Mistä yrittäjät tulevat?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä yrittäjät tulevat?"

Transkriptio

1 Mistä yrittäjät tulevat? Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen Teknologiakatsaus 198/2006

2 Mistä yrittäjät tulevat? Mika Pajarinen Petri Rouvinen Etlatieto Oy Teknologiakatsaus 198/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, 2006

4 Esipuhe Uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä ja yleensä yrittäjyyttä pidetään tänä päivänä tärkeinä uusien innovaatioiden, elinkeinoelämän uudistumisen ja kasvun lähteinä. Niin media, elinkeinoelämä kuin politiikantekijätkin korostavat, että Suomessa on yrittäjiä ja yrittäjyyttä liian vähän ja molempia tarvitaan lisää. Kuitenkin mistä syntyy kasvuyrittäjyyttä ja mistä tulevat uudet yrittäjät? ovatkin jo visaisempia kysymyksiä. Yksi Tekesin päämääristä on, että innovatiiviset kasvuhakuiset yritykset menestyvät. Tekes pyrkii edesauttamaan sitä, että teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä ja muita innovatiivisia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Näin elinkeinoelämä uudistuu ja luo uusia työpaikkoja. Tässä lähes neljä vuotta kestäneessä Tekesin rahoittamassa hankkeessa on laajasti selvitetty muun muassa sitä, mistä löytyisi näitä innovatiivisia kasvuyrittäjiä ja kuka ryhtyy yrittäjäksi. Ehkä yksi keskeisin viesti onkin, että miten koulutetuille ja lahjakkaimmille aihioille saadaan toimivat kannustimet perustaa uusia yrityksiä, joilla on kasvumahdollisuuksia ja työllisyysvaikutuksia. Tekes kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita hyvästä yhteistyöstä sekä laajasta ja syvällisestä materiaalista, jonka tämä hanke on tuottanut. Tämä loppuraportti esittelee ne pähkinänkuoressa, mutta suosittelemme myös tutustumista hankkeessa julkaistuihin lukuisiin raportteihin. Ne antavat laajan kuvan suomalaisen yrittäjyyden mahdollisuuksista ja sudenkuopista. Helsingissä, joulukuussa 2006 Jari Hyvärinen Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Mistä yrittäjät tulevat? -tutkimushanke Tausta Konteksti Hankkeen julkaisut ja aineistot Raportin rakenne Periaatteelliset lähtökohdat Yrittäjyyspolitiikka talous(kasvu)politiikkana Yrittäjäksi ryhtyminen Yrittäjyytemme nykytila Osatutkimukset Yhteenveto ja johtopäätökset Havaintoja (kasvu)yrittäjyydestä Yrittäjäksi ryhtyminen Havaintoja yrittäjyyden elinkaareen liittyvistä tilastosuureista Johtopäätöksiä Liite 1 Mistä yrittäjät tulevat? -hankkeen julkaisut ja aineistot Liite 2 Muuta ETLA-yhteisössä Mistä yrittäjät tulevat? -hankkeen aikana tehtyä yrittäjyystutkimusta Lähteet Tekesin teknologiakatsauksia

6 1 Johdanto 1.1 Mistä yrittäjät tulevat? -tutkimushanke Tämä on ETLA-yhteisön ja Tekesin Mistä yrittäjät tulevat? -hankkeen loppuraportti, jossa tuodaan tiivistetysti yhteen yli 30 osatutkimuksen löydökset, joista 10 on julkaistu tai arvioitavana tieteellisissä aikakauskirjoissa. Vuosina hankkeessa tehtiin tutkimusta kymmenillä eri yksilö- ja yritystason aineistoilla suomalaisesta yritysympäristöstä, yrittäjäksi ryhtymisestä, yrittäjien taustoista sekä yrittäjyyden kannustimista ja riskeistä. ETLA-yhteisössä hanketta johtivat Ari Hyytinen (nykyisin Suomen Pankissa) ja Petri Rouvinen sekä osin myös Pekka Ylä-Anttila. Tekesissä työn ohjaamiseen osallistuivat Jari Hyvärinen, Markus Koskenlinna ja Pekka Pesonen. Edellisten lisäksi myös Pia Arenius (nykyisin TuKKK Porin yksikkö), Erkko Autio (nykyisin Imperial College London) ja Annukka Lehtonen (KTM) kuuluivat hankkeen johtoryhmään. Lisäksi tutkijoina tai muutoin hankkeeseen osallistuivat Pekka Ilmakunnas (HSE), Edvard Johansson (nykyisin Hanken), Antti Kauhanen (HSE), Carol Kiriakos (EUI), Mika Maliranta, Satu Nurmi (Tilastokeskus), Mika Pajarinen, Olli-Pekka Ruuskanen, Antti Tahvanainen, Tuomas Takalo (Suomen Pankki) ja Lotta Väänänen (nykyisin HSE). Kiitämme kaikkia mukana olleita yhteistyöstä. Tämän raportin yksi viesti on välittää kunnioitusta kaikille yrittäjille, jotka osoittavat erityistä rohkeutta asettaessaan itsensä alttiiksi pienemmille ja suuremmille markkinavoimille. Koska yrittäjyyttä tarkastellaan tässä erityisesti kokonaistaloudellisen kasvun näkökulmasta, päähuomio on kuitenkin kasvuhakuisessa uusyrittäjyydessä Tausta Hankkeen lähtökohtina olivat yrittäjyyden poliittisen ja taloudellisen merkityksen nousu Suomessa ja Euroopassa laajemminkin sekä globalisaation ja teknologisen kehityksen tuomat uudet mahdollisuudet ja haasteet. Taustalla oli myös aiemman tiedon valossa muodostuva yrittäjyyden kaksoisparadoksi : vaikka liiketoiminnan edellytykset näyttäisivät mm. kilpailukykytutkimusten valossa olevan kunnossa ja kysyttäessä suomalaiset katsovat yrittäjyysedellytysten olevan kansainvälisestikin vertaillen hyvät, Suomessa näyttäisi olevan uusyrittäjyyttä melko vähän, ja siitä suhteellisen pieni osa on kasvuhakuista ja suuri osa on sellaista, jossa työllistyy vain yrittäjä itse (ja mahdollisesti hänen perheensä jäseniä). Suomessa korostettiin aina 1980-luvulle asti suurten yritysten roolia taloudessa: niitä pidettiin tehokkaampina ja vakaampina sekä parempien palkkojen maksajina ja innovaatiotoiminnan pääasiallisina harjoittajina. Pieniä yrityksiä siedettiin lähinnä poliittisista ja sosiaalisista syistä, mutta niiden toimintaa ei erityisesti tuettu. Viimeisen reilun parinkymmenen vuoden aikana on oivallettu, että pienet yritykset ja yrittäjät tukevat talouden uudistumista, rakennemuutosta ja työllisyyttä sekä siten osaltaan ovat uusien innovaatioiden ja talouskasvun lähteenä (talouskasvun ja yrittäjyyden yhteyttä Suomessa ovat pohtineet mm. Hyytinen & Rouvinen, 2005). Tieto- ja viestintäteknologian esiinmarssin, globalisoitumisen ja markkinoiden vapautumisen myötä pienille yrityksille on ainakin periaatteessa avautunut uudenlaisia mahdollisuuksia monestakin syystä: (1.) Vakiintuneet yritykset ovat väistämättä sidoksissa perinteisiinsä ja vallitseviin toimintatapoihin sekä ovat siten hitaita reagoimaan uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, jolloin uuden talouden tyyppisissä murroksissa uusille toimijoille avautuu mahdollisuuksia. (2.) Epävarmuus kehityksen suunnasta luo markkinoita keskenään kilpaileville teknologioille ja niitä tarjoaville yrityksille. (3.) Koordinointi-, viestintä-, seuranta- ja etsintäkustannusten laskiessa yritysten on helpompaa ja halvempaa siirtää osa toiminnoista yrityksen ulkopuolelle ja harjoittaa verkostomaista yhteistoimintaa. (4.) Monilla aloilla yritystoiminnan pienin tehokkain mittakaava on laskenut. (5.) Markkinat ovat laajentuneet maantieteellisesti mutta samalla jakautuneet yhä pienempiin segmentteihin ja pirstoutuneet yhä useampiin kohderyhmiin, jolloin erikoistuneilla (ja mahdollisesti pienemmillä) toimijoilla on aiempaa enemmän sijaa. (6.) Monilla aloilla sääntelyn purku ja kilpailun vapauttaminen 1 Uusyrittäjyydellä tarkoitetaan tässä uutta omistaja yrittäjä-vetoista aktiivista tai aktivoitumassa olevaa liiketoimintaa. Uusyrittäjä omistaa merkittävän osan yrityksestään, työskentelee siellä ja osallistuu sitä koskevaan päätöksentekoon. Uus viittaa uuteen liiketoimintaan, ei vain ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvään tai vain yhtä yritystä pyörittävään henkilöön. 1

7 sekä toisaalta julkisen tarjonnan väheneminen luovat uusia vielä tyydyttämättömiä tarpeita. Uusien mahdollisuuksien mukana tulee luonnollisesti myös uudenlaisia uhkia ja ongelmia, joiden kanssa jo olemassa olevien ja perustettavien yritysten on elettävä. Todettakoon, että vaikka uuden talouden kupla on ollut ja mennyt, edellä mainitut tekijät eivät ole muuttuneet. 1.3 Konteksti Yrittäjyyden lisäämistä voidaan pitää Lissabonin strategian päätavoitteena (Summa, ). Lähinnä pk-yritysten tukipalveluihin (Suomessa esimerkiksi TE-keskusten kautta) käytetäänkin EU:ssa yli miljardi euroa vuodessa (Summa, ). Komission (EC, 2003) yrittäjyyden vihreän kirjan keskeisin sisältö voidaan tiivistää kahteen kysymykseen: 1. Miten saada useampi ryhtymään yrittäjäksi? 2. Miten saada olemassa olevat yritykset kasvamaan nopeammin? Tällä saralla Suomen ja EU:n politiikkahaasteet ovat samat; yrittäjyys ja sen edistäminen onkin ollut jo useamman hallituksen keskeisimpien ohjelmakohtien joukossa. 1.4 Hankkeen julkaisut ja aineistot Hankkeessa tuotettiin yli 30 osaraporttia, työpaperia ja julkaisua (muutamat liittyvät osin myös muihin ETLA-yhteisössä toteutettuihin hankkeisiin) sekä selvitettiin noin 30 eri aineiston käyttökelpoisuutta yrittäjyystutkimuksessa. 2 Liitteessä 1 on listattu sekä hankkeen julkaisut että käytetyt ja käsitellyt aineistot (liitteessä 2 on listattu muuta ao. aikana ETLAssa tehtyä yrittäjyystutkimusta). Tämän raportin myöhemmissä osioissa yrittäjyyttä tarkastellaan lähinnä ao. julkaisujen ja aineistojen näkökulmasta. Tämä raportti ei sisällä varsinaista kirjallisuuskatsausta esimerkiksi Vesa Kanniainen (2006) on hiljattain laatinut perusteellisen katsauksen yrittäjyydestä ja sen roolista taloustieteessä. Kotimaisia tilastoja ja toimintaympäristömme ominaispiirteitä sivutaan tässä melko suppeasti esimerkiksi Kimmo Hyrsky (2006) on hiljattain käynyt ansiokkaasti läpi lähinnä kotimaiseen yrittäjyyteen ja ao. politiikkaan liittyviä näkökohtia Raportin rakenne Seuraavassa luvussa 2 esitellään ao. hankkeen ja tämän raportin periaatteelliset lähtökohdat. Luvussa 3 luodaan katsaus suomalaisen yrittäjyyden nykytilaan eri aineistojen valossa. Luvussa 4 käydään läpi Mistä yrittäjät tulevat -hankkeen osatutkimukset. Luvussa 5 tehdään muutamia johtopäätöksiä löydösten perusteella. 2 Suurimmat tuloksettomina päättyneet neuvottelut liittyivät Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin käyttöön nykyistä laajemmassa mitassa osana yrittäjyystutkimusta sekä verottajan omistustietojen yhdistämiseen Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa oleviin aineistoihin, jolloin pystyttäisiin aiempaa paremmin tunnistamaan ne yrittäjät, jotka eivät ole ammatin- tai elinkeinonharjoittajia. 3 Ks. myös mm. Arenius, Autio ja Kovalainen (2005); Heinonen, Kovalainen, Paasio, Pukkinen ja Österberg (2006); Kiander, Martikainen ja Voipio (2004) sekä Rantala (2006). Kansainvälisistä yrittäjyyteen liittyvistä katsauksista mainittakoon Audretsch (2003). 2

8 2 Periaatteelliset lähtökohdat 2.1 Yrittäjyyspolitiikka talous(kasvu)politiikkana Talouspolitiikan yleistavoitteena on saada oikeat ihmiset oikeaan paikkaan siten, että pitkän aikavälin talous- ja siten työn tuottavuuden kasvu joka pitkälti määrää saavutettavissa olevan elintason on mahdollisimman korkea. Yrittäjyys on talouskasvun lähde, jos se tukee yrityskentän sekä tuotanto- ja palvelurakenteiden uudistumista ja rakennemuutosta. Tämä tarkoittaa tuottavampien ja uusia ideoita testaavien yritysten syntyä ja kasvua sekä muiden markkinoilta poistumista tai toiminnan supistumista. Markkinoille tulo, vaikka siellä olo jäisikin lyhytaikaiseksi, tuo kaikille osapuolille uutta tietoa kyseisen idean kantavuudesta sekä luo vakiintuneille yrityksille (toistensa ohella) potentiaalisen kilpailun uhan. Talouskasvua parhaiten tukeva yrittäjä on henkilö, joka 1. havaitsee ja luo uusia taloudellisia mahdollisuuksia, 2. tuo uusia ideoita markkinoille epävarmuuden vallitessa, 3. tekee päätöksiä sijainnista, tuotannosta, resursseista ja organisointitavoista, 4. kilpailee markkinoilla muiden kanssa. Näin ymmärretty yrittäjyys tai ehkä oikeammin yritteliäisyys on kiistatta pitkän aikavälin talouskasvun moottori. Kuvatun kaltainen yrittäjyys voi käytännössä kanavoitua uusien yritysten perustamisina, mutta aivan yhtä hyvin se voi tapahtua myös vanhojen (riittävän vastaanottokykyisten) yritysten tai muiden organisaatioiden puitteissa. Teoreettisen kirjallisuuden yrittäjyys (entrepreneurship) on yllä kuvatun kaltaista. Näin ei ole (eikä ehkä voikaan olla) asian laita empiirisessä kirjallisuudessa tai tilastotuotannossa, jossa yrittäjyys (self-employment) tarkoittaa lähinnä ammatin- tai elinkeinonharjoittamista ja itsensä työllistämistä. Usein teorian mukainen yrittäjyys nimenomaan rajautuu pois, koska osakeyhtiön joukolla perustaneet henkilöt eivät aina tilastoidu yrittäjiksi. Toisinaan yrittäjyyden tulkitaan myös käytännössä tarkoittavan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta nämäkin liittyvät vain pieneltä osin yllä kuvatun kaltaiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyyden määritelmien ongelmiin ja erilaisiin sisältöihin liittyy osin myös se, että maa-aineistoilla elintason ja yrittäjyyden välinen yhteys on negatiivinen. Edellisen perusteella on selvää, että kuilu teorian ja käytännön yrittäjyyden välillä on jopa niin suuri, että kyse on lähestulkoon täysin eri asioista. Jotta yrittäjyydestä voi keskustella analyyttisesti, käsitteiden erot on syytä tiedostaa. Yleisessä keskustelussa ollaan lähimpänä teorian tarkoittamaa määrittelyä puhuttaessa (hyvin) kasvuhakuisesta uusyrittäjyydestä. Tässä raportissa lähdetään siitä, että yrittäjyyden julkiseen edistämiseen liittyvät toimet kuuluvat nimenomaan ja ainoastaan talouspolitiikan piiriin. Tämä tarkoittaa kääntäen sitä, ettei yrittäjyyspolitiikkaa nähdä esimerkiksi alue-, kulttuuri- tai sosiaalipolitiikaksi, vaan että yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on pitkän aikavälin talouskasvun tukeminen. Laajempi tavoitteenasettelu johtaa helposti koko politiikan vesittymiseen eikä muutoinkaan liene järkevää. 2.2 Yrittäjäksi ryhtyminen Jokainen yrittäjyyttä harkitseva käy mielessään jollain tasolla läpi kuvan 1 tyyppisen päättelyn: verrattuna muihin mahdollisiin työmarkkina- ja elämäntilanteisiin, mikä on yrittäjyyspäätöksestä yksilölle koituva nettohyöty? Jos yrittäjyydestä koituvan nettohyödyn nykyarvo on epävarmuudet ja henkilökohtainen riskinsietokyky huomioon ottaen muita mahdollisia uria suurempi, periaatteessa henkilö siirtyy yrittäjäksi. 4 On syytä huomata, että 1. lähtökohtatilanteen (henkilöominaisuudet, elämäntilanne, nykyinen työ- ja toimintaympäristö) ohella yrittäjyyspäätökseen vaikuttavat 2. yrittäjäksi siirtymiseen ja yrityksen perustamiseen (sekä näihin liittyvien asioiden selvittämiseen) liittyvät suorat ja epäsuorat kustannukset, 4 Korostettakoon, että sovellettaessa tämäntyyppistä kehikkoa yrittäjyyteen liittyvien politiikkapäätelmien pohditaan ei suinkaan oleteta, että jokainen ihminen olisi hyper-rationaalinen virheitä tekemätön optimoiva tietokone, vaan riittää, että keskimäärin kuvatun kaltainen päättely pätee. Ei myöskään ole välttämätöntä, että yrittäjien käsityksen tulevasta olisivat jotenkin objektiivisia (edes keskimäärin), vaan päätökset tehdään nimenomaan vallitsevan (ja mahdollisesti systemaattisestikin väärän) tiedon varassa. 3

9 3. varsinaisesta yrittäjänä toimimisesta todennäköisesti saatavat rahamääräiset ja muut nettohyödyt, 4. yrittäjyyden ja/tai yritystoiminnan mahdollisesta päättymisestä aiheutuvat välittömät (esim. henkilökohtaisen omaisuuden, sijoitetun pääoman ja/tai luottokelpoisuuden menetykset) ja välilliset (maineen menetys, stressi, parisuhdeongelmat jne.) nettotulot/-menot, ja lopulta 5. mahdollisesti väliaikaiseksi jääneen yrittäjyyden vaikutukset myöhempään elämään (mahdolliset vaikeudet palata palkkatyöhön, eläke-ehtojen ja -kertymän muutokset, yrittäjyyskokemuksen markkina-arvo verrattuna esim. keskeytymättömään palkkatyöhön jne.). Pysyy yrittäjyyden ulkopuolella? Yrittäjäksi ryhtymisen riskikorjattu nykyarvo? Siirtyy yrittäjäksi? 5. Yrittäjyyden/edellisten vaiheiden vaikutukset myöhempään elämään 4. Yrittäjyyden päättymisestä aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset 3. Yrittäjän olemisesta tulevat rahamääräiset ja muut hyödyt 2. Yrittäjäksi siirtymisen ja yrityksen perustamisen välittömät ja välilliset kustannukset, aika ja vaiva 1. Henkilöominaisuudet, elämäntilanne, nykyinen työ- ja toimintaympäristö Kuva 1. Yrittäjyyttä harkitsevan päätöksentekotilanne. Lähde: Kirjoittajien hahmotelma. 4

10 3 Yrittäjyytemme nykytila Yrittäjien siten kuin se tilastoissa määritellään määrä ja osuus työllisistä ovat pysyneet suhteellisen vakaina viime vuosikymmeninä. Vuonna 2005 yrittäjiä (pl. maatalous) oli noin ja heidän osuutensa kaikista työllisistä oli 9,1 %. Alimmillaan vuonna 1993 yrittäjiä oli reilut vähemmän; 1990-luvun alussa yrittäjien osuus työllisistä oli 0,65 prosenttiyksikköä nykyistä alhaisempi. Alkutuotannon (TOL2002 koodit A ja B) ohella yrittäjiä on lukumääräisesti eniten kiinteistö ja liike-elämän palveluissa (K), terveys- ja sosiaalipalveluissa (N) sekä kaupan alalla (G). Naisyrittäjien osuus on ollut melko vakaassa nousussa: vuonna 2005 noin kolmasosa toimivista yrittäjistä oli naisia vuosikymmen aiemmin 2 3 prosenttiyksikköä vähemmän. Vaikka yrittäjyyden kehityksessä on yleisellä tasolla havaittavissa hienoinen positiivinen trendi, ei yrittäjyyden laatu ole välttämättä kehittynyt toivotulla tavalla: työnantajina toimivien yrittäjien siis niiden, joilla on palkattua työvoimaa osuus on vuosina laskenut lähes neljä prosenttiyksikköä (naisyrittäjillä yli kuusi). 5 Vaikka yrittäjyysasteiden kansainväliseen vertailuun liittyy erinäisiä ongelmia ja eri lähteitä käyttäen yleiskuva ei ole aivan sama, yleisellä tasolla voidaan todeta, että suomalainen yrittäjyysaktiivisuus on eurooppalaisittain (enintään) keskinkertainen. Vertailtavuudeltaan ehkä parhaassa lähteessä Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten European Community Household Panelissa (ECHP) Suomen yrittäjyysaste on karkeasti puolet kärkimaan Kreikan vastaavasta ja hännänhuipun Alankomaiden puolestaan karkeasti puolet Suomen tasosta: tilastollisesti merkitsevästi meitä korkeampi yrittäjyysaste on lähinnä Välimeren maissa. ECHP:n kuten lähes kaikkien muidenkin virallisten tilastolähteiden ongelmana on, että se kattaa lähinnä päätoimisen yksinyrittäjyyden (self-employment). Hollantilaisessa COMPEDIA-aineistoissa (COMParative ENtrepreneurship Data for International Analysis, virallisia tilastoja (lähinnä työmarkkinatutkimuksia) on korjattu eri tavoin, jonka jälkeen on johdettu yritysomistusasteita, joissa pyritään huomioimaan myös esimerkiksi osaomisteisissa osakeyhtiöissä tapahtuva yrittäminen: 23 maan vertailuissa Suomi on viidenneksi viimeinen kärkimaissa Kreikassa ja Italiassa ao. osuus on Suomeen verrattuna kolminkertainen. Yrittäjyysasteita on myös kartoitettu varsinaisesta tilastotuotannosta irrallaan erilaisten henkilö-, kotitalous- ja yrityskyselyjen avulla. Tämän suunnan tunnetuin edustaja lienee Global Entrepreneurship Monitor (GEM, joka aiemmin keskittyi vain yrittäjyysaikomuksiin ja aivan alkuvaiheen yrittäjyyteen. Kuten kuvan 2 yläosasta havaitaan, vuoden 2005 yhteensä 35 GEM-maan joukossa Suomen kokonaisyrittäjyysaktiivisuus sisältäen yrittäjäksi siirtymistä harkitsevat, uutta yritystä perustamassa olevat sekä uudempia tai vanhempia yrityksiä jo pyörittävät henkilöt on keskitasoa tai, jos vertailuun otettaisiin vain kehittyneet maat, hieman sen yläpuolella. Pelkästään vakiintunutta yrittäjyyttä tarkastellessa Suomi on ao. joukossa kymmenes; verrattaessa juuri aloittaneiden osuutta Suomi on kymmenenneksi viimeinen. Kuvan 2 keskiosasta havaitaan, että mahdollisuusyrittäjyysosuutemme on kutakuinkin keskimääräisellä tasolla, joskin erityisesti Suomen tapauksessa itsensä sekä pakkoettä mahdollisuusyrittäjiksi katsovien osuus on poikkeuksellisen suuri. Kuvan 2 alaosasta havaitaan, että kasvuhakuisen yrittäjyyden osuus on Suomessa jopa pohjoismaisittain alhainen: kasvuhakuisten osuus on Islannissa noin kaksin- ja Ruotsissakin noin puolitoistakertainen. Selvästi meitä alempi (Italia ja Belgia ovat kutakuinkin samalla tasolla) ao. osuus on lähinnä vain Ranskassa, Välimeren maissa ja Intiassa. Kuvasta 3 ilmenee yrittäjäksi ryhtymisen motiivit Suomessa. Tärkeimpinä ovat mahdollisuus toteuttaa itseään ja unelmiaan sekä saada vapautta ja itsenäisyyttä omaan työhönsä. Mahdollisuudet parempiin tuloihin ja vaurastumiseen ovat (ainakin kysyttäessä) selvästi taka-alalla; kuten kuvasta 4 ilmenee, tämä saattaa jossain määrin olla suomalainen erityispiirre. 5 Muutos jakautuu useammalle vuodelle, joten ainakaan yksittäisestä tilastointikäytännön muutoksesta tässä ei liene kysymys. Kaikkien tämän kappaleen tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen Statfin-verkkopalvelu. Mainitut tiedot on haettu ao. palvelusta syyskuussa Kauppa- ja teollisuusministeriön Yrittäjyyskatsaus (Hyrsky, 2006) käy melko perusteellisesti läpi yrittäjyyden eri puolia lähinnä kotimaisten tilastojen valossa. 5

11 % 40 Yrittäjäaktiivisuus maittain, Aikovat Aloittaneet Vakiintuneet 0 % Venezuela Jamaica Yrittäjäaktiivisuus maittain, pakko- vs. mahdollisuusyrittäjät, 2005 Thaimaa Uusi-Seelanti Kiina Brasilia Australia Yhdysvallat Irlanti Islanti Kanada Kreikka Norja Sveitsi Chile Argentiina Uusi-Seelanti Suomi Islanti Espanja Alankomaat Singapore Tanska Latvia Slovenia Italia Belgia Iso-Britannia Australia Slovenia Norja Ruotsi Sveitsi Kroatia Yhdysvallat Alankomaat Singapore Saksa Itävalta Espanja Kreikka Japani Latvia Ruotsi Italia Kanada Irlanti Suomi Iso-Britannia Chile Meksiko Saksa Thaimaa Argentiina Pakko Molemmat Mahdollisuus Venezuela Jamaica Belgia Itävalta Tanska Meksiko Unkari Etelä-Afrikka Ranska Japani Etelä-Afrikka Unkari Kiina Brasilia Ranska Kroatia % Yrittäjäaktiivisuus maittain, kasvuhakuisuus ka. Muut Kasvu väh. 20 henkilöä viidessä vuodessa Kasvu väh. 50 henkilöä viidessä vuodessa Israel Slovenia Kiina Islanti Saksa Yhdysvallat Alankomaat Kanada Irlanti Tanska Iso-Britannia Ruotsi Kroatia Sveitsi Puola Etelä-Korea Astralia Uusi-Seelanti Japani Norja Unkari Italia Suomi Belgia Ranska Portugali Kreikka Espanja Iintia Kuva 2. Yrittäjäaktiivisuus maittain. Aineistolähde: Global Entrepreneurship Monitor (GEM) tutkimukset. 6

12 Toteuttaa itseään tai unelmiaan Saada vapautta ja itsenäisyyttä omaan työhön Edistää uraa tai lisätä ammatillista osaamista Saavuttaa turvallisuus ja varmuus työstä Saada paremmat tulot, luoda varallisuutta Jatkaa perheperinnettä Kuva 3. Yrittäjäksi ryhtymisen motiivit. Aineistolähde: Etlatiedon kysely alkuvuonna 2005 aloittaneille yrittäjille. Vastaukset ovat edustavia koko uusyrittäjien populaatiota silmälläpitäen (ositettu otanta; painotettu). Kuvassa on raportoitu keskiarvot kysymyksiin: Kuinka tärkeänä yrityksenne perustamisen syynä pidätte seuraavia motiiveita?,1=eilainkaan tärkeä, 2 = vähän tärkeä, 3 = melko tärkeä, 4 = hyvin tärkeä. Pylvään päällä oleva palkki kuvaa keskiarvojen 95 prosentin luottamusvälejä. Taulukon 1 tietojen perusteella näyttäisi siltä, että suomalaiset pelkäävät sekä kansallisesti että kansainvälisesti vertaillen (yläosa) eniten ja verrattaessa jo toimintansa aloittaneisiin uusiin yrittäjiin turhaan (alaosa) yrittäjyysriskin realisoituvan siten, että oma (aiemmin hankittu) omaisuus menetetään. Pitkälti aineistoista ja toteutustavoista riippumatta käsitys suomalaisesta yrittäjyydestä kansainvälisessä (lähinnä kehittyneitä maita koskevassa) vertailussa pysyy samankaltaisena: meillä ryhdytään yrittäjäksi suhteellisen harvoin, mutta toisaalta ao. siirtymät ovat meillä monia muita maita pysyvämpää laatua. Niinpä kokonaisyrittäjyysaktiivisuutemme on kansainvälistä keskitasoa. Yrittäjämme ovat jopa pohjoismaisittain haluttomia (palkka)työllistämään muita tai tavoittelemaan kasvua. Varsinaisen pakkoyrittäjyyden osuus on meillä suhteellisen pieni, joskin melko suuri osa kokee olevansa sekä mahdollisuus- että pakkoyrittäjä, mitä voitaneen pitää jonkinlaisena merkkinä (palkka)työmarkkinoiden jäykkyydestä ja/tai toimimattomuudesta. Meillä yrittäjäksi siirtymiä selittää ennen kaikkea itsensä toteuttaminen ja itsenäisyys, ansio- ja vaurastumismotiivien ollessa selkeästi taka-alalla, mikä ei välttämättä ole omiaan tukemaan kasvuyrittäjyyttä. Kansainväliset vertailut nostavat esiin tärkeän kysymyksen: Onko institutionaalisissa rakenteissamme jotain, joka haittaa perheen ulkopuolisen työvoiman palkkaamista, yrityskoon kasvattamisen tavoittelua ja/tai positiivisesti ahnetta paremman ansiotason ja korkeamman varallisuuden tavoittelua? 6 % Chile Kreikka Meksiko Italia Singapore Brasilia Yhdysvallat Thaimaa Unkari Kroatia Kanada Latvia Slovenia Jamaica Argentiina Espanja Ruotsi Uusi-Seelanti Norja Itävalta Irlanti Japani Islanti Suomi Iso-Britannia Ranska Belgia Tanska Etelä-Afrikka Saksa Alankomaat Sveitsi Astralia Kuva 4. Vaurastuminen yrittäjäksi ryhtymisen motiivina. Lähde: GEM 2005 presentaatio Early-Stage Entrepreneurship in Europe. Kuvassa on raportoitu niiden yrittäjyyttä harkitsevien ja hiljattain aloittavien yrittäjien osuus kaikista yrittäjyyttä harkitsevista tai aloittelevista aidoista mahdollisuusyrittäjistä, joilla tulojen kasvattaminen on tärkein yrittäjyyden motiivi. 6 Mm. Hyytinen ja Rouvinen (2005) ovat pohtineet hyvinvointivaltion ja yrittäjyyden välistä yhteyttä. 7

13 Taulukko 1. Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät riskit. Suomi Pohjoismaat, pl. Suomi EU 14, pl. Suomi USA Jos perustaisitte tänään yrityksen, mitkä kaksi seuraavista olisivat riskejä, joita eniten pelkäisitte? Epävarmuus ansiotasosta 47 % 41 % 31 % 41 % Epävarmuus työstä 13 % 18 % 18 % 19 % Riski omaisuuden menettämisestä Se, että yritystoiminta vaatii liikaa aikaa ja vaivaa Henkilökohtaisen epäonnistumisen mahdollisuus 51 % 39 % 47 % 30 % 23 % 16 % 10 % 14 % 12 % 21 % 17 % 14 % Konkurssin mahdollisuus 36 % 40 % 45 % 38 % Vuoden 2005 alkupuolella aloittaneet yrittäjät, Suomi Mitkä kaksi seuraavista ovat riskejä, joita eniten pelkäätte nyt yrittäjäksi ryhtymisen ja yrityksen perustamisen jälkeen? Epävarmuus ansiotasosta 44 % Epävarmuus työstä 34 % Riski omaisuuden menettämisestä Se, että yritystoiminta vaatii liikaa aikaa ja vaivaa Henkilökohtaisen epäonnistumisen mahdollisuus 17 % 30 % 27 % Konkurssin mahdollisuus 21 % Aineistolähteet: Flash Eurobarometer kysely numero 146, kysymys numero 7 (yläosa). Etlatieto Oy, kysely alkuvuonna 2005 aloittaneille yrittäjille (alaosa). Molemmissa kysymyksissä on kysytty yhtä tai kahta tärkeintä riskiä, eikä taulukossa siten ole kyse osuuksista, jotka summautuisivat sataan prosenttiin. 8

14 4 Osatutkimukset Hyytisen ja Rouvisen laatimassa alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa yrittäjien ja heidän yritystensä elinkaaria yrittäjäksi valikoitumisesta aina yritystoiminnan mahdollisen päättymisen asti hahmoteltiin kuvan 5 mukaisesti. Yrittäjäksi valikoituminen (kuvan vasen laita) käsitettiin periaatteessa kolmivaiheiseksi prosessiksi, jonka päävaiheina ovat: omakohtaisesta yrittäjyydestä kiinnostuminen, oman liiketoiminnan ja yrityksen eriasteinen suunnittelu, sekä uuden yrityksen varsinainen perustaminen. Näiden kestot vaihtelevat ja prosessi voi päättyä ja/tai alkaa uudelleen alusta milloin tahansa. Varsinaisen yrityksen (kuvan oikea laita) elinkaaressa voidaan myös nähdä kolme vaihetta: perustettu uusi yritys (juridinen henkilö) mahdollisesti myös aktivoituu uudessa liiketoiminnassa, varsinaista liiketoimintaa harjoitetaan jonkin aikaa tai toistaiseksi, ja lopulta yritys saattaa poistua markkinoilta. Osin riippumatta juridisen henkilön eli yrityksen elinkaaresta, fyysinen henkilö eli yrittäjä saattaa palata valikoitumisprosessin alkuun ja perustaa uuden yrityksen jne. Kuten kuvasta 5 havaitaan, tässä hankkeessa tehty työ koskettelee melko laaja-alaisesti yrittäjyyden elinkaaren eri vaiheita. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi tehdyt osatutkimukset kuvassa 5 numeroidussa aakkosjärjestyksessä. Mistä uudet yrittäjät tulevat? Työlliset Tutkijatausta (akat.)? Muu julkinen sektori? Yritystausta? Työttömät Sarjayrittäjät 1, 2 3, 5 21 Yrittämisestä kiinnostuneet 1, 2 Aloittelevat 3, , 3 5, Uusi yritys syntyy 12, 19, 22 6, 7, 13, 14, 15, 19 Kasvaa 4, 8, 11, 16, 17, 18, 22, 23 Toiminta käynnistyy Ei Teknologia? Innovaatiot (ml. sosiaaliset, organisatoriset, jne.)? Pöytälaatikkoon 6, 8, 10, 24 Ei kiinnostunut yrittäjyydestä Luopui ajatuksesta Yritti, ei perustanut 3, 10, 19, 22 Yrittäjyys päättyy (yritys kuolee, lopetetaan, myydään tms.) 1. Hyytinen ja Ilmakunnas (2004a, 2004b, 2006a) 2. Hyytinen ja Ilmakunnas (2004c) 3. Hyytinen ja Ilmakunnas (2006b) 4. Hyytinen ja Johansson (2006) 5. Hyytinen ja Maliranta ( ) 6. Hyytinen ja Maliranta (2006) 7. Hyytinen ja Pajarinen (2005a) 8. Hyytinen ja Pajarinen (2005b) 9. Hyytinen ja Pajarinen (2005c, 2005d) 10. Hyytinen ja Rouvinen (2006a, 2006b) 11. Hyytinen ja Ruuskanen (2006a, 2006b) 12. Hyytinen ja Takalo (2004) 13. Hyytinen, Pajarinen ja Rouvinen (2005) 14. Hyytinen, Pajarinen ja Rouvinen (2006) 15. Johansson ( , 2004) 16. Kauhanen (2004) 17. Kiriakos (2005) 18. Maliranta ja Nurmi (2004) 19. Pajarinen, Rouvinen ja Ylä-Anttila (2006) 20. Rouvinen ja Väänänen (2004a) 21. Rouvinen ja Väänänen (2004b) 22. Rouvinen ja Ylä-Anttila (2004) 23. Tahvanainen (2004) 24. Havaintoja jatkokyselystä Kuva 5. Yrittäjyyden elinkaari. Lähde: Hyytisen ja Rouvisen ao. hankkeen alkuperäinen tutkimussuunnitelma , sivu 1 (hieman yksinkertaistettu; viittaukset Mistä yrittäjät tulevat -hankkeessa tehtyyn työhön lisätty). 9

15 Koska tutkimuksissa sivutaan samaa aihetta eri näkökulmista, alla raportoidut tulokset ovat hieman päällekkäisiä. 1. Palkkatyössä olevien yrittäjyyshalut ovat noin kymmenkertaisia varsinaisiin siirtymiin verrattuna. Hyytinen ja Ilmakunnas (2004a; 2004b; 2006a) tutkivat, onko uuden (palkka)työn etsimis- ja yrittäjäksi siirtymisprosesseilla mitään yhteistä vai onko kyse peräti samasta asiasta. Pääsääntöisesti näyttäisi olevan kyse eri prosesseista, vaikka molemmat ovatkin samankaltaisia tulevaisuuteen ja muutokseen liittyviä päätöksiä, joihin liittyy myös joko vapaaehtoinen tai jonkinasteisen pakon sanelema valikoituminen. Monipuolinen työkokemus ja tyytymättömyys nykyiseen palkkatyöhön näyttäisivät kuitenkin lisäävän, mutta pitkä työhistoria alentavan, molempien todennäköisyyttä. Yrittäjyysaikomuksien todennäköisyyttä lisäävät palkkatyössä tapahtuva uusien asioiden kokeilu, työn sisällön pitäminen tärkeänä (palkan sijaan) sekä tyytymättömyys nykyisiin esimiehiin. Potentiaalisen yrittäjyyden määrä parhaillaan palkkatyössä olevien keskuudessa on kymmenkunta kertaa suurempi kuin realisaatio Mahdollisesti runsaammasta työmäärästä ja alhaisemmasta tuntipalkasta huolimatta yrittäjät ovat palkansaajia tyytyväisempiä työhönsä. Hyytinen ja Ilmakunnas (2004c) toteavat, että yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavat tulo- ja vaurastumisodotusten ohella myös muut tekijät, kuten mahdollisuudet olla oman itsensä pomo ja toteuttaa itseään. Vaikka palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyminen merkitsee usein työmäärän lisääntymistä ilman vastaavaa tulojen nousua, yrittäjät (erityisesti nuoret) näyttäisivät olevan tyytyväisiä uravalintaansa. Potentiaalisten yrittäjien profiili vastaa kutakuinkin toteutuneen yrittäjyyden profiilia, eikä yrittäjäaikomusten realisoituminen näyttäisi ainakaan kovin selvästi liittyvän vain johonkin tai joihinkin henkilöominaisuuksiin. 3. Sarjayrittäjät, jotka ovat joskus aiemmin toimineet yrittäjinä, vastaavat lähes 30 % siirtymistä palkkatyöstä yrittäjiksi. Hyytinen ja Ilmakunnas (2006b) havaitsevat, että sarjayrittäjät (siis joskus aiemmin yrittäjinä olleet) vastaavat lähes kolmestakymmenestä prosentista siirtymistä palkkatyöstä yrittäjäksi. Aiempi yrittäjäkokemus näyttäisi nostavan yrittäjäaikomusten todennäköisyyttä ja myös annetulla aikomusten tasolla todennäköisyyttä siirtyä yrittäjäksi. Annetulla(kin) yrittäjyysaikomusten tasolla julkisen sektorin työntekijät ja ammattiliittojen jäsenet siirtyvät vähemmän todennäköisesti yrittäjiksi. 4. Kansainvälisen tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että korkea varallisuus ja/tai sen lisääntyminen osaltaan selittävät yrittäjäksi ryhtymistä. Hyytinen ja Johansson (2006) hyödyntävät kotitalouksien varallisuustietoja tavoitteenaan mm. kartoittaa suomalaisyrittäjien varallisuusasemaa ja selvittää mahdollisuuksia estimoida heidän tuotto-odotuksia. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan myöhemmin. 5. Yritteliäisyys, joka on vain pieneltä osin sama kuin yrittäjyys, on talouskasvun moottori. Hyytinen ja Maliranta ( ) korostavat, että yrittäjyys on talouskasvun lähde lähinnä silloin, kun se tukee yrityssektorin ja tuotantorakenteen uudistumista. Kyse on sekä uusien yritysten syntymisestä että tehottomien markkinoilta poistumisesta. Laajemmin näitä muutoksia ajaa yritteliäisyys josta omakohtaiseksi yrittäjyydeksi kanavoituu vain osa sekä uusissa että olemassa olevissa organisaatioissa. Hyytinen ja Maliranta arvelevat, että tuottavuuskasvua eniten vahvistavat yrittäjät ovat pääsääntöisesti yksityisissä yrityksissä osaamistaan kartuttaneita, verkostoja luoneita ja palkkatyössäänkin hyvin menestyneitä henkilöitä. He esittävät huolensa siitä, että nimenomaan innovatiivisista yrityksistä siirrytään vähemmän todennäköisesti yrittäjiksi, vaikka juuri tästä joukosta voisi odottaa kasvuyrittäjien ja -yritysten nousevan. 6. Yrittäjätaitoja opitaan pienissä yrityksissä suuria enemmän; on hälyttävää, että korkean tuottavuuden yritysten henkilöstö siirtyy muita vähemmin yrittäjiksi. Hyytinen ja Maliranta (2006) havaitsevat, että pienet toimivat yritykset ovat suuria todennäköisemmin uusien yrittäjien lähteinä. Eräs mahdollinen selitys tälle on se, että pienessä yrityksessä opitaan todennäköisemmin yrittäjänä tarvittavia taitoja ja asioita. Tuloksista havaitaan myös, että yrityksen korkea tuottavuus ja t&k-intensiteetti vähentävät henkilöstön todennäköisyyttä siirtyä yrittäjyyteen. Havainto on hälyttävä lähinnä siksi, että ns. Schumpeterilaisessa kasvuteoriassa korostetaan luovaa tuhoa rakennemuutoksen ja siten talouskasvun lähteenä. 8 Eräs luovan tuhon keskeisistä mekanismeista on spin-off-yritysten synnyttämä kilpailu. 7. Kasvuyrittäjyyden nostamiseksi tarvittaisiin enemmän positiivista ahneutta. Hyytinen ja Pajarinen (2005a) toteavat, että useimmilla uusilla yrittäjillä on melko selvänä mielessä tärkeimmät yrittäjäpäätöksensä taustalta löytyvät motiivit. Niistä tärkeimpiä ovat itsensä ja unelmiensa toteuttaminen sekä itsenäisyys ja vapaus omassa työssä. Kolmanneksi tärkein on mah- 7 Lähes kolmannes palkkatyöläisistä pohtii edes joskus yrittäjäksi ryhtymistä. 8 Tämän mekanismin merkitys korostuu entisestään maan lähestyessä globaalia teknologiaeturintamaa (Acemoglu, Aghion, & Zilibotti, 2006; Bartelsman, 2005). 10

16 dollisuus parempiin tuloihin ja (lisä)varallisuuden luontiin. Edellä mainitut ovat tärkeämpiä kuin esimerkiksi turvallisuus ja varmuus työstä tai perheperinteen jatkaminen. Hyytinen ja Pajarinen tulkitsevat kyselyaineistonsa ja aiemman tutkimuksen sanomaa siten, että kasvuyrittäjyyden lisääminen edellyttäisi nimenomaan vaurastumista tavoittelevien osuuden lisäämistä. Henkilöstä, jonka yrittäjyyden päämotivaationa on olla oman itsensä pomo, ei välttämättä tule kasvuyrittäjää mm. siksi, että yrityksen kasvattaminen tarkoittaa usein velkarahoituksen lisäämistä ja/tai omistuspohjan laajentamista sekä muutoinkin muiden ihmisten laajempaa mukaan ottamista yritystä koskevien päätösten tekemiseen. 8. Uudet yrittäjät ovat keskimäärinkin ylioptimistisia, mitä tulee heidän yritystensä selviytymiseen. Hyytinen ja Pajarinen (2005b) havaitsevat, että uudet yrittäjät ovat optimistisia yrityksensä menestymismahdollisuuksien ja erityisesti sen selviytymistodennäköisyyden suhteen: 87 % uusista yrittäjistä uskoo yrityksensä olevan toiminnassa kolmen vuoden kuluttua; tilastojen perusteella ao. osuus on noin 60 %. Tutkimuksessa osoitetaan, ettei havaittu ylioptimistisuus selity kyselytavalla, huolimattomilla vastauksilla, riskihakuisuudella tai kykenemättömyydellä ymmärtää todennäköisyyslaskentaa. Annettaessa tarkentavia tietoa uusien yritysten toteutuneista selviytymistodennäköisyyksistä, kolmannes yrittäjistä muuttaa käsitystään. Vaikka odotuksia näin päivitetäänkin, merkittävä osa näyttäisi edelleen olevan ylioptimistisia. 9. Suomalaisista yrittäjyys vaatii liikaa aikaa ja vaivaa; neuvoja ja tukea toivotaan saatavan julkiselta sektorilta. Hyytinen ja Pajarinen (2005c; 2005d) toteavat, että suomalaisten into ryhtyä yrittäjäksi on kansainvälisesti vertaillen laimeaa: tässä suhteessa olemme paitsi Yhdysvaltoja niin myös muita Pohjoismaita ja muuta Eurooppaa jäljessä. Useiden käytettyjen kyselyaineistojen valossa näyttää siltä, että erityisesti Suomessa yrittäjäksi ei ryhdytä tulojen ja vaurastumisen toivossa vaan siksi, että odotetaan sen olevan itsenäistä, mielenkiintoista ja henkisesti palkitsevaa. Noin neljännes suomalaisista katsoo, että yrittäjäksi ryhtyminen vaatii liikaa aikaa ja vaivaa. Kansainvälisesti vertaillen olemme vähemmän halukkaita uhraamaan omaa aikaa ja rahaa yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen tarvittavan taidon ja tiedon hankkimiseen. Sen sijaan suomalaisilla on merkittävästi muita Pohjois- ja EU-maita tai Yhdysvaltoja vankempi luottamus ja usko julkisen sektorin viranomaisapuun ja -neuvoihin yrittäjyyteen liittyen. 10. Lyhytkestoisen yrittäjyyden myöhemmän uran kannalta haitalliselta näyttävät työmarkkinavaikutukset selittyvät osin sillä, että Euroopassa valikoidutaan negatiivisesti yrittäjyyteen. Hyytinen ja Rouvinen (2006a; 2006b) tutkivat lyhytkestoisten yrittäjyyskokemusten työmarkkinavaikutuksia EU-15 maissa. 9 Taustalla on eurooppalaisten poliitikkojen ja virkamiesten usein esiin nostama täkäläisten työmarkkinoiden vihamielisyys palkkatyöhön palaavia yrittäjiä kohtaan. Kun tarkastellaan yrittäjyydestä palkkatyöhön palaavien (ei-ehdollista) tuntipalkkatasoa sellaisenaan, esitetty käsitys näyttäisi olevan oikea: verrattuna koko ajan palkkatyössä olleisiin, väli- ja lyhytaikaisesti yrittäjinä toimineiden palkkatyöhön paluun jälkeiset ansiot näyttäisivät olevan merkittävästi alhaisemmat, ja ao. ero näyttäisi olevan Euroopassa Yhdysvaltoja suurempi. Muiden tekijöiden vaikutukset huomioiva ehdollinen tarkastelu sekä ilmiöön liittyvän valikoitumisen mallintaminen paljastavat kuitenkin, ettei paluun jälkeisiin palkkaeroihin perustuva päätelmä ole aivan oikea: eurooppalaiset valikoituvat negatiivisesti yrittäjyyteen (ja mahdollisesti sieltä pois) toisin sanoen todennäköisyys valikoitua yrittäjäksi on negatiivisessa yhteydessä tilastollisesti havaitsemattomaan kyvykkyyteen ja/tai henkilökohtaiseen tuottavuuteen palkkatyössä. Analyysin perusteella näyttäisi siltä, että tämä valikoituminen ei ole vapaaehtoista, ts. ao. henkilöt ovat tavalla tai toisella pakotettuja ryhtymään yrittäjäksi (sen sijaan, että olisivat ryhtyneet yrittäjäksi esim. havaittuaan yrittäjänä paremmat tulo- ja vaurastumisnäkymänsä). Erityisesti korkeasti koulutetuille eurooppalaismiehille lyhytaikainen yrittäjyys saattaa olla työttömyyttä valepuvussa, toisin sanoen tapa välttää työmarkkinatulemien kannalta (vieläkin) haitallisempaa lyhytaikaista työttömyyttä. 11. Yrittäjien palkansaajia korkeampi työtyytyväisyys ei näyttäisi liittyvän ajankäytön riippumattomuuteen ja vapauteen. Hyytinen ja Ruuskanen (2006a; 2006b) havaitsevat, että yrittäjät ovat työhönsä tyytyväisempiä kuin palkansaajat ja tutkivat, liittyykö se oman ajankäytön joustavuuteen, riippumattomuuteen ja vapauteen. Näin ei näyttäisi olevan: yrittäjät työskentelevät arkisin pidempään ja useammin viikonloppuisin ja heillä on vähemmän puhdasta vapaa-aikaa sekä esimerkiksi sairaspoissaoloja. Yrittäjät tuntevat myös itsensä kiireisemmiksi ja stressaantuneemmiksi kuin palkansaajat. Päätellen siitä, että pienten lasten yrittäjävanhemmat ovat palkansaajia useammin töissä vielä kello 17:00 jälkeen kunnallisen päivähoidon sulkeuduttua, yrittäjillä lienee jopa vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman työpäivänsä päättymiseen kuin palkansaajilla Osana tätä osahanketta tutkittiin erikseen myös sitä, poikkeavatko löydökset Suomen osalta tavalla tai toisella muiden vanhojen EU-jäsenmaiden vastaavista. Tässä erillistarkastelussa Suomea koskevien havaintojen määrä jäi kuitenkin niin alhaiseksi, ettei päätelmiä tässä suhteessa voitu tehdä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen FLEED-aineisto antaisi kuitenkin hyvän mahdollisuuden tähän kysymykseen palaamiseen. 10 Toisaalta yrittäjät kyllä keskeyttävät työrupeamansa useammin ja viettävät suuremman osan työajastaan muualla kuin varsinaisella työpaikalla. 11

17 12. Liiketoiminnan läpinäkyvyyden lisääminen tukee ja yritysten investointipäätösvapauden rajoittaminen haittaa yrittäjyyttä. Hyytinen ja Takalo (2004) tutkivat teoreettisen mallin avulla sijoittajasuojan vaikutuksia yritysten ulkoisen rahoituksen kustannuksiin, yrittäjyyteen ja uusien yritysten perustamiseen. Analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että selvät ja avoimet kirjanpito- ja tilintarkastuskäytännöt sekä muut sijoittajien kannalta yritystoiminnan läpinäkyvyyttä lisäävät tekijät tukevat yrittäjyyttä ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Sen sijaan yrittäjien ja yritysten investointipäätöksiin liittyvien valintamahdollisuuksien kaventamiseen joka käytännössä saattaa seurata esimerkiksi vähemmistöosakkaiden suojan vahvistamisesta tulee suhtautua varauksin. 13. Kasvuyrittäjyyden edistämiseksi olisi pohdittava palkkatyössään hyvin ansaitsevien kannustimia ryhtyä yrittäjiksi. Hyytinen, Pajarinen ja Rouvinen (2005) tutkivat kasvuyrittäjien ja heidän yritystensä ominaispiirteitä. Kasvuhakuinen yritys on usein tietointensiivinen ja toimii verkostomaisesti. Kasvuhakuinen yrittäjä on nuorehko, itseensä uskova ja valmis ottamaan suuriakin riskejä. Häneltä löytyy muita useammin aiempaa yrittäjyys- ja ulkomaankokemusta. Hän myös ansaitsi aiemmassa palkkatyössään keskimääräistä enemmän. Tulokset viittaavat siihen, että pohdittaessa kasvuyrittäjyyden edistämistä olisi syytä kiinnittää huomiota hieman korkeammin koulutettujen ja palkkatyössään paremmin ansaitsevien kannustimiin ryhtyä yrittäjiksi. 14. Alhainen yrittäjyysasteemme ei sinänsä ole kansantaloudellinen ongelma; kasvuyrittäjyyden alhainen suhteellinen osuus kaikesta yrittäjyydestä sen sijaan on. Hyytinen, Pajarinen ja Rouvinen (2006) toteavat, että Suomen kansainvälisesti vertaillen melko alhainen yrittäjyysaste ei sinänsä ole kansantaloutemme keskeisimpiä ongelmia. Suurempi ongelma on se, että yrittäjyys ja uusi yritystoiminta ovat siinä mielessä väärän tyyppistä, etteivät ne välttämättä ole talouskasvua tukevaa: ylivoimainen enemmistö uusista yrittäjistä ja heidän yrityksistään ei sovella uutta teknologiaa, ei valtaa uusia markkinoita, eikä työllistä perhepiirin ulkopuolisia toisin sanoen ne eivät siis tyypillisesti ole kasvuhakuisia. 15. Teoreettisissa ja empiirisissä yrittäjyyden määritelmissä on merkittävä ero. Yrittäjyyspolitiikassa tulisi pohtia toimenpiteitä, joilla laskettaisiin ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä kustannuksia. Johansson ( ; 2004) toteaa, että yrittäjyyden määrän tai osuuden siten kuin se yleensä tilastollisesti ymmärretään ei tulisi millään muotoa olla talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Itse asiassa maa-aineistoilla tilastoidun yrittäjyysasteen ja keskimääräisen tulotason välinen yhteys on negatiivinen. Työvoimatilastossa yrittäjyys tarkoittaa prosenttisesti (lähinnä ja suoraan) vain itsensä työllistävää henkilöä. Teoreettisessa tutkimuksessa ja joskus empiirisessäkin, silloin kuin lähtökohtana on jokin muu kuin tilasto- tai muiden viranomaisten jossain yhteydessä tuottama aineisto sovelletaan toisinaan määritelmää, jossa yrittäjä on joko jonkun organisaation sisällä tai omin voimin toimiva henkilö, joka (1.) havaitsee ja luo uusia taloudellisia mahdollisuuksia, (2.) tuo ideoita markkinoille epävarmuuden vallitessa ja tekee päätöksiä sijainnista, tuotannosta, resurssien kohdentamisesta, instituutioista ja palkitsemismuodoista sekä (3.) kilpailee markkinaosuuksista muiden kanssa. Näin ymmärrettynä yrittäjyys on täsmälleen uuden uuden kasvukirjallisuuden kova ydin (Acemoglu, Aghion, & Zilibotti, 2006). Erityisesti Suomen kaltaisissa jo monilla aloilla lähellä globaalia teknologia- ja tuottavuuseturintamaa olevissa maissa tämä on äärimmäisen tärkeää (Bartelsman, 2005). Johansson ehdottaakin, että politiikkaa voisi suunnata toimenpiteisiin, jotka vähentävät yritysten uusien työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä kustannuksia sen sijaan, että he yrittäisivät saada palkansaajiksi paremmin sopivia ihmisiä ryhtymään yksityisyrittäjiksi. 16. Korkeasti koulutettujen yrittäjien ansiot ovat palkansaajien vastaavia alhaisemmat ja niiden hajonta on suurempi. Pidemmästä työajasta huolimatta yrittäjät kokevat työnsä vähemmän raskaaksi kuin palkansaajat. Kauhanen (2004) tarkastelee korkeasti koulutettujen yrittäjien tuloja ja työaikaa Ekonomiliiton, Insinööriliiton ja Tekniikan akateemisten aineistolla. Tässä aineistossa yrittäjillä on palkansaajiin verrattuna noin 10 % alhaisempi keskiansio ja sen hajonta on suurempi. Ansioiden ja (muodollisen) koulutuksen välinen yhteys on yrittäjillä heikompi sekä yrittäjien viikkotyöaika on noin 5 tuntia pidempi (muiden tekijöiden vaikutus huomioiden noin 2,5 tuntia pidempi). Yrittäjät kuitenkin kokevat työnsä vähemmän raskaaksi kuin palkansaajat. 17. Dokumentaation laajuudestaan huolimatta EU-tason yrittäjyyspolitiikan todellinen sisältö ei selviä virallisista lähteistä. Kiriakos (2005) havaitsee, että vaikka EU-lähteistä on saatavissa laaja kirjo yrittäjyyspolitiikkaa sivuavia dokumentteja niin yhteisökuin kansalliseen tasoon liittyen, konkreettista ja syvällistä tietoa haluavien on edelleen välttämätöntä turvautua kansallisiin lähteisiin. Myös yhteisötason politiikan julkinen raportointi on usein niin yleisellä tasolla ja ympäripyöreää, ettei yksityiskohtien tarkentaminen välttämättä onnistu ilman lisäyhteydenottoja asianomaisiin tahoihin. 12

18 18. Henkilöyrittäjien tutkimiseen on nykyisin käytettävissä erinomaiset aineistot; sen sijaan osakeyhtiömuotoisen (ja kasvuhakuisemman) yrittäjyyden aineistopohja on heikompi. Maliranta ja Nurmi (2004) havaitsevat, että Suomessa yleisesti käytössä oleva yhdistetty työntekijä työnantaja-aineisto (FLEED) soveltuu erinomaisesti elinkeinoharjoittajien tutkimiseen. Toisaalta nykyiset aineistot eivät anna mahdollisuutta yhdistää osakeyhtiömuotoisia yrityksiä niiden (mahdollisiin) omistajayrittäjiin, mikä rajoittaa aineistojen käyttökelpoisuutta erityisesti muita työllistävän, kasvu- tai kasvuhakuisen yrittäjyyden tutkimisessa. Maliranta ja Nurmi selvittävät kahta vaihtoehtoista tapaa tämän ongelman ratkaisemiseksi. Lupaavimmalta näyttää verottajan kokoamien omistuksia koskevan rekisterin hyödyntäminen, mutta käytännössä tätä ei aikataulu-, kustannus- ja käyttöoikeusrajoitusten johdosta päästy tekemään. 19. Kaikista uusyrittäjistä kasvuhakuisia on (määritelmästä riippuen) promillesta noin kymmenesosaan. Kasvuyrittäjyyden tukemisessa on kyse suurisuuntaisten ja -riskisten suunnitelmien toteutusmahdollisuuksista sekä onnistuttaessa saatavista tuotoista. Pajarinen, Rouvinen ja Ylä-Anttila (2006) havaitsevat, että kasvuhakuinen uusyrittäjä on usein korkeahkon teknisen koulutuksen omaava mies, hänellä on aiempaa johtamis- ja/tai yrittäjäkokemusta, hän on valmis ottamaan riskejä, ja että hän ansaitsi varsin hyvin aiemmassa palkkatyössään. Kasvuhakuisten osuus kaikista uusyrittäjistä on erityisen suuri tietointensiivisissä liike-elämän palveluissa. Kasvuhakuiset yritykset ovat jo lähtökohtaisesti muita suurempia: niiden alkupääoma on suurempi ja niillä on enemmän perustajia sekä alkuvaiheen työntekijöitä. Ne myös harjoittavat useammin innovaatiotoimintaa ja aineettomat oikeudet liittyvät todennäköisemmin niiden perustamiseen ja/tai alkuvaiheen toimintaan. Ne ovat myös muita todennäköisemmin suuntautuneet kansainvälisille markkinoille. Pajarinen, Rouvinen ja Ylä-Anttila uskovat, että nykyiset yrittäjyyden edistämiseen suunnatut julkiset resurssit lienevät sinänsä riittävät, mutta ehdottavat niiden tarkempaa suuntaamista nimenomaan kasvuhakuisen uusyrittäjyyden suuntaan. Heidän mukaansa tässä ei välttämättä ole kyse starttirahan tyyppisistä porkkanoista, vaan pikemminkin suurisuuntaisten ja -riskisten liiketoimintasuunnitelmien rahoitusmahdollisuuksista. Samoin on kyse myös näiden suunnitelmien onnistuessa omaan (ja sijoittajien) taskuun jäävistä (taloudellisista) hyödyistä sekä innovaatioympäristön toimivuudesta nimenomaan aloittavan ja ainakin aluksi pienehkön yrityksen näkökulmasta. Niin ikään olisi pohdittava niin tuotantopanoskuin lopputuote- tai -palvelumarkkinoiden reaktiivisuutta siis sitä, miten nopeasti ja voimakkaasti voimavarat ja markkinakysyntä suuntautuvat uudelleen uusien ja hyvien innovaatioiden ilmaantuessa. 20. Aiemman työnantajan yritysyhteistyö ja keskittyminen yhteen tuotteeseen/palveluun lisäävät sekä hyvä kannattavuus ja korkea pääomaintensiivisyys vähentävät työntekijöiden yrittäjiksi ryhtymisen todennäköisyyttä. Rouvinen ja Väänänen (2004a) tarkastelevat melko pienten toimivien yritysten henkilöstön siirtymistä palkkatyöstä uusyrittäjiksi. Alustavassa tarkastelussaan he havaitsevat, että henkilöstöä lähtee todennäköisemmin yrittäjiksi innovaatiotoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä harjoittavista yhden tuotteen tai palvelun yrityksistä. Jo toimivan yrityksen korkea patentointialttius, pääomasijoittajien mukanaolo, kannattavuus ja pääomaintensiivisyys laskevat henkilöstön yrittäjiksi siirtymien todennäköisyyttä. 21. Nuorten yrittäjyyshalut vähenevät muodollisen koulutuksen lisääntyessä. Rouvinen ja Väänänen (2004b) havaitsevat, että Suomen nuoriso on vanhempaa väestöä yrittäjäintoisempaa; vaikka tämä voi tuntua itsestään selvältä, esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa näin ei näyttäisi olevan. Kuten valtaosassa aiempaakin kirjallisuutta, vanhempien ja/tai muun lähipiirin yrittäjyys on tärkein yksittäinen omia yrittäjyysaikomuksia selittävä tekijä. Tytöillä on poikia vähemmän yrittäjyysaikomuksia. Yrittäjyyshalut laskevat muodollisen koulutuksen lisääntyessä, joskin tutkimuksessa on epäsuoraa evidenssiä siitä, että tässä kyse saattaa olla valikoitumisesta henkilöt, jotka ovat vähemmän yrittäjäksi sopivia hankkivat ehkä enemmän muodollista koulutusta (ja päinvastoin). Rouvinen ja Väänänen arvioivat, että on sukupolvien välisiä eroja, joiden vuoksi innovatiivisia, kasvuhakuisia ja globaalisti suuntautuneita uusia yrittäjiä/yrityksiä saattaa syntyä tulevaisuudessa nykyistä enemmän. 22. Yrittäjyyden painopiste on siirtymässä sosiaali- ja terveys- sekä liike-elämän palveluiden suuntaan; naisten osuus yrittäjistä on kasvussa. Rouvinen ja Ylä-Anttila (2004) havaitsevat, että ainakin lokakuussa 2003 aloittaneista yrityksistä kolme neljäsosaa oli palvelualoilla. Uudella vuosituhannella uusyrittäjyyden painopiste on heidän mukaansa siirtynyt erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä liike-elämän palveluiden suuntaan. Myös naisyrittäjiä näyttäisi olevan selvästi enemmän kuin aiemmin. Rouvisen ja Ylä-Anttilan laskelmien mukaan uusyrittäjyys ei näyttäisi olevan ainakaan välitön ratkaisu työttömyysongelmaan; hieman pidemmällä aikavälillä sinänsä harvalukuisten kasvuyritysten menestys saattaa kuitenkin synnyttää merkittävässä määrin uusia työpaikkoja. 23. Bioteknologia-alan akateemisilta yrittäjiltä puuttuu liiketoimintaosaamista. Tahvanainen (2004) vertaa akateemista ja ei-akateemista yrittäjyyttä ja yrityksiä Suomen bioteknologia-alalla. Akateemiseen taustaan ja tutkimukseen rakentuvat yritykset ovat muita vähemmän markkinaorientoituneita ja niillä on muita vähemmän kaupallista osaamista. 13

19 24. Verkostomainen toimintatapa ja muidenkin kuin puolison kanssa tapahtuva yhdessä yrittäminen nostavat yrityksen selviytymistodennäköisyyttä. Lokakuussa 2003 perustettuja yrityksiä haastateltiin ensimmäistä kertaa alkukeväästä 2004 niiden ollessa keskimäärin noin neljän kuukauden ikäisiä (ks. Rouvinen & Ylä-Anttila, 2004). Ao. kyselyyn vastanneita yrittäjiä ja heidän yrityksiään lähestyttiin riippumatta siitä, oliko yritys vielä toiminnassa vai ei uudelleen kaksi vuotta myöhemmin alkukeväästä Puhelimitse tavoitettiin 84 % kohdejoukosta (johon kuului 389 yrittäjää/yritystä) ja 81 % kohdejoukosta haasteltiin. 11 Riippuen siitä, oletetaanko ne yrittäjät/yritykset lopettaneiksi joita ei useista yrityksistä huolimatta tavoitettu, % kohdejoukon yrityksistä olivat edelleen hengissä. 12 Ottaen huomioon, että kohdejoukosta oli lähtökohtaisesti poistettu ne, jotka eivät olleet aktivoituneet/aktivoitumassa ja että ao. yritykset olivat keskimäärin vasta noin 2 vuoden ja 4 kuukauden ikäisiä, vaikuttaisi tämä olevan varsin järkevässä suhteessa tilastoista laskettuun todennäköisyyteen, että noin 60 % perustetuista yrityksistä on elossa kolmen vuoden jälkeen. Alustavien tarkastelujen perusteella vaikuttaisi siltä, että kohdejoukon selviytymistodennäköisyys ei näyttäisi liittyvän (ainakaan suoraan ja yksiulotteisesti) yrittäjän/yrityksen kasvuhakuisuuteen tai innovaatiotoiminnan harjoittamiseen. Sen sijaan verkostomainen toimintatapa (ulkopuolisten kanssa harjoitettava yhteistoiminta) sekä itsensä (ja mahdollisesti puolison) ohella muiden perustajien mukanaolo näyttäisivät nostavan selviytymistodennäköisyyttä. Jo toimintansa lopettaneilta kysyttiin kyllä/ei-tyyppisesti, mitkä tekijät vaikuttivat yritystoiminnan päättymiseen (ks. kuva 6). Kymmenestä vaihtoehdosta kolme yleisintä lopettamiseen liittyvää syytä olivat: yritystoiminta oli alun perinkin tarkoitettu väliaikaiseksi (62 %), ao. henkilö havaitsi olevansa sopimaton yrittäjäksi (57 %) ja yrittäjä sai hyvän palkkatyötarjouksen (49 %). Kolme vähiten yleisintä lopettamiseen liittyvää syytä olivat: lähtö yrittäjäksi toiseen yritykseen (7 %), rahoitusongelmat (8 %) ja liian korkeat työ- ja muut panoskustannukset (14 %). Yksi yritys myytiin. Kasvuhakuisuudella ja toteutuneella kasvulla on melko voimakas korrelaatio: 93 % alun perin kasvuhaluttomista ei myöskään kasvanut ao. aikajänteellä; 59 % alun perin kasvuhakuisista myös onnistui kasvamaan. Suunniteltu väliaikaiseksi Sopimaton yrittäjäksi Hyvä palkkatyötarjous Tuotto/riskit liian alh. Ei riittävää kassavirtaa Ei tarpeeksi asiakkaita Kova kilpailu Korkea kustannustaso Rahoitusvaikeudet 62 % 57 % 49 % 35 % 31 % 30 % 20 % 14 % 8 % Kuva 6. Toimintansa lopettaneiden yrittäjien mainitsemien lopettamissyiden osuudet (pl. lähtö yrittäjäksi toiseen yritykseen, 7 %). Lähde: Etlatieto Oy (lokakuussa 2003 aloittaneille suunnattu alkukeväällä 2006 toteutettu jatkokysely). Jo toimintansa lopettaneilta kysyttiin kyllä/eityyppisesti kaikki kuvan vaihtoehdot. Raportoitu prosentti on kyllä-vastausten osuus kussakin kysymyksessä. 11 Yhteensä 10 kieltäytynyttä yrittäjää ilmoittivat ao. yritystoiminnan päättyneen, eivätkä halunneet osallistua haastatteluun, vaikka tiesivätkin lopettamisestaan huolimatta kuuluvansa edelleen ao. jatkokyselyn kohdejoukkoon. 12 Kyselyyn vastanneista yrittäjistä yksi oli myynyt yrityksensä. 14

20 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 5.1 Havaintoja (kasvu)yrittäjyydestä Oheisissa laatikoissa on muutamia havaintoja suomalaisesta yrittäjyydestä yleensä sekä erityisesti kasvuyrittäjistä ja heidän yrityksistään. Suomalaisten haluttomuus omakohtaiseen yrittäjyyteen liittyy jo asenteisiin ja ehkä myös perusluonteenpiirteisiimme (laatikko 1). 13 Varsinkin uutta yrittäjyyttä on meillä melko vähän ja siitäkin pääosa on tavallaan vääränlaista siinä mielessä, ettei kasvua ja vaurastumista välttämättä edes tavoitella, jolloin ei myöskään työllistetä perhepiirin ulkopuolisia. Lisäksi näyttää siltä, että vaikka yrittäjien määrä onkin lisääntynyt muita työllistävien yrittäjien osuus ja siten yrittäjyyden laatu on viime vuosina laskenut. Ylipäätään kansakunnan parhaat voimat eivät näyttäisi kanavoituvan yrittäjyyteen. Tyypillisellä kasvuhakuisella yrittäjällä (laatikko 2) on aiempaa johtamis- ja yrittäjäkokemusta. Ellei hän ollut jo juuri edellisellä urallaan yrittäjä, niin ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän saattoi olla yksityisellä ja/tai pk-sektorilla palkkatyössä, jossa hän myös ansaitsi varsin hyvin. Muita useammin yrittäjyydessä häntä motivoi mahdollisuus vaurastua. Hän on valmis ottamaan suuriakin liiketaloudellisia riskejä suurten tuottojen toivossa. Kasvuhakuisen yrittäjän perustama yritys (laatikko 3) on tietointensiivinen ja toimii verkostomaisesti. Se on myös kaikin tavoin jo lähtökohtaisesti suurempi: perustaja-yrittäjiä on muita yrityksiä todennäköisemmin useita; myös työntekijöitä ja pääomaa on jo liikkeelle lähdettäessä enemmän. Laatikko 1. Tutkimus- ja tilastohavaintoja suomalaisesta yrittäjyydestä. Asenteet: Suomalaiset pitävät yrittäjyyttä vähemmän houkuttelevana palkkatyöhön verrattuna kuin minkään muun maan kansalaiset (EU-25, Islanti, Liechtenstein, Norja ja Yhdysvallat). Asenteet: Suomalaiset ovat muiden maiden kansalaisia haluttomampia käyttämään aikaansa ja varojaan yrittäjyyteen liittyvien kysymysten selvittämiseen. Yrittäjyyden katsotaan vievän liikaa aikaa ja olevan vaivalloista. Asenteet: Nuoret sukupolvet näyttäisivät olevan jonkin verran vanhempia yrittäjyyshaluisempia. Ryhtyminen: Yrittäjäksi lähdetään enemmän todennäköisesti pienestä ja vähemmän todennäköisesti innovatiivisesta ja/tai korkean tuottavuuden yrityksestä. Ryhtyminen: Aloittava yrittäjä on keskimäärin ylioptimistinen, mitä tulee hänen liiketoimintansa menestymismahdollisuuksiin (korkeammin koulutetut tosin hieman vähemmän). Ryhtyminen: Suomalaiset uskovat muiden maiden kansalaisia enemmän julkiseen valtaan ja virkamiehiin (esimerkiksi tuttavien, kirjanpitäjien, konsulttien jne. sijaan) yrittäjyyteen liittyvän tiedon ja tuen lähteenä. Ryhtyminen: Suomalaisyrittäjiä motivoi erityisesti mahdollisuus olla oman itsensä pomo vaurastumismotiivien ollessa vähemmän yleisiä. Ryhtyminen: Näyttää siltä, että Euroopassa/Suomessa yrittäjyyteen valikoidutaan negatiivisesti yrittäjiksi päätyvät siis todennäköisemmin ne, joiden tuottavuus palkkatyössä ja tilastollisesti havaitsematon lahjakkuus ovat keskimäärin matalampia. Parhaat aivot suuntautuvat siis keskimäärin palkkatyöhön. Laatikko 1 jatkuu Tässä hankkeessa ei paneuduttu syvällisesti asenteellisiin tai kulttuurillisiin kysymyksiin. Michelsenin (2006) mukaan keskeinen syy suomalaisten vähäisiin itsenäisen yrittämisen haluihin löytyy kansankuntamme henkisestä aatehistoriasta; meitä leimasi jo 1800-luvulla kollektiivisen yrittämisen traditio, joka edelleen dominoi. 15

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot