OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN 12.-18.4.2010"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN BioG Biokaasun tuotannon liiketoinintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö

2 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt Alkuperäinen matkaohjelma 3 4. Tutustumiskohteet Saksan biokaasuyhdistys Hans ja Helen Hollandin luomutila Bioenergie Laupheim GmbH ja Erdgas Südwest GmbH Immendingen-Mauenheimin bioenergiakylä Erich Sigel Agro Energie Hohenlohe GmbH Bioenergie Reimlingen GmbH & Co.KG Osallistujat Paluumatka Yhteenveto Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua biokaasun tuotannon erilaisiin toteuttamistapoihin Saksassa. Tavoitteena oli tutustua eri kokoisiin, eri tekniikoilla toimiviin ja erilaisilla omistuspohjilla toteutettuihin biokaasulaitoksiin. Matkalta saadut kokemukset ja tiedot tuodaan niitä tarvitsevien käyttöön. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Matkalle osallistui 20 pohjoispohjalaista maaseutuyrittäjää ja bioenergiahankkeiden henkilöstöä. Matkan tulkkina toimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Centria-yksikön lehtori Marko Laitila ja matkan biokaasuasiantuntijana toimi nivalalainen biokaasupioneeri Heikki Junttila. Molemmille heistä kuuluu iso kiitos matkan onnistumisesta. Kiitokset myös matkalle osallistuneelle, sopeutuvalle ja yhteistyökykyiselle ryhmälle.

3 3. Alkuperäinen matkaohjelma Ma Kokoontuminen Oulunsalon lentokentällä klo 5.00 Lento lähtee Oulunsalon lentokentältä klo 6.00 Perillä Münchenissa n Vierailukohde 1: Saksan biokaasuyhdistys, Freising klo Osoite: Angerbrunnenstrasse 12, Freising Majoittuminen hotelli Hotelli Regent, Münchenissä. Osoite: Seidlstrasse 2, München Ti Lähtö hotellilta klo 7.45 Vierailukohde 2: Ochsenhausen, biokaasulaitos Hans ja Helen Hollandin luomutilalla klo Vierailukohde 3: Bioenergie Laupheim GmbH & Co.KG klo osakkaan yhteislaitos. Osoite: Weldenstrasse 47, Laupheim Majoittuminen hotelli Zum Hirchen, Donaueschingenissä. Osoite: Herdstrasse 5, Donaueschingen. 3 Ke Lähtö hotellilta klo 8.30 Vierailukohde 4: Mauenheim, bioenergiakylä klo 9. Dielstrasse 16, Immendingen-Mauenheim. Vierailukohde 5: Erich Sigel O.T. Flötzlingen klo 15. Weltecin biokaasulaitos. Osoite: Weilenerstrasse 41 (14), Zimmern ob Rottweil. Majoittuminen hotelli Sonneck, Schwäbisch Hallissa. Osoite: Fischweg 2, Schwäbisch Hall To Lähtö hotellilta klo 8.30 Vierailukohde 6: Agro Energie Hohenlohe GmbH klo 9. Biokaasulaitos sikatilalla, mikroturbiini, lannoitemyyntiä. Osoite: Bachstrasse 48, Kupferzell. Vierailukohde 7: Bioenergie Reimlingen GmbH & Co.KG klo 15. Kompogasin kuivamädätyslaitos, usean tilan yhteinen. Osoite. Bühlhof 1, Reimlingen. Majoittuminen hotelli Hotelli Regent, Münchenissä. Osoite: Seidlstrasse 2, München Pe 16.4 Lähtö hotellilta klo 7.30 Lento Munchenista lähtee klo Paluu Oulunsaloon n. klo 17

4 4. Tutustumiskohteet 4.1. Saksan biokaasuyhdistys Yhteyshenkilö: Kansainvälisten asioiden päällikkö Sebastian Stolpp Osoite: Angerbrunnenstrasse 12, Freising p. +49 (0) 8161/ Fachverband Biogas e.v Saksan biokaasuyhdistyksen, Fachverband Biogas e.v, toimintaa ja Saksan biokaasutuotantoa esitteli yhdistyksen kansainvälisten asioiden päällikkö Sebastian Stolpp. Yhdistys on toiminut vuodesta 1992 lähtien. Yhdistyksen tehtävänä on jäsentensä palvelu, tiedon jakaminen ja vaihtaminen, tutkimus- ja kehityshankkeiden toteutus sekä vaikuttaminen biokaasuntuotantoa koskevaan lainsäädäntöön. Yhdistys ajaa biokaasutuotannon etua paikallisesti, koko Saksan alueella ja myös EU:ssa. 4 Päätoimipisteessä Freisingissä yhdistyksellä on 24 työntekijää ja Berliinissä 1 työntekijä ja kolmessa aluetoimistossa kussakin yksi työntekijä. Yhdistyksessä toimii 23 alueellista ryhmää, joita johtaa 4 vuodeksi valittava puhemies. Vuonna 2010 yhdistyksellä on 3700 jäsentä. Yhdistys on Euroopan biokaasuyhdistys, European Biogas Association, EBA:n jäsen. Euroopan maakohtaisista yhdistyksistä suurin osa on EBA:n jäseniä. Suomen biokaasuyhdistys ei vielä ole EBA:n jäsenenä. Yhdistyksen mukaan jäsenyys EBAssa ja yhteydet sen myötä kansainvälisesti ovat Saksan biokaasutuotannon kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Biokaasulaitokset ja niiden tuotanto Saksassa Saksan biokaasuyhdistyksen aloittaessa toimintansa 1992 Saksassa oli 139 biokaasulaitosta. Nyt laitoksia on 4500 kappaletta ja tämän vuoden ennuste on 5300 laitosta. Asennettua sähkötehoa on nyt 1,6 GW ja tänä vuonna tullaan ennusteiden mukaan pääsemään 1,95 GW:iin. Alueellisesti laitosten koko vaihtelee Saksassa. Bayern-Bavarian alueella laitoksia on 1500 ja niihin asennettu sähköteho on 344 MW, Alasaksin alueella puolestaan laitoksia on 170 ja asennettua sähkötehoa 365 MW. Koko Saksan alueelle laskettu keskimääräinen sähköteho yhdellä laitoksella on n. 200 kw. Saksan biokaasulaitokset tuottavat energian tällä hetkellä n. 3,8 miljoonalle taloudelle, tänä vuonna vastaava luku tulee nousemaan 4,5 miljoonaan.

5 5 Kuva: Ritva Imppola Kuva 1. Vuoteen 2020 mennessä Saksan energiankulutuksen arvioidaan hieman laskevan nykyisestä tasosta. vuonna 2007 uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettiin 14 % energiasta. Vuonna 2020 luvun arvioidaan olevan jopa 47 %. Kuva: Ritva Imppola Kuva 2. Bioenergian tuotantoon asennettua sähkötehoa oli Saksassa vuonna ,1 GW. Vuonna 2020 vastaava luku tulee olemaan 9,3 GW, josta biokaasulaitosten sähköteho 4,8 GW.

6 Saksan sisäiset investoinnit biokaasulaitoksiin ovat tähän mennessä 660 miljoonaa, tänä vuonna määrä tulee nousemaan 780 miljoonaan euroon. Lisäksi Saksa investoi huomattavasti ulkomailla oleviin biokaasulaitoksiin, tähän mennessä n. 220 miljoonaa. Biokaasu myös työllistää Saksassa merkittävästi. Nyt biokaasun tuotanto työllistää ihmistä suoraan ja vielä tänä vuonna päästään työpaikkaan. Saksassa käytetään biokaasulaitosten raaka-aineena pelloilla tuotettavaa biomassaa, pääasiassa maissia. Pelloista hehtaaria on tässä käytössä. Karkeasti arvioiden niistä saatava energia vastaa 1-1½ ydinvoimalan tuottamaa energiaa. 6 Suoran sähköntuotannon rinnalla Saksassa on 28 biokaasulaitosta, jotka tuottavat biokaasusta puhdistettua biometaania kaasuverkkoon ja 27 uutta on suunnitteilla. Biometaanin tankkausasemia on Saksassa vasta 2. Verkkoon tuotetulle biometaanille on säädetty kiintiölaki ja kaasuyhtiöt on velvoitettu ottamaan vastaan tuotettu biometaani ja myymään sen edelleen kulutukseen. Saksan tavoitteena on korvata kaikesta kulutetusta kaasusta 6 % biometaanilla vuoteen 2020 mennessä ja 10 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on haastava ja jotta siihen päästään on uusia verkkoon biometaania tuottavia laitoksia liitettävä kaasuverkkoon joka vuosi kappaletta, joista jokainen tuottaa keskimäärin 700 Nm 3 metaania tunnissa. Esteet biokaasun tuotannolle Biokaasun tuotannon esteiksi Saksassa nähdään rahoituksen saaminen yrityksille, biokaasukaupan kompleksisuus ja kaasumittauksen käytännön vaikeudet sekä biokaasutuotantoa ohjaavien lakien ja määräysten kirjo ja vaikeaselkoisuus. Tariffit Saksassa Saksassa sähkön syöttötariffi otettiin käyttöön vuonna Syöttötariffien perusteet ja tasot ovat erilaiset eri uusiutuvien energiamuotojen sähköntuotannolle. Syöttötariffia on uudistettu useaan kertaan. Uudistukset ja parannukset ovat aina näkyneet laitosten määrän nousuna. Viimeisimmät uudistukset tehtiin vuonna 2009 ja sen vaikutukset näkyvät nyt laitosinvestointeina. Saksassa syöttötariffin kustannukset kerätään loppukäyttäjiltä ja silti uusiutuvien energiamuotojen tuoma lisälasku sähkölaskuun ovat vain n. 2,5 / kk/talous. Järjestelmää pidetään hyvänä ja kyselyjen mukaan % saksalaisista kuluttajista kannattaa energian tuottamista uusiutuvilla energiamuodoilla ja valtaosa heistä on myös valmis siitä maksamaan.

7 7 Kuva Kaarlo Isokääntä Kuva 3. Sähkön syöttötariffi biokaasulle Saksassa muodostuu monesta eri osasta. Saksan sähkön syöttötariffi biokaasulle muodostuu monesta eri perusteesta. Ensimmäinen näistä on laitoksen koko. Laitoksen jaetaan pieniin (alle 150 kw:n), keskisuuriin ( kw:n) ja suuriin (500kW 5 MW) laitoksiin. Perustariffi pienille laitokselle on 11,67 snt/kwh, keskisuurille 9,18 snt/kwh ja suurille 8,25 snt/kwh. Perustariffin lisäksi biokaasulaitos voi saada lisäbonusta tuotetulle kilowattitunnille puhtaan ilman, uudistuvan alkutuotannon, alueellisen työllistävyyden, lannan käytön, uuden teknologian ja yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon perusteella. Maksimibonuksilla pienessä laitoksessa voi teoriassa näin saada tariffin määräksi 32,67 snt/kwh, mutta käytännössä tariffi keskimäärin on snt/kwh. Suurillakin laitoksilla tariffi on maksimissaan 17 snt/kwh. Useimmissa maissa on jo käytössä uusiutuvien energiamuotojen sähkön syöttötariffi. Se puuttuu vielä mm. Puolasta, Belgian Valloniasta, Romaniasta ja Suomesta. Syöttötariffin toteutuksen myötä niissä maissa jossa järjestelmä on käytössä, on todettu sen tuoneen useita etuja ja hyötyjä. Syöttötariffien myötä on mm. saavutettu keskipitkän ja pitkän aikavälin investointivarmuutta, uusien teknologioiden ja uusiutuvien energiamuotojen kehittyminen on vauhdittunut ja energiatulot ovat jääneet paikalliseksi hyödyksi.

8 Biokaasun liikennekäyttö Saksassa Hyvästä sähkön syöttötariffijärjestelmästä johtuen lähes kaikki biokaasulaitoksissa tuotettu metaani käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen. Kuitenkin myös biometaanin liikennekäyttö on saamassa jalansijaa. Toistaiseksi Saksassa on kaksi biometaanin tankkauspistettä Pohjois- Saksassa. Laskennallisesti Saksan satotasoilla yhden maissihehtaarin sato käsiteltynä biometaaniksi tuottaa polttoaineen, joka tarvitaan keskivertoauton kulutukseen kilometrin matkalle. Energiantuotanto tilojen tukijalka 8 Viljelystä ja kotieläintuotannosta saatujen tulojen kutistuessa on energiantuotanto nähty uudeksi vaihtoehdoksi monilla saksalaistiloilla Hans ja Helen Hollandin luomutila Ochsenhausenissa Osoite: Ehrensberger Weg Ochsenhausen p. +49(0) Helen ja Hans Hollandin luomutilaa ja sen biokaasulaitosta esitteli isäntä Hans Holland. Tila on monipuolinen luomutila, jossa tuotetaan sianlihaa, viljaa ja energiaa. Aikaisemmin tilalla oli myös emolehmiä, mutta nyt niistä on lähes kokonaan luovuttu. Tilan peltopinta-ala on 158 ha, joista 143 ha on peltoviljelyssä ja 13 ha pitkäaikaisina laitumina. Metsää tilalla 260 ha. Tilalla työskentelee 2-3 työntekijää ja lisäksi tarvittaessa urakoitsijoita. Vuonna 2004 tilalla aloitettiin biokaasuntuotanto. Liikkeellepanevana voimana oli apilakierron hyväksikäyttömahdollisuus biokaasulaitoksessa. Raaka-aineena laitoksessa käytetään maissia, apilaa, nurmirehua ja lantaa. Laitos on kombilaitos, jossa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Laitoksen pääreaktori on tilavuudeltaan 350 m 3. Pääreaktoria sekoittaa yläpuolinen sekoitin. Reaktorissa on 8 cm eristys ja reaktoria lämpiää kierrättämällä sen massaa lämmönvaihtimen läpi. Jälkireaktorin päällä on kaasuvarasto, josta kaasu kerätään 60 kw:n moottorille. Turbolla moottorin teho nousee 70 kw:iin. Syötteen kuiva-ainepitoisuus on %, toisen vaiheen jälkeen kuiva-ainepitoisuus on 8 %. Reaktoriin syötetään päivittäin 5000 kg syötettä, joka koostuu oman tilan raaka-aineista; rehusta, lannasta ja virtsasta. Syöttö tehdään kierukkakuljettimella, joka tuntui olevan muuten hyvin toimivan laitoksen pullonkaula ajoittain. Biokaasulaitoksen tuottamalla lämmöllä lämpiää kolme taloa ja tuotantotilat. Tuotetusta sähköstä 10 % käytetään tilalla ja 90 % myydään verkkoon. Tila saa tuotetusta sähköstä 22 snt/kwh. Pienet erät viljaa kuivattiin kärryyn rakennetulla kuivurilla, johon kuivausilma otettiin biokaasulaitoksen konehuoneesta.

9 Laitoksesta saatavan jäännöksen arvo lannoitteena on luomutilalla ensiarvoisen tärkeä. Jäännöksessä typpi on kasveille käyttökelpoisemmassa ammonium-muodossa. Jäännös levitetään pelloille syksyllä ja kynnetään peltoon. Sijoittavaa lannanlevítyskalustoa tilalla ei ole käytössä. 9 Kuva: Ritva Imppola Kuva 4. Helen ja Hans Hollandin biokaasulaitos Ochsenhausenissa. Keskellä pääreaktori, vasemmalla jälkireaktori, oikealla edessä kärrykuivuri ja sen takana tekniset tilat. Kuva 5. Reaktorin lämmitys tapahtuu lämmittämällä reaktorin massaa erillisessä kierrossa. Kuva: Kaarlo Isokääntä

10 Kuva 6. Hollandin tilan biokaasulaitoksen moottori, 60 kw, Jouni Vaitiniemen, Mauno Rahkolan ja Heikki Junttilan syynissä. 10 Kuva: Ritva Imppola 4.3. Bioenergie Laupheim GmbH & Co.KG ja Erdgas Südwest GmbH Yhteyshenkilöt: Josef Kerler ja Michael Harmuth Osoite: Weldenstrasse 47, Laupheim Laupheimin biokaasulaitos on alueen ensimmäinen biokaasua tuottava, valmistava ja verkkoon syöttävä laitos. Osakeyhtiö perustettiin vuonna Laitoksen esittelivät Bioenergie Laupheim GmbH & Co.KG:n perustajajäseniin ja puuhamiehiin kuuluva Josef Kerler ja biokaasuyhtiön kanssa yhteistyössä toimivan kaasuverkkoyhtiö Erdgas Südwest GmbH:n käyttöpäällikkö Michael Harmuth. Laupheimin biokaasulaitoksen perustivat 22 alueen viljelijää yhdessä Laupheimin kunnan kanssa. Osa osakkaista sijoitti laitokseen rahaa, osa esimerkiksi tontin tai muuta omaisuutta. Viljelijöiden rahaksi muutettu panos laitokseen oli 1 miljoona euroa. Alun perin oli tarkoituksena tuottaa sähköä ja myydä lämpö läheisyydessä sijaitsevalla sotilaskentälle. Neuvottelut armeijan kanssa olivat kuitenkin hitaat ja vaivalloiset, joten päädyttiin yhteistyöhön Erdgas Südwestin kanssa, joka pyysi yhtiötä toimittamaan tuottamansa kaasun verkkoon. Investoinnitkin alenivat kun moottoreihin ja muuhun kaasunjalostuksen laitteisiin ei tarvinnutkaan investoida. Saksassa syöttötariffi koskee vain sähköntuotantoa, joten yhtiöiden välinen sopimus kaasun toimittamiseksi tehtiin ilman mitään tariffeja. Sopimus tehtiin 20 vuodeksi. Bioenergie Laupheim puolestaan tekee raaka-aineen tuotantosopimukset mukana olevien viljelijöiden kanssa. Alkuvaiheen kustannukset ovat olleet 2,2 miljoonaa euroa. Ensi vuonna laitokseen on tulossa laajennus, jossa laitokseen rakennetaan lisää reaktorikapasitteettia, loppusijoitusvarasto, ja

11 mädätysjäännöksen loppuvarasto. Uusien investointien kustannus tulee olemaan 1 miljoona euroa. Mukana olevat viljelijät pitävät bioenergian tuotantoa tilojensa yhtenä tukijalkana varsinkin nyt kun maidon, lihan ja viljan hinnat tuottajille ovat pysyneet alhaalla. Suurimmalla osalla mukana olevista viljelijöistä on kuitenkin muutakin maataloustuotantoa. Osakkaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1100 peltohehtaaria. Laitokseen toimitettavan raaka-aineen hinnan päättävät osakkaat. Keskimääräinen tuotto raakaainetoimituksista osakkaille on ollut /ha. Sopimukset on tehty bonussopimuksina ja vuodelta 2009 tuloksesta riippuvaa bonusta on maksettu 18 %. Tämän lisäksi osakkaat saivat esim. vuodelta 2009 osinkona 9 % sijoittamalleen pääomalle. Laitoksen liikevaihto on n. 2 miljoonaa euroa. 11 Laitoksen raaka-aineena käytetään maissia 80 % ja nurmirehua 20 %. Metaanin tuottavien bakteerien kannalta on parempi, että seoksessa on muutakin kuin maissia. Viljaa ei ole vielä otettu laitokseen. Sitä voitaisiin ottaa vastaa vuosittain tonnia ja jos viljan hinta pysyy näin alhaalla, se todennäköisesti toteutuu. Maissin ja nurmen korjuu tehdään konerenkaan toimesta urakointina. Päivässä rengas pystyy käsittelemään 30 hehtaarin maissisadon. Laitokseen toimitetaan nyt 320 hehtaarin maissisato ja 130 hehtaarin nurmirehusato. Ensi vuonna peltoalaa tarvitaan 100 hehtaaria lisää. Maissin kertakorjuuseen menee n. 12 päivää, nurmisato korjataan parissa päivässä. Korjuu pyritään tekemään mahdollisimman tasalaatuisesta kasvustosta. Maissi ei saa korjatessa olla vihreää ja kuiva-ainepitoisuuden pitää olla n. 32 %. Hinta määräytyy metaanipitoisuuden mukaan. Kypsästä maissista irtoaa enemmän biokaasua kuin vihreästä. Maissilla hehtaarisato on keskimäärin kg. Laitos hoitaa korjuun. Kuljetus laitokseen on viljelijän tehtävänä. Laitos on sijoitettu keskeiselle paikalle peltolohkojen suhteen, pisimmillään matkaa on km. Suurin osa pelloista on muutaman kilometrin päässä. Laitoksen läpikäynyt jäännös käytetään typpipitoisena lannoitteena osakkaiden pelloilla. Osakkaat saavat hakea sitä maksutta laitokselta samassa suhteessa kuin ovat raaka-ainetta laitokseen toimittaneet. Jäännös ei juurikaan enää haise eikä levitys pelloille ole ongelma. Levityskalusto on kunkin omassa harkinnassa. Kaasun tuotto on tällä hetkellä 600 m 3 biokaasua tunnissa. Vuotuinen kaasuntuotto on n. 5 miljoonaa kuutiota. Tuotossa on ylitetty alkuperäinen tavoite tuplasti. Ensi vuoden investointien myötä kaasuntuoton tavoitteena on 1000 m 3 tunnissa. Tuotettu kaasu toimitetaan kaasujakeluyhtiö Erdgas Südwestille, jonka kanssa tehty pitkäaikainen sopimus. Pitkäaikainen sopimus on toiminnan elinehto. Kaasuyhtiön asiakkaita ovat kotitaloudet ja useat yritykset. Saksassa henkilö tai yritys, joka käyttää energianaan uusiutuvilla tuotettua energiaa, saa paremmin tukea toimenpiteisiinsä. Monille yrityksille bioenergian käyttö on myös voimakas imagoasia. Kaasuntuotannossa on tällä hetkellä kolme pääreaktoria ja kolme jälkireaktoria. Reaktorit ovat 6 m korkeita ja niiden läpimitta on 20 m. Reaktoreiden pohjat ovat kolmen metrin syvyydessä

12 maan alla. Reaktoreissa on 10 cm eristyskerros ja prosessi toimii ºC lämpötilassa. Tämä lämpötila on todettu stabiilimmaksi ja helpommin hallittavaksi kuin korkeammat lämpötilat. Alun perin prosessi käynnistettiin naudan lietteellä. Reaktoreihin syötetään säilörehua 60 tonnia päivässä. Prosessissa reaktorisäiliöt ovat lähestulkoon täynnä koko ajan. Kaasutilavuutta reaktoreissa on n. ½ metriä. Kaikki reaktorit ovat yhteydessä yhteiseen kaasuvarastoon. Prosessi on täysautomaattinen ja vaatii päivittäin n. viiden tunnin työpanoksen ja ympärivuorokautisen hälytysvalmiuden. Tuotetussa biokaasussa on % metaania (CH 4 ), % hiilidioksidia (CO 2 ) sekä pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), typpeä (N 2 ) ja happea (O 2 ). Bioenergie Laupheim myy kaasun biokaasuna ja Erdgas Südwest puhdistaa ja jakelee sen. Loppukäyttäjille myytävä kaasu on puhdistettua ja sen metaanipitoisuus pitää olla %. Puhdistuksessa biokaasusta poistetaan kosteus, hiilidioksidi ja rikkivety. Poistetut osat biokaasusta käytetään uudelleen hyödyksi. 12 Kosteus poistetaan jäähdyttämällä biokaasu 6 8 º C:een. Kondensoitunut vesi johdetaan takaisin reaktoriin. Rikki poistetaan kolmella konstilla. Ensiksi reaktorin kaasutilaan johdetaan ilmaa 30 l /h, toiseksi rehun seassa reaktoriin syötetään 12 kg rautaoksidia (Fe 2 O 3 ) kiloon rehua ja kolmanneksi loppu rikki poistetaan jodilla käsitellyllä hiilellä. Hiilidioksidi poistetaan kuudessa aktiivihiilikolonnissa ja otetaan talteen. Talteen otettu heikkokaasu sisältää 97 % hiilidioksidia ja 3 % metaania. Heikkokaasu hyödynnetään biokaasureaktoreiden lämmityksessä ja se riittää yksinomaan reaktoreiden lämmitykseen huhtikuusta lokakuuhun. Heikkokaasu hapetetaan liekittömästi 900ºC lämmössä. Käsittelyssä hiilidioksidi poistuu niin, että jäljelle jää suunnilleen sama määrä hiiltä kuin kasveissa yleensä on. Laupheimin laitoksessa tehdään myös laitetestausta ja tutkimusta. Käytössä on kaksi mikroturbiinimoottoria, toisella testataan maakaasun ja toisella biokaasun hyötykäyttöä. Testaukseen on tulossa myös uusiseelantilainen Stirling-moottori, jonka lämpöteho on 40 kw ja sähköteho 1 kw.

13 13 Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva 7. Näkymä Bioenergie Laupheimin reaktoreiden päältä. Takana auma maissisäilörehua raaka-aineeksi. Kuva 8. Osakkaat hakevat jäännöksen omalla kalustollaan pelloilleen lannoitteeksi. Kuva: Ritva Imppola

14 14 Kuva 8. Mikroturbiinit testauskäytössä Laupheimin laitoksessa. Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva 9. Puhdistettu kaasu lähtövalmiina verkkoon. Kuva: Ritva Imppola

15 4.4. Immendingen-Mauenheim bioenergiakylä Yhteyshenkilö: Ralf Keller Osoite: Dielstrasse 16, Immendingen-Mauenheim Mauenheimin bioenergiakylän Immendingenin kunnassa esitteli kylän biokaasulaitoksen perustaja Ralf Keller. Hän huolehtii biokaasulaitoksen toiminnasta, emolehmätilastaan ja hän on osakkaana kahdessa muussa biokaasuyrityksessä. Mauenheim on Baden-Württenbergin läänin ensimmäinen bioenergiakylä, joka saa kaiken tarvitsemansa energian kylään perustetuista biokaasulaitoksesta, hakkeenpolttolaitoksesta ja kiinteistökohtaisesti asennetuista aurinkokennoista. 15 Biokaasulaitoksessa on kaksi 1500 m 3 pääreaktoria ja jälkireaktori ja varastoallas. Reaktoreiden korkeus on 6 m ja halkaisija 18 m. Sähköä biokaasusta jauhaa kaksi moottoria ja generaattoria, joiden sähkötehot ovat 280 kw ja 350 kw. Sähköntuotantoyksiköt on toimitettu kontteihin asennettuna. Laitosinvestointi kokonaisuudessaan oli vuonna ,5 miljoonaa euroa. Laitoksen takaisinmaksuajaksi on laskettu 8 vuotta. Mauenheimin biokaasulaitos tuottaa 3 miljoonaa kwh sähköä ja 3 miljoonaa kwh lämpöä. Sähkö syötetään verkkoon ja tuotetusta sähköstä laitos saa tariffina snt/kwh. Syntyvä lämpö käytetään lähiverkossa kylän talojen lämmitykseen. Lämpönä käytetty energia vastaa n litraa öljyä. Tämä lämmitysmuoto tulee taloutta kohti noin 500 vuodessa edullisemmaksi kuin öljylämmitys, raha pysyy alueella ja ympäristöhyödyt ovat kiistattomat. Kylän talot on liitetty maksutta lämpöverkkoon, verkossa on 70 taloutta. Peruslämmitys hoituu biokaasulaitoksen lämmöntuotolla läpi vuoden. Kylmimpinä aikoina hakelämmityksellä tuotetaan lisätarve. Verkkoon syötetty kiertovesi on talvella +85ºC ja kesällä +70ºC. Lämpimän käyttöveden pitää olla vähintään +55ºC. Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan maissia, nurmirehua ja lantaa. Maissista ja nurmesta tehdään säilömällä vuosittain 9-10 kuukauden varasto. Päivässä reaktoriin syötetään sekoittimesta ruuvikuljettimella kg raaka-ainetta, kahdesti päivässä, kg kerrallaan. Ruuvikuljettimen etu on se, että syöte sekoittuu samalla tasalaatuisemmaksi. Prosessi on nelivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa reaktoriin syötetään raaka-aine. Reaktorissa viipymä on 70 pv. Toisessa vaiheessa reaktorin alaosasta massaa otetaan separaattorille, joka irrottaa nestefraktion takaisin reaktoriin. Kiinteä aines jää ulos neljäksi viikoksi, jona aikana massaan kasvaa sienirihmasto. Sienet hajottavat massan ligniiniä ja biokaasua saadaan enemmän massasta irti. Kolmannessa vaiheessa, sienikäsittelyn jälkeen, massa syötetään jälleen reaktoriin. Neljännessä vaiheessa massa siirretään jälkireaktoriin, jossa kaasua irtoaa enää n. 2 %. Lopuksi jäännös varastoidaan varastoaltaaseen, josta se ajetaan pelloille lannoitteeksi. Laitoksella on tilat jäännöksen säilyttämiseksi 7 kuukautta.

16 Laitoksen raaka-aineen ja jäännöksen kuljetukset hoidetaan vähemmän yleisessä käytössä olevaa kiertotietä, jotta ne haittaisivat mahdollisimman vähän kyläläisiä. Kuljetuksia kertyy vuoden mittaan keskimäärin 3/pv. Kuva 10. Mauenheimin biokaasulaitoksen raakaaineauma ja sekoitin. 16 Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva 11. Separoitua massaa odottamassa sienikasvustoa. Kuva: Kaarlo Isokääntä

17 17 Kuva 11. Jälkireaktori ja loppuvarasto Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva 12. Vasemmalla pääreaktorit, takana jälkireaktori, keskellä sähköntuotantokontit.

18 18 Kuva 13. Mauenheimin bioenergiakylän biokaasulaitoksen esittelytaulu Kuva: Kaarlo Isokääntä 4.5. Erich Sigel Osoite: Weilenerstrasse 41 (14), Zimmern ob Rottweil Erich Sigel yhdessä vaimonsa kanssa esitteli oman maatilansa biokaasulaitoksen Zimmern ob Rottweilissa. Laitos on rakennettu 2004 ja liitetty sähköverkkoon joulukuussa Laitoksessa on yksi 502 m3 reaktori, laitetoimittaja on Weltec. Reaktori on yhdessä tasossa ja 200 m 3 kaasuvarasto on suoraan reaktorin päällä. Käsitelty liete pumpataan viereiseen avovarastoon. Lisäksi laitoksen yhteydessä on 85 m 3 allas tulevalle lietteelle. Tilalla on omaa peltoa 20 ha, naapuri toimittaa lisäksi 13 ha sadon laitokseen. Tilalla on 8 emolehmää, yhteensä nautoja on 20 päätä. Naapuri toimittaa laitokseen joka 3. viikko 20 lehmän, nuorkarjan ja 200 sian lietteet. Laitokseen syötetään päivittäin 2,5 t maissia, 2,4 t nurmirehua, 90 kg viljarouhetta, 1 t naudan lietettä ja 3,45 t sian lietettä. Prosessi toimii º C:ssa. Reaktoria lämmitetään vesikiertolämmityksellä.

19 Prosessissa muodostunut biokaasu jalostetaan energiaksi 75 kw:n generaattorilla ja 150 kw:n MAN bensamoottorilla. Moottori on ollut käytössä h ilman suurempia remontteja. Biokaasu käy moottorin polttoaineeksi kun sen metaanipitoisuus on %. Kaasua ei erikseen puhdisteta. Kaasussa jäljellä oleva rikki tarttuu moottoriöljyyn, joka pitää vaihtaa joka 400. tunti. Vuonna 2009 sähköä tuotettiin kwh ja kwh lämpönä. Ympäristön 16 taloutta lämpiää laitoksen lämmöllä. Kylmimpänä talviaikana lisälämpönä poltetaan öljyä. Sähkö syötetään verkkoon, siitä ei ole tarvinnut tehdä erillistä sopimusta, mutta lämmön toimituksista on sopimukset. Tuotetusta sähköstä tila saa 22 snt/kwh syöttötariffin. Laitoksen kokonaiskustannus vuonna 2004 oli Nyt vastaavan hinta olisi Investointitukea ei laitos ole saanut. Kuoletusaika laitosinvestoinnille on 20 vuotta. Taloudellisesti energian tuotto on tilalle elintärkeä. Tilan liikevaihto sähköntuoton osalta on Yrittäjäparin kokemusten perusteella heti aluksi olisi ollut hyvä ottaa laitostoimitukseen kaksi jälkireaktoria, joista kaasu olisi myös kerätty talteen. Muuten tila on ollut tyytyväinen laitoksen toimintaan. Ympäristön kanssa ei ole ollut ongelmia kun kyse on suhteellisen pienestä laitoksesta. Yleensä ongelmia ympäristön kanssa tulee isommissa laitoksissa kuljetuksista. Jäännöksen lannoitearvon nousu on ollut tilalle positiivinen yllätys. Eron raakalietteeseen huomaa kasvustossa parissa vuodessa. Tilalla ei ole suunnitelmia laajentaa biokaasulaitostaan. Tilan hallitsema hehtaarimäärä ei riitä isomman sähkötehon asentamiseen. Laitoksen aloittaessa toimintaansa 2004 oli vaatimuksena ½ ha peltoalaa asennettua kilowattia kohti. Nykyisin vaatimus on ¾ ha asennettua kilowattia kohti. Nyt asennettavat laitokset ovat vähintään 100 kw sähköteholtaan. Tila antaa täyden tunnustuksen Saksan biokaasuyhdistyksen toiminnalle alan kehittymisen eteenpäin viejänä.

20 Kuva 14. Sigelin tilan biokaasulaitos ja opintomatkaryhmä. Vasemmalla loppuvarasto, oikealla takana pääreaktori, sen edessä sekoitin ja syöttöruuvi. 20 Kuva: Ritva Imppola Kuva:Kaarlo Isokääntä Kuva 15. Sekoitinsäiliö, syöttöruuvi, ja nuori-isäntä Sigel. Kuva 16. Laitoksen polttomoottori. Kuva: Ritva Imppola

21 4.6. Agro Energie Hohenlohe GmbH Yhteyshenkilö: Thomas Karle Osoite: Bachstrasse 48, Kupferzell Biokaasuun liittyvä toiminta aloitettu 10 vuotta sitten 600 kuutiometrin bio-kaasureaktorilla ja 50 kw sähkötehon tuottavalla dieselaggregaatilla, joka on edelleen tallessa mutta nyt jo pois käytöstä. Sittemmin sähkötehoa on alettu tuottaa 300 kw tehoisella kipinäsytytteisellä moottorigeneraattori-yhdistelmällä sekä vuodesta 2007 alkaen esittelijän mukaan 200 kw mikroturbiinilla (toimittaja Greenvironment Suomesta). Vuonna 2004 valmistui uusi kuutiometrin biokaasureaktori: korkeus on 6 metriä josta puolet on suurelta osin maanalaista betonirakennetta ja yläosa näkyvillä olevaa teräs-rakennetta. Teräsrakenteeseen on esittelijän mukaan vaivattomampi tehdä läpiviennit ja sekoittimien ym. laitteiden tuennat. Reaktoriin syötetään yhteensä ton/vrk erilaisia syötteitä, joista suurin osa lehtisalaatin yli-jäämäeriä kaupoista ja tukkukaupoista ja noin neljännes maissia (lehti-artikkelin mukaan syötteenä on myös 900 oman sian tuottama lanta sekä naapurustosta tuleva naudan lietelanta sekä kananlanta). Reaktorin kaasu-tilassa on muovinen verkko rikkivetyä hajottavien aerobisten mikrobien kasvualustana. Kaasun metaanipitoisuus on noin %. Tilalla on 2 työntekijää, joiden lisäksi käytetään tarpeen mukaan ostopalveluja. Biokaasuun liittyvä liikevaihto on noin /vuosi. Omaa peltoalaa on noin 80 ha. 21 Osa mädätteestä (lehtiartikkelin mukaan neljännes) kuivataan termisesti ilman mekaanista veden erotusta kasvihuoneen kaltaisen rakennuksen lattialla (45 m x 12 m) ja pelletöidään sen jälkeen. Pelletöity tuote pakataan alle 10 litran muoviastioihin ja tuotetta markkinoidaan yksityisasiakkaalle lannoitteeksi. Mikroturbiinista tuleva pakokaasu kelpaa sellaisenaan kuivauskäyttöön (laimennetaan sopivaan lämpötilaan ilman kanssa), mutta kipinäsytytteisen moottorin pakokaasu ei ole tähän tarkoitukseen riittävän puhdasta. Mädätettä on kuivaushuoneen lattialla noin 20 cm kerros ja kuivausaika on keskimäärin 2 viikkoa (Lehtiartikkelin mukaan kesällä reilu viikko ja talvella kolmisen viikkoa. Saman artikkelin mukaan lämpötila nostetaan 20 astetta ulkoilman lämpötilan yläpuolelle. Materiaalia käännetään ja rikotaan päivittäin nelipyöräisellä itse-ohjautuvalla ajoneuvolla). Pelletöityä lannoitetta valmistetaan noin 200 tonnia vuodessa. Pelletöintilaitteiston hankintahinta jäähdyttimineen ja kuljettimineen on ollut noin Tilan myyntiartikkeleita ovat sähkö, lämpö aluelämmitysverkkoon sekä pelletöity lannoite. Esittelijän ilmoittamat moottorista ja turbiineista saatavat lämpötehot olivat niin pieniä, etteivät ne voi pitää paikkaansa (yhteensä 350 kw). Lehtiartikkeleiden mukaan mikroturbiineja on 2 kappaletta ja kummankin sähköteho on 65 kw ja lämpöteho 140 kw, eli kokonaisteho noin 130 kwel kwth. Samaisten artikkeleiden mukaan tilan pitäjä myy biokaasun eri yhtiölle (Greenvironment), joka omistaa mikroturbiinit sekä tekee niiden avulla kaasusta sähköä ja markkinoi sen edelleen. Kesäaikaan, kun aluelämmitys-verkkoon ei tarvitse syöttää suurtakaan tehoa, muodostuva lämpö käytetään mädätteen kuivaukseen. Talviaikaan suurin osa (tai kaikki) menee lämpö-verkkoon. 70 kuutiometrin varaajasäiliö tasaa tehokkaasti kulutushuippuja eikä kattiloita tarvita. Menoveden lämpötila on 75 C myös talvella.

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka Höhn, Esa Aro-Heinilä, Sari Luostarinen Edut

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Esityksen sisältö Biokaasulaitosten (BL) määrän kehitys Itävallassa Biokaasun seurantahankkeen tulokset Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Mallilaskelmat 500 kw

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN

RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) järjesti kaikille avoimen tutustumismatkan Saksaan 6.- 8.4.2016. Matka

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet

MAA1.1 Koe Jussi Tyni Kastellin lukio Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä 6 tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet MAA. Koe Jussi Tyni 0.9.0 Tee pisteytysruudukko! Vastaa yhteensä tehtävään. Muista kirjoittaa selkeät välivaiheet A-OSIO Vastaa tehtävistä A A kahteen ja palauta vastaukset. Tähän osioon on käytettävissä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot