ELINKEINO- JA ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINO- JA ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA"

Transkriptio

1 KIIKOISTEN KUNNAN ELINKEINO- JA ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA Marras-/joulukuu 2006 Kunnanvaltuusto , voimassa lukien

2 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Suunnittelun lähtötilanne Elinkeino- ja asuntopolitiikan tarve Kunnan toiminta-ajatus sekä elinkeino- ja asuntopoliittiset tavoitteet Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet 4 2. Perusselvitykset Väestö-, elinkeino- ja asuntorakenne Yrittäjien odotukset Elinkeino- ja asuntopoliittisten tukimuotojen kartoitus 8 3. Kiikoisten visio vuoteen Kiikoisten elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Toimenpideohjelma vuosille Strategian päivitys 14 Liite 1 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIASTA Liite 2 ASIANTUNTIJA-APUA JA TALOUDELLISTA TUKEA TARJOAVIA ORGANISAATIOITA Liite 3 ASUMISEEN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVIÄ TUKIA

3 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 3 1. Suunnittelun lähtötilanne 1.1. Elinkeino- ja asuntopolitiikan tarve Kunnan elinvoimaisena säilyminen edellyttää riittävää asukasmäärää, jotta peruspalvelut voidaan turvata. Kuntalaisten toimeentulo puolestaan edellyttää riittävää työpaikkojen määrää. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelmallisen toiminnan harjoittamiseksi tarvitaan erityistä laaja-alaista elinkeino- ja asuntopoliittisesta strategiaa. Kiikoisten kunnan ensimmäinen elinkeinopoliittinen strategia on laadittu Kiikoisten ja Lavian elinkeino- ja ympäristöpoliittisen strategian luominen ja toteutus kehittämishankkeessa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt strategian Kunnanhallitus on päättänyt Suomen Keskustan Kiikoisten paikallisyhdistyksen aloitteesta, että kunnan elinkeinopoliittinen strategia päivitetään joko laajentamalla strategia elinkeino- ja asuntopoliittiseksi strategiaksi tai täydentämällä strategiaa asuntopoliittisilla osioilla. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategia. Samassa yhteydessä valtuusto on päättänyt, että elinkeinopoliittinen neuvottelukunta toimii elinkeinoja asuntopoliittisen strategian seurantaryhmänä. Kunnanhallitus on päättänyt, että kunnanhallitus toimii elinkeinopoliittisena neuvottelukuntana toimikaudella Tämä elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia täydentää Pohjois- Satakunnan seudullista elinkeinostrategiaa (tiivistelmä liitteenä 1) ja keskittyy erityisesti elinkeino- ja asuntopoliittisiin toimenpiteisiin Kiikoisten kunnan näkökulmasta. Ks. Liite Kunnan toiminta-ajatus sekä elinkeino- ja asuntopoliittiset tavoitteet Kiikoisten kunnan toiminta-ajatus: Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio. Kunta on toimija, joka tunnetaan yritteliäisyyttä, puhdasta ja turvallista elinympäristöä sekä koulutusta ja kulttuuria tukevista palveluistaan. Toiminta-ajatustaan kunta toteuttaa omana kuntayksikkönään ja tarvittaessa yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

4 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 4 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisiksi katsottavina yleistavoitteita ovat viimeisimmän taloussuunnitelman mukaan: onnellinen, tyytyväinen kuntalainen viihtyisä, terveellinen asuinympäristö palveluvarustukseltaan ja toimeentuloedellytyksiltään riittävät mahdollisuudet tarjoava kunta riittävä väestöpohja monipuolinen väestö- ja elinkeinorakenne paikkakunnan työpaikkojen ja työssäkäyntimahdollisuuksien lisääminen hyvä kuntaimago. Elinkeinorakenteen monipuolistamisen ja uusien työpaikkojen luomisen painopisteiksi vuosille on asetettu: myönteisen kuntakuvan ja yrittäjäystävällisen ilmapiirin luominen pienyritystoiminnan toimintaedellytysten luominen palveluyrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen maaseutuelinkeinojen kehittäminen alkutuotannon korvaavien työpaikkojen kehittäminen yrittäjyyteen kannustaminen kehittämisprojekteihin osallistumisen kriteerit: työllisyysnäkökohdat, pienyritystoiminnan kannustaminen ja kouluttaminen, matkailu- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen seudullisen elinkeinostrategian / kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian toteuttaminen. Kunnan kehittämisen muiksi painopisteiksi elinkeino- ja asuntopoliittisesta näkökulmasta on vuosille asetettu: rakennustoiminnan tukeminen ja siihen kannustaminen asuntotuotannon ohjaaminen kysynnän mukaan aktiivisuuden lisääminen rakennustoiminnan käynnistymistä kannustavin toimenpitein kunnan sijainnin hyödyntäminen markkinoinnissa Vuolteen teollisuusalueen markkinoiminen Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Maakunnan suunnittelu on maakunnan liiton eli Satakuntaliiton tehtäviä. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Liitto johtaa ja koordinoi niiden laadintaa. Satakunnan maakuntasuunnitelma Karhun kämmen lyö luotaa tulevaisuutta. Maakuntasuunnitelmassa on määritelty seuraavat kehittämisen painopisteet: Satakunta hyvinvoinnin kärkialueena Ympäristö ja aluerakenne kehittämisen perustana Elinvoimainen maaseutu hyvän aluekehityksen takaajana

5 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 5 Vireä yritystoiminta kilpailukyvyn ehtona Innovaatio- ja osaamisjärjestelmä elinkeinoelämän kehittämisen tukena. Maakuntasuunnitelman toteuttamisen keskeiset keinot määritellään maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Satakunnan maaseudun kehittämisohjelmassa (TEkeskus) on lisäksi asetettu maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen tähtääviä tavoitteita. Pohjois-Satakunnan seutukunnan tavoitteiden osalta viitataan tässä yhteydessä Pohjois-Satakunnan seudulliseen elinkeinostrategiaan. 2. Perusselvitykset 2.1. Väestö-, elinkeino- ja asuntorakenne Kiikoisten asukasluku vuodenvaihteessa 2005/2006 oli Viimeisen 10 vuoden aikana asukasluku on vähentynyt noin 80 hengellä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Kiikoisten asukasluku olisi Vuoden 2005 lopussa silloisesta 1291 asukkaan väestöstä alle 15- vuotiaita oli 16,7 %, vuotiaita 57,7 % ja yli 64-vuotiaita 25,6 %. Ikärakenne on huomattavan vanhuspainotteinen, vaikka yli 64- vuotiaiden osuus on hieman laskenut. Toisaalta myös lasten osuus on keskimääräistä suurempi, joten työikäisten osuus on selvästi Satakunnan alhaisin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisen väestön osuus Kiikoisissa ei olennaisesti muutu lähivuosina. Vuonna 2006 kunnan asukasluku on kääntynyt selvään nousuun. Lokakuun lopussa asukasluku oli Vuoden 2005 lopussa työvoimaan kuuluviksi luettiin 541 kiikoislaista, heistä työssä oli 462 ja työttömänä 79 (14,0 %). Viimeisen kahden vuoden aikana työttömyys on vaihdellut välillä % ja ollut alle seutukunnan keskitason. Työikäisten pienestä osuudesta johtuen huoltosuhde, joka ilmaisee työllisten suhteen muuhun väestöön, oli kuitenkin 1,81 eli Satakunnan korkeimpia. Kiikoisten työllisten elinkeinorakenne : Maa- ja metsätalous 80 (17,3 %) Jalostus 108 (23,3 %) Palvelut 260 (56,2 %) Tuntematon 14 ( 3,2 %). Maa- ja metsätalouden osuus on viime vuosina vähentynyt selvästi ja jalostuksen ja palveluiden osuudet vastaavasti nousseet.

6 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 6 Kiikoisten työpaikkaomavaraisuus oli vastaavaan aikaan 68,8 %. Kun otetaan huomioon, että myös muista kunnista käydään Kiikoisissa töissä, voidaan karkeasti arvioida 2/3 Kiikoisten työllisestä työvoimasta käyvän töissä kotikunnassa. Työpaikkojen jakauma oli seuraava: Maa- ja metsätalous 23,0 % Jalostus 21,7 % Palvelut 50,6 % Tuntematon 4,7 %. Väestön koulutustaso on alhainen, mutta verrattuna Satakunnan maaseutumaisiin kuntiin vain vähän keskimääräistä alhaisempi. Kiikoisten 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (1075) vuonna 2005 oli ammattitutkinnon suorittaneita 542 (50,4 %) jakaantuen eri tasoille seuraavasti: Keskiasteen tutkinto 380 (34,9 %) Alin korkea-asteen tutkinto 93 ( 7,7 %) Alempi korkea-asteen tutkinto 41 ( 2,2 %) Ylempi korkea-asteen tutkinto 26 ( 1,6 %) Tutkijakoulutus 2 ( 0,0 %). Kunnan kiinteistökartoitustyössä selvitettiin kunnan rakennuskanta. Kartoituksessa mitattiin kohteita yhteensä 932 kpl (sisältää saman omistajan eri kohteet), joissa rakennuksia mitattiin yhteensä kpl. Kohteet jakaantuivat seuraavasti: maatiloja asuinrakennuksia muut (liikerakennukset, laitekopit yms.) kesäasuntoja kesäpaikkoja asumattomia (asumiskelvottomat) muut (saunat yms.) 68 kpl 377 kpl 56 kpl 194 kpl 196 kpl 21 kpl 14 kpl Maatilat ja asuinrakennukset ovat vakituisessa asuinkäytössä. Toisaalta EU-tukia hakeneita maatiloja oli 103 kappaletta vuonna Määrä ei juurikaan ole muuttunut vuosina Kesäasunnot ja paikat ovat vapaa-ajanasuntoja. Kunnan suoraan omistamat vuokra-asunnot marraskuussa 2006: osakehuoneistoja 8 eri rivitalossa 17 as vuokratalo Kiikoisrinne 4 as vanha terveystalo 2 as Kirkonkylän koulu 1 as Eläinlääkäritalo 1 as Lisäksi kunnan kokonaan omistamassa As Oy Hämeenrannassa on aravavuokra-asuntoja käytössä 14 kpl (neljä huoneistoa yhdistetty kahdeksi suuremmaksi huoneistoksi).

7 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 7 Kunnan omistamat liikehuoneistot marraskuussa 2006: Eläinlääkäritalo 1 kpl vanha terveystalo (apteekki) 1 kpl Kunnalla on myynnissä asuntotontteja eri asuntoalueilla marraskuussa 2006 seuraavasti: Halmesmäen alue 25 omakotitonttia, 2 erillispientalotonttia ja 2 rivitalotonttia Hämeenlahden alue 8 omakotitonttia Pappilanmaan alue 1 omakotitontti Yli-Jaaran alue 5 omakotitonttia Vuolteen alue 4 omakotitonttia ja 1 rivitalotontti Tervahaudan alue 2 omakotitonttia Lisäksi tontteja on haja-asutusalueilla, mm. Kuorsumaan entisen koulun lähettyvillä. Kunnalla on myynnissä yritystontteja eri alueilla marraskuussa 2006 seuraavasti: Halmesmäen alue Vuolteen teollisuusalue 1 liiketontti 6 liiketonttia ja 15 teollisuustonttia (joista 4:lle voi rakentaa asuinrakennuksen) Väestö- ja asuntotietojen perusteella voidaan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian pohjaksi vetää mm. seuraavia johtopäätöksiä: Riittävän asukasmäärän ylläpitäminen on sinänsä tavoite, jonka saavuttamiseksi on ponnisteltava. Vaikka kunnan ikärakenne on voimakkaasti vanhusvoittoinen, lapsiperheiden ja työikäisten lisäksi myös eläkeläisten muuttaminen kuntaan on toivottu kehityssuunta. Pieni työikäisen väestön määrä vaikuttaa siihen, että suurteollisuutta paikkakunnalle on vaikea saada. Väestörakenteen (mm. ikärakenne ja koulutustaso) johdosta käsityövaltainen tuotanto (mukaan lukien rakennusala) ja perinteiset palveluammatit (kauppa, liikenne, hoitoala, toimistotyö) sopivat kehityskohteiksi. Maa- ja metsätalouteen liittyvät elinkeinot tulevat olemaan jatkossakin merkittäviä. Kunta luonnonläheisenä asuinpaikkana ja työssäkäynti kunnan ulkopuolella on otettava huomioon nykyisenä tosiasiana ja tulevaisuuden mahdollisuutena.

8 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Yrittäjien odotukset Yrittäjiltä eri yhteyksissä tulleiden odotusten perusteella voidaan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian pohjaksi vetää mm. seuraavia johtopäätöksiä: elinkeinorakenteen maltillinen monipuolistaminen nykyisen rakenteen pohjalta on tarkoituksenmukainen ja haluttu suunta yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia on kannustettava innovaatioihin, koska tässä ympäristössä on luotettava pääasiassa oman väestön aktiivisuuteen kunnan myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja omien palvelujen pitäminen kunnossa sekä edulliseen sijaintiin luottaminen ovat voimavaroja asuminen pohjautuu hyvin pitkälti omakotiasumiseen kunnan sijainnista johtuen työssäkäynti kunnan ulkopuolella näyttelee merkittävää roolia myös jatkossa Elinkeino ja asuntopoliittisten tukimuotojen kartoitus Elinkeinopoliittiset tuet Elinkeinotoiminnan kehittämiseen on saatavilla monenlaista apua siihen erikoistuneilta organisaatioilta. Tuki on yleensä asiantuntijaohjausta lähellä käytännön tasoa ja taloudellisen tuen kanavoimista yritystoimintaan. Lisäksi elinkeinotoiminnan kehittämiseksi toteutetaan määräaikaisia kehittämishankkeita projektien muodossa. Liitteessä 2 on kuvauksia organisaatioista, joiden tehtäviin kuuluu elinkeinotoiminnan edistäminen. Organisaatiot ja projektit tiedottavat palveluistaan monella tavalla. Koska muutoksia tapahtuu usein, tähän suunnitelmaan yhteystiedoiksi on kirjattu lähinnä www-sivut. Tämä menettely on senkin takia perusteltua, koska www-sivuille on usein koottu linkkejä muihin organisaatioihin, joista saattaa löytyä sellaista tietoja, joita tätä kirjoitettaessa ei ole vielä olemassa. Perusteluna menettelylle on syytä todeta vielä sekin, että tietotekniikan hyväksikäyttö varmasti tulee edelleen lisääntymään, ja tällä esitystavalla suunnitelman käyttäjiä pyritään ohjaamaan siihen suuntaan. Kunnan internetsivuilla (www.kiikoinen.fi) ylläpidetään myös linkkejä tärkeimpiin viranomaisiin. Ks. Liite 2 Asuntopoliittiset tuet Asumiseen ja rakentamiseen liittyvistä tuista on laadittu erillinen liite 3. Ks. Liite 3

9 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 9 3. Kiikoisten visio vuoteen 2015 Näkemys siitä, millaiseksi Kiikoista elinkeino- ja asuntopoliittisesti halutaan kehittää, perustuu nykyiseen väestörakenteeseen, asuntokantaan, olemassa oleviin alueellisiin ja paikallisiin linjauksiin sekä eri tahojen odotuksiin. Näistä aineksista syntynyttä näkemystä on pyritty muuttamaan positiivisemmaksi odottamalla, että toimijoiden halukkuus ottaa vastaan uusia näkemyksiä mm. teknisten uudistusten ja verkostoitumisen välttämättömyydestä lisääntyy. Kiikoisten asukasluku on lisääntynyt vuodenvaihteen 2006/2007 tasoon verrattuna ja ikärakenne on muuttumassa elinkeinotoiminnan kannalta edullisemmaksi (työikäisten osuus nousee). Maatalouden työllistävyys ja aktiivisten tilojen määrä on nykyistä vähäisempi, mutta tilojen yhteyteen syntynyt yrittäjyys sekä muualla työssäkäynti varmistaa tilojen elinvoimaa. Kiikoisista käydään nykyistäkin enemmän töissä lähialueen kunnissa edullisen liikenteellisen sijainnin, rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön sekä hyvien peruspalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien ansiosta. Asuminen pohjautuu luonnonläheiseen omakotiasumiseen, jonka tasoa nostavat tilavat tontit ja edulliset kunnallistekniset palvelut. Kunnalla on myös erilaisia tarpeita vastaavasti tasokkaita vuokra-asuntoja. Kunnassa toimii avainyrityksiä, joiden tuotanto perustuu erityisosaamiseen ja liiketoiminnasta suurin osa kohdistuu kunnan ulkopuolelle. Avainyritysten mukana verkottuneet ja teknisesti kehittyvät yritykset saavat mahdollisuuksia uusiin markkinoihin. Yritystoimintaa on hajallaan eri puolilla kuntaa, mutta uusien yritysten sijoittumista on tapahtunut erityisesti Vuolteen teollisuusalueelle, valtatien 11 ja kantatien 44 risteyksen läheisyyteen. Asutus on alkanut tiivistyä Jaaran, Kirkonkylän ja Tervahaudan väliselle alueelle muodostaen entistä enemmän keskustaajaman tyyppisen asuinkeskittymän.

10 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Kiikoisten elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Pyritään vaikuttamaan niin, että maa- ja metsätalousyrittäjät pystyvät ylläpitämään toiminnan maatiloilla ja muissa haja-asutusalueiden yksiköissä vähintään nykyisellä tasolla esim. suurempien tuotantoyksiköiden, erikoistumisen, sivuelinkeinojen, verkostoitumisen ja hallittujen sukupolvenvaihdosten avulla. Tehtävää toteutetaan kaikissa mahdollisissa yhteyksissä ensisijaisesti neuvonnan ja ohjauksen keinoin ja tarvittaessa käynnistetään erityisiä projekteja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tarkoitettujen kehittämisohjelmien avulla. Tuetaan yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia niin, että kannattava yritystoiminta laajenee ja hyvät liikeideat jalostuvat tuottavaksi liiketoiminnaksi. Tehtävää toteutetaan erityisesti seudullisen elinkeinoyhtiön, kunnan ja yhteydenpitoon halukkaiden yrittäjien välisellä vuorovaikutuksella ja avustamalla yrittäjiä erityisesti yritystoiminnan kriittisissä kehitysvaiheissa (perustaminen, tilojen hankinta, tekniset ja tietotekniset kehitystarpeet, työvoiman lisäämisvaihe, verkostoituminen jne.). Pyritään edistämään sellaisten yrittäjävetoisten kehittämishankkeiden käynnistymistä, jotka johtavat suoraan uuden yritystoiminnan syntymiseen tai entisen kehittymiseen synnyttäen myös uusia työpaikkoja. Yrittäjien ja muiden kuntalaisten lisäksi aktiivisuutta edellytetään kyläseuroilta ja muilta yhdistyksiltä. Sijoituspaikkaa harkitsevat yritykset pyritään ohjaamaan kaavoitetuille tai kaavoitettaville teollisuusalueille, joiden kunnallistekniikka toteutetaan tarpeen mukaisessa laajuudessa. Muutenkin kunnan toiminta uusien yritysten sijoittumiseksi kuntaan keskittyy nimenomaan elinkeinoelämän yleisten toimintaedellytysten mahdollisimman hyvään luomiseen ja ylläpitoon. Kunta varautuu myös erityisestä syystä järjestämään yrityksille toimitiloja. Yritysten takaukset voivat tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa tapauksissa ja niille tulee olla erityiset perustelut (esim. uudenlainen toiminta kunnassa ja merkittävä työllistävä vaikutus). Kunnalliset peruspalvelut pidetään sellaisella tasolla, että paikkakunta on kiinnostava yrittäjien ja yritysten henkilöstön kannalta. Huomiota kiinnitetään myös asukkaiden aktiivisuutta tukevien palvelujen laatuun ja harrastustoiminnan edellytyksiin sekä ympäristön toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Kunnalliset lähipalvelut ovat osa elinkeino- ja asuntopolitiikkaa. Kunnan päätöksenteossa lähipalvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kiikoista kehitetään myös muualla työssä käyvien asuinpaikkana, jolloin huolehditaan siitä, että paikkakunnalla on mahdollisuuksia eritasoiseen asuinrakentamiseen sekä erikokoisia vuokra-asuntoja itsenäistyvien nuorten ja paikkakunnalle muuttohalukkaiden perheiden ensiasunnoiksi.

11 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 11 Uusia alueita kaavoitetaan tarpeen mukaan sekä asunto- että yritysrakentamista varten. Painopiste on kuitenkin nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja eheyttämisessä. Kunnallinen päätöksenteko mukautuu yritysten ja rakentamisen tarpeisiin siten, että se ei hidasta yritysten liiketoiminnan asianmukaista kehittymistä ja asuntorakentamista. Kunnanhallitus johtaa kunnan elinkeino- ja asuntopolitiikkaa. Kunnanjohtaja toimii elinkeinoasioista vastaavana viranhaltijana ja maaseutuasiamies maaseutuelinkeinoihin keskittyvänä kehittäjänä. Kunnansihteeri huolehtii pääasiassa asukasvalintojen tekemisestä kunnan vuokra-asuntoihin. Kunnanrakennusmestari-rakennustarkastaja toimii rakentamisasioissa vastaavana viranhaltijana. Seudullisella elinkeinoyhtiöllä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:llä on keskeinen rooli yritysten, yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien liiketoiminnan kehittämisessä ja toimintaedellytysten parantamisessa. Toiminnan tavoitteena on erityisesti avustaa yrityksiä kannattavaan liiketoimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Uusien yritysten perustamisneuvonta ja avustaminen perustamisessa ovat yhtiön perustehtäviä. Pyritään hyödyntämään lähellä olevia alueellisia tai seudullisia koulutusorganisaatioita yrittäjiksi aikovien koulutustason nostamiseksi.

12 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Toimenpideohjelma vuosille ) Kunnan vahvuustekijöiden markkinointi kiinteillä esittelypisteillä (mm. Purpuripuiston inforakennus ja Vuolteen teollisuusalue) ja ajoittaisilla kampanjoilla. Ystävänpäivämessut järjestetään joka toinen vuosi, parillisina vuosina. Markkinointia suunnataan potentiaalisille kuntaan muuttaville kohderyhmille ja markkinoinnissa käytetään soveltuvien osin eri markkinointivälineitä. 2) Mukanaolo seudullisessa elinkeinoyhtiössä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, joka huolehtii erityisesti uusien yritysten perustamisneuvonnasta ja avustaa uusien yritysten perustamisessa sekä avustaa yrityksiä kannattavaan toimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. 3) Maatalouden sivuelinkeinojen luominen ja kehittäminen (maaseutuasiamies, koulutusorganisaatiot, rahoittajatahot). 4) Maaseuturakennusten ja maaseudun kulttuuriympäristön siisteys- ja säilyttämiskampanja tai kylien omat kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on pitää kylät houkuttelevina asumisympäristöinä (kyläyhdistykset, kesäasukkaat, maaseutuasiamies, liikunta- ja nuorisosihteeri). 5) Kunnan ja yrittäjien välisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen; pyritään siihen, että vastuu vuorovaikutuksen jatkumisesta on molemmilla tahoilla (kunnanhallitus, kunnanjohtaja, yrittäjäyhdistys, maataloustuottajat, maaseutuasiamies). 6) Vuosittain on käynnissä vähintään kaksi yrittäjä- tai yhdistysvetoista hanketta, joiden onnistuminen voi johtaa uuden yrityksen perustamiseen tai uusien työpaikkojen syntymiseen; käydään läpi erityisesti niitä aloja, joilla tuotannon ja palvelujen mahdollisuuksia on arvioitu olevan (yrittäjät, kuntalaiset, kunta). 7) Ammattiin johtavien kädentaitojen edistäminen ainakin seuraavilla toimialoilla: puu-, metalli- ja hoiva-ala (koulut, koulutusorganisaatiot). 8) Keskitä Kiikoisiin kampanja; tavoitteena ostosvirtojen ohjaaminen entistä enemmän omaan kuntaan ja kunnan halki matkaavien pysäyttäminen käyttämään kunnan yritysten palveluja; asennekasvatus alkaa jo alaluokilta (koulut, 4H-yhdistys, yrittäjäyhdistys, yrittäjät, kunta). 9) Kunta osallistuu kulloinkin erikseen päätettävällä tavalla niihin kehittämishankkeisiin, jotka edellyttävät siltä varsinaisia taloudellisia panoksia hankkeen läpiviemiseksi. Erityisesti pyritään Leader rahoitteisten hankkeiden käynnistymiseen kunnan alueella. Kehittämisprojekteihin osallistumisen ensisijaiset kriteerit ovat seuraavat: työllisyysnäkökohdat, pienyritystoimintaan kannustaminen ja kouluttaminen sekä matkailupalvelujen kehittäminen.

13 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 13 10) Yrittäjyydestä kiinnostuneiden ohjaus johonkin lähiseudulla järjestettävään koulutusohjelmaan (yrittäjäyhdistys, maataloustuottajat, kyläyhdistykset, kunta jne. yhdessä asiantuntijatahojen kanssa). 11) Tieliikenteen Kiikoisten palvelualueen hyödyntäminen valtatien 11 ja kantatien 44 risteysalueella myös kunnan markkinoimisessa. 12) Vuolteen teollisuusalueen liike- ja teollisuustonttien markkinointi (kunta). 13) Vuolteen teollisuusalueen torialueen hyödyntäminen pienehköjen esittelyrakennusten (mökit, saunat, grillikodat yms.) esittelyalueena (kunnanrakennusmestari). 14) Uuden yritysalueen suunnittelu ja maanhankinta sekä kaavoittaminen tarvittaessa (kunta). 15) Uuden asuntoalueen maanhankinta ja kaavoittaminen tarvittaessa ensisijaisesti taajaman osayleiskaavassa osoitettujen aluevarausten pohjalta (kunta). 16) Kunnan kotisivuilla olevien vuokra-asunto-, tontti- sekä kiinteistö- ja huoneistopörssien ylläpitäminen ja kehittäminen helpottamaan kuntaan muuttamista, sijoittumista ja rakentamista (kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kunnanrakennusmestari). 17) Omaan kotiin valmiiseen toimintamallin markkinoiminen yhteistyössä talopakettitoimittajien kanssa. 18) Kunnan vesihuoltolaitokseen (vesi- ja viemärilaitos) liittyvien yritysten liittymismaksujen alentaminen eurolla jokaista yrityksen pysyväisluonteista työpaikkaa kohti (työpaikka olemassa vähintään vuosi liittymisen jälkeen). 19) Uusien liikerakennushankkeiden edistäminen uusien yritystilojen luomiseksi siten, että hankkeissa on mukana yksityisiä yrittäjiä tai rahoittajia. 20) Uusien yrittäjien tai yritysten löytäminen vapautuviin vanhoihin käyttökelpoisiin yritystiloihin (yrittäjäyhdistys, kunta). 21) Kunnan vuokra-asuntojen myyminen ostohalukkaille (kunnanhallitus). 22) Loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi (kesäasukkaat, kunnanrakennusmestari-rakennustarkastaja). 23) Yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toteuttaminen kehittämishankkeiden tilapäislainojen myöntäminen kunnanvaltuuston hyväksymien ehtojen mukaisesti (yhdistykset, seurat, järjestöt, kunnanhallitus).

14 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 14 24) Ottoautomaatin ylläpitokustannuksiin osallistuminen, mikäli kävijämäärä jää alle ns. kannattavuusrajan (kunta, paikalliset pankit, Satakunnan Osuuskauppa). 25) Yritysten kesätyöllistämistuen myöntäminen nuorten työllistämisen edistämiseksi talousarvion määrärahojen puitteissa ja kunnanhallituksen erikseen päättämien ehtojen mukaisesti (kunnanhallitus, yritykset). 6. Strategian päivitys Strategia päivitetään vähintään valtuustokausittain. Toimenpideohjelma päivitetään tarvittaessa vuosittain.

15 15 Liite 1 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIASTA Toimialakohtaiset verkostot Seuraavassa kuvassa esitetään tiivistelmänä Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian laadinnan yhteydessä määritettyjen toimialakohtaisten verkostojen keskittymät. ViherCenter Älykylä Metallikylä B 2 B-puisto Puupuisto Meijeri Jämin Matkailumaailma B 2 B-puisto kuvaa Palvelut yrityksille -toimialan verkoston keskittymää. Jämin Matkailumaailma kuvaa matkailullisen alueen verkoston keskittymää. Meijeri kuvaa Hyvinvointi ja liikunta -toimialan verkoston keskittymää. Metallikylä kuvaa Kone- ja laitevalmistus -toimialan verkoston keskittymää. Puupuisto kuvaa Puutuotetoimialan verkoston keskittymää. ViherCenter kuvaa Elintarviketoimialan verkoston keskittymää. Älykylä kuvaa strategiatyön aikana syntyneitä ideoita, hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin.

16 16 Yhteenveto eri toimialojen kasvunäkymistä Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian yhteydessä määritetyt toimialakohtaiset visiot ja kasvutavoitteet. Toimiala Visio Kasvutavoite 2010/2015 Kone- ja laitevalmistus Puutuoteteollisuus Matkailu Elintarviketuotanto Hyvinvointi ja liikunta Palvelut yrityksille Älykylä Seudun vahvat veturiyritykset ovat kasvaneet voimakkaasti sekä kehittyneet edelleen ratkaisuja toimittavina järjestelmätoimittajina. Vahvasti verkostoitunut pohjoissatakuntalainen puutuoteteollisuus on kotimaassa johtava asiakaslähtöisten ratkaisujen toimittaja valitsemillaan aloilla. Jämi ympäristöineen (Jämin Matkailumaailma) on tapahtuma- ja elämysmatkailun ympärivuotinen ykkösvaihtoehto yritys- ja aikuismatkailijoille. Voimakkaasti kasvava pohjoissatakuntalainen elintarviketuotanto on edelläkävijä elintarvikeklusterin synergiaetujen teollisuusekologisessa hyödyntämisessä. Pohjois-Satakunta on ikääntyvien ihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä ja asumista palveleva valtakunnallinen keskus sekä merkittävä hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen tuottaja koko väestölle. Pohjoissatakuntalaiset ovat valitsemillaan erikoisaloilla markkinajohtajia yritysten tarvitsemissa asiantuntijapalveluissa. Seudun yritykset hyödyntävät aktiivisesti B 2 B-talon verkostoituneita palveluja. Älykylä hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin. 60 % / 160 % 75 % / 150 % 200 % / 400 % 50 % / 100 % 30 % / 80 % 30 % / 100 % Toimenpideohjelma Seuraavassa on esitetty strategiatyön tuloksena syntynyt toimenpideohjelma. On huomioitava, että toimenpideohjelma elää koko ajan tarpeiden ja mahdollisuuksien muuttumisen mukana.

17 17 1. Kehityshankkeet Metallikylän suunnitteleminen toiminnat alueella vuonna 2010 verkoston vaatimukset Puupuiston suunnitteleminen toiminnat alueella vuonna 2010 verkoston vaatimukset Puutuotealan koordinoijan palkkaaminen Prizztech palkkaa koordinoijan ja Satakuntaliitto rahoittaa palkkausta Matkailualalle matkailualan kokemusta omaavan koordinaattorin palkkaaminen liiketoimintaosaaminen tason nostaminen matkailualan pienissä yrityksissä liiketoimintasuunnitelma koko alueen matkailun kehittämiselle koko matkailualan koordinointi hankkeiden koordinointi infrastruktuurin kehittäminen Kone- ja laitevalmistuksen seudullinen koordinointi helmikuun jälkeen päätetään hankkeen sisällöstä ja siitä, palkataanko erillinen koordinaattori yritysten käyttöön Älykylän toteutettavuussuunnitelman tekeminen Alihankkijayritysten suunnitelmallinen kasvattaminen (kasvuputki) kone- ja laitevalmistus puutuoteteollisuus muu teollisuus palveluyritykset Erityisteknologian kehittäminen kitkahitsaus kylmämuovaus muut Elintarviketeollisuus etanolilaitos uudet pakkaukset uudet alueet erilaisten elintarvikkeiden yhdistäminen Liha-alan yhteistyön käynnistäminen elintarvikealan yhteistyön lisääminen Kansainvälistyminen lähialuevienti elintarvikkeissa muun viennin kasvattaminen vientitoiminnan aktivointi Vanhuspalvelustrategian tekeminen koko Pohjois-Satakunnassa SAMK SAMK Yrittäjät/ koordinoijat Yrityskohtaiset hankkeet Kunta, Yrittäjät, Satafood/ yrittäjät Yritykset SAMK KAAK SAMK Prizztech Yrittäjät Prizztech Yrittäjät Yrittäjät Prizztech palkkaa Matkailualan toimijat Yrittäjät Prizztech ja Posek Seudun yrittäjät Prizztech palkkaa Tampereen yliopisto/ Kankaanpää ym. Yrittäjät Yrittäjät Prizztech:n kasvuohjelma SAMK Yrittäjät/ koordinoijat Satafood SAMK Finpro Prizztech TE-keskus Yrittäjät ja kunnat Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Kustannukset Aikataulu /05 valmis 1/ /05 valmis 1/ /v 60 % liitto 20 % yritykset 20 % /v 70 % liitto tai TE-keskus 20 % 10 % yritykset? Prizztech tai Vetovoimaohjelmasta rahoitusta % liitto 20 % yritykset 20 % 1/06 hakemus 12/05 ja toiminta voisi alkaa 2/06 hakemus 1/06 ja toiminta voisi alkaa 6/ /06 Sovitaan erikseen yritysten kanssa Sovitaan erikseen yritysten kanssa Sovitaan erikseen Sovitaan erikseen Jatkuvaa toimintaa Jatkuvaa toimintaa

18 18 2. Investointihankkeet Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Metallikylän rakentaminen Yrityspalvelu Veturiyritykset laajennettava halli Yrityspuistoon Puupuiston rakentaminen Yrityspalvelu Veturiyritykset laajennettava halli Puupuistoon Älykylän rakentaminen Yrityspalvelu Yritykset Tampereen yliopisto Prizztech B 2 B- talon rakentaminen Yrityspalvelu Yrityspalveluun keskittyneet yritykset ViherCenter Honkajoen Yrittäjät etanolilaitos Kirkkokallion Kunta muut mahdolliset investoinnit yhteenliittymä Prizztech Meijerin rakentaminen Yrityspalvelu yhtenäinen alue Matkailun infrastruktuurin kehittäminen liikenneyhteydet, tiestöt majoituskapasiteetti (laatu) Yksittäiset kunnat ja toimijat SAMK KAAK Kustannukset Aikataulu 3. Osaamisen tason nostaminen/koulutus/työvoima Erikoispalvelutarjonnan kehittäminen uudet palvelut erikoispalvelut Matkailu kielitaidon nostaminen palvelujen laatukoulutus SAMK SAMK Yrittäjät SAMK Kunnat Yrittäjäjärjestöt Yrittäjät ja toimijat Kustannukset Aikataulu Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Puutuotealan koulutuksen kehittäminen Neuvottelukunta Yrittäjät neuvottelukunta ohjaa toimintaa Prizztech Hyvinvointialan koulutuksen tehostaminen KAAK Yrittäjät Neuvottelukunta 1/06

19 19 Liite 72 ASIANTUNTIJA-APUA JA TALOUDELLISTA TUKEA TARJOAVIA ORGANISAATIOITA Satakuntaliitto hallinnoi Länsi-Suomen toimenpideohjelman (EAKR) toteutusta Satakunnassa. Painopisteitä ja periaatteita heijastavat ohjelman toimintalinjat: - Yritystoiminnan edistäminen; - Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen; - Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen; - Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen; - Rahoitusvarauma äkillisiä rakennemuutoksia varten. Ohjelmaa koskevaa tukea voidaan myöntää määräaikaisiin kehittämishankkeisiin yrityksille, julkisille tai yksityisille yhteisöille tai yksityisille henkilöille. (www.satakunta.fi) Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Yhtiö on seitsemän kunnan muodostama elinkeinoyhtiö. Sen tavoitteena on kehittää ja edistää pohjoissatakuntalaista yritystoimintaa ja elinkeinoyhteistyötä. Toiminnan ja tekemisen perusarvoja ovat asiakaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tuloksellisuus ja uudistumiskyky. :n palvelut ja osaaminen auttavat yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja toimintaedellytysten parantamisessa. Toiminnan tavoitteina ovat avustaa yrityksiä kannattavaan liiketoimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Uusien yritysten perustamisneuvonta ja avustaminen perustamisessa ovat perustehtäviämme. (www.pskk.fi) Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry edistää Pohjois-Satakunnan alueellista kehittymistä ja siinä tarkoituksessa mm. hallinnoi Pohjois-Satakunnan Leader+ - kehittämisohjelman mukaisten hankkeiden toteutusta. Yhdistys pyrkii toteuttamaan vastaavaa kehittämisohjelmaa myös vuosina (www.pohjois-satakunta.fi) Työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosasto auttaa, edistää, neuvoo ja ohjaa yrityksiä eri tavoin. Keskus mm. edistää kilpailukyisten yritysten perustamista ja laajentamista sekä yrityksen liiketoiminnan ja sen henkilöstön kehittämistä. TE-keskus osallistuu alueensa kehittämiseen rahoittamalla sekä yritysten investointi- ja kehittämishankkeita että hankkeita elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työllisyyden parantamiseksi. (www.te-keskus.fi) TE-keskuksen maaseutuosasto hoitaa mm. maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia maaseudun kehittämisen EU-ohjelmia ja tukitoimenpiteitä ohjelmakaudella Kehittämisen pääpainopisteet ovat maa- ja metsätalouden vahvistaminen, maaseutualueiden kilpailukyvyn lisääminen sekä ympäristön ja maaseutuperinnön säilyttäminen. Osaohjelmana on ollut mm. ALMA -alueellinen maaseudun kehittämisohjelma ja ohjelmien siirtymävaiheessa ELMA -ohjelma. Ohjelmakaudelle on laadittu vastaavanlainen kehittämisohjelma. (www.lande2000.fi) TE-keskuksen työvoimaosaston alainen työvoimatoimisto auttaa työvoiman koulutuksessa ja hankinnassa, työllistämisen taloudellisessa tukemisessa sekä työnteon uusien mallien käyttöönotossa. Työvoimatoimisto edistää omaehtoista työllistymistä ja yrittäjyyttä mm. starttirahan avulla. (www.mol.fi) Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimuslaitosten haastavia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Toiminnan tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvointi, viennin kasvu ja teollisen pohjan laajentaminen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. (www.tekes.fi)

20 20 Yrityspalvelu Enter Yrityspalvelu Enter tarjoaa aloittavalle yrittäjälle mahdollisuuden hoitaa kaikki yrityksen perustamiseen ja sen ensiaskeliin liittyvät suunnitelmat, laskelmat ja asiakirjat yhdessä paikassa, ammattitaitoisten yritysneuvojien avustuksella. Yrityspalvelun tavoitteemme on madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja auttaa luomaan mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaa heti alusta alkaen. (www.ypenter.fi) Keksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa ja keksintöjen hyväksikäyttöä. Säätiön rahoitus on tarkoitettu yksityishenkilöiden ja pienyritysten kehittämiseen tuotteiksi. (www.keksintosaatio.fi) Uusyrityskeskukset, mm. Porissa (www.uusyrityskeskus.fi) Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka rahoituspalveluja tarjoamalla kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Finnveran rahoitustuotteilla (lainat, takaukset ja vientitakuut) voidaan rahoittaa yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja. Finnvera ei edellytä rahoitukselleen reaalivakuuksia. (www.finnvera.fi) PrizzTech Oy Satakunnan Osaamiskeskus PrizzTech Oy:n toiminta-ajatuksena on uuteen tietoon ja teknologiaan perustuvan yritystoiminnan edellytysten parantaminen Satakunnassa. Asiakaslähtöisellä toiminnallaan PrizzTech edistää yritysten kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Yrityksen toiminta tukeutuu laajaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontakti- ja yhteistyöverkostoon. (www.prizztech.fi) Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood on alueellinen yhteistyöverkosto. Satafood-toimijoiden yhteisenä ja ensisijaisena on kehittää elintarvikeyritystoimintaa ja edistää yhteistyötä yritysten, koulutuksen sekä tutkimuksen välillä. (satafood.net) Elintarvikealan osaamiskeskus ELO Valtakunnallisen ELO-verkoston toimijat edistävät elintarvikealan yrittäjien toimintaedellytyksiä. Satakunnan alueellisena kehittämiskeskuksena toimii Pyhäjärvi-instituutti. Satakuntalaisten toimijoiden yhteistyönä on laadittu Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelma (www.pyhajarvi-instituutti.fi) Raha-automaattiyhdistys RAY:n tilikauden voitto jaetaan vuosittain avustuksina yleishyödyllisille ja oikeuskelpoisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. (www.ray.fi) ProAgria-yhtymä on maaseudun yrittäjän oma tietopalvelukeskus, joka palvelee kaikissa maaseudun yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Käytettävissä ovat eri alojen asiantuntijat ja yksilölliset palvelut yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen, johtamiseen ja kokonaisuuden hallitsemiseen. (www.proagria.fi) Yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen saa edellisten lisäksi ohjeita useilta tahoilta; Linkkejä löytyy esim. Yrittäjien tietopankin internet-sivuilta (www.imol.fi/tietopankki); yrittäjyyskoulutusta järjestetään mm. Porin yliopistokeskuksessa ja monissa muissa koulutusyksiköissä.

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot