionin (EU) alueella. Nämä yritykset tarjoavat työtä 65 miljoonalle ihmiselle ja antavat oman merkittävän panoksensa yrittäjyydelle ja innovaatioille. (SME Definition 2003.) On keskeistä tutkia esimerkiksi juuri sitä muutosta mikä tapahtuu yrityksen muuttuessa yhden hengen yrityksestä yritykseksi, joka työllistää yhden tai useampia ihmisiä. Yli 80% yrityksistä aloittaa yksinyrittäjyydestä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti seuraavia ryhmiä: 1) opiskelijoita, jotka ovat juuri valmistuneet tai valmistuvat pian ja suunnittelevat yksinyrittäjyyttä, 2) työttömiä, jotka harkitsevat yksinyrittäjyyttä, ja 3) työssäkäyviä ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä toisaalla töissä, mutta harkitsevat yksinyrittäjyyttä tulevaisuuden mahdollisuutena. Yksinyrittäjyydestä on olemassa useita erilaisia määritelmiä. Määritelmistä, kuten yksinyrittäjyys, pienyritys tai yrittäjyys, on vaikea löytää yhteistä ja yhtä määritelmää ja määritelmillä on tapana muuttua, kun niitä sovelletaan konkreettisiin tilanteisiin ja tapahtumiin. (Kovalainen 1993.) Voidaan löytää kolme ulottuvuutta, jotka erottavat yksinyrittäjän palkkatyössä käyvistä ihmisistä. Nämä ulottuvuudet ovat sosiologisia, juridisia ja tilastollisia. Sosiologiset seikat liittyvät tuotannontekijöiden omistamiseen, työn autonomiaan ja toisten työvoiman hyödyntämiseen. Juridiset seikat liittyvät omistajuuteen ja työn kontrollointimahdollisuuksiin. Suomessa ei ole yhtä tilastollista tapaa määritellä yksinyrittäjyys. Tämä sama ongelma esiintyy useissa muissakin maissa. (Kovalainen 1993.) Euroopan komission määritelmässä pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei löydy erillistä mainintaa yksinyrittäjyydestä (yhden ihmisen yritys, one-person company). Euroopan komissio määrittelee pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) seuraavalla tavalla (SME Definition 2003): o Keskisuurissa yrityksissä on alle 250 työntekijää. Niiden vuosittainen liikevaihto ei ylitä 40 miljoonaa euroa eikä niiden tase ole yli 27 miljoonaa euroa. PL/04/C/F/RF Page 3 of 27

4 o Pienissä yrityksissä on työntekijää. Niiden vuosittainen liikevaihto ei ole yli 7 miljoonaa euroa, eikä taseessa ole yli 5 miljoonaa euroa. o Mikroyritykset ovat yrityksiä, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää. Yrittäjyys nähdään usein talouden moottorina. Yhteiskunta hyötyy siitä, jos siinä toimii suuri joukko aktiivisia ja menestyviä yksinyrittäviä henkilöitä (Johansson 2000). Monet muutokset yhteiskunnassa ovat lisänneet yrittäjyyden ja yksinyrittäjyyden merkitystä myös Suomessa. Esimerkiksi 1990-luvun lama, globalisaatio ja EU:n kehitys ovat aiheuttaneet monia muutoksia Suomen talouselämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Myös monia muita muutoksia on tapahtumassa ja tapahtunut. Väestö ikääntyy ja alueellinen rakenne Suomessa on muuttumassa. Nämä muutokset luovat tarvetta uudenlaisille tuotteilla ja palveluille. Lisäksi julkinen sektori ei enää kykene eikä halua tuottaa kaikkia tuotteita ja palveluita itse. Yksityisen sektorin merkitys niiden tuottamisessa kasvaa koko ajan. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Esimerkiksi nämä muutokset tuovat uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle ja yksinyrittäjyydelle. Suomen hallitus on tehnyt yrittäjyyden politiikkaohjelman. Tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja ennustettavissa oleva kehitys sekä huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Ohjelmassa korostetaan yritysten ja yrittäjien merkitystä taloudellisen kasvun ja työllisyyden rakentajina. Yrittäjyyden politiikkaohjelman pääpaino on yrittäjyyttä tukevissa käytännön hankkeissa. Ohjelma koostuu viidestä osa-alueesta, joita ovat (Entrepreneurship Policy Programme 2004): 1. yrittäjyyskasvatus ja yritysneuvonta 2. yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen 3. yritystoimintaan vaikuttavat verot ja maksut 4. alueiden yrittäjyys 5. yrityksiä koskevat säädökset ja markkinoiden toiminta. Useat yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteista liittyvät myös yksinyrittäjyyteen ja sen edistämiseen Suomessa. Tämän tutkimusraportin päätutkimuskysymys on: millainen on yksinyrittäjyyden tila Suomessa? Tämä päätutkimuskysymys jakautuu kolmeen alakysymykseen: a) Miten yksinyrittäjyys määritellään Suomessa? b) Millaisia kansallisia tuki- ja neuvontapalveluita sekä aloitteita yksinyrittäjyyden suhteen on Suomessa? c) Kansallinen ja kansainvälinen tutkimus yksinyrittäjyydestä? Luvussa kaksi vastataan ensimmäiseen alakysymykseen. Toiseen alakysymykseen vastataan luvussa kolme ja kolmanteen alakysymykseen luvussa neljä. Luvussa viisi esitetään yhteenveto ja johtopäätökset. PL/04/C/F/RF Page 4 of 27

5 2 Kuvailuja ja määritelmiä Tässä kappaleessa kuvataan suomalaista yhteiskuntaa erityisesti niistä näkökulmista, jotka ovat relevantteja yksinyrittäjyyden näkökulmasta. Lisäksi tässä kappaleessa kuvataan kokonaisuudessaan yksinyrittäjyyden tilaa Suomessa. 2.1 Suomi yksinyrittäjyyden kontekstissa Suomi on usein sijoittunut korkealle kansainvälisissä kilpailukyky listauksissa 1. Tämän syynä on mm. korkeasti koulutetun työvoiman hyvä saatavuus sekä tieteellinen ja tekninen edistyneisyys. Lisäksi useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on korostettu sitä, että Suomessa yritysten ja yliopistojen välinen vuorovaikutus tuottaa hyötyjä koko yhteiskunnalle. (Invest in Finland 2005.) Suomessa on hyvin vahva palkkatyön perinne. Seuraavissa kappaleissa kuvataan Suomen yhteiskuntaa kokonaisuutena ja taloutta erityisesti yksinyrittäjyyden näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa ja kuvata se konteksti, jossa tämän tutkimuksen kohderyhmät 2 ovat ja millaisiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tosiseikkoihin perustuen he tekevät päätöksensä ja valintansa yksinyrittäjyyden suhteen. Talous Suomalainen yhteiskunta on käynyt läpi huomattavan muutoksen maatalouteen ja metsäteollisuuteen pohjautuvasta taloudesta nykyiseen monipuoliseen teolliseen talouteen 2000-luvulla. Suomi on EU:n jäsen ja ainoana pohjoismaisena maana Suomi liittyi euroalueeseen vuonna (The World Fact Book 2005.) Suomi on pitkälle teollistunut, vapaa markkinatalous, jossa BKT per henkilö on suunnilleen samansuuruinen kuin Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Keskeisin talouden sektori Suomessa on teollisuustuotanto, erityisesti puu-, metalli-, insinööri-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Ulkomaankauppa on tärkeää. Viennin osuus on kolmannes BKT:stä. (The World Fact Book 2005.) Suomen talouskasvu oli 2,3 % vuonna 2002 ja se laski 1,9 %:iin vuonna Tämä talouskasvutaso on merkittävästi alempi kuin 1990-luvun lopulla, jolloin Suomessa oli noususuhdanne, mutta taso on kuitenkin korkeampi kuin EU-alueen keskimääräinen 0,7%. BKT:n kasvuvauhdin odotetaan nousevan 2,9 %:iin vuonna Tämä johtuu pääasiassa kasvaneesta viennistä EU-alueelle. Investointimäärän uskotaan asettuvan paikoilleen. Vuosina 2002 ja 2003 investointimäärät laskivat rajusti. Tämä johtui maailmantalouden ongelmista, jotka heijastuivat myös Suomeen. Täytyy kuitenkin huomata, että talouden positiivinen kehitys johtuu pitkälti 1 Esim. Maailman talousfoorumi (World Economic Forum) sijoittu Suomen parhaalle sijalle raportissaan Global Information Technology Report (http://virtual.finland.fi/) 2 Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti seuraavia ryhmiä: 1) opiskelijoita, jotka ovat juuri valmistuneet tai valmistuvat pian ja suunnittelevat yksinyrittäjyyttä, 2) työttömiä, jotka harkitsevat yksinyrittäjyyttä, ja 3) työssäkäyviä ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä toisaalla töissä, mutta harkitsevat yksinyrittäjyyttä tulevaisuuden mahdollisuutena PL/04/C/F/RF Page 5 of 27

6 metsäteollisuudesta ja informaatioteknologia-alasta, jossa keskeinen toimija ja vaikuttaja on Nokia. (Finpro 2005.) 1990-luvun lama toi paljon muutoksia Suomen talouteen: globaali kilpailu tuli kaikille talouden sektoreille. Väestö Suomessa on 5,2 miljoonaa ihmistä. Demografinen data Suomesta indikoi, että väestö on nopeasti ikääntymässä. Ikääntymiskehitys on nopeampaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä aiheuttaa huomattavan ylimääräisen rasituksen julkiselle rahoitukselle eläkkeiden ja muiden ikääntymiseen liittyvien kulujen muodossa. (Consumer Lifestyles in Finland 2004; Finpro 2005; World Fact Book 2005.) Väestön nopea ikääntyminen tuo mukanaan useita haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomen hyvinvointiyhteiskunta ei tule kykenemään huolehtimaan ikääntyvästä väestöstä nykyisellä tasolla, ellei uudistuksia tehdä ajoissa. Vanhempi väestö vaatii nuorempaa väestöä enemmän huolta ja resursseja. Täytyy myös huomata, että Suomen hyvinvointivaltio on suhteellisen avokätinen tällä hetkellä. Nykyistä systeemiä ei pystytä rahoittamaan verotuloilla jatkossa. Verotus on jo nyt korkealla tasolla, mikä hankaloittaa uusien verojen asettamista. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Koulutus Suomalainen koulutusjärjestelmä muodostuu peruskoulusta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta, korkeakouluasteesta ja aikuiskoulutuksesta. (The Finnish education policy 2005.) Koulutustaso Suomessa on perinteisesti ollut korkea. Miltei koko aikuisväestö on suorittanut perusasteen ja nykyisellään lähes kaikki suomalaiset suorittavat myös toisen asteen koulutuksen. Myös korkeakoulun suorittaneiden määrä on huomattava. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Työllisyys ja työttömyys Suomessa on korkea työttömyysaste. Sekä naisten että miesten työttömyysaste on korkea. Vuonna % kaikista suomalaisista miehistä oli työssä. Vuonna 1990 vastaava luku oli 54%. Nopeasti laskeva miesten työllisyysaste johtuu ennen kaikkea ikääntyvästä väestöstä. Alhainen syntyvyysaste ei tule mahdollistamaan nykyisen työvoiman tarjonnan määrän pysymistä. Nykyisellään suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60 vuoden iässä. Muualla Euroopassa vastaava luku on noin 65 vuotta. Tästä johtuen Suomessa tarvitaan nopeita toimia eläkkeelle jäämisen myöhentämiseksi. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Vuoden 2005 alussa eläkejärjestelmää uudistettiin juuri tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Nuorison työttömyysaste on pysynyt myös korkeana Suomessa. Vuonna 2003 miltei 40% työttömistä miehistä oli alle 30-vuotiaita. Nykyinen nuorisotyöttömyys johtuu pitkälti siitä, että työvoimankysyntä Suomessa on laskenut. Lisäksi johtuen kohonneesta koulutustasosta odotukset ja toiveet työn suhteen ovat joskus liian PL/04/C/F/RF Page 6 of 27

7 suuret nuorilla suhteessa avoimiin työpaikkoihin. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Työttömyys, erityisesti nuorten kohdalla, tarjoaa paljon mahdollisuuksia yksinyrittäjyydelle. Sukupuolten välisiä eroja Naiset Suomessa ovat olleet lähes aina töissä. Lapsenhoitopalvelut ovat hyvät nykyään, mikä edistää naisten työssäkäyntiä. Talous on kuitenkin hyvin eriytynyt miesten ja naisten töihin. (Kovalainen 2003.) Vuonna % kaikista suomalaisista naisista oli työssä. Tämä johtuu pitkälti naisten kohonneesta koulutustasosta. Naiset valitsevat yhä useammin työuran kotiäitiyden sijaan. Suomessa naisten työssäkäynnillä on jo pitkä historia. Nykypäivänä naiset ovat enenevissä määrin ottamassa työpaikkoja, jotka ovat perinteisesti kuuluneet miehille, kuten johtotehtäviä. Kuitenkin miehet ja naiset usein yhä edelleen seuraavat suhteellisen erilaisia urapolkuja. Miehet ovat edelleen todennäköisemmin esimerkiksi johtotehtävissä. Naiset ovat usein palvelualoilla: myyntitehtävissä, hotelleissa, ravintoloissa, vakuutusalalla ja pankkialalla. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Maantiede Suomi sijaitsee Euroopan pohjoisosassa, Itämeren ja Pohjanmeren äärellä. Rajanaapurimaina ovat Ruotsi ja Venäjä sekä Norja. (Ks. Suomen kartta liitteessä 1). Suomen pääkaupunki on Helsinki. Kaupungistumiskehitys jatkuu Suomessa vahvana. Vuonna 2000 kaupungeissa asui jo 3,5 miljoonaa ihmistä. Kaupunkiväestön osuuden uskotaan nousevan neljään miljoonaan vuonna 2015, jolloin 75% koko väestöstä asuisi kaupungeissa. (Consumer Lifestyles in Finland 2004; Finpro 2005; The World Fact Book 2005.) Juridinen ja poliittinen ympäristö Suomen oikeusjärjestelmä perustuu pitkälti Ruotsin lakiin. Suomi on perustuslaillinen demokratia, jossa lainsäädäntövalta on parlamentilla ja presidentillä. Presidentti valitaan kansanäänestyksessä kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suomessa on 446 kuntaa, joissa kaikissa on oma kunnallishallinto. (Finpro 2005; World Fact Book 2005.) Historia ja kielet Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa 1100-luvulta 1800-luvuulle. Vuodesta 1908 vuoteen 1917 Suomi oli Venäjän vallan alla. Vuonna 1917 Suomi saavutti itsenäisyyden. (Finpro 2005; World Fact Book 2005.) PL/04/C/F/RF Page 7 of 27

8 Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. 93,4% väestöstä puhuu suomea äidinkielenään ja 5,9% ruotsia. Useimmat suomalaiset puhuvat sujuvasti myös englantia. (World Fact Book 2005.) Palkat ja verot Palkkatasoneuvottelut tehdään suhteellisen keskitetysti Suomessa. Vaikka Suomessa ei ole lakia minimipalkasta, niin sopimuspohjainen minimipalkka on neuvoteltuna kaikilla teollisuudenaloilla. Minimipalkkaa sovelletaan sekä järjestäytyneisiin että ei-järjestäytyneisiin työntekijöihin. Palkkatason korottaminen tapahtuu yleensä vuosittain, keskitetyissä neuvotteluissa. Palkkaerot ovat Suomessa suhteellisen pienet pitkälti johtuen minimipalkkasysteemistä. Haittana tästä on kuitenkin se, että erityisesti nuorten, joilla on vielä vähän työkokemusta ja heikosti koulutettujen ihmisten palkkaaminen on alhaisella tasolla. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Verokohtelu vaihtelee eri liiketoiminnan aloilla. Suora verotus voi vaikuttaa yritysmuodon valintaan. Suurimmat suorat verot ovat valtion tulovero, valtiolle maksettava varallisuusvero ja omalle kunnalle maksettava kunnallisvero. (Taulukko 1). Kun eri liiketoiminnan muodoille lasketaan verokuormaa, niin täytyy huomata myös itse yrittäjän maksamat verot. Verojen yhteisvaikutus määrittelee sen, mikä yritysmuoto on edullisin vaihtoehto yrittäjälle. Aivan hiljattain Suomen valtio alensi yhtiöveroa kolmella prosenttiyksiköllä. Vero on nyt 26%. (Consumer Lifestyles in Finland 2004; Enterprise Finland 2005.) Taulukko 1: Verotus Suomessa vuonna 2004 (%) (Tax Administration of Finland) Yhtiövero 29% (pian 26%) Valtion tulovero 0% alle EUR11,599 tuloilla 12% välillä EUR11,600-14,400 16% välillä EUR14,401-20,000 22% välillä EUR20,001-31,200 28% välillä EUR31,201-55,200 35% yli 55,200 euron tuloilla Kunnallisvero % Kirkollisvero % Pääomatulovero 29 % Eläkkeet Yrittäjillä on yrittäjien eläkelain (YEL) mukaan velvollisuus ottaa YEL-vakuutus. Lakisääteinen yrittäjien eläkevakuutus (YEL) tarjoaa yrittäjälle vanhuuseläkkeen lisäksi turvan työkyvyttömyyden ja pitkäaikaisen työttömyyden varalle. Vakuutus sisältää myös perhe-eläkkeen ja osa-aikatyöhön siirtyvälle yrittäjälle osa- PL/04/C/F/RF Page 8 of 27

9 aikaeläkevaihtoehdon. Lisäksi yrittäjä voi saada työkykynsä heiketessä ammatillista kuntoutusta. (Finnish Centre for Pensions 2005) Internet ja sähköposti Internet-yhteyden omaavien kotitalouksien lukumäärä on noussut yli 50% vuodesta 2000 vuoteen Kasvu jatkuu. Vuonna 2003 Internetin käyttäjiä oli Suomessa arviolta 2,6 miljoonaa. (Consumer Lifestyles in Finland 2004.) Internet on keskeinen tekijä yksinyrittäjyyden suhteen Suomessa. Lähes kaikilla ihmisillä on Internetmahdollisuus. Jos henkilöllä ei ole omaa konetta, hän voi hyödyntää kirjastojen tai kuntien koneita. Suomessa lähes kaikki tieto, lomakkeet ja yhteystiedot yksinyrittäjyyden suhteen tai yleensäkin yrittäjyyden suhteen löytyvät Internetistä. Toinen keskeinen seikka on se, että lähes kaikki suomalaiset käyttävät sähköpostia. 2.2 Yksinyrittäjyys Suomessa Kuten aiemmin on jo todettu, yksinyrittäjyydelle ei ole olemassa vain yhtä määritelmää Suomen tilastoissa. Ongelma on yleinen ja toistuu monissa maissa. (Kovalainen 1993.) Kansainvälisissä selvityksissä Suomen liiketoimintaympäristön kilpailukyky on arvioitu huomattavan korkeaksi. Yrittäjyyden edistämistä tukevat muun muassa myönteinen yrittäjyysilmapiiri, korkea koulutustaso, edistynyt tasa-arvo, kehittynyt tutkimus- ja innovaatioympäristö, toimiva infrastruktuuri sekä julkiset yritysten rahoitus- ja neuvontajärjestelmät. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Huolimatta myönteisestä suhtautumisesta yrittäjyyteen, kansainvälisesti vertaillen yrittäjyysaktiivisuus on Suomessa suhteellisen alhaisella tasolla. Yrittäjyyden jarruina nähdään alhainen yrittäjyysmotivaatio, roolimallien puute, liiketoimintaosaamisen puutteet, pienet kotimarkkinat, yrittäjyyteen ja työllistämiseen liittyvät riskit sekä epäonnistumisen pelko. (Arenius et al. 2001). Tässä projektissa tarkastellaan kaikkea yrittäjyyttä, ei vain akateemista yrittäjyyttä. Perinteisesti yrittäjyys on nähty käytännöllisorientoituneena ja yrittäjät enemmän tekijöinä kuin ajattelijoina. Myös tutkimus yrittäjyyden suhteen on keskittynyt enemmän yksilöiden yrittäjyysominaisuuksien ympärille. Lähiaikoina yrittäjyys on alettu nähdä enemmän tiettyinä taitoina ja osaamisena, jota voidaan kehittää ja tuottaa sopivan opetuksen ja koulutuksen avulla. Seuraavissa alakappaleissa Suomen yrityskantaa kuvataan samoin kuin yrittäjyysaktiivisuutta Suomessa sekä sitä, mikä on yksinyrittäjyyden tilanne Suomessa. Yritykset Suomessa Suomessa on nyt enemmän yrityksiä kuin koskaan. Vuoden 2003 lopussa Suomessa oli noin yritystä (maatalous pois lukien). Luku on ollut nousussa vuodesta PL/04/C/F/RF Page 9 of 27

10 1995 lähtien eli laman jälkeen. Kuitenkin Suomessa yritysten lukumäärä per henkilö on alempi kuin maissa joissa yrittäjyysaktiivisuus on korkeammalla tasolla. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Kansainvälisten tutkimusten mukaan kasvuyrittäjyyden edistäminen on talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseen tähtäävien elinkeino- ja yrityspoliittisten toimenpiteiden kannalta ratkaisevaa. Tutkimukset osoittavat, että 3 5 prosenttia uusista yrityksistä voi synnyttää jopa 75 prosenttia kaikkien uusien yritysten synnyttämistä toimipaikoista. Suomessa kasvuyrittäjyyden vahvistuminen edellyttää mm. liiketoimintaosaamisen ja johtamistaitojen vahvistamista teknologiaosaamisen rinnalle. Yrittäjyys on keskeinen tekijä nimenomaan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Uuden yrityksen perustaminen tai olemassa olevan yrityksen toiminnan uudelleensuuntaaminen ja uudistaminen kasvattavat kilpailupaineita pakottamalla muut yritykset reagoimaan joko tehostamalla toimintaansa tai ryhtymällä innovoimaan. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Taulukossa 2 esitetään millä toimialoilla suomalaiset yritykset ovat. (Statistics Finland, Business Register.) Taulukko 2 Yritykset eri toimialoilla Suomessa vuonna 2002 (Statistics Finland, Business Register) Toimiala Yrityksiä Työntekijöitä Liikevaihto kpl % % milj. % Maanviljely, metsästys, metsätalous ja kalastus ,4 20 1, ,0 Teollisuus , , ,9 Rakentaminen , , ,9 Kauppa , , ,7 Hotellit ja ravintolat ,5 50 3, ,6 Liikenne, logistiikka ja kommunikaatio , , ,2 Rahanvälitys ja vakuutus ,3 44 3,3 - - Kiinteistöt ja vuokraaminen ,1 26 2, ,8 Tekniset palvelut , , ,6 Muut toimialat ,7 93 7, ,3 Kaikki toimialat Taulukko 3 esittelee henkilöstön määrän suomalaisissa yrityksissä vuonna On huomattavaa, että 92,9 prosentissa yrityksiä on vain 0-9 ihmistä töissä. Taulukko 3 Henkilöstön määrä suomalaisissa yrityksissä 2002 (Statistics Finland, Business Register) Henkilöstön koko Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto kpl % % mil. % , , , , , , , , , , , , , , ,6 PL/04/C/F/RF Page 10 of 27

11 Tilastot taulukossa 3 ovat yhteensopivat Euroopan komission määritelmien kanssa. Komission määritelmän mukaan keskisuurissa yrityksissä on alle 250 työntekijää. Niiden vuosittainen liikevaihto ei ylitä 40 miljoonaa euroa eikä niiden tase ole yli 27 miljoonaa euroa. Pienissä yrityksissä on työntekijää. Niiden vuosittainen liikevaihto ei ole yli 7 miljoonaa euroa, eikä taseessa ole yli 5 miljoonaa euroa. (SME Definition 2003.) On myös tärkeää tarkastella sitä, kuinka monet yritykset selviävät kilpailussa ja muissa toimintaympäristön haasteissa. Taulukossa 4 esitetään kuinka useat yritykset Suomessa ajautuvat konkurssiin vuosittain. Kuten taulukosta voi lukea vuonna 2002 konkurssiin joutui 2885 yritystä ja vuonna Taulukko 4 Konkurssit Suomessa (Statistics Finland, Bankruptcy Statistics) Yrittäjäaktiivisuus Suomessa Suomen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjiä oli vuoden 2003 lopussa Suomessa , jos maataloutta ei lasketa mukaan. Yrittäjiä on 9% koko työvoimasta. Suomessa 6,9% aikuisväestöstä joko pyörittää omaa yritystä tai on aikeissa perustaa oman yrityksen. (Arenius, Autio & Kovalainen 2003; Yrittäjyyskatsaus 2004.) Vuonna 2003 naispuolisia yrittäjiä oli , mikä on enemmän kuin koskaan. Palveluyritysten kehittäminen on Suomelle tärkeä haaste. Yksityisten palveluelinkeinojen suhteellinen osuus sekä tuotannosta että työllisyydestä on kansainvälisesti katsoen alhainen. Kasvupotentiaalia omaavat yrityspalvelut työllistävät edelleen suhteellisen vähän henkilöitä muihin kehittyneisiin maihin verrattuna. Korkeatasoisia liike-elämän palveluja tarvitaan lisää myös tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. (Yrittäjyyskatsaus 2004.) Global Entrepreneurship Monitor (GEM 3 ) tutkimuksen mukaan Suomi on 15. maa kolmenkymmenenyhden maan joukosta yrittäjyysaktiivisuuden suhteen. Suomi kuuluu parhaisiin maihin Euroopan tasolla. (Arenius, Autio & Kovalainen 2003.) Miehet ovat aktiivisimpia yrittäjyyden suhteen ikävuosien 25 ja 34 välillä Suomessa. Naisten aktiivisimmat vuodet yrittäjyyden suhteen ikävuosien 35 ja 44 välillä. Yhä korkeampi koulutusaste näyttää olevan yhteydessä kohonneen yrittäjyysaktiivisuuden kanssa, erityisesti miehillä. (Arenius, Autio & Kovalainen 2003.) 3 GEM tutkimus on vuosittain tehtävä arviointi kansallisen tason yrittäjyysaktiivisuudesta. PL/04/C/F/RF Page 11 of 27

12 On suuria eroja sen suhteen, onko yrittäjyys mahdollisuus- vaiko pakkoyrittäjyyspohjaista. Mahdollisuusyrittäjiä on enemmän korkean tulotason maissa ja pakkoyrittäjyyttä on enemmän alhaisen tulotason maissa. Vastaavasti pakkoyrittäjyysmaissa on alhainen bruttokansantuote per henkilö. (Acs, Arenius, Hay & Minniti 2004.) Yrittäjyysaktiivissuu Suomessa on siis enemmänkin mahdollisuusyrittäjyyttä. Kuten taulukosta 5 voi lukea, sekä miehet että naiset nimeävät mahdollisuusyrittäjyyden yrittäjyysaktiivisuutensa taustaksi. Kaikissa Pohjoismaissa pakkoyrittäjyys on alhaisella tasolla. (Arenius, Autio & Kovalainen 2003.) Taulukko 5 Yrittäjyysaktiivisuus (TEA 4 ) Suomessa vuosina (Arenius, Autio & Kovalainen 2003) TEA Mahdollisuusyrittäjyys Pakkoyrittäjyys TEA TEA Miehet Naiset mahdollisuusyrittäjyys mahdollisuusyrittäjyys ,3 79 % 10 % 78,80 % 78,70 % ,6 85 % 8 % 80,50 % 92,00 % ,9 84 % 9 % 75-80% % Taulukossa 6 on tilastoja siitä miten paljon Suomessa oli vuosina 2003 ja 2004 työllisiä, palkansaajia sekä yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä. 4 TEA eli kokonaisyrittäjyysaktiivisuus. PL/04/C/F/RF Page 12 of 27

13 Taulukko 6 Työlliset, palkansaajat sekä yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Suomessa 2003 ja 2004 (Statistics Finland) hlöä 2004/ / / /12 muutos, % Työlliset ,0 Palkansaajat ,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,1 - siitä maa- ja metsätaloudessa ,1 Taulukossa 7 on Suomessa vuosina olleiden yrittäjien kokonaismäärä. taulukko 7 Yrittäjät Suomessa (Statistics Finland) Yksinyrittäjyys Yksinyrittäjyys koetaan usein haastavaksi Suomessa. Työpäivät voivat olla pitkiä ja työtä on paljon. Mediasta voi löytää tämän tyyppisiä kertomuksia: Tiina Leinonen on tyypillinen yksin yrittäjä, joka ei ole työtuntejaan laskenut eikä itseään säästellyt. Seitsemän vuotta yrittäjänä on tuonut mukanaan suuren määrän kokemusta ja samalla myös uskoa luontomatkailuun. Voimia omaan työhön Tiina Leinonen toteaa saavansa luonnosta ja siellä liikkumisesta. (Luonto on valtava voimanlähde 2002.) Yksinyrittäjyys on kuitenkin hyvin yleistä Suomessa. Kuten taulukossa 8 lukee vuonna 2003 Suomessa oli noin yksinyrittäjää. Samaan aikaan yrittäjiä, joilla oli työntekijöitä, oli PL/04/C/F/RF Page 13 of 27

14 Table 8 Yrittäjät joilla työntekijöitä ja yksinyrittäjät Suomessa (Statistics Finland) (Alempi palkki: yrittäjät, joilla työntekijöitä ja ylempi palkki: yksinyrittäjät) Suomessa ei ole ollut rajoituksia yksinyrittäjyyden laillisuuden suhteen, kuten esimerkiksi Itä-Euroopassa oli kommunistisen talousjärjestelmän aikaan. Parkkinen (2000) on tarkastellut tuloeroja yrittäjien ja niiden välillä, jotka poistuvat yksinyrittäjyyden piiristä Suomessa. Hänen tutkimuksessaan vertaillaan pienyrittäjien ja yrittäjyydestä poistuneiden tulokehitystä poistumista seuraavana vuotena. Suhteellisesti eniten yrittäjyydestä poistuminen kasvattaa tuloja perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Heidän tulojensa kasvu on nopeampaa kuin yrittäjäksi jääneillä riippumatta siitä siirtyvätkö he työntekijäksi, alemmaksi vai ylemmäksi toimihenkilöksi. Keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla erot tulokehityksessä yrittäjänä jatkaneiden ja yrittäjyydestä poistuneiden välillä sen sijaan ovat tilastollisesti merkitseviä vain siirryttäessä ylemmäksi toimihenkilöksi. Tällöin kuitenkin tulojen kasvu on voimakasta verrattuna yrittäjinä jatkaneisiin. Sukupuolella on merkitystä alemman ja keskiasteen koulutuksen saaneiden ryhmässä miesten tulojen kasvaessa nopeammin kuin palkansaajiksi siirtyvien naisten. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden ryhmässä sukupuolella ei sen sijaan ole merkitystä. Tulojen suhteellinen muutos on riippumaton iästä kaikilla koulutustasoilla. Yksinyrittäjyys on tärkeä uravaihtoehto monille. Se voidaan nähdä oppimisprosessina. Lapset, joiden vanhemmat toimivat yrittäjinä, näkevät todennäköisemmin yrittäjyyden parempana uravaihtoehtona kuin työskentelyn jonkun alaisuudessa. (Niittykangas & Tervo 2002.) PL/04/C/F/RF Page 14 of 27

15 3 Kansallinen tuki ja toimet yksinyrittäjyyden suhteen Julkinen valta tukee ja edistää liiketoiminnan ja yritysten toimintaympäristöä monin tavoin. Yrityksillä on erilaisia tarpeita niiden elinkaaren eri vaiheissa ja tämä tulee myös ottaa huomioon kun yrittäjyyttä tuetaan. Viranomaiset ja useat eri järjestöt ja muut organisaatiot tarjoavat tuki- ja neuvontapalveluita yrittäjyyttä suunnitteleville ihmisille. Myös erilaisia taloudellisia tukia on mahdollista saada. Neuvonta- ja rahoituspalveluilta on tarjolla myös pk-yrityksille. (Suomi.fi 2005.) Neuvonta-, tukija rahoituspalveluilta ei erikseen jaotella viranomaisten toimesta sen suhteen, ovatko ne tarkoitettu erityisesti yrittäjyyden tai nimenomaan yksinyrittäjyyden edistämiseen; viranomaiset puhuvat nimenomaan yrittäjyydestä, eivätkä spesifioi apua / tukea vain tietyn kokoisille yrityksille. Olemassa olevat julkiset yrityspalvelut on tarkoitettu kaikille yrityksille, mutta erityisesti pk-yrityksille. Neuvontapalveluiden käytön lisäämiseksi tulee jatkossa painottaa enemmän matalasti koulutettuja sekä palvelualan ja selviytymisvaikeuksissa olevia yrityksiä. Uuden yritystoiminnan edistämiseksi on hyvä nostaa erityiskohderyhmiksi myös osa-aikayrittäjät, nuoret yrittäjät ja korkeasti koulutetut. Julkisen sektorin on hyvä profiloitua nykyistä selkeämmin perustamisvaiheen lisäksi myös yritystoiminnan juuri aloittaneiden neuvontaan. Uusien yrittäjien jaksamiseen liiketoiminnan kriittisen alkuvaiheen ylitse tarvitaan uusia palveluja. (Harju & Pukkinen 2004.) Kansallisella tasolla Suomessa on seuraavanlaisia toimia yrittäjyyden edistämisen suhteen: o Osana talous- ja elinkeinopolitiikkaansa Suomen hallitus toteuttaa yrittäjyyden politiikkaohjelman. Tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja ennustettavissa oleva kehitys sekä huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Ohjelmassa korostetaan yritysten ja yrittäjien merkitystä taloudellisen kasvun ja työllisyyden rakentajina. Tarkempia tietoja löytyy täältä: o Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti vuoden 2000 alussa hallitusohjelmaan sisältyvän yrittäjyyshankkeen. Sen tavoitteena on uusien yritysten perustaminen sekä yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen. Mukana oli yhdeksän eri ministeriötä sekä Suomen Kuntaliitto. Myös työvoimaja elinkeinokeskuksilla (TE-keskuksilla), yrittäjillä ja heidän järjestöillään sekä muilla yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli hankkeessa. Lisätietoja löytyy täältä: ocument PL/04/C/F/RF Page 15 of 27

16 Yrittäjyyden politiikkaohjelma on yksi esimerkki yrittäjyyden eteen tehdystä ja tehtävästä pitkäjännitteisestä työstä Suomessa. Seuraavissa kappaleissa (kappaleet ) esitellään erilaisia alueellisia ja paikallisia aloitteita (kpl 3.1), tukimuotoja (kpl 3.2), palveluilta (kpl 3.3) ja koulutusmahdollisuuksia (kpl 3.4) 5 yrittäjyyden suhteen. Täytyy huomata että useat näistä linkittyvät toisiinsa ja niiden sijoittamista vain tiettyyn kategoriaan voidaan pitää hankalana. 3.1 Alueelliset ja paikalliset aloitteet Useista paikallisia ja alueellisia aloitteita on tehty yksinyrittäjyyden tukemiseksi. Näitä ei kuitenkaan yleensä ole suunnattu vain yksinyrittäjille. Ne on suunnattu usein pkyrityksille laajemmin. o Kansallisen tason toimien lisäksi eri alueelliset ja paikalliset organisaatiot ovat myös tehneet yrittäjyysohjelmia. Esimerkkeinä: o Lapin yrittäjyyshanke , josta lisää täällä: o Etelä-Pohjanmaan yrittäjyysohjelma , josta lisää täällä: o On myös erityisiä ohjelmia naisille, nuorille jne. Tässä kaksi esimerkkinä: o Naisille suunnattu URBANET: o Vuosina Perhossa oli nuorten yrittäjyyshanke: 3.2 Tukimuodot yksinyrittäjille Suomessa on olemassa paljon erilaisia tukimuotoja. Suomen erityinen piirre on, että lähes kaikista tukimuodoista on saataville tietoa Internetin kautta. o Suomen Jobs and Society ry on 30 alueellisen uusyrityskeskuksen yhteistoimintajärjestö. Uusyrityskeskusverkosto tarjoaa yrittäjäksi aikoville laadukasta ja maksutonta neuvontaa, joka tukeutuu yli 1000 elinkeinoelämän asiantuntijan osaamiseen: o TE-keskukset eli Työvoima- ja elinkeinokeskukset. Niiden tehtävänä on mm. tukea ja neuvoa pk-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, edistää yritysten teknologista kehittymistä sekä auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa ja toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa. Lue lisää täältä: 5 Kappaleissa olevat Internet-sivut eivät löydy lähdeluettelosta; ne ovat vain kappaleissa PL/04/C/F/RF Page 16 of 27

17 o Finnvera Oyj. Sen tehtävän on parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä: o Maakuntien liitot ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. Kunnalliseen demokratiaan nojaten ne ovat alueensa yhteisen tahdon muodostajia ja työskentelevät maakuntansa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi: o Keksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa sekä keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä. Keksintösäätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen: o Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä maaseudun elinkeinojen ja virkistystoimintojen kehittämiselle. Ministeriö turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja turvallisuuden, kala-, riista- ja porotalouden, vesivarojen käytön ja hoidon sekä maanmittauksen: o Tekes on yritysten ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja tuotekehitysprojektien rahoittaja ja aktivoija. Tekes auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisen idean liiketoiminnaksi tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntijapalveluja. Toiminnallaan Tekes edistää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, kasvattaa tuotantoa ja vientiä ja luo perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille: o Työvoimatoimisto voi myöntää tietyin edellytyksin starttirahaa aloittavalle yrittäjälle. Tuen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Työhallinto järjestää työvoimakoulutuksena yrittäjäksi aikoville tarkoitettuja koulutuksia. Myös mm. työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastot järjestävät erilaisia yrittäjäkoulutuksia: o Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo. Toiminnallaan Sitra pyrkii edistämään Suomen taloudellista hyvinvointia. Keinoja ovat tutkimus ja koulutus, innovatiiviset kokeilut, uuden liiketoiminnan kehittäminen sekä pääomasijoittaminen. Sitran PL/04/C/F/RF Page 17 of 27

18 toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla: o Myös jotkut ammattiliitot tarjoavat tukea. Ks. esimerkiksi täältä: o Kaikkea tukea ei ole mahdollista löytää Internetistä. On olemassa myös kirjoja, jotka antavat neuvoja ja tuke yrittäjyyttä harkitseville ihmisille. Tässä kaksi esimerkkiä: Sutinen, Mika (1994) Kaikki mitä olet halunnut tietää yritystoiminnasta, mutta et ole tiennyt keneltä kysyä. [All you always wanted to know about running a business, but you did not know from whom to ask] Kuopion kauppaoppilaitos. Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd, Kuopio. Raasio, Simo Mäkelä, Pekka Lahtinen, Jukka (1994) Yrittäjäoppi. [Entrepreneurial knowledge] Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 3.3 Palvelut On olemassa monenlaisia palveluja niille, jotka harkitsevat yksinyrittäjyyttä. Myös tässä tulee huomata, että ne on yleensä suunnattu yrittäjille yleensä, ei vain yksinyrittäjille. o Yritys-Suomi on verkkopalvelu yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Sitä koordinoi Kauppa- ja teollisuusministeriö: o Suomen Jobs and Society ry on 30 alueellisen uusyrityskeskuksen yhteistoimintajärjestö. Uusyrityskeskusverkosto tarjoaa yrittäjäksi aikoville laadukasta ja maksutonta neuvontaa, joka tukeutuu yli 1000 elinkeinoelämän asiantuntijan osaamiseen. Verkoston toimintaa ylläpidetään elinkeinoelämän, valtion ja T&E keskusten sekä kuntien ja seutukuntien toimesta: o Liikeidean kehittämisrahoitus LIKSA on Sitran ja Tekesin yhteinen preseedrahoitusmuoto, jossa teknologia- ja osaamislähtöisiä liikeideoita jalostetaan pääomarahoituksen hakemiseksi yrityksen liikeidean toteuttamiselle. Tuoreissa tuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista koskevissa tutkimuksissa korostuvat erityisesti markkinoihin liittyvät kysymykset. Markkinamahdollisuuden tunnistaminen sekä loppukäyttäjien tarpeiden havaitseminen ja ymmärtäminen ovat tärkeimpiä menestymisen edellytyksiä. Pelkkä teknologiaosaaminen ei yksin riitä. Lisätietoja: SortField=date&-SortOrder=descend&public=3&lang=e&-Max=3&-Find o Osuuskunnan perustajan opas on 80-sivuinen käsikirja osuuskunnan perustajille. Se sisältää mm. osuuskunnan suunnitteluun, talouteen, hallintoon ja markkinointiin liittyvää tietoa, eväitä osuuskunnan menestymiselle, ohjeita sääntöjen laadintaan ja käytännön rekisteröintitoimiin sekä ripauksen myös osuustoiminnan historiaa. Tietopaketissa on myös Uusi osuuskuntalaki PL/04/C/F/RF Page 18 of 27

19 vihkonen ja Osuustoiminnan periaatteet 2000-luvulle: o Monet yliopistot myös tarjoavat apua oman yrityksen perustamiseen. Esimerkkinä tästä Teknillisen korkeakoulun TKK Entrepreneurs Program: o TE-keskukset: laaja valikoima yritysten kehityksen eri vaiheisiin sopivia asiantuntijapalveluita sekä liikkeenjohdon ja henkilöstön koulutusta ja konsultointia sekä rahoitustukea: o Työministeriö on myös keskeinen palveluntarjoaja: o Yksityisiä palveluita on hyvin vähän tarjolla. Yksi eimerkki löytyy: Omayritys portaali [Own Company Portal]. More details in Finnish: 3.4 Koulutus o Yrityssuomen kautta saa tietoa myös koulutuksesta. Mm. ProStart, Post Start ja DesignStart tarjoavat tukea yrityksen perustamisvaiheisiin. Lisäksi järjestetään yrityksen perustamisen teemapäiviä. Niiden tavoitteena on antaa kokonaiskuva yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista: o TE-keskukset tarjoavat seminaareja ja tapaamisia yrittäjyydestä kiinnostuneille. Nämä järjestetään usein paikallisten yliopistojen ja muiden koulutuksentarjoajien kanssa yhteistyössä: o Työministeriön kautta löytyy myös yrittäjyyskursseja: Nämä kurssit on pääosin tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhan alla oleville henkilöille. o Tämän portaalin kautta löytyy aikuiskoulutusta Suomessa. Osa kursseista liittyy yksinyrittäjyyteen: o Suomen yrittäjät tarjoavat yksipäiväisiä seminaareja jne. yrittäjyydestä: ry= o On olemassa myös kirjoja, joissa kerrotaan olellisia asioita yrittäjyydestä: Sutinen, Mika (1994) Kaikki mitä olet halunnut tietää yritystoiminnasta, mutta et ole tiennyt keneltä kysyä. [All you always wanted to know about running a PL/04/C/F/RF Page 19 of 27

20 business, but you did not know from whom to ask] Kuopion kauppaoppilaitos. Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd, Kuopio. Raasio, Simo Mäkelä, Pekka Lahtinen, Jukka (1994) Yrittäjäoppi. [Entrepreneurial knowledge] Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. o Yrittäjyys oppiaineena on tullut osaksi kaikkien kouluasteiden opetusta. Yrittäjyyttä pääaineena voi tällä hetkellä opiskella viidessä suomalaisessa yliopistossa (Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Svenska Handelshögskolan ja Turun kauppakorkeakoulu). Myös monissa muissa yliopistoissa on tarjolla pienempiä yrittäjyyden opintokokonaisuuksia, lisäksi vuonna 2004 voimaan tullut valta-kunnallinen JOO-sopimus laajentaa opintotarjontaa ja lisää opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia myös kotiyliopiston ulkopuolelle. Mm. Avoimen yliopistoopetuksen kautta kursseja on tarjolla kaikille: PL/04/C/F/RF Page 20 of 27

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Toimialajohtaja Risto Setälä, Tekes 22.11.2011 Kasvuyritykset kiinnostuksen kohteena Suomen tulevaisuus on kasvuyrityksissä! Suuri osa uusista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot