ELINKEINO- JA ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINO- JA ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA"

Transkriptio

1 KIIKOISTEN KUNNAN ELINKEINO- JA ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA Marras-/joulukuu 2006 Kunnanvaltuusto , voimassa lukien

2 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Suunnittelun lähtötilanne Elinkeino- ja asuntopolitiikan tarve Kunnan toiminta-ajatus sekä elinkeino- ja asuntopoliittiset tavoitteet Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet 4 2. Perusselvitykset Väestö-, elinkeino- ja asuntorakenne Yrittäjien odotukset Elinkeino- ja asuntopoliittisten tukimuotojen kartoitus 8 3. Kiikoisten visio vuoteen Kiikoisten elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Toimenpideohjelma vuosille Strategian päivitys 14 Liite 1 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIASTA Liite 2 ASIANTUNTIJA-APUA JA TALOUDELLISTA TUKEA TARJOAVIA ORGANISAATIOITA Liite 3 ASUMISEEN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVIÄ TUKIA

3 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 3 1. Suunnittelun lähtötilanne 1.1. Elinkeino- ja asuntopolitiikan tarve Kunnan elinvoimaisena säilyminen edellyttää riittävää asukasmäärää, jotta peruspalvelut voidaan turvata. Kuntalaisten toimeentulo puolestaan edellyttää riittävää työpaikkojen määrää. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelmallisen toiminnan harjoittamiseksi tarvitaan erityistä laaja-alaista elinkeino- ja asuntopoliittisesta strategiaa. Kiikoisten kunnan ensimmäinen elinkeinopoliittinen strategia on laadittu Kiikoisten ja Lavian elinkeino- ja ympäristöpoliittisen strategian luominen ja toteutus kehittämishankkeessa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt strategian Kunnanhallitus on päättänyt Suomen Keskustan Kiikoisten paikallisyhdistyksen aloitteesta, että kunnan elinkeinopoliittinen strategia päivitetään joko laajentamalla strategia elinkeino- ja asuntopoliittiseksi strategiaksi tai täydentämällä strategiaa asuntopoliittisilla osioilla. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategia. Samassa yhteydessä valtuusto on päättänyt, että elinkeinopoliittinen neuvottelukunta toimii elinkeinoja asuntopoliittisen strategian seurantaryhmänä. Kunnanhallitus on päättänyt, että kunnanhallitus toimii elinkeinopoliittisena neuvottelukuntana toimikaudella Tämä elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia täydentää Pohjois- Satakunnan seudullista elinkeinostrategiaa (tiivistelmä liitteenä 1) ja keskittyy erityisesti elinkeino- ja asuntopoliittisiin toimenpiteisiin Kiikoisten kunnan näkökulmasta. Ks. Liite Kunnan toiminta-ajatus sekä elinkeino- ja asuntopoliittiset tavoitteet Kiikoisten kunnan toiminta-ajatus: Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio. Kunta on toimija, joka tunnetaan yritteliäisyyttä, puhdasta ja turvallista elinympäristöä sekä koulutusta ja kulttuuria tukevista palveluistaan. Toiminta-ajatustaan kunta toteuttaa omana kuntayksikkönään ja tarvittaessa yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

4 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 4 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisiksi katsottavina yleistavoitteita ovat viimeisimmän taloussuunnitelman mukaan: onnellinen, tyytyväinen kuntalainen viihtyisä, terveellinen asuinympäristö palveluvarustukseltaan ja toimeentuloedellytyksiltään riittävät mahdollisuudet tarjoava kunta riittävä väestöpohja monipuolinen väestö- ja elinkeinorakenne paikkakunnan työpaikkojen ja työssäkäyntimahdollisuuksien lisääminen hyvä kuntaimago. Elinkeinorakenteen monipuolistamisen ja uusien työpaikkojen luomisen painopisteiksi vuosille on asetettu: myönteisen kuntakuvan ja yrittäjäystävällisen ilmapiirin luominen pienyritystoiminnan toimintaedellytysten luominen palveluyrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen maaseutuelinkeinojen kehittäminen alkutuotannon korvaavien työpaikkojen kehittäminen yrittäjyyteen kannustaminen kehittämisprojekteihin osallistumisen kriteerit: työllisyysnäkökohdat, pienyritystoiminnan kannustaminen ja kouluttaminen, matkailu- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen seudullisen elinkeinostrategian / kunnan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian toteuttaminen. Kunnan kehittämisen muiksi painopisteiksi elinkeino- ja asuntopoliittisesta näkökulmasta on vuosille asetettu: rakennustoiminnan tukeminen ja siihen kannustaminen asuntotuotannon ohjaaminen kysynnän mukaan aktiivisuuden lisääminen rakennustoiminnan käynnistymistä kannustavin toimenpitein kunnan sijainnin hyödyntäminen markkinoinnissa Vuolteen teollisuusalueen markkinoiminen Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Maakunnan suunnittelu on maakunnan liiton eli Satakuntaliiton tehtäviä. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Liitto johtaa ja koordinoi niiden laadintaa. Satakunnan maakuntasuunnitelma Karhun kämmen lyö luotaa tulevaisuutta. Maakuntasuunnitelmassa on määritelty seuraavat kehittämisen painopisteet: Satakunta hyvinvoinnin kärkialueena Ympäristö ja aluerakenne kehittämisen perustana Elinvoimainen maaseutu hyvän aluekehityksen takaajana

5 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 5 Vireä yritystoiminta kilpailukyvyn ehtona Innovaatio- ja osaamisjärjestelmä elinkeinoelämän kehittämisen tukena. Maakuntasuunnitelman toteuttamisen keskeiset keinot määritellään maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Satakunnan maaseudun kehittämisohjelmassa (TEkeskus) on lisäksi asetettu maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen tähtääviä tavoitteita. Pohjois-Satakunnan seutukunnan tavoitteiden osalta viitataan tässä yhteydessä Pohjois-Satakunnan seudulliseen elinkeinostrategiaan. 2. Perusselvitykset 2.1. Väestö-, elinkeino- ja asuntorakenne Kiikoisten asukasluku vuodenvaihteessa 2005/2006 oli Viimeisen 10 vuoden aikana asukasluku on vähentynyt noin 80 hengellä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Kiikoisten asukasluku olisi Vuoden 2005 lopussa silloisesta 1291 asukkaan väestöstä alle 15- vuotiaita oli 16,7 %, vuotiaita 57,7 % ja yli 64-vuotiaita 25,6 %. Ikärakenne on huomattavan vanhuspainotteinen, vaikka yli 64- vuotiaiden osuus on hieman laskenut. Toisaalta myös lasten osuus on keskimääräistä suurempi, joten työikäisten osuus on selvästi Satakunnan alhaisin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisen väestön osuus Kiikoisissa ei olennaisesti muutu lähivuosina. Vuonna 2006 kunnan asukasluku on kääntynyt selvään nousuun. Lokakuun lopussa asukasluku oli Vuoden 2005 lopussa työvoimaan kuuluviksi luettiin 541 kiikoislaista, heistä työssä oli 462 ja työttömänä 79 (14,0 %). Viimeisen kahden vuoden aikana työttömyys on vaihdellut välillä % ja ollut alle seutukunnan keskitason. Työikäisten pienestä osuudesta johtuen huoltosuhde, joka ilmaisee työllisten suhteen muuhun väestöön, oli kuitenkin 1,81 eli Satakunnan korkeimpia. Kiikoisten työllisten elinkeinorakenne : Maa- ja metsätalous 80 (17,3 %) Jalostus 108 (23,3 %) Palvelut 260 (56,2 %) Tuntematon 14 ( 3,2 %). Maa- ja metsätalouden osuus on viime vuosina vähentynyt selvästi ja jalostuksen ja palveluiden osuudet vastaavasti nousseet.

6 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 6 Kiikoisten työpaikkaomavaraisuus oli vastaavaan aikaan 68,8 %. Kun otetaan huomioon, että myös muista kunnista käydään Kiikoisissa töissä, voidaan karkeasti arvioida 2/3 Kiikoisten työllisestä työvoimasta käyvän töissä kotikunnassa. Työpaikkojen jakauma oli seuraava: Maa- ja metsätalous 23,0 % Jalostus 21,7 % Palvelut 50,6 % Tuntematon 4,7 %. Väestön koulutustaso on alhainen, mutta verrattuna Satakunnan maaseutumaisiin kuntiin vain vähän keskimääräistä alhaisempi. Kiikoisten 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (1075) vuonna 2005 oli ammattitutkinnon suorittaneita 542 (50,4 %) jakaantuen eri tasoille seuraavasti: Keskiasteen tutkinto 380 (34,9 %) Alin korkea-asteen tutkinto 93 ( 7,7 %) Alempi korkea-asteen tutkinto 41 ( 2,2 %) Ylempi korkea-asteen tutkinto 26 ( 1,6 %) Tutkijakoulutus 2 ( 0,0 %). Kunnan kiinteistökartoitustyössä selvitettiin kunnan rakennuskanta. Kartoituksessa mitattiin kohteita yhteensä 932 kpl (sisältää saman omistajan eri kohteet), joissa rakennuksia mitattiin yhteensä kpl. Kohteet jakaantuivat seuraavasti: maatiloja asuinrakennuksia muut (liikerakennukset, laitekopit yms.) kesäasuntoja kesäpaikkoja asumattomia (asumiskelvottomat) muut (saunat yms.) 68 kpl 377 kpl 56 kpl 194 kpl 196 kpl 21 kpl 14 kpl Maatilat ja asuinrakennukset ovat vakituisessa asuinkäytössä. Toisaalta EU-tukia hakeneita maatiloja oli 103 kappaletta vuonna Määrä ei juurikaan ole muuttunut vuosina Kesäasunnot ja paikat ovat vapaa-ajanasuntoja. Kunnan suoraan omistamat vuokra-asunnot marraskuussa 2006: osakehuoneistoja 8 eri rivitalossa 17 as vuokratalo Kiikoisrinne 4 as vanha terveystalo 2 as Kirkonkylän koulu 1 as Eläinlääkäritalo 1 as Lisäksi kunnan kokonaan omistamassa As Oy Hämeenrannassa on aravavuokra-asuntoja käytössä 14 kpl (neljä huoneistoa yhdistetty kahdeksi suuremmaksi huoneistoksi).

7 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 7 Kunnan omistamat liikehuoneistot marraskuussa 2006: Eläinlääkäritalo 1 kpl vanha terveystalo (apteekki) 1 kpl Kunnalla on myynnissä asuntotontteja eri asuntoalueilla marraskuussa 2006 seuraavasti: Halmesmäen alue 25 omakotitonttia, 2 erillispientalotonttia ja 2 rivitalotonttia Hämeenlahden alue 8 omakotitonttia Pappilanmaan alue 1 omakotitontti Yli-Jaaran alue 5 omakotitonttia Vuolteen alue 4 omakotitonttia ja 1 rivitalotontti Tervahaudan alue 2 omakotitonttia Lisäksi tontteja on haja-asutusalueilla, mm. Kuorsumaan entisen koulun lähettyvillä. Kunnalla on myynnissä yritystontteja eri alueilla marraskuussa 2006 seuraavasti: Halmesmäen alue Vuolteen teollisuusalue 1 liiketontti 6 liiketonttia ja 15 teollisuustonttia (joista 4:lle voi rakentaa asuinrakennuksen) Väestö- ja asuntotietojen perusteella voidaan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian pohjaksi vetää mm. seuraavia johtopäätöksiä: Riittävän asukasmäärän ylläpitäminen on sinänsä tavoite, jonka saavuttamiseksi on ponnisteltava. Vaikka kunnan ikärakenne on voimakkaasti vanhusvoittoinen, lapsiperheiden ja työikäisten lisäksi myös eläkeläisten muuttaminen kuntaan on toivottu kehityssuunta. Pieni työikäisen väestön määrä vaikuttaa siihen, että suurteollisuutta paikkakunnalle on vaikea saada. Väestörakenteen (mm. ikärakenne ja koulutustaso) johdosta käsityövaltainen tuotanto (mukaan lukien rakennusala) ja perinteiset palveluammatit (kauppa, liikenne, hoitoala, toimistotyö) sopivat kehityskohteiksi. Maa- ja metsätalouteen liittyvät elinkeinot tulevat olemaan jatkossakin merkittäviä. Kunta luonnonläheisenä asuinpaikkana ja työssäkäynti kunnan ulkopuolella on otettava huomioon nykyisenä tosiasiana ja tulevaisuuden mahdollisuutena.

8 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Yrittäjien odotukset Yrittäjiltä eri yhteyksissä tulleiden odotusten perusteella voidaan elinkeino- ja asuntopoliittisen strategian pohjaksi vetää mm. seuraavia johtopäätöksiä: elinkeinorakenteen maltillinen monipuolistaminen nykyisen rakenteen pohjalta on tarkoituksenmukainen ja haluttu suunta yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia on kannustettava innovaatioihin, koska tässä ympäristössä on luotettava pääasiassa oman väestön aktiivisuuteen kunnan myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja omien palvelujen pitäminen kunnossa sekä edulliseen sijaintiin luottaminen ovat voimavaroja asuminen pohjautuu hyvin pitkälti omakotiasumiseen kunnan sijainnista johtuen työssäkäynti kunnan ulkopuolella näyttelee merkittävää roolia myös jatkossa Elinkeino ja asuntopoliittisten tukimuotojen kartoitus Elinkeinopoliittiset tuet Elinkeinotoiminnan kehittämiseen on saatavilla monenlaista apua siihen erikoistuneilta organisaatioilta. Tuki on yleensä asiantuntijaohjausta lähellä käytännön tasoa ja taloudellisen tuen kanavoimista yritystoimintaan. Lisäksi elinkeinotoiminnan kehittämiseksi toteutetaan määräaikaisia kehittämishankkeita projektien muodossa. Liitteessä 2 on kuvauksia organisaatioista, joiden tehtäviin kuuluu elinkeinotoiminnan edistäminen. Organisaatiot ja projektit tiedottavat palveluistaan monella tavalla. Koska muutoksia tapahtuu usein, tähän suunnitelmaan yhteystiedoiksi on kirjattu lähinnä www-sivut. Tämä menettely on senkin takia perusteltua, koska www-sivuille on usein koottu linkkejä muihin organisaatioihin, joista saattaa löytyä sellaista tietoja, joita tätä kirjoitettaessa ei ole vielä olemassa. Perusteluna menettelylle on syytä todeta vielä sekin, että tietotekniikan hyväksikäyttö varmasti tulee edelleen lisääntymään, ja tällä esitystavalla suunnitelman käyttäjiä pyritään ohjaamaan siihen suuntaan. Kunnan internetsivuilla (www.kiikoinen.fi) ylläpidetään myös linkkejä tärkeimpiin viranomaisiin. Ks. Liite 2 Asuntopoliittiset tuet Asumiseen ja rakentamiseen liittyvistä tuista on laadittu erillinen liite 3. Ks. Liite 3

9 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 9 3. Kiikoisten visio vuoteen 2015 Näkemys siitä, millaiseksi Kiikoista elinkeino- ja asuntopoliittisesti halutaan kehittää, perustuu nykyiseen väestörakenteeseen, asuntokantaan, olemassa oleviin alueellisiin ja paikallisiin linjauksiin sekä eri tahojen odotuksiin. Näistä aineksista syntynyttä näkemystä on pyritty muuttamaan positiivisemmaksi odottamalla, että toimijoiden halukkuus ottaa vastaan uusia näkemyksiä mm. teknisten uudistusten ja verkostoitumisen välttämättömyydestä lisääntyy. Kiikoisten asukasluku on lisääntynyt vuodenvaihteen 2006/2007 tasoon verrattuna ja ikärakenne on muuttumassa elinkeinotoiminnan kannalta edullisemmaksi (työikäisten osuus nousee). Maatalouden työllistävyys ja aktiivisten tilojen määrä on nykyistä vähäisempi, mutta tilojen yhteyteen syntynyt yrittäjyys sekä muualla työssäkäynti varmistaa tilojen elinvoimaa. Kiikoisista käydään nykyistäkin enemmän töissä lähialueen kunnissa edullisen liikenteellisen sijainnin, rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön sekä hyvien peruspalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien ansiosta. Asuminen pohjautuu luonnonläheiseen omakotiasumiseen, jonka tasoa nostavat tilavat tontit ja edulliset kunnallistekniset palvelut. Kunnalla on myös erilaisia tarpeita vastaavasti tasokkaita vuokra-asuntoja. Kunnassa toimii avainyrityksiä, joiden tuotanto perustuu erityisosaamiseen ja liiketoiminnasta suurin osa kohdistuu kunnan ulkopuolelle. Avainyritysten mukana verkottuneet ja teknisesti kehittyvät yritykset saavat mahdollisuuksia uusiin markkinoihin. Yritystoimintaa on hajallaan eri puolilla kuntaa, mutta uusien yritysten sijoittumista on tapahtunut erityisesti Vuolteen teollisuusalueelle, valtatien 11 ja kantatien 44 risteyksen läheisyyteen. Asutus on alkanut tiivistyä Jaaran, Kirkonkylän ja Tervahaudan väliselle alueelle muodostaen entistä enemmän keskustaajaman tyyppisen asuinkeskittymän.

10 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Kiikoisten elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Pyritään vaikuttamaan niin, että maa- ja metsätalousyrittäjät pystyvät ylläpitämään toiminnan maatiloilla ja muissa haja-asutusalueiden yksiköissä vähintään nykyisellä tasolla esim. suurempien tuotantoyksiköiden, erikoistumisen, sivuelinkeinojen, verkostoitumisen ja hallittujen sukupolvenvaihdosten avulla. Tehtävää toteutetaan kaikissa mahdollisissa yhteyksissä ensisijaisesti neuvonnan ja ohjauksen keinoin ja tarvittaessa käynnistetään erityisiä projekteja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tarkoitettujen kehittämisohjelmien avulla. Tuetaan yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia niin, että kannattava yritystoiminta laajenee ja hyvät liikeideat jalostuvat tuottavaksi liiketoiminnaksi. Tehtävää toteutetaan erityisesti seudullisen elinkeinoyhtiön, kunnan ja yhteydenpitoon halukkaiden yrittäjien välisellä vuorovaikutuksella ja avustamalla yrittäjiä erityisesti yritystoiminnan kriittisissä kehitysvaiheissa (perustaminen, tilojen hankinta, tekniset ja tietotekniset kehitystarpeet, työvoiman lisäämisvaihe, verkostoituminen jne.). Pyritään edistämään sellaisten yrittäjävetoisten kehittämishankkeiden käynnistymistä, jotka johtavat suoraan uuden yritystoiminnan syntymiseen tai entisen kehittymiseen synnyttäen myös uusia työpaikkoja. Yrittäjien ja muiden kuntalaisten lisäksi aktiivisuutta edellytetään kyläseuroilta ja muilta yhdistyksiltä. Sijoituspaikkaa harkitsevat yritykset pyritään ohjaamaan kaavoitetuille tai kaavoitettaville teollisuusalueille, joiden kunnallistekniikka toteutetaan tarpeen mukaisessa laajuudessa. Muutenkin kunnan toiminta uusien yritysten sijoittumiseksi kuntaan keskittyy nimenomaan elinkeinoelämän yleisten toimintaedellytysten mahdollisimman hyvään luomiseen ja ylläpitoon. Kunta varautuu myös erityisestä syystä järjestämään yrityksille toimitiloja. Yritysten takaukset voivat tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa tapauksissa ja niille tulee olla erityiset perustelut (esim. uudenlainen toiminta kunnassa ja merkittävä työllistävä vaikutus). Kunnalliset peruspalvelut pidetään sellaisella tasolla, että paikkakunta on kiinnostava yrittäjien ja yritysten henkilöstön kannalta. Huomiota kiinnitetään myös asukkaiden aktiivisuutta tukevien palvelujen laatuun ja harrastustoiminnan edellytyksiin sekä ympäristön toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Kunnalliset lähipalvelut ovat osa elinkeino- ja asuntopolitiikkaa. Kunnan päätöksenteossa lähipalvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kiikoista kehitetään myös muualla työssä käyvien asuinpaikkana, jolloin huolehditaan siitä, että paikkakunnalla on mahdollisuuksia eritasoiseen asuinrakentamiseen sekä erikokoisia vuokra-asuntoja itsenäistyvien nuorten ja paikkakunnalle muuttohalukkaiden perheiden ensiasunnoiksi.

11 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 11 Uusia alueita kaavoitetaan tarpeen mukaan sekä asunto- että yritysrakentamista varten. Painopiste on kuitenkin nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja eheyttämisessä. Kunnallinen päätöksenteko mukautuu yritysten ja rakentamisen tarpeisiin siten, että se ei hidasta yritysten liiketoiminnan asianmukaista kehittymistä ja asuntorakentamista. Kunnanhallitus johtaa kunnan elinkeino- ja asuntopolitiikkaa. Kunnanjohtaja toimii elinkeinoasioista vastaavana viranhaltijana ja maaseutuasiamies maaseutuelinkeinoihin keskittyvänä kehittäjänä. Kunnansihteeri huolehtii pääasiassa asukasvalintojen tekemisestä kunnan vuokra-asuntoihin. Kunnanrakennusmestari-rakennustarkastaja toimii rakentamisasioissa vastaavana viranhaltijana. Seudullisella elinkeinoyhtiöllä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:llä on keskeinen rooli yritysten, yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien liiketoiminnan kehittämisessä ja toimintaedellytysten parantamisessa. Toiminnan tavoitteena on erityisesti avustaa yrityksiä kannattavaan liiketoimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Uusien yritysten perustamisneuvonta ja avustaminen perustamisessa ovat yhtiön perustehtäviä. Pyritään hyödyntämään lähellä olevia alueellisia tai seudullisia koulutusorganisaatioita yrittäjiksi aikovien koulutustason nostamiseksi.

12 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia Toimenpideohjelma vuosille ) Kunnan vahvuustekijöiden markkinointi kiinteillä esittelypisteillä (mm. Purpuripuiston inforakennus ja Vuolteen teollisuusalue) ja ajoittaisilla kampanjoilla. Ystävänpäivämessut järjestetään joka toinen vuosi, parillisina vuosina. Markkinointia suunnataan potentiaalisille kuntaan muuttaville kohderyhmille ja markkinoinnissa käytetään soveltuvien osin eri markkinointivälineitä. 2) Mukanaolo seudullisessa elinkeinoyhtiössä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, joka huolehtii erityisesti uusien yritysten perustamisneuvonnasta ja avustaa uusien yritysten perustamisessa sekä avustaa yrityksiä kannattavaan toimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. 3) Maatalouden sivuelinkeinojen luominen ja kehittäminen (maaseutuasiamies, koulutusorganisaatiot, rahoittajatahot). 4) Maaseuturakennusten ja maaseudun kulttuuriympäristön siisteys- ja säilyttämiskampanja tai kylien omat kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on pitää kylät houkuttelevina asumisympäristöinä (kyläyhdistykset, kesäasukkaat, maaseutuasiamies, liikunta- ja nuorisosihteeri). 5) Kunnan ja yrittäjien välisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen; pyritään siihen, että vastuu vuorovaikutuksen jatkumisesta on molemmilla tahoilla (kunnanhallitus, kunnanjohtaja, yrittäjäyhdistys, maataloustuottajat, maaseutuasiamies). 6) Vuosittain on käynnissä vähintään kaksi yrittäjä- tai yhdistysvetoista hanketta, joiden onnistuminen voi johtaa uuden yrityksen perustamiseen tai uusien työpaikkojen syntymiseen; käydään läpi erityisesti niitä aloja, joilla tuotannon ja palvelujen mahdollisuuksia on arvioitu olevan (yrittäjät, kuntalaiset, kunta). 7) Ammattiin johtavien kädentaitojen edistäminen ainakin seuraavilla toimialoilla: puu-, metalli- ja hoiva-ala (koulut, koulutusorganisaatiot). 8) Keskitä Kiikoisiin kampanja; tavoitteena ostosvirtojen ohjaaminen entistä enemmän omaan kuntaan ja kunnan halki matkaavien pysäyttäminen käyttämään kunnan yritysten palveluja; asennekasvatus alkaa jo alaluokilta (koulut, 4H-yhdistys, yrittäjäyhdistys, yrittäjät, kunta). 9) Kunta osallistuu kulloinkin erikseen päätettävällä tavalla niihin kehittämishankkeisiin, jotka edellyttävät siltä varsinaisia taloudellisia panoksia hankkeen läpiviemiseksi. Erityisesti pyritään Leader rahoitteisten hankkeiden käynnistymiseen kunnan alueella. Kehittämisprojekteihin osallistumisen ensisijaiset kriteerit ovat seuraavat: työllisyysnäkökohdat, pienyritystoimintaan kannustaminen ja kouluttaminen sekä matkailupalvelujen kehittäminen.

13 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 13 10) Yrittäjyydestä kiinnostuneiden ohjaus johonkin lähiseudulla järjestettävään koulutusohjelmaan (yrittäjäyhdistys, maataloustuottajat, kyläyhdistykset, kunta jne. yhdessä asiantuntijatahojen kanssa). 11) Tieliikenteen Kiikoisten palvelualueen hyödyntäminen valtatien 11 ja kantatien 44 risteysalueella myös kunnan markkinoimisessa. 12) Vuolteen teollisuusalueen liike- ja teollisuustonttien markkinointi (kunta). 13) Vuolteen teollisuusalueen torialueen hyödyntäminen pienehköjen esittelyrakennusten (mökit, saunat, grillikodat yms.) esittelyalueena (kunnanrakennusmestari). 14) Uuden yritysalueen suunnittelu ja maanhankinta sekä kaavoittaminen tarvittaessa (kunta). 15) Uuden asuntoalueen maanhankinta ja kaavoittaminen tarvittaessa ensisijaisesti taajaman osayleiskaavassa osoitettujen aluevarausten pohjalta (kunta). 16) Kunnan kotisivuilla olevien vuokra-asunto-, tontti- sekä kiinteistö- ja huoneistopörssien ylläpitäminen ja kehittäminen helpottamaan kuntaan muuttamista, sijoittumista ja rakentamista (kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kunnanrakennusmestari). 17) Omaan kotiin valmiiseen toimintamallin markkinoiminen yhteistyössä talopakettitoimittajien kanssa. 18) Kunnan vesihuoltolaitokseen (vesi- ja viemärilaitos) liittyvien yritysten liittymismaksujen alentaminen eurolla jokaista yrityksen pysyväisluonteista työpaikkaa kohti (työpaikka olemassa vähintään vuosi liittymisen jälkeen). 19) Uusien liikerakennushankkeiden edistäminen uusien yritystilojen luomiseksi siten, että hankkeissa on mukana yksityisiä yrittäjiä tai rahoittajia. 20) Uusien yrittäjien tai yritysten löytäminen vapautuviin vanhoihin käyttökelpoisiin yritystiloihin (yrittäjäyhdistys, kunta). 21) Kunnan vuokra-asuntojen myyminen ostohalukkaille (kunnanhallitus). 22) Loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi (kesäasukkaat, kunnanrakennusmestari-rakennustarkastaja). 23) Yhdistysten, seurojen ja järjestöjen toteuttaminen kehittämishankkeiden tilapäislainojen myöntäminen kunnanvaltuuston hyväksymien ehtojen mukaisesti (yhdistykset, seurat, järjestöt, kunnanhallitus).

14 Kiikoisten kunnan elinkeino- ja asuntopoliittinen strategia 14 24) Ottoautomaatin ylläpitokustannuksiin osallistuminen, mikäli kävijämäärä jää alle ns. kannattavuusrajan (kunta, paikalliset pankit, Satakunnan Osuuskauppa). 25) Yritysten kesätyöllistämistuen myöntäminen nuorten työllistämisen edistämiseksi talousarvion määrärahojen puitteissa ja kunnanhallituksen erikseen päättämien ehtojen mukaisesti (kunnanhallitus, yritykset). 6. Strategian päivitys Strategia päivitetään vähintään valtuustokausittain. Toimenpideohjelma päivitetään tarvittaessa vuosittain.

15 15 Liite 1 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SATAKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIASTA Toimialakohtaiset verkostot Seuraavassa kuvassa esitetään tiivistelmänä Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian laadinnan yhteydessä määritettyjen toimialakohtaisten verkostojen keskittymät. ViherCenter Älykylä Metallikylä B 2 B-puisto Puupuisto Meijeri Jämin Matkailumaailma B 2 B-puisto kuvaa Palvelut yrityksille -toimialan verkoston keskittymää. Jämin Matkailumaailma kuvaa matkailullisen alueen verkoston keskittymää. Meijeri kuvaa Hyvinvointi ja liikunta -toimialan verkoston keskittymää. Metallikylä kuvaa Kone- ja laitevalmistus -toimialan verkoston keskittymää. Puupuisto kuvaa Puutuotetoimialan verkoston keskittymää. ViherCenter kuvaa Elintarviketoimialan verkoston keskittymää. Älykylä kuvaa strategiatyön aikana syntyneitä ideoita, hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin.

16 16 Yhteenveto eri toimialojen kasvunäkymistä Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian yhteydessä määritetyt toimialakohtaiset visiot ja kasvutavoitteet. Toimiala Visio Kasvutavoite 2010/2015 Kone- ja laitevalmistus Puutuoteteollisuus Matkailu Elintarviketuotanto Hyvinvointi ja liikunta Palvelut yrityksille Älykylä Seudun vahvat veturiyritykset ovat kasvaneet voimakkaasti sekä kehittyneet edelleen ratkaisuja toimittavina järjestelmätoimittajina. Vahvasti verkostoitunut pohjoissatakuntalainen puutuoteteollisuus on kotimaassa johtava asiakaslähtöisten ratkaisujen toimittaja valitsemillaan aloilla. Jämi ympäristöineen (Jämin Matkailumaailma) on tapahtuma- ja elämysmatkailun ympärivuotinen ykkösvaihtoehto yritys- ja aikuismatkailijoille. Voimakkaasti kasvava pohjoissatakuntalainen elintarviketuotanto on edelläkävijä elintarvikeklusterin synergiaetujen teollisuusekologisessa hyödyntämisessä. Pohjois-Satakunta on ikääntyvien ihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä ja asumista palveleva valtakunnallinen keskus sekä merkittävä hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen tuottaja koko väestölle. Pohjoissatakuntalaiset ovat valitsemillaan erikoisaloilla markkinajohtajia yritysten tarvitsemissa asiantuntijapalveluissa. Seudun yritykset hyödyntävät aktiivisesti B 2 B-talon verkostoituneita palveluja. Älykylä hyödyntää ja yhdistää poikkitieteellisesti jo kehitettyjä teknologioita ja osaamista sekä kehittää myös uutta erityisryhmien tarpeisiin. 60 % / 160 % 75 % / 150 % 200 % / 400 % 50 % / 100 % 30 % / 80 % 30 % / 100 % Toimenpideohjelma Seuraavassa on esitetty strategiatyön tuloksena syntynyt toimenpideohjelma. On huomioitava, että toimenpideohjelma elää koko ajan tarpeiden ja mahdollisuuksien muuttumisen mukana.

17 17 1. Kehityshankkeet Metallikylän suunnitteleminen toiminnat alueella vuonna 2010 verkoston vaatimukset Puupuiston suunnitteleminen toiminnat alueella vuonna 2010 verkoston vaatimukset Puutuotealan koordinoijan palkkaaminen Prizztech palkkaa koordinoijan ja Satakuntaliitto rahoittaa palkkausta Matkailualalle matkailualan kokemusta omaavan koordinaattorin palkkaaminen liiketoimintaosaaminen tason nostaminen matkailualan pienissä yrityksissä liiketoimintasuunnitelma koko alueen matkailun kehittämiselle koko matkailualan koordinointi hankkeiden koordinointi infrastruktuurin kehittäminen Kone- ja laitevalmistuksen seudullinen koordinointi helmikuun jälkeen päätetään hankkeen sisällöstä ja siitä, palkataanko erillinen koordinaattori yritysten käyttöön Älykylän toteutettavuussuunnitelman tekeminen Alihankkijayritysten suunnitelmallinen kasvattaminen (kasvuputki) kone- ja laitevalmistus puutuoteteollisuus muu teollisuus palveluyritykset Erityisteknologian kehittäminen kitkahitsaus kylmämuovaus muut Elintarviketeollisuus etanolilaitos uudet pakkaukset uudet alueet erilaisten elintarvikkeiden yhdistäminen Liha-alan yhteistyön käynnistäminen elintarvikealan yhteistyön lisääminen Kansainvälistyminen lähialuevienti elintarvikkeissa muun viennin kasvattaminen vientitoiminnan aktivointi Vanhuspalvelustrategian tekeminen koko Pohjois-Satakunnassa SAMK SAMK Yrittäjät/ koordinoijat Yrityskohtaiset hankkeet Kunta, Yrittäjät, Satafood/ yrittäjät Yritykset SAMK KAAK SAMK Prizztech Yrittäjät Prizztech Yrittäjät Yrittäjät Prizztech palkkaa Matkailualan toimijat Yrittäjät Prizztech ja Posek Seudun yrittäjät Prizztech palkkaa Tampereen yliopisto/ Kankaanpää ym. Yrittäjät Yrittäjät Prizztech:n kasvuohjelma SAMK Yrittäjät/ koordinoijat Satafood SAMK Finpro Prizztech TE-keskus Yrittäjät ja kunnat Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Kustannukset Aikataulu /05 valmis 1/ /05 valmis 1/ /v 60 % liitto 20 % yritykset 20 % /v 70 % liitto tai TE-keskus 20 % 10 % yritykset? Prizztech tai Vetovoimaohjelmasta rahoitusta % liitto 20 % yritykset 20 % 1/06 hakemus 12/05 ja toiminta voisi alkaa 2/06 hakemus 1/06 ja toiminta voisi alkaa 6/ /06 Sovitaan erikseen yritysten kanssa Sovitaan erikseen yritysten kanssa Sovitaan erikseen Sovitaan erikseen Jatkuvaa toimintaa Jatkuvaa toimintaa

18 18 2. Investointihankkeet Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Metallikylän rakentaminen Yrityspalvelu Veturiyritykset laajennettava halli Yrityspuistoon Puupuiston rakentaminen Yrityspalvelu Veturiyritykset laajennettava halli Puupuistoon Älykylän rakentaminen Yrityspalvelu Yritykset Tampereen yliopisto Prizztech B 2 B- talon rakentaminen Yrityspalvelu Yrityspalveluun keskittyneet yritykset ViherCenter Honkajoen Yrittäjät etanolilaitos Kirkkokallion Kunta muut mahdolliset investoinnit yhteenliittymä Prizztech Meijerin rakentaminen Yrityspalvelu yhtenäinen alue Matkailun infrastruktuurin kehittäminen liikenneyhteydet, tiestöt majoituskapasiteetti (laatu) Yksittäiset kunnat ja toimijat SAMK KAAK Kustannukset Aikataulu 3. Osaamisen tason nostaminen/koulutus/työvoima Erikoispalvelutarjonnan kehittäminen uudet palvelut erikoispalvelut Matkailu kielitaidon nostaminen palvelujen laatukoulutus SAMK SAMK Yrittäjät SAMK Kunnat Yrittäjäjärjestöt Yrittäjät ja toimijat Kustannukset Aikataulu Toimenpide Vetovastuu Yhteistyökumppanit Puutuotealan koulutuksen kehittäminen Neuvottelukunta Yrittäjät neuvottelukunta ohjaa toimintaa Prizztech Hyvinvointialan koulutuksen tehostaminen KAAK Yrittäjät Neuvottelukunta 1/06

19 19 Liite 72 ASIANTUNTIJA-APUA JA TALOUDELLISTA TUKEA TARJOAVIA ORGANISAATIOITA Satakuntaliitto hallinnoi Länsi-Suomen toimenpideohjelman (EAKR) toteutusta Satakunnassa. Painopisteitä ja periaatteita heijastavat ohjelman toimintalinjat: - Yritystoiminnan edistäminen; - Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen; - Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen; - Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen; - Rahoitusvarauma äkillisiä rakennemuutoksia varten. Ohjelmaa koskevaa tukea voidaan myöntää määräaikaisiin kehittämishankkeisiin yrityksille, julkisille tai yksityisille yhteisöille tai yksityisille henkilöille. (www.satakunta.fi) Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Yhtiö on seitsemän kunnan muodostama elinkeinoyhtiö. Sen tavoitteena on kehittää ja edistää pohjoissatakuntalaista yritystoimintaa ja elinkeinoyhteistyötä. Toiminnan ja tekemisen perusarvoja ovat asiakaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tuloksellisuus ja uudistumiskyky. :n palvelut ja osaaminen auttavat yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja toimintaedellytysten parantamisessa. Toiminnan tavoitteina ovat avustaa yrityksiä kannattavaan liiketoimintaan ja siten edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Uusien yritysten perustamisneuvonta ja avustaminen perustamisessa ovat perustehtäviämme. (www.pskk.fi) Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry edistää Pohjois-Satakunnan alueellista kehittymistä ja siinä tarkoituksessa mm. hallinnoi Pohjois-Satakunnan Leader+ - kehittämisohjelman mukaisten hankkeiden toteutusta. Yhdistys pyrkii toteuttamaan vastaavaa kehittämisohjelmaa myös vuosina (www.pohjois-satakunta.fi) Työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosasto auttaa, edistää, neuvoo ja ohjaa yrityksiä eri tavoin. Keskus mm. edistää kilpailukyisten yritysten perustamista ja laajentamista sekä yrityksen liiketoiminnan ja sen henkilöstön kehittämistä. TE-keskus osallistuu alueensa kehittämiseen rahoittamalla sekä yritysten investointi- ja kehittämishankkeita että hankkeita elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työllisyyden parantamiseksi. (www.te-keskus.fi) TE-keskuksen maaseutuosasto hoitaa mm. maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia maaseudun kehittämisen EU-ohjelmia ja tukitoimenpiteitä ohjelmakaudella Kehittämisen pääpainopisteet ovat maa- ja metsätalouden vahvistaminen, maaseutualueiden kilpailukyvyn lisääminen sekä ympäristön ja maaseutuperinnön säilyttäminen. Osaohjelmana on ollut mm. ALMA -alueellinen maaseudun kehittämisohjelma ja ohjelmien siirtymävaiheessa ELMA -ohjelma. Ohjelmakaudelle on laadittu vastaavanlainen kehittämisohjelma. (www.lande2000.fi) TE-keskuksen työvoimaosaston alainen työvoimatoimisto auttaa työvoiman koulutuksessa ja hankinnassa, työllistämisen taloudellisessa tukemisessa sekä työnteon uusien mallien käyttöönotossa. Työvoimatoimisto edistää omaehtoista työllistymistä ja yrittäjyyttä mm. starttirahan avulla. (www.mol.fi) Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimuslaitosten haastavia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Toiminnan tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvointi, viennin kasvu ja teollisen pohjan laajentaminen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. (www.tekes.fi)

20 20 Yrityspalvelu Enter Yrityspalvelu Enter tarjoaa aloittavalle yrittäjälle mahdollisuuden hoitaa kaikki yrityksen perustamiseen ja sen ensiaskeliin liittyvät suunnitelmat, laskelmat ja asiakirjat yhdessä paikassa, ammattitaitoisten yritysneuvojien avustuksella. Yrityspalvelun tavoitteemme on madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja auttaa luomaan mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaa heti alusta alkaen. (www.ypenter.fi) Keksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa ja keksintöjen hyväksikäyttöä. Säätiön rahoitus on tarkoitettu yksityishenkilöiden ja pienyritysten kehittämiseen tuotteiksi. (www.keksintosaatio.fi) Uusyrityskeskukset, mm. Porissa (www.uusyrityskeskus.fi) Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka rahoituspalveluja tarjoamalla kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Finnveran rahoitustuotteilla (lainat, takaukset ja vientitakuut) voidaan rahoittaa yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja. Finnvera ei edellytä rahoitukselleen reaalivakuuksia. (www.finnvera.fi) PrizzTech Oy Satakunnan Osaamiskeskus PrizzTech Oy:n toiminta-ajatuksena on uuteen tietoon ja teknologiaan perustuvan yritystoiminnan edellytysten parantaminen Satakunnassa. Asiakaslähtöisellä toiminnallaan PrizzTech edistää yritysten kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Yrityksen toiminta tukeutuu laajaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontakti- ja yhteistyöverkostoon. (www.prizztech.fi) Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood on alueellinen yhteistyöverkosto. Satafood-toimijoiden yhteisenä ja ensisijaisena on kehittää elintarvikeyritystoimintaa ja edistää yhteistyötä yritysten, koulutuksen sekä tutkimuksen välillä. (satafood.net) Elintarvikealan osaamiskeskus ELO Valtakunnallisen ELO-verkoston toimijat edistävät elintarvikealan yrittäjien toimintaedellytyksiä. Satakunnan alueellisena kehittämiskeskuksena toimii Pyhäjärvi-instituutti. Satakuntalaisten toimijoiden yhteistyönä on laadittu Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelma (www.pyhajarvi-instituutti.fi) Raha-automaattiyhdistys RAY:n tilikauden voitto jaetaan vuosittain avustuksina yleishyödyllisille ja oikeuskelpoisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. (www.ray.fi) ProAgria-yhtymä on maaseudun yrittäjän oma tietopalvelukeskus, joka palvelee kaikissa maaseudun yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Käytettävissä ovat eri alojen asiantuntijat ja yksilölliset palvelut yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen, johtamiseen ja kokonaisuuden hallitsemiseen. (www.proagria.fi) Yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen saa edellisten lisäksi ohjeita useilta tahoilta; Linkkejä löytyy esim. Yrittäjien tietopankin internet-sivuilta (www.imol.fi/tietopankki); yrittäjyyskoulutusta järjestetään mm. Porin yliopistokeskuksessa ja monissa muissa koulutusyksiköissä.

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2011-2013. Talousarvio 2011. (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015)

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2011-2013. Talousarvio 2011. (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015) KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2011-2013 (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015) Talousarvio 2011 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot