TOIMINTAKERTOMUS. SUOMEN KULUTTAJALIITTO ry

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2002 SUOMEN KULUTTAJALIITTO ry

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO KULUTTAJALIITON TOIMINTAVUOSI KULUTTAJAN OIKEUDET 6 KULUTTAJAN TALOUS 7 - Projektit: 7-8 ELINTARVIKKEET JA RAVITSEMUS 9 TERVEYS, TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ 10 PAIKALLISYHDISTYSTEN TOIMINTA 11 VIESTINTÄ JA JULKISUUS 12 YHTEISTYÖ EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA 13 POHJOISMAINEN JA LÄHIALUEYHTEISTYÖ 14 HENKILÖSTÖ JA HALLINTO VUONNA TALOUS 15 LIITTEET SUOMEN KULUTTAJALIITON HALLITUS SUOMEN KULUTTAJALIITON HALLITUKSEN NIMEÄMÄT TOIMINTARYHMÄT 18 SUOMEN KULUTTAJALIITON HENKILÖKUNTA 18 SUOMEN KULUTTAJALIITON TILINTARKASTAJAT SUOMEN KULUTTAJALIITON JÄSENYHDISTYKSET 19 MUUT SUOMEN KULUTTAJALIITON JÄSENET 21 LIITON EDUSTUKSET 21 3

4 4

5 SUOMEN KULUTTAJALIITON TOIMINTAVUOSI 2002 Kulunut toimintavuosi oli työntäyteinen. Erityisesti vuosi muistetaan eurokäteisen käyttöönotosta, eurohinnoista ja hintaseurannasta, jota tehtiin sekä paikallisena tarkkailuna että eurohintojen kansainvälisinä vertailuina. Myös euroalueen ulkopuolelle jääneet maat seurasivat uuden rahan käyttöönottoa herpaantumattomasti. Suomen Kuluttajaliitto sai välittää ulkomaille suomalaisten kuluttajien näkemyksiä ja tuntemuksia uuden rahan suhteen. Maaliskuusta 2002 alkaen kaksoishintamerkinnät euroissa ja markoissa eivät enää olleet pakollisia. Kuluttajien hintatuntemus joutui uuteen testiin, kun hintalapussa ei enää välttämättä voinut turvautua markkahintaan. Käytännössä kaksoishinnoittelu jatkui vielä pitkälle syksyyn. Toimintavuoden aikana Suomen Kuluttajaliitto sai runsaasti euroon ja eurohintoihin liittyvää kuluttajapalautetta ja otti sen mukaan asioihin kantaa. Kuluttajaneuvonnan kysyntä kasvoi kertomusvuonna tuntuvasti. Lakimuutosten lisäksi siihen oli syynä kunnallisen kuluttajaneuvonnan pula voimavaroista. Kuluttajien ohella Suomen Kuluttajaliiton neuvoja kysyivät yhä enemmän myös pienyrittäjät halutessaan markkinoida tuotteitaan ja palvelujaan kuluttajalainsäädännön mukaisesti. Liiton neuvonnan asiakkaina oli kuluttajia, elinkeinonharjoittajia ja viranomaisia. Toimintavuonna Suomen Kuluttajaliiton maksuton neuvonta muutettiin puhtaasti jäseneduksi. Muille neuvontapalvelut tulivat maksullisiksi. Lisäksi liitto ryhtyi myymään kuluttajaneuvontapalveluja korvaamaan tai täydentämään kunnallista neuvontaa esimerkiksi loma-aikoina. Vaalikauden lähestyessä loppuaan kuluttajaministeri avasi keskustelua suomalaisesta kuluttajapolitiikasta ja tulevan hallituksen uudesta kuluttajapoliittisesta ohjelmasta. Kuluttaja-asiain neuvottelukunnan tehtäväksi tuli määritellä suomalaisen kuluttajapolitiikan roolia ja sisältöä. Tätä kautta Suomen Kuluttajaliitolla oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kuluttajapolitiikkaamme. Kansallisten tavoitteiden ohessa tuli pohdittavaksi myös suhde Euroopan unionin kuluttajapolitiikkaan. Suomen Kuluttajaliiton mielestä mahdollinen Euroopan-tasoinen kuluttajansuojan yhtenäistäminen tulee tapahtua niiden jäsenmaiden lähtökohdista, joissa kuluttajansuoja on kehittynein. 5

6 KULUTTAJAN OIKEUDET Toimintavuoden tavoitteena oli kuluttajansuojan korkea taso ja toimiva oikeussuojajärjestelmä. Erityisenä haasteena oli liiton uusien jäsenyhdistysten ja luottamushenkilöiden kouluttaminen kuluttajansuojaasioissa. Tavoitteena oli järjestää vuoden aikana koulutustilaisuus kaikissa halukkaissa paikallis yhdistyksissä ja uudistaa kuluttajansuojaa käsittelevä liiton koulutusaineisto. Kuluttajaneuvonta tuli muuttaa vastaamaan paremmin jäsenistön tarpeita. Toimintavuoden aikana oli tarkoitus aloittaa maksullisten kuluttajaneuvontapalvelujen tarjoaminen yhteisöille. Eurokäteiseen siirtyminen aiheutti paljon myös kuluttajan oikeuksiin liittyviä yhteydenottoja. Hintamerkintöjen puutteellisuudet, hintojen korotukset ja ristiriitaisuudet markka- ja eurohintojen välillä olivat kansalaispalautteen mukaan yleisimmät ongelmat. Kuluttajansuojalain tavaran virhettä ja takuuta koskevat säännökset muuttuivat tammikuun alussa. Käytännössä muutoksilla ei liene suurta merkitystä, mutta uusina, lakiin kirjattuina säännöksinä ne lisäsivät merkittävästi niin elinkeinonharjoittajien kuin kuluttajienkin yhteydenottoja liiton kuluttajaneuvontaan. Liiton puhelinneuvonta laajeni alkuvuonna merkittävästi. Huoneenvuokrasuhteisiin liittyvät tiedustelut lisääntyivät samalla kun perinteisten kuluttaja-asioiden osuus pieneni. Voimavarojen sitoutuminen yhä vahvemmin puhelinneuvontaan ja liiton taloudellisen tilanteen heikkeneminen johtivat siihen, että elokuun alusta liiton puhelinneuvonta muutettiin maksulliseksi muille kuin omille jäsenille. Maksullista kuluttajaneuvontaa annettiin tiistaista perjantaihin kello Sen hinta oli 1,75 euroa minuutti ja lisäksi tuli paikallisverkkomaksu. Maksuton puhelinneuvonta, sähköpostin kautta annettava neuvonta ja mahdollinen henkilökohtainen opastus tulivat yhä selkeämmin jäseneduiksi. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin myös paikallisyhdistysten tilaisuuksissa. Neuvonnan muuttaminen maksulliseksi mahdollisti kuluttajaneuvontapalveluiden tarjoamisen kunnille täydentämään tai korvaamaan niiden omia palveluita esimerkiksi loma-aikoina. Ensimmäinen kuntasopimus solmittiin Vantaan kaupungin kanssa. Sopimuksen mukaan Vantaan kaupunki osti Suomen Kuluttajaliitolta kuluttajien tarvitseman puhelinneuvonnan heinä-elokuussa kolmen viikon ajan. Neuvontaa annettiin vantaalaisille maanantaista perjantaihin kello Samanlainen sopimus solmittiin myös Loviisan ja sen ympäristökuntien Liljendahlin, Ruotsinpyhtään, Pyhtään ja Pernajan kanssa ajalle Liiton kuluttajaneuvontaa antavien toimihenkilöiden yhteistyöelin, kuluttajan oikeudet tiimi, kokoontui toimin tavuoden aikana loma-aikoja lukuun ottamatta viikoittain. Tiimin kokouksissa käsiteltiin yleensä ku luttajaneuvonnassa esiin tulleita kysymyksiä, kuluttajien edunvalvontaa sekä jäsenten ja luottamushenkilöiden kuluttajansuojakoulutusta. Tiimi myös ideoi ja tuotti useita projektihakemuksia kuluttajan oikeudet -toiminta-alueelle. Tärkeimpinä näistä voidaan mainita asumiseen liittyviin ongelmiin vastaava neuvontapuhelin sekä kuluttajat ja tietoyhteiskunta -hanke. Kuluttajan oikeudet -tiimin jäsenet osallistuivat aktiivisesti kuluttajien oikeuksia koskevien lakien valmisteluun niin kotimaassa kuin Euroopan unionin tasolla. Kuluttajien tietoverkko toimitti ajankohtaista tietoa kuluttajien oikeuksista, lainsäädännön muutoksista sekä viranomaisten ja liiton kannanotoista tietoverkon jäsenille. Kokeiluluontoisesti tietopaketti lähetettiin kerran myös kaikille kuluttajayhdistyksille ja liiton suorille henkilöjäsenille. Kotimaassa kuluttajien edunvalvontaa harjoitettiin edel lisvuosien tapaan muun muassa ku luttaja vali tuslautakunnan eri jaostoissa ja täys istunnoissa, vuoden alkupuolella toimintansa lopetta neessa markkina tuo mioistuimessa, vakuutuslautakunnassa, tietosuoja lau takunnassa sekä lukuisissa eri ministeriöiden työryhmissä ja toimikunnissa. Kuluttajien oikeuksia koskevaa koulutusta annettiin liiton paikallisyhdistysten lisäksi myös alueyhdyshenkilöille järjestetyssä seminaarissa. Lokakuussa Helsingissä järjestetty seminaari aloitti koulutustilaisuuksien sarjan, jonka tarkoituksena oli kouluttaa alueyhdyshenkilöitä antamaan kuluttajaneuvontaa ja luennoimaan kuluttajien oikeuksista omilla toiminta-alueillaan. 6

7 KULUTTAJAN TALOUS Projektit: Kuluttajan talouden alalla Suomen Kuluttajaliiton tavoitteena oli valvoa kuluttajien etuja niin, että markkinat ja julkiset palvelut toimivat kuluttajan parhaaksi. Julkisten palvelujen verkostot tuli säilyttää ja niitä tuli kehittää kuluttajien ehdoilla. Tärkeäksi tavoitteeksi oli asetettu myös kuluttajan talouden neuvonta. Erityisesti euron käyttöönottoon liittyviä toimenpiteitä tuli arvioida ja toimia kuluttajan etujen puolesta uuden rahan käyttöä ja hintoja koskevissa kysymyksissä. Kertomusvuonna toiminta-alueella jatkuvan seurannan kohteina olivat kulutus ja sen muutokset, kaupan ja palvelujen myynti, tavaroiden ja palvelujen hinnat ja niihin sisältyvät verot, kuluttajien tulot, menot, varallisuus, lainat ja niistä muodostuva ostovoima. Seurannan muita kohteita olivat julkiset palvelut sekä erityisesti käteisten eurojen käyttöönotto ja eurohintojen kehitys. Setelien ja metallirahojen vaihtuminen tapahtui muutamassa viikossa. Pankit vaihtoivat markkaseteleitä kuluttajien ja kuluttajajärjestöjen toivomusten mukaisesti vielä myös rahanvaihtojakson jälkeen. Kaksoishinnoittelun jatkamista suositeltiin erityisesti ikääntyneen väestön hintatietoisuuden ylläpitämiseksi. Monien tavaroiden kaksoishinnoittelu jatkui vuoden loppuun. Liiton vetoomukset kymmenen euron setelien saamisesta automaattien jakeluun eivät toimintavuoden aikana toteutuneet. Eurohintojen nousu jäi vähäisemmäksi kuin pelättiin. Kuluttajat yleisesti ja useat hintakehityksestä vastaavat viranomaiset olivat esittäneet huolensa inflaation kiihtymisestä rahanvaihtojakson aikana, jolloin hinnoittelussa saatettaisiin käyttää hyväksi kuluttajien heikentynyttä hintatietoisuutta. Joissakin tapauksissa näin myös tapahtui. Kuitenkin hintataso kokonaisuudessaan nousi jokseenkin saman kuin aikaisempina vuosina ilman selkeätä ylimääräistä inflaatiovaikutusta. Suomalaisten kuluttajien euroon liittyvät kokemukset kiinnostivat myös euroalueen ulkopuolelle jättäytyneitä maita. Maaliskuussa Britannian valtiovarainministeriön edustajia vieraili liitossa jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä. Lokakuussa Suomen Kuluttajaliitto järjesti ruotsalaisen sisarjärjestön Sveriges Konsumentrådin edustajille pienimuotoisen seminaarin, jossa selviteltiin Euroopan talous- ja rahaliiton vaikutuksia. Eurohintaseuranta Toimintavuonna Suomen Kuluttajaliitto ja Kuluttajavirasto veivät päätökseen yhteistyöhankkeen, jossa kuluttajat raportoivat säännöllisesti valitsemiensa liikkeiden tuotteiden tai palvelujen hintoja. Hintaseurantaa tekivät liiton paikallisyhdistysten jäsenet yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Lisäksi hankkeeseen liittyi mukaan yksittäisiä kuluttajia eri puolilta Suomea. Hankkeen tarkoituksena oli - varmistaa, että kuluttajat säilyttävät hintatietoisuuten sa ja tarkkailevat hintojen muutoksia otettaessa käteinen euro käyttöön - rohkaista kuluttajia vertailemaan tavaroiden ja palvelujen hintoja - ehkäistä elinkeinoelämän yritykset hyödyntää kulut tajien epävarmuutta uusista hinnoista - selvittää, tapahtuiko tässä yhteydessä pakkauskokojen muutoksia, ja selvittää, mikä oli muutosten vaikutus hintoihin. Hankkeen viesti elinkeinoelämälle oli, että kuluttajat ovat aktiivisia, seuraavat hintoja ja säilyttävät hintatietoisuutensa ottaessaan käteisen euron käyttöön. Kuluttajat saattoivat myös tuoda epäkohtia julkisuuteen. Kansalaiset kykenivät omalla toiminnallaan vaikuttamaan eurorahaan siirtymisen sujuvuuteen. Hintaseurannan päätöstilaisuus pidettiin helmikuussa Kuluttajavirastossa. Kuluttajat ovat halutessaan voineet jatkaa seurantaa, mutta tietojen tallentaminen virastossa lopetettiin. Helmikuussa Kuluttajavirasto julkaisi hankkeesta raportin Arkielämän kansalaistoimintaa euro hintaseuranta Kuluttajaviraston ja Suomen Kuluttajaliiton yhteishankkeena. 7

8 Fyrkka oma talous ojennukseen Hanke oli Suomen Kuluttajaliiton vuonna 2000 aloittama kampanja, jonka tavoitteena oli selvittää nuorten ylivelkaantumisen syitä, löytää keinoja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ja luoda välineitä nuorten oman talouden hallintaan. Koko hanketta tukivat taloudellisesti Alli Paasikiven Säätiö, Helsingin kaupunki, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, opetusministeriö, Palkansaajasäätiö, Raha-automaattiyhdistys ja Suomen Pankkiyhdistys. Kertomusvuonna nuorten ylivelkaantumista ehkäisevän jatkohankkeen tuloksena syntyi seuraavaa: - Fyrkka tehtäviä ja tiedon lähteitä nuoren rahatalouden hallintaan, opettajan opas - Talouskasvatuksen vastuun -teemaviikon järjes tä mi nen - Tuloja ja äkkilähtöjä; Ahaa Teatterilta tilatun nuorten ylivelkaantumisesta kertovan näytelmän valmistuminen - kirjallisen aineiston kerääminen nuorten rahankäytöstä ja - talousneuvonnan mallien kehittäminen. Talouskasvatuksen vastuun teemaviikon tavoitteena oli käydä keskustelua siitä, miten koti- ja koulukasvatuksella parannetaan lasten ja nuorten henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä hallita aikuisena omaa talouttaan ja siirtää näitä taitoja omille lapsilleen. Konkreettisena tavoitteena oli, että talouskasvatus otettaisiin koulujen opetussuunnitelmiin. Teemaviikon tavoitteiden toteutumiseksi vierailtiin toimintavuoden keväällä Opetushallituksessa. Syyskuussa järjestettiin kaksi Talouskasvatuksen vastuu -tapahtumaa. Ensimmäinen tilaisuus oli lähinnä opetussuunnitelmista vastaaville henkilöille, opettajille ja oppikirjan kustantajille tarkoitettu seminaari. Tilaisuudessa oli alun toista sataa osallistujaa. Iltatilaisuuden keskustelutapahtumaan taas kutsuttiin pääkaupunkiseudun vanhempia, kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijöitä sekä nuorisojärjestöjen edustajia. Osallistujaluetteloon kirjattiin 65 osallistujaa. Ahaa Teatteri esitti molemmissa tilaisuuksissa näytelmän Tuloja ja äkkilähtöjä. Tapahtumien käytännön järjestelyistä vastasi harjoittelutyönä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sihteerilinjan 13 opiskelijaa opettajansa johdolla. Projektivaroilla tuotetun näytelmän Tuloja ja äkkilähtöjä ensi-ilta oli elokuussa Tampereella. Ahaa Teatterin esittämän näytelmän käsikirjoituksen teki Jarmo Lampela ja sen ohjasi Pekka Heikkinen. Syyskauden aikana näytelmää esitettiin yli 50 kertaa eri puolilla Suomea. Erityisesti koulut tilasivat näytelmää omille oppilailleen esitettäväksi. Näytelmän tavoitteena oli herättää nuoret arvioimaan omia unelmiaan arjen tilanteissa. Se havainnollisti nuorelle tapahtumia, joissa helposti menettää oman rahatalouden hallinnan. Tavoitteena oli myös motivoida nuoria opiskelemaan raha-asioiden hoitamista ja siten oppia oman talouden hallintaa. Kertomusvuonna julkaistiin Fyrkka-projektiin liittyvä opettajan opas. Aineistossa oli tehtäviä ja tiedon lähteitä rahatalouden opettamiseksi peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Talousneuvonnan mallintamisessa haluttiin vantaalaisen asiakaskohderyhmän avulla saada tietoa laman jälkeisen uusylivelkaantumisen ja maksuhäiriötilanteiden syistä. Asiakkaat tulivat sosiaalityöntekijän, diakoniatyöntekijän, sosiaaliasiamiehen tai velkaneuvojan lähettäminä. Hankkeessa koottiin tietoa ja kehitettiin malleja talous- ja kuluttajaneuvonnan, kuluttajainformaation sekä koulujen opetussuunnitelmien käyttöön. 8

9 ELINTARVIKKEET JA RAVITSEMUS Aihealueen keskeisenä tavoitteena oli kuluttajien luottamuksen säilyttäminen elintarvikkeisiin. Elintarvikkeiden turvallisuutta ja ravitsemuksellista laatua pidettiin tärkeinä luottamukseen vaikuttavina seikkoina. Tarkoituksena oli keskittyä elintarvikkeiden laatutekijöiden, pakkausmerkintöjen ja uusien ravitsemussuositusten tunnetuksi tekemiseen. Kertomusvuoden alkupuolella jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua EU:n terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston rahoittamaa Ruoan turvallisuuskampanjaa. Kampanjan teemoina olivat aikaisempaan tapaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ja elintarvikehygienia. Kohderyhmänä olivat erityisesti nuoret perheet. Kampanjan aikana järjestettiin tiedotustilaisuuksia, kuluttajatapaamisia ja seminaareja. Tapahtumia oli yhteensä 35. Toimintavuoden aikana uudistettiin kampanjaa varten Hyvä tietää elintarvikkeiden alkuperästä esite. Elintarvikeviraston kanssa yhteistyössä julkaistiin esite Käsienpesu Pieni vaiva, suuri ilo. Kampanja-aiheista tehtiin aloitteita kaupalle, teollisuudelle ja kotitalousoppikirjojen kustantajille. Toiminta-alueen keskeisenä tehtävänä oli edistää kuluttajien luottamusta elintarvikeketjuun. Tämän varmistamiseksi liitto osallistui elintarvikelainsäädännön valmisteluun ja elintarvikeketjun keskeisiin työryhmiin ja neuvottelukuntiin. Näistä tärkeimmät olivat elintarviketalouden kansallinen laatustrategia hanke, elintarvikeneuvottelukunta, ravitsemusneuvottelukunta, biotekniikan neuvottelukunta sekä maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysjaosto. Lisäksi tehtävänä oli neuvoa ja kouluttaa kuluttajia. Painopisteenä oli omien ja erityisesti liiton uusien paikallisyhdistysten jäsenten kouluttaminen. 9

10 TERVEYS, TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöaiheissa Suomen Kuluttajaliiton tuli vaikuttaa erityisesti peruspalveluiden saatavuuden ja laadun säilyttämiseksi kansalaisten tarvetta vastaavalla tasolla. Liitto piti tärkeänä ennaltaehkäisevää terveys- ja sosiaalityötä hyvinvoinnin perustekijänä. Ympäristökysymyksissä liiton tarkoituksena oli edistää kuluttajien mahdollisuuksia tehdä vastuullisia ostopäätöksiä. Lisäksi tehtävänä oli osallistua koko yhteiskuntaa koskevaan eettisten arvojen luomiseen. Kertomusvuosi oli jo liiton viides vuosi ilman tämän sektorin vakituista henkilöstöä. Liittokokouksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi toiminta kanavoitiin pääosin liiton muille sektoreille ja erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. Suomen Kuluttajaliitolta pyydettiin alustuksia muutamiin terveydenhuollon koulutustilaisuuksiin ja niissä oli mahdollisuus esittää liiton terveyspoliittisia näkemyksiä. Eettiseen työskentelyyn osallistuttiin Eettisen foorumin kokouksissa ja niitä valmistelevissa työryhmissä. Liitto oli edustettuna suomalaisen yrityselämän eettisessä ohjausryhmässä ja maksullisten puhelinpalvelujen eettisessä lautakunnassa. Loppuvuonna liiton edustaja pyydettiin jäseneksi myös sähkökaupan eettisiä sääntöjä valmistelevaan työryhmään. 10

11 PAIKALLISYHDISTYSTEN TOIMINTA Paikallisen järjestötyön tavoitteena oli kertomusvuonna, että Suomen Kuluttajaliiton neuvonta vastaa entistä monipuolisemmin jäsenistön tarpeita ja liiton jäsenyydestä on todellista hyötyä. Luottamustehtävissä toimivien jäsenten palvelua tuli parantaa koulutuksen, koulutusaineiston ja lehtietujen avulla. Erityisenä tavoitteena oli alueyhdyshenkilöiden perehdyttäminen kuluttajansuojalakiin, kuluttajaviranomaisten toimintaan ja muihin keskeisiin kuluttaja-asioihin. Kertomusvuoden pyrkimyksenä oli myös, että suurimmissa asutuskeskuksissa toimii aktiivinen kuluttajayhdistys. Järjestötoiminnan tuloksia oli tarkoitus arvioida puolivuosittain laadittavissa raporteissa. Suomen Kuluttajaliiton kuluttajaneuvontaa annettiin toimintavuonna jäsenistölle maksutta puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Jäseneduksi muuttunut maksuton neuvonta piristi uusien jäsenten hankintaa niin paikallisyhdistysten kuin liiton suorajäsenyydenkin osalta. Jäsenetuihin kuuluvan Kuluttajauutiset lehden maaliskuun numero keskittyi erityisesti järjestötoiminnan asioihin. Lehdessä käsiteltiin muun muassa paikallisten kuluttajayhdistysten toimintaa ja kansalaistoimintana suoritettua eurohintojen seurantaa. Lehdessä esiteltiin myös liiton yhteistyökumppaneita. Toimintavuonna neuvoteltiin Kuluttajaviraston kanssa Kuluttaja lehden hankkimisesta jäsenhintaan paikallisyhdistysten jäsenille ja liiton suorajäsenille. Asiassa ei kuitenkaan vielä onnistuttu. Kuluttaja lehti ja Kuluttajansuoja lehti tilattiin liiton kustannuksella keskeisille luottamushenkilöille. Suomen Kuluttajaliitossa järjestettiin uusien kuluttajayhdistysten perehdyttämiskoulutus helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Koulutukseen osallistui kuluttaja-aktiiveja noin kymmenestä edellisinä vuosina mukaan tulleesta yhdistyksestä. Yhdistysten luottamushenkilöille järjestettiin toimintaseminaari Espoon Siikarannassa Osallistujia oli noin viisikymmentä. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaa ja liiton projekteja. Ryhmissä ideoitiin yhdistysten oman toiminnan suuntaviivoja ja tapahtumakalentereita. Kuluttajansuojan keskeiset kysymykset käytiin läpi ja jäsenillä oli tilaisuus kysyä liiton toimihenkilöiltä mieltä askarruttavia asioita. Suuren suosion sai yhdessä tehty luontoretki talviseen metsään. Yhdistyskirjeitä lähetettiin toimintavuoden aikana kolme kappaletta. Yhdistystoiminnan arkirutiineja helpottamaan toimitettiin käytännöllistä tietoa sisältävä kansio. Kertomusvuonna paikallisyhdistykset järjestivät toimintaalueillaan myös omia tilaisuuksia ja tapahtumia. Aiheet liittyivät käteiseen eurorahaan, elintarvikkeisiin, ympäristöaiheisiin ja asumiseen. Paikallistoiminnan tapahtumista koottiin liitossa tapahtumaluettelo. Liiton yhteisöjäseniä palveltiin Kuluttajauutiset lehden lisäksi kuluttajien tietoverkkoaineistolla. Tietoverkko välitti jäsenille uutisia kuluttajalainsäädännön muutoksista ja muista ajankohtaisista asioista. Kertomusvuonna liitto tuki alueyhdyshenkilöidensä toimintaa taloudellisesti ja muilla keinoin. Lokakuun puolivälissä pidettiin Helsingissä alueyhdyshenkilöiden koulutustilaisuus, jossa keskusteltiin toiminnan pelisäännöistä ja perehdyttiin kuluttajansuojan peruskysymyksiin. Alueyhdyshenkilöt virittelivät uusien kuluttajayhdistysten perustamista ja alueellisten koulutustilaisuuksien järjestämistä. He toimittivat myös alue- ja paikallislehtiin kuluttaja-aiheisia artikkeleita. 11

12 KULUTTAJAUUTISET VIESTINTÄ JA JULKISUUS Viestinnän avulla Suomen Kuluttajaliiton tuli kertoa tavoitteistaan ja keskeisistä kuluttajan asemaan vaikuttavista muutoksista. Viestinnän tuli palvella kuluttajia ja tavoittaa yhteiskunnan päätöksentekijät. Internet-kotisivujen tarkoituksena oli tehdä liiton toiminta tunnetuksi myös laajoille ihmisryhmille. Kuluttajauutiset-lehti ilmestyi kertomusvuonna neljä kertaa. Lehden teemoja olivat liiton omien kampanjoiden kuten Ruoan turvallisuuskampanjan, Eurohintojen seurantakampanjan ja Fyrkka-hankkeen tunnetuksi tekeminen ja tuloksista kertominen. Muita aiheita olivat esimerkiksi kuluttajan talouteen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä ympäristöön ja ympäristön turvallisuuteen liittyvät teemat. Lehdellä oli myös tärkeä tehtävä toimia jäsenistön yhdyssiteenä, kertoa jäsenyhdistysten toiminnasta ja raportoida jäsenille yhteisistä tilaisuuksista. Kertomusvuonna jaettiin Vuoden 2001 Kuluttajateko tunnustuspalkinnot. Paikallistoimintasarjan palkinnon sai Kuluttajayhdistys Korson Linkki Vantaalta. Perusteina oli vuonna 1992 perustetun yhdistyksen jatkuva aktiivinen toiminta kuluttajien asialla. Yhdistyksen ansiolistalla oli muun muassa hinta- ja laatuvertailut, ympäristön hyväksi toimiminen, te lat ja kuluttajatapahtumat. Korson Linkki oli alusta alkaen aktiivinen myös Suomen Kuluttajaliiton omissa elimissä ja sen jäsen toimi Kuluttajavalituslautakunnassa. Erityisesti Korson Linkki oli vaikuttanut sen hyväksi, että Vantaalle saatiin toinen kuluttajaneuvoja. Yleisen sarjan tunnustuspalkinto annettiin maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikkö Jaana Husu-Kalliolle. Hän sai tunnustuksen esimerkillisestä tiedottamisesta ja siitä, että kuluttajien ja kansalaisten mielipide oli otettu huomioon muodostettaessa Suomen näkemyksiä elintarvike- ja eläin lääkintäkysymyksissä. Perusteluissaan Suomen Kuluttajaliiton hallitus totesi, että Jaana Husu-Kallion tiedotustoiminta oli avointa, rohkeaa ja hankaliinkin asioihin suoraan tarttuvaa. Erityisesti tämä oli tullut esille BSEtautiin liittyvässä tiedottamisessa. Ahaa Teatterin nuortennäytelmä Tuloja ja äkkilähtöjä toi hyvin julkisuuteen myös Suomen Kuluttajaliiton ja sen tavoitteet käsitellä monimuotoisesti vaikeaa ylivelkaantumisen aihetta. Tuloja ja äkkilähtöjä sisälsi teatteriesityksen lisäksi oppilaille ja opettajille tarkoitetun laajan oppimateriaalipaketin nuorten kulutustottumuksista, ylivelkaantumisesta ja maksuhäiriöistä. Hanke toteutti omalta osaltaan Suomen Kuluttajaliiton pyrkimykset löytää yhä uusia yhteistyökumppaneita ja yhteistyön muotoja. Hanke sai kokonaisuudessaan erittäin myönteisen julkisuuden eri viestimissä. Sitä käsiteltiin laajasti muun muassa radiossa ja television Kuningaskuluttaja- ja Valopilkku-ohjelmissa. Julkisuusseurannan mukaan Suomen Kuluttajaliiton kannanotoista, kampanjoista ja tapahtumista kerrottiin suomalaisessa mediassa yli 1200 kertaa kertomusvuoden aikana. Parhaimmassa kuussa, tammikuussa viestimien yhteislevikki oli yli kymmenen miljoonaa kappaletta. 12

13 YHTEISTYÖ EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA Suomen Kuluttajaliiton tavoitteena oli vaikuttaa Euroopan unionin kuluttajapolitiikkaan siten, että parhaiden maiden kuluttajansuojan taso säilyisi Euroopan unionissa. Liiton edustaja oli kuluttajien eurooppalaisen kattojärjestön, Euroopan kuluttajaliiton BEUC:n (Bureau Européen des Unions de Consommateurs) yleiskokouksen jäsen. Suomen Kuluttajaliitto edusti suomalaisia kuluttaja- ja neuvontajärjestöjä Euroopan komission yhteydessä toimivassa Kuluttajakomiteassa (Consumer Committee). Kokousten asialistoilla olivat kertomusvuonna muuan muassa Vihreä kirja kuluttajansuojasta, kilpailulainsäädännön muutokset, palvelujen turvallisuus ja standardisointiaisat. Neljä kertaa kokoontuneen Kuluttajakomitean esityslistalla olevat asiat käsiteltiin ennen komitean kokousta suomalaisessa taustaryhmässä. Taustaryhmään kuuluivat seuraavat tahot: Kuluttajat-Konsumenterna ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Marthaförbundet ja Marttaliitto ry. Lokakuussa Euroopan komissio järjesti jokavuotisen kuluttajatahojen tapaamisen ja työkokouksen (Annual Assembly) Brysselissä. Järjestyksessä viidennen kuluttajakokouksen aiheena olivat sisämarkkinakysymykset. Erityistä huomiota saivat Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden kuluttajatahot, sillä juuri samaan aikaan päätettiin unionin laajentumisesta. Liiton yhteistyö Euroopan komission Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kanssa jatkui edellisvuosien tapaan erityisesti ruoan turvallisuutta käsittelevän kampanjan yhteydessä. Liiton asiantuntijat olivat jäseninä eurooppalaisessa kuluttajien lakimiestyöryhmässä (ECLG), yhteistä valuuttaa koskevassa työryhmässä (Euro Working Group), elintarvikeryhmässä ja lentomatkustajien etujärjestö FATURE:n työssä. 13

14 POHJOISMAINEN JA LÄHIALUEYHTEISTYÖ Suomen Kuluttajaliiton edustaja osallistui edellisten vuosien tapaan pohjoismaiseen kuluttajayhteistyöhön Pohjoismaiden kuluttajaneuvottelukunnassa (Nordisk Konsument Utskott, NKU). Yhteistoiminta Viron Kuluttajaliiton (Eesti Tarbijakaitse Liit) kanssa jatkui. Joulukuussa järjestettiin Tallinnassa seminaari, jonka aiheina olivat EU-jäsenyyden taloudelliset vaikutukset, uusi kulutusluottodirektiivi ja kuluttajakyselyt toiminnan apuvälineenä. Yhteistyötä Liettuan kuluttajajärjestöjen kanssa viriteltiin. Käytännön toimiin ei kuitenkaan päästy, koska haetut apurahat jäivät saamatta. Uutta oli Suomen ulkoministeriön kutsu osallistua marraskuussa Berliinissä pidettyyn Itämeren valtioiden kuluttajansuojaa koskevaan seminaariin. Tilaisuuden järjesti Itämeren valtioiden neuvoston demokraattisten instituutioiden työryhmä (Working Group on Democratic Institutions of the Council of the Baltic Sea States). Seminaarin tarkoituksena oli vertailla Itämeren maiden kuluttajansuojajärjestelmiä ja parantaa maiden välistä yhteistyötä tällä alueella. 14

15 HENKILÖSTÖ JA HALLINTO VUONNA 2002 Toimintavuoden tavoitteena oli tehdä määrätietoista työtä Suomen Kuluttajaliiton henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Liitto tavoitteli valtionapujen nostamista toimintaa vastaavalle tasolle ( euroa) sekä projektirahoituksen kasvua. Suomen Kuluttajaliiton valtionavustusta ei saatu nostettua toimintaa vastaavalle tasolle vuonna Sen sijaan erillistä projektirahoitusta toimintaan saatiin hyvin. Liiton toimintatuotoista ( euroa) oli projektirahoitusta kaksikymmentäkuusi prosenttia ( euroa). Liiton hallitus seurasi toimintatavoitteiden toteutumista hallituksen kokouksissa 19.1., 3.3., 25.5., 28.9., ja Pääsihteeri kävi toimihenkilöiden kanssa tavoite- ja kehityskeskusteluja, joissa arvioitiin tavoitteiden toteutumista toimihenkilöiden osalta. Kertomusvuonna aloitettiin selvittää kysymystä toiminnan ammattitaitovaatimuksista suhteessa henkilöstön osaamiseen ja palkkaukseen. TALOUS Suomen Kuluttajaliiton kolmivuotiskauden tavoitteeksi oli asetettu oman pääoman kaksinkertaistaminen. Sitä tuli toteuttaa toimintavuonna hankkimalla yhteisöjäseniä kiinnostavan toiminnan avulla ja myymällä liiton neuvontapalveluja ulkopuolisille tahoille. Suomen Kuluttajaliiton tilinpäätös kertomusvuodelta osoitti ylijäämää euroa. Oma pääoma oli ,93, joten oman pääoman korotus oli 14 %. Tulosta voitiin pitää hyvänä, kun otettiin huomioon, että maksulliseen neuvontatoimintaan siirtyminen vaati sellaisia taloudellisia päätöksiä, joiden tulevasta tuottavuudesta ei päätöshetkellä ollut riittävää tietoa. Maksullista kuluttajaneuvontaa myytiin yhteisötahoille ja yksityisille kansalaisille. Yhteisöjäsenten määrä ei toimintavuoden aikana kasvanut. 15

16 LIITTEET 16

17 SUOMEN KULUTTAJALIITON HALLITUS 2002 Puheenjohtaja: Susanna Rahkonen Espoo Varapuheenjohtajat: Kauko Vaari Joensuu Mirja Kolsi Hamina Hallituksen muut jäsenet: Pertti T. Hyvönen Keijo Jokinen Hannele Karlin Mirja Kolsi Heikki Kujanpää Tommi Kytölä Outi Lohi Terttu Malin Matti Mykkänen Eeva-Kaarina Nissilä Kauko Vaari Aino Vainionpää Siltasaaren Kuluttajat ry Pirkkalan Kuluttajat ry Korson Linkki ry Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry Turun Kuluttajayhdistys ry Helsingin Kuluttajat ry Länsi-Lapin Kuluttajat ry Porin Seudun Kuluttajayhdistys ry Napapiirin Kuluttajayhdistys ry Pohjois-Kymen Kuluttajayhdistys ry Susirajan Tarkat ry Merenkurkun Kuluttajat ry Yleisvarajäsenet: Eeva Ajomo Rauman Seudun Kuluttajayhdistys ry Heljä Balmer Suomen Potilasasiamiehet ry Raija Holopainen Kotkan Seudun Kuluttajayhdistys ry Ritva Holopainen Kuopion Kuluttajat ry Heidi Hännikäinen Pääkaupunkiseudun Kuluttajat ry Titta Miettinen Imatran Kuluttajakamari ry Risto Pieviläinen Siltasaaren Kuluttajat ry Pirjo Rauanheimo Suomen Elintarviketyöläisten liitto ry Berta Sipi Jyvässeudun Kuluttajakompassi ry Heli Tynkynniemi Porin Seudun Kuluttajayhdistys ry Liisa Uurtimo Merenkurkun Kuluttajat ry Olof Wahlberg Helsingin Kuluttajat ry 17

18 SUOMEN KULUTTAJALIITON HALLITUKSEN NIMEÄMÄT TOIMINTARYHMÄT Työvaliokunta Järjestötoimintaryhmä Kuluttajan oikeudet Kuluttajan talous Elintarvikkeet ja ravitsemus SUOMEN KULUTTAJALIITON HENKILÖKUNTA Aarnio Reija hallintopäällikkö Ahlholm Anitta kuluttajaneuvoja Leino Tero lakimies Lustig Helena tiedottaja, toimittaja (Kuluttajauutiset) Luukko Martti ekonomisti Nykänen Maija projektipäällikkö/euroseuranta, Fyrkka-hanke Rainio Eirik opiskelijaharjoittelija ja Saarikivi Jarmo projektipäällikkö/ruoan turvallisuuskampanja asti Sario Tuula johtava lakimies Tainio Riitta elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Turunen Sinikka pääsihteeri Villa Sirpa taloussihteeri SUOMEN KULUTTAJALIITON TILINTARKASTAJAT 2002 KHT Osmo Immonen ja Tilintarkastusrengas Oy Varatilintarkastaja KHT Tom Turja 18

19 SUOMEN KULUTTAJALIITON JÄSENYHDISTYKSET ESPOON VALPPAAT KULUTTAJAT RY ETELÄ-SAVON AY-KULUTTAJAT RY FINLANDSSVENSKA KONSUMENTER RF FORSSAN SEUDUN KULUTTAJAYHDISTYS RY HANGON KULUTTAJAYHDISTYS RY / KONSUMENTFÖRENINGEN I HANGO RF HELSINGIN KULUTTAJAT RY HELSINGIN YLIOPISTON KULUTTAJAYHDISTYS HYLKY RY HYVINKÄÄN KULUTTAJA PUNTARI RY HÄMEENLINNAN SEUDUN KULUTTAJAYHDISTYS RY IISALMEN KULUTTAJAT RY IMATRAN SEUDUN KULUTTAJAKAMARI RY ITÄ-SAVON KULUTTAJAT RY ITÄ-UUDENMAAN KULUTTAJAYHDISTYS RY, ÖSTRA-NYLANDS KONSUMENTFÖRENING RF JOKILAAKSON EKOPIHIT RY JYVÄSSSEUDUN KULUTTAJAKOMPASSI RY KAAKONKULMAN KULUTTAJAYHDISTYS RY KARJAAN SEUDUN KULUTTAJAT RY /KARISNEJDENS KONSUMENTER RF KESKI-UUDENMAAN KULUTTAJAT RY K-M-V-ALUEEN KULUTTAJAT RY KOIVUKYLÄ-REKOLAN KULUTTAJAYHDISTYS RY KOLIKONVARTIJAT RY KORSON LINKKI RY KOTKAN SEUDUN KULUTTAJAYHDISTYS RY KULUTTAJALUOTAIN RY KULUTTAJAYHDISTYS HYVÄ ARKI RY KULUTTAJAYHDISTYS KAASUMITTARI RY KULUTTAJAYHDISTYS KAKTUS RY KUNINKAANTIEN KULUTTAJAT RY KUOPION KULUTTAJAT RY LAAJASALON HYVÄ ARKIPÄIVÄ RY LAHDEN SEUDUN KULUTTAJAT RY LAPPEENRANNAN SEUDUN KULUTTAJAYHDISTYS RY LOHJAN SEUDUN KULUTTAJAT RY LOPEN KULUTTAJAYHDISTYS RY ESPOO MIKKELI HELSINKI FORSSA HANKO HELSINKI HELSINKI HYVINKÄÄ HÄMEENLINNA IISALMI IMATRA SAVONLINNA LOVIISA JÄMSÄ JYVÄSKYLÄ HAMINA KARJAA JÄRVENPÄÄ MÄNTTÄ VANTAA KARKKILA VANTAA KOTKA JÄRVENPÄÄ ESPOO HELSINKI KLAUKKALA HELSINKI KUOPIO HELSINKI LAHTI LAPPEENRANTA LOHJA LOPPI 19

20 LÄNSI-LAPIN KULUTTAJAT RY MERENKURKUN KULUTTAJAT RY / KVARKENS KONSUMENTER RF MIKKELIN SEUDUN KULUTTAJAT RY NAANTALI-RAISION KULUTTAJAYHDISTYS RY NAPAPIIRIN KULUTTAJAYHDISTYS RY NOKIAN KULUTTAJYHDISTYS RY NUORTEN KULUTTAJAYHDISTYS NULKKI RY OULUN KULUTTAJAT RY PIRKKALAN KULUTTAJAT RY POHJOIS-KYMEN KULUTTAJAYHDISTYS RY PORIN SEUDUN KULUTTAJAYHDISTYS RY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KULUTTAJAT RY RAAHEN KULUTTAJAYHDISTYS MAJAKKA RY RAUMAN SEUDUN KULUTTAJAYHDISTYS RY RIIHIMÄEN SEUDUN KULUTTAJAT RY SALON SEUDUN KULUTTAJAT RY SILTASAAREN KULUTTAJAT RY SIUNTION KULUTTAJAYHDISTYS RY-SUNDEÅ KONSUMENTFÖRENING RF SODANKYLÄN KULUTTAJAYHDISTYS RY SUOMEN POTILASASIAMIEHET RY SUSIRAJAN TARKAT RY TAMPEREEN KULUTTAJAYHDISTYS RY TASAVALLAN TARKAT RY TIKKURILAN KULUTTAJAYHDISTYS RY TURUN KULUTTAJAYHDISTYS RY / ÅBO KONSUMENTFÖRENINGEN RF TUUSULAN KULUTTAJAT RY UUDENMAAN KULUTTAJAYHDISTYS RY VAHTOOJAT VARKAUS RY VAKKA-SUOMEN KULUTTAJAT RY VAMMALAN KULUTTAJATUTKA RY VIHDIN TARKKAMARKKA RY VIISAAT KULUTTAJAT RY ÄÄNESEUDUN KULUTTAJAT RY SIMO VAASA RISTIINA NAANTALI ROVANIEMI NOKIA HELSINKI OULU PIRKKALA KOUVOLA PORI HELSINKI RAAHE RAUMA RIIHIMÄKI SALO HELSINKI SIUNTIO SODANKYLÄ HELSINKI JOENSUU TAMPERE HELSINKI VANTAA TURKU TUUSULA VANTAA VARKAUS UUSIKAUPUNKI VAMMALA VIHTI KOKKOLA ÄÄNEKOSKI 20