Mistä yrittäjät tulevat?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä yrittäjät tulevat?"

Transkriptio

1 Mistä yrittäjät tulevat? Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen Teknologiakatsaus 198/2006

2 Mistä yrittäjät tulevat? Mika Pajarinen Petri Rouvinen Etlatieto Oy Teknologiakatsaus 198/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, 2006

4 Esipuhe Uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä ja yleensä yrittäjyyttä pidetään tänä päivänä tärkeinä uusien innovaatioiden, elinkeinoelämän uudistumisen ja kasvun lähteinä. Niin media, elinkeinoelämä kuin politiikantekijätkin korostavat, että Suomessa on yrittäjiä ja yrittäjyyttä liian vähän ja molempia tarvitaan lisää. Kuitenkin mistä syntyy kasvuyrittäjyyttä ja mistä tulevat uudet yrittäjät? ovatkin jo visaisempia kysymyksiä. Yksi Tekesin päämääristä on, että innovatiiviset kasvuhakuiset yritykset menestyvät. Tekes pyrkii edesauttamaan sitä, että teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä ja muita innovatiivisia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Näin elinkeinoelämä uudistuu ja luo uusia työpaikkoja. Tässä lähes neljä vuotta kestäneessä Tekesin rahoittamassa hankkeessa on laajasti selvitetty muun muassa sitä, mistä löytyisi näitä innovatiivisia kasvuyrittäjiä ja kuka ryhtyy yrittäjäksi. Ehkä yksi keskeisin viesti onkin, että miten koulutetuille ja lahjakkaimmille aihioille saadaan toimivat kannustimet perustaa uusia yrityksiä, joilla on kasvumahdollisuuksia ja työllisyysvaikutuksia. Tekes kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita hyvästä yhteistyöstä sekä laajasta ja syvällisestä materiaalista, jonka tämä hanke on tuottanut. Tämä loppuraportti esittelee ne pähkinänkuoressa, mutta suosittelemme myös tutustumista hankkeessa julkaistuihin lukuisiin raportteihin. Ne antavat laajan kuvan suomalaisen yrittäjyyden mahdollisuuksista ja sudenkuopista. Helsingissä, joulukuussa 2006 Jari Hyvärinen Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Mistä yrittäjät tulevat? -tutkimushanke Tausta Konteksti Hankkeen julkaisut ja aineistot Raportin rakenne Periaatteelliset lähtökohdat Yrittäjyyspolitiikka talous(kasvu)politiikkana Yrittäjäksi ryhtyminen Yrittäjyytemme nykytila Osatutkimukset Yhteenveto ja johtopäätökset Havaintoja (kasvu)yrittäjyydestä Yrittäjäksi ryhtyminen Havaintoja yrittäjyyden elinkaareen liittyvistä tilastosuureista Johtopäätöksiä Liite 1 Mistä yrittäjät tulevat? -hankkeen julkaisut ja aineistot Liite 2 Muuta ETLA-yhteisössä Mistä yrittäjät tulevat? -hankkeen aikana tehtyä yrittäjyystutkimusta Lähteet Tekesin teknologiakatsauksia

6 1 Johdanto 1.1 Mistä yrittäjät tulevat? -tutkimushanke Tämä on ETLA-yhteisön ja Tekesin Mistä yrittäjät tulevat? -hankkeen loppuraportti, jossa tuodaan tiivistetysti yhteen yli 30 osatutkimuksen löydökset, joista 10 on julkaistu tai arvioitavana tieteellisissä aikakauskirjoissa. Vuosina hankkeessa tehtiin tutkimusta kymmenillä eri yksilö- ja yritystason aineistoilla suomalaisesta yritysympäristöstä, yrittäjäksi ryhtymisestä, yrittäjien taustoista sekä yrittäjyyden kannustimista ja riskeistä. ETLA-yhteisössä hanketta johtivat Ari Hyytinen (nykyisin Suomen Pankissa) ja Petri Rouvinen sekä osin myös Pekka Ylä-Anttila. Tekesissä työn ohjaamiseen osallistuivat Jari Hyvärinen, Markus Koskenlinna ja Pekka Pesonen. Edellisten lisäksi myös Pia Arenius (nykyisin TuKKK Porin yksikkö), Erkko Autio (nykyisin Imperial College London) ja Annukka Lehtonen (KTM) kuuluivat hankkeen johtoryhmään. Lisäksi tutkijoina tai muutoin hankkeeseen osallistuivat Pekka Ilmakunnas (HSE), Edvard Johansson (nykyisin Hanken), Antti Kauhanen (HSE), Carol Kiriakos (EUI), Mika Maliranta, Satu Nurmi (Tilastokeskus), Mika Pajarinen, Olli-Pekka Ruuskanen, Antti Tahvanainen, Tuomas Takalo (Suomen Pankki) ja Lotta Väänänen (nykyisin HSE). Kiitämme kaikkia mukana olleita yhteistyöstä. Tämän raportin yksi viesti on välittää kunnioitusta kaikille yrittäjille, jotka osoittavat erityistä rohkeutta asettaessaan itsensä alttiiksi pienemmille ja suuremmille markkinavoimille. Koska yrittäjyyttä tarkastellaan tässä erityisesti kokonaistaloudellisen kasvun näkökulmasta, päähuomio on kuitenkin kasvuhakuisessa uusyrittäjyydessä Tausta Hankkeen lähtökohtina olivat yrittäjyyden poliittisen ja taloudellisen merkityksen nousu Suomessa ja Euroopassa laajemminkin sekä globalisaation ja teknologisen kehityksen tuomat uudet mahdollisuudet ja haasteet. Taustalla oli myös aiemman tiedon valossa muodostuva yrittäjyyden kaksoisparadoksi : vaikka liiketoiminnan edellytykset näyttäisivät mm. kilpailukykytutkimusten valossa olevan kunnossa ja kysyttäessä suomalaiset katsovat yrittäjyysedellytysten olevan kansainvälisestikin vertaillen hyvät, Suomessa näyttäisi olevan uusyrittäjyyttä melko vähän, ja siitä suhteellisen pieni osa on kasvuhakuista ja suuri osa on sellaista, jossa työllistyy vain yrittäjä itse (ja mahdollisesti hänen perheensä jäseniä). Suomessa korostettiin aina 1980-luvulle asti suurten yritysten roolia taloudessa: niitä pidettiin tehokkaampina ja vakaampina sekä parempien palkkojen maksajina ja innovaatiotoiminnan pääasiallisina harjoittajina. Pieniä yrityksiä siedettiin lähinnä poliittisista ja sosiaalisista syistä, mutta niiden toimintaa ei erityisesti tuettu. Viimeisen reilun parinkymmenen vuoden aikana on oivallettu, että pienet yritykset ja yrittäjät tukevat talouden uudistumista, rakennemuutosta ja työllisyyttä sekä siten osaltaan ovat uusien innovaatioiden ja talouskasvun lähteenä (talouskasvun ja yrittäjyyden yhteyttä Suomessa ovat pohtineet mm. Hyytinen & Rouvinen, 2005). Tieto- ja viestintäteknologian esiinmarssin, globalisoitumisen ja markkinoiden vapautumisen myötä pienille yrityksille on ainakin periaatteessa avautunut uudenlaisia mahdollisuuksia monestakin syystä: (1.) Vakiintuneet yritykset ovat väistämättä sidoksissa perinteisiinsä ja vallitseviin toimintatapoihin sekä ovat siten hitaita reagoimaan uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, jolloin uuden talouden tyyppisissä murroksissa uusille toimijoille avautuu mahdollisuuksia. (2.) Epävarmuus kehityksen suunnasta luo markkinoita keskenään kilpaileville teknologioille ja niitä tarjoaville yrityksille. (3.) Koordinointi-, viestintä-, seuranta- ja etsintäkustannusten laskiessa yritysten on helpompaa ja halvempaa siirtää osa toiminnoista yrityksen ulkopuolelle ja harjoittaa verkostomaista yhteistoimintaa. (4.) Monilla aloilla yritystoiminnan pienin tehokkain mittakaava on laskenut. (5.) Markkinat ovat laajentuneet maantieteellisesti mutta samalla jakautuneet yhä pienempiin segmentteihin ja pirstoutuneet yhä useampiin kohderyhmiin, jolloin erikoistuneilla (ja mahdollisesti pienemmillä) toimijoilla on aiempaa enemmän sijaa. (6.) Monilla aloilla sääntelyn purku ja kilpailun vapauttaminen 1 Uusyrittäjyydellä tarkoitetaan tässä uutta omistaja yrittäjä-vetoista aktiivista tai aktivoitumassa olevaa liiketoimintaa. Uusyrittäjä omistaa merkittävän osan yrityksestään, työskentelee siellä ja osallistuu sitä koskevaan päätöksentekoon. Uus viittaa uuteen liiketoimintaan, ei vain ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvään tai vain yhtä yritystä pyörittävään henkilöön. 1

7 sekä toisaalta julkisen tarjonnan väheneminen luovat uusia vielä tyydyttämättömiä tarpeita. Uusien mahdollisuuksien mukana tulee luonnollisesti myös uudenlaisia uhkia ja ongelmia, joiden kanssa jo olemassa olevien ja perustettavien yritysten on elettävä. Todettakoon, että vaikka uuden talouden kupla on ollut ja mennyt, edellä mainitut tekijät eivät ole muuttuneet. 1.3 Konteksti Yrittäjyyden lisäämistä voidaan pitää Lissabonin strategian päätavoitteena (Summa, ). Lähinnä pk-yritysten tukipalveluihin (Suomessa esimerkiksi TE-keskusten kautta) käytetäänkin EU:ssa yli miljardi euroa vuodessa (Summa, ). Komission (EC, 2003) yrittäjyyden vihreän kirjan keskeisin sisältö voidaan tiivistää kahteen kysymykseen: 1. Miten saada useampi ryhtymään yrittäjäksi? 2. Miten saada olemassa olevat yritykset kasvamaan nopeammin? Tällä saralla Suomen ja EU:n politiikkahaasteet ovat samat; yrittäjyys ja sen edistäminen onkin ollut jo useamman hallituksen keskeisimpien ohjelmakohtien joukossa. 1.4 Hankkeen julkaisut ja aineistot Hankkeessa tuotettiin yli 30 osaraporttia, työpaperia ja julkaisua (muutamat liittyvät osin myös muihin ETLA-yhteisössä toteutettuihin hankkeisiin) sekä selvitettiin noin 30 eri aineiston käyttökelpoisuutta yrittäjyystutkimuksessa. 2 Liitteessä 1 on listattu sekä hankkeen julkaisut että käytetyt ja käsitellyt aineistot (liitteessä 2 on listattu muuta ao. aikana ETLAssa tehtyä yrittäjyystutkimusta). Tämän raportin myöhemmissä osioissa yrittäjyyttä tarkastellaan lähinnä ao. julkaisujen ja aineistojen näkökulmasta. Tämä raportti ei sisällä varsinaista kirjallisuuskatsausta esimerkiksi Vesa Kanniainen (2006) on hiljattain laatinut perusteellisen katsauksen yrittäjyydestä ja sen roolista taloustieteessä. Kotimaisia tilastoja ja toimintaympäristömme ominaispiirteitä sivutaan tässä melko suppeasti esimerkiksi Kimmo Hyrsky (2006) on hiljattain käynyt ansiokkaasti läpi lähinnä kotimaiseen yrittäjyyteen ja ao. politiikkaan liittyviä näkökohtia Raportin rakenne Seuraavassa luvussa 2 esitellään ao. hankkeen ja tämän raportin periaatteelliset lähtökohdat. Luvussa 3 luodaan katsaus suomalaisen yrittäjyyden nykytilaan eri aineistojen valossa. Luvussa 4 käydään läpi Mistä yrittäjät tulevat -hankkeen osatutkimukset. Luvussa 5 tehdään muutamia johtopäätöksiä löydösten perusteella. 2 Suurimmat tuloksettomina päättyneet neuvottelut liittyivät Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin käyttöön nykyistä laajemmassa mitassa osana yrittäjyystutkimusta sekä verottajan omistustietojen yhdistämiseen Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa oleviin aineistoihin, jolloin pystyttäisiin aiempaa paremmin tunnistamaan ne yrittäjät, jotka eivät ole ammatin- tai elinkeinonharjoittajia. 3 Ks. myös mm. Arenius, Autio ja Kovalainen (2005); Heinonen, Kovalainen, Paasio, Pukkinen ja Österberg (2006); Kiander, Martikainen ja Voipio (2004) sekä Rantala (2006). Kansainvälisistä yrittäjyyteen liittyvistä katsauksista mainittakoon Audretsch (2003). 2

8 2 Periaatteelliset lähtökohdat 2.1 Yrittäjyyspolitiikka talous(kasvu)politiikkana Talouspolitiikan yleistavoitteena on saada oikeat ihmiset oikeaan paikkaan siten, että pitkän aikavälin talous- ja siten työn tuottavuuden kasvu joka pitkälti määrää saavutettavissa olevan elintason on mahdollisimman korkea. Yrittäjyys on talouskasvun lähde, jos se tukee yrityskentän sekä tuotanto- ja palvelurakenteiden uudistumista ja rakennemuutosta. Tämä tarkoittaa tuottavampien ja uusia ideoita testaavien yritysten syntyä ja kasvua sekä muiden markkinoilta poistumista tai toiminnan supistumista. Markkinoille tulo, vaikka siellä olo jäisikin lyhytaikaiseksi, tuo kaikille osapuolille uutta tietoa kyseisen idean kantavuudesta sekä luo vakiintuneille yrityksille (toistensa ohella) potentiaalisen kilpailun uhan. Talouskasvua parhaiten tukeva yrittäjä on henkilö, joka 1. havaitsee ja luo uusia taloudellisia mahdollisuuksia, 2. tuo uusia ideoita markkinoille epävarmuuden vallitessa, 3. tekee päätöksiä sijainnista, tuotannosta, resursseista ja organisointitavoista, 4. kilpailee markkinoilla muiden kanssa. Näin ymmärretty yrittäjyys tai ehkä oikeammin yritteliäisyys on kiistatta pitkän aikavälin talouskasvun moottori. Kuvatun kaltainen yrittäjyys voi käytännössä kanavoitua uusien yritysten perustamisina, mutta aivan yhtä hyvin se voi tapahtua myös vanhojen (riittävän vastaanottokykyisten) yritysten tai muiden organisaatioiden puitteissa. Teoreettisen kirjallisuuden yrittäjyys (entrepreneurship) on yllä kuvatun kaltaista. Näin ei ole (eikä ehkä voikaan olla) asian laita empiirisessä kirjallisuudessa tai tilastotuotannossa, jossa yrittäjyys (self-employment) tarkoittaa lähinnä ammatin- tai elinkeinonharjoittamista ja itsensä työllistämistä. Usein teorian mukainen yrittäjyys nimenomaan rajautuu pois, koska osakeyhtiön joukolla perustaneet henkilöt eivät aina tilastoidu yrittäjiksi. Toisinaan yrittäjyyden tulkitaan myös käytännössä tarkoittavan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta nämäkin liittyvät vain pieneltä osin yllä kuvatun kaltaiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyyden määritelmien ongelmiin ja erilaisiin sisältöihin liittyy osin myös se, että maa-aineistoilla elintason ja yrittäjyyden välinen yhteys on negatiivinen. Edellisen perusteella on selvää, että kuilu teorian ja käytännön yrittäjyyden välillä on jopa niin suuri, että kyse on lähestulkoon täysin eri asioista. Jotta yrittäjyydestä voi keskustella analyyttisesti, käsitteiden erot on syytä tiedostaa. Yleisessä keskustelussa ollaan lähimpänä teorian tarkoittamaa määrittelyä puhuttaessa (hyvin) kasvuhakuisesta uusyrittäjyydestä. Tässä raportissa lähdetään siitä, että yrittäjyyden julkiseen edistämiseen liittyvät toimet kuuluvat nimenomaan ja ainoastaan talouspolitiikan piiriin. Tämä tarkoittaa kääntäen sitä, ettei yrittäjyyspolitiikkaa nähdä esimerkiksi alue-, kulttuuri- tai sosiaalipolitiikaksi, vaan että yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on pitkän aikavälin talouskasvun tukeminen. Laajempi tavoitteenasettelu johtaa helposti koko politiikan vesittymiseen eikä muutoinkaan liene järkevää. 2.2 Yrittäjäksi ryhtyminen Jokainen yrittäjyyttä harkitseva käy mielessään jollain tasolla läpi kuvan 1 tyyppisen päättelyn: verrattuna muihin mahdollisiin työmarkkina- ja elämäntilanteisiin, mikä on yrittäjyyspäätöksestä yksilölle koituva nettohyöty? Jos yrittäjyydestä koituvan nettohyödyn nykyarvo on epävarmuudet ja henkilökohtainen riskinsietokyky huomioon ottaen muita mahdollisia uria suurempi, periaatteessa henkilö siirtyy yrittäjäksi. 4 On syytä huomata, että 1. lähtökohtatilanteen (henkilöominaisuudet, elämäntilanne, nykyinen työ- ja toimintaympäristö) ohella yrittäjyyspäätökseen vaikuttavat 2. yrittäjäksi siirtymiseen ja yrityksen perustamiseen (sekä näihin liittyvien asioiden selvittämiseen) liittyvät suorat ja epäsuorat kustannukset, 4 Korostettakoon, että sovellettaessa tämäntyyppistä kehikkoa yrittäjyyteen liittyvien politiikkapäätelmien pohditaan ei suinkaan oleteta, että jokainen ihminen olisi hyper-rationaalinen virheitä tekemätön optimoiva tietokone, vaan riittää, että keskimäärin kuvatun kaltainen päättely pätee. Ei myöskään ole välttämätöntä, että yrittäjien käsityksen tulevasta olisivat jotenkin objektiivisia (edes keskimäärin), vaan päätökset tehdään nimenomaan vallitsevan (ja mahdollisesti systemaattisestikin väärän) tiedon varassa. 3

9 3. varsinaisesta yrittäjänä toimimisesta todennäköisesti saatavat rahamääräiset ja muut nettohyödyt, 4. yrittäjyyden ja/tai yritystoiminnan mahdollisesta päättymisestä aiheutuvat välittömät (esim. henkilökohtaisen omaisuuden, sijoitetun pääoman ja/tai luottokelpoisuuden menetykset) ja välilliset (maineen menetys, stressi, parisuhdeongelmat jne.) nettotulot/-menot, ja lopulta 5. mahdollisesti väliaikaiseksi jääneen yrittäjyyden vaikutukset myöhempään elämään (mahdolliset vaikeudet palata palkkatyöhön, eläke-ehtojen ja -kertymän muutokset, yrittäjyyskokemuksen markkina-arvo verrattuna esim. keskeytymättömään palkkatyöhön jne.). Pysyy yrittäjyyden ulkopuolella? Yrittäjäksi ryhtymisen riskikorjattu nykyarvo? Siirtyy yrittäjäksi? 5. Yrittäjyyden/edellisten vaiheiden vaikutukset myöhempään elämään 4. Yrittäjyyden päättymisestä aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset 3. Yrittäjän olemisesta tulevat rahamääräiset ja muut hyödyt 2. Yrittäjäksi siirtymisen ja yrityksen perustamisen välittömät ja välilliset kustannukset, aika ja vaiva 1. Henkilöominaisuudet, elämäntilanne, nykyinen työ- ja toimintaympäristö Kuva 1. Yrittäjyyttä harkitsevan päätöksentekotilanne. Lähde: Kirjoittajien hahmotelma. 4

10 3 Yrittäjyytemme nykytila Yrittäjien siten kuin se tilastoissa määritellään määrä ja osuus työllisistä ovat pysyneet suhteellisen vakaina viime vuosikymmeninä. Vuonna 2005 yrittäjiä (pl. maatalous) oli noin ja heidän osuutensa kaikista työllisistä oli 9,1 %. Alimmillaan vuonna 1993 yrittäjiä oli reilut vähemmän; 1990-luvun alussa yrittäjien osuus työllisistä oli 0,65 prosenttiyksikköä nykyistä alhaisempi. Alkutuotannon (TOL2002 koodit A ja B) ohella yrittäjiä on lukumääräisesti eniten kiinteistö ja liike-elämän palveluissa (K), terveys- ja sosiaalipalveluissa (N) sekä kaupan alalla (G). Naisyrittäjien osuus on ollut melko vakaassa nousussa: vuonna 2005 noin kolmasosa toimivista yrittäjistä oli naisia vuosikymmen aiemmin 2 3 prosenttiyksikköä vähemmän. Vaikka yrittäjyyden kehityksessä on yleisellä tasolla havaittavissa hienoinen positiivinen trendi, ei yrittäjyyden laatu ole välttämättä kehittynyt toivotulla tavalla: työnantajina toimivien yrittäjien siis niiden, joilla on palkattua työvoimaa osuus on vuosina laskenut lähes neljä prosenttiyksikköä (naisyrittäjillä yli kuusi). 5 Vaikka yrittäjyysasteiden kansainväliseen vertailuun liittyy erinäisiä ongelmia ja eri lähteitä käyttäen yleiskuva ei ole aivan sama, yleisellä tasolla voidaan todeta, että suomalainen yrittäjyysaktiivisuus on eurooppalaisittain (enintään) keskinkertainen. Vertailtavuudeltaan ehkä parhaassa lähteessä Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten European Community Household Panelissa (ECHP) Suomen yrittäjyysaste on karkeasti puolet kärkimaan Kreikan vastaavasta ja hännänhuipun Alankomaiden puolestaan karkeasti puolet Suomen tasosta: tilastollisesti merkitsevästi meitä korkeampi yrittäjyysaste on lähinnä Välimeren maissa. ECHP:n kuten lähes kaikkien muidenkin virallisten tilastolähteiden ongelmana on, että se kattaa lähinnä päätoimisen yksinyrittäjyyden (self-employment). Hollantilaisessa COMPEDIA-aineistoissa (COMParative ENtrepreneurship Data for International Analysis, virallisia tilastoja (lähinnä työmarkkinatutkimuksia) on korjattu eri tavoin, jonka jälkeen on johdettu yritysomistusasteita, joissa pyritään huomioimaan myös esimerkiksi osaomisteisissa osakeyhtiöissä tapahtuva yrittäminen: 23 maan vertailuissa Suomi on viidenneksi viimeinen kärkimaissa Kreikassa ja Italiassa ao. osuus on Suomeen verrattuna kolminkertainen. Yrittäjyysasteita on myös kartoitettu varsinaisesta tilastotuotannosta irrallaan erilaisten henkilö-, kotitalous- ja yrityskyselyjen avulla. Tämän suunnan tunnetuin edustaja lienee Global Entrepreneurship Monitor (GEM, joka aiemmin keskittyi vain yrittäjyysaikomuksiin ja aivan alkuvaiheen yrittäjyyteen. Kuten kuvan 2 yläosasta havaitaan, vuoden 2005 yhteensä 35 GEM-maan joukossa Suomen kokonaisyrittäjyysaktiivisuus sisältäen yrittäjäksi siirtymistä harkitsevat, uutta yritystä perustamassa olevat sekä uudempia tai vanhempia yrityksiä jo pyörittävät henkilöt on keskitasoa tai, jos vertailuun otettaisiin vain kehittyneet maat, hieman sen yläpuolella. Pelkästään vakiintunutta yrittäjyyttä tarkastellessa Suomi on ao. joukossa kymmenes; verrattaessa juuri aloittaneiden osuutta Suomi on kymmenenneksi viimeinen. Kuvan 2 keskiosasta havaitaan, että mahdollisuusyrittäjyysosuutemme on kutakuinkin keskimääräisellä tasolla, joskin erityisesti Suomen tapauksessa itsensä sekä pakkoettä mahdollisuusyrittäjiksi katsovien osuus on poikkeuksellisen suuri. Kuvan 2 alaosasta havaitaan, että kasvuhakuisen yrittäjyyden osuus on Suomessa jopa pohjoismaisittain alhainen: kasvuhakuisten osuus on Islannissa noin kaksin- ja Ruotsissakin noin puolitoistakertainen. Selvästi meitä alempi (Italia ja Belgia ovat kutakuinkin samalla tasolla) ao. osuus on lähinnä vain Ranskassa, Välimeren maissa ja Intiassa. Kuvasta 3 ilmenee yrittäjäksi ryhtymisen motiivit Suomessa. Tärkeimpinä ovat mahdollisuus toteuttaa itseään ja unelmiaan sekä saada vapautta ja itsenäisyyttä omaan työhönsä. Mahdollisuudet parempiin tuloihin ja vaurastumiseen ovat (ainakin kysyttäessä) selvästi taka-alalla; kuten kuvasta 4 ilmenee, tämä saattaa jossain määrin olla suomalainen erityispiirre. 5 Muutos jakautuu useammalle vuodelle, joten ainakaan yksittäisestä tilastointikäytännön muutoksesta tässä ei liene kysymys. Kaikkien tämän kappaleen tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen Statfin-verkkopalvelu. Mainitut tiedot on haettu ao. palvelusta syyskuussa Kauppa- ja teollisuusministeriön Yrittäjyyskatsaus (Hyrsky, 2006) käy melko perusteellisesti läpi yrittäjyyden eri puolia lähinnä kotimaisten tilastojen valossa. 5

11 % 40 Yrittäjäaktiivisuus maittain, Aikovat Aloittaneet Vakiintuneet 0 % Venezuela Jamaica Yrittäjäaktiivisuus maittain, pakko- vs. mahdollisuusyrittäjät, 2005 Thaimaa Uusi-Seelanti Kiina Brasilia Australia Yhdysvallat Irlanti Islanti Kanada Kreikka Norja Sveitsi Chile Argentiina Uusi-Seelanti Suomi Islanti Espanja Alankomaat Singapore Tanska Latvia Slovenia Italia Belgia Iso-Britannia Australia Slovenia Norja Ruotsi Sveitsi Kroatia Yhdysvallat Alankomaat Singapore Saksa Itävalta Espanja Kreikka Japani Latvia Ruotsi Italia Kanada Irlanti Suomi Iso-Britannia Chile Meksiko Saksa Thaimaa Argentiina Pakko Molemmat Mahdollisuus Venezuela Jamaica Belgia Itävalta Tanska Meksiko Unkari Etelä-Afrikka Ranska Japani Etelä-Afrikka Unkari Kiina Brasilia Ranska Kroatia % Yrittäjäaktiivisuus maittain, kasvuhakuisuus ka. Muut Kasvu väh. 20 henkilöä viidessä vuodessa Kasvu väh. 50 henkilöä viidessä vuodessa Israel Slovenia Kiina Islanti Saksa Yhdysvallat Alankomaat Kanada Irlanti Tanska Iso-Britannia Ruotsi Kroatia Sveitsi Puola Etelä-Korea Astralia Uusi-Seelanti Japani Norja Unkari Italia Suomi Belgia Ranska Portugali Kreikka Espanja Iintia Kuva 2. Yrittäjäaktiivisuus maittain. Aineistolähde: Global Entrepreneurship Monitor (GEM) tutkimukset. 6

12 Toteuttaa itseään tai unelmiaan Saada vapautta ja itsenäisyyttä omaan työhön Edistää uraa tai lisätä ammatillista osaamista Saavuttaa turvallisuus ja varmuus työstä Saada paremmat tulot, luoda varallisuutta Jatkaa perheperinnettä Kuva 3. Yrittäjäksi ryhtymisen motiivit. Aineistolähde: Etlatiedon kysely alkuvuonna 2005 aloittaneille yrittäjille. Vastaukset ovat edustavia koko uusyrittäjien populaatiota silmälläpitäen (ositettu otanta; painotettu). Kuvassa on raportoitu keskiarvot kysymyksiin: Kuinka tärkeänä yrityksenne perustamisen syynä pidätte seuraavia motiiveita?,1=eilainkaan tärkeä, 2 = vähän tärkeä, 3 = melko tärkeä, 4 = hyvin tärkeä. Pylvään päällä oleva palkki kuvaa keskiarvojen 95 prosentin luottamusvälejä. Taulukon 1 tietojen perusteella näyttäisi siltä, että suomalaiset pelkäävät sekä kansallisesti että kansainvälisesti vertaillen (yläosa) eniten ja verrattaessa jo toimintansa aloittaneisiin uusiin yrittäjiin turhaan (alaosa) yrittäjyysriskin realisoituvan siten, että oma (aiemmin hankittu) omaisuus menetetään. Pitkälti aineistoista ja toteutustavoista riippumatta käsitys suomalaisesta yrittäjyydestä kansainvälisessä (lähinnä kehittyneitä maita koskevassa) vertailussa pysyy samankaltaisena: meillä ryhdytään yrittäjäksi suhteellisen harvoin, mutta toisaalta ao. siirtymät ovat meillä monia muita maita pysyvämpää laatua. Niinpä kokonaisyrittäjyysaktiivisuutemme on kansainvälistä keskitasoa. Yrittäjämme ovat jopa pohjoismaisittain haluttomia (palkka)työllistämään muita tai tavoittelemaan kasvua. Varsinaisen pakkoyrittäjyyden osuus on meillä suhteellisen pieni, joskin melko suuri osa kokee olevansa sekä mahdollisuus- että pakkoyrittäjä, mitä voitaneen pitää jonkinlaisena merkkinä (palkka)työmarkkinoiden jäykkyydestä ja/tai toimimattomuudesta. Meillä yrittäjäksi siirtymiä selittää ennen kaikkea itsensä toteuttaminen ja itsenäisyys, ansio- ja vaurastumismotiivien ollessa selkeästi taka-alalla, mikä ei välttämättä ole omiaan tukemaan kasvuyrittäjyyttä. Kansainväliset vertailut nostavat esiin tärkeän kysymyksen: Onko institutionaalisissa rakenteissamme jotain, joka haittaa perheen ulkopuolisen työvoiman palkkaamista, yrityskoon kasvattamisen tavoittelua ja/tai positiivisesti ahnetta paremman ansiotason ja korkeamman varallisuuden tavoittelua? 6 % Chile Kreikka Meksiko Italia Singapore Brasilia Yhdysvallat Thaimaa Unkari Kroatia Kanada Latvia Slovenia Jamaica Argentiina Espanja Ruotsi Uusi-Seelanti Norja Itävalta Irlanti Japani Islanti Suomi Iso-Britannia Ranska Belgia Tanska Etelä-Afrikka Saksa Alankomaat Sveitsi Astralia Kuva 4. Vaurastuminen yrittäjäksi ryhtymisen motiivina. Lähde: GEM 2005 presentaatio Early-Stage Entrepreneurship in Europe. Kuvassa on raportoitu niiden yrittäjyyttä harkitsevien ja hiljattain aloittavien yrittäjien osuus kaikista yrittäjyyttä harkitsevista tai aloittelevista aidoista mahdollisuusyrittäjistä, joilla tulojen kasvattaminen on tärkein yrittäjyyden motiivi. 6 Mm. Hyytinen ja Rouvinen (2005) ovat pohtineet hyvinvointivaltion ja yrittäjyyden välistä yhteyttä. 7

13 Taulukko 1. Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät riskit. Suomi Pohjoismaat, pl. Suomi EU 14, pl. Suomi USA Jos perustaisitte tänään yrityksen, mitkä kaksi seuraavista olisivat riskejä, joita eniten pelkäisitte? Epävarmuus ansiotasosta 47 % 41 % 31 % 41 % Epävarmuus työstä 13 % 18 % 18 % 19 % Riski omaisuuden menettämisestä Se, että yritystoiminta vaatii liikaa aikaa ja vaivaa Henkilökohtaisen epäonnistumisen mahdollisuus 51 % 39 % 47 % 30 % 23 % 16 % 10 % 14 % 12 % 21 % 17 % 14 % Konkurssin mahdollisuus 36 % 40 % 45 % 38 % Vuoden 2005 alkupuolella aloittaneet yrittäjät, Suomi Mitkä kaksi seuraavista ovat riskejä, joita eniten pelkäätte nyt yrittäjäksi ryhtymisen ja yrityksen perustamisen jälkeen? Epävarmuus ansiotasosta 44 % Epävarmuus työstä 34 % Riski omaisuuden menettämisestä Se, että yritystoiminta vaatii liikaa aikaa ja vaivaa Henkilökohtaisen epäonnistumisen mahdollisuus 17 % 30 % 27 % Konkurssin mahdollisuus 21 % Aineistolähteet: Flash Eurobarometer kysely numero 146, kysymys numero 7 (yläosa). Etlatieto Oy, kysely alkuvuonna 2005 aloittaneille yrittäjille (alaosa). Molemmissa kysymyksissä on kysytty yhtä tai kahta tärkeintä riskiä, eikä taulukossa siten ole kyse osuuksista, jotka summautuisivat sataan prosenttiin. 8

14 4 Osatutkimukset Hyytisen ja Rouvisen laatimassa alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa yrittäjien ja heidän yritystensä elinkaaria yrittäjäksi valikoitumisesta aina yritystoiminnan mahdollisen päättymisen asti hahmoteltiin kuvan 5 mukaisesti. Yrittäjäksi valikoituminen (kuvan vasen laita) käsitettiin periaatteessa kolmivaiheiseksi prosessiksi, jonka päävaiheina ovat: omakohtaisesta yrittäjyydestä kiinnostuminen, oman liiketoiminnan ja yrityksen eriasteinen suunnittelu, sekä uuden yrityksen varsinainen perustaminen. Näiden kestot vaihtelevat ja prosessi voi päättyä ja/tai alkaa uudelleen alusta milloin tahansa. Varsinaisen yrityksen (kuvan oikea laita) elinkaaressa voidaan myös nähdä kolme vaihetta: perustettu uusi yritys (juridinen henkilö) mahdollisesti myös aktivoituu uudessa liiketoiminnassa, varsinaista liiketoimintaa harjoitetaan jonkin aikaa tai toistaiseksi, ja lopulta yritys saattaa poistua markkinoilta. Osin riippumatta juridisen henkilön eli yrityksen elinkaaresta, fyysinen henkilö eli yrittäjä saattaa palata valikoitumisprosessin alkuun ja perustaa uuden yrityksen jne. Kuten kuvasta 5 havaitaan, tässä hankkeessa tehty työ koskettelee melko laaja-alaisesti yrittäjyyden elinkaaren eri vaiheita. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi tehdyt osatutkimukset kuvassa 5 numeroidussa aakkosjärjestyksessä. Mistä uudet yrittäjät tulevat? Työlliset Tutkijatausta (akat.)? Muu julkinen sektori? Yritystausta? Työttömät Sarjayrittäjät 1, 2 3, 5 21 Yrittämisestä kiinnostuneet 1, 2 Aloittelevat 3, , 3 5, Uusi yritys syntyy 12, 19, 22 6, 7, 13, 14, 15, 19 Kasvaa 4, 8, 11, 16, 17, 18, 22, 23 Toiminta käynnistyy Ei Teknologia? Innovaatiot (ml. sosiaaliset, organisatoriset, jne.)? Pöytälaatikkoon 6, 8, 10, 24 Ei kiinnostunut yrittäjyydestä Luopui ajatuksesta Yritti, ei perustanut 3, 10, 19, 22 Yrittäjyys päättyy (yritys kuolee, lopetetaan, myydään tms.) 1. Hyytinen ja Ilmakunnas (2004a, 2004b, 2006a) 2. Hyytinen ja Ilmakunnas (2004c) 3. Hyytinen ja Ilmakunnas (2006b) 4. Hyytinen ja Johansson (2006) 5. Hyytinen ja Maliranta ( ) 6. Hyytinen ja Maliranta (2006) 7. Hyytinen ja Pajarinen (2005a) 8. Hyytinen ja Pajarinen (2005b) 9. Hyytinen ja Pajarinen (2005c, 2005d) 10. Hyytinen ja Rouvinen (2006a, 2006b) 11. Hyytinen ja Ruuskanen (2006a, 2006b) 12. Hyytinen ja Takalo (2004) 13. Hyytinen, Pajarinen ja Rouvinen (2005) 14. Hyytinen, Pajarinen ja Rouvinen (2006) 15. Johansson ( , 2004) 16. Kauhanen (2004) 17. Kiriakos (2005) 18. Maliranta ja Nurmi (2004) 19. Pajarinen, Rouvinen ja Ylä-Anttila (2006) 20. Rouvinen ja Väänänen (2004a) 21. Rouvinen ja Väänänen (2004b) 22. Rouvinen ja Ylä-Anttila (2004) 23. Tahvanainen (2004) 24. Havaintoja jatkokyselystä Kuva 5. Yrittäjyyden elinkaari. Lähde: Hyytisen ja Rouvisen ao. hankkeen alkuperäinen tutkimussuunnitelma , sivu 1 (hieman yksinkertaistettu; viittaukset Mistä yrittäjät tulevat -hankkeessa tehtyyn työhön lisätty). 9

15 Koska tutkimuksissa sivutaan samaa aihetta eri näkökulmista, alla raportoidut tulokset ovat hieman päällekkäisiä. 1. Palkkatyössä olevien yrittäjyyshalut ovat noin kymmenkertaisia varsinaisiin siirtymiin verrattuna. Hyytinen ja Ilmakunnas (2004a; 2004b; 2006a) tutkivat, onko uuden (palkka)työn etsimis- ja yrittäjäksi siirtymisprosesseilla mitään yhteistä vai onko kyse peräti samasta asiasta. Pääsääntöisesti näyttäisi olevan kyse eri prosesseista, vaikka molemmat ovatkin samankaltaisia tulevaisuuteen ja muutokseen liittyviä päätöksiä, joihin liittyy myös joko vapaaehtoinen tai jonkinasteisen pakon sanelema valikoituminen. Monipuolinen työkokemus ja tyytymättömyys nykyiseen palkkatyöhön näyttäisivät kuitenkin lisäävän, mutta pitkä työhistoria alentavan, molempien todennäköisyyttä. Yrittäjyysaikomuksien todennäköisyyttä lisäävät palkkatyössä tapahtuva uusien asioiden kokeilu, työn sisällön pitäminen tärkeänä (palkan sijaan) sekä tyytymättömyys nykyisiin esimiehiin. Potentiaalisen yrittäjyyden määrä parhaillaan palkkatyössä olevien keskuudessa on kymmenkunta kertaa suurempi kuin realisaatio Mahdollisesti runsaammasta työmäärästä ja alhaisemmasta tuntipalkasta huolimatta yrittäjät ovat palkansaajia tyytyväisempiä työhönsä. Hyytinen ja Ilmakunnas (2004c) toteavat, että yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavat tulo- ja vaurastumisodotusten ohella myös muut tekijät, kuten mahdollisuudet olla oman itsensä pomo ja toteuttaa itseään. Vaikka palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyminen merkitsee usein työmäärän lisääntymistä ilman vastaavaa tulojen nousua, yrittäjät (erityisesti nuoret) näyttäisivät olevan tyytyväisiä uravalintaansa. Potentiaalisten yrittäjien profiili vastaa kutakuinkin toteutuneen yrittäjyyden profiilia, eikä yrittäjäaikomusten realisoituminen näyttäisi ainakaan kovin selvästi liittyvän vain johonkin tai joihinkin henkilöominaisuuksiin. 3. Sarjayrittäjät, jotka ovat joskus aiemmin toimineet yrittäjinä, vastaavat lähes 30 % siirtymistä palkkatyöstä yrittäjiksi. Hyytinen ja Ilmakunnas (2006b) havaitsevat, että sarjayrittäjät (siis joskus aiemmin yrittäjinä olleet) vastaavat lähes kolmestakymmenestä prosentista siirtymistä palkkatyöstä yrittäjäksi. Aiempi yrittäjäkokemus näyttäisi nostavan yrittäjäaikomusten todennäköisyyttä ja myös annetulla aikomusten tasolla todennäköisyyttä siirtyä yrittäjäksi. Annetulla(kin) yrittäjyysaikomusten tasolla julkisen sektorin työntekijät ja ammattiliittojen jäsenet siirtyvät vähemmän todennäköisesti yrittäjiksi. 4. Kansainvälisen tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että korkea varallisuus ja/tai sen lisääntyminen osaltaan selittävät yrittäjäksi ryhtymistä. Hyytinen ja Johansson (2006) hyödyntävät kotitalouksien varallisuustietoja tavoitteenaan mm. kartoittaa suomalaisyrittäjien varallisuusasemaa ja selvittää mahdollisuuksia estimoida heidän tuotto-odotuksia. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan myöhemmin. 5. Yritteliäisyys, joka on vain pieneltä osin sama kuin yrittäjyys, on talouskasvun moottori. Hyytinen ja Maliranta ( ) korostavat, että yrittäjyys on talouskasvun lähde lähinnä silloin, kun se tukee yrityssektorin ja tuotantorakenteen uudistumista. Kyse on sekä uusien yritysten syntymisestä että tehottomien markkinoilta poistumisesta. Laajemmin näitä muutoksia ajaa yritteliäisyys josta omakohtaiseksi yrittäjyydeksi kanavoituu vain osa sekä uusissa että olemassa olevissa organisaatioissa. Hyytinen ja Maliranta arvelevat, että tuottavuuskasvua eniten vahvistavat yrittäjät ovat pääsääntöisesti yksityisissä yrityksissä osaamistaan kartuttaneita, verkostoja luoneita ja palkkatyössäänkin hyvin menestyneitä henkilöitä. He esittävät huolensa siitä, että nimenomaan innovatiivisista yrityksistä siirrytään vähemmän todennäköisesti yrittäjiksi, vaikka juuri tästä joukosta voisi odottaa kasvuyrittäjien ja -yritysten nousevan. 6. Yrittäjätaitoja opitaan pienissä yrityksissä suuria enemmän; on hälyttävää, että korkean tuottavuuden yritysten henkilöstö siirtyy muita vähemmin yrittäjiksi. Hyytinen ja Maliranta (2006) havaitsevat, että pienet toimivat yritykset ovat suuria todennäköisemmin uusien yrittäjien lähteinä. Eräs mahdollinen selitys tälle on se, että pienessä yrityksessä opitaan todennäköisemmin yrittäjänä tarvittavia taitoja ja asioita. Tuloksista havaitaan myös, että yrityksen korkea tuottavuus ja t&k-intensiteetti vähentävät henkilöstön todennäköisyyttä siirtyä yrittäjyyteen. Havainto on hälyttävä lähinnä siksi, että ns. Schumpeterilaisessa kasvuteoriassa korostetaan luovaa tuhoa rakennemuutoksen ja siten talouskasvun lähteenä. 8 Eräs luovan tuhon keskeisistä mekanismeista on spin-off-yritysten synnyttämä kilpailu. 7. Kasvuyrittäjyyden nostamiseksi tarvittaisiin enemmän positiivista ahneutta. Hyytinen ja Pajarinen (2005a) toteavat, että useimmilla uusilla yrittäjillä on melko selvänä mielessä tärkeimmät yrittäjäpäätöksensä taustalta löytyvät motiivit. Niistä tärkeimpiä ovat itsensä ja unelmiensa toteuttaminen sekä itsenäisyys ja vapaus omassa työssä. Kolmanneksi tärkein on mah- 7 Lähes kolmannes palkkatyöläisistä pohtii edes joskus yrittäjäksi ryhtymistä. 8 Tämän mekanismin merkitys korostuu entisestään maan lähestyessä globaalia teknologiaeturintamaa (Acemoglu, Aghion, & Zilibotti, 2006; Bartelsman, 2005). 10

16 dollisuus parempiin tuloihin ja (lisä)varallisuuden luontiin. Edellä mainitut ovat tärkeämpiä kuin esimerkiksi turvallisuus ja varmuus työstä tai perheperinteen jatkaminen. Hyytinen ja Pajarinen tulkitsevat kyselyaineistonsa ja aiemman tutkimuksen sanomaa siten, että kasvuyrittäjyyden lisääminen edellyttäisi nimenomaan vaurastumista tavoittelevien osuuden lisäämistä. Henkilöstä, jonka yrittäjyyden päämotivaationa on olla oman itsensä pomo, ei välttämättä tule kasvuyrittäjää mm. siksi, että yrityksen kasvattaminen tarkoittaa usein velkarahoituksen lisäämistä ja/tai omistuspohjan laajentamista sekä muutoinkin muiden ihmisten laajempaa mukaan ottamista yritystä koskevien päätösten tekemiseen. 8. Uudet yrittäjät ovat keskimäärinkin ylioptimistisia, mitä tulee heidän yritystensä selviytymiseen. Hyytinen ja Pajarinen (2005b) havaitsevat, että uudet yrittäjät ovat optimistisia yrityksensä menestymismahdollisuuksien ja erityisesti sen selviytymistodennäköisyyden suhteen: 87 % uusista yrittäjistä uskoo yrityksensä olevan toiminnassa kolmen vuoden kuluttua; tilastojen perusteella ao. osuus on noin 60 %. Tutkimuksessa osoitetaan, ettei havaittu ylioptimistisuus selity kyselytavalla, huolimattomilla vastauksilla, riskihakuisuudella tai kykenemättömyydellä ymmärtää todennäköisyyslaskentaa. Annettaessa tarkentavia tietoa uusien yritysten toteutuneista selviytymistodennäköisyyksistä, kolmannes yrittäjistä muuttaa käsitystään. Vaikka odotuksia näin päivitetäänkin, merkittävä osa näyttäisi edelleen olevan ylioptimistisia. 9. Suomalaisista yrittäjyys vaatii liikaa aikaa ja vaivaa; neuvoja ja tukea toivotaan saatavan julkiselta sektorilta. Hyytinen ja Pajarinen (2005c; 2005d) toteavat, että suomalaisten into ryhtyä yrittäjäksi on kansainvälisesti vertaillen laimeaa: tässä suhteessa olemme paitsi Yhdysvaltoja niin myös muita Pohjoismaita ja muuta Eurooppaa jäljessä. Useiden käytettyjen kyselyaineistojen valossa näyttää siltä, että erityisesti Suomessa yrittäjäksi ei ryhdytä tulojen ja vaurastumisen toivossa vaan siksi, että odotetaan sen olevan itsenäistä, mielenkiintoista ja henkisesti palkitsevaa. Noin neljännes suomalaisista katsoo, että yrittäjäksi ryhtyminen vaatii liikaa aikaa ja vaivaa. Kansainvälisesti vertaillen olemme vähemmän halukkaita uhraamaan omaa aikaa ja rahaa yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen tarvittavan taidon ja tiedon hankkimiseen. Sen sijaan suomalaisilla on merkittävästi muita Pohjois- ja EU-maita tai Yhdysvaltoja vankempi luottamus ja usko julkisen sektorin viranomaisapuun ja -neuvoihin yrittäjyyteen liittyen. 10. Lyhytkestoisen yrittäjyyden myöhemmän uran kannalta haitalliselta näyttävät työmarkkinavaikutukset selittyvät osin sillä, että Euroopassa valikoidutaan negatiivisesti yrittäjyyteen. Hyytinen ja Rouvinen (2006a; 2006b) tutkivat lyhytkestoisten yrittäjyyskokemusten työmarkkinavaikutuksia EU-15 maissa. 9 Taustalla on eurooppalaisten poliitikkojen ja virkamiesten usein esiin nostama täkäläisten työmarkkinoiden vihamielisyys palkkatyöhön palaavia yrittäjiä kohtaan. Kun tarkastellaan yrittäjyydestä palkkatyöhön palaavien (ei-ehdollista) tuntipalkkatasoa sellaisenaan, esitetty käsitys näyttäisi olevan oikea: verrattuna koko ajan palkkatyössä olleisiin, väli- ja lyhytaikaisesti yrittäjinä toimineiden palkkatyöhön paluun jälkeiset ansiot näyttäisivät olevan merkittävästi alhaisemmat, ja ao. ero näyttäisi olevan Euroopassa Yhdysvaltoja suurempi. Muiden tekijöiden vaikutukset huomioiva ehdollinen tarkastelu sekä ilmiöön liittyvän valikoitumisen mallintaminen paljastavat kuitenkin, ettei paluun jälkeisiin palkkaeroihin perustuva päätelmä ole aivan oikea: eurooppalaiset valikoituvat negatiivisesti yrittäjyyteen (ja mahdollisesti sieltä pois) toisin sanoen todennäköisyys valikoitua yrittäjäksi on negatiivisessa yhteydessä tilastollisesti havaitsemattomaan kyvykkyyteen ja/tai henkilökohtaiseen tuottavuuteen palkkatyössä. Analyysin perusteella näyttäisi siltä, että tämä valikoituminen ei ole vapaaehtoista, ts. ao. henkilöt ovat tavalla tai toisella pakotettuja ryhtymään yrittäjäksi (sen sijaan, että olisivat ryhtyneet yrittäjäksi esim. havaittuaan yrittäjänä paremmat tulo- ja vaurastumisnäkymänsä). Erityisesti korkeasti koulutetuille eurooppalaismiehille lyhytaikainen yrittäjyys saattaa olla työttömyyttä valepuvussa, toisin sanoen tapa välttää työmarkkinatulemien kannalta (vieläkin) haitallisempaa lyhytaikaista työttömyyttä. 11. Yrittäjien palkansaajia korkeampi työtyytyväisyys ei näyttäisi liittyvän ajankäytön riippumattomuuteen ja vapauteen. Hyytinen ja Ruuskanen (2006a; 2006b) havaitsevat, että yrittäjät ovat työhönsä tyytyväisempiä kuin palkansaajat ja tutkivat, liittyykö se oman ajankäytön joustavuuteen, riippumattomuuteen ja vapauteen. Näin ei näyttäisi olevan: yrittäjät työskentelevät arkisin pidempään ja useammin viikonloppuisin ja heillä on vähemmän puhdasta vapaa-aikaa sekä esimerkiksi sairaspoissaoloja. Yrittäjät tuntevat myös itsensä kiireisemmiksi ja stressaantuneemmiksi kuin palkansaajat. Päätellen siitä, että pienten lasten yrittäjävanhemmat ovat palkansaajia useammin töissä vielä kello 17:00 jälkeen kunnallisen päivähoidon sulkeuduttua, yrittäjillä lienee jopa vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman työpäivänsä päättymiseen kuin palkansaajilla Osana tätä osahanketta tutkittiin erikseen myös sitä, poikkeavatko löydökset Suomen osalta tavalla tai toisella muiden vanhojen EU-jäsenmaiden vastaavista. Tässä erillistarkastelussa Suomea koskevien havaintojen määrä jäi kuitenkin niin alhaiseksi, ettei päätelmiä tässä suhteessa voitu tehdä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen FLEED-aineisto antaisi kuitenkin hyvän mahdollisuuden tähän kysymykseen palaamiseen. 10 Toisaalta yrittäjät kyllä keskeyttävät työrupeamansa useammin ja viettävät suuremman osan työajastaan muualla kuin varsinaisella työpaikalla. 11

17 12. Liiketoiminnan läpinäkyvyyden lisääminen tukee ja yritysten investointipäätösvapauden rajoittaminen haittaa yrittäjyyttä. Hyytinen ja Takalo (2004) tutkivat teoreettisen mallin avulla sijoittajasuojan vaikutuksia yritysten ulkoisen rahoituksen kustannuksiin, yrittäjyyteen ja uusien yritysten perustamiseen. Analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että selvät ja avoimet kirjanpito- ja tilintarkastuskäytännöt sekä muut sijoittajien kannalta yritystoiminnan läpinäkyvyyttä lisäävät tekijät tukevat yrittäjyyttä ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Sen sijaan yrittäjien ja yritysten investointipäätöksiin liittyvien valintamahdollisuuksien kaventamiseen joka käytännössä saattaa seurata esimerkiksi vähemmistöosakkaiden suojan vahvistamisesta tulee suhtautua varauksin. 13. Kasvuyrittäjyyden edistämiseksi olisi pohdittava palkkatyössään hyvin ansaitsevien kannustimia ryhtyä yrittäjiksi. Hyytinen, Pajarinen ja Rouvinen (2005) tutkivat kasvuyrittäjien ja heidän yritystensä ominaispiirteitä. Kasvuhakuinen yritys on usein tietointensiivinen ja toimii verkostomaisesti. Kasvuhakuinen yrittäjä on nuorehko, itseensä uskova ja valmis ottamaan suuriakin riskejä. Häneltä löytyy muita useammin aiempaa yrittäjyys- ja ulkomaankokemusta. Hän myös ansaitsi aiemmassa palkkatyössään keskimääräistä enemmän. Tulokset viittaavat siihen, että pohdittaessa kasvuyrittäjyyden edistämistä olisi syytä kiinnittää huomiota hieman korkeammin koulutettujen ja palkkatyössään paremmin ansaitsevien kannustimiin ryhtyä yrittäjiksi. 14. Alhainen yrittäjyysasteemme ei sinänsä ole kansantaloudellinen ongelma; kasvuyrittäjyyden alhainen suhteellinen osuus kaikesta yrittäjyydestä sen sijaan on. Hyytinen, Pajarinen ja Rouvinen (2006) toteavat, että Suomen kansainvälisesti vertaillen melko alhainen yrittäjyysaste ei sinänsä ole kansantaloutemme keskeisimpiä ongelmia. Suurempi ongelma on se, että yrittäjyys ja uusi yritystoiminta ovat siinä mielessä väärän tyyppistä, etteivät ne välttämättä ole talouskasvua tukevaa: ylivoimainen enemmistö uusista yrittäjistä ja heidän yrityksistään ei sovella uutta teknologiaa, ei valtaa uusia markkinoita, eikä työllistä perhepiirin ulkopuolisia toisin sanoen ne eivät siis tyypillisesti ole kasvuhakuisia. 15. Teoreettisissa ja empiirisissä yrittäjyyden määritelmissä on merkittävä ero. Yrittäjyyspolitiikassa tulisi pohtia toimenpiteitä, joilla laskettaisiin ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä kustannuksia. Johansson ( ; 2004) toteaa, että yrittäjyyden määrän tai osuuden siten kuin se yleensä tilastollisesti ymmärretään ei tulisi millään muotoa olla talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Itse asiassa maa-aineistoilla tilastoidun yrittäjyysasteen ja keskimääräisen tulotason välinen yhteys on negatiivinen. Työvoimatilastossa yrittäjyys tarkoittaa prosenttisesti (lähinnä ja suoraan) vain itsensä työllistävää henkilöä. Teoreettisessa tutkimuksessa ja joskus empiirisessäkin, silloin kuin lähtökohtana on jokin muu kuin tilasto- tai muiden viranomaisten jossain yhteydessä tuottama aineisto sovelletaan toisinaan määritelmää, jossa yrittäjä on joko jonkun organisaation sisällä tai omin voimin toimiva henkilö, joka (1.) havaitsee ja luo uusia taloudellisia mahdollisuuksia, (2.) tuo ideoita markkinoille epävarmuuden vallitessa ja tekee päätöksiä sijainnista, tuotannosta, resurssien kohdentamisesta, instituutioista ja palkitsemismuodoista sekä (3.) kilpailee markkinaosuuksista muiden kanssa. Näin ymmärrettynä yrittäjyys on täsmälleen uuden uuden kasvukirjallisuuden kova ydin (Acemoglu, Aghion, & Zilibotti, 2006). Erityisesti Suomen kaltaisissa jo monilla aloilla lähellä globaalia teknologia- ja tuottavuuseturintamaa olevissa maissa tämä on äärimmäisen tärkeää (Bartelsman, 2005). Johansson ehdottaakin, että politiikkaa voisi suunnata toimenpiteisiin, jotka vähentävät yritysten uusien työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä kustannuksia sen sijaan, että he yrittäisivät saada palkansaajiksi paremmin sopivia ihmisiä ryhtymään yksityisyrittäjiksi. 16. Korkeasti koulutettujen yrittäjien ansiot ovat palkansaajien vastaavia alhaisemmat ja niiden hajonta on suurempi. Pidemmästä työajasta huolimatta yrittäjät kokevat työnsä vähemmän raskaaksi kuin palkansaajat. Kauhanen (2004) tarkastelee korkeasti koulutettujen yrittäjien tuloja ja työaikaa Ekonomiliiton, Insinööriliiton ja Tekniikan akateemisten aineistolla. Tässä aineistossa yrittäjillä on palkansaajiin verrattuna noin 10 % alhaisempi keskiansio ja sen hajonta on suurempi. Ansioiden ja (muodollisen) koulutuksen välinen yhteys on yrittäjillä heikompi sekä yrittäjien viikkotyöaika on noin 5 tuntia pidempi (muiden tekijöiden vaikutus huomioiden noin 2,5 tuntia pidempi). Yrittäjät kuitenkin kokevat työnsä vähemmän raskaaksi kuin palkansaajat. 17. Dokumentaation laajuudestaan huolimatta EU-tason yrittäjyyspolitiikan todellinen sisältö ei selviä virallisista lähteistä. Kiriakos (2005) havaitsee, että vaikka EU-lähteistä on saatavissa laaja kirjo yrittäjyyspolitiikkaa sivuavia dokumentteja niin yhteisökuin kansalliseen tasoon liittyen, konkreettista ja syvällistä tietoa haluavien on edelleen välttämätöntä turvautua kansallisiin lähteisiin. Myös yhteisötason politiikan julkinen raportointi on usein niin yleisellä tasolla ja ympäripyöreää, ettei yksityiskohtien tarkentaminen välttämättä onnistu ilman lisäyhteydenottoja asianomaisiin tahoihin. 12

18 18. Henkilöyrittäjien tutkimiseen on nykyisin käytettävissä erinomaiset aineistot; sen sijaan osakeyhtiömuotoisen (ja kasvuhakuisemman) yrittäjyyden aineistopohja on heikompi. Maliranta ja Nurmi (2004) havaitsevat, että Suomessa yleisesti käytössä oleva yhdistetty työntekijä työnantaja-aineisto (FLEED) soveltuu erinomaisesti elinkeinoharjoittajien tutkimiseen. Toisaalta nykyiset aineistot eivät anna mahdollisuutta yhdistää osakeyhtiömuotoisia yrityksiä niiden (mahdollisiin) omistajayrittäjiin, mikä rajoittaa aineistojen käyttökelpoisuutta erityisesti muita työllistävän, kasvu- tai kasvuhakuisen yrittäjyyden tutkimisessa. Maliranta ja Nurmi selvittävät kahta vaihtoehtoista tapaa tämän ongelman ratkaisemiseksi. Lupaavimmalta näyttää verottajan kokoamien omistuksia koskevan rekisterin hyödyntäminen, mutta käytännössä tätä ei aikataulu-, kustannus- ja käyttöoikeusrajoitusten johdosta päästy tekemään. 19. Kaikista uusyrittäjistä kasvuhakuisia on (määritelmästä riippuen) promillesta noin kymmenesosaan. Kasvuyrittäjyyden tukemisessa on kyse suurisuuntaisten ja -riskisten suunnitelmien toteutusmahdollisuuksista sekä onnistuttaessa saatavista tuotoista. Pajarinen, Rouvinen ja Ylä-Anttila (2006) havaitsevat, että kasvuhakuinen uusyrittäjä on usein korkeahkon teknisen koulutuksen omaava mies, hänellä on aiempaa johtamis- ja/tai yrittäjäkokemusta, hän on valmis ottamaan riskejä, ja että hän ansaitsi varsin hyvin aiemmassa palkkatyössään. Kasvuhakuisten osuus kaikista uusyrittäjistä on erityisen suuri tietointensiivisissä liike-elämän palveluissa. Kasvuhakuiset yritykset ovat jo lähtökohtaisesti muita suurempia: niiden alkupääoma on suurempi ja niillä on enemmän perustajia sekä alkuvaiheen työntekijöitä. Ne myös harjoittavat useammin innovaatiotoimintaa ja aineettomat oikeudet liittyvät todennäköisemmin niiden perustamiseen ja/tai alkuvaiheen toimintaan. Ne ovat myös muita todennäköisemmin suuntautuneet kansainvälisille markkinoille. Pajarinen, Rouvinen ja Ylä-Anttila uskovat, että nykyiset yrittäjyyden edistämiseen suunnatut julkiset resurssit lienevät sinänsä riittävät, mutta ehdottavat niiden tarkempaa suuntaamista nimenomaan kasvuhakuisen uusyrittäjyyden suuntaan. Heidän mukaansa tässä ei välttämättä ole kyse starttirahan tyyppisistä porkkanoista, vaan pikemminkin suurisuuntaisten ja -riskisten liiketoimintasuunnitelmien rahoitusmahdollisuuksista. Samoin on kyse myös näiden suunnitelmien onnistuessa omaan (ja sijoittajien) taskuun jäävistä (taloudellisista) hyödyistä sekä innovaatioympäristön toimivuudesta nimenomaan aloittavan ja ainakin aluksi pienehkön yrityksen näkökulmasta. Niin ikään olisi pohdittava niin tuotantopanoskuin lopputuote- tai -palvelumarkkinoiden reaktiivisuutta siis sitä, miten nopeasti ja voimakkaasti voimavarat ja markkinakysyntä suuntautuvat uudelleen uusien ja hyvien innovaatioiden ilmaantuessa. 20. Aiemman työnantajan yritysyhteistyö ja keskittyminen yhteen tuotteeseen/palveluun lisäävät sekä hyvä kannattavuus ja korkea pääomaintensiivisyys vähentävät työntekijöiden yrittäjiksi ryhtymisen todennäköisyyttä. Rouvinen ja Väänänen (2004a) tarkastelevat melko pienten toimivien yritysten henkilöstön siirtymistä palkkatyöstä uusyrittäjiksi. Alustavassa tarkastelussaan he havaitsevat, että henkilöstöä lähtee todennäköisemmin yrittäjiksi innovaatiotoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä harjoittavista yhden tuotteen tai palvelun yrityksistä. Jo toimivan yrityksen korkea patentointialttius, pääomasijoittajien mukanaolo, kannattavuus ja pääomaintensiivisyys laskevat henkilöstön yrittäjiksi siirtymien todennäköisyyttä. 21. Nuorten yrittäjyyshalut vähenevät muodollisen koulutuksen lisääntyessä. Rouvinen ja Väänänen (2004b) havaitsevat, että Suomen nuoriso on vanhempaa väestöä yrittäjäintoisempaa; vaikka tämä voi tuntua itsestään selvältä, esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa näin ei näyttäisi olevan. Kuten valtaosassa aiempaakin kirjallisuutta, vanhempien ja/tai muun lähipiirin yrittäjyys on tärkein yksittäinen omia yrittäjyysaikomuksia selittävä tekijä. Tytöillä on poikia vähemmän yrittäjyysaikomuksia. Yrittäjyyshalut laskevat muodollisen koulutuksen lisääntyessä, joskin tutkimuksessa on epäsuoraa evidenssiä siitä, että tässä kyse saattaa olla valikoitumisesta henkilöt, jotka ovat vähemmän yrittäjäksi sopivia hankkivat ehkä enemmän muodollista koulutusta (ja päinvastoin). Rouvinen ja Väänänen arvioivat, että on sukupolvien välisiä eroja, joiden vuoksi innovatiivisia, kasvuhakuisia ja globaalisti suuntautuneita uusia yrittäjiä/yrityksiä saattaa syntyä tulevaisuudessa nykyistä enemmän. 22. Yrittäjyyden painopiste on siirtymässä sosiaali- ja terveys- sekä liike-elämän palveluiden suuntaan; naisten osuus yrittäjistä on kasvussa. Rouvinen ja Ylä-Anttila (2004) havaitsevat, että ainakin lokakuussa 2003 aloittaneista yrityksistä kolme neljäsosaa oli palvelualoilla. Uudella vuosituhannella uusyrittäjyyden painopiste on heidän mukaansa siirtynyt erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä liike-elämän palveluiden suuntaan. Myös naisyrittäjiä näyttäisi olevan selvästi enemmän kuin aiemmin. Rouvisen ja Ylä-Anttilan laskelmien mukaan uusyrittäjyys ei näyttäisi olevan ainakaan välitön ratkaisu työttömyysongelmaan; hieman pidemmällä aikavälillä sinänsä harvalukuisten kasvuyritysten menestys saattaa kuitenkin synnyttää merkittävässä määrin uusia työpaikkoja. 23. Bioteknologia-alan akateemisilta yrittäjiltä puuttuu liiketoimintaosaamista. Tahvanainen (2004) vertaa akateemista ja ei-akateemista yrittäjyyttä ja yrityksiä Suomen bioteknologia-alalla. Akateemiseen taustaan ja tutkimukseen rakentuvat yritykset ovat muita vähemmän markkinaorientoituneita ja niillä on muita vähemmän kaupallista osaamista. 13

19 24. Verkostomainen toimintatapa ja muidenkin kuin puolison kanssa tapahtuva yhdessä yrittäminen nostavat yrityksen selviytymistodennäköisyyttä. Lokakuussa 2003 perustettuja yrityksiä haastateltiin ensimmäistä kertaa alkukeväästä 2004 niiden ollessa keskimäärin noin neljän kuukauden ikäisiä (ks. Rouvinen & Ylä-Anttila, 2004). Ao. kyselyyn vastanneita yrittäjiä ja heidän yrityksiään lähestyttiin riippumatta siitä, oliko yritys vielä toiminnassa vai ei uudelleen kaksi vuotta myöhemmin alkukeväästä Puhelimitse tavoitettiin 84 % kohdejoukosta (johon kuului 389 yrittäjää/yritystä) ja 81 % kohdejoukosta haasteltiin. 11 Riippuen siitä, oletetaanko ne yrittäjät/yritykset lopettaneiksi joita ei useista yrityksistä huolimatta tavoitettu, % kohdejoukon yrityksistä olivat edelleen hengissä. 12 Ottaen huomioon, että kohdejoukosta oli lähtökohtaisesti poistettu ne, jotka eivät olleet aktivoituneet/aktivoitumassa ja että ao. yritykset olivat keskimäärin vasta noin 2 vuoden ja 4 kuukauden ikäisiä, vaikuttaisi tämä olevan varsin järkevässä suhteessa tilastoista laskettuun todennäköisyyteen, että noin 60 % perustetuista yrityksistä on elossa kolmen vuoden jälkeen. Alustavien tarkastelujen perusteella vaikuttaisi siltä, että kohdejoukon selviytymistodennäköisyys ei näyttäisi liittyvän (ainakaan suoraan ja yksiulotteisesti) yrittäjän/yrityksen kasvuhakuisuuteen tai innovaatiotoiminnan harjoittamiseen. Sen sijaan verkostomainen toimintatapa (ulkopuolisten kanssa harjoitettava yhteistoiminta) sekä itsensä (ja mahdollisesti puolison) ohella muiden perustajien mukanaolo näyttäisivät nostavan selviytymistodennäköisyyttä. Jo toimintansa lopettaneilta kysyttiin kyllä/ei-tyyppisesti, mitkä tekijät vaikuttivat yritystoiminnan päättymiseen (ks. kuva 6). Kymmenestä vaihtoehdosta kolme yleisintä lopettamiseen liittyvää syytä olivat: yritystoiminta oli alun perinkin tarkoitettu väliaikaiseksi (62 %), ao. henkilö havaitsi olevansa sopimaton yrittäjäksi (57 %) ja yrittäjä sai hyvän palkkatyötarjouksen (49 %). Kolme vähiten yleisintä lopettamiseen liittyvää syytä olivat: lähtö yrittäjäksi toiseen yritykseen (7 %), rahoitusongelmat (8 %) ja liian korkeat työ- ja muut panoskustannukset (14 %). Yksi yritys myytiin. Kasvuhakuisuudella ja toteutuneella kasvulla on melko voimakas korrelaatio: 93 % alun perin kasvuhaluttomista ei myöskään kasvanut ao. aikajänteellä; 59 % alun perin kasvuhakuisista myös onnistui kasvamaan. Suunniteltu väliaikaiseksi Sopimaton yrittäjäksi Hyvä palkkatyötarjous Tuotto/riskit liian alh. Ei riittävää kassavirtaa Ei tarpeeksi asiakkaita Kova kilpailu Korkea kustannustaso Rahoitusvaikeudet 62 % 57 % 49 % 35 % 31 % 30 % 20 % 14 % 8 % Kuva 6. Toimintansa lopettaneiden yrittäjien mainitsemien lopettamissyiden osuudet (pl. lähtö yrittäjäksi toiseen yritykseen, 7 %). Lähde: Etlatieto Oy (lokakuussa 2003 aloittaneille suunnattu alkukeväällä 2006 toteutettu jatkokysely). Jo toimintansa lopettaneilta kysyttiin kyllä/eityyppisesti kaikki kuvan vaihtoehdot. Raportoitu prosentti on kyllä-vastausten osuus kussakin kysymyksessä. 11 Yhteensä 10 kieltäytynyttä yrittäjää ilmoittivat ao. yritystoiminnan päättyneen, eivätkä halunneet osallistua haastatteluun, vaikka tiesivätkin lopettamisestaan huolimatta kuuluvansa edelleen ao. jatkokyselyn kohdejoukkoon. 12 Kyselyyn vastanneista yrittäjistä yksi oli myynyt yrityksensä. 14

20 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 5.1 Havaintoja (kasvu)yrittäjyydestä Oheisissa laatikoissa on muutamia havaintoja suomalaisesta yrittäjyydestä yleensä sekä erityisesti kasvuyrittäjistä ja heidän yrityksistään. Suomalaisten haluttomuus omakohtaiseen yrittäjyyteen liittyy jo asenteisiin ja ehkä myös perusluonteenpiirteisiimme (laatikko 1). 13 Varsinkin uutta yrittäjyyttä on meillä melko vähän ja siitäkin pääosa on tavallaan vääränlaista siinä mielessä, ettei kasvua ja vaurastumista välttämättä edes tavoitella, jolloin ei myöskään työllistetä perhepiirin ulkopuolisia. Lisäksi näyttää siltä, että vaikka yrittäjien määrä onkin lisääntynyt muita työllistävien yrittäjien osuus ja siten yrittäjyyden laatu on viime vuosina laskenut. Ylipäätään kansakunnan parhaat voimat eivät näyttäisi kanavoituvan yrittäjyyteen. Tyypillisellä kasvuhakuisella yrittäjällä (laatikko 2) on aiempaa johtamis- ja yrittäjäkokemusta. Ellei hän ollut jo juuri edellisellä urallaan yrittäjä, niin ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän saattoi olla yksityisellä ja/tai pk-sektorilla palkkatyössä, jossa hän myös ansaitsi varsin hyvin. Muita useammin yrittäjyydessä häntä motivoi mahdollisuus vaurastua. Hän on valmis ottamaan suuriakin liiketaloudellisia riskejä suurten tuottojen toivossa. Kasvuhakuisen yrittäjän perustama yritys (laatikko 3) on tietointensiivinen ja toimii verkostomaisesti. Se on myös kaikin tavoin jo lähtökohtaisesti suurempi: perustaja-yrittäjiä on muita yrityksiä todennäköisemmin useita; myös työntekijöitä ja pääomaa on jo liikkeelle lähdettäessä enemmän. Laatikko 1. Tutkimus- ja tilastohavaintoja suomalaisesta yrittäjyydestä. Asenteet: Suomalaiset pitävät yrittäjyyttä vähemmän houkuttelevana palkkatyöhön verrattuna kuin minkään muun maan kansalaiset (EU-25, Islanti, Liechtenstein, Norja ja Yhdysvallat). Asenteet: Suomalaiset ovat muiden maiden kansalaisia haluttomampia käyttämään aikaansa ja varojaan yrittäjyyteen liittyvien kysymysten selvittämiseen. Yrittäjyyden katsotaan vievän liikaa aikaa ja olevan vaivalloista. Asenteet: Nuoret sukupolvet näyttäisivät olevan jonkin verran vanhempia yrittäjyyshaluisempia. Ryhtyminen: Yrittäjäksi lähdetään enemmän todennäköisesti pienestä ja vähemmän todennäköisesti innovatiivisesta ja/tai korkean tuottavuuden yrityksestä. Ryhtyminen: Aloittava yrittäjä on keskimäärin ylioptimistinen, mitä tulee hänen liiketoimintansa menestymismahdollisuuksiin (korkeammin koulutetut tosin hieman vähemmän). Ryhtyminen: Suomalaiset uskovat muiden maiden kansalaisia enemmän julkiseen valtaan ja virkamiehiin (esimerkiksi tuttavien, kirjanpitäjien, konsulttien jne. sijaan) yrittäjyyteen liittyvän tiedon ja tuen lähteenä. Ryhtyminen: Suomalaisyrittäjiä motivoi erityisesti mahdollisuus olla oman itsensä pomo vaurastumismotiivien ollessa vähemmän yleisiä. Ryhtyminen: Näyttää siltä, että Euroopassa/Suomessa yrittäjyyteen valikoidutaan negatiivisesti yrittäjiksi päätyvät siis todennäköisemmin ne, joiden tuottavuus palkkatyössä ja tilastollisesti havaitsematon lahjakkuus ovat keskimäärin matalampia. Parhaat aivot suuntautuvat siis keskimäärin palkkatyöhön. Laatikko 1 jatkuu Tässä hankkeessa ei paneuduttu syvällisesti asenteellisiin tai kulttuurillisiin kysymyksiin. Michelsenin (2006) mukaan keskeinen syy suomalaisten vähäisiin itsenäisen yrittämisen haluihin löytyy kansankuntamme henkisestä aatehistoriasta; meitä leimasi jo 1800-luvulla kollektiivisen yrittämisen traditio, joka edelleen dominoi. 15

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016 Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot