AMMATILLINEN KOULUTUS JA YRITTÄJYYS - YRITTÄJÄHAASTATTELU

Transkriptio

1 AMMATILLINEN KOULUTUS JA YRITTÄJYYS - YRITTÄJÄHAASTATTELU Riitta Peurakoski RP Marketing

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta ja tavoitteet Selvityksen taustaa Selvityksen tavoitteet Selvityksen toteutus Tehtäväksianto Haastattelun toteutus Selvityksen tulokset Kuvaus haastatelluista yrittäjistä Kuvaus haastatelluista yrityksistä Yritysten arvio saadusta ammatillisesta ja yrittäjäkoulutuksesta Yhteenveto...8 2

3 1. Tausta ja tavoitteet 1.1. Selvityksen taustaa Läntisellä Uudellamaalla toteutetun aluekeskusohjelma Hiiden pilotin rahoittamana tehtiin talvikautena Hiiden alueen työllisyysstrategia vuosille Strategiatyössä kuultiin seudun eri toimijoita yrittäjiä, yhdistyksiä ja julkisen sektorin edustajia. Strategiatyön aikana saaduissa yrityselämän viesteissä korostettiin voimakkaasti osaavan työvoiman tarvetta. Yrityskenttä kritisoi voimakkaasti nykyisen ammatillisen koulutuksen sisältöä ja määrää. Yritykset kokivat, etteivät ne saaneet sellaista työvoimaa, mikä vastaa yritysten tarpeita. Kritiikki koski lähes kaikkia toimialoja. Yrittäjät kohdistivat voimakasta kritiikkiä erityisesti nuorisoasteen ammatillista koulutusta kohtaan. Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuvien asennoitumista työhön kritisoitiin. Ammattikorkeakoulun opetussisällöt yrittäjät kokivat liian teoreettisiksi ja vähän käytäntöä palvelevaksi. Jotta yrityselämän ja ammatillisten oppilaitosten kesken voidaan käynnistää rakentava vuoropuhelu, strategiassa esitettiin toimenpiteinä, että selvitetään ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden sijoittumista seudun yrityksiin ja kerätään palautetta koulutuksen vastaavuudesta yritysten tarpeisiin, aluekeskusohjelma Hiiden pilottia seuranneen Ako Länsi-Uusimaa aluekeskusohjelman toimesta käynnistetään vuoropuhelu seudun yritysten, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yritysneuvontaa suorittavien organisaatioiden kesken. Työllisyysstrategia hyväksyttiin aluekeskusohjelmassa mukanaolevien kuntien toimesta keväällä Aluekeskusohjelma Hiiden pilotin päätyttyä aluekehittämistä jatkoi aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa. Molempia ohjelmia on hallinnoinut ja hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Työllisyysstrategiatyön koordinoinnista ja strategian kirjoittamisesta Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:ssä vastasi projektipäällikkö Jukka Ollila. Hänen johdollaan käynnistettiin edellä mainittujen toimenpiteiden valmistelu, josta yhtenä osana on nyt raportoitava selvitys alueen ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden ja yritystoimintaa harjoittaneiden näkemyksistä ammatillisesta koulutuksesta erityisesti yrittäjyyttä ajatellen Selvityksen tavoitteet Tavoitteena oli haastattelemalla yrittäjiä saada palautetta ammatillisesta koulutuksesta erityisesti yrittäjävalmiuksien osalta yrittäjiltä, joiden taustana on ammatillinen koulutus ja jotka ovat toimineet yrittäjinä 1-3 vuotta. Kohdejoukko valittiin Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:ssä alkavan yrityksen neuvonnassa olleista asiakkaista. Samalla haluttiin saada palautetta aloittavan yrittäjän neuvonnasta. 2. Selvityksen toteutus 2.1. Tehtäväksianto Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa osti selvityksen teon Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:ltä, joka puolestaan osti palvelun RP Marketingilta. Yrityksessä haastattelut suoritti toimitusjohtaja Riitta Peurakoski. 3

4 2.2. Haastattelun toteutus Haastattelu toteutettiin marras-joulukuussa Kohdejoukkoon valittiin kaikkiaan 47 yrittäjää, jotka olivat syntyneet vuosina ja joilla oli ammatillinen koulutus suoritettuna ja jotka olivat aloittaneet yritystoiminnan vuosina Ennen haastattelua kohdejoukolle lähetettiin Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n puolesta kirje (liite 1.). Tämän jälkeen RP Marketing oli yrittäjiin puhelimitse yhteydessä ja varasi ajan henkilökohtaiseen haastatteluun. 3. Selvityksen tulokset 3.1. Kuvaus haastatelluista yrittäjistä Haastatteluun osallistui 47 yrittäjän joukosta kaikkiaan 31, joista miehiä oli 25 ja naisia 6. Haastatellut olivat syntyneet vuosina eli haastatteluhetkellä he olivat vuotiaita. Kohdejoukko valittiin tietoisesti siten, että ammatillisesta koulutuksesta ei ollut kulunut liian pitkää aikaa. Toisaalta myös yrittäjyyden tuli olla lähivuosina aloitettua. Kuten todettiin kaikki olivat olleet yritystoiminnan alkuvaiheessa Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n neuvonnassa. Suurin syy siihen, miksi kohdejoukkoon valituista eivät osallistuneet haastatteluun, oli yrittäjien kiire. Ammatillisen tutkinnon yrittäjistä oli suorittanut 28 yhden ollessa ylioppilas. Kahdella opiskeltava tutkinto oli jäänyt kesken. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista 27 oli ammatillisen kouluasteen ja yksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Kouluasteen tutkinnoissa hajonta oli suurta. Eniten oli rakennusalan (5), metallialan (4), auto- ja kuljetusalan (4) ja sähköasennusalan (3) tutkinnon suorittaneita. Kaupallisen perustutkinnon oli suorittanut kaksi henkilöä. Ammatillisen koulutuksen jälkeen suurin osa ei ollut hankkinut jatko-opintoja. Ainoastaan yksi oli suorittanut uuden tutkinnon. Haastatteluhetkellä kaksi oli oppisopimuskoulutuksessa ja kolme jatko-opiskeli joko syventäen saatua tutkintoa tai seuraavalle koulutusasteelle Kuvaus haastatelluista yrityksistä Perustamisvuoden osalta yritykset jakaantuivat tasaisesti kolmelle vuodelle. Vuonna 2006 yrityksistä oli perustettu 11, vuonna ja vuonna Näistä kolmea lukuun ottamatta kaikki olivat toiminnassa. Ei toimivista yksi yritys oli lepäävä ja kaksi oli kokonaan lopettanut toimintansa kannattamattoman. Yritysmuodoksi kaksi kolmesta on valinnut toiminimen. Taulukko 1. Haastatellut yrittäjät yritysmuodoittain Yritysmuoto lkm % Toiminimi Osakeyhtiö 9 29 Avoin yhtiö 1 3 Yhteensä Kooltaan yritykset olivat pieniä. Haastatelluista kahdeksan kymmenestä oli yhden hengen yrityksiä. Kuusi yrittäjää työllisti myös muita kuin itsensä. Toimialoittain enemmistö haastatelluista yrittäjistä toimi rakennus- tai maanrakennusalalla. Näiden toimialojen yliedustus selittyy varmaan osin toimialan korkeasuhdanteesta viime vuosina. 4

5 Kaavio 1. Haastatellut yrittäjät toimialoittain Talonrakennus Maanrakennus Kiinteistöalan palvelut Elintarvikkeiden valmistus Metallituotteiden valmistus Tavaran - kuljetus Koulutus lkm Vähittäiskauppa Tietojenkäsittelypalvelu Moottoriajoneuvoje Ravitsemistoiminta n korjaus Liikuntapalvelut 3.3. Yritysten arvio saadusta ammatillisesta ja yrittäjäkoulutuksesta Yrittäjiä pyydettiin arvioimaan saamaansa ammatillista koulutusta neliportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, jonkinlainen, riittämätön. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan, mikä ammatillisessa koulutuksessa oli onnistunutta tai puutteellista. Kaavio 2. Haastateltujen yrittäjien arvio ammatillisesta koulutuksesta 32 % 3 % 16 % Erinomainen Hyvä Jonkinlainen Riittämätön 49 % 5

6 Viidennes haastatelluista arvioi jälkeenpäin saamansa koulutuksen olleen tämänhetkistä toimintaa ajatellen erinomaista tai hyvää. Puolet arvioi sen olleen jonkinlaista ja joka kolmas riittämätöntä. Eniten koulutuksen onnistumisessa korostettiin perustietojen- ja taitojen saamista (35 %) sekä käytännön töitä (16 %). Sen sijaan työharjoittelun merkitys oli vähäinen (2 hlöä). Haastattelutilanteessa tuli selvästi esille, että koulutusta pitivät erinomaisena tai hyvänä henkilöt, jotka olivat valmistuneet toiveammattiinsa. Jonkinlaisen tai riittämättömän arvion antaneet ilmoittivat pääsääntöisesti menneensä ammattikouluun, koska ei ollut muuta koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen. Koulutuksen puutteita kysyttäessä vain osa (26) vastasi. Eniten vastauksissa korostuivat yrittäjäkoulutuksen puutteellisuus ja ammatillisen koulutuksen pintapuolisuus ja vain saadut perustiedot. Ammatillisen koulutuksen antama tieto oli vastaajien mielestä osittain vain kirjatietoa (perustietoa) sekä osittain vanhentunutta tietoa. Lisäksi koulutuksessa oli liikaa luppoaikaa. Osa haasteltavista miehistä kertoi myös murrosiän vaikuttaneen koulunkäyntiinsä. Pahassa murrosiässä muutama oli omasta mielestään vaikeuttanut sekä opettajien että muiden oppilaiden opiskelua. Ammatillisen koulutuksen kokonaisarvion ohella vastaajia pyydettiin myös ottaman kantaa ammatillisen koulutuksen antamaan yrittäjäosaamiseen. Yrittäjäkoulutus on haastattelujen perusteella hyvin vaihtelevaa, sillä 31 vastanneesta puolet (15) kertoi saaneensa yrittäjäkoulutusta ja puolet puolestaan ei. Saatu opetus oli yleensä valinnainen yrityskurssi, jonka kesto vaihteli ja sisältö käsitti yritystoiminnan perustietoja. Miten yrittäjät sitten arvioivat saadun koulutuksen nykyisen yritystoiminnan kannalta? Myös tässä arvio oli neliportainen. Kaavio 3. Haastateltujen yrittäjien arvio ammatillisen koulutuksen antamasta yrittäjäosaamisesta 0 % 10 % Erinomainen Hyvä Jonkinlainen Riittämätön 51 % 39 % Puolet piti koulutuksen antamia yrittäjävalmiuksia riittämättömänä. Jonkinlaisena piti neljä kymmenestä ja vain joka kymmenes piti hyvänä. Erinomaisena saatua yritysosaamista ei pitänyt kukaan. 6

7 Kuten todettiin, kaikki haastateltavat olivat olleet asiakkaina Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:ssä, joka vastaa Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Vihdin kunnissa alkavan yrittäjän neuvonnasta. Alkavan yrittäjän neuvonta sisältää yleensä perustiedon antamista yrityksen perustamisesta ja yritystoimintaa suunnittelevan henkilön liiketoimintasuunnitelman sekä yrityksen kannattavan toiminnan arvion. Lisäksi asiakkaan hakiessa työ- ja elinkeinotoimistolta starttirahaa, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n yrittäjyysneuvojat kirjoittavat asiantuntijalausunnon yrityksen toiminnan kannattavuudesta. Myös tässä käytettiin jo aiemmin mainittua neliportaista arviota. Kaavio 4. Haastateltujen yrittäjien arvio Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:stä saamastaan yritysneuvonnasta 13 % 23 % 13 % Erinomainen Hyvä Jonkinlainen Riittämätön 51 % Arviot Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen antamasta neuvonnasta olivat hyviä. Seitsemän kymmenestä arvioi sen olleen joko hyvää tai erinoamista. Vain joka kymmenes oli kokenut sen riittämättömäksi. Erityisesti yrittäjät korostivat sitä, että saivat rittävät ja perusteelliset tiedot yrityksen perustamiseen (20). Lisäksi vastauksissa korostettiin kannustusta yrittäjyyteen, jota oli saatu. Suurin osa vastanneista ei ollut kokenut puutteita. Puutteita kokeneilla oli ollut ongelmia starttirahan saamisessa, joka osaltaan kohdistui negatiivisena palautteena Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskusta kohtaan. Tässä on korostettava, päätöksen starttirahasta tekee aina työ- ja elinkeinotoimisto, joskin Uusyrityskeskusten antama lausunto on merkittävä. Lopuksi yrittäjiltä kysyttiin, mitä neuvonta-apua he nyt yrittäjinä toimittuaan tarvitsivat. Kolmasosa ilmoitti tarvitsevansa neuvonta-apua ja miltai kaikilla korostui neuvontatarve verotukseen liittyvissä asioissa. 7

8 4. Yhteenveto Tällä selvityksellä haluttiin saada palautetta ammatillisen koulutuksen saaneilta nuorilta yrittäjiltä. Erityisesti keskityttiin arvioon ammatillisen koulutuksen antamaan yrittäjäosaamiseen. Haasteltavaksi valikoitiin Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:ssä asiakkaina olleita vuosina syntyneitä yrittäjiä. Näin sekä saatu koulutus että yritystoiminnan aloittaminen olivat suhteellisen lähellä ja hyvässä muistissa. Vastanneet ovat vain pieni joukko seudulla yritystoiminnan aloittavista, ja siitä syystä johtopäätökset tulee tehdä varoen. Saatuun ammatilliseen koulutukseen vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä. Erityisesti positiivinen asennoituminen oli niillä, jotka olivat päässeet opiskelemaan ja valmistuneet haluamaltaan alalta. Sen sijaan yrittäjien arvio ammatillisen koulutuksen antamista yrittäjävalmiuksista oli pääosin kielteinen. Vain puolet oli saanut yrittäjäkoulutusta. Koulutus oli ollut lähinnä yritystoiminnan perusteisiin liittyvää ja puolet oli kokenut sen riittämättömänä. Vain joka kymmenes oli kokenut sen hyvänä. Kun vastaavaa arviota kysyttiin alkavan yrittäjän neuvontaorganisaation Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n antamasta palvelusta, palautteessa korostui osin sama asia käänteisenä. Yrittäjät olivat kokeneet saaneensa hyvät tai erinomaiset tiedot nimenomaan yrityksen perustamiseen. Tämän selvityksen perusteella voi kysyä, tukeeko nyt ammatillisissa oppilaitoksissa annettava yrityskoulutus parhaimmassa muodossa yritystoimintaa suunnittelevia vai voitaisiinko sitä laajentaa yrityksen perustamisesta enemmän yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevaksi.. 8

9 Liite 1. Haastattelua edeltänyt kirje Hei! Olet ollut asiakkaanamme ja aloittanut yritystoiminnan. Onnittelen Sinua lämpimästi. Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. tekee Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n hallinnoiman aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uudenmaan rahoittamana selvitystä, miten ammatillinen koulutus on palvelut aloittavaa yrittäjää niin ammatillisten kuin yrittäjävalmiuksien osalta. Selvitys tehdään marraskuun aikana henkilökohtaisena haastatteluna, jonka suorittaa yrittäjä Riitta Peurakoski RP Marketingista. Haastattelun kohteena on laillasi asiakkainamme olleita ja yritystoiminnan aloittaneita. Toivon, että suhtaudut selvitystyöhön myönteisesti. Haastattelusta saadut tiedot ovat luottamuksellisia ja yksittäisen yrittäjän vastauksia ei julkisteta, vaan selvityksen lopputuloksena on yhteenvedot kaikista haastattelun tuloksista. Tarvittaessa annan lisätietoja. Minut tavoitat joko puhelimitse tai sähköpostilla Terveisin Kari Kaján 9