ELINKEINO- JA ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA
|
|
- Niina Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIIKOISTEN KUNNAN ELINKEINO- JA ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA Marras-/joulukuu 2006 Kunnanvaltuusto , voimassa lukien
2 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Suunnittelun lähtötilanne Elinkeino- ja asuntopolitiikan tarve Kunnan toiminta-ajatus sekä elinkeino- ja asuntopoliittiset tavoitteet Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet 4 2. Perusselvitykset Väestö-, elinkeino- ja asuntorakenne Yrittäjien odotukset Elinkeino- ja asuntopoliittisten tukimuotojen kartoitus 8 3. Kiikoisten visio vuoteen Kiikoisten elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Toimenpideohjelma vuosille Strategian päivitys 14 Liite 1 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIASTA Liite 2 ASIANTUNTIJA-APUA JA TALOUDELLISTA TUKEA TARJOAVIA ORGANISAATIOITA Liite 3 ASUMISEEN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVIÄ TUKIA
3 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 3 1. Suunnittelun lähtötilanne 1.1. Elinkeino- ja asuntopolitiikan tarve Kunnan elinvoimaisena säilyminen edellyttää riittävää asukasmäärää, jotta peruspalvelut voidaan turvata. Kuntalaisten toimeentulo puolestaan edellyttää riittävää työpaikkojen määrää. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelmallisen toiminnan harjoittamiseksi tarvitaan erityistä laaja-alaista elinkeino- ja asuntopoliittisesta strategiaa. Kiikoisten kunnan ensimmäinen elinkeinopoliittinen strategia on laadittu Kiikoisten ja Lavian elinkeino- ja ympäristöpoliittisen strategian luominen ja toteutus kehittämishankkeessa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt strategian Kunnanhallitus on päättänyt Suomen Keskustan Kiikoisten paikallisyhdistyksen aloitteesta, että kunnan elinkeinopoliittinen strategia päivitetään joko laajentamalla strategia elinkeino- ja asuntopoliittiseksi strategiaksi tai täydentämällä strategiaa asuntopoliittisilla osioilla. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategia. Samassa yhteydessä valtuusto on päättänyt, että elinkeinopoliittinen neuvottelukunta toimii elinkeinoja asuntopoliittisen strategian seurantaryhmänä. Kunnanhallitus on päättänyt, että kunnanhallitus toimii elinkeinopoliittisena neuvottelukuntana toimikaudella Tämä elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia täydentää Pohjois- Satakunnan seudullista elinkeinostrategiaa (tiivistelmä liitteenä 1) ja keskittyy erityisesti elinkeino- ja asuntopoliittisiin toimenpiteisiin Kiikoisten kunnan näkökulmasta. Ks. Liite Kunnan toiminta-ajatus sekä elinkeino- ja asuntopoliittiset tavoitteet Kiikoisten kunnan toiminta-ajatus: Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio. Kunta on toimija, joka tunnetaan yritteliäisyyttä, puhdasta ja turvallista elinympäristöä sekä koulutusta ja kulttuuria tukevista palveluistaan. Toiminta-ajatustaan kunta toteuttaa omana kuntayksikkönään ja tarvittaessa yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
4 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 4 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisiksi katsottavina yleistavoitteita ovat viimeisimmän taloussuunnitelman mukaan: onnellinen, tyytyväinen kuntalainen viihtyisä, terveellinen asuinympäristö palveluvarustukseltaan ja toimeentuloedellytyksiltään riittävät mahdollisuudet tarjoava kunta riittävä väestöpohja monipuolinen väestö- ja elinkeinorakenne paikkakunnan työpaikkojen ja työssäkäyntimahdollisuuksien lisääminen hyvä kuntaimago. Elinkeinorakenteen monipuolistamisen ja uusien työpaikkojen luomisen painopisteiksi vuosille on asetettu: myönteisen kuntakuvan ja yrittäjäystävällisen ilmapiirin luominen pienyritystoiminnan toimintaedellytysten luominen palveluyrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen maaseutuelinkeinojen kehittäminen alkutuotannon korvaavien työpaikkojen kehittäminen yrittäjyyteen kannustaminen kehittämisprojekteihin osallistumisen kriteerit: työllisyysnäkökohdat, pienyritystoiminnan kannustaminen ja kouluttaminen, matkailu- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen seudullisen elinkeinostrategian / kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian toteuttaminen. Kunnan kehittämisen muiksi painopisteiksi elinkeino- ja asuntopoliittisesta näkökulmasta on vuosille asetettu: rakennustoiminnan tukeminen ja siihen kannustaminen asuntotuotannon ohjaaminen kysynnän mukaan aktiivisuuden lisääminen rakennustoiminnan käynnistymistä kannustavin toimenpitein kunnan sijainnin hyödyntäminen markkinoinnissa Vuolteen teollisuusalueen markkinoiminen Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Maakunnan suunnittelu on maakunnan liiton eli Satakuntaliiton tehtäviä. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Liitto johtaa ja koordinoi niiden laadintaa. Satakunnan maakuntasuunnitelma Karhun kämmen lyö luotaa tulevaisuutta. Maakuntasuunnitelmassa on määritelty seuraavat kehittämisen painopisteet: Satakunta hyvinvoinnin kärkialueena Ympäristö ja aluerakenne kehittämisen perustana Elinvoimainen maaseutu hyvän aluekehityksen takaajana
5 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 5 Vireä yritystoiminta kilpailukyvyn ehtona Innovaatio- ja osaamisjärjestelmä elinkeinoelämän kehittämisen tukena. Maakuntasuunnitelman toteuttamisen keskeiset keinot määritellään maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Satakunnan maaseudun kehittämisohjelmassa (TEkeskus) on lisäksi asetettu maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen tähtääviä tavoitteita. Pohjois-Satakunnan seutukunnan tavoitteiden osalta viitataan tässä yhteydessä Pohjois-Satakunnan seudulliseen elinkeinostrategiaan. 2. Perusselvitykset 2.1. Väestö-, elinkeino- ja asuntorakenne Kiikoisten asukasluku vuodenvaihteessa 2005/2006 oli Viimeisen 10 vuoden aikana asukasluku on vähentynyt noin 80 hengellä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Kiikoisten asukasluku olisi Vuoden 2005 lopussa silloisesta 1291 asukkaan väestöstä alle 15- vuotiaita oli 16,7 %, vuotiaita 57,7 % ja yli 64-vuotiaita 25,6 %. Ikärakenne on huomattavan vanhuspainotteinen, vaikka yli 64- vuotiaiden osuus on hieman laskenut. Toisaalta myös lasten osuus on keskimääräistä suurempi, joten työikäisten osuus on selvästi Satakunnan alhaisin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisen väestön osuus Kiikoisissa ei olennaisesti muutu lähivuosina. Vuonna 2006 kunnan asukasluku on kääntynyt selvään nousuun. Lokakuun lopussa asukasluku oli Vuoden 2005 lopussa työvoimaan kuuluviksi luettiin 541 kiikoislaista, heistä työssä oli 462 ja työttömänä 79 (14,0 %). Viimeisen kahden vuoden aikana työttömyys on vaihdellut välillä % ja ollut alle seutukunnan keskitason. Työikäisten pienestä osuudesta johtuen huoltosuhde, joka ilmaisee työllisten suhteen muuhun väestöön, oli kuitenkin 1,81 eli Satakunnan korkeimpia. Kiikoisten työllisten elinkeinorakenne : Maa- ja metsätalous 80 (17,3 %) Jalostus 108 (23,3 %) Palvelut 260 (56,2 %) Tuntematon 14 ( 3,2 %). Maa- ja metsätalouden osuus on viime vuosina vähentynyt selvästi ja jalostuksen ja palveluiden osuudet vastaavasti nousseet.
6 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 6 Kiikoisten työpaikkaomavaraisuus oli vastaavaan aikaan 68,8 %. Kun otetaan huomioon, että myös muista kunnista käydään Kiikoisissa töissä, voidaan karkeasti arvioida 2/3 Kiikoisten työllisestä työvoimasta käyvän töissä kotikunnassa. Työpaikkojen jakauma oli seuraava: Maa- ja metsätalous 23,0 % Jalostus 21,7 % Palvelut 50,6 % Tuntematon 4,7 %. Väestön koulutustaso on alhainen, mutta verrattuna Satakunnan maaseutumaisiin kuntiin vain vähän keskimääräistä alhaisempi. Kiikoisten 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (1075) vuonna 2005 oli ammattitutkinnon suorittaneita 542 (50,4 %) jakaantuen eri tasoille seuraavasti: Keskiasteen tutkinto 380 (34,9 %) Alin korkea-asteen tutkinto 93 ( 7,7 %) Alempi korkea-asteen tutkinto 41 ( 2,2 %) Ylempi korkea-asteen tutkinto 26 ( 1,6 %) Tutkijakoulutus 2 ( 0,0 %). Kunnan kiinteistökartoitustyössä selvitettiin kunnan rakennuskanta. Kartoituksessa mitattiin kohteita yhteensä 932 kpl (sisältää saman omistajan eri kohteet), joissa rakennuksia mitattiin yhteensä kpl. Kohteet jakaantuivat seuraavasti: maatiloja asuinrakennuksia muut (liikerakennukset, laitekopit yms.) kesäasuntoja kesäpaikkoja asumattomia (asumiskelvottomat) muut (saunat yms.) 68 kpl 377 kpl 56 kpl 194 kpl 196 kpl 21 kpl 14 kpl Maatilat ja asuinrakennukset ovat vakituisessa asuinkäytössä. Toisaalta EU-tukia hakeneita maatiloja oli 103 kappaletta vuonna Määrä ei juurikaan ole muuttunut vuosina Kesäasunnot ja paikat ovat vapaa-ajanasuntoja. Kunnan suoraan omistamat vuokra-asunnot marraskuussa 2006: osakehuoneistoja 8 eri rivitalossa 17 as vuokratalo Kiikoisrinne 4 as vanha terveystalo 2 as Kirkonkylän koulu 1 as Eläinlääkäritalo 1 as Lisäksi kunnan kokonaan omistamassa As Oy Hämeenrannassa on aravavuokra-asuntoja käytössä 14 kpl (neljä huoneistoa yhdistetty kahdeksi suuremmaksi huoneistoksi).
7 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 7 Kunnan omistamat liikehuoneistot marraskuussa 2006: Eläinlääkäritalo 1 kpl vanha terveystalo (apteekki) 1 kpl Kunnalla on myynnissä asuntotontteja eri asuntoalueilla marraskuussa 2006 seuraavasti: Halmesmäen alue 25 omakotitonttia, 2 erillispientalotonttia ja 2 rivitalotonttia Hämeenlahden alue 8 omakotitonttia Pappilanmaan alue 1 omakotitontti Yli-Jaaran alue 5 omakotitonttia Vuolteen alue 4 omakotitonttia ja 1 rivitalotontti Tervahaudan alue 2 omakotitonttia Lisäksi tontteja on haja-asutusalueilla, mm. Kuorsumaan entisen koulun lähettyvillä. Kunnalla on myynnissä yritystontteja eri alueilla marraskuussa 2006 seuraavasti: Halmesmäen alue Vuolteen teollisuusalue 1 liiketontti 6 liiketonttia ja 15 teollisuustonttia (joista 4:lle voi rakentaa asuinrakennuksen) Väestö- ja asuntotietojen perusteella voidaan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian pohjaksi vetää mm. seuraavia johtopäätöksiä: Riittävän asukasmäärän ylläpitäminen on sinänsä tavoite, jonka saavuttamiseksi on ponnisteltava. Vaikka kunnan ikärakenne on voimakkaasti vanhusvoittoinen, lapsiperheiden ja työikäisten lisäksi myös eläkeläisten muuttaminen kuntaan on toivottu kehityssuunta. Pieni työikäisen väestön määrä vaikuttaa siihen, että suurteollisuutta paikkakunnalle on vaikea saada. Väestörakenteen (mm. ikärakenne ja koulutustaso) johdosta käsityövaltainen tuotanto (mukaan lukien rakennusala) ja perinteiset palveluammatit (kauppa, liikenne, hoitoala, toimistotyö) sopivat kehityskohteiksi. Maa- ja metsätalouteen liittyvät elinkeinot tulevat olemaan jatkossakin merkittäviä. Kunta luonnonläheisenä asuinpaikkana ja työssäkäynti kunnan ulkopuolella on otettava huomioon nykyisenä tosiasiana ja tulevaisuuden mahdollisuutena.
8 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Yrittäjien odotukset Yrittäjiltä eri yhteyksissä tulleiden odotusten perusteella voidaan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian pohjaksi vetää mm. seuraavia johtopäätöksiä: elinkeinorakenteen maltillinen monipuolistaminen nykyisen rakenteen pohjalta on tarkoituksenmukainen ja haluttu suunta yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia on kannustettava innovaatioihin, koska tässä ympäristössä on luotettava pääasiassa oman väestön aktiivisuuteen kunnan myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja omien palvelujen pitäminen kunnossa sekä edulliseen sijaintiin luottaminen ovat voimavaroja asuminen pohjautuu hyvin pitkälti omakotiasumiseen kunnan sijainnista johtuen työssäkäynti kunnan ulkopuolella näyttelee merkittävää roolia myös jatkossa Elinkeino ja asuntopoliittisten tukimuotojen kartoitus Elinkeinopoliittiset tuet Elinkeinotoiminnan kehittämiseen on saatavilla monenlaista apua siihen erikoistuneilta organisaatioilta. Tuki on yleensä asiantuntijaohjausta lähellä käytännön tasoa ja taloudellisen tuen kanavoimista yritystoimintaan. Lisäksi elinkeinotoiminnan kehittämiseksi toteutetaan määräaikaisia kehittämishankkeita projektien muodossa. Liitteessä 2 on kuvauksia organisaatioista, joiden tehtäviin kuuluu elinkeinotoiminnan edistäminen. Organisaatiot ja projektit tiedottavat palveluistaan monella tavalla. Koska muutoksia tapahtuu usein, tähän suunnitelmaan yhteystiedoiksi on kirjattu lähinnä www-sivut. Tämä menettely on senkin takia perusteltua, koska www-sivuille on usein koottu linkkejä muihin organisaatioihin, joista saattaa löytyä sellaista tietoja, joita tätä kirjoitettaessa ei ole vielä olemassa. Perusteluna menettelylle on syytä todeta vielä sekin, että tietotekniikan hyväksikäyttö varmasti tulee edelleen lisääntymään, ja tällä esitystavalla suunnitelman käyttäjiä pyritään ohjaamaan siihen suuntaan. Kunnan internetsivuilla ( ylläpidetään myös linkkejä tärkeimpiin viranomaisiin. Ks. Liite 2 Asuntopoliittiset tuet Asumiseen ja rakentamiseen liittyvistä tuista on laadittu erillinen liite 3. Ks. Liite 3
9 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 9 3. Kiikoisten visio vuoteen 2015 Näkemys siitä, millaiseksi Kiikoista elinkeino- ja asuntopoliittisesti halutaan kehittää, perustuu nykyiseen väestörakenteeseen, asuntokantaan, olemassa oleviin alueellisiin ja paikallisiin linjauksiin sekä eri tahojen odotuksiin. Näistä aineksista syntynyttä näkemystä on pyritty muuttamaan positiivisemmaksi odottamalla, että toimijoiden halukkuus ottaa vastaan uusia näkemyksiä mm. teknisten uudistusten ja verkostoitumisen välttämättömyydestä lisääntyy. Kiikoisten asukasluku on lisääntynyt vuodenvaihteen 2006/2007 tasoon verrattuna ja ikärakenne on muuttumassa elinkeinotoiminnan kannalta edullisemmaksi (työikäisten osuus nousee). Maatalouden työllistävyys ja aktiivisten tilojen määrä on nykyistä vähäisempi, mutta tilojen yhteyteen syntynyt yrittäjyys sekä muualla työssäkäynti varmistaa tilojen elinvoimaa. Kiikoisista käydään nykyistäkin enemmän töissä lähialueen kunnissa edullisen liikenteellisen sijainnin, rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön sekä hyvien peruspalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien ansiosta. Asuminen pohjautuu luonnonläheiseen omakotiasumiseen, jonka tasoa nostavat tilavat tontit ja edulliset kunnallistekniset palvelut. Kunnalla on myös erilaisia tarpeita vastaavasti tasokkaita vuokra-asuntoja. Kunnassa toimii avainyrityksiä, joiden tuotanto perustuu erityisosaamiseen ja liiketoiminnasta suurin osa kohdistuu kunnan ulkopuolelle. Avainyritysten mukana verkottuneet ja teknisesti kehittyvät yritykset saavat mahdollisuuksia uusiin markkinoihin. Yritystoimintaa on hajallaan eri puolilla kuntaa, mutta uusien yritysten sijoittumista on tapahtunut erityisesti Vuolteen teollisuusalueelle, valtatien 11 ja kantatien 44 risteyksen läheisyyteen. Asutus on alkanut tiivistyä Jaaran, Kirkonkylän ja Tervahaudan väliselle alueelle muodostaen entistä enemmän keskustaajaman tyyppisen asuinkeskittymän.
10 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Kiikoisten elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Pyritään vaikuttamaan niin, että maa- ja metsätalousyrittäjät pystyvät ylläpitämään toiminnan maatiloilla ja muissa haja-asutusalueiden yksiköissä vähintään nykyisellä tasolla esim. suurempien tuotantoyksiköiden, erikoistumisen, sivuelinkeinojen, verkostoitumisen ja hallittujen sukupolvenvaihdosten avulla. Tehtävää toteutetaan kaikissa mahdollisissa yhteyksissä ensisijaisesti neuvonnan ja ohjauksen keinoin ja tarvittaessa käynnistetään erityisiä projekteja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tarkoitettujen kehittämisohjelmien avulla. Tuetaan yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia niin, että kannattava yritystoiminta laajenee ja hyvät liikeideat jalostuvat tuottavaksi liiketoiminnaksi. Tehtävää toteutetaan erityisesti seudullisen elinkeinoyhtiön, kunnan ja yhteydenpitoon halukkaiden yrittäjien välisellä vuorovaikutuksella ja avustamalla yrittäjiä erityisesti yritystoiminnan kriittisissä kehitysvaiheissa (perustaminen, tilojen hankinta, tekniset ja tietotekniset kehitystarpeet, työvoiman lisäämisvaihe, verkostoituminen jne.). Pyritään edistämään sellaisten yrittäjävetoisten kehittämishankkeiden käynnistymistä, jotka johtavat suoraan uuden yritystoiminnan syntymiseen tai entisen kehittymiseen synnyttäen myös uusia työpaikkoja. Yrittäjien ja muiden kuntalaisten lisäksi aktiivisuutta edellytetään kyläseuroilta ja muilta yhdistyksiltä. Sijoituspaikkaa harkitsevat yritykset pyritään ohjaamaan kaavoitetuille tai kaavoitettaville teollisuusalueille, joiden kunnallistekniikka toteutetaan tarpeen mukaisessa laajuudessa. Muutenkin kunnan toiminta uusien yritysten sijoittumiseksi kuntaan keskittyy nimenomaan elinkeinoelämän yleisten toimintaedellytysten mahdollisimman hyvään luomiseen ja ylläpitoon. Kunta varautuu myös erityisestä syystä järjestämään yrityksille toimitiloja. Yritysten takaukset voivat tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa tapauksissa ja niille tulee olla erityiset perustelut (esim. uudenlainen toiminta kunnassa ja merkittävä työllistävä vaikutus). Kunnalliset peruspalvelut pidetään sellaisella tasolla, että paikkakunta on kiinnostava yrittäjien ja yritysten henkilöstön kannalta. Huomiota kiinnitetään myös asukkaiden aktiivisuutta tukevien palvelujen laatuun ja harrastustoiminnan edellytyksiin sekä ympäristön toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Kunnalliset lähipalvelut ovat osa elinkeino- ja asuntopolitiikkaa. Kunnan päätöksenteossa lähipalvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kiikoista kehitetään myös muualla työssä käyvien asuinpaikkana, jolloin huolehditaan siitä, että paikkakunnalla on mahdollisuuksia eritasoiseen asuinrakentamiseen sekä erikokoisia vuokra-asuntoja itsenäistyvien nuorten ja paikkakunnalle muuttohalukkaiden perheiden ensiasunnoiksi.
11 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 11 Uusia alueita kaavoitetaan tarpeen mukaan sekä asunto- että yritysrakentamista varten. Painopiste on kuitenkin nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja eheyttämisessä. Kunnallinen päätöksenteko mukautuu yritysten ja rakentamisen tarpeisiin siten, että se ei hidasta yritysten liiketoiminnan asianmukaista kehittymistä ja asuntorakentamista. Kunnanhallitus johtaa kunnan elinkeino- ja asuntopolitiikkaa. Kunnanjohtaja toimii elinkeinoasioista vastaavana viranhaltijana ja maaseutuasiamies maaseutuelinkeinoihin keskittyvänä kehittäjänä. Kunnansihteeri huolehtii pääasiassa asukasvalintojen tekemisestä kunnan vuokra-asuntoihin. Kunnanrakennusmestari-rakennustarkastaja toimii rakentamisasioissa vastaavana viranhaltijana. Seudullisella elinkeinoyhtiöllä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:llä on keskeinen rooli yritysten, yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien liiketoiminnan kehittämisessä ja toimintaedellytysten parantamisessa. Toiminnan tavoitteena on erityisesti avustaa yrityksiä kannattavaan liiketoimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Uusien yritysten perustamisneuvonta ja avustaminen perustamisessa ovat yhtiön perustehtäviä. Pyritään hyödyntämään lähellä olevia alueellisia tai seudullisia koulutusorganisaatioita yrittäjiksi aikovien koulutustason nostamiseksi.
12 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Toimenpideohjelma vuosille ) Kunnan vahvuustekijöiden markkinointi kiinteillä esittelypisteillä (mm. Purpuripuiston inforakennus ja Vuolteen teollisuusalue) ja ajoittaisilla kampanjoilla. Ystävänpäivämessut järjestetään joka toinen vuosi, parillisina vuosina. Markkinointia suunnataan potentiaalisille kuntaan muuttaville kohderyhmille ja markkinoinnissa käytetään soveltuvien osin eri markkinointivälineitä. 2) Mukanaolo seudullisessa elinkeinoyhtiössä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, joka huolehtii erityisesti uusien yritysten perustamisneuvonnasta ja avustaa uusien yritysten perustamisessa sekä avustaa yrityksiä kannattavaan toimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. 3) Maatalouden sivuelinkeinojen luominen ja kehittäminen (maaseutuasiamies, koulutusorganisaatiot, rahoittajatahot). 4) Maaseuturakennusten ja maaseudun kulttuuriympäristön siisteys- ja säilyttämiskampanja tai kylien omat kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on pitää kylät houkuttelevina asumisympäristöinä (kyläyhdistykset, kesäasukkaat, maaseutuasiamies, liikunta- ja nuorisosihteeri). 5) Kunnan ja yrittäjien välisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen; pyritään siihen, että vastuu vuorovaikutuksen jatkumisesta on molemmilla tahoilla (kunnanhallitus, kunnanjohtaja, yrittäjäyhdistys, maataloustuottajat, maaseutuasiamies). 6) Vuosittain on käynnissä vähintään kaksi yrittäjä- tai yhdistysvetoista hanketta, joiden onnistuminen voi johtaa uuden yrityksen perustamiseen tai uusien työpaikkojen syntymiseen; käydään läpi erityisesti niitä aloja, joilla tuotannon ja palvelujen mahdollisuuksia on arvioitu olevan (yrittäjät, kuntalaiset, kunta). 7) Ammattiin johtavien kädentaitojen edistäminen ainakin seuraavilla toimialoilla: puu-, metalli- ja hoiva-ala (koulut, koulutusorganisaatiot). 8) Keskitä Kiikoisiin kampanja; tavoitteena ostosvirtojen ohjaaminen entistä enemmän omaan kuntaan ja kunnan halki matkaavien pysäyttäminen käyttämään kunnan yritysten palveluja; asennekasvatus alkaa jo alaluokilta (koulut, 4H-yhdistys, yrittäjäyhdistys, yrittäjät, kunta). 9) Kunta osallistuu kulloinkin erikseen päätettävällä tavalla niihin kehittämishankkeisiin, jotka edellyttävät siltä varsinaisia taloudellisia panoksia hankkeen läpiviemiseksi. Erityisesti pyritään Leader rahoitteisten hankkeiden käynnistymiseen kunnan alueella. Kehittämisprojekteihin osallistumisen ensisijaiset kriteerit ovat seuraavat: työllisyysnäkökohdat, pienyritystoimintaan kannustaminen ja kouluttaminen sekä matkailupalvelujen kehittäminen.
13 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 13 10) Yrittäjyydestä kiinnostuneiden ohjaus johonkin lähiseudulla järjestettävään koulutusohjelmaan (yrittäjäyhdistys, maataloustuottajat, kyläyhdistykset, kunta jne. yhdessä asiantuntijatahojen kanssa). 11) Tieliikenteen Kiikoisten palvelualueen hyödyntäminen valtatien 11 ja kantatien 44 risteysalueella myös kunnan markkinoimisessa. 12) Vuolteen teollisuusalueen liike- ja teollisuustonttien markkinointi (kunta). 13) Vuolteen teollisuusalueen torialueen hyödyntäminen pienehköjen esittelyrakennusten (mökit, saunat, grillikodat yms.) esittelyalueena (kunnanrakennusmestari). 14) Uuden yritysalueen suunnittelu ja maanhankinta sekä kaavoittaminen tarvittaessa (kunta). 15) Uuden asuntoalueen maanhankinta ja kaavoittaminen tarvittaessa ensisijaisesti taajaman osayleiskaavassa osoitettujen aluevarausten pohjalta (kunta). 16) Kunnan kotisivuilla olevien vuokra-asunto-, tontti- sekä kiinteistö- ja huoneistopörssien ylläpitäminen ja kehittäminen helpottamaan kuntaan muuttamista, sijoittumista ja rakentamista (kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kunnanrakennusmestari). 17) Omaan kotiin valmiiseen toimintamallin markkinoiminen yhteistyössä talopakettitoimittajien kanssa. 18) Kunnan vesihuoltolaitokseen (vesi- ja viemärilaitos) liittyvien yritysten liittymismaksujen alentaminen eurolla jokaista yrityksen pysyväisluonteista työpaikkaa kohti (työpaikka olemassa vähintään vuosi liittymisen jälkeen). 19) Uusien liikerakennushankkeiden edistäminen uusien yritystilojen luomiseksi siten, että hankkeissa on mukana yksityisiä yrittäjiä tai rahoittajia. 20) Uusien yrittäjien tai yritysten löytäminen vapautuviin vanhoihin käyttökelpoisiin yritystiloihin (yrittäjäyhdistys, kunta). 21) Kunnan vuokra-asuntojen myyminen ostohalukkaille (kunnanhallitus). 22) Loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi (kesäasukkaat, kunnanrakennusmestari-rakennustarkastaja). 23) Yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toteuttaminen kehittämishankkeiden tilapäislainojen myöntäminen kunnanvaltuuston hyväksymien ehtojen mukaisesti (yhdistykset, seurat, järjestöt, kunnanhallitus).
14 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 14 24) Ottoautomaatin ylläpitokustannuksiin osallistuminen, mikäli kävijämäärä jää alle ns. kannattavuusrajan (kunta, paikalliset pankit, Satakunnan Osuuskauppa). 25) Yritysten kesätyöllistämistuen myöntäminen nuorten työllistämisen edistämiseksi talousarvion määrärahojen puitteissa ja kunnanhallituksen erikseen päättämien ehtojen mukaisesti (kunnanhallitus, yritykset). 6. Strategian päivitys Strategia päivitetään vähintään valtuustokausittain. Toimenpideohjelma päivitetään tarvittaessa vuosittain.
15 15 Liite 1 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIASTA Toimialakohtaiset verkostot Seuraavassa kuvassa esitetään tiivistelmänä Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian laadinnan yhteydessä määritettyjen toimialakohtaisten verkostojen keskittymät. ViherCenter Älykylä Metallikylä B 2 B-puisto Puupuisto Meijeri Jämin Matkailumaailma B 2 B-puisto kuvaa Palvelut yrityksille -toimialan verkoston keskittymää. Jämin Matkailumaailma kuvaa matkailullisen alueen verkoston keskittymää. Meijeri kuvaa Hyvinvointi ja liikunta -toimialan verkoston keskittymää. Metallikylä kuvaa Kone- ja laitevalmistus -toimialan verkoston keskittymää. Puupuisto kuvaa Puutuotetoimialan verkoston keskittymää. ViherCenter kuvaa Elintarviketoimialan verkoston keskittymää. Älykylä kuvaa strategiatyön aikana syntyneitä ideoita, hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin.
16 16 Yhteenveto eri toimialojen kasvunäkymistä Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian yhteydessä määritetyt toimialakohtaiset visiot ja kasvutavoitteet. Toimiala Visio Kasvutavoite 2010/2015 Kone- ja laitevalmistus Puutuoteteollisuus Matkailu Elintarviketuotanto Hyvinvointi ja liikunta Palvelut yrityksille Älykylä Seudun vahvat veturiyritykset ovat kasvaneet voimakkaasti sekä kehittyneet edelleen ratkaisuja toimittavina järjestelmätoimittajina. Vahvasti verkostoitunut pohjoissatakuntalainen puutuoteteollisuus on kotimaassa johtava asiakaslähtöisten ratkaisujen toimittaja valitsemillaan aloilla. Jämi ympäristöineen (Jämin Matkailumaailma) on tapahtuma- ja elämysmatkailun ympärivuotinen ykkösvaihtoehto yritys- ja aikuismatkailijoille. Voimakkaasti kasvava pohjoissatakuntalainen elintarviketuotanto on edelläkävijä elintarvikeklusterin synergiaetujen teollisuusekologisessa hyödyntämisessä. Pohjois-Satakunta on ikääntyvien ihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä ja asumista palveleva valtakunnallinen keskus sekä merkittävä hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen tuottaja koko väestölle. Pohjoissatakuntalaiset ovat valitsemillaan erikoisaloilla markkinajohtajia yritysten tarvitsemissa asiantuntijapalveluissa. Seudun yritykset hyödyntävät aktiivisesti B 2 B-talon verkostoituneita palveluja. Älykylä hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin. 60 % / 160 % 75 % / 150 % 200 % / 400 % 50 % / 100 % 30 % / 80 % 30 % / 100 % Toimenpideohjelma Seuraavassa on esitetty strategiatyön tuloksena syntynyt toimenpideohjelma. On huomioitava, että toimenpideohjelma elää koko ajan tarpeiden ja mahdollisuuksien muuttumisen mukana.
17 17 1. Kehityshankkeet Metallikylän suunnitteleminen toiminnat alueella vuonna 2010 verkoston vaatimukset Puupuiston suunnitteleminen toiminnat alueella vuonna 2010 verkoston vaatimukset Puutuotealan koordinoijan palkkaaminen Prizztech palkkaa koordinoijan ja Satakuntaliitto rahoittaa palkkausta Matkailualalle matkailualan kokemusta omaavan koordinaattorin palkkaaminen liiketoimintaosaaminen tason nostaminen matkailualan pienissä yrityksissä liiketoimintasuunnitelma koko alueen matkailun kehittämiselle koko matkailualan koordinointi hankkeiden koordinointi infrastruktuurin kehittäminen Kone- ja laitevalmistuksen seudullinen koordinointi helmikuun jälkeen päätetään hankkeen sisällöstä ja siitä, palkataanko erillinen koordinaattori yritysten käyttöön Älykylän toteutettavuussuunnitelman tekeminen Alihankkijayritysten suunnitelmallinen kasvattaminen (kasvuputki) kone- ja laitevalmistus puutuoteteollisuus muu teollisuus palveluyritykset Erityisteknologian kehittäminen kitkahitsaus kylmämuovaus muut Elintarviketeollisuus etanolilaitos uudet pakkaukset uudet alueet erilaisten elintarvikkeiden yhdistäminen Liha-alan yhteistyön käynnistäminen elintarvikealan yhteistyön lisääminen Kansainvälistyminen lähialuevienti elintarvikkeissa muun viennin kasvattaminen vientitoiminnan aktivointi Vanhuspalvelustrategian tekeminen koko Pohjois-Satakunnassa SAMK SAMK Yrittäjät/ koordinoijat Yrityskohtaiset hankkeet Kunta, Yrittäjät, Satafood/ yrittäjät Yritykset SAMK KAAK SAMK Prizztech Yrittäjät Prizztech Yrittäjät Yrittäjät Prizztech palkkaa Matkailualan toimijat Yrittäjät Prizztech ja Posek Seudun yrittäjät Prizztech palkkaa Tampereen yliopisto/ Kankaanpää ym. Yrittäjät Yrittäjät Prizztech:n kasvuohjelma SAMK Yrittäjät/ koordinoijat Satafood SAMK Finpro Prizztech TE-keskus Yrittäjät ja kunnat Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Kustannukset Aikataulu /05 valmis 1/ /05 valmis 1/ /v 60 % liitto 20 % yritykset 20 % /v 70 % liitto tai TE-keskus 20 % 10 % yritykset? Prizztech tai Vetovoimaohjelmasta rahoitusta % liitto 20 % yritykset 20 % 1/06 hakemus 12/05 ja toiminta voisi alkaa 2/06 hakemus 1/06 ja toiminta voisi alkaa 6/ /06 Sovitaan erikseen yritysten kanssa Sovitaan erikseen yritysten kanssa Sovitaan erikseen Sovitaan erikseen Jatkuvaa toimintaa Jatkuvaa toimintaa
18 18 2. Investointihankkeet Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Metallikylän rakentaminen Yrityspalvelu Veturiyritykset laajennettava halli Yrityspuistoon Puupuiston rakentaminen Yrityspalvelu Veturiyritykset laajennettava halli Puupuistoon Älykylän rakentaminen Yrityspalvelu Yritykset Tampereen yliopisto Prizztech B 2 B- talon rakentaminen Yrityspalvelu Yrityspalveluun keskittyneet yritykset ViherCenter Honkajoen Yrittäjät etanolilaitos Kirkkokallion Kunta muut mahdolliset investoinnit yhteenliittymä Prizztech Meijerin rakentaminen Yrityspalvelu yhtenäinen alue Matkailun infrastruktuurin kehittäminen liikenneyhteydet, tiestöt majoituskapasiteetti (laatu) Yksittäiset kunnat ja toimijat SAMK KAAK Kustannukset Aikataulu 3. Osaamisen tason nostaminen/koulutus/työvoima Erikoispalvelutarjonnan kehittäminen uudet palvelut erikoispalvelut Matkailu kielitaidon nostaminen palvelujen laatukoulutus SAMK SAMK Yrittäjät SAMK Kunnat Yrittäjäjärjestöt Yrittäjät ja toimijat Kustannukset Aikataulu Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Puutuotealan koulutuksen kehittäminen Neuvottelukunta Yrittäjät neuvottelukunta ohjaa toimintaa Prizztech Hyvinvointialan koulutuksen tehostaminen KAAK Yrittäjät Neuvottelukunta 1/06
19 19 Liite 72 ASIANTUNTIJA-APUA JA TALOUDELLISTA TUKEA TARJOAVIA ORGANISAATIOITA Satakuntaliitto hallinnoi Länsi-Suomen toimenpideohjelman (EAKR) toteutusta Satakunnassa. Painopisteitä ja periaatteita heijastavat ohjelman toimintalinjat: - Yritystoiminnan edistäminen; - Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen; - Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen; - Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen; - Rahoitusvarauma äkillisiä rakennemuutoksia varten. Ohjelmaa koskevaa tukea voidaan myöntää määräaikaisiin kehittämishankkeisiin yrityksille, julkisille tai yksityisille yhteisöille tai yksityisille henkilöille. ( Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Yhtiö on seitsemän kunnan muodostama elinkeinoyhtiö. Sen tavoitteena on kehittää ja edistää pohjoissatakuntalaista yritystoimintaa ja elinkeinoyhteistyötä. Toiminnan ja tekemisen perusarvoja ovat asiakaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tuloksellisuus ja uudistumiskyky. :n palvelut ja osaaminen auttavat yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja toimintaedellytysten parantamisessa. Toiminnan tavoitteina ovat avustaa yrityksiä kannattavaan liiketoimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Uusien yritysten perustamisneuvonta ja avustaminen perustamisessa ovat perustehtäviämme. ( Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry edistää Pohjois-Satakunnan alueellista kehittymistä ja siinä tarkoituksessa mm. hallinnoi Pohjois-Satakunnan Leader+ - kehittämisohjelman mukaisten hankkeiden toteutusta. Yhdistys pyrkii toteuttamaan vastaavaa kehittämisohjelmaa myös vuosina ( Työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosasto auttaa, edistää, neuvoo ja ohjaa yrityksiä eri tavoin. Keskus mm. edistää kilpailukyisten yritysten perustamista ja laajentamista sekä yrityksen liiketoiminnan ja sen henkilöstön kehittämistä. TE-keskus osallistuu alueensa kehittämiseen rahoittamalla sekä yritysten investointi- ja kehittämishankkeita että hankkeita elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työllisyyden parantamiseksi. ( TE-keskuksen maaseutuosasto hoitaa mm. maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia maaseudun kehittämisen EU-ohjelmia ja tukitoimenpiteitä ohjelmakaudella Kehittämisen pääpainopisteet ovat maa- ja metsätalouden vahvistaminen, maaseutualueiden kilpailukyvyn lisääminen sekä ympäristön ja maaseutuperinnön säilyttäminen. Osaohjelmana on ollut mm. ALMA -alueellinen maaseudun kehittämisohjelma ja ohjelmien siirtymävaiheessa ELMA -ohjelma. Ohjelmakaudelle on laadittu vastaavanlainen kehittämisohjelma. ( TE-keskuksen työvoimaosaston alainen työvoimatoimisto auttaa työvoiman koulutuksessa ja hankinnassa, työllistämisen taloudellisessa tukemisessa sekä työnteon uusien mallien käyttöönotossa. Työvoimatoimisto edistää omaehtoista työllistymistä ja yrittäjyyttä mm. starttirahan avulla. ( Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimuslaitosten haastavia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Toiminnan tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvointi, viennin kasvu ja teollisen pohjan laajentaminen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. (
20 20 Yrityspalvelu Enter Yrityspalvelu Enter tarjoaa aloittavalle yrittäjälle mahdollisuuden hoitaa kaikki yrityksen perustamiseen ja sen ensiaskeliin liittyvät suunnitelmat, laskelmat ja asiakirjat yhdessä paikassa, ammattitaitoisten yritysneuvojien avustuksella. Yrityspalvelun tavoitteemme on madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja auttaa luomaan mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaa heti alusta alkaen. ( Keksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa ja keksintöjen hyväksikäyttöä. Säätiön rahoitus on tarkoitettu yksityishenkilöiden ja pienyritysten kehittämiseen tuotteiksi. ( Uusyrityskeskukset, mm. Porissa ( Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka rahoituspalveluja tarjoamalla kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Finnveran rahoitustuotteilla (lainat, takaukset ja vientitakuut) voidaan rahoittaa yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja. Finnvera ei edellytä rahoitukselleen reaalivakuuksia. ( PrizzTech Oy Satakunnan Osaamiskeskus PrizzTech Oy:n toiminta-ajatuksena on uuteen tietoon ja teknologiaan perustuvan yritystoiminnan edellytysten parantaminen Satakunnassa. Asiakaslähtöisellä toiminnallaan PrizzTech edistää yritysten kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Yrityksen toiminta tukeutuu laajaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontakti- ja yhteistyöverkostoon. ( Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood on alueellinen yhteistyöverkosto. Satafood-toimijoiden yhteisenä ja ensisijaisena on kehittää elintarvikeyritystoimintaa ja edistää yhteistyötä yritysten, koulutuksen sekä tutkimuksen välillä. (satafood.net) Elintarvikealan osaamiskeskus ELO Valtakunnallisen ELO-verkoston toimijat edistävät elintarvikealan yrittäjien toimintaedellytyksiä. Satakunnan alueellisena kehittämiskeskuksena toimii Pyhäjärvi-instituutti. Satakuntalaisten toimijoiden yhteistyönä on laadittu Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelma ( Raha-automaattiyhdistys RAY:n tilikauden voitto jaetaan vuosittain avustuksina yleishyödyllisille ja oikeuskelpoisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. ( ProAgria-yhtymä on maaseudun yrittäjän oma tietopalvelukeskus, joka palvelee kaikissa maaseudun yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Käytettävissä ovat eri alojen asiantuntijat ja yksilölliset palvelut yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen, johtamiseen ja kokonaisuuden hallitsemiseen. ( Yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen saa edellisten lisäksi ohjeita useilta tahoilta; Linkkejä löytyy esim. Yrittäjien tietopankin internet-sivuilta ( yrittäjyyskoulutusta järjestetään mm. Porin yliopistokeskuksessa ja monissa muissa koulutusyksiköissä.
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotTOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso
TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 1 Rakentaminen (F) 11 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 42 Muut 13 17 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Lokakuu 26 Syksy 26 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN
LisätiedotLeaderrahoituksen. yritystuet
Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (1-37) 12 Rakentaminen (4) 13 21 Kauppa (-2) 22 24 Palvelut (, 6-63, 7-74, 9-93) 37 42 Muut 6 13 2 3 4 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 1 Rakentaminen (F) 13 12 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 46 Muut 13 13 1 2 3 4 6 7 8 9 1 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 12 Rakentaminen (F) 13 14 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 4 42 Muut 13 13 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 7 Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 42 53 Muut 13 12 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotMaaseudun yritystuet. Maaseudun kehittämisohjelma Investointituki Perustamistuki. Nurmes Tapani Mikkonen
Maaseudun yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Investointituki Perustamistuki Nurmes 8.11.2018 Maaseuturahoituksen tavoitteet Monipuolistaa, uudistaa, lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa Parantaa
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotKUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA
KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1 2 Kaikkea toimintaa läpileikkaavana 3 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ANNAN IDEOITA TEEN YHTEISTYO TA OLEN LUOTETTAVA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Kuntalaisten osallisuuden
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotTUKENA JA RAHOITAJANA
ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotValkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
LisätiedotKIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012
KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotMaaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotMaaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013
Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,
LisätiedotMANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto
LisätiedotBuustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti
Buustia bisnekseen Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti 21.9.2017 MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin
Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.
LisätiedotAinutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään
2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi
Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotMetsästä energiaa yrittämällä
Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-
LisätiedotTeam Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) KOKO MAA 13 Pohjois-Karjala 19 Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 4
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 11 Rakentaminen (F) KOKO MAA Pohjois-Karjala 19 Kauppa (G) 18 Palvelut (H, I, K, O) 1 Muut 1 5 8 9 %.8.8 1 5 1 5 8 5 Henkilökunnan määrä saldoluku (%)
LisätiedotELINKEINO-OHJELMA 2014-2016
ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN
LisätiedotElinkeino-ohjelma 2015-2020
Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT
KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotKuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?
Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotRauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.
Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät
Lisätiedot