OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN 12.-18.4.2010"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN BioG Biokaasun tuotannon liiketoinintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö

2 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt Alkuperäinen matkaohjelma 3 4. Tutustumiskohteet Saksan biokaasuyhdistys Hans ja Helen Hollandin luomutila Bioenergie Laupheim GmbH ja Erdgas Südwest GmbH Immendingen-Mauenheimin bioenergiakylä Erich Sigel Agro Energie Hohenlohe GmbH Bioenergie Reimlingen GmbH & Co.KG Osallistujat Paluumatka Yhteenveto Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua biokaasun tuotannon erilaisiin toteuttamistapoihin Saksassa. Tavoitteena oli tutustua eri kokoisiin, eri tekniikoilla toimiviin ja erilaisilla omistuspohjilla toteutettuihin biokaasulaitoksiin. Matkalta saadut kokemukset ja tiedot tuodaan niitä tarvitsevien käyttöön. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Matkalle osallistui 20 pohjoispohjalaista maaseutuyrittäjää ja bioenergiahankkeiden henkilöstöä. Matkan tulkkina toimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Centria-yksikön lehtori Marko Laitila ja matkan biokaasuasiantuntijana toimi nivalalainen biokaasupioneeri Heikki Junttila. Molemmille heistä kuuluu iso kiitos matkan onnistumisesta. Kiitokset myös matkalle osallistuneelle, sopeutuvalle ja yhteistyökykyiselle ryhmälle.

3 3. Alkuperäinen matkaohjelma Ma Kokoontuminen Oulunsalon lentokentällä klo 5.00 Lento lähtee Oulunsalon lentokentältä klo 6.00 Perillä Münchenissa n Vierailukohde 1: Saksan biokaasuyhdistys, Freising klo Osoite: Angerbrunnenstrasse 12, Freising Majoittuminen hotelli Hotelli Regent, Münchenissä. Osoite: Seidlstrasse 2, München Ti Lähtö hotellilta klo 7.45 Vierailukohde 2: Ochsenhausen, biokaasulaitos Hans ja Helen Hollandin luomutilalla klo Vierailukohde 3: Bioenergie Laupheim GmbH & Co.KG klo osakkaan yhteislaitos. Osoite: Weldenstrasse 47, Laupheim Majoittuminen hotelli Zum Hirchen, Donaueschingenissä. Osoite: Herdstrasse 5, Donaueschingen. 3 Ke Lähtö hotellilta klo 8.30 Vierailukohde 4: Mauenheim, bioenergiakylä klo 9. Dielstrasse 16, Immendingen-Mauenheim. Vierailukohde 5: Erich Sigel O.T. Flötzlingen klo 15. Weltecin biokaasulaitos. Osoite: Weilenerstrasse 41 (14), Zimmern ob Rottweil. Majoittuminen hotelli Sonneck, Schwäbisch Hallissa. Osoite: Fischweg 2, Schwäbisch Hall To Lähtö hotellilta klo 8.30 Vierailukohde 6: Agro Energie Hohenlohe GmbH klo 9. Biokaasulaitos sikatilalla, mikroturbiini, lannoitemyyntiä. Osoite: Bachstrasse 48, Kupferzell. Vierailukohde 7: Bioenergie Reimlingen GmbH & Co.KG klo 15. Kompogasin kuivamädätyslaitos, usean tilan yhteinen. Osoite. Bühlhof 1, Reimlingen. Majoittuminen hotelli Hotelli Regent, Münchenissä. Osoite: Seidlstrasse 2, München Pe 16.4 Lähtö hotellilta klo 7.30 Lento Munchenista lähtee klo Paluu Oulunsaloon n. klo 17

4 4. Tutustumiskohteet 4.1. Saksan biokaasuyhdistys Yhteyshenkilö: Kansainvälisten asioiden päällikkö Sebastian Stolpp Osoite: Angerbrunnenstrasse 12, Freising p. +49 (0) 8161/ Fachverband Biogas e.v Saksan biokaasuyhdistyksen, Fachverband Biogas e.v, toimintaa ja Saksan biokaasutuotantoa esitteli yhdistyksen kansainvälisten asioiden päällikkö Sebastian Stolpp. Yhdistys on toiminut vuodesta 1992 lähtien. Yhdistyksen tehtävänä on jäsentensä palvelu, tiedon jakaminen ja vaihtaminen, tutkimus- ja kehityshankkeiden toteutus sekä vaikuttaminen biokaasuntuotantoa koskevaan lainsäädäntöön. Yhdistys ajaa biokaasutuotannon etua paikallisesti, koko Saksan alueella ja myös EU:ssa. 4 Päätoimipisteessä Freisingissä yhdistyksellä on 24 työntekijää ja Berliinissä 1 työntekijä ja kolmessa aluetoimistossa kussakin yksi työntekijä. Yhdistyksessä toimii 23 alueellista ryhmää, joita johtaa 4 vuodeksi valittava puhemies. Vuonna 2010 yhdistyksellä on 3700 jäsentä. Yhdistys on Euroopan biokaasuyhdistys, European Biogas Association, EBA:n jäsen. Euroopan maakohtaisista yhdistyksistä suurin osa on EBA:n jäseniä. Suomen biokaasuyhdistys ei vielä ole EBA:n jäsenenä. Yhdistyksen mukaan jäsenyys EBAssa ja yhteydet sen myötä kansainvälisesti ovat Saksan biokaasutuotannon kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Biokaasulaitokset ja niiden tuotanto Saksassa Saksan biokaasuyhdistyksen aloittaessa toimintansa 1992 Saksassa oli 139 biokaasulaitosta. Nyt laitoksia on 4500 kappaletta ja tämän vuoden ennuste on 5300 laitosta. Asennettua sähkötehoa on nyt 1,6 GW ja tänä vuonna tullaan ennusteiden mukaan pääsemään 1,95 GW:iin. Alueellisesti laitosten koko vaihtelee Saksassa. Bayern-Bavarian alueella laitoksia on 1500 ja niihin asennettu sähköteho on 344 MW, Alasaksin alueella puolestaan laitoksia on 170 ja asennettua sähkötehoa 365 MW. Koko Saksan alueelle laskettu keskimääräinen sähköteho yhdellä laitoksella on n. 200 kw. Saksan biokaasulaitokset tuottavat energian tällä hetkellä n. 3,8 miljoonalle taloudelle, tänä vuonna vastaava luku tulee nousemaan 4,5 miljoonaan.

5 5 Kuva: Ritva Imppola Kuva 1. Vuoteen 2020 mennessä Saksan energiankulutuksen arvioidaan hieman laskevan nykyisestä tasosta. vuonna 2007 uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettiin 14 % energiasta. Vuonna 2020 luvun arvioidaan olevan jopa 47 %. Kuva: Ritva Imppola Kuva 2. Bioenergian tuotantoon asennettua sähkötehoa oli Saksassa vuonna ,1 GW. Vuonna 2020 vastaava luku tulee olemaan 9,3 GW, josta biokaasulaitosten sähköteho 4,8 GW.

6 Saksan sisäiset investoinnit biokaasulaitoksiin ovat tähän mennessä 660 miljoonaa, tänä vuonna määrä tulee nousemaan 780 miljoonaan euroon. Lisäksi Saksa investoi huomattavasti ulkomailla oleviin biokaasulaitoksiin, tähän mennessä n. 220 miljoonaa. Biokaasu myös työllistää Saksassa merkittävästi. Nyt biokaasun tuotanto työllistää ihmistä suoraan ja vielä tänä vuonna päästään työpaikkaan. Saksassa käytetään biokaasulaitosten raaka-aineena pelloilla tuotettavaa biomassaa, pääasiassa maissia. Pelloista hehtaaria on tässä käytössä. Karkeasti arvioiden niistä saatava energia vastaa 1-1½ ydinvoimalan tuottamaa energiaa. 6 Suoran sähköntuotannon rinnalla Saksassa on 28 biokaasulaitosta, jotka tuottavat biokaasusta puhdistettua biometaania kaasuverkkoon ja 27 uutta on suunnitteilla. Biometaanin tankkausasemia on Saksassa vasta 2. Verkkoon tuotetulle biometaanille on säädetty kiintiölaki ja kaasuyhtiöt on velvoitettu ottamaan vastaan tuotettu biometaani ja myymään sen edelleen kulutukseen. Saksan tavoitteena on korvata kaikesta kulutetusta kaasusta 6 % biometaanilla vuoteen 2020 mennessä ja 10 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on haastava ja jotta siihen päästään on uusia verkkoon biometaania tuottavia laitoksia liitettävä kaasuverkkoon joka vuosi kappaletta, joista jokainen tuottaa keskimäärin 700 Nm 3 metaania tunnissa. Esteet biokaasun tuotannolle Biokaasun tuotannon esteiksi Saksassa nähdään rahoituksen saaminen yrityksille, biokaasukaupan kompleksisuus ja kaasumittauksen käytännön vaikeudet sekä biokaasutuotantoa ohjaavien lakien ja määräysten kirjo ja vaikeaselkoisuus. Tariffit Saksassa Saksassa sähkön syöttötariffi otettiin käyttöön vuonna Syöttötariffien perusteet ja tasot ovat erilaiset eri uusiutuvien energiamuotojen sähköntuotannolle. Syöttötariffia on uudistettu useaan kertaan. Uudistukset ja parannukset ovat aina näkyneet laitosten määrän nousuna. Viimeisimmät uudistukset tehtiin vuonna 2009 ja sen vaikutukset näkyvät nyt laitosinvestointeina. Saksassa syöttötariffin kustannukset kerätään loppukäyttäjiltä ja silti uusiutuvien energiamuotojen tuoma lisälasku sähkölaskuun ovat vain n. 2,5 / kk/talous. Järjestelmää pidetään hyvänä ja kyselyjen mukaan % saksalaisista kuluttajista kannattaa energian tuottamista uusiutuvilla energiamuodoilla ja valtaosa heistä on myös valmis siitä maksamaan.

7 7 Kuva Kaarlo Isokääntä Kuva 3. Sähkön syöttötariffi biokaasulle Saksassa muodostuu monesta eri osasta. Saksan sähkön syöttötariffi biokaasulle muodostuu monesta eri perusteesta. Ensimmäinen näistä on laitoksen koko. Laitoksen jaetaan pieniin (alle 150 kw:n), keskisuuriin ( kw:n) ja suuriin (500kW 5 MW) laitoksiin. Perustariffi pienille laitokselle on 11,67 snt/kwh, keskisuurille 9,18 snt/kwh ja suurille 8,25 snt/kwh. Perustariffin lisäksi biokaasulaitos voi saada lisäbonusta tuotetulle kilowattitunnille puhtaan ilman, uudistuvan alkutuotannon, alueellisen työllistävyyden, lannan käytön, uuden teknologian ja yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon perusteella. Maksimibonuksilla pienessä laitoksessa voi teoriassa näin saada tariffin määräksi 32,67 snt/kwh, mutta käytännössä tariffi keskimäärin on snt/kwh. Suurillakin laitoksilla tariffi on maksimissaan 17 snt/kwh. Useimmissa maissa on jo käytössä uusiutuvien energiamuotojen sähkön syöttötariffi. Se puuttuu vielä mm. Puolasta, Belgian Valloniasta, Romaniasta ja Suomesta. Syöttötariffin toteutuksen myötä niissä maissa jossa järjestelmä on käytössä, on todettu sen tuoneen useita etuja ja hyötyjä. Syöttötariffien myötä on mm. saavutettu keskipitkän ja pitkän aikavälin investointivarmuutta, uusien teknologioiden ja uusiutuvien energiamuotojen kehittyminen on vauhdittunut ja energiatulot ovat jääneet paikalliseksi hyödyksi.

8 Biokaasun liikennekäyttö Saksassa Hyvästä sähkön syöttötariffijärjestelmästä johtuen lähes kaikki biokaasulaitoksissa tuotettu metaani käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen. Kuitenkin myös biometaanin liikennekäyttö on saamassa jalansijaa. Toistaiseksi Saksassa on kaksi biometaanin tankkauspistettä Pohjois- Saksassa. Laskennallisesti Saksan satotasoilla yhden maissihehtaarin sato käsiteltynä biometaaniksi tuottaa polttoaineen, joka tarvitaan keskivertoauton kulutukseen kilometrin matkalle. Energiantuotanto tilojen tukijalka 8 Viljelystä ja kotieläintuotannosta saatujen tulojen kutistuessa on energiantuotanto nähty uudeksi vaihtoehdoksi monilla saksalaistiloilla Hans ja Helen Hollandin luomutila Ochsenhausenissa Osoite: Ehrensberger Weg Ochsenhausen p. +49(0) Helen ja Hans Hollandin luomutilaa ja sen biokaasulaitosta esitteli isäntä Hans Holland. Tila on monipuolinen luomutila, jossa tuotetaan sianlihaa, viljaa ja energiaa. Aikaisemmin tilalla oli myös emolehmiä, mutta nyt niistä on lähes kokonaan luovuttu. Tilan peltopinta-ala on 158 ha, joista 143 ha on peltoviljelyssä ja 13 ha pitkäaikaisina laitumina. Metsää tilalla 260 ha. Tilalla työskentelee 2-3 työntekijää ja lisäksi tarvittaessa urakoitsijoita. Vuonna 2004 tilalla aloitettiin biokaasuntuotanto. Liikkeellepanevana voimana oli apilakierron hyväksikäyttömahdollisuus biokaasulaitoksessa. Raaka-aineena laitoksessa käytetään maissia, apilaa, nurmirehua ja lantaa. Laitos on kombilaitos, jossa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Laitoksen pääreaktori on tilavuudeltaan 350 m 3. Pääreaktoria sekoittaa yläpuolinen sekoitin. Reaktorissa on 8 cm eristys ja reaktoria lämpiää kierrättämällä sen massaa lämmönvaihtimen läpi. Jälkireaktorin päällä on kaasuvarasto, josta kaasu kerätään 60 kw:n moottorille. Turbolla moottorin teho nousee 70 kw:iin. Syötteen kuiva-ainepitoisuus on %, toisen vaiheen jälkeen kuiva-ainepitoisuus on 8 %. Reaktoriin syötetään päivittäin 5000 kg syötettä, joka koostuu oman tilan raaka-aineista; rehusta, lannasta ja virtsasta. Syöttö tehdään kierukkakuljettimella, joka tuntui olevan muuten hyvin toimivan laitoksen pullonkaula ajoittain. Biokaasulaitoksen tuottamalla lämmöllä lämpiää kolme taloa ja tuotantotilat. Tuotetusta sähköstä 10 % käytetään tilalla ja 90 % myydään verkkoon. Tila saa tuotetusta sähköstä 22 snt/kwh. Pienet erät viljaa kuivattiin kärryyn rakennetulla kuivurilla, johon kuivausilma otettiin biokaasulaitoksen konehuoneesta.

9 Laitoksesta saatavan jäännöksen arvo lannoitteena on luomutilalla ensiarvoisen tärkeä. Jäännöksessä typpi on kasveille käyttökelpoisemmassa ammonium-muodossa. Jäännös levitetään pelloille syksyllä ja kynnetään peltoon. Sijoittavaa lannanlevítyskalustoa tilalla ei ole käytössä. 9 Kuva: Ritva Imppola Kuva 4. Helen ja Hans Hollandin biokaasulaitos Ochsenhausenissa. Keskellä pääreaktori, vasemmalla jälkireaktori, oikealla edessä kärrykuivuri ja sen takana tekniset tilat. Kuva 5. Reaktorin lämmitys tapahtuu lämmittämällä reaktorin massaa erillisessä kierrossa. Kuva: Kaarlo Isokääntä

10 Kuva 6. Hollandin tilan biokaasulaitoksen moottori, 60 kw, Jouni Vaitiniemen, Mauno Rahkolan ja Heikki Junttilan syynissä. 10 Kuva: Ritva Imppola 4.3. Bioenergie Laupheim GmbH & Co.KG ja Erdgas Südwest GmbH Yhteyshenkilöt: Josef Kerler ja Michael Harmuth Osoite: Weldenstrasse 47, Laupheim Laupheimin biokaasulaitos on alueen ensimmäinen biokaasua tuottava, valmistava ja verkkoon syöttävä laitos. Osakeyhtiö perustettiin vuonna Laitoksen esittelivät Bioenergie Laupheim GmbH & Co.KG:n perustajajäseniin ja puuhamiehiin kuuluva Josef Kerler ja biokaasuyhtiön kanssa yhteistyössä toimivan kaasuverkkoyhtiö Erdgas Südwest GmbH:n käyttöpäällikkö Michael Harmuth. Laupheimin biokaasulaitoksen perustivat 22 alueen viljelijää yhdessä Laupheimin kunnan kanssa. Osa osakkaista sijoitti laitokseen rahaa, osa esimerkiksi tontin tai muuta omaisuutta. Viljelijöiden rahaksi muutettu panos laitokseen oli 1 miljoona euroa. Alun perin oli tarkoituksena tuottaa sähköä ja myydä lämpö läheisyydessä sijaitsevalla sotilaskentälle. Neuvottelut armeijan kanssa olivat kuitenkin hitaat ja vaivalloiset, joten päädyttiin yhteistyöhön Erdgas Südwestin kanssa, joka pyysi yhtiötä toimittamaan tuottamansa kaasun verkkoon. Investoinnitkin alenivat kun moottoreihin ja muuhun kaasunjalostuksen laitteisiin ei tarvinnutkaan investoida. Saksassa syöttötariffi koskee vain sähköntuotantoa, joten yhtiöiden välinen sopimus kaasun toimittamiseksi tehtiin ilman mitään tariffeja. Sopimus tehtiin 20 vuodeksi. Bioenergie Laupheim puolestaan tekee raaka-aineen tuotantosopimukset mukana olevien viljelijöiden kanssa. Alkuvaiheen kustannukset ovat olleet 2,2 miljoonaa euroa. Ensi vuonna laitokseen on tulossa laajennus, jossa laitokseen rakennetaan lisää reaktorikapasitteettia, loppusijoitusvarasto, ja

11 mädätysjäännöksen loppuvarasto. Uusien investointien kustannus tulee olemaan 1 miljoona euroa. Mukana olevat viljelijät pitävät bioenergian tuotantoa tilojensa yhtenä tukijalkana varsinkin nyt kun maidon, lihan ja viljan hinnat tuottajille ovat pysyneet alhaalla. Suurimmalla osalla mukana olevista viljelijöistä on kuitenkin muutakin maataloustuotantoa. Osakkaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1100 peltohehtaaria. Laitokseen toimitettavan raaka-aineen hinnan päättävät osakkaat. Keskimääräinen tuotto raakaainetoimituksista osakkaille on ollut /ha. Sopimukset on tehty bonussopimuksina ja vuodelta 2009 tuloksesta riippuvaa bonusta on maksettu 18 %. Tämän lisäksi osakkaat saivat esim. vuodelta 2009 osinkona 9 % sijoittamalleen pääomalle. Laitoksen liikevaihto on n. 2 miljoonaa euroa. 11 Laitoksen raaka-aineena käytetään maissia 80 % ja nurmirehua 20 %. Metaanin tuottavien bakteerien kannalta on parempi, että seoksessa on muutakin kuin maissia. Viljaa ei ole vielä otettu laitokseen. Sitä voitaisiin ottaa vastaa vuosittain tonnia ja jos viljan hinta pysyy näin alhaalla, se todennäköisesti toteutuu. Maissin ja nurmen korjuu tehdään konerenkaan toimesta urakointina. Päivässä rengas pystyy käsittelemään 30 hehtaarin maissisadon. Laitokseen toimitetaan nyt 320 hehtaarin maissisato ja 130 hehtaarin nurmirehusato. Ensi vuonna peltoalaa tarvitaan 100 hehtaaria lisää. Maissin kertakorjuuseen menee n. 12 päivää, nurmisato korjataan parissa päivässä. Korjuu pyritään tekemään mahdollisimman tasalaatuisesta kasvustosta. Maissi ei saa korjatessa olla vihreää ja kuiva-ainepitoisuuden pitää olla n. 32 %. Hinta määräytyy metaanipitoisuuden mukaan. Kypsästä maissista irtoaa enemmän biokaasua kuin vihreästä. Maissilla hehtaarisato on keskimäärin kg. Laitos hoitaa korjuun. Kuljetus laitokseen on viljelijän tehtävänä. Laitos on sijoitettu keskeiselle paikalle peltolohkojen suhteen, pisimmillään matkaa on km. Suurin osa pelloista on muutaman kilometrin päässä. Laitoksen läpikäynyt jäännös käytetään typpipitoisena lannoitteena osakkaiden pelloilla. Osakkaat saavat hakea sitä maksutta laitokselta samassa suhteessa kuin ovat raaka-ainetta laitokseen toimittaneet. Jäännös ei juurikaan enää haise eikä levitys pelloille ole ongelma. Levityskalusto on kunkin omassa harkinnassa. Kaasun tuotto on tällä hetkellä 600 m 3 biokaasua tunnissa. Vuotuinen kaasuntuotto on n. 5 miljoonaa kuutiota. Tuotossa on ylitetty alkuperäinen tavoite tuplasti. Ensi vuoden investointien myötä kaasuntuoton tavoitteena on 1000 m 3 tunnissa. Tuotettu kaasu toimitetaan kaasujakeluyhtiö Erdgas Südwestille, jonka kanssa tehty pitkäaikainen sopimus. Pitkäaikainen sopimus on toiminnan elinehto. Kaasuyhtiön asiakkaita ovat kotitaloudet ja useat yritykset. Saksassa henkilö tai yritys, joka käyttää energianaan uusiutuvilla tuotettua energiaa, saa paremmin tukea toimenpiteisiinsä. Monille yrityksille bioenergian käyttö on myös voimakas imagoasia. Kaasuntuotannossa on tällä hetkellä kolme pääreaktoria ja kolme jälkireaktoria. Reaktorit ovat 6 m korkeita ja niiden läpimitta on 20 m. Reaktoreiden pohjat ovat kolmen metrin syvyydessä

12 maan alla. Reaktoreissa on 10 cm eristyskerros ja prosessi toimii ºC lämpötilassa. Tämä lämpötila on todettu stabiilimmaksi ja helpommin hallittavaksi kuin korkeammat lämpötilat. Alun perin prosessi käynnistettiin naudan lietteellä. Reaktoreihin syötetään säilörehua 60 tonnia päivässä. Prosessissa reaktorisäiliöt ovat lähestulkoon täynnä koko ajan. Kaasutilavuutta reaktoreissa on n. ½ metriä. Kaikki reaktorit ovat yhteydessä yhteiseen kaasuvarastoon. Prosessi on täysautomaattinen ja vaatii päivittäin n. viiden tunnin työpanoksen ja ympärivuorokautisen hälytysvalmiuden. Tuotetussa biokaasussa on % metaania (CH 4 ), % hiilidioksidia (CO 2 ) sekä pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), typpeä (N 2 ) ja happea (O 2 ). Bioenergie Laupheim myy kaasun biokaasuna ja Erdgas Südwest puhdistaa ja jakelee sen. Loppukäyttäjille myytävä kaasu on puhdistettua ja sen metaanipitoisuus pitää olla %. Puhdistuksessa biokaasusta poistetaan kosteus, hiilidioksidi ja rikkivety. Poistetut osat biokaasusta käytetään uudelleen hyödyksi. 12 Kosteus poistetaan jäähdyttämällä biokaasu 6 8 º C:een. Kondensoitunut vesi johdetaan takaisin reaktoriin. Rikki poistetaan kolmella konstilla. Ensiksi reaktorin kaasutilaan johdetaan ilmaa 30 l /h, toiseksi rehun seassa reaktoriin syötetään 12 kg rautaoksidia (Fe 2 O 3 ) kiloon rehua ja kolmanneksi loppu rikki poistetaan jodilla käsitellyllä hiilellä. Hiilidioksidi poistetaan kuudessa aktiivihiilikolonnissa ja otetaan talteen. Talteen otettu heikkokaasu sisältää 97 % hiilidioksidia ja 3 % metaania. Heikkokaasu hyödynnetään biokaasureaktoreiden lämmityksessä ja se riittää yksinomaan reaktoreiden lämmitykseen huhtikuusta lokakuuhun. Heikkokaasu hapetetaan liekittömästi 900ºC lämmössä. Käsittelyssä hiilidioksidi poistuu niin, että jäljelle jää suunnilleen sama määrä hiiltä kuin kasveissa yleensä on. Laupheimin laitoksessa tehdään myös laitetestausta ja tutkimusta. Käytössä on kaksi mikroturbiinimoottoria, toisella testataan maakaasun ja toisella biokaasun hyötykäyttöä. Testaukseen on tulossa myös uusiseelantilainen Stirling-moottori, jonka lämpöteho on 40 kw ja sähköteho 1 kw.

13 13 Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva 7. Näkymä Bioenergie Laupheimin reaktoreiden päältä. Takana auma maissisäilörehua raaka-aineeksi. Kuva 8. Osakkaat hakevat jäännöksen omalla kalustollaan pelloilleen lannoitteeksi. Kuva: Ritva Imppola

14 14 Kuva 8. Mikroturbiinit testauskäytössä Laupheimin laitoksessa. Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva 9. Puhdistettu kaasu lähtövalmiina verkkoon. Kuva: Ritva Imppola

15 4.4. Immendingen-Mauenheim bioenergiakylä Yhteyshenkilö: Ralf Keller Osoite: Dielstrasse 16, Immendingen-Mauenheim Mauenheimin bioenergiakylän Immendingenin kunnassa esitteli kylän biokaasulaitoksen perustaja Ralf Keller. Hän huolehtii biokaasulaitoksen toiminnasta, emolehmätilastaan ja hän on osakkaana kahdessa muussa biokaasuyrityksessä. Mauenheim on Baden-Württenbergin läänin ensimmäinen bioenergiakylä, joka saa kaiken tarvitsemansa energian kylään perustetuista biokaasulaitoksesta, hakkeenpolttolaitoksesta ja kiinteistökohtaisesti asennetuista aurinkokennoista. 15 Biokaasulaitoksessa on kaksi 1500 m 3 pääreaktoria ja jälkireaktori ja varastoallas. Reaktoreiden korkeus on 6 m ja halkaisija 18 m. Sähköä biokaasusta jauhaa kaksi moottoria ja generaattoria, joiden sähkötehot ovat 280 kw ja 350 kw. Sähköntuotantoyksiköt on toimitettu kontteihin asennettuna. Laitosinvestointi kokonaisuudessaan oli vuonna ,5 miljoonaa euroa. Laitoksen takaisinmaksuajaksi on laskettu 8 vuotta. Mauenheimin biokaasulaitos tuottaa 3 miljoonaa kwh sähköä ja 3 miljoonaa kwh lämpöä. Sähkö syötetään verkkoon ja tuotetusta sähköstä laitos saa tariffina snt/kwh. Syntyvä lämpö käytetään lähiverkossa kylän talojen lämmitykseen. Lämpönä käytetty energia vastaa n litraa öljyä. Tämä lämmitysmuoto tulee taloutta kohti noin 500 vuodessa edullisemmaksi kuin öljylämmitys, raha pysyy alueella ja ympäristöhyödyt ovat kiistattomat. Kylän talot on liitetty maksutta lämpöverkkoon, verkossa on 70 taloutta. Peruslämmitys hoituu biokaasulaitoksen lämmöntuotolla läpi vuoden. Kylmimpinä aikoina hakelämmityksellä tuotetaan lisätarve. Verkkoon syötetty kiertovesi on talvella +85ºC ja kesällä +70ºC. Lämpimän käyttöveden pitää olla vähintään +55ºC. Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan maissia, nurmirehua ja lantaa. Maissista ja nurmesta tehdään säilömällä vuosittain 9-10 kuukauden varasto. Päivässä reaktoriin syötetään sekoittimesta ruuvikuljettimella kg raaka-ainetta, kahdesti päivässä, kg kerrallaan. Ruuvikuljettimen etu on se, että syöte sekoittuu samalla tasalaatuisemmaksi. Prosessi on nelivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa reaktoriin syötetään raaka-aine. Reaktorissa viipymä on 70 pv. Toisessa vaiheessa reaktorin alaosasta massaa otetaan separaattorille, joka irrottaa nestefraktion takaisin reaktoriin. Kiinteä aines jää ulos neljäksi viikoksi, jona aikana massaan kasvaa sienirihmasto. Sienet hajottavat massan ligniiniä ja biokaasua saadaan enemmän massasta irti. Kolmannessa vaiheessa, sienikäsittelyn jälkeen, massa syötetään jälleen reaktoriin. Neljännessä vaiheessa massa siirretään jälkireaktoriin, jossa kaasua irtoaa enää n. 2 %. Lopuksi jäännös varastoidaan varastoaltaaseen, josta se ajetaan pelloille lannoitteeksi. Laitoksella on tilat jäännöksen säilyttämiseksi 7 kuukautta.

16 Laitoksen raaka-aineen ja jäännöksen kuljetukset hoidetaan vähemmän yleisessä käytössä olevaa kiertotietä, jotta ne haittaisivat mahdollisimman vähän kyläläisiä. Kuljetuksia kertyy vuoden mittaan keskimäärin 3/pv. Kuva 10. Mauenheimin biokaasulaitoksen raakaaineauma ja sekoitin. 16 Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva 11. Separoitua massaa odottamassa sienikasvustoa. Kuva: Kaarlo Isokääntä

17 17 Kuva 11. Jälkireaktori ja loppuvarasto Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva: Kaarlo Isokääntä Kuva 12. Vasemmalla pääreaktorit, takana jälkireaktori, keskellä sähköntuotantokontit.

18 18 Kuva 13. Mauenheimin bioenergiakylän biokaasulaitoksen esittelytaulu Kuva: Kaarlo Isokääntä 4.5. Erich Sigel Osoite: Weilenerstrasse 41 (14), Zimmern ob Rottweil Erich Sigel yhdessä vaimonsa kanssa esitteli oman maatilansa biokaasulaitoksen Zimmern ob Rottweilissa. Laitos on rakennettu 2004 ja liitetty sähköverkkoon joulukuussa Laitoksessa on yksi 502 m3 reaktori, laitetoimittaja on Weltec. Reaktori on yhdessä tasossa ja 200 m 3 kaasuvarasto on suoraan reaktorin päällä. Käsitelty liete pumpataan viereiseen avovarastoon. Lisäksi laitoksen yhteydessä on 85 m 3 allas tulevalle lietteelle. Tilalla on omaa peltoa 20 ha, naapuri toimittaa lisäksi 13 ha sadon laitokseen. Tilalla on 8 emolehmää, yhteensä nautoja on 20 päätä. Naapuri toimittaa laitokseen joka 3. viikko 20 lehmän, nuorkarjan ja 200 sian lietteet. Laitokseen syötetään päivittäin 2,5 t maissia, 2,4 t nurmirehua, 90 kg viljarouhetta, 1 t naudan lietettä ja 3,45 t sian lietettä. Prosessi toimii º C:ssa. Reaktoria lämmitetään vesikiertolämmityksellä.

19 Prosessissa muodostunut biokaasu jalostetaan energiaksi 75 kw:n generaattorilla ja 150 kw:n MAN bensamoottorilla. Moottori on ollut käytössä h ilman suurempia remontteja. Biokaasu käy moottorin polttoaineeksi kun sen metaanipitoisuus on %. Kaasua ei erikseen puhdisteta. Kaasussa jäljellä oleva rikki tarttuu moottoriöljyyn, joka pitää vaihtaa joka 400. tunti. Vuonna 2009 sähköä tuotettiin kwh ja kwh lämpönä. Ympäristön 16 taloutta lämpiää laitoksen lämmöllä. Kylmimpänä talviaikana lisälämpönä poltetaan öljyä. Sähkö syötetään verkkoon, siitä ei ole tarvinnut tehdä erillistä sopimusta, mutta lämmön toimituksista on sopimukset. Tuotetusta sähköstä tila saa 22 snt/kwh syöttötariffin. Laitoksen kokonaiskustannus vuonna 2004 oli Nyt vastaavan hinta olisi Investointitukea ei laitos ole saanut. Kuoletusaika laitosinvestoinnille on 20 vuotta. Taloudellisesti energian tuotto on tilalle elintärkeä. Tilan liikevaihto sähköntuoton osalta on Yrittäjäparin kokemusten perusteella heti aluksi olisi ollut hyvä ottaa laitostoimitukseen kaksi jälkireaktoria, joista kaasu olisi myös kerätty talteen. Muuten tila on ollut tyytyväinen laitoksen toimintaan. Ympäristön kanssa ei ole ollut ongelmia kun kyse on suhteellisen pienestä laitoksesta. Yleensä ongelmia ympäristön kanssa tulee isommissa laitoksissa kuljetuksista. Jäännöksen lannoitearvon nousu on ollut tilalle positiivinen yllätys. Eron raakalietteeseen huomaa kasvustossa parissa vuodessa. Tilalla ei ole suunnitelmia laajentaa biokaasulaitostaan. Tilan hallitsema hehtaarimäärä ei riitä isomman sähkötehon asentamiseen. Laitoksen aloittaessa toimintaansa 2004 oli vaatimuksena ½ ha peltoalaa asennettua kilowattia kohti. Nykyisin vaatimus on ¾ ha asennettua kilowattia kohti. Nyt asennettavat laitokset ovat vähintään 100 kw sähköteholtaan. Tila antaa täyden tunnustuksen Saksan biokaasuyhdistyksen toiminnalle alan kehittymisen eteenpäin viejänä.

20 Kuva 14. Sigelin tilan biokaasulaitos ja opintomatkaryhmä. Vasemmalla loppuvarasto, oikealla takana pääreaktori, sen edessä sekoitin ja syöttöruuvi. 20 Kuva: Ritva Imppola Kuva:Kaarlo Isokääntä Kuva 15. Sekoitinsäiliö, syöttöruuvi, ja nuori-isäntä Sigel. Kuva 16. Laitoksen polttomoottori. Kuva: Ritva Imppola

21 4.6. Agro Energie Hohenlohe GmbH Yhteyshenkilö: Thomas Karle Osoite: Bachstrasse 48, Kupferzell Biokaasuun liittyvä toiminta aloitettu 10 vuotta sitten 600 kuutiometrin bio-kaasureaktorilla ja 50 kw sähkötehon tuottavalla dieselaggregaatilla, joka on edelleen tallessa mutta nyt jo pois käytöstä. Sittemmin sähkötehoa on alettu tuottaa 300 kw tehoisella kipinäsytytteisellä moottorigeneraattori-yhdistelmällä sekä vuodesta 2007 alkaen esittelijän mukaan 200 kw mikroturbiinilla (toimittaja Greenvironment Suomesta). Vuonna 2004 valmistui uusi kuutiometrin biokaasureaktori: korkeus on 6 metriä josta puolet on suurelta osin maanalaista betonirakennetta ja yläosa näkyvillä olevaa teräs-rakennetta. Teräsrakenteeseen on esittelijän mukaan vaivattomampi tehdä läpiviennit ja sekoittimien ym. laitteiden tuennat. Reaktoriin syötetään yhteensä ton/vrk erilaisia syötteitä, joista suurin osa lehtisalaatin yli-jäämäeriä kaupoista ja tukkukaupoista ja noin neljännes maissia (lehti-artikkelin mukaan syötteenä on myös 900 oman sian tuottama lanta sekä naapurustosta tuleva naudan lietelanta sekä kananlanta). Reaktorin kaasu-tilassa on muovinen verkko rikkivetyä hajottavien aerobisten mikrobien kasvualustana. Kaasun metaanipitoisuus on noin %. Tilalla on 2 työntekijää, joiden lisäksi käytetään tarpeen mukaan ostopalveluja. Biokaasuun liittyvä liikevaihto on noin /vuosi. Omaa peltoalaa on noin 80 ha. 21 Osa mädätteestä (lehtiartikkelin mukaan neljännes) kuivataan termisesti ilman mekaanista veden erotusta kasvihuoneen kaltaisen rakennuksen lattialla (45 m x 12 m) ja pelletöidään sen jälkeen. Pelletöity tuote pakataan alle 10 litran muoviastioihin ja tuotetta markkinoidaan yksityisasiakkaalle lannoitteeksi. Mikroturbiinista tuleva pakokaasu kelpaa sellaisenaan kuivauskäyttöön (laimennetaan sopivaan lämpötilaan ilman kanssa), mutta kipinäsytytteisen moottorin pakokaasu ei ole tähän tarkoitukseen riittävän puhdasta. Mädätettä on kuivaushuoneen lattialla noin 20 cm kerros ja kuivausaika on keskimäärin 2 viikkoa (Lehtiartikkelin mukaan kesällä reilu viikko ja talvella kolmisen viikkoa. Saman artikkelin mukaan lämpötila nostetaan 20 astetta ulkoilman lämpötilan yläpuolelle. Materiaalia käännetään ja rikotaan päivittäin nelipyöräisellä itse-ohjautuvalla ajoneuvolla). Pelletöityä lannoitetta valmistetaan noin 200 tonnia vuodessa. Pelletöintilaitteiston hankintahinta jäähdyttimineen ja kuljettimineen on ollut noin Tilan myyntiartikkeleita ovat sähkö, lämpö aluelämmitysverkkoon sekä pelletöity lannoite. Esittelijän ilmoittamat moottorista ja turbiineista saatavat lämpötehot olivat niin pieniä, etteivät ne voi pitää paikkaansa (yhteensä 350 kw). Lehtiartikkeleiden mukaan mikroturbiineja on 2 kappaletta ja kummankin sähköteho on 65 kw ja lämpöteho 140 kw, eli kokonaisteho noin 130 kwel kwth. Samaisten artikkeleiden mukaan tilan pitäjä myy biokaasun eri yhtiölle (Greenvironment), joka omistaa mikroturbiinit sekä tekee niiden avulla kaasusta sähköä ja markkinoi sen edelleen. Kesäaikaan, kun aluelämmitys-verkkoon ei tarvitse syöttää suurtakaan tehoa, muodostuva lämpö käytetään mädätteen kuivaukseen. Talviaikaan suurin osa (tai kaikki) menee lämpö-verkkoon. 70 kuutiometrin varaajasäiliö tasaa tehokkaasti kulutushuippuja eikä kattiloita tarvita. Menoveden lämpötila on 75 C myös talvella.

BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta

BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta Osa I Opintomatka Pohjanmaan biokaasulaitoksiin 17. 18.3.2010 Ab Stormossen Oy Laihian kunta Haapajärven ammattioppilaitos Heusalan tila, Nivala Virtalan

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN 3.-8.2.2014

OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN 3.-8.2.2014 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN 3.-8.2.2014 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun ammattikorkeakoulu Oy Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Osallistujia matkalla

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013

OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Suomen ympäristöopisto, Helsinki 6.5.2015 Matti Arffman Envitecpolis Oy

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Alpuan kehitys ry. koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011

Alpuan kehitys ry. koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011 Alpuan kehitys ry koulutoiminta Alpuassa päättyi keväällä 2011 Alpuan kehitys ry haluttiin pelastaa kiinteistöt ostopäätös 11.10.2011 Alpuan kehitys ry perustettiin 18.3. 2012 koulukiinteistön ostamista

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot