Russian Regional Business Review

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Russian Regional Business Review"

Transkriptio

1 Serving the business community since 1868 Russian Regional Business Review Numero 2/2010 pääaiheena: Tšeljabinsk Hyvät Ystävät! Minulla on ilo tervehtiä teitä kaupunkimme puolesta. Yksi Tšeljabinskin tärkeimmistä tehtävistä on luoda ystävällisempi sijoitusilmapiiri houkutellaksemme sijoituksia alueen kaikille taloussektoreille. Viimeisen viiden vuoden aikana kaupunki on investoinut yli RUB81 miljardia teollisuuden modernisointiin, jonka ansiosta sijoitusten vuotuinen määrä kolminkertaistui. Vuonna 2008 kiinteään pääomaan sijoitettiin RUB63,1 miljardia, joka oli 38,6 % korkeampi kuin edellisvuonna ja vastasi suuruudeltaan kolmasosaa koko Tšeljabinskin alueen investoinneista. Ulkomaisten sijoitusten määrä kasvaa vuosittain ja vuonna 2008 ne olivat yli US$2 miljardia. Tuloksena tästä Tšeljabinskin alue nousi tämän kategorian seitsemänneksi kaikista Venäjän alueista. Yritysten aktiivisuus projektien käyttöönotossa kasvaa vuosittain. Perussijoitukset tulevat yrityksiltä ja takaavat vakaan kehityksen kaupungin perustaloussektoreilla. Noin 40 % kaikista investoinneista on lainoja ja strategisia investointeja, jotka sisältävät myös ulkomaiset sijoitukset. Yli 30 maata on investoinut Tšeljabinskin alueelle. Suurimmat sijoitukset tulevat Isosta-Britanniasta, Saksasta, Sveitsistä jne. Suomalaiset yritykset osallistuvat myös erilaisiin liiketoimintoihin Etelä- Uralilla. Vuonna 2009 suomalainen Fortum nousi yhdeksi suurimmista alueen energiateollisuuden sijoittajista. Metalliteollisuus on Tšeljabinskin alueen perussektoreita. Muita houkuttelevia sijoituskohteita on mm. rakennusteollisuudessa. Energia-alan, logistiikkakeskusten ja kiinteistöjen rakennusprojektit voivat olla kiinnostavia kohteita sijoittajille. Kaupan, palveluiden ja innovaatioprojektien kehittämisen lisäksi Etelä-Uralin alueella on monia muita sijoituskohteita. Myös elintarvike- ja prosessiteollisuus ovat avoinna investoinneille. Muutama yritys, joilla on ulkomaisia sijoituksia, toimii jo näillä sektoreilla. Toivomme, että pyytämänne katsaus Tšeljabinskin alueen talouskasvun strategisesta suunnasta auttaa potentiaalisia suomalaisia sijoittajia löytämään hyödyllistä bisnestietoa ja kehittämään parempia yrityssuhteita yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa Tšeljabinskin eri taloussektoreilla. Kutsumme sijoittajat tutustumaan kaupunkiimme. Parhain Terveisin, Mikhail Yurevich, Tšeljabinskin pormestari sisältö Pääaiheena: Tšeljabinsk 1 Pääkirjoitus 2 Perustietoa Tšeljabinskin alueesta 3 Tšeljabinskin alueen taloudellisen kehityksen pääsuuntia Fortumin kokemus Tšeljabinskissa 10 Talousuutiset - Innovaatiot ja Teknologia - Energia ja Ympäristö - Teollisuuden modernisointi ja Investoinnit - Metsä-, sellu- ja paperiteollisuus - Logistiikka ja vähittäiskauppa - Rakentaminen ja Infrastruktuuri Asiantuntija vastaa: Yksityinen terveydenhuolto Venäjällä: Ongelmat ja mahdollisuudet

2 pääkirjoitus Venäjän liike-elämä tarvitsee uusia ideoita ja lähestymistapoja onnistuakseen Vuoden 2010 ensimmäiset neljä kuukautta ovat kuluneet, ja kaikki Venäjän kanssa kauppaa tekevät liikemiehet ja yrittäjät, olivatpa he sitten maajohtajia, vientipäälliköitä tai yhtiöiden omistajia, kyselevät toisiltaan merkkejä nousukauden alkamisesta. Valitettavasti juuri kenelläkään ei ole hyviä uutisia, eikä niitä löydä myöskään monien Venäjän-kaupan asiantuntijoiden huomioista. Päällisin puolin kaikki on hyvin. Kaikkein tärkein Venäjän taloudellinen indikaattori, öljyn tynnyrihinta, Toisaalta emme saisi unohtaa, että Venäjä on nouseva talous. Nousevan talouden markkinat ovat monin tavoin alikehittyneet, joten ne tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia kriiseistä huolimatta. Yksi alikehittyneistä piirteistä on maantiede. Viimeisten kymmenen vuoden aikana leijonanosa ulkomaisista yrityksistä on asettunut Moskovaan ja/tai Pietariin. Monet voivat vahvistaa, että tämä on kiristänyt kilpailun näissä kahdessa kaupungissa äärimmilleen. Venäjällä on kuitenkin esimerkiksi Tšeljabinsk ja kymmenen muutakin yli miljoonan asukkaan kaupunkia, joissa on pienellä alueella kriittisiä kuluttajia, menestyvää teollisuutta ja vähemmän kilpailua. Ehkäpä olisi jo aika poiketa totutuista maantieteellisistä valinnoista. Laajaa alikehittyneisyyttä saattaisi löytyä myös kokonaisista liiketoiminta-alueista, kuten palveluista tai maataloudesta. Tarkempi silmäys niiden kehittyneisyyteen paljastaa varmasti monia markkinarakoja, joilla on merkittävää potentiaalia. Lisäksi kiinnostuneille ja halukkaille yrittäjille on tarjolla useita avoimia markkinarakoja, kuten yksityinen terveydenhuolto, joka on lehtemme tämän numeron Kysykää asiantuntijalta -palstan aiheena. Lyhyesti sanoen Venäjän liiketoimintaympäristössä on sopeuduttava jatkuvaan kannattavampien ideoiden ja toimintatapojen etsintään. Mutta uusien ideoiden ja toimintamallien käyttöönotto vaatii sitoutumista, kekseliästä markkinointia ja tarmokasta käytännön työtä. Yhtenä syynä tähän on se, että vientiyritysten helpot ajat näyttäisivät olevan ohi. Liikatarjonnan vallitessa asiakkaista on tullut hintatietoisempia ja valikoivampia. Toisaalta Venäjän hallitus asettaa toiminta- ja kehitysodotuksia monille sektoreille, kuten logistiikalle, metsäteollisuudelle ja farmasianteollisuudelle. Ulkomaisten yritysten on tämän johdosta mietittävä kokonaan uusiksi liiketoimintastrategiansa ja -konseptinsa. on noussut yli USD 80:een. Valtion menot ovat suuremmat kuin koskaan, kun hallitus päätti mieluummin lainata rahaa ulkomailta kuin leikata budjettia. Reaalitalouteen ei kuitenkaan näytä vaikuttavan kumpikaan - ei kohonnut öljyn hinta eikä julkinen kulutus. Tämä hillitsee kysyntää, mikä vaikuttaa tietenkin myös Venäjän tuontikauppaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on ilo kutsua teidät keskustelemaan näistä aiheista Russian Business Forumiin Kouvolaan Tapahtuman tärkein tavoite on ideoiden luominen, uusien mahdollisuuksien tunnistaminen ja menestyksekkäiden liiketoimintamallien kehittäminen. Menestytään yhdessä! Tri Peter Zashev Russian Regional Business Review is a publication of Kymenlaakso University of Applied Sciences 2009 ISSN all rights reserved Editorial board: Ragnar Lundqvist, Rector, Kymenlaakso University of Applied Sciences, Finland Sergey Sutyrin, Professor, Faculty of Economics, Saint Petersburg State University, Russia Valery Shlyamin, Head of the Trade Representation of the Russian Federation in Finland Editor in Chief: Peter Zashev, Research Manager, Kymenlaakso University of Applied Sciences, Finland 2

3 Tšeljabinsk : perustiedot Maantiede Tšeljabinskin alue sijaitsee Euroopan ja Aasian rajalla Uralvuoriston ja läheisen tasangon eteläosassa. Tšeljabinskin alueen rajanaapureita ovat Sverdlovskin alue pohjoisessa, Kurganin alue idässä, Orenburgin alue etelässä ja Baškortostanin tasavalta lännessä. Noin 730 kilometriä Kazakstanin ja Tšeljabinskin alueen kaakkoisosan rajaa on samalla Venäjän liittotasavallan rajaa. Alue on pinta-alaltaan neliökilometriä ja sen nykyiset rajat ovat olleet voimassa lähtien. Alueen hallinnollinen keskus on Tšeljabinskin kaupunki, joka on pinta-alaltaan neliökilometriä. Väestö Tšeljabinskin alueen asukasluku on 3,5 miljoonaa ( ). Alueen kaupungeissa asuu 2,9 miljoonaa ihmistä, joka on 81,4 % alueen kokonaisväestöstä. Alueen keskuksen, Tšeljabinskin kaupungin asukasluku on 1,09 miljoonaa. Luonnonvarat Tšeljabinskin alueella on monimuotoiset mineraalivarat, joihin lukeutuvat rauta, titanomagnetiitti, kupari-sinkkimalmit, nikkeli, kulta, bauksiitti, talkki, grafiitti, kvartsi ja karkaistavat materiaalit. Yli 300 kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa esiintymää on tutkittu. Tšeljabinskin alueella on lähes 3170 järveä. Alueella on myös useita mahdollisuuksia terapeuttisten kylpylöiden perustamiseen, koska alueelta löytyy orgaanista ja mineraalipitoista mutaa sekä emäksistä vettä. Ural-vuoriston itäisellä rinteellä sijaitseva Ilmenin mineraloginen varanto on tunnettu sieltä löydetyistä yli 70 kivilajista ja 260 mineraalista. Tšeljabinskin alue sijaitsee Volga-, Ural- ja Tobol-jokien valuma-alueella. Jokien vuosittainen virtaama alueen läpi on keskimäärin 6,22 kuutiokilometriä vettä. Alueen lukuisten järvien käyttöä rajoittaa niiden mineraalipitoisuus ja mataluus. Ainoastaan suurimmilla järvillä, esimerkiksi Turgojakilla, Tšebarkulilla ja Irtjashilla on taloudellista arvoa. Alueella otetaan vettä taloudellisiin tarkoituksiin noin 1,3 kuutiokilometriä, josta 42 % käytetään teollisuudessa, 43 % vesijohtovetenä ja 10 % maataloudessa. Tšeljabinskin alueella on 55 tutkittua makean veden lähdettä, joista saadaan päivittäin kuutiometriä vettä. Lähteistä 27 on käytössä ja niistä nostetaan vettä yhteensä kuutiometriä päivässä. Vettä nostetaan myös epävirallisista maanalaisista vesivarannoista (jopa 2,5 miljoonaa kuutiometriä päivässä), joista jotkut (0,5 miljoonaa kuutiometriä päivässä) koostuvat vedestä, joka on otettu talteen kovien mineraalien louhinnan yhteydessä. Viidestä Tšeljabinskin alueella tutkitusta mineraaliveden lähteestä (päivittäinen kokonaisvaranto kuutiometriä) kolme on käytössä 70 kuutiometrin päivittäisellä tuotantovauhdilla. Tšeljabinskin alue sijaitsee alppimetsän, puistometsämaan ja aron vyöhykkeillä, joista jokaisella on omat erityisominaisuutensa. Suurin osa metsäalueesta on koivu- ja poppelimetsää, jossa kasvaa myös jonkin verran kuusta ja mäntyä. Kuten alppimetsävyöhykkeelle on tyypillistä, vähäinen kasvillisuus muuttuu harvaksi lehtikuusi-, kuusi- ja koivumetsäksi vuorten rinteillä. Metsissä kasvaa useita ruohokasveja, marjoja (ruusunmarjoja, viinimarjoja, lillukoita, tuomia ja karhunvatukoita) sekä sieniä. Havumetsää on hehtaaria, kun taas lehtimetsää on hehtaaria. Tšeljabinskin alueella on hehtaaria metsää, joka jaetaan taloudellisesti kahteen ryhmään. I ryhmään kuuluvaa metsää on hehtaaria ja II ryhmään kuuluvaa hehtaaria. Hakkuutarkoitukseen metsää on hehtaaria ja puutavaraa tuotetaan arviolta kuutiometriä. Suurin osa saatavissa olevasta puutavarasta on koivua (55 %). Haavan osuus on 23 %, männyn 15 % ja kuusen 5 %. Viime vuosina hakkuumäärät puuta välittäville yrityksille ovat olleet noin kuutiometriä puutavaraa vuosittain. Suuri osa yli 300 tutkitusta mineraaliesiintymästä on lupaavia mutta yhä hyödyntämättömiä tyydyttäen suuren osan teollisuuden, rakennusmateriaalien, julkisivukivien ja malminjalostuksen raaka-ainetarpeesta. Yli 20 esiintymässä on rautamalmia; yksi suurimmista on Magnitogorskin esiintymä, jossa on lähes 200 miljoonan tonnin malmivarannot rautapitoisuudeltaan %. Bakalskyn rautamalmialueella lähellä maanpintaa sijaitsevat limoniittiesiintymät ovat rautapitoisuudeltaan noin 48 %. Tällä 3 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

4 Tšeljabinsk : perustiedot alueella on jopa 600 miljoonan tonnin varannot. Verkhneuralskin malmialueella (kooltaan 90 neliökilometriä) sijaitsee seitsemän suurta ja keskikokoista kupari-sinkkiesiintymää. Maailman suurin magnesiittiesiintymä sijaitsee Satkan kaupungin lähellä. Koelginskoin valkoisen marmorin esiintymä on yksi Euroopan suurimmista. Suuri nikkeli-kobolttiesiintymä sijaitsee Verkhni Ufalein lähellä. Zhuravlinolozskoin esiintymä on Venäjän ainoa hienokeramiikan, posliinin, lasitetun keramiikan ja paperin valmistukseen käytettävän kaoliinisaven esiintymä. Kusinskoin esiintymä sisältää titanomagnetiittia. Sulein aseman lähellä on bauksiittiesiintymä. Muita alueella jalostettuja mineraaleja ovat talkki, fosfaatti, rikkikiisut ja suolat. Tšeljabinskin syvänteessä on ruskohiiliesiintymiä 170 kilometrin matkalla pohjoisesta etelään, maksimissaan 14 kilometrin leveydeltä. Syvänteessä on yli 700 miljoonan tonnin varannot. Tšeljabinskin alueella on Venäjän laajuinen monopoli grafiitin (95 %), magnesiitin (95 %), teollisuudessa poltettavan dolomiitin (71 %) ja talkin (70 %) tuotannossa ja jalostuksessa, sekä Uralin alueen laajuinen monopoli kaoliinin (93 %), lasinpuhallushiekan (80 %), karkaistun saven (64 %) ja joidenkin muiden raaka-aineiden tuotannossa. Mineraalivarantojen löytymisen myötä alueelle on rakennettu useita jalostuslaitoksia. Alueen yrityksistä yli 150 toimii mineraalien hyödyntämis- ja raaka-aineiden jalostussektorilla. Niistä parhaiten tunnettuja ovat Magnitogorskin rauta- ja terästehdas (MMK, Magnitogorsk Iron and Steel Works), Tšeljabinskin rautaja terästehdas (Mechel, Tšeljabinsk Iron and Steel Works), Tšeljabinskin sinkkitehdas (Tšeljabinsky elektrolitno-tsinkovy zavod), OAO Ufaleinikel, Magnesiittiteollisuusyhtymä (kombinat Magnezit) ja Koelgan marmorikaivos. Rautamalmia on löydetty 24 kohteesta, joiden varantojen arvioidaan olevan yhteensä miljoonaa tonnia. Jo tuotannossa olevien kaivosten rautamalmivarannot ovat yhteensä 700 miljoonaa tonnia. Muita alueelta löydettyjä rautametallurgiaalan raaka-aineita ovat titaani, mangaani ja kromi; esiintymiä ei tällä hetkellä hyödynnetä. Sen sijaan noin miljoonan tonnin titanomagnetiittiesiintymää valmistaudutaan parhaillaan ottamaan tuotantoon. Alueelta on löydetty yhdeksän kupari-sinkkiesiintymää, joista neljä on otettu tuotantoon (malmia arvioidaan saatavan noin 150 miljoonaa tonnia). Kadmiumia, seleeniä, kultaa, hopeaa, telluuria, bariumia sekä muita harvinaisia metalleja esiintyy näiden löydösten yhteydessä. Noin 790 miljoonan tonnin kupari-porfyyriesiintymää valmistellaan myös tuotantoon. Kupari ja sinkki sekä vähemmässä määrin nikkeli ja bauksiitti ovat muun kuin rautaan liittyvän metallurgian teollisuuden tärkeimpiä raaka-aineita. Tšeljabinskin alueelta maan pinnan läheisyydestä löytyy runsaasti kultaa sekä metallina että huuhdottavassa muodossa. Sitä löytyy sekä peruskalliosta että sedimenteistä. Kokonaismäärän arvioidaan olevan 500 tonnia kultaa metallina ja 40 tonnia huuhdottavassa muodossa. Alueen tärkeimmistä epämetallilöydöksistä mainittakoon grafiitti, talkki, kaoliini ja vermikuliitti (kivisiä raaka-aineita); bariitti, fosforiitti ja glaukoniitti (kemiallisia raaka-aineita); magnesiitti, kvartsiitti, hapettumista estävä kalkkikivi ja teollisuudessa poltettava dolomiitti (metallurgisia raaka-aineita). Talous ja teollisuus Tšeljabinskin alueen maantieteellis-taloudellinen sijainti on edullinen. Alueelta löytyy paljon raaka-aineita, ja se sijaitsee idän ja lännen risteyskohdassa, josta on yhteydet Keski-Venäjälle, Siperiaan ja Kazakstaniin. Tšeljabinskin alueelle on hyväksytty lainsäädäntöä, jonka perusteella investoijat saavat valtion tukea ja takuita. Vuonna 2008 alue sijoitti RUB 151 miljardia ja USD 3 miljardia paikalliseen talouteen, mikä on 22,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Aluehallinto kiinnittää paljon huomiota PK-yritysten kehittämiseen, koska nämä yritykset lisäävät ja tehostavat markkinakilpailua ja muodostavat kulutustavara- ja palvelumarkkinat, kyllästävät ne ja synnyttävät samalla työpaikkoja. Tšeljabinskin alue sijoittuu Venäjällä viidenneksi teollisuustuotannon määrässä. Rautapitoisiin malmeihin perustuva metallurginen teollisuus ja konepajateollisuus ovat talouden johtavat sektorit. Maataloustuotanto muodostaa noin 5 % alueen bruttotuotannosta per asukas. Perusteollisuuden, metallurgian ja metalliteollisuuden tuotteiden osuus on yli 60 % kaupungin tuotannosta. Tšeljabinsk on yksi Venäjän liittovaltion suurimmista korkealaatuisten metalliseosten, kuumuutta kestävien ja ruostumattomien terästen sekä metallilevyrullien tuottajista. Tšeljabinskin suurimmat teollisuusyritykset on listattu seuraavassa taulukossa. Koneenrakennusteollisuus vastaa 13 %:sta teollisuustuotantoa. Alan suurimmat yritykset on listattu taulukossa. Elintarviketeollisuutta sekä palvelun ja kaupan alan yrityksiä Tšeljabinskistä löytyy myös (ks. taulukko). Alueen kehitystä määräävät teollisuuden, kuten metallurgian alan, konepajojen, metallinjalostuksen, polttoaine-/energiaalan, rakennusteollisuuden ja maatalousteollisuuden tarpeet. Puunjalostusteollisuus (saha- ja työstöteollisuus) on keskittynyt Tšeljabinskin, Magnitogorskin, Kopeiskin ja Miassin kaupunkeihin. Ulkomaankauppa Vuonna 2008 Tšeljabinskin alueen ulkomaankauppa oli USD 11708,9 miljoonaa, joka ylitti 2007 vuoden luvut 24,3 %:lla. Kulutushyödykkeiden vienti oli USD 7855 miljoonaa (16,7 % kasvu verrattuna vuoteen 2007), tuonnin ollessa USD 3853,4 miljoonaa (kasvua 43,5 %). Maailmantalouden kriisistä johtuen ulkomaankauppa kuitenkin väheni vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä kokonaisuudessaan 27,7 %, sisältäen viennin 4 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

5 Tšeljabinsk : perustiedot Maanviljelys 9 % 6 % 4 % 4 % 7 % 1 % Luonnonvarojen louhiminen Jalostusteollisuus 3 % 41 % Veden, kaasun ja energian tuotanto ja käytäntö Rakennusala 16 % Tukku ja jälleenmyynti 6 % 3 % Koulutus Kuljetus ja liikenne Kiinteistö ja palvelut Sosiaaliturva Terveydenhoito Tselyabinskin alueen BKT % 2007; Lähde: Rosstat, , , , ,1 6730,1 6733,7 Vienti ,4 Tuonti 2685, Ulkomaankauppa Ulkomaankauppa, Tselyabinskin alue. Lähde: chelexpo.ru (mln US$) 27,9 % ja tuonnin 27,3 % laskun verrattuna kolmanteen neljännekseen. Tšeljabinskin tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Kazakstan, Ukraina, Valko-Venäjä, Turkki, Italia, Iran, Saksa, Kiina, Alankomaat ja Romania. Liikunta Tšeljabinskiin avataan uusi yhtenäinen liikekeskus ja siihen liittyvät suuret liikuntatilat. Tämän 14-kerroksisen liikekeskuksen, Rekkom Palacen, tiloihin on sijoitettu 7-kerroksinen liikunnan monitoimikeskus sekä 3-kerroksinen pysäköintihalli. Liikuntatilat sisältävät yleishallin koripallon, lentopallon, minijalkapallon jne. harrastamiseen sekä jumppa- ja kuntosaleja, pukuhuoneita ja peseytymistiloja kolmessa kerroksessa. Jokaisessa kerroksessa on myös sauna. Rakennuksen kerrosala on neliötä. 5 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

6 Alueen suurimmat teollisuusyritykset: Tšeljabinsk : perustiedot Baltica- Tšeljabinsk Olutpanimo. u/corpstruct/102/9/ Tšeljabinsk Metallurginen tuotantolaitos (MECHEL) Tšeljabinsk Sähkö-ja Metallurginen tuotantolaitos MECHEL on kaivos- ja teräsalan yritys, joka on keskittynyt kaivosteollisuuden tuotteiden, kuten kivihiilen, rautamalmin, nikkelin ja teräksen tuottamiseen. Sen toimintaan kuuluu neljä segmenttiä: kaivos, teräs, rautalejeeringit ja energia. Rautalejeerinkien suurimpia tuottajia. Tuottaa yli 50 erilaista rautalejeerinkiä ja elektrodia. Sillä on työntekijöitä 8000 henkeä. u/ Tšeljabinskin sinkkitehdas Tšeljabinskin traktoritehdas Sinkin tuottaja. Tšeljabinskin sinkkitehdas louhii ja käsittelee sinkkilmalmista puhdistettua sinkkiä ja sinkkilejeerinkejä. Yhtiön markkinaosuus on yli 60% kotimaisista markkinoista ja 2% globaaleista markkinoista. CZP tavaramerkki (Chelyabinsk Zinc Plant Special High Grade) on rekisteröity Lontoon metallipörssiin. Traktorien valmistaja. Valmistaa myös minitraktoreja, puskutraktoreja, jne. Tšeljabinskin Pipe Rolling tutantolaitos Suuri metallurginen omistajayhtiö, jolla on kolme osastoa: metallit palvelut epämetalliset Tšeljabinskin hiilitehdas Hiilen tuotantoa. Tšeljabinkin vaatetehdas Alusvaatteiden valmistaja. Tšeljabinsk RegionGaz Gazpromin tytäryhtiö. Tšeljabinskin alueen maakaasun jakelija. TšeljabEnergo Energian jakelija 87.9 km2 alueella. Industrial group Kranov Valmistaa torninostureja. Ryhmittymä käsittää kolme isoa yhtiötä: Nyazepetrovsk Tower Crane, Trade House Kranov ja kuljetuslogistiikan yhtiö Norma. Stankomashtyöstökonetehdas Tšeljabinskin takomo Tšeljabinskin tienrakennus FORTUM Valmistaa rakentamisen työkaluja ja öljyalan laitteita. Valmistaa pyöriä, painettua peltiä, taottuja metallikappaleita, meistotuotteita, putkistojen yksityiskohtia, erikoiskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja, jne. Valmistaa raskaita ja keskiluokan tiehöyliä, kuormaimia ja puskutraktoreita. Suomalaisen Fortumin Venäjän osasto. Tuottaa ja jakelee lämpö- ja sähköenergiaa Uralin vuoristossa ja läntisessä Siperiassa. u Group Magnezit- Kyshtym Refractory Plant Valmistaa tulenkestäviä materiaaleja. Magnezit yhtymän markkinaosuus CIS-maiden alueella tulenkestävien materiaalien markkinoilla on 60% ja vastaavilla markkinoilla Venäjällä 69%. Makfa Tuottaa pastaa ja jauhoista valmistettavia ruokia. Soyuzpischeprom Inc Viiden suuren maatalousteollisuuden yrityksen Tšeljabinskissä ja Tšeljabinskin alueella muodostama ryhmittymä. 6 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

7 Taloudellisen kehityksen strateginen linjanveto Tšeljabinskin alueelle Tšeljabinskin kaupunki on suotuisten taloudellisten, maantieteellisten ja strategisten olosuhteidensa sekä teollisuuden toimintaedellytysten ja koulutetun työvoiman saatavuuden ansiosta yksi Venäjän liittotasavallan suurimmista teollisuuskaupungeista. Tšeljabinskin osuus koko Venäjän teollisuustuotannosta on huomattava, etenkin raskaan teollisuuden osalta. Tšeljabinsk tuottaa 6 % Venäjän rautamalmista ja teräksestä, 40 % halkaisijaltaan suurista putkista ja 60 % sinkistä. Jos Moskovaa ja Pietaria ei oteta lukuun, Tšeljabinskin teollisuustuotanto on Venäjän miljoonakaupungeista viidenneksi suurin asukasta kohden. Kaupungin talouden peruskiven muodostaa paikallinen teollisuus, joka on viime vuosina vastannut valtaosasta, eli 38 %:sta, bruttotuotannnosta asukasta kohden. Metallurgian teollisuus on taloudellisesti merkittävimpiä, ja se vastaa noin 60 %:sta kaupungin teollisuustuotannosta. Konepajateollisuudessa valmistetaan yli 10 % Tšeljabinskin teollisuustuotteista. Tšeljabinskin kaupunki on Tšeljabinskin alueen hallinnollinen keskus, jonka väkiluku on 1,09 miljoonaa. Kaupungissa toimii yritystä ja organisaatiota, ja sinne on rekisteröitynyt yrittäjää. Paikalliset PK-yritykset täydentävät tärkeältä osaltaan kaupungin tuote-, työ- ja palveluvalikoimaa sekä työllistävät ihmisiä. Ne muodostavat alueelle kilpailua ja saavat aikaan markkinatasapainon. Pienten yritysten ja niiden työllistämien ihmisten määrä nousee joka vuosi. Tšeljabinskin alueen pienyritysten liikevaihdosta 60 % muodostuu alueen omissa yhtiöissä. Tšeljabinsk on ensimmäisellä sijalla alueen pienyritysten tukemisessa ja kehittämisessä, ja se on voittanut ensi palkinnon alueellisessa kilpailussa Tšeljabinskin alueen paras pienyritysten kehittäjäkaupunki. Yksi Tšeljabinskin sosioekonomisen kehityksen avaintekijöitä ovat liikenne ja infrastruktuuri. Vuoteen 2020 ulottuva kaupunkiliikennesuunnitelma sisältää huomattavaa moottoriteiden kapasiteetin kohottamista sekä liikenneinfran ekologisia näkökulmia. Tšeljabinsk sijoittuu kolmanneksi heti Samaran ja Nižni Novgorodin jälkeen rakennusteollisuudessa. Sijoittajat ovat kiinnostuneita Tšeljabinskista, koska se tarjoaa etuja moniin muihin venäläisiin kaupunkeihin verrattuna: 1 Tšeljabinskin alueen maantieteellinen sijainti Euroopan ja Aasian välissä tekee kaupungista yhden Venäjän suurimmista liikennekeskuksista: Trans-Siperian rautatie, lentoreitit ja maantiet yhdistävät sen kautta Keski-Venäjän Siperiaan sekä Keski- ja Etelä-Uralin Kazakstaniin ja Keski-Aasiaan. Alueella on kansainvälinen lentokenttä ja useita logistiikkakeskuksia. 2 Kustannustehokkaan tuotannon ja työvoiman saatavuus. Kaupungin elinkeinoelämä työllistää noin ihmistä erilaisissa tuotannollis-taloudellisissa tehtävissä. 3 Tšeljabinsk on koulutuksen ja soveltavan tieteenharjoittamisen keskus. Kaupungissa on yli 40 tutkimuskeskusta ja projektiorganisaatiota sekä 197 oppilaitosta. Yli opiskelijaa opiskelee kaupungin 32:ssa ylemmän asteen oppilaitoksessa. 4 Rakentamiseen soveltuvan, kunnollisella infrastruktuurilla varustetun vapaan tonttimaan saatavuus. 5 Tšeljabinskin kaupungin aluetta laajennetaan parhaillaan käsittämään myös laita-alueet ja lähiöt. Tšeljabinsk Sosnovskyn laitamat, Krasnoarmejskayn alueet sekä Kopeiskin kunta voisivat kiinnostaa rakentajia. Lähitulevaisuudessa asuintalojen rakentaminen voisi kohdistua näille alueille. Samoin voisi olla paikallisten teollisuudenalojen, logistiikkakeskusten, suurten ostoskeskusten ja jossain määrin myös tonttimaakaupan kohdalla. Tämä suuntaus jatkuu tulevaisuudessa. Vasta noin 13 vuotta sitten Tšeljabinskin alue avattiin ulkomaisille sijoittajille. Muutamiin kymmeniin alueen yrityksistä on sijoitettu ulkomaista pääomaa. Tämän mahdollistivat eräät alueellisen ja kaupungin hallinnon toimenpiteet, joilla paikallista liiketoimintaympäristöä muutettiin suotuisammaksi ulkomaisille investoinneille. Kehitettiin yhtenäistä lainsäädäntöä, joka tukee investointeja ja edistää sijoittajien pitkäaikaisia investointistrategioita. Alueellinen laki investointitoimenpiteiden tukemisesta määrittelee alueellisen investointituen rakenteen, ja seuraavilla alueellisilla sekä kaupungin omilla säädöksillä turvataan ulkomaisten sijoittajien toimintaa: -Alueella kehitetään investointipassi; -Tšeljabinskin alueellinen suunnitelma vahvistetaan; -On laadittu vuoteen 2020 ulottuva kehitysstrategia, joka auttaa sijoittajia selvittämään alueen kehitysprosessit ja -suunnat; -Tietokanta vapaista maa-alueista, joissa on vaadittava infrastruktuuri investointiprojekteille; -Sijoittajien kanssa neuvotellaan yhden ikkunan periaatteella; -Sijoittajien kanssa tehdään yhteistyösopimus projektin toteuttamista varten; -valtion tuki tulee alueellisesta budjetista, on mahdollisuus saada hyvitystä lainan tai leasing-sopimuksen korkoprosenteista. 7 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

8 Taloudellisen kehityksen strateginen linjanveto Tšeljabinskin alueelle -Alueellinen luettelo antaa tietoa investointiprojekteista, vapaista maa-alueista ja niiden mahdollisuuksista. Kaupungin vuoteen 2020 ulottuvan kehittämisstrategian pääkohdat: -Kehittyminen megapoliksi, jossa on korkeampi elintaso ja parempi asuinympäristö; -Koulutuskeskus työntekijöille sekä tekniselle ja hallinnolliselle henkilöstölle suuremman teollisen tuotantomäärän saavuttamiseksi; -Kaupungin integroiminen maailmantalouden osaksi; -Kehittyminen Siperian ja Aasian kuljetusten keskukseksi ja risteykseksi sekä kuljetuskanavaksi teollisen ja arktisen Uralin välillä; -Kaupungin asukkaiden sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kehittäminen; Tšeljabinsk on siirtymässä kohti innovatiivista taloutta, joka perustuu nykyaikaiseen tutkimustyöhön ja kehittämiseen. Koska innovatiivinen teollisuus vaatii innovatiivista koulutusta, Tšeljabinsk on luomassa koulutuskeskusta, jossa koulutetaan tasokasta työvoimaa Uralin ja Siperian alueelle sekä Keski-Aasiaan. Tšeljabinsk aikoo ottaa itselleen tiedettä ja käytäntöä yhdistävän uusien teknologioiden kehittämis- ja käyttöönottokeskuksen roolin. Keskuksen toimialaan kuuluvat mm. informaatioteknologia, kunnallistekniikka sekä kaupungin asumis- ja palvelutason parantaminen. Tšeljabinsky aikoo yhdistää alueellisen keskuksen ja asuinalueet ja luoda näin yhtenäisen kaupungin. Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, kaupungin yritykset ovat toteuttaneet merkitykseltään suuria ja ainutlaatuisia projekteja vuodesta 2008 lähtien, esimerkiksi: -OAO Tšeljabinsky metallurgitsheskiy kombinatin (metallialan yritys) ratakiskovalssaimen rakennustyöt. Valssaimen tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1 miljoona tonnia vuodessa; -OAO Tšeljabinsky tsinkoviy zavodin (sinkkitehdas) korjaustyöt, jotta tehtaan tuotantotehoksi saataisiin tonnia sinkkiä vuodessa; -OAO Tšeljabinsky truboprokatniy zavodin (putkien valssaustehdas) kahden uuden verstaan rakentaminen; -OAO Mezhregionalniy raspredelitelnaya cetevaya kompanija Uralan (sähkönjakelualan yritys) Tšeljabinskyin sivukonttorin rakennustyöt, jotka on jaettu neljään vaiheeseen. Vaiheisiin jaetun työn ansiosta olemassa olevat linjat voidaan purkaa ja parantaa käyttäjien sähkönsaantia sekä ratkoa kaupungin eräiden alueiden sähkönjakeluun liittyviä ongelmia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla aloitti toimintansa uusi yritys CMC-Tsheltek. Se on yhteisvastuullinen Tšeljabinskin korkein rakennus Tšeljabinsk CITY liikekeskus sijoitusprojekti, jonka osapuolina ovat Uralin etäosista kotoisin oleva holdingyhtiö Uralskiy inzhingirovny tsentr (insinööritoimisto) ja suuri saksalainen yritys SMS. Tšeljabinskyin yritykset ja Tšeljabinskyin alue saivat käyttöönsä työkaluja sekä uutta teknologiaa, jota tarvitaan alueen metalliteollisuuden kehittymiseen. Logistiikkakeskus Integratsijan rakentamisen ensi vaihe on aloitettu. Keskuksessa käytetään uusinta teknologiaa. Keskuksella on myös oma rautatien pistoraide. Kaupungin taloudellis-sosiaaliset kehittämistoimenpiteet kuuluvat kunnallisen infrastruktuurin sijoitusprojektiin. Tällä hetkellä toteutuksessa ovat seuraavat viisi kohdetta: -Sijoitusohjelma OAO Tšeljabenergo: kaupungin sähköverkkojen kehittäminen v Sijoitusohjelma MUP Kommet: sähköverkkojen kehittäminen Metallurgishezkiyn alueella Tšeljabinskin kaupungissa, v Sijoitusohjelma MUP Kommet: lämmitysverkoston kehittäminen Metallurgishezkiyn alueella Tšeljabinskyin kaupungissa, v Sijoitusohjelma OAO Territorialno generirushaya kompaniya nro 10: lämmitysverkoston kehittäminen Tšeljabinskin kaupungissa vuosina Sijoitusohjelma MUP Proizvodstvennoe obedinenie bodosnadzhenija i vodootvedenija: Tšeljabinskin kaupungin vesijohtoverkon kehittäminen, vuodet Toteutuessaan kyseiset ohjelmat toisivat miljoonakaupungille uudet, tehokkaat sähkö- vesi- ja lämpöverkostot ja samalla vanhat laitteistot 8 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

9 Taloudellisen kehityksen strateginen linjanveto Tšeljabinskin alueelle Uralin Valtion Yliopisto, Tšeljabinsk vaihdettaisiin uudempiin. Myös esikaupunkialueilla toteutetaan merkittäviä projekteja, joiden tarkoituksena on parantaa ihmisten sosiaalista elämänlaatua: rakennetaan kouluja, terveysasemia, asuntoja, panostetaan kulttuuriin ja urheiluun. Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla Tšeljabinskyissa otettiin käyttöön m3 asuintilaa ja rakennettiin 795 asuintaloa, joiden yhteispinta-ala on m2. Kaiken investoidun rahan avulla kaupunkiin on rakennettu: -kaksi yleissivistävää oppilaitosta 1660 oppilaalle -kaksi lastentarhaa 440 lapselle -lastensairaala, jossa on 232 vuodepaikkaa ja jossa voidaan ottaa vastaan 300 potilasta työvuoron aikana -skeittialue (pinta-ala 3495 m2) -kulttuuri- ja huvittelukeskus Megapolis (pinta-ala 7584,9 m2) -jäähalli Traktor, johon mahtuu 7500 katsojaa. Lähitulevaisuudessa jatketaan jo aloitettujen ja uusien suurten projektien toteuttamista. Niihin kuuluvat mm: -OAO Tšeljabinsky traktorniy zavod Uraltrakin (traktoritehdas) mahdollisuudet uudenlaisten dieseltraktoreiden ja tienrakennuskoneiden tuotantoon -OAO Tšeljabinskyiy radiozavod Poletin (radiotehdas) laitteiston uusiminen -OOO Faktorial : elektronisten järjestelmien tehdas; -OOO Fortum, Tšeljabinskaya TJETS 3: kolmannen energialohkon varustelu. Lohko koostuu 160 MW kaasuturbiinista ja 60 MW lämpöturbiinista. tuotteidensa myyntiä. Väestön elämänlaadun parantamisen suhteen jatketaan ja aloitetaan rakennusprojekteja: -Sydän- ja verisuonitautien kirurginen keskus ( kirurgista toimenpidettä vuodessa) -Positroniemissiotomografian eli PET-kuvauskeskus (16960 tutkittavaa ihmistä vuodessa) -viisi lasten esikoulua -seitsemän yleissivistävää koulua -kolme terveysasemaa jo toimivien kliinisten sairaaloiden yhteyteen -kolme lastenpoliklinikkaa uusille asuinalueille. Saadakseen investointiprojektit liikkeelle kaupunginhallitus on luonut Internetiin viralliset kotisivut. Tällä hetkellä sivustolla on 7 toteutusta odottavaa projektia, joilta vielä puuttuu tarvittava rahoitus. Mikäli kiinnostusta sijoittamiseen löytyy, kaupunginhallitus on valmis järjestämään kaiken tarpeellisen tuen ja ohjeistuksen. Tiedot Tšeljabinskin kaupungin hallinnosta Hyödyllisiä linkkejä: Viralliset kotisivut Näiden lisäksi kaupungin suuret teollisuusyritykset osallistuvat Uralin valtiollisen piirikunnan jättiprojektiin: Teollinen Ural - Polaarinen Ural. Osallistuminen tähän projektiin merkitsee metalliteollisuuden yrityksille pitkäaikaista takuuta raaka-aineiden saatavuudelle. Muille yrityksille, kuten koneenrakennusalan yrityksille, projekti on mahdollisuus kasvattaa Tšeljabinskyin kaupungin teollisuudet Etelä-Uralin kauppakamari 9 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

10 Fortumin kokemus Tšeljabinskissa Strateginen askel Uralille Fortumilla on kokemusta Venäjältä jo yli 50 vuoden ajalta. Viime vuosina yhtiö on osallistunut aktiivisesti Venäjän sähkösektorin uudistukseen. Osuuden luoteisvenäläisestä TGC-1:stä Fortum hankki yli vuosikymmen sitten. Vuonna 2008 yhtiö otti merkittävän strategisen askeleen ostamalla alueellisen sähkötuotantoyhtiön TGC-10:n, joka toimii Uralin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla. Yrityskauppa oli suurin koskaan Suomesta Venäjälle tehty investointi. Nykyään yritys tunnetaan nimellä OAO Fortum. Sillä on yhdeksän voimalaitosta kuudessa kaupungissa, joista neljä Tšeljabinskissä. Tänään Venäjällä työskentelee noin fortumlaista, eli yli kolmannes koko konsernin henkilöstöstä. OAO Fortum tekee tiivistä yhteistyötä ja pohjoismaisten ja Baltian alueen fortumlaisten kanssa liiketoiminnan kehittämiseksi. Erityisesti hyötyä on ollut yhteisestä osaamisesta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. OAO Fortumin myötä konserni on maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja. Mittava investointiohjelma OAO Fortumilla on käynnissä mittava investointiohjelma, joka kasvattaa yhtiön nykyistä sähköntuotantokapasiteettia nykyisestä megawatista (MW) noin MW:iin. Investointiohjelma koostuu seitsemästä projektista: kapasiteettia kasvatetaan uusimalla kaksi vanhaa yksikköä, rakentamalla uusi yksikkö kahteen voimalaitokseen ja rakentamalla kokonaan uusi kolmen yksikön voimalaitos Njaganiin, Hanti-Mansian autonomiseen piirikuntaan, Länsi Siperiaan. Maaliskuun 2010 lopussa investointiohjelman loppuosan arvo oli arviolta 1,8 miljardia euroa. Kolme ensimmäistä projektia Tšeljabinskissä, Tobolskissa ja Tjumenissa, kukin sähköteho noin 200 MW, valmistuvat tänä vuonna. Suurimman hankkeen Njaganin ensimmäisen yksikön rakennustyöt käynnistyivät viime syksynä. Asennukset päästään aloittamaan ensi syksynä. Ensimmäisen yksikön on määrä valmistua vuoden 2011 lopussa, kertoo Venäjän investointiohjelmien johtaja Matti Suikkanen Tšeljabinskistä. Suurin osa Fortumin yhteistyökumppaneista investointiprojekteissa on venäläisiä yrityksiä. Laitetoimittajien joukossa on mukana myös paljon länsimaisia yrityksiä. Tjumenin kaasuturbiinit tulevat italialaiselta Ansaldolta, Njaganin kaikki turbiinit ja generaattorit tulevat Siemensiltä ja päänosturi Konecranesilta. Suurimmat venäläiset yhteistyökumppanit ovat Power Machines, Remko ja EM Alliance sekä Njaganin voimalaitoksen pääurakoitsija, insinööritoimisto E4 Group. Yhdessä Tšeljabinskin ympäristön hyväksi Tammikuussa 2010 Venäjän energiaministeri Sergei Šhmatkon Helsingin vierailun yhteydessä Fortum ja Tšeljabinskin aluehallinto sopivat merkittävästä askeleesta energiatehokkuuden parantamiseksi Tšeljabinskissa vuosina Fortumin Lämpö- ja voimalaitos Tšeljabinskissa Ohjelman tavoitteena vähentää energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksia ja edistämää voimavarojen tehokasta käyttöä. Sen mittavin toimenpide on Tšeljabinskin kaukolämpöjärjestelmän automaatio- ja perusparannusprojekti, jonka tuloksena energian hävikki alueella laskee yli 30 prosenttia ja polttoaineen käyttö sekä päästöt vähenevät merkittävästi. Hanke on mittaluokassaan ainutlaatuinen Venäjällä ja se rahoitetaan osin korottamalla aluehallinnon säätelemiä kaukolämpötariffeja. Parannusten myötä kuluttajille voidaan taata keskeytymätön ja edullisempi kaukolämmön toimitus. Vuosina investoimme energiatehokkuuden parantamiseen yli 3 miljardia ruplaa (noin 70 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi noin 1,5 miljardia ruplaa (noin 35 miljoonaa euroa) hankkeiden toteuttamiseen kerätään kaukolämpötariffeista. Arvostamme sitä, että Tšeljabinskin alue- ja kaupunginhallinto osallistuvat hankkeiden käynnistämiseen ja kehittämiseen, sanoo OAO Fortumin toimitusjohtaja Aleksander Tšuvaev. Fortum aikoo toteuttaa myös useita lämmön ja sähkön tuotantoa tehostavia teknisiä parannuksia Tšeljabinskin alueella sijaitsevissa voimalaitoksissaan. Yhtiö on myös käynnistänyt kestävän kehityksen ohjelman, joka tähtää ympäristövaikutusten vähentämiseen niin voimalaitosten kuin koko Tšeljabinskin alueella. Pauliina Vuosio Johtaja, talousviestintä Fortum Oyj Lisätietoa Fortumista löytyy web-osoitteista: ja 10 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

11 talousuutiset/ innovaatiot & teknologia innovaatiot & teknologia KRASNOJARSKIN ALUE. Rosneftin pääjohtaja Sergei Bogdanchik ja Krasnojarskin alueen kuvernööri Lev Kuznetsov ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Krasnojarskin alueella sijaitsevaan rautamalmia ja kultaa jalostavaan tehtaaseen (www.krastsvetmet.ru) rakennetaan uusi katalyyttien tuotantolinja paikallista petrokemian teollisuutta silmällä pitäen. Projekti toteutetaan Rosneftin ja Krasnojarskin alueen yhteisyrityksenä. Jo tällä hetkellä tehdas tuottaa kaikki petrokemian teollisuuden tarvitsemat katalyytit. Investoinnin arvioidaan nostavan tuotantokapasiteetin noin 400 tonniin vuodessa, ja sen kokonaismääräksi arvioidaan RUB 740 miljoonaa. Kun tehdas saavuttaa suunnitellun tuotantotasonsa, siitä tulee maan suurin petrokemian teollisuuden katalyyttien tuottaja. Lähde: oilru.com PIETARI Teleoperaattori WestCall-in (www.westcall.ru) Pietarin sivuliike tarjoaa uutta kaupallista palvelua, automaattivastaajaa. Palvelu perustuu Dialogic-tekniikkaan, josta yhtiö on kehittänyt oman sovelluksensa. Kehitysinvestointi sekä tuotteen markkinoille tuonti ovat maksaneet yhteensä noin USD Lehdistötiedotteen mukaan automaattivastaajalla voidaan soittaa valtava määrä puheluja ja informoida asiakkaita, kumppaneita ja työntekijöitä tarvitsematta turvautua välittäjien tai palvelukeskuksien apuun. Automaattivastaaja tarjoaa mahdollisuuden kulujen optimointiin ja toiminnan valvontaan, ja se on hyvä apuneuvo yhtiöille, joilla on paljon asiakkaita, tiliasiakkaita tai välittäjiä. Palvelun kohderyhmään kuuluvat esimerkiksi messujen järjestäjät, mainostoimistot, internetportaalit, kontaktikeskukset, teleyhtiöt, perintätoimistot ja pankit, sanoo WestCall-in ICS-johtaja Dmitri Kruglik. Älypalvelujen markkinat kasvavat Pietarissa noin 50 prosentin vuosivauhtia nyt, kun kehitetään uusia palveluita, joilla asiakkaat pystyvät pienentämään liiketoimintakulujaan. Siirrettyään osan telepalvelujaan WestCall-in hoidettaviksi yhtiöt pääsevät ulkopuolisten palvelukeskusten aiheuttamista kuluista, säästävät toimistojen vuokrissa ja optimoivat kommunikaatiokulunsa, sanoo Dmitri Kruglik. Lähde: comnews.ru KAIKKI ALUEET Venäläinen yksityinen öljy-yhtiö LUKOIL (www.lukoil.ru) ohjaa RUB16 miljardia (noin 408 miljoonaa) tieteelliseen ja tekniseen työhön vuosina LUKOILin hallitus hyväksyi tieteellisten ja teknisten työryhmien koordinointiohjelman vuodelle 2010 ja keskipitkän aikavälin tieteellisen ja teknisen kehittämisen tavoitteet vuosille Vuotuinen tieteellisen ja teknisen työn koordinointiohjelma käsittää yli 800 aihealuetta: öljyn etsinnän, kehitystyön ja konetekniikan; kaivosalan tieteelliset ja tekniset työt sekä öljynetsinnän tieteellisiin ja teknisiin palveluihin liittyvät tieteelliset ja tekniset työt. Vuotuiseen ohjelmaan on varattu yli RUB4 miljardia (noin 102 miljoonaa). LUKOIL-konsernin keskipitkän aikavälin tieteellisen ja teknisen kehittämisen tavoitteet vuosille määrittävät ne tieteellisen ja teknisen vallankumouksen prioriteetit ja suunnat, joilla yhtiö saavuttaa tärkeimmät tavoitteensa. Keskipitkän aikavälin eli vuosien suunnitelman budjetti on noin RUB12 miljardia (noin 306 miljoonaa). Suurin suunniteltu menoerä kummassakin ohjelmassa on öljyn etsintä ja tuotanto. LUKOILin johtaja Alekperov on sanonut aiemmin, että vuonna 2009 yhtiön tulos pieneni 23 %:lla, noin USD9 miljardiin, mutta tänä vuonna hän odottaa tulosparannusta. Vuonna 2009 LUKOIL tuotti 1,8 % enemmän öljyä kuin edellisenä vuonna, yhteensä 97 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna yhtiö suunnittelee hiilivedyn tuotannon kasvattamista 0,8 %:lla 116 miljoonaan tonniin polttoainetta. Lähde:RIA Novosti ETELÄ-URAL TTK-Etelä-Ural -niminen yritys (TTK-su on käynnistänyt projektin ADSL2+ laajakaistatekniikan tuomiseksi Etelä-Uralin kaupunkien ja kuntakeskuksien alueelle. Etelä-Uralin rautateiden kanssa tehdyn sopimuksen perusteella palvelu voisi olla kaikkien yksityishenkilöiden ja yritysten käytössä, jotka ovat rautateiden automaattisen puhelinvaihteen käyttäjiä. D-Linkin valmistamia ADSL-yksiköitä asennetaan alueen asutuskeskuksiin, joissa on TTK-su:n toimipisteitä ja alueille, joille on tehty yhteystilauksia. Maaliskuun 1. päivään 2010 mennessä 240 ADSL-yksikköä on asennettu Magnitogorskin, Zlatoustin, Orenburgin ja Emanzhelinskin alueille. Vuoden aikana on tarkoitus asentaa kaikkiaan yli 1000 yksikköä Kartalyn, Poletayevon, Shadrinskin sekä Troitskin ja muihin asutuskeskuksiin, jotka ovat TTK-su:n toiminta-alueella. Magnitogorskin ja Zlatoustin yritykset ja asukkaat ovat päässeet ensimmäisenä käyttämään alueen laajakaistayhteyksiä. TTK-su:n General Director Sergey Kudryavtsevin mukaan projekti on jatkoa ohjelmalle, jonka tarkoitus on yhdistää Etelä-Uralin pikkukaupungit osaksi TTKn verkkoa. Alueelliset keskukset ovat yhä suurempi kiinnostuksen kohde meille, koska suuremmissa kaupungeissa ADSL-yhteyksien tarjonta ylittää jo kysynnän. Toimistomme saa päivittäin pyyntöjä yhteyksien avaamisesta alueen syrjäisimmistä kaupungeista, mikä osoittaa kysyntää laadukkaille ja nopeille TTK-Etelä-Ural yhteyspalveluille sanoo Sergey Kudryavtsev. Yksityishenkilöille TTK-su tarjoaa yhteyksiä 512 kilobitistä 2 megabittiin asti. Yhteyksien hinnat ovat 500 ja 1000 ruplan välillä (n ) kuukaudessa. Yrityshinnat määritellään tapauskohtaisesti riippuen asiakkaan tarpeista ja toiveista. Lähde: cnews.ru TATARSTAN ALNAS (www.alnas.ru), joka on osa öljyyhtiö RIMERAa (www.rimera.com), aloitti uuden tuotteen, 80 kilowatin yksiosaisen upotettavan pumpun, sarjatuotannon. Aikaisemmin ALNASin valikoimissa on ollut vain kaksiosaisia moottoreita, joiden tehot ovat olleet 90, 100 ja Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

12 talousuutiset/ innovaatiot & teknologia kw. 80 kilowatin yksiosaisen upotettavan sähkömoottorin tarkoituksena on vastata öljy-yhtiöiden tarpeisiin laskemalla kustannuksia ja mahdollistamalla lyhyempien putkistojen valmistamisen. Uuden moottorin erityispiirre on sen hyvä kuumansietokyky, joka mahdollistaa sen käytön porausrei issä jopa 120 c lämpötilassa. Kuten ALNASin General Director Ivan Lazarko huomautti, kyseisen kehityksen tulisi tarjota vakaa pohja tuotantolinjan kehittämiseksi ALNASilla ja näin valloittaa uusia markkina-alueita sekä parantaa sen tuotteiden kilpailukykyä. Lähde: Rusmet.ru MOSKOVA Venäjän avaruusyhtiö Energian johtaja kertoi torstaina, että uuden Sojuz-kapselin rakentaminen erityisesti avaruusturismia varten olisi mahdollista. Vitaly Lopota sanoi uuden Sojuz-avaruusaluksen rakentamisen voivan alkaa mahdollisesti vuoden puolivälissä. Energia rakentaa tällä hetkellä neljä kolmen hengen kertakäyttöistä Sojuz-alusta vuodessa, mutta nostaessaan tuotannon viiteen alukseen, yritys voisi jatkaa jäissä olevia turistilentojaan. Venäjä pysäytti avaruusturismin aikaisemmin tänä vuonna vapauttaakseen kapasiteettiä kansainvälisen avaruusasema ISS:n lennoille. Venäjä on tuplannut Sojuz-alusten tuotannon vuodesta Tänä vuonna valmistuu siis neljä alusta, koska myös ISS:n miehistö kasvoi kolmesta kuuteen. Lähde: RIA Novosti ULIANOVSKIN ALUE Ulianovskin alueen hallinto on hyväksynyt viisivuotisen ohjelman, jossa tuotetaan nk. lentäviä lautasia erikoisia helikopterin ja kuumailmapallon hybridejä. Ensimmäinen tällainen ilma-alus, joka on virallisesti aerostaattinen lämpövastapainoalus ja jota kutsutaan myös Locomoskayneriksi sen valmistajan LocomoSkyn mukaan, esiteltiin MAKS-2009 ilmailunäytöksessä. Lentävän lautasen prototyyppi oli seitsemän metriä (23 jalkaa) halkaisijaltaan ja pystyi kuljettamaan 20 kg (44.4 paunaa) rahtia. Yhtiö aikoo kehittää sellaisen aluksen, joka kykenee kuljettamaan 600 tonnia rahtia tai ihmistä. Se pystyisi leijumaan, laskeutumaan pystysuorasti, liikkumaan suorassa linjassa melkein 100 km/h nopeudella, kääntymään ympäri eikä se tule tarvitsemaan erillisiä maanpäällisiä laskeutumisalustoja. Lentävän lautasen polttoaineenkulutus tulee olemaan tavalliseen ilma-alukseen verrattuna pieni aerodynaamisen muotoilun ansiosta ja se kykenisi kuljettamaan tavallista enemmän rahtia kaukaisille ja vaikeakulkuisille alueille. Alueen hallinnon arvioiden mukaan projekti houkuttelisi yli $90 miljardin verran investointeja. Se tulee myös synnyttämään n. 800 uutta työpaikkaa alueelle ja tuomaan n. $4 miljoonaa lisää verotuloja. LocomoSky on jo aloittanut tuotantolaitoksen rakentamisen teollisuusalueelle. Lähde: RIA Novosti 2.300) kuukaudessa. Luku perustuu henkilöstöhakuportaalin SuperJob.ru tämän vuoden huhtikuun tilastoihin. SuperJob.ru :n tilastot osoittavat, että ammattitaitoisen web-suunnittelijan palkka yrityksissä voi nousta ruplaan Moskovassa, ruplaan Pietarissa, ruplaan Jekaterinburgissa ja ruplaan Nižni Novgorodissa. Web-suunnittelun ammattilaisina pidetään vähintään erityisosaajia, joilla on kolmen vuoden työkokemus, jotka hallitsevat grafiikan ja flash-työkalut ja joilla on kokemusta interface- ja verkkoportaalien suunnittelusta. Jotkut työnantajat hakevat nimenomaan ohjelmointikielten, kuten JavaScriptin, PHP:n, SQL:n erityisosaajia. Vastavalmistuneen web-suunnittelijan palkat vaihtelevat ruplan välillä Moskovassa, ruplan välillä Pietarissa, ruplan välillä Jekaterinburgissa ja ruplan välillä Nižni Novgorodissa. Työtä websuunnittelijana voi hakea henkilö, joka tuntee HTML:ää, sivusuunnittelun ja -rakenteen perussäännöt, Adobe Photoshop-, Adobe Illustrator- ja Corel Draw -ohjelmat. Tämäntyyppiseen työhön työnantajat hakevat yliopistokoulutuksen saaneita tai yliopistokoulutuksessa olevia/koulutuksensa keskeyttäneitä henkilöitä. Pakollisena vaatimuksena on kuitenkin vähintään kuuden kuukauden työkokemus web-suunnittelun alalta. Astera NIŽNI NOVGOROD Venäjän teknologia-alan Imagine Cup 2010 lopputurnaus pidettiin Nižni Novgorodissa. Kuusi joukkuetta osallistui ohjelmistoprojektien ja viisi sulautettujen järjestelmien kategoriaan. Kaksi joukkuetta lähtee edustamaan Venäjää kansainvälisiin finaaleihin Varsovaan heinäkuussa Joukkueet ovat NLO Etelä-Uralin valtionyliopistosta ja Robo-Nanny Moskovan kaupungin pedagogisesta yliopistosta. NLO voitti ohjelmistoprojektien kategorian projektilla nimeltään Polar Vision. Kyseessä on veden saastuneisuuteen ja puhdistukseen liittyvä diagnostiikkajärjestelmä, joka perustuu vedenpinnasta heijastuvan valon polarisaatioon. Toinen ja kolmas sija jaettiin Moskovan Kauppakorkeakoulun Team X72:n ja Nižni Novgorodin yliopistion Observe Teamin kesken. Moskovan joukkue esitteli hand talking -projektin, joka on sokeille suunniteltu järjestelmä helpottamaan internetin välityksellä tapahtuvia toimintoja puheen avulla. Sulautettujen järjestelmien voittaja, Moskovan kaupungin pedagoginen yliopisto, esitteli Robo-Nannyn, itsenäisesti liikuteltavan ja puhuvan nuken, jonka tarkoituksena on helpottaa opettajien ja oppilaiden välistä kommunikointia esi- ja peruskouluissa. Lähde: CNews KAIKKI ALUEET Yritysten Web-suunnittelijan tämänhetkinen maksimipalkka Venäjällä voisi olla ruplaa (noin 12 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

13 TALOUSUUTISET/ ENERGIA & YMPÄRISTÖ ENERGIA & YMPÄRISTÖ JEKATERINBURG Uralmash (www.uralmash.ru) valmistaa Gazprom Neftille viisi 320 tonnin kapasiteettiin kykenevää öljynporaustornia, yritys raportoi lehdistötiedotteessaan. Ensimmäiset kaksi tornia toimitetaan marraskuussa 2010 ja loput tammikuussa Laitteet on suunniteltu öljy- ja maakaasulähteiden poraukseen pohjoisen kylmissä olosuhteissa. Uralmash Machine-Building Coporation on yksi Venäjän markkinajohtajista metallurgian, kaivoskoneiden, öljyn ja kaasuntuotantolaitteiden sekä rakennusmateriaalien ja energiantuotannon aloilla. Uralmash Machine-Building Corporationin tuotantolaitokset sijaitsevat Jekaterinburgissa (Uralmashin tehdas)sekä Orskissa (ORMETO-YUMZ) Lähde: oil.ru OMSKIN ALUE Omskin alueen energiasektoriin kohdistuvat sijoitukset ovat kauden puolivälissä n. RUB12 miljardia (n. 301 miljoonaa). Tuontantokapasiteetin ja sähköverkon modernisointien tarkoituksena on varmistaa vuonna 2012 valmistuvien uusien teollisuuden ja yhteisöjen kohteiden sähkönsaanti. Omskin lämpö- ja energialaitos 3:n uudelleenrakennus on jo käynnissä. Kolmen vuoden aikana asennetaan ja otetaan käyttöön myös uusi höyrykaasulaitos, jonka kapasiteetti on 90MW. Pryobrazhenskayan laitoksen rakennustyöt saadaan valmiiksi vuoden 2010 aikana. Projektin kokonaiskustannukset ovat yli RUB 2 miljardia ja se rahoitetaan Omskin alueen hallinnon ja yksityisten sijoittajien yhteisestä sijoitusrahastosta sekä Interregional Distribution Grid Company (IDGC) Siberian varoista. Lähde: oilru.com NIZHNY NOVGOROD Territorialnaya generiruyushchaya kompaniya No. 6 tunnetaan myös nimellä Alueellinen tuotantoyhtiö nro 6 ja se on osa keskustuotantoyhtiö IES Holdingia (www.ies-holding.com). IES Holding on keskittynyt sähkön tuotantoon ja jakeluun. Se on hankkinut 100 % osuuden Sormovskayan sähkölaitoksesta. Keskustuotantoyhtiön alueosasto nro 6 tarjoaa tuotanto- ja lämmitysverkoston, joka koostuu TGC-6 yksiköistä Vladimirin, Ivanovin, Nizhegorodin ja Penzan alueilla sekä Mordvan tasavallassa. Osastoon kuuluu yhteensä 14 energia- ja lämmityslaitosta sekä yksi alueellinen sähkölaitos. Lähde: oilru.com KRASNOJARSKIN ALUE Rosneft on avannut öljynpumppaamon (NPS-2) Vankorin kentällä Krasnojarskin alueella. Öljynpumppaamo on sijoitettu 556 kilometrin pituisen Vankor-Purpe putken puoliväliin. Tähän asti NPS-2 on hoitanut öljyn lämmitysprosessia. NPS-2 varmistaa aiemmin suunnitellun 12,5 miljoonan öljytonnin määrän kuljettamisen vuoden 2010 aikana. Tämän hetkinen suunniteltu määrä on 25,5 miljoonaa tonnia vuodessa ja se voitaisiin saavuttaa neljän pumppausaseman avulla. Tällä hetkellä työt kulkevat etuajassa Vankorissa ja tuotanto on tonnia päivässä. Tiettävästi vuonna 2010 Rosneft keräsi 1,34 miljoonaa tonnia öljyä Vankorin kentältä kahdessa kuukaudessa. Elokuun 2009 jälkeen on kerätty viisi miljoonaa tonnia öljyä eli tonnia päivässä. Vankorin öljy- ja kaasukenttä sijaitsee Turukhanskyn piirikunnassa Krasnojarskin alueella. Sen öljyreservi on arvioitu 522,3 miljoonan tonnin ja kaasureservi 106 miljardin kuutiometrin kokoisiksi. Rosneftin tytäryhtiö Vankorneft on vastuussa Vankorin öljykentän kehittämisestä. Projektin kokonaiskustannukset ovat US$ 4,5 6,5 miljardia ja liikevaihdon odotetaan olevan US$ 80 miljardia. Venäjä otti käyttöön nollavientitullin 13 itäsiperialaiselle kentälle mukaan lukien Vankor. Valtiovarainministeriön virkamiesten mielestä tämä tulisi korvata ylimääräisten voittojen yhtenäisellä verotuksella. Lähde: oil.ru KOMIN TASAVALTA Yhtenäisen kansallisen sähköverkoston (Unified National Electric Grid) tytäryhtiö MES Northwest investoi RUB9,6 miljardia Komin tasavallan energiasektorille vuosina Investointikauden tärkein projekti on toisen 220 kv:n sähkölinjan rakentaminen Petšoran alueelliselta sähköasemalta (GRES) Uhtaan ja Mikuniin. Projektin odotetaan parantavan energianjakelua tasavallan keski- ja eteläosan voimalaitoksista ympäristöön ja Arkangelin alueelle. Projektin myötä Petšora GRESin sähkönsyöttökapasiteetti nousee 200 megavolttiampeeriin. 500 kilometrin pituisen 220 kv:n sähkölinjan, Petšora Uhta Mikun, rakennusprojekti toteutetaan kahdessa vaiheessa. Huhtikuussa 2010 Northwest MES aloittaa ensimmäisen vaiheen työt rakentamalla 245 kilometrin korkeajännitelinjan Uhtasta Mikuniin ja modernisoimalla 220 kv:n jakokeskuksen Uhtan ja Mikunin 220 kv:n ala-asemilla. Ensimmäisen vaiheen työt on määrä saada valmiiksi vuonna Vuoteen 2014 mennessä, projektin toisessa vaiheessa, rakennetaan 254 kilometrin linja Petšora GRESistä Uhtaan, jolloin 220 kv:n jakokeskus ulottuu Petšora GRESiin. Northwest MES on Yhtenäisen kansallisen sähköverkon (www.fsk-ees.ru) tytäryhtiö, jonka palvelualue on kooltaan 2,447 miljoonaa km2 ja johon kuuluu 11 Venäjän liittovaltion aluetta: Pietari, Murmansk, Novgorod, Pihkova, Smolensk, Brjansk, Kaliningrad, Arkangelin alue, Karjalan tasavalta ja Komi. Northwest MES ylläpitää korkeajänniteasemia 95 ala-asemaa jännitteiltään 110, 220, 330 ja 750 kv, joiden muuntajien kokonaisteho on megavolttiampeeria. Northwest MESillä on kilometriä siirtolinjaa. Lähde: RBC.ru HANTY-MANSIJSKIN ALUE Ugran kaasu- ja öljy-yhtiön (http://yugaz.ru - Hanty-Mansijskin autonominen piirikunta) on valittava uuden kaasu- ja kemiantehtaansa rakennuspaikka syksyyn 2010 mennessä. Projektin suunnittelusta vastaavan Insinööritoimisto Metaprocessin (www.metaprocess.ru) toimitusjohtajan Kirill Lyatsin mukaan yhtiö hakee sijoituspaikkaa tällä hetkellä Rosneftin, TNK-BP:n ja Gazprom Neftin 13 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

14 TALOUSUUTISET/ ENERGIA & YMPÄRISTÖ kenttien lähistöltä. Tehtaaseen rakennettavalla tekniikalla öljylöydösten yhteydessä esiintyvä kuiva kaasu ja joko öljyyn sitoutuneena tai vapaana esiintyvä vetykarbonaattikaasu saadaan täydellisesti kierrätettyä synteettiseksi dimetyylibentseeniksi, paraksyleeniksi, joka on arvokas myyntituote. Lisäksi saadaan raaka-aineita tereftaalihapon valmistukseen, Lyats kertoo. Vetykarbonaattikaasusta uutettavan rikkimonoksidikaasun tuotantokapasiteetiksi arvioidaan 600 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tehdasinvestointi saattaa nousta USD 520 miljoonaan, ja ennakkolaskelmien mukaan sen takaisinmaksuaika on 5,5 vuotta. Lyats nimesi yhdeksi mahdolliseksi sijoittajaksi valtionyhtiö Rosnanon. Tehtaan tuotannon ostavat pääasiallisesti Ivanovon alueella sijaitseva yhtiö sekä Kiinan synteettisten kuitujen valmistajien liitto. Hanty-Mansijskin kaasu- ja kemianteollisuuden projektien toteuttamista varten perustettiin kesäkuussa 2009 Yugorskaya Gas Chemical Company. Yhtiön omistajia ovat Hanty-Mansijskin autonominen piirikunta ja Ivanovon alue, joka allekirjoitti lokakuussa 2008 sopimuksen Hanty-Mansijskin öljy- ja kaasuyhtiöiden kehittämisestä. Lähde: riatec.ru KOMIN TASAVALTA Vuoteen 2010 mennessä IES-Holding (www.ies-holding.com) aikoo sijoittaa RUB490 miljoonaa (n. 12,5 miljoonaa) energiatehokkuuden parantamiseen voimalaitoksissa ja palvelurakennuksissa Vorkutassa, kertoo Mikhail Slobodin, IES-Holdingin pääjohtaja. Se aikoo sulkea 80 % keskusboilerirakennuksen kapasiteetista, koska se käyttää kallista raskasta polttoöljyä. IES Holdingin omistama Vorkut Lämpö- ja Sähkövoimalaitos nro 1 (TGC-1 - komi_rus_vtec_1.html) aikoo lisätä lämmöntuotantoa tuotantokapasiteettia täydentämään. Sen uskotaan myös aloittavan sähköverkon korjaustyöt TGC-1:n kasvaneen sähköntarpeen takia. Näillä keinoilla öljynkulutusta voidaan vähentää jopa 90 % ja säästää öljykuluissa RUB295 miljoonaa (n. 7.6 miljoonaa) vuodessa. Lähde: oilru.com HANTY-MANSIJSKIN ALUE Vuonna 2010 holding-yhtiö Russneft (www.russneft.ru), yksi Venäjän kymmenestä suurimmasta öljy-yhtiöstä, lisää investointiensa määrää Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa 43 %:lla viime vuoteen verrattuna, noin RUB 7,3 miljardiin (noin 187 miljoonaan). Etenkin Hanti-Mansian alueella toimivien Russneftin jäsenyritysten öljynporaus ja kaasuntuotanto kasvoivat; öljyntuotanto nousi 7 miljoonaan tonniin öljyä (2,4 % enemmän kuin edellisvuonna) ja kaasuntuotanto 1 miljardiin kuutiometriin (18 % enemmän kuin edellisvuonna). Vuonna 2010 yhtiö aikoo jatkaa öljynporauksen yhteydessä syntyvien kaasujen hyödyntämisprojekteja. Helmikuussa 2010 valmistui ensimmäinen vaihe (17 MW) voimalaitoksesta, joka keskittyy pelkästään näiden kaasujen erottamiseen Shapshinskon öljykentillä. Öljynporauksen yhteydessä syntyvien kaasujen hyödyntämisohjelmaa on onnistuneesti toteutettu yhtymän Länsi-Malobalykskomin esiintymillä. Alueelle rakennetaan kahdeksan kaasuturbiiniyksikköä putkistoineen ja sähköverkostoineen, joiden ansiosta öljynporauksen yhteydessä syntyvistä kaasuista saadaan hyödynnettyä 95 % ja yhtiön oma sähkönjakelu turvattua. Aiemmin kerrottiin, että Venäjän kirjanpitostandardien (RAS) mukaan Russneftin liikevoitto kasvoi vuonna ,5-kertaiseksi, RUB 15,7 miljardilla (noin 402 miljoonalla) edellisvuoteen verrattuna. Russneft on Venäjän liittovaltion kymmenen suurimman öljy- ja kaasuyhtiön joukossa oleva vertikaalisesti integroitunut öljy-yhtiö. Russneft Holding omistaa kolme jalostamoa, 21 kaivosyhtiötä ja modernin 96 aseman kaasunporausasemien verkoston Orenburgin alueella. Russneftin jäsenyrityksiä sijaitsee 14 alueella Venäjällä ja IVY:ssä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Moskovassa ja se toimii Hanti-Mansian sekä Jamalin Nenetsian autonomisissa piirikunnissa, Tomskin, Uljanovskin, Penzan, Volgogradin, Brjanskin, Saratovin, Kirovin, Orenburgin ja Krasnodarin alueilla sekä Udmurtian tasavallassa ja Valko-Venäjällä. Russneftin hallussa oleva öljyn kokonaisvaranto on 600 miljoonaa tonnia. Vuonna 2009 vuosituotanto laski 6,5 %:lla 12,7 miljoonaan tonniin. Jalostuskapasiteetti on 7,5 miljoonaa tonnia. Öljytuotteiden vähittäismyynti Russneftin jakeluverkoston kautta oli 580 tuhatta tonnia vuonna Lähde: RIA Novosti Moskova Moskovan hallinnon on seuraavan 3 4 vuoden aikana tarkoitus sijoittaa RUB miljardia (n. 3-3,5 miljardia) Moskovan alueen energiansaannin luetettavuuden takaamiseen, kertoo Yuri Roslyak, Moskovan apulaispormestari. Olemassa olevan ohjelman mukaan kaupunki sijoittaa RUB 350 miljardia (n. 9 miljardia) energiavarmuuteen. Olemme ottanneet huomioon kaikki tilanteet, myös ihmisten aiheuttamat, jotka voisivat johtaa ongelmiin. Mutta ohjelma ei ole vielä toteutunut. Tarvitsemme jostakin RUB miljardia seuraavaan 3 4 vuoden aikana sanoi Roslyak. Energiankulutus kohoaa aina talvisin Moskovan alueella, mikä on johtanut sähkökatkoksiin viimeisten 4-5 vuoden aikana. Lähde: oilru.com NOVOSIBIRSK Valtionyhtiö Rusnano (www.rusnano.ru) ja kiinalainen teknologiakonserni Thunder Sky (www.thundersky.com) perustavat USD 465 miljoonan litium-ioniakkuja valmistavan yhteisyrityksen Novosibirskiin. Suunnitelman mukaan Rusnano investoi yli USD 68 miljoonaa ja antaa lisäksi projektiin USD 190 miljoonan lainan. Thunder Sky puolestaan investoi USD 68 miljoonan arvosta rahaa, tekniikkaa ja immateriaaliomaisuutta ja ulkopuolinen, vielä nimeämätön rahoittaja lainaa USD 139 miljoonaa yhteisyritykselle. Tehtaan on määrä valmistaa akkuja sähkömoottorilla toimiviin linjaautoihin ja minibusseihin. Tehtaan arvioitu kapasiteetti on yli linja-auton akkua vuodessa. Tehdas on määrä saada käyntiin vuoden 2011 toisella puoliskolla. Lähde: RBK daily 14 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

15 talousuutiset/teollisuuden modernisointi ja investoinnit teollisuuden modernisointi ja investoinnit MAGNITOGORSK Vuonna 2010 Magnitogorsk Iron and Steel Works (MMK sijoittaa yli US$ 1 miljardin pääoman rakentamiseen verrattuna vuonna 2009 sijoitettuun US$1,250 miljardiin, kertoo OJSC MMK hallituksen puheenjohtaja ja MMK Managing Companyn toimitusjohtaja Victor Rarshnikov. Hänen mukaansa investoinnit suunnataan aiemmin aloitettuihin isoihin projekteihin mukaan luettuna kylmävalssaamo 2000 työpajan nro 11 rakentaminen, jonka vuotuinen kapasiteetti on 2 miljoonaa tonnia korkealaatuista kylmävalssattua ja sinkittyä teräslevyä, jota käytetään rakennusteollisuudessa ja kodinkoneiden tuotannossa. Tehtaan käynnistysvaiheen määrittelytyö tehdään joulukuussa 2010 ja tuotanto aloitetaan vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. RUB 46 miljardin arvoinen (n. 1,2 miljardia) 2000 kylmävalssaamo tarvitaan vasta 2-3 vuoden jälkeen, niin kauan kuin ei rakennus- eikä autoteollisuus ole kasvussa. Tällä hetkellä MMK toimii 80%:n teholla suunniteltuun tuotantokapasiteettiin nähden. Lähde: metalinfo.ru Tšeljabinskin alue Tšeljabinskin alue Refractory Holding Group Magnezit (www.magnezit.ru yrityksellä on 60 % markkinaosuus tulenkestävästä magnesiasta CIS-maissa) on saanut valmiiksi investointiprojektin käyttöönoton tulenkestävien tuotteiden tehtaassaan eli Kyshtymsk-yhtiössään (www. ogneupor.info Kyshtymin kaupunki Tšeljabinskin alueella). Investointiprojekti alkoi vuonna Projektin aikana tuotettiin tulenkestävää alumiinisilikaattimassaa sementtisten polttouunien päällystämistä ja muita lämmitysyksikköjä varten. Magnezit Groupin PR-osasto ilmoittaa viitaten pääjohtaja Victor Pfafenrotiin, että yritys on käynnistänyt uuden tulenkestävien jauheiden ja päällystemassojen tuotantolaitoksen, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 18 tuhatta tonnia valmista tuotetta. Investointiohjelman volyymi oli RUB 32,3 miljoonaa (n ). Uusi työpaja tuottaa tulenkestäviä massoja, jotka eivät perustu pelkästään grogiin, vaan myös samottijäte- ja muihin korkean alumiinioksidipitoisuuden materiaaleihin. Työpaja laajentaa vielä myöhemmin muotittomien tulenkestävien materiaalien tuotevalikoimaansa. Tuotteet valmistaa Magnezit-ryhmän saksalainen jäsen Dalmond Feuerfest Siegburg Technology. Ensimmäinen erä valmista tulenkestävää betonia ja ruiskubetoniseosta on vastaanotettu palveluyhtiöiltä, jotka kuuluvat Magnesite Installation Service ryhmään. Magnesite Groupin pääjohtaja Sergei Odegovan mukaan tällainen klusterointi on hyvä esimerkki siitä, miten se tuo synergiaa yritysten välille. Kyshtym Refractory on ottamassa käyttöön uusia investointiprojekteja, joissa tuotetaan uusia tulenkestäviä tuotteita. 1) Hanke, jossa tuotetaan raskaita keraamisia betonituotteita erittäin tiivistyneistä keraamisista lietoksista, joiden tilavuutta on supistettu erityisellä aineella, jotta niistä saataisiin aggressiivisiin ympäristöihin ja korkeisiin lämpötiloihin soveltuvia kevyitä tuotteita. Tuotteet ovat tilavuuspainoltaan grammaa per kuutiosenttimetri, mikä on aikaansaatu lisäämällä palavia lisäaineita. 2) Hanke, jossa tuotetaan vaahtomenetelmällä ultrakevyitä hyödykkeitä irtotiheydeltään grammaa per kuutiosenttimetri. Lähde: Uralpress NIŽNI TAGIL Teräs- ja kaivosyhtiö Evraz (www.evraz.com/ru) suunnittelee noin 40 energiansäästötapahtuman järjestämistä Nižni Tagilin rauta- ja terästehtaalla (NTMK ru) vuonna Tapahtumien arvioidaan maksavan noin RUB80 miljoonaa (noin 2 miljoonaa). Ohjelmaan liittyen Nižni Tagilin rauta- ja terästehdas suunnittelee vanhanaikaisten sähkölaitteiden käytöstä poistamista, tehokkaampien polttoaineiden käytön lisäämistä, uusien energiaa säästävien tekniikoiden käyttöönottoa ja vedenhankintajärjestelmän modernisointia. Vuonna 2009 Evraz toteutti useita mittavia energiansäästöprojekteja Nižni Tagilin rauta- ja terästehtaalla. NTMK:n johtavan sähköinsinöörin Sergei Druzhinin mukaan suurin osa mittavista energiansäästöprojekteista on toteutettu yhtiön lämpö- ja voimalaitoksella. Esimerkiksi vuonna 2009 NTMK:n lämpö- ja voimalaitos ryhtyi toimenpiteisiin sähkön tuotannon lisäämiseksi 70 miljoonalla kilowatilla tunnissa. Lisäksi masuunikaasun käytön maksimointi mahdollisti maakaasun vuotuisen kulutuksen vähentämisen lähes viidellä miljoonalla kuutiometrillä. Vanhanaikaisen ilmasäiliön poistamisella säästettiin noin RUB8,5 miljoonaa (noin ). Tämä huomattava taloudellinen säästö mahdollisti nykyisten ohjelmien ja tehtaan sähköntuotantoyksikköjen perusteellisen korjaamisen, kertoi Druzhinin. Jo kahden kattilan korjaus lisäsi kattilapajan tehokkuutta ja vähensi polttoaineen kulutusta viidellä miljoonalla tonnilla. Kesällä 2009 Evraz modernisoi NTMK:n valssaintenkäsittelyn, vedenhankintalaitteiston sekä teräsuunien ja masuunien tuotannon. Tämän johdosta teollisuusveden kulutus väheni kuutiometrillä. Laitoksen vuotuinen kulutus on yli 800 miljoonaa kuutiometriä, yhtä paljon kuin vuolaana virtaavassa joessa. Lähde: Rusmet.ru KALUGAN ALUE Kalugan alueen kuvernööri Anatoli Artamonov ja farmasiajätti Menarinin pääjohtaja Alberto Aleotti allekirjoittivat sopimuksen lääketehtaan rakentamisesta Kalugan alueelle. Menarini-konserni (www.menarini. com) on monikansallinen lääkeyhtiö. Se on Italian johtava farmasiakonserni ja se myy tuotteitaan yli sadassa maassa. Investointi on osa Menarini-konsernin laajentumisstrategiaa kaikkiin Itä-Euroopan maihin, joissa sitä pidetään tunnetun osakkuusyhtiönsä Berlin-Chemie AG:n ansiosta yhtenä alansa johtavista yrityksistä. Itse asiassa Menarini / Berlin-Chemie on Venäjän johtava farmasian alan yritys, vaikka sillä ei olekaan ollut omaa tuotantoa maassa. Menarinin osuus kilpirauhassairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden markkinoista on jopa 90 % ja aikuisiän diabeteslääkkeiden markkinoista noin 15 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

16 talousuutiset/teollisuuden modernisointi ja investoinnit 50 %. Farmasian tehtaan rakennuspäätös kehittää yhteistyön Venäjällä uudelle tasolle. Olemme erittäin tyytyväisiä uudesta tehtaasta, joka osaltaan vastaa lääkkeittemme kasvavaan kysyntään Venäjällä, kertoi Menarini-konsernin pääjohtaja, tohtori Aleotti. Projekti on tärkeä osa Kalugan alueellisen lääketeollisuusryhmittymän kehitysstrategiaa, sanoi Anatoli Artamonov. Tehtaalle on varattu viiden hehtaarin tontti ja tehtaan tarkoituksena on valmistaa ja pakata lääkkeitä Venäjän kasvaville markkinoille. Tehtaan rakennustyöt aloitetaan heinäkuussa 2010 ja töiden on määrä kestää kaksi vuotta. Valmistuttuaan se työllistää 150 ihmistä. Projektiin investoidaan yhteensä 30 miljoonaa. Venäjän farmasian teollisuuden markkinat ovat suhteellisen pienet verrattuna kehittyneisiin maihin, vasta maailman 11. suurimmat, mutta niiden kasvunopeus on maailman suurin, yli 12 % vuodessa. Kokonaismarkkinoilla Venäjä on Intian edellä (USD9 miljardia) ja samalla tasolla kuin Kiina (USD22 miljardia). Venäläisten tuotteiden osuus kokonaiskulutuksesta on hyvin pieni, vain 20 %. Venäjän liittovaltion farmasian teollisuuden kehitysstrategiassa asetetaan tavoitteeksi 50 %:n osuus vuoteen 2020 mennessä. Lähde:expert.ru ASTRAHANIN ALUE Prevolzhskyn liittovaltion hallinto esitteli useita investointihankkeita Astrahanin alueen kuvernöörille Alexander Zhilkinille. Hankkeet aiotaan käynnistää lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä eräs suurimmista hankkeista alueella on rakentaa polymeerituotantolaitos. Tuotanlaitos tuottaa suuria määriä tippakastelujärjestelmien polymeeriputkia. On käynyt ilmi, että tuotteita ei valmisteta Venäjällä. Kastelujärjestelmien tärkeimmät osat ostetaan Israelista. Venäjällä käytetään jopa 134 tuhatta kilometriä polymeeriputkia ja venäläiset valmistajat voisivat hyvin vastata tähän kysyntään. Lähde: rcc.ru TŠELJABINSK United Metallurgical Companyn (www.omk. ru) tytäryhtiö Trubodetal(www.trubodetal.ru) aloitti putkien kolmihaara- ja kulmakappaleiden tuotannon. Hitsatusta putkesta valmistettujen kappaleiden läpimitta on mm ja ne on tarkoitettu yksityisiin asuntoihin ja kunnallisiin palveluihin. Tähän asti mm läpimittaisten putkien liitokset on toteutettu vain saumattomien putkien avulla. Loppuvuodesta 2009 Trubodetal kehitti omat putkien kolmihaara- ja kulmakappaleiden tuotantoa koskevat spesifikaationsa. Kulmakappaleiden aventaminen ja kolmihaarakappaleiden hydraulinen muotoilu on prosessina stabiilimpi kuin saumattomien putkien ja tuotannon hävikki on minimoitu, uuden tuotteen kehittämisen tärkeyttä selventää muotoilutyöpajan johtaja Victor Korneev. Testin aikana hävikin määrä tippui 20:sta 1-1,5% lukemiin, mikä tarkoittaa, että todellisuudessa se voisi olla jopa vielä vähemmän, sanoo Victor Korneev. Lähde: IMS Metallin osto ja myynti VOLOGDAN ALUE Vuonna 2010 kaivos- ja metallurgiayhtiö Severstal (www.severstal.ru) investoi yli RUB 220 miljoonaa (noin 5,7 miljoonaa) putkituotantoprojektiin, jonka tarkoituksena on suurihalkaisijaisten putkien laadun parantaminen ja tuotannon lisääminen, kerrotaan Severstalin Cherepovets MK-lehdistökeskuksesta. Nyt kun teräsvahvisteisilla ja suurihalkaisijaisilla putkilla on kysyntää kotimaan markkinoilla, me vahvistamme teknistä osaamista ja kasvatamme tuotantokapasiteettia, kertoo Cherepovets MK:n tuotantojohtaja ja yli-insinööri Andrei Lutsenko. Putkituotannon modernisointisuunnitelmaan sisältyy uuden hiekkapuhalluslinjan ja suurihalkaisijaisten putkien sisäpintojen pölynpoistojärjestelmän asennus. Uudet laitteistot sekä parantavat putkien laatua että lisäävät sisäpinnalta päällystettyjen putkien tuotantokapasiteettia. Lähde: ugmk.info KALUGA PSA Peugeot Citroën ja Mitsubishi käynnistivät uuden autojen kokoamislinjan Kalugan alueella, jota viranomaiset ja liikemiehet kehuvat suotuisasta investointiilmapiiristä. Yhtiöt ovat investoineet 470 miljoonaa PSMA Rus -yritykseen, josta PSA omistaa 70 % ja Mitsubishi Motors 30 %. Tehdasta johtavat PSA:n Didier Aleton ja Mitsubishin Masayuki Imada. Yrityksen tavoitteena on valmistaa ajoneuvoa puoliksi kootuista sarjoista vuoteen 2012 mennessä. Peugeot 308:n kokoaminen tehtaalla on jo aloitettu, Citroën C4:n valmistus alkaa kesäkuussa ja maasturien Peugeot 4007:n, Citroën C-Crosserin ja Mitsubishi Outlanderin tuotanto syyskuussa. Vuonna 2012 tehdas pääsee auton tuotantomäärään vuodessa, näistä noin 80 % on Peugeotin ja Citroënin sedan-malleja. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön kanssa vuonna 2007 solmimansa sopimuksen mukaan tehtaan on siirryttävä sen jälkeen ostamaan 30 % osistaan ja laitteistaan kotimaan (Venäjän) markkinoilta. Suositun Peugeot 308:n hintaa lasketaan sen verran, että hallituksen tukeman lainaohjelman vaatimukset täyttyvät, sanoi PSA:n toimitusjohtaja Philippe Varin. Sekä Varin että Mitsubishi Motorsin hallituksen puheenjohtaja Takashi Nishioka uskovat Venäjän markkinoiden elpymiseen. Markkinapotentiaali on 5 miljoonaa autoa vuodessa ja sille tasolle odotamme kysynnän taas palaavan, sanoi Nishioka ja lisäsi, että Mitsubishin hinnoittelupolitiikka pysyy samana myös Venäjällä koottujen autojen osalta. Kalugan alue on kehittänyt teollisuusalueitaan ulkomaisten sijoittajien houkuttelemiseksi. Volkswagen on jo perustanut alueelle tehtaan, samoin siellä valmistetaan Volvon ja Renaultin kuorma-autoja ja tällä hetkellä yhteensä 22:ta eri automallia. Myöhemmin tänä vuonna alueella aloittaa toimintansa uusi L Oréalin tehdas ja Lafargen tehtaan rakennustyöt aloitetaan, sanoi Kalugan alueen kuvernööri Anatoli Artamonov. Saavutettuaan täyden kapasiteettinsa PSA/Mitsubishin tehtaan osuus nousee 8 prosenttiin alueen koko teollisuustuotannosta, sanoi Artamonov. Lähde: The Moscow Times 16 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

17 talousuutiset/ metsä-, sellu- ja paperiteollisuus metsä-, sellu- ja paperiteollisuus KAIKKI ALUEET Venäläisen puun, sellun ja paperituotteiden viennin arvo oli USD 574 miljoonaa tammikuussa 2010 (2,3 % kuukauden kokonaisviennistä), ilmoittaa liittovaltion tilastopalvelu. Tammikuusta 2009 näiden tuotteiden vienti on kasvanut 25,8 prosentilla. Lähde: gks.ru. VOLOGDAN ALUE Metsäteollisuuden holding-yhtiö Investlesprom julkaisi Vologdan paperitehdasprojektin vuonna Projektin tarkoituksena oli rakentaa tärkeä korvaava tuotantolinja Sokolskyn sellu- ja paperitehtaalle (www.sokolmill. ru) ja aloittaa useiden korkealaatuisten päällystettyjen paperilajien valmistus noin tonnin vuosikapasiteetilla. Talouskriisin takia projektia kuitenkin lykättiin. Tällä hetkellä laitehankinnat ja henkilöstön koulutus Vologdan paperitehdasta varten on ajoitettu vuosille Uuden tuotantolinjan käynnistystä suunnitellaan vuonna Investleprom suunnittelee myös Sokolin puunjalostustehtaan (www.sokoldok.ru) täyttä uusintaa, liimapalkeista rakennettujen talojen tuotantokapasiteetin nostamista neliömetriin, puupaneelitalojen neliömetriin ja komponenttien kuutiometriin vuodessa. Lähde: bumprom.ru SIPERIAN HALLINTOALUE Siperian hallintoalueelta meni vuonna 2009 vientiin yhteensä USD 2,3 miljardin arvosta puuta, mikä vastaa 7,8 prosenttia alueen koko viennistä. Edelliseen vuoteen verrattuna vienti laski 11,3 prosentilla, ilmoittavat Siperian tulliviranomaiset. Puun vientiä harjoitti vuonna 2009 kaikkiaan 1076 yhtiötä (v yhtiötä). Puun viennin arvosta 8,6 % koostui raakapuusta ja 61,4 % jalosteista. Siperiasta vietiin yhteensä 9,5 miljoonaa kuutiometriä eli USD 871,3 miljoonan arvosta raakapuuta ja 5 miljoonaa tonnia eli USD 1,4 miljardin arvosta jalostettua puutavaraa. Alueelta vietiin puuta 62 maahan. Viennin kokonaisarvosta 83,3 % suuntautui seuraaviin maihin: Kiinaan 55,5 %, Japaniin 9,1 %, Egyptiin 7,2 %, Afganistaniin 2,5 % ja 16,7 % IVY-maihin Uzbekistaniin, Tazikistaniin, Kazakstaniin, Azerbaidzaniin jne. Lähde: lesprom.ru ARKANGELIN ALUE APPM-Investin, joka on Arkhangelsk Pulp and Paper Millin tytäryhtiö, nettotappiot nousivat 169,3 %:a vuonna 2009, mikä tarkoittaa RUB (n. 8700). Vuoden 2008 nettotappiot olivat RUB (n. 3200). Vuoden 2009 tappioiden kasvun syynä on muiden tuottojen väheneminen, mm. sijoitettujen varojen korkojen lasku. Lähde: lesprom.ru Alexei Panshin mukaan tuotanto vastaisi tällöin 84 miljoonaa neliömetriä. Etenkin aaltopahvin tuotannon on arvioitu kasvavan 70 % ja kartongin 15 %. Pakkauslaatikkopahvin suunniteltu tuotanto on tonnia. Tehdas aikoo lisäksi aloittaa uudelleen hartsintuotannon vuoden 2010 aikana ja tarkoituksena on toteuttaa myös sahatavaran tuotantoon liittyvä projekti osana liittovaltion monokaupunkien ohjelmaa. Selengiskin lisäksi ohjelmaan osallistuu myös mm. Severobaikalskin ja Gusinoozyorskin kaupungit. Tehdas voi myös osallistua kansalliseen jätteidenkeräys ja hävitysprojektiin, johon kuuluvat mm. paperit ja pahvit, kertoo Kabanskin alueen hallinnon tiedotuskeskus. Lähde: bumprom.ru KARJALAN TASAVALTA Vuoden 2010 alussa Baltic Leasing - (www.baltlease.ru) ja Syassky PPM -yritykset (http://syas.ru) allekirjoittivat kaksi sopimusta, joista yksi on takaisinvuokraus. Sopimusten on arvo on yli RUB24 miljoonaa (n ). Ensimmäisen sopimuksen kohteena oli lautasliinojen automaattinen taitto- ja pakkauslaite. Toisen sopimuksen mukaisten ajoneuvojen toimitus alkaa vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana. Analyytikojen mielestä massa- ja paperiteollisuus voisi vuonna 2010 lisätä tuotantoaan % kysynnän ja maailman varantojen huventumisen takia. Ryhmä Baltic Leasing on toiminut Venäjän markkinoilla menestyksekkäästi 20 vuoden ajan ja on globaali leasingyhtiö, joka toimii kaikilla talouden sektoreilla. Baltic Leasing -ryhmään kuuluvien yritysten pääkonttori on Pietarissa. Tytäryhtiöitä ovat 27 kaupungissa Venäjällä. Rosleasingin vuonna 2009 suorittaman 9 kuukauden mittaisen yritystutkimuksen mukaan Baltic Leasing on 5. suurin uuden liiketoiminnan yritys. Syassky Pulp & Paper Mill on yksi ensimmäisistä kotimaisen massa- ja paperiteollisuuden yrityksistä. Syassky PPM:llä on pitkät perinteet sellun ja paperin tuotannossa ja sillä on korkeatasoista osaamista, joka antaa mahdollisuuden laajentaa tuotevalikoimaa. Lähde: Openmarket.ru UDMURTIAN TASAVALTA Paperi- ja kartonkikoneiden valmistaja Bummash (www.bummash.ru) Iževskissä, Udmurtian tasavallassa on hankkinut omistukseensa Bummashin hankintayhtiön koko osakepääoman, josta yhtiöllä ei aiemmin ollut osuutta. Lähde: lesprom.ru BURJATIAN ALUE Selengisnk Pulp and Cardboard Plant, joka on Continental Management Timber Industrial Companyn (www.lpkkm.ru) tytäryhtiö, aikoo lisätä tuotantoaan 40 %:lla kuluvan vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna. Pääjohtaja 17 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

18 talousuutiset/logistiikka ja vähittäiskauppa logistiikka ja vähittäiskauppa KAIKKI ALUEET Uusien henkilöautojen myynti laski Venäjällä 34 % tammi helmikuussa 2010 verrattuna samaan jaksoon viime vuonna, raportoi AEB (Association of European Businesses). Venäjän hallitus julkaisi tällä viikolla oman versionsa suositusta amerikkalaisesta käteistä käytetyistä -ohjelmasta tavoitteenaan kasvattaa autojen myyntiä, joka putosi 49 %:lla jo vuonna On rohkaisevaa nähdä, että kehitys liikahti jälleen oikeaan suuntaan. Helmikuussa automyynti laski 32 %, kun lasku paljon vähäisemmän myynnin tammikuussa oli 37 %. Vuoden 2009 alun luvut olivat kuitenkin hyvin vääristyneitä, eli tarkan kuvan markkinoista ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksesta saamme vasta ensimmäisen vuosineljänneksen lukujen selvittyä, sanoo David Thomas, AEB:n autovalmistajien komitean puheenjohtaja. Helmikuinen 32 %:n pudotus edellisvuoteen verrattuna laski myytyjen autojen lukumäärän :een, kun autoja tammikuussa myytiin , kertoo AEB:n lehdistötiedote. Viime helmikuussa autoja myytiin kappaletta ja tammikuussa Venäläiset autokauppiaat alkoivat myöntää kierrätysalennuksia. Rahan saavat ne, jotka antavat yli 10 vuotta vanhan autonsa romutettavaksi ja ostavat uuden valiten sen kauppa- ja teollisuusministeriön listalla mainituista yli 60:sta venäläisestä tai ulkomaisesta Venäjällä valmistetusta automerkistä. Kymmenestä eniten myydystä automerkistä yhdeksää valmistetaan Venäjällä mukaanlukien eniten myydyn Lada Prioran. Vain kolmanneksi eniten myyty Renault Logan ja yhdeksänneksi eniten myyty Daewoo Nexia kasvattivat myyntiään viime vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana yltäen 31 %:n ja 13 %:n kasvuun. Alennusohjelman teho saattaa kuitenkin näkyä viiveellä ja ohjelma saattaa toimia kitkatta vasta syyskuussa, kun kauppa- ja teollisuusministeri Viktor Khristenko sanoo vain 153 romuttamon saaneen tähän mennessä toimiluvan. Hallitus on varannut 10 miljardia ruplaa (USD 370 miljoonaa) ohjelman läpiviemiseen 49:llä Venäjän 83 hallintoalueesta marraskuun 1. päivään saakka. Lähde: RIA Novosti DONIN ROSTOV Azov-Donin höyrylaivayhtiön (www.a-ddc. ru) omistama Rostovin avoin satama (RUP) Don-joen suulla, Asovanmeren rannalla suunnittelee rahdinkäsittelynsä nostamista 3,5-kertaiseksi eli 1,7 miljoonaan tonniin vuonna Vuonna 2009 Rostovin kautta kulki yli tonnia erilaista rahtitavaraa ja vuonna 2008 määrä oli tonnia. Vuoden 2010 ensimmäisten neljän kuukauden rahdinkäsittely saavutti jo tonnin rajan, mikä on 13 kertaa enemmän kuin samana ajanjaksona 2009 ( tonnia). Enimmäkseen sataman kautta kuljetetaan perinteistä ja höyrykattiloissa poltettavaa hiiltä, jonka kauttakulkuarvio vuodelle 2010 on 1,1 miljoonaa tonnia. Vuonna 2009 hiiltä kulki sataman läpi tonnia. Rostovin kautta viedyn hiilen suurimmat asiakkaat ovat turkkilaisia, kreikkalaisia ja romanialaisia yhtiöitä. Hiilikuljetusten lisääntyminen on uuden hiiliterminaalin ensimmäisen rakennusvaiheen valmistumisen ansiota. Terminaalin vuosittainen kauttakulkukapasiteetti on 1,5 miljoonaa hiilitonnia, ja kerralla sinne voi varastoida tonnia. Kun terminaalin toinen vaihe saadaan valmiiksi vuonna 2011, kauttakulkukapasiteetti nousee 2.5 miljoonaan tonniin vuodessa ja varastointikapasiteetti tonniin. Lähde: Interfax LENINGRADIN ALUE Suomalainen Atria on ilmoittanut käynnistävänsä 20 huhtikuuta uuden logistiikka- ja tuontantokeskuskensa toiminnan täydellä kapasiteetillä Gorelovon kaupungissa Leningradin alueella. USD95 miljoonan projekti yhdistetystä logistiikkakeskuksesta ja tuontantolaitoksesta alkoi vuonna Logistiikkapuoli aloitti toimintansa 2008 ja nyt myös tuontantotilat ovat valmistumassa. Atria-konserni on yksi maailman suurimmista lihajalosteiden valmistajista. Atria on on toiminut Venäjällä vuodesta 2005 ja Atria Venäjän liikevaihto oli USD130 miljoonaa vuonna Lähde: Delovoj Peterburg PERMIN ALUE Uralin ensimmäinen kansainvälisen ketjun hypermarket on avattu Permiin Castoraman toimesta. Rakentamiseen keskittynyt liike on m2 tiloissa 2. Kazantsevskaya-kadulla sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Ostajien saatavilla on yli kodin ja puutarhan tuotetta. Uusi hypermarket on Castoraman 13. Venäjällä. Castoramalla on liikkeitä Moskovassa, Pietarissa, Krasnodarissa, Rostov-na- Donussa, Omskissa, Samarassa, Togliattissa, Voronezhissa ja Permissä. Castorama oli suunnitellut jo pidempään siirtymistä myös Uralille ja Siperiaan. Esimerkiksi Jekaterinburg tarjosi yritykselle useita eri vaihtoehtoja toimitiloille, mutta neuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Samaan aikaan OBI, Castoraman kilpailija, aikoo avata toisen liikkeen Jekaterinburgiin vuoden 2010 loppuun mennessä. OBI:n edustajan Adrey Kochnevin mukaan rakennus- ja rautakauppojen määrä suhteessa kysyntään on edelleen riittämätön ja kilpailu todella vähäistä verrattuna Eurooppaan. Suuren kaupungin kysyntä tarkoittaa 7 9 vastaavanlaista liikettä, mutta Moskovaa ja Pietaria lukuun ottamatta liikkeittä on tällä hetkellä korkeintaan neljä. Castorama-ketju on Brittiläisen Kingfisherin omistama. Lähde: Perm aluehallinto, press-centre 18 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

19 TALOUSUUTISET/RAKENTAMINEN & INFRASTRUKTUuRi RAKENTAMINEN & INFRASTRUKTUuRi LUOTEIS-VENÄJÄ Venäjän Oktjabr rautateiden (RZD) on määrä ohjata RUB 373,1 miljoonaa (noin 9,6 miljoonaa) asematerminaalien modernisointiohjelmaan vuonna 2010, ilmoitetaan yhtiön lehdistöpalvelusta. Suunnitelmissa on tehdä 17 vilkkaan matkustajalaiturin modernisointiin liittyvät suunnittelu-, tutkimus-, rakennus- ja asennustyöt Moskovan ja Pietarin välillä. Tähän tarkoitukseen on jo käytetty noin RUB 213 miljoonaa (noin 5,5 miljoonaa). Ohjelma sisältää myös RUB 5,1 miljoonaa (noin ) maksavien palovaroittimien asentamisen Apatityn, Tšudovon, Malaja Visherin ja Olenegorskin asemille sekä RUB 25 miljoonaa käytetään uusiin hälytinlaitteistoihin. Terijoen (Zelenogorsk) aseman uudistamiseen käytetään RUB 10 miljoonaa. RUB 5 miljoonaa on varattu Tverin ja RUB 100 miljoonaa Bologojen asemien suunnittelu- ja tutkimustyöhön. RUB 10 miljoonaa käytetään Detskoje Selon aseman jalankulkutunnelien uudistamisen suunnittelu- ja tutkimustyöhön. Lähde: RIA Novosti TJUMENIN ALUE Tjumenin alueella on ryhdytty toteuttamaan tammi helmikuussa 2010 talonrakennussuunnitelmia 40,5 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Uutta rakennuspinta-alaa saadaan jopa neliötä, kertoo Tjumenin alueen kuvernöörin tiedotuspalvelu. Omakotitaloja tästä pinta-alasta on 30 %, mikä on 8 % enemmän kuin viime vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Nämä vertailuluvut perustuvat edeltävinä vuosina tehtyyn tutkimukseen tonttien teknisestä valmistelusta omakotirakentamiseen. Alueellisesta budjetista rahoitetaan suurimpia vuodelle 2010 suunniteltuja rakennusprojekteja. Nämä ovat lähinnä julkisia rakennuksia. Uudisrakentamisen lisäksi ohjelmassa on sosiaali- ja kulttuuritilojen saneerausta, huomautti virallinen tiedotuspalvelu. Aiemmin Tjumenin viranomaiset ovat sanoneet, että talonrakennuksessa saatetaan päästä yli neliöön vuonna Lähde: RIA News Nižni Novgorod Mezhregionalnaya Investitsionnaya Kompaniya(MIK, alueellinen kehitysyhtiö) aikoo investoida US$ miljoonaa virkistys- ja viihdealueen rakentamiseen Grebnye Peskin saarelle Oka joessa. Se aikoo saada osan rahoituksesta Public-Private-Partnership toimintamallin kautta liittovaltion budjetista. Tämä summa aiotaan käyttää padon ja vesiteknillisten laitteiden rakentamiseen, jotta saaren tulviminen voidaan estää. Suunnitelmien mukaan hanke aiotaan toteuttaa useassa vaiheessa vuosien aikana. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina yhtiö aikoo rakentaa ponttoonisillan Nižni Novgorodin rannalta saarelle, 100-paikkaisen hotellin, purjehdusklubin, laivamuseon sekä katettuja että avoimia kahviloita ja se aikoo myös kehittää saaren rantoja. Toisen vaiheen, eli vuosien , aikana yhtiö aikoo rakentaa lisää hotelleja, urheilukenttiä, kävelykatuja ja kiinteän sillan. Yhtiö aikoo myös sijoittaa Yarmarkan padon uudelleenrakentamiseen saaren edustalla ja rakentaa neliökilometriä kiinteistöjä sinne, yhtiöstä kerrotaan. Lähde: Kommersant ULJANOVSK Samarassa sijaitseva rakennusyhtiö Aviakor investoi RUB 775 miljoonaa (noin 20 milj.) Hilton Garden Inn -hotellikompleksin rakentamiseen Uljanovskiin, ilmoittaa Uljanovskin aluehallinnon täysin omistaman alueellisen kehitysyhtiön pääjohtaja Dmitri Rjabov. Projektin on määrä synnyttää alueelle 150 työpaikkaa. Uusi 175 huonetta käsittävä hotelli rakennetaan Goncharovkadulle Uljanovskin kaupungin keskustaan. Hotelli varustetaan business-centerillä kokoustiloineen ja sen alle sijoitetaan paikoitustilat 96 autolle. Rakentamisen on määrä alkaa syksyllä 2010 ja suunnitellun aikataulun mukaan hotelli avataan vuonna Täydellä kapasiteetilla hotelli toimii vuoteen 2014 mennessä. Lähde: Interfax KEMEROVON ALUE Kemerovon alueellinen kehitysyhtiö Kuzbass Capital Invest (www.kkinvest.ru) on ilmoittanut RUB 43 miljoonan (n. 1,1 milj.) arvoisista suunnitelmistaan rakentaa yhdestoista Kalina-ostokeskuksensa Krasnobrodskiin, Kemerovon alueelle. Krasnobrodskin kaupunkialue myönsi huhtikuussa 2010 Kuzbass Capital Investille rakennusluvan. Luonnosten mukaan ostoskeskuksen rakennuspinta-alaksi tulee neliötä ja sen päävuokralaiseksi tulee Chibis-liike. Lisäksi farmasiaketju Edelweiss on jo sitoutunut projektiin ja ostoskeskukseen tulee myös ravintolamaailma. Ostoskeskuksen tilavuokrat/kuukausi ovat RUB 400:sta ylöspäin neliöltä. Projektin odotettu takaisinmaksuaika on 7 vuotta. Ostoskeskuksen avajaiset on aikataulutettu elokuulle Yhtiön johto suunnittelee myös kahden uuden vähittäiskaupan rakentamista vuoden 2010 loppuun mennessä Leninsk-Kuznetskiin ja Tisulskomiin. Lähde: cre.ru TOMSKIN ALUE Tomskin alueen varakuvernööri Igor Shaturni kertoo, että alueen asuntorahasto (www.fondgkh.ru) on nostanut myöntämänsä tuen määrän RUB miljoonaan (n. 2,8 milj.). Summa jakautuu siten, että RUB 66.2 miljoonaa ohjataan asuntojen korjauksiin ja RUB 44,2 miljoonaa muuttoapuun ihmisille, joiden kodit ovat sortumisvaarassa. Tomskin alueen asunto- ja rakennushallitusta on pyydetty valmistelemaan hakemus, jolla tukea voi anoa. Tomskin alue sai jo maaliskuussa 2010 liittovaltion asuntojen korjausrahastosta RUB 583,17 miljoonaa (n. 15 milj.)kerrostaloasuntojen korjaamiseen. Kunnat valmistelevat parhaillaan tuen kohdistusta ja kilpailukykyisten urakoitsijoiden valintoja. Lähde: bn.ru 19 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

20 Yksityinen terveydenhuolto Venäjällä: Ongelmat ja mahdollisuudet Yksityisen terveydenhuollon markkinat ovat kehittyneet Venäjällä lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Kehitys sai alkunsa Venäjän terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisesta ja valtion terveydenhuoltomallin siirtymisestä sairausvakuutuksiin. Maksullisten terveyspalveluiden tarjoamista väestölle säätelee Hallituksen asetus nro 27 (päivätty ): Säädökset maksullisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta Venäjän kansalle. Yksityisen terveydenhuollon markkinat voidaan jakaa kolmeen osaan: Maksut terveydenhuoltojärjestöille (kaupallinen lääketiede), yksityinen sairausvakuutus ja pimeästi maksetut ns. kiitollisuuden osoitukset hoitohenkilökunnalle. Osien keskinäinen suhde on epämääräinen ja koostuu pelkistä arvioista, koska harmaiden markkinoiden laajuudesta ei ole olemassa tietoa. Arviot vaihtelevat % välillä koko yksityisen terveydenhuollon markkinoista. Markkinatutkimusyritys BusinessStatin mukaan harmaiden markkinoiden arvo ainakin vuonna 2008 oli RUB 92,5 miljardia, kun koko yksityisen terveydenhuoltosektorin arvo oli RUB 468 miljardia. Discovery Research -yhtiön arvio koko markkinoiden arvosta oli RUB miljardia. Valtion tilastokeskuksen mukaan markkinoiden arvo oli RUB 207,3 miljardia (ks. kuva 1). Tästä huolimatta melkein kaikki asiantuntijat ovat huomanneet yksityisen terveydenhuollon sektorin suuren, keskimäärin %, vuotuisen kasvun viime vuosikymmenen aikana. Markkinoiden kasvuun on olemassa useita syitä. Ensinnäkin hinnannousu: vuodesta 2000 lähtien terveyspalveluiden hintain deksi on ollut suurempi kuin inflaatio. Toiseksi - vuosi vuoden jälkeen ilmaisten terveyspalveluiden saatavuus ja laatu on pieni vain 5 % kaikista lääketieteellisistä organisaatioista. Loput 95 % koostuu kunnallisesta sektorista, joka tarjoaa myös maksullisia terveydenhoitopalveluita. Julkisen sektorin tarjoamat palvelut ovat halvempia kuin yksityisten yritysten. Julkisen sektorin ylläpitämillä klinikoilla on suurin markkinaosuus edullisimmissa palveluissa, koska ne voivat tuottaa terveydenhoitopalveluita poljetuilla hinnoilla. Yksityiset klinikat hallitsevat suurinta osaa eliittiasiakkaiden markkinasegmentistä (plastiikkakirurgia, kosmetologia) ja muita terveydenhoitopalveluita, joiden laatu julkisella sektorilla on paljon huonompi kuin kaupallisella sektorilla (hammaslääketiede, gynekologia ja urologia). Yksityiset venäläiset lääketieteelliset yritykset tarjoavat vähintään 34 erilaista terveydenhoitopalvelua, mutta vain neljä niistä vastaa 96 % markkinaosuudesta. Hammaslääketiede on nopeimmin kasvava ala, sen markkinoiden koko on 60 %. Sen jälkeen tulevat gynekologiset palvelut (20 %), diagnostiset palvelut (10 %) ja kosmetologia (6 %). Seuraava segmentti yksityisen terveydenhuollon markkinoilla on yksityinen sairausvakuutus. Tämä alue on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2000 lähtien (25 30 %), vuoden 2000 RUB 12 miljardista RUB 73 miljardiin vuonna Suurin osa, %, tämän segmentin asiakkaista on yritysasiakkaita. Myös yksityishenkilöt hankkivat yksityisiä sairausvauutuksia, mutta yritys- ja yksityisasiakkaat valitsevat erilaisia terveydenhuoltopalveluita (ks. Taulukko 1). Yleisesti ottaen yksityisen sairausvakuutuksen tarkoituksena on polikliininen hoito; noin kymmenesosalla vakuutetuista on sairaalapalvelut saatavilla. Yksityiset sairausvakuutukset eivät Yksityisen terveydenhuollon markkinat Venäjällä (RUB miljardia). Lähde: Artikkelin kirjoittaja on laskenut luvut Venäjän tilastokeskuksen tietojen perusteella. heikentynyt. Sen seurauksena ne, joilla on varaa, käyttävät yksityistä terveydenhoitoa. Suurin osa yksityisestä terveydenhuollosta on saatavilla kahdessa suurkaupungissa: Moskovassa (35 % markkinoista) ja Pietari (6 %). Näin on ollut ainakin tähän asti, koska näissä kaupungeissa on suurempi väkiluku ja suurempi kysyntä. Tyypillinen yksityisen terveydenhuollon asiakas on vuotias keskiluokan tai ylemmän luokan henkilö, jolla on varaa kalliina pidettyihin palveluihin. Kaupallisen terveydenhuoltosektorin suuresta kasvusta huolimatta yksityisten lääketieteellisten yritysten markkinaosuus Venäjän yksityisistä terveydenhoitomarkkinoista on erittäin kata syöpätauteja, synnynnäisiä sairauksia, HIVtä/AIDSia tai riippuvuuksia. Joskus työnantajat maksavat vain osan yksityisen sairausvakuutuksen kustannuksista ja työntekijä itse maksaa loput. Finanssikriisin myötä tämä segmentti oli huomattavassa laskusuunnassa; se pienentyi 7 % vuonna Talouden taantuma on saanut aikaan yksityisten sairausvakuutusten kysynnän heikkenemisen. Työnantajat ovat optimoineet kustannuksia tarkistamalla vakuutusohjelmansa ja etsimällä edullisempia vaihtoehtoja. Työnantajat eivät ole kuitenkaan hylänneet näitä markkinoita, koska sairausvakuutukset toimivat usein tärkeänä 20 Russian Regional Business Review / Issue 2, 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat Jaana Rekolainen 30.03. 2011 Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat 2 3 4 Suuret teemat Modernisaatio Uusinvestoinnit Suunnittelu ja rakentaminen Teollisuuslaitosten modernisointi Automaatio- ja ohjausjärjestelmät

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Jaana Rekolainen 31.03.2011. Sverdlovskin alue ja Jekaterinburg

Jaana Rekolainen 31.03.2011. Sverdlovskin alue ja Jekaterinburg Jaana Rekolainen 31.03.2011 Sverdlovskin alue ja Jekaterinburg 2 Jekaterinburg on tullut lähemmäs Helsinki-Jekaterinburg: 3 tuntia Finnairin suoralla lennolla 3 Sverdlovskin alue Kuvernööri Aleksandr Misharin

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa (tammi-heinäkuu) = -12% 2 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Vienti Venäjälle Vienti

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja 6.5.2009 Kemira keskittyy veteen Vesiosaamisen täysi hyödyntäminen Yhteinen osaaminen ja tuotevalikoima Yhtenäinen Kemira Yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut Tulevaisuusverstas 1 Millainen on tulevaisuuden ekologinen ja energiatehokas logistiikkakeskus ja miten se toteutuu? Miten logistiikkakeskus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot