Johannes-Seuran talvinen risteily Itämerellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johannes-Seuran talvinen risteily Itämerellä"

Transkriptio

1 Tammikuu Helmikuu vuosikerta N:o 1-2 Johannes-Seuran talvinen risteily Itämerellä Perinteinen talviristeily järjestettiin tällä kertaa viikkoa aiemmin kuin muina vuosina. Risteily jäi myös historiaan Silja Europan viimeisenä matkana Turusta Tukholmaan. Laivassa oli tungokseen asti väkeä, josta 100 henkilöä osallistui Johannes-Seuran matkalle. Myymälöitä tyhjennettiin alennusmyyntien avulla. Sunnuntain yhteinen ohjelmallinen tilaisuus vietettiin isossa, punahämyisessä Moulin Rouge -salissa. Ilma oli kaunis, kirkas ja aurinkoinen eli täydellinen saaristo- ja merimaisemien katseluun. Matkalle osallistui ilahduttavan paljon ensikertalaisia. Runsaan matkustajamäärän saattaa osittain selittää myös matkan sijoittuminen viikonloppuun. Laivaan ja tervetulotilaisuuteen Kovassa tungoksessa nousimme laivaan ja veimme matkatavarat omiin hytteihimme ja sieltä nopeasti ylimpään kerrokseen yhteiseen matkan aloitukseen. Raijan ja Yrjön tervetulotoivotuksen jälkeen nostettiin malja. Lyhyen keskustelutuokion jälkeen ensimmäiset kiiruhtivat jo myymälöihin. Laivan ravintoloista moni nautti vielä iltapalaa ennen nukkumaanmenoa tai tanssilattialle suunnistusta. Musiikkia, lauluja ja presidentti Kekkosen elämänkertaa Aamu valkeni kauniina ja ruokasalissa aamiaisella jo varhain näkyi pirteitä matkustajia. Yhteinen tilaisuus alkoi Armas Janssonin haitarimusiikilla. Suuri sali ei ollut ohjelman kannalta paras mahdollinen. Valaistus oli hämärä ja punasävyinen. Yleisö levittäytyi laajalle alueelle. Yrjö lausui pari sanaa, minkä jälkeen laulettiin yhdessä Käymme yhdessä ain, Satumaa ja Väliaikainen Armaksen säestyksellä. Tauno ja Liisa toimivat esilaulajina. FM Aava-Leena Kurki kertoi tällä kertaa meille sanoin ja kuvin presidentti Kekkosen elämästä. Lepikon torpasta vaatimattomista oloista maailmalle lähteneestä pojasta tuli Suomen tasavallan presidentti ja kansainvälisesti kuuluisa henkilö. Hän oli urheilija, kalastaja, metsästäjä ja porttien yli hyppelijä. Hän arvosti tavallista suomalaista perusruokaa ja oli kova saunomaan. Hänen hyviä ystäviään olivat Neuvostoliiton johtohenkilöt. Hän oli isä kaksospojilleen, yö- ja päiväpojalle Tanelille ja Matille. Hän oli myös isoisä ja aviomies. Kekkonen tunnettiin myös naisistaan, mutta aviopuolisonsa Sylvin hän asetti aina muiden yläpuolelle. Hänen naisseikkailunsa luonnollisesti kuitenkin kiusasivat Sylvia. Urkki lähetteli joskus suorasukaisia kirjeitä, joita Sylvi yritti kaunistella. Tamminiemen sauna oli kuuluisa kuparikattoineen ja uimaaltaineen. Venäjältä lahjaksi saatu vinttikoira seurasi usein presidenttiä. Kekkonen oli valokuvaajien suosikki. Hän oli sulavakäytöksinen ja karismaattinen henkilö. Hän teki valtiovierailuja useihin maihin ja kohtasi niissä mm. presidentti J.F.Kennedyn, Charles de Gaullen ja kuningatar Elisabethin. Leskeksi jäätyään hän sai useita kosintakirjeitä. Niihin kaikkiin hän vastasi (kieltävästi) ja lähetti kirjoittajille myös hamekankaan. Elämänsä loppupuolella hän sairastui. Koskettava on takaapäin otettu kuva, jossa hän kahden henkilön tukemana on ulkoilemassa. Kuva henkii surullista tunnelmaa kohtaloonsa alistuneesta vanhasta miehestä. Aava-Leena Kurjen mielenkiintoinen esitys päättyi presidentti Urho Kekkosen vaikuttavin. hautajaiskuviin. Olimme saaneet tutustua tosisuomalaisen henkilön elämään. Ohjelma jatkui yhteislauluilla ja Liisan ja Taunon esittämällä kappaleella Kevät Karjalassa. Odottelemme taas kevättä, kesää ja matkaa Johannekseen. Liisa kertoi kuluvan vuoden Johannes-Seuran matkoista ja esitti runon nimeltä Koiviston kirkkopetäjä. Runo kertoo koivistolaisten kohtaloista, jotka ovat lähes samanlaisia kuin johannekselaistenkin. Tilaisuuteen ovat aina kuuluneet arpajaiset, joiden voitot olivat varustamon lahjoittamia. Päävoittona oli risteily Maarianhaminaan. Kaksi tuntia oli kulunut nopeasti, ja tilaisuus päätettiin ponnekkaasti laulettuun Johanneslauluun. Ruokapöytien äärellä ja päätöstilaisuuden pullakahvit Ruokasalin ovien avautumista odotteli pitkä jono nälkäisiä. Meille varatut pöydät olivat ihan lähellä ja ruokailun voi aloittaa lämpimistä ruuista, koska siinä jono oli lyhin. Kiireettömän ruokailun lomassa haasteltiin ja ihailtiin ohi lipuvia maisemia. Välillä seilattiin avovedessä ja sitten taas jäälauttojen keskellä. Horisontissa näkyi useita laivoja. Ennen Turun satamaan tuloa juotiin vielä yhteiset pullakahvit. Kunniapuheenjohtaja Paavo Väntsi esitteli seuran toimintaa. Ajatus myöhemmin keväällä tehtävästä matkasta päätettiin kuitenkin unohtaa. Raija kehotti kokoamaan sukulaisia seuraavalle yhteiselle matkalle. Lopuksi arvottiin vielä jäljelle jääneet pullat. Ohjelmatoimikunta kiittää kaikkia matkustajia ja toivottaa hyvää talven jatkoa! Johannes-Seura ja eri tilaisuuksissa mukana ollut yleisö kiittää musiikista ja onnittelee helmikuussa 80 vuotta täyttävää haitarin soittajaa Armas Janssonia. Sydämelliset Onnittelut! Liisa Katajainen d d d d d d d d d d d d HUOM! Johannes-Seuran toimiston uudet aukioloajat sivulla 2.

2 2 Tammikuu - Helmikuu 2013 No. 1-2 Aineiston toimittaminen Päätoimittajan kynästä Lehtemme keskiaukeama on tällä kertaa omistettu lahjakkuuksien esittelyyn. Ajallinen mittakaava on melkoinen, sillä liikkeelle lähdetään 1800-luvun jälkipuoliskolta ja päädytään viime viikkojen palkintosateeseen. Johannekselainen pääsee toteuttamaan kahtalaista tehtävää: toisaalta olla tuoreiden tapahtumien välittäjä, toisaalta kaivaa näkyviin jo katoamassa olevaa kotiseutuumme liittyvää tietoa. Jaakko Ryhänen, Matti Salminen, Kim Borg siinä nimekkäitä suomalaisen laulutaidon mestareita. Ja kaikki edustavat syvää bassopuolen hallintaa. Tuohon listaan on lisättävissä uusia mestareita, mutta siihen on aihetta lisätä myös yksi vanha mestari: Hjalmar Frey. Hän menehtyi sairauskohtaukseen sata vuotta sitten tammikuussa Sitä edeltävät vuosikymmenet olivat komea näyttö laulun lahjoista. Viipurissa syntyneellä Hjalmarilla oli omat vahvat sukuyhteytensä Johannekseen ja vähän kiinteämpiäkin siteitä poikavuosinaan. Niistä ja suomalaisen musiikin nousun vuosista siis sisäsivuilla. On iloista sattuman satoa, että voimme kertoa samalla Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen toisen voittajan Eeva Hartemaan johannekselaisista juurista sekä onnitella hänen lisäkseen Heikki Paakkasta suomalaisen sarjakuvamaailman parhaasta palkinnosta Puupäähatusta. Voimme arvailla, ettei oman lajinsa aateluusarvo tule kuvataiteilijan särmiä silottamaan, vaan kohtaamme jatkossakin tämän historian ja yhteiskunnan kirurgin löytämiä erikoisnäytteitä. Kynä voi joskus olla yhtä terävä kuin skalpelli. Lehden sivuilla tutustumme myös siirtopoikien työpalveluleiriin välirauhan ajalta. Tieto on tarkkaa aina todistusta ja leirikuvia myöten, onhan kirjoittaja itse ollut leiriläisenä. On aika yllättävää, ettei tällainen puolisotilaallinen poikakoulutus ole tullut vastaan jo aikaisemmin ja yleisemmin. Ehkä leiritoiminnan mittakaava on ollut valtakunnallisesti pientä tai se on jäänyt muuten sivuun ajan suurten myllerrysten keskellä. Kirjoitus saattaakin kirvoittaa lisätietoja muiden maakuntien leireistä, joissa Kannaksen poikia on ollut mukana Vuosi alkaa kaksoisnumerolla, vaikka se ei sivumäärää kasvata. Sellainen muutos ajassa kuitenkin on, että Johan nekselainen on jo suurempi kuin Helsingin Sanomat. Jälkimmäinen kun puolitti kokonsa tabloidiksi ja me jatkamme edelleen kertaluokkaa suuremmassa kokoluokassa. Pääasia tietysti on, että pidetään lehdistä kiinni niin isoista kuin pienistäkin. Hyvää vuoden jatkoa toivottaen. Hannu Rastas Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: tai Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Johannekselainen, Myllytie 1, Piikkiö. Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: Maaliskuun numeroon aineisto viimeistään (painopäivä 7.3.). Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Lehtitoimikunta Kuolleita Eeva Elviira Holm kuoli Porissa. Hän oli syntynyt Uuraassa. Kaipaamaan jäivät Jorma ja Sirkku, Marjaana ja Larissa perheineen; Anneli ja Markku, Tiina perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Eila Kaarina Ilmasti kuoli Naantalissa Hän oli syntynyt Vahdolla. Kaipaamaan jäivät veljet perheineen, sukulaiset ja ystävät. Kaarinan uurna laskettiin perhehautaan Naantalissa Kaarinan vanhemmat olivat Antti ja Helvi Ilmasti Revonsaaresta. Salme Unelma Pyyhtiä, s Johanneksessa, kuoli Lahdessa. Kaipaamaan jäivät lapset ja sisko perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Maiju Helena Salmio o.s. Loikas kuoli Turussa. Hän oli syntynyt Johanneksessa. Kaivaten muistavat Hannele ja Göran, Malin, Emma, Jori ja Anni, sisarukset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Syntyneitä Ilmari Tapio Paavilainen, synt Paimiossa. Vanhemmat Marjaana (o.s. Rastas) ja Martti Paavilainen. Isovanhemmat Marja ja Hannu Rastas (juuret Johannes, Kaijala) sekä Hannele ja Pertti Paavilainen (juuret Räisälässä). Agricola Piikkiön leivissä Piikkiöläisessä historiankirjoituksessa on esiintynyt jo pidempään tieto, että Mikael Agricola olisi ollut Salvelan tilan omistajana luvulla. Tieto on tarkentunut tuoreesta tutkimuksesta (Knuutila Mäkitalo: Turun tuomiokirkon ja papiston tulot , SKS 1129, 2007). Kyse ei ollut varsinaisesta omistuksesta, vaan pidempiaikaisesta oikeudesta tilan tuottoon ja määrätkin ovat selvillä. Salvela kuului kirkon hallintaan ja tarkemmin pieneen Pyhän Bartolomeuksen alttarin prebendaan. Muut alttarin tilat olivat Kahloja Liedosta ja Askainen Kaarinasta. Maisteri Mikael Agricola palasi Suomeen 1539 käänteentekevältä opintomatkaltaan Saksaan. Uuden Testamentin käännöstyö ja muitakin kirjoitushankkeita oli vireillä ja hänet kiinnitettiin kirkon opetustehtäviin. Hänen palkkatulokseen osoitettiin Pyhän Bartolomeuksen alttarin tuotto. Kaksi vuotta myöhemmin hänelle osoitettiin sen lisäksi suuremman Lauritsan alttarin tuotto. Vuotuinen saanto Salvelasta oli Agricolan omien tietojen mukaan: ruista...3 puntaa 3 pannia, samoin...6 pannia kinkeriä ohraa...1 punta 2 pannia vehnää...½ pannia kauraa...3 pannia papuja...nelikko herneitä...ei yhtään. Piikkiöläisellä ravinnolla oli arvonsa, kun Agricola teki omaa suomenkielen perustajatyötään. Uuden Testamentin käännös julkaistiin 1548 ja sitä ennen oli nähnyt päivänvalon jo useampi kielen kannalta merkittävä teos. Hannu Rastas Helmikuu Heikki Paakkasen teoksia ym. Kansalliskirjaston kahvila ja Agricolahuone, Helsinki (ks. sivu 5) 4. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori Kurkistus Kirjolaan Liedon kunnantalolla (ks. sivu 8) 23. Kaislahden ja Päätilän koulupiirien yhteislaulutilaisuus klo 13 Littoisten monitoimitalolla Maaliskuu Heikki Paakkasen näyttely jatkuu 4. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori Huhtikuu 8. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori 20. Päätilän koulupiirin kevättapaaminen Littoisten monitoimitalolla klo Sotahistoriallinen museo- ja tutustumismatka Tallinnaan (ks. sivu 8) Toukokuu 6. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo 18 Tuomarinkatu 2, Pori Johannes-Seuran kotiseutumatka Vaahtola, Rokkala, Kukkola, Ylämaan kylät, Haltian-, Huunon- ja Revonsaari Kesäkuu 16. Karjalan Liiton kesäjuhla Porissa, kuljetus: ks. Matkasivu Heinäkuu Johannes-Seuran kesämatka Riikaan ja Jurmalaan 27. Johannesjuhla Liedon Loukinaisten koululla Elokuu Kuntalaismatka Johannekseen, aika avoin Lokakuu 19. Päätilän koulupiirin syystapaaminen Littoisten monitoimitalolla klo Marraskuu Johannes-Seuran ostos- ja pikkujoulumatka Viipuri, Johannes Muutos Johannes-Seuran toimiston aukioloajoissa Toimisto pidetään auki keskiviikkoisin klo sekä kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo Aukioloajat tammi-maaliskuu

3 Tammikuu - Helmikuu 2013 No Pappilan pikku-inkeri on poissa Inkerin ripillä v Johanneksen kirkossa. Hellä Inkeri Salminen o.s. Pentti syntyi Johanneksen Vaahtolan kylän Pentinmäellä 28. kesäkuuta 1923 Vilho ja Alina Pentin perheeseen. Ajasta iäisyyteen Inkeri sai kutsun joulun alla Inkerin pitkää ja vaiherikasta elämää ohjasivat lapsuuden kodissa saadut elämän ohjeet, joihin kuuluivat ahkera työnteko, oman kodin ja synnyinseudun sekä karjalaisuuden arvostaminen. Maanpuolustuksellisten arvojen ymmärtäminen ja niiden parissa toimiminen oli Inkerille itsestään selvää jo nuorena. Tämä lienee ollut Sofia-mummolta perittyä, sillä mummon veljen poika Viljo Vyyryläinen sai jatkosodassa Teikarin taisteluissa Mannerheim ristin ritarin arvon. Isänmaan puolustamiseen sitoutuminen näkyi Inkerissä läpi elämän toiminnassa Turun Seudun Lottaperinneyhdistyksessä, Turun Seudun Rintamanaisissa, Nousiaisten Sotaveteraaneissa ja Turun Rannikkotykistökillassa. Sodanaikaisesta toiminnastaan Isänmaan hyväksi Inkeri palkittiin rintamaveteraanien tammenlehvätunnuksella, talvi- ja jatkosodan muistomitalilla sekä lottamuistomitalilla. Lisäksi hänelle myönnettiin Rintamanaisten sekä Rannikkotykistökillan ansiomerkit. Päivälleen 65 vuotta ensimmäisen evakkotaipaleen alkamisesta eli Inkeri vastaanotti Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin elämäntyöstään. Karjalaisia juuriaan hän vaali Nousiaisten Karjalaseurassa sekä tutussa Johannes-Seurassamme. Palataan ajassa taaksepäin Inkerin nuoruusvuosiin ja kaikkein rakkaimpaan paikkaan Johanneksen Pentinmäelle. Pentin sukutila oli 1800-luvulla ollut merkittävän kokoinen yli 100 hehtaarin peltoalalla ja laajoine metsineen. Perinnönjakojen jälkeenkin Inkerin kotitila Vanhala oli 1930-luvulla vielä keskisuuri tila 10 hehtaarin viljelyksillä ja metsääkin oli perheen omiin tarpeisiin. Inkerin perheeseen kuuluivat vanhempien lisäksi kaksi vuotta nuorempi Taimi-sisko sekä isänäiti Sofia Wilhelmiina o.s. Vyyryläinen ja kansalaissodassa vammautunut Arttusetä. Inkerin ja Taimin sisarpuoli Sylvi asui Alina-äidin Hilda-siskon luona Sortavalan Kekrilahdessa, missä tytöt kesäisin vierailivat. Inkerin vanhemmat olivat maanviljelytöiden lisäksi Johanneksen seurakunnan palveluksessa, Vilho-isä suntio Anton Rikkosen apuna ja Alina-äiti Johanneksen Pappilassa karjakkona. Inkeri sai koulunsa valmiiksi 13-vuotiaana ja hänen tulevaisuudensuunnitelmissaan oli talouskouluopinnot Viipurissa. Näihin aikoihin Johanneksen Pappilassa palvelijana ollut Elsa Mäkeläinen oli jäämässä pois perheen perustamisen vuoksi ja ruustinna Lyydia ( Lyyli ) Halla kysyikin Alina-äidiltä Inkerin halukkuutta tulla pappilaan rovasti Aarne V. Hallan perheen palvelukseen. Pikku- Inkeriä aluksi hieman pelotti, olihan hänellä ikää vasta 13 vuotta, mutta suostui kuitenkin, kun Elsa ja itse ruustinnakin lupasivat opettaa häntä Pappilan tavoille. Opittavaa ja touhuttavaa Inkerille kyllä tulikin. Ikätoverit varmaan vielä muistavat tummatukkaisen pikku sisäkön siniruudullisessa mekossaan kiirehtivän Pappilan pihamaalla askareissaan aamuvarhaisesta iltamyöhäiseen ison ja pikku Pappilan väliä. Työpäivillä kun oli pituutta kellon ympäri. Pappilan arkiaskareet alkoivat aamuvarhaisella, kun aamuisin kello 7.30 rovastille ja ruustinnalle jo piti tarjoilla kahvi vuoteeseen, puoli yhdeksältä kuunneltiin yhdessä aamuhartaus radiosta, yhdeksältä pitikin jo aamupuuron olla valmis. Puolilta päivin tarjottavaa ateriaa ruustinna ja Inkeri valmistivat useimmiten yhdessä, aterialla syötiin pääasiassa liharuokia, perunoita ja kasviksia, joita kasvatettiin Pappilan omassa puutarhassa. Päivällisen aika oli illalla viiden-kuuden aikoihin ja iltakahvi piti olla valmis seitsemältä. Tämän jälkeen oli tiskattava astiat. Sunnuntaisin ohjelmaan kuului tietenkin kirkonmenot ja Inkerin tehtäviin kuului viedä pappien tarvitsemat kirjat kirkkoon ja kirkonmenojen jälkeen oli vuorossa pyhänpäivän aterian valmistus ja tarjoileminen. Ruokailuastioiden lisäksi Inkerin tehtäviin kuului myös ehtoollisastioiden pesu. Johanneksen Pappilassa oli 11 huonetta ja niiden siivous lattian vahauksineen sekä kylmään aikaan huoneiden lämmittäminen puu-uuneilla oli nuorelle tytölle melkoinen voimanponnistus. Vaihtelua Pappilan arkeen toivat niin lukuisat vieraat kuin perheen omat lapsetkin Sakari, Niilo ja Mirjam pianonsoitolla ja lauluilla. Inkeri-sisäkölle vieraiden tulo Pappilaan tiesi pukeutumista mustaan juhlapukuun, valkoiseen esiliinaan ja tärkättyyn valkoiseen päähineeseen. Vierastarjoiluissa häntä auttoivat välillä myös Taimi-sisko ja Dietrichin Terttu-serkku. Elämä näytti Inkerille valoisalta, kauan haaveissa ollut talouskouluun meno alkoi olla ajankohtainen, mutta syksy 1939 muutti kaiken. Johanneksen Pappila arkistoineen evakuoitiin Marraskuussa vuotias Inkerityttö aloitti lottauransa Santra Pärssisen lottakanttiinissa Vaahtolassa. Inkerin koti taloon sijoitettiin Punaisen Ristin lääkevarasto ja Pappilaan perustettiin kenttäsairaala. Ensimmäinen evakkomatka Inkerille ja hänen perheelleen alkoi itsenäisyyspäivänä aamuyöstä. Lähtökäsky tuli niin kiireellä, että mukaan ei ehditty ottaa kuin päällä olevat vaatteet ja vähän ruokaa. Inkeriltä jäi hänen rovasti ja ruustinna Hallalta rippilahjaksi saamansa raamattukin ottamatta mukaan, samoin kaikki valokuvat. Rippikuvansa hän sai vuosikymmeniä myöhemmin evakossa ollessaan ikätoveriltaan, jonka kanssa he olivat ripille päästyään kuvia vaihtaneet. Evakkomatka vei Inkerin perheineen Kaukelman kartanoon Muurlaan, missä evakkojen oli osallistuttava heti kartanon töihin, kuten karjanhoitoon, polttopuiden tekoon ja siivoukseen. Jatkosodan alettua rintamalinja saavutti vihdoin Johanneksen ja näin paluu kotiseudulle oli taas askeleen lähempänä Huolestuneiden vanhempiensa vastustuksesta huolimatta Inkeri ja Taimi ilmoittautuivat vapaaehtoisina jäljellä olevien asuintalojen raivaus- ja puhdistustöihin. Perillä Johanneksessa heitä odotti lohduton näkymä, rakas kotiseutu ja kotikylä omaa synnyinkotia myöten oli tuhoutunut. Johanneksen kaunis kirkko oli raunioina, samoin Inkerille rakas Pappila oli pommitettu maan tasalle. Taloja oli säilynyt Revonsaaressa ja lottakomennus vei Inkerin, Taimin ja Kososen sisarukset Saiman ja Lahjan sekä Uljaksen Sirkan talveksi 1941 näitä rakennuksia puhdistamaan. Rikkisavun avulla taloista karkotettiin vihollisen aikana pesiytyneet täit ja torakat. Asemasodan aikana olot Johanneksessa vakiintuivat sen verran, että sinne palasivat keväällä 1942 myös Inkerin ja Taimin vanhemmat. Kotitalo oli tuhoutunut ja perhe asettui asumaan läheiseen Ekin perheen hevostalliin. Koska Sofia-mummo halusi asua kotipihalla, rakennettiin hänelle sinne oma mökki. Inkeri ja Taimi menivät syksyllä 1942 töihin Johanneksen uuden kansakoulun rakennustyömaalle. Inkeri sekoitti ja kantoi muurarinlaastia Taimin ollessa lautatyttönä. Uusi koulu valmistui seuraavana vuonna ja rakennus on nykyään paikallisten asukkaiden sairaalakäytössä. Kesäkuun 16. päivä vuonna 1944 tuli aika jättää rakas kotiseutu toisen kerran, Inkerin evakkomatka yhdessä Taimi-siskon ja Sofiamummon kanssa suuntautui Paimioon ja Piikkiöön. Vilho-isä jäi panssariesteiden tekoon Kannakselle ja Alina-äiti toi perheen lehmän turvaan kävellen 300 kilometrin matkan. Evakkojen elämässä alkoi pitkä sopeutumisvaihe uusiin tapoihin, uusiin ihmisiin ja ennakkoluuloihin. Vastoinkäymisistä selviytymiseen auttoi karjalainen sitkeys. Inkeri löysi oman paikkansa sotien jälkeisessä Suomessa töitä uutterasti tehden ja lapsiaan kasvattaen. Oma talo rakentui 1957 Nousiaisiin, jossa hän asui 60 vuoden ajan. Synnyinseutu ei koskaan unohtunut Inkerin mielestä, vaan me hänen kuusi poikaansa saimme jo lapsina kuulla hänen lapsuus- ja nuoruusaikansa Vaahtolasta, sen ihmisistä, Pappilan arjesta ja pyhistä, sota-ajan kokemuksistaankin. Vihdoin kotiseutumatkailu Kannakselle alkoi olla sallittua. Vuonna 1988 lähdimme äitimme kanssa Viipurin matkalle, ja teimme epävirallisen käynnin myös Johannekseen. Eihän kotiseutu äitimme mielestä varmaan entisenlainen ollut, mutta liikutuksen kyyneleet oli helppo huomata hänen silmissään, kun tutut paikat alkoivat hahmottua ja löytyä Pappilan navetta, Osuuskaupan rakennus, Pentinmäen rakennukset, Sofia-mummon mökki, kotipiha sireenipensaineen ja isän Suvisaaresta tuoma tammi isoksi kasvaneena. Se oli meille mukana olleillekin ikimuistoinen hetki. Pentinmäki kutsui äitiämme tämän jälkeen joka kesä, mukana oli Taimi-siskon ja omien poikien ja lastenlasten lisäksi usein Hilkka-serkku. Johannekselaisten aseveljien kanssa äitimme kävi useasti viime sotien taistelupaikoilla ja muistomerkeillä sekä yhteisissä veteraanitapaamisissa paikallisten veteraanien kutsumana, entiset viholliset olivat nyt ystäviä. Muistoihimme ovat piirtyneet myös yhteiset matkamme Ihantalan ratkaisutaisteluiden muistojuhlaan v sekä Johanneksen kirkon 120-vuotisjuhlaan v Äitimme sai vielä v käydä rakkaan synnyinkotinsa pihamaalla. Vaikka äitimme sai näillä monilla kotiseutumatkoillaan kokea myös paikallisten asukkaiden ystävällisyyttä ja vieraanvaraisuutta, Karjalan menetyksen epäoikeudenmukaisuus säilyi silti aina hänen mielessään. Hän jaksoikin aina uskoa, että vääryys korjaantuu ja Pentinmäki saadaan vielä takaisin omalle suvulle. Äitimme tärkein saavutus ei mielestämme olekaan mitalit ja ansiomerkit, vaan se miten hän on siirtänyt omaa karjalaisuuttaan ja johannekselaisuuttaan läheisilleen. Vastoinkäymistenkin aikana hän aina valoisasti uskoi parempien aikojen koittavan. Näistä elämän ohjeista voimme olla hänelle kiitollisia. Pappilan pikku-inkeri saatettiin matkalle Taivaan kotiin Piikkiön kirkossa omaisten, sukulaisten, ystävien sekä yhdistyssisarien ja veljien saattamana. Kaipauksella poika Hannu ja miniä Sirpa Inkeri veteraanijuhlassa vuonna 2010 Turun Messukeskuksessa. Hilkka Lindroosin (Skyttä) muistolle a a a a a a a a a a a a a a a Hilkka syntyi 1929 Johanneksen Revonsaaren Pyökärillä. Vanhemmat olivat Arvo ja Elsa Skyttä, sisarukset Lauri, Paavo ja Vuokko. Arvo kävi töissä Makslahden lautatarhoissa ja kalasteli. Elsa teki kotitöitä. Hän oli kuuluisa piirakoistaan. Lapset kävivät Hankalan kansakoulua. Alakoulunopettaja oli Sona (Sofia Ahokas). Yläkoulussa opetti Akseli Kurimo. Meitä 1929 syntyneitä tyttöjä oli enemmän kuin poikia. Poikia oli vain neljä: Pellonpään Pauli, Kuren Yrjö, Kuren Leo ja Haltian Antti. Välitunneilla hyppäsimme ruutua, ovissa pelasimme seinäpalloa, kentällä kilpailimme viimeinen pari ulos -juoksua. Metsässä leikimme rosvoa, rannoilla uimme ja heittelimme kiviä. Aikuiset pelottelivat Älkää vain puhuko rumia, tai Jumala heittää suuren kiven päähän. Kiviniemen rannalla Kuren Leo sanoi: Tässä rannassa on kirottu paljon, kun on näin paljon kiviä! Koulussa Sona kysyi, mitä meistä tulee isona? Minä sanoin, ompelija. Hilkka sanoi, konekirjoittaja ja Ristianni Terttu, torikauppias. Yläkoulussa minä ja Hilkka istuimme ensimmäisessä pulpetissa. Pellonpään Pauli ja Kuren Yrjö istuivat takanamme. He piirtelivät meistä selkämme takana pilakuvia. Me aloimme nauraa kikattaa. Nurkkaan häpeämään! karjaisi Kurimo. Nurkka oli eteisen peltinen pystyuuni. Hilkka seisoi toisessa, minä toisessa uunin nurkassa. Työnsimme kädet uunin raviin ja koskettelimme toistemme sormia. Välitunnilla koko koulu kerääntyi ympärillemme. Kurimo tuli ja sanoi meille ihan lempeästi, että nyt tytötkin välitunnille. Ei hän häijy ollutkaan. Talvella Kurimo kutsui kylän miehet lapioimaan koulutörmältä lunta. Avannosta kannettiin vettä, törmä jäätyi liukumäeksi. Kuka laski oljilla täytetyllä säkillä, kuka pahvinpalalla, kuka kulutti housunpersuksia. Yhä kaikuvat riemuhuudot korvissani. Hiihtokilpailut pidettiin jäällä. Seisottiin rivissä lähtöviivalla. Kurimo laski kolmeen ja kaikki ryntäsivät matkaan. Kauempana viivalla mies oli vahtimassa, että kaikki kääntyivät viivan takana. Monelta kiireessä sukset menivät ristiin, törmättiin yhteen ja monta muutakin haaveria sattui. Talvisota alkoi. Saarelaiset evakuoitiin härkävaunuissa, eläinkuljetusvaunuissa Lounais-Suomeen. Asemasodan aikana palattiin saareen. Menin oppikouluun Uuraaseen, Hilkka ja Terttu Viipuriin tulimyrsky alkoi. Koti jäi rajan taakse. Minä asetuin Littoisiin. Arvo ja Elsa rakensivat talon Piikkiön Nunnaan. Hilkka meni naimisiin ja asettui Littoisten Hiiskanmäkeen. Miehensä kuoltua hän muutti Varissuolle. Me Hankalan koulun saman luokan viisi tyttöä aloimme kokoontua säännöllisesti Hilkan kotona. Joka kerta saimme maistella Hilkan uunista ottamia lämpimiä karjalapiirakoita. Viimeisen kerran olimme koossa, kun Rajalan Irma tuli Amerikasta käymään. Hilkka sairastui ja joutui hoitokotiin. Muutama vuosi sitten Vuokko kutsui meidät Hilkkaa katsomaan. Hän oli rullatuolissa. Niin oli Hilkan vuoro siirtyä taivaaseen. Sielussani näen Hilkan istuvan auringossa syntymäkotinsa rapuilla. Maire Uotila (Hankala)

4 4 Tammikuu - Helmikuu 2013 No. 1-2 Hjalmar Frey laulun lahjoilla maailmalle Viime vuonna Johannekselaisessa julkaistiin artikkelisarja, joka selvitti Freyn suvun vaiheita ja suvun yhteyksiä Johannekseen. Tällä kertaa katse kohdistetaan tarkemmin Hjalmar Freyn persoonaan. Hänen tiensä vei Italiaan vaativiin musiikkiopintoihin ja ensimmäisiin opperatalokiinnityksiin. Sen jälkeen hän toimi kaksi vuosikymmentä Pietarin Keisarillisessa Mariinskiteatterissa hovioopperalaulajana. Suomessa hän esiintyi säännöllisesti kiertueilla ja oli myös ahkera levytysten tekijä vuosisadan alussa. Pietarin jälkeen seurasivat vuodet Berliinissä ja lopulta Helsingissä Nikolainkirkon eli Suurkirkon kanttorina. Hjalmar Frey menehtyi sata vuotta sitten Hjalmarin isä Alexander Frey oli viipurilainen lakimies, joka toimi hovioikeudenneuvoksena ja monissa paikallisissa luottamustehtävissä. Alexander sekä hänen veljensä Julius ja Johan (Janne) omistivat yhdessä Kaislahden hovin Johanneksessa, mutta veljeksistä vain Julius asui tilalla ja omistautui tilanhoitoon. Yhteisomistus kesti vuosikymmenen verran ja vuonna 1866 tila myytiin Juliuksen jäädessä edelleen tilanhoitajaksi ja tilan kehittäjäksi. Suku piti vahvasti yllä keskinäisiä yhteyksiään ja niin Alexanderin perheen yhteydet Johannekseen jatkuivat vuosisadan lopulle. Musiikki vie mukanaan Koko Freyn perhe oli hyvin musikaalista, he soittivat ja lauloivat eri tilaisuuksissa ajan tapojen mukaan. Pojilla Jannella, Juliuksella ja Alexanderilla oli orkestereita ja tyttäret Laura, Mina ja Emmi soittivat pianoa. Alexanderin vuonna 1856 Viipurissa syntynyt poika Hjalmar suoritti ylioppilastutkinnon ja kirjoittautui 1873 Helsingin yliopistoon, missä aloitti juridiikan opinnot tarkoituksena tulla lakimieheksi isänsä tavoin. Hän ennätti toimia jo isänsä apulaisenakin, kunnes musiikki ja laulu veivät hänet uudelle uralle ja hän lopetti lakiopinnot. Hjalmar Frey oli vuonna 1878 perustamassa Muntra Musikanterna kuoroa, jossa hän bassobaritonina sai laulaakseen sooloosuuksia. Kuoro ei tyytynyt esiintymään pelkästään kotimaassa vaan teki myös ulkomaan kiertueita. Hänen äänensä herätti kiertueilla myönteistä huomiota ja saadun palautteen rohkaisemana Frey päätti ryhtyä vakavissaan opiskelemaan oopperalaulajaksi. Hän suuntasi matkansa Italiaan. Milanossa hän opiskeli laulua Francesco Lampertin ja Silvia della Vallen johdolla. Hän menestyi opinnoissaan niin hyvin, että sai ensimmäisen kiinnityksensä Triesten oopperaan vuonna Seuraavana vuonna hän lauloi Roomassa Donizettin oopperan Il duca d Alban kantaesityksessä. Hjalmar Frey palasi Suomeen 1885 ja esiintyi kesällä keisarilliselle perheelle Lappeenrannassa, minkä jälkeen hänet kiinnitettiin marraskuussa Keisarilliseen Mariinski-teatteriin Pietarissa ja vakituista kiinnitystä seurasi keisarillisen hovioopperalaulajan arvonimi. Venäjän kansalaisoikeudet hänelle myönnettiin Mariinskista tuli hänelle työpaikka 20 vuoden ajaksi ja hänen repertuaariinsa kuuluivat mm. Bartolo Sevillan parturissa, Zuniga Carmenissa, Veronan herttua Romeossa ja Juliassa, Surin Patarouvassa ja Gremin Eugen Oneginissa. Frey oli ahkera esiintyjä ja järjesti kesäisin kiertueita myös Suomessa. Kotimaan lehdistö huomioi hänen menestyksensä, mikä näkyy suurena määränä lehtiartikkeleita ja arvosteluja. Hän teki myös yhteistyötä toisen kansainvälisen tähtemme Aino Ackten kanssa Robert Kajanuksen johtamassa Lohenringissä. Mariinskin kausi päättyi 1905 ja Hjalmar Frey jäi vapaaksi taiteilijaksi. Hän muutti kolmeksi vuodeksi Berliiniin ja järjesti siellä muun muassa konsertin, jossa esitti Pohjoismaista musiikkia. Hän aloitti levylaulajan uransa jo Pietarin vuosinaan 1903 ja levytykset jatkuivat vuosikymmenen lopulle. Tuloksena oli yli 100 levyä 4 eri yhtiölle. Hjalmar Frey Roolikuva, Richard Wagnerin ooppera Lentävä hollantilainen. Postikortti, leima 2.VII -10. / Museovirasto Hjalmar Frey muutti Helsinkiin 1908 ja sai viran Nikolainkirkon kanttorina. Hän jatkoi esiintymisiään vapailla markkinoilla ja oli Arvid Stålarmin roolissa Daniel Hjortin kantaesityksessä Turussa Per Svinaherde -niminen ruotsalainen kansanlaulu oli Freyn bravuurinumero, jonka hän yleensä lauloi ylimääräisenä numerona konserteissaan. Ääni tallella edelleen Suomalainen äänilevytuotanto alkoi vuonna sekä 1901 Lontoossa että Pietarissa, jossa Pietarin suomalainen lauluseura teki ensimmäisen levytyksen. Hjalmar Frey löysi varhain tiensä äänitallennuksen pariin tai hänet luontevasti löydettiin. Hänen vanhimmat levytyksensä ovat vuodelta Mukana oli tuoreita suomalaisia kevyen musiikin kappaleita, läheltä kansanlaulujen tyylilajia. Esimerkkeinä Tuoll on mun kultani, Honkain keskellä, Tula tuulan ja Reppurin laulu. Vakavampaa kotimaista löytyi Erkki Melartinin sävellyksistä. Seuraavalta vuodelta löytyy jo Schubertia ja Verdin Rigolettoa. Vuoden 1905 levytyksissä on mukana Sibeliusta ja Armas Järnefeltiä sekä uutta Merikantoa ja kevyempien kappaleiden uusia versioita, yhdessä muiden pohjoismaisten sävellysten kanssa. Linja jatkui samantyyppisenä edelleen vuosien 1908 ja 1909 viimeisissä levytallenteissa. Tietysti jää kaipaamaan Freyn tunnetuimpien oopperaroolien esityksiä, esimerkiksi Taikahuilun Sarastroa, mutta ehkä oopperatasoisen orkesterin käyttö sen ajan levytuotannossa ei ollut mahdollista. Hjalmar Freyn omaa ääntä on joka tapauksessa mahdollista kuulla edelleen. Kansallisarkiston digitaalisessa Doria tietokannassa on peräti kolmekymmentä tallennetta. Niihin pääsee tutustumaan osoitteesta: https://www.doria.fi (hakukenttään sanat: frey hjalmar). Hänen äänitteistään on myös koottu cd, johon on valittu 27 esitystä (2001: Hjalmar Frey / Recordings FUGA 9122). Suomalaisten viime vuosisadan alun laulajien levykoosteita on tehty seitsemältä laulajalta ja niiden joukossa Hjalmar Freyn levytykset 1903 ovat vanhimmat, sillä Aappo Ojanperää tai Ida Ekmania kuultiin grammareista vasta vuotta myöhemmin. Freyn esityksiä kuullaan suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Frey oli epäilemättä maamme ensimmäinen kansainvälisesti menestynyt mieslaulaja, jonka saavutukset kansainvälisyyden osalta ylittyivät vasta Kim Borgin astuttua oopperan parrasvaloihin 1950-luvulla. Siksi Hjalmar Freytä ja hänen laulajantietään on syytä muistaa. Samalla nähdään, miten suomalainen Hjalmar Frey Valokuva: Keisarillisten teattereiden valokuvaamo, Pietari. / Museovirasto ooppera ja eturivin laulutaiteilijat ovat vuosisadan aikana yltäneet uusiin saavutuksiin maailman näkyvimmillä areenoilla. Marjatta Haltia ja Hannu Rastas Lähteet: Raoul Johnssonin arkisto Suomalaisen musiikin eri tietokannat Museovirasto, Kuvakokoelmat Lista äänitearkistossa löytyvistä Hjalmar Freyn levytyksistä, listalla on 82 äänitettä, levytyksiä on tehty kaikkiaan vähän yli 100: u Allt lägger för din fot jag ned u Avskedet på flottsund u Ballad ur kung karls jakt u Der asra u Der öde garten u Ein grunes blatt u En drömmarens sång till livet u En drömmares song till livet u Es muss ein wunderbares sein u Es war ein alter konig u Fåfäng önskan u Geheimnis u Gluntens moster u Gluntens svärmor u Glutens svärmor u Honkain keskellä u Hulda skymning u Hurtti ukko u Hvad det är skönt ändå u Här är gudagodt att vara u Ilta tuntureilla u Iltalaulu u In der fremde u Ispanski romans u Isänmaa u Isänmaani u Ja vas ljubil u Jag stod i dunkla drömmer u Kozak u Kreuzspinne u Kun koittaa päivä kulta u Landsknektens visa u Laps suomen u Lauluja näytelmään tukkijoella u Litanei u Minun kultani kaukana kukkuu u Minun kultani kaunis on u Mistäs tulet kustas tulet u Mit hjerte og min lyre u Mittagsstille u Molis u Molitva u Mustalainen u Na sever dikom u O jeslig mog vyrazit v zvuke u Oi herra u Oi muistatko vielä sen virren u Om gud så will u On kuolo viileen kylmä yö u Otaliga vågor vandra u Pellavan kitkijä u Per svinaherde u Reppurin laulu u Rigoletto u Rukous u Sen ihanaisen virran reunall u Siunaus u Sommarnatten u Suomalainen kansanlaulu sääkmäeltä u Till trånaden u Trollhättan u Tula tuulan u Tuntematon u Tuoll laulaa neitonen u Tuoll on mun kultani u Tuomi on virran reunalla u Tuulantei u Vanha mummo u Vanhat mummot u Var det en dröm u Vidish kak mesyach u Viele träume u Virran reunalla u Voi minua poika raukka u Voi äiti parka ja raukka u Värme och ljus u Wanderers nachtlies u Wirran reunalla u Woi äiti ( parka ja raukka ) u Wärme och ljus u Yksin istun u Äiti ja tytär

5 Tammikuu - Helmikuu 2013 No Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun naisten sarjan voitto Eeva Hartemaalle vuonna 2013 Heikki Paakkaselle näkyvä tunnustus Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut on Lappeenrannan kaupungin järjestämä yksinlaulukilpailu, johon voivat osallistua Suomen kansalaiset. Vuoteen 2010 saakka joka toinen vuosi järjestettävässä kilpailussa on naislaulajille ja mieslaulajille kummallekin oma sarjansa. Naiskilpailijat saavat olla korkeintaan 30-vuotiaita ja miehet korkeintaan 32-vuotiaita (vuoden 1984 kilpailusta lähtien). Vuoden 2010 jälkeen kilpailu järjestetään jälleen alkuperäiseen tapaan triennaalina eli joka kolmas vuosi. Lappeenrannan kilpailu on suora jatko sille yksinlaulukilpailujen perinteelle, joka alkoi Klemetti-opiston talvipäivillä Vaasassa vuonna Kilpailu siirtyi pysyvästi Lappeenrantaan vuonna 1969, jolloin sen järjestäjinä olivat Klemettiopisto ja Lappeenrannan kaupunki yhdessä. Kilpailu järjestetään aina uudenvuoden ja loppiaisen välillä. Tämänvuotiseen loppukilpailuun valittiin kahdeksankymmenen laulajan joukosta karsintojen ja välierien kautta yhdeksän laulajaa, neljä miestä ja viisi naista. Kukin finalisti lauloi loppukilpailussa kaksi ooppera-aariaa tai orkesterilaulun ja ooppera-aarian orkesterin säestyksellä. Lappeenrannan kaupunginorkesteria johti orkesterifinaalissa sen taiteellinen johtaja, kapellimestari Tibor Bogányi. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat oopperalaulajat Raimo Sirkiä (puheenjohtaja), Anna-Lisa Jakobsson, Karita Mattila ja Hannu Niemelä, pianotaiteilija Ilmo Ranta ja kapellimestari Sakari Oramo. Musikaalinen karjalaistyttö Eeva Hartemaa on syntynyt Raisiossa, mutta hänellä on vahvat karjalaiset juuret, joista hän on ylpeä. Isänsä puolelta Eeva on johannekselainen. Isoäiti Maila o.s. Pyökäri on Revonsaaresta, isoisä Veikko Hartemaa on syntynyt Lippolassa. Isoisän isän, Vasili (Ville) Iljinin kautta juuret työntyvät myös Itä-Karjalaan, Rukajärvelle, Tiiksjärven kylään. Ville oli vaatekauppias, joka päätyi kotivävyksi Lippolan kylään. Karjalaisia juuria löytyy myös äidin (Eija Hartemaa, kansainvälisesti tunnettu ja palkittu valokuvaaja) puolelta, jonka äiti Leena Haapanen o.s. Peltoniemi on Kurkijoelta, Marianvaaran kylästä. Pianotunnit Eeva Hartemaa aloitti viisivuotiaana. Viulun hän lisäsi soittimekseen kolmannella luokalla ja kirjoitti ylioppilaaksi Puolalanmäen musiikkilukiosta. Alle 10-vuotiaana hän teki ensimmäiset omat sävellyksensä. Eeva Hartemaa halusi myös kokeilla miltä hänen kappaleensa kuulostaisivat useammalle soittimelle sovitettuina. Parhaiten tämä onnistui oman orkesterin kautta. Eevan vuonna 2001 perustaman Saaga-yhtyeen soittimia ovat kitaran lisäksi huilu, sello, piano ja viulu, joskus myös kellopeli, rummut ja kontrabasso. Neljän naisen ja yhden miehen muodostaman yhtyeen melodinen folk-rock on soinut paitsi Turun Down By The Laiturissa myös Sibelius-museossa, Pispala Folkissa sekä lukuisissa klubi-illoissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Eevan sävellyksiä on käytetty myös dokumenttielokuvassa. Laulu vie voiton Kuva: Musiikin lisäksi on näytteleminen kiinnostanut Eeva Hartemaata pienestä pitäen. Lukioaikanaan hän oli monipuolisesti mukana Teatteri Tarmon ja Teatteri Musten toiminnassa. Hänellä oli rooleja sekä laulajana, näyttelijänä että viulistina. Eeva toivookin, että voisi tulevaisuudessa tehdä työtä eri näyttämöillä, näyttelijänä ja laulajana, niin oopperassa kuin musiikkiteatterissakin. Varsinaiset laulu opinnot Eeva aloitti Kirsti Tuomisen oppilaana vuonna Vuosina hän opiskeli yksityisoppilaana Bristolissa Englannissa sekä Turun seudun musiikki opistossa. Seuraavaksi hän siirtyi opiskelemaan Viron Musiikki- ja Teatteriakatemiaan, jossa suoritti kandidaattitutkinnon. Osittain samanaikaisesti hän suoritti laulun pedagogisia opintoja Sveitsin Luganossa Conservatorio della Svizzera Italianassa, ja valmistui sieltä maisteriksi Eeva Hartemaa on myös kielellisesti lahjakas. Yli oppilaskirjoituksissa hän kirjoitti viisi kieltä. Ulkomailla kielitaito on vahvistunut ja suomen lisäksi hän puhuu nyt sujuvasti viroa, italiaa, englantia, saksaa ja jonkin verran myös ruotsia ja ranskaa. Laajasta kielitaidosta on hyötyä oopperalaulajan ammatissa. Lappeenrannasta Eeva Hartemaa jatkoikin Müncheniin, jossa hänellä oli koelaulutilaisuus. Ennen Lappeenrannan laulukilpailua Eeva Hartemaa on menestynyt mm. kansainvälisessä nuorten laulajien Alida Vane-kilpailussa Latviassa 2007 (2. sija) sekä Vello Jürna laulukilpailussa Virossa vuonna 2009 (3. sija). Vuonna 2011 hän jakoi Kangasniemen laulukilpailun voiton, sai sveitsiläisen Colette Mosetti-säätiön apurahan sekä kilpaili Geneven kansainvälisen laulukilpailun semifinaalissa. Debyytti Kansallisoopperassa Eeva Hartemaalla on tälle vuodelle jo sovittuna muutama esiintyminen Suomessa. Maaliskuussa (13. ja 16.3.) debyytti Suomen Kansallisoopperassa Figaron häiden kreivitär Almavivan roolissa. Kiteen ev.lut kirkossa 7.4. klo 14 pidettävässä Russian Song Recitalissa Eeva Hartemaa esittää Rachmaninoffin, Mussorkskyn ja Merikannon musiikkia säestäjänään Lara De Marco (piano). Eeva Hartemaa on mukana myös Espoon Urkuyö ja Aaria-tapahtumassa heinäkuussa. Marjatta Haltia Eevan musiikkia voi kuunnella YouTubessa: Lappeenrannan laulukilpailuja voi seurata Yle Areenassa (myös ulkomailla) vielä helmikuun alkupuolella: Yksittäisten kilpailijoiden esitykset poistuvat Areenasta 3.7. Linkki: Eeva Hartemaa: Lähteet: Eija Hartemaa, ja Heikki Paakkanen Turun kirjamessuilla kuvattuna, taustakin on kuvatun taustalle sopiva. Sarjakuvataiteilija, pilapiirtäjä ja animaattori Heikki Paakkanen on saanut tämänvuotisen Puupäähattu-tunnustuspalkinnon. Suomen sarjakuvaseura on luovuttanut huomionosoituksen 1970-luvulta alkaen ja sen ovat saaneet muun muassa Kari Suomalainen, Erkki Tanttu, Tove Jansson, Mauri Kunnas, Tarmo Koivisto, Ilkka Heilä ja Juba Tuomola. Lukuisten sarjakuva-albumien ohella hänen luovan mielensä tuloksia on vuosikymmenten ajan julkaistu Ilta- Sanomissa ja Somero-lehdessä, muutamien vuosien välein myös Johannekselaisessa. Heikki Paakkasen karjalaiset juuret löytyvät Johanneksen Kaijalasta. Sarjakuvaseuran perustelut palkinnolle Vuonna 1948 syntyneelle Paakkaselle palkitseminen on tullut tutuksi aiemminkin. Hänen sarjakuviaan on palkittu muun muassa Kemin sarjakuvafestivaaleilla useina vuosina. Paakkasen animaatiotöitä on ylistetty esimerkiksi Tampereen lyhytelokuvajuhlilla. Vuonna 2011 hänen Amerikka-albuminsa voitti jaetun Sarjakuva-Finlandia -palkinnon. Taideteollisessa korkeakoulussa opiskellut Paakkanen on somerolais-helsinkiläinen animaatio- ja sarjakuvataiteilija, kustantaja, pilapiirtäjä, kuvittaja ja galleristi. Hänen kuvalliseen tuotantoonsa kuuluu sekä sarjakuva-albumeita että pilapiirroskokoelmia. Tööt-filmiin, suomalaiseen tietokoneanimaation pioneeriryhmään kuulunut Paakkanen on urallaan ohjannut myös Ylelle lasten- ja nuorten valistusanimaatioita sekä esiintynyt ammattimaisesti posetiivarina. Heikki Paakkasen pilapiirroksia on julkaistu jo vuosikymmenien ajan muun muassa Ilta- Sanomissa ja Somero-lehdessä. Sarjakuvantekijäksi Paakkanen ryhtyi vasta kypsällä iällä, mutta otti ilmaisumuodon haltuunsa samalla varmuudella kuin animaation ja pilakuvat. Vaatimattomuus ei kaunista, joten heti sarjakuvauransa aluksi hän arkailematta tökkäsi kynänsä suomalaisen yhteiskunnan kipupisteisiin, kuten Mannerheimiin ja menetettyyn Viipuriin. Kohua ei syntynyt, mutta Paakkasen paikka onkin takapirun istuin. Hän ei hyväksy itsestään selviä asenteita, minkä mustan satiirin mestarityö, Sissi ja Siviilipalvelushenkilö -albumisarja todistaa. Sarjakuvantekijänä hän laajentaa muotoa ruutujen ulkopuolelle. Teos itsessään on vain kokonaisuuden osa. Paakkasen niin sanotut sarjakuvanäyttelyt on työstetty äärimmäisellä tarkkuudella ja nokkeluuksilla pienintä yksityiskohtaa myöten. Yleisö saa nähtäväkseen sarjoissa vilahtavat fantastiset esineet, jotka keräilijäluonne Paakkanen on onnella ja taidolla kyennyt kaivamaan esille historian komeroista ja kellareista. Uusimman kirjansa, japanilaistyylisiä puupiirroksia ja haikurunoja sisältävän teoksensa [tee se kotona. kiitos] Paakkanen julkisti viime syyskuussa Helsingin sarjakuvafestivaaleilla komealla spektaakkelilla, johon kuului esimerkiksi katujyrä, rumpuja ja runonlausujia. Heikki Paakkanen ei rajoita eikä rajoitu. Jos asian voi kuvitella, sen voi myös tuoda todellisuuteen, ainakin sarjakuvan todellisuuteen. Yhden miehen kävelevä performanssi on itsekin luita ja ytimiä myöten taiteilija ja sarjakuvahahmo. Hatutuksesta alkoi näyttely Paakkasen teoksia ja niihin liittyvää esineistöä on näyttelyssä Helsingissä Kansalliskirjaston kahvilassa ja Agricola-huoneessa (Unioninkatu 36) ajalla Näyttelyyn on vapaa pääsy. Ola Fogelbergin muotoilema puupäähattu kestää aikaa. >

6 6 Tammikuu - Helmikuu 2013 No. 1-2 JOHANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2013 KOTISEUTUMATKA 1. VAAHTOLA, ROKKALA, KUKKOLA JA YLÄMAAN KYLÄT: Kaijala, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: HALTIANSAARI, HUUNONSAARI JA REVONSAARI: Räihälä, Rapeli, Nikkola, Pukki, Henttola, Pyökäri ja Hankala. Majoitus hotelli Lokki MUUT MATKAT 2. KARJALAN LIITON JUHLAT PORISSA RIIKA JA JURMALA KUNTALAISMATKA ELOKUUSSA...elokuu OSTOS- JA PIKKUJOULUMATKA Kohteet: Viipuri ja Johannes. Majoitus hotelli Victoria. Muutokset mahdollisia. Matkaemäntänä Johannes-Seurasta: Liisa Katajainen, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh JOHANNES-SEURAN KOTISEUTUMATKAT Vaahtola, Rokkala, Kukkola, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: Haltiansaari, Revonsaari ja Huunonsaari. MATKAOHJELMA JA REITTI LÄHTÖPÄIVÄNÄ Pe Lieto Turku Paimio Helsinki Hamina Vaalimaa Viipuri Johannes LIETO / SHELL-Roine TURKU / linja-autoasema (tilausajolaituri) Paraisten th PIIKKIÖ / Shellin pys PAIMIO / Vistamatkat, Vistantie SALO / Piihovi (tarvittaessa) ESPOO / ABC-Nihtisilta liikenneasema (tauko) HELSINKI / Kiasman pysäkki, Mannerheimintie KARHULA / Leikari (ruokailumahdollisuus) VAALIMAA / tullit + Viipurin Veikot... n /14.30 VIIPURI JOHANNES / Lokki-hotelli majoitus ja päivällinen (Lauantai) 1) Johannes / kylät ja saaret 2) Viipuri Johannes / kylät ja saaret-viipuri 1) Aamiainen hotelli Lokissa. Hotellin edestä kävellen rantaan ja veneelle ja bussilla kylille. Saarissa oloaika n. 5 tuntia. Paluu hotellille ja päivällinen. 2) Aamiainen hotelli Viipurissa. Ajo Johannekseen, jossa Lokki-hotellin edessä jako joko kävellen rantaan ja veneelle tai bussilla kylille. Saarissa oloaika n. 5 tuntia. Paluu Lokki-hotellille, josta ajo Viipuriin ja päivällinen (Sunnuntai) 1) Johannes Viipuri + kotimatka Vaalimaa Helsinki Turku 2) Viipuri + kotimatka Vaalimaa Helsinki Turku 1) Aamiainen hotellissa, tavarat bussiin, käynti muistomerkeillä. Ostoksia Viipurissa. 2) Aamiainen hotellissa, tavarat bussiin ja ostoksille esim. pellavakauppa ja tori+kauppahalli. Kotiinlähtö kauppatorilta klo 13 tienoilla, ajo Vaalimaalle tullit ja taxfree ostokset. Vaalimaalta Karhulaan, jossa ruokailumahdollisuus Leikarissa. Turkuun tuloaika n. 21. MATKAN HINTA: 1) 259 /henkilö 2) 275 /henkilö + lisäksi viisumi 60 / henkilö. Hintoihin sisältyvät seuraavat palvelut: bussimatkat Vistamatkojen hyvin varustetulla bussilla 1) majoitus Johanneksessa hotelli Lokissa H2 huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 2) majoitus Viipurissa hotelli Viipurissa H2 huoneissa aamiainen x 2 + päivällinen x 2 Johannes-seuran matkaemännän (Liisa Katajainen) ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut Johannes-seuran osuus 10 /henk. Viisumikeskuksen palvelumaksu + Fennian matkustajavakuutus sekä rek. vero Venäjän valtiolle sekä toimiston viisumin täyttökustannus Venekuljetus pyritään järjestämään samalla veneellä kuin aikaisempinakin vuosina. Venekuljetuksen hinta maksetaan erikseen bussissa menomatkalla (HUOM. venekuljetuksen hinta ei sisälly perushintaan). Matkan hinta perustuu mennessä julkaistuihin ja kyseisenä päivänä voimassa oleviin hintoihin, tariffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti. Peruutus- ja matkaehdot saatavana toimistostamme. Vastuullinen matkanjärjestäjä matkatoimisto Vistamatkat Oy Varausmaksu 100 /henk. ilmoittautumisen jälkeen sopimuksen mukaan. Loppumaksu mennessä Viisumiohjeet ja lomake lähetetään erikseen myöhemmin, palautus mennessä. Muista, matkalle tarvitaan passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen. Sotahistoriallinen museo- ja tutustumismatka Tallinnaan la 27. su Sopii myös erinomaisesti sekä avec- että perhematkaksi. Vastuullinen matkanjärjestäjä Vistamatkat ja matkanjohtajana Kyösti Vuontela. Hinta 140 / 2hh, hintaan sisältyy aamiaiset laivassa sekä hotelli Virussa, jossa majoitumme. Matkustamme Eckerö Linen uusimmalla laivalla Finlandialla. Vistamatkojen bussi koko ajan käytettävissä, joten vapputuliaiset on helppo tuoda Suomeen. Viron reserviupseerien Suomen yhteysupseeri Kuno Peek on sunnuntaina oppaanamme. Alustavan ohjelman mukaan tutustumme KGB-museoon sekä viime kesänä 2012 avattuun Lentosatama-museoon (www.lennusadam.eu), jossa voi tutustua mm. Lembit- sukellusveneeseen ja Suur Töll -jäänsärkijään sekä runsaaseen muuhun sotahistorialliseen esineistöön. Kuno Peek kertoo meille Viron sotilaallisesta tilanteesta ja tutustumme Vapaudenristiin, Pronssisoturin vaiheisiin ja käymme Viron puolustusvoimien hautausmaalla. Mahdollisesti pääsemme tutustumaan Viron puolustusvoimien esikuntaan. Aikaa jää myös runsaasti ostoksille. Alustava aikataulu menomatkalla: klo 5.40 Turku, klo 6.15 Paimio, klo 6.40 Salo, n. klo 8.40 Hki Länsisatama, Finlandia lähtee klo 9.15, klo Tallinna. Paluumatkan aikataulu: klo laiva lähtee, klo Helsinki Länsisatama ja paluumatka samaa reittiä kuin tulomatkalla. Kaikki ovat tervetulleita mukaan matkalle. Sitovat ilmoittautumiset ja matkalasku maksettuna mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Vistamatkat: tai Kyösti Vuontela: tai

7 Tammikuu - Helmikuu 2013 No Siirtopoikien työpalveluleirillä Tarkoitukseni on tässä muistella aikaani poikaleirillä. Aikaisemmissa kirjoituksissani olen kai maininnut, että olimme talvisodan ja sen jälkeen sijoitetut Kiskon pitäjään. Siellä meitä oli Johanneksesta Koskijärveltä Karhulasta ym. Siinä sitten 1940 kesällä auttelimme talon töissä sen minkä nyt sitten taisimme; enimmäkseenhän naiset taisivat olla auttavaisempia, me vuotiaat pojan koltiaiset taisimme olla vähemmän aktiivisia sen työn suhteen. Tuli sitten syystalvi ja kevättalvi. Kävimme veljeni, minä ja isä metsätöissä halonhakkuutahan se enimmiltään oli. Vuoden 1941 alussa kierteli siellä eräs henkilö, joka kyseli, olisiko joissakin perheissä sellaisia noin vuotiaita poikia, jotka olisivat halukkaita lähtemään poikaleirille. En nyt kyllä ole varma, kuka tämä henkilö oli, koska en ollut tilaisuudessa häntä näkemään. Sellainen muistikuva on, että äiti olisi maininnut sen olleen Julius Lenkkeri Koskijärveltä. Niinpä he olivat sitten sopineet, että minä olisin sopiva lähtemään, ja olihan tällöin yksi suu vähemmän syömässä pieniä korttiannoksia. Oli sitten sovittu, että menen sinne ja sinne määrättyyn aikaan ja sieltä sitten pääsen hevoskyydillä toisten menijöitten mukaan. Näin sitten tapahtuikin en nyt muista, montako meitä sieltä Kiskosta oli menijöitä. Näin sitten tultiin Perniöön. Ervelän pysäkin lähellä oli paikallisen pienviljelijäyhdistyksen talo, johon saavuimme. Leiritoiminta oli jo aloitettu, ja kaisemmin tulleet pojat olivat käsityönopettajan johdolla valmistaneet kaksikerroksiset laverisängyt sekä kaksi pitkää pöytää penkkeineen. Laverit oli sijoitettu salin molemmille seinustoille. Näyttämölle oli myös sijoitettu laverisängyt sekä pitkä pöytä penkkeineen. Itse jouduin näyttämölle. Saapumispäiväni oli Eihän sitten muuta kuin totutteleminen leirielämään. Leirin puolesta saimme päällysvaatteet. Siihen kuuluivat tummanharmaasta sarkaa muistuttavasta kankaasta tehdyt lakki, pusero, saapashousut sekä uudet lapikkaat. Päivän toimet alkoivat aamuherätyksellä, lipunnostolla ja aamuteellä. Illalla oli tietysti lipunlasku. Aamuteen jälkeen ulos ja työnjakoon; toiset lähtivät metsätöihin, toiset taas puusepäntöihin sekä kirjansitomoon. Metsätöissä oli määrä hakata halkoja 1 pinokuutiometri (motti) päivässä poikaa kohti tai sitten voi tehdä kaksi yhdessä kaksi mottia. Minulle ehdottikin eräs Heinjoen poika, että eikö tehtäisi yhdessä se kaksi mottia. Arvelin omassa mielessän,i että eipä tainnut kaveri oikein luottaa omaan taitoonsa. Minä kun olin motinteosta lähtenytkin, niin arvelin, että kyllähän tässä pärjätään kahdestaankin. Motinteosta saamamme rahat saimme omaan käyttöömme. Muistelen, että motintekohinta olisi ollut 15 mk. Puusepänverstaalla sai valita, mitä halusi ruveta tekemään. Ei siellä ollut mitään konetyökaluja, vaan tavallisia käsityökaluja. Ajattelin, että jospa minä yrittäisin saada saavin aikaan. Sehän ei ollutkaan yksinkertainen homma: ensinnäkin laudat olivat paksumpia kuin tavallinen lauta, ja niihin piti saada muotoa ja kuperuutta. Eih muuta kuin kirveellä hahmottelemaan muotoa, ja sitten vain höylä työhön. Saavilaudan juoni on, että puun ulkopinnan on oltava saavin sisäpinta mahdollisen halkeamisen varalta. Jos lauta halkeilee, niin vanteella se saadaan kiristettyä. Tämän neuvoi käsityönopettaja, joka oli Taponen Heinjoelta. Työpalveluleiriläisille annettiin todistus, jossa lueteltiin oppiaineet sekä arvosteltiin käytös, ahkeruus ja edistymishalu. Kirjansitomossa oli opettajana joku Ronkainen nimestä en ole varma. Sitomossa painettiin myös jonkinlaista leirin lehtistä, johon eräs poika, joka oli hyvä piirtämään, teki kuvia ja niitä sitten jollain tekniikalla painettiin siihen lehteen. Leirin ohjelma oli puolisotilaallista ja kurinalaista toimintaa. Oli ryhmänjohtajat ja varajohtajat. Ryhmänjohtajalla oli kaksi tähteä lakissa ja puserossa, varajohtajalla vastaavasti yksi. Päivystäjänä toimi jokainen vuorollaan. Päivystäjä aina teki ilmoituksen toimistoon, että leiri oli valmis aamuteehen tai ruokailuun. Eräällä oppitunnilla kerrottiin saksalaisten kehittäneen uuden syöksypommittajan muistaakseni se oli Stuka. Sotilaallistakin koulutusta siis harrastettiin. Kerran siellä kävi myös nyrkkeilyvalmentaja, jonka sanoivat olleen Viipurista ja valmentaneen Piitulaista Viipurista. Leirillä oli myös omaa vapaa-ajan ohjelmaa, jota pojat itse suunnittelivat. Kerran vanhin veljeni Unto toi kevättalvella setäni Viljon haitarin sinne, hän kun oli itse Tammisaaressa linnoitustöissä. Iltaisin vapaa-aikana soittelin. Kerran piti oikein puhelimen välityksellä soittaa naapurileirille Koskelle, että täällä on tämmöinen pelimanni onkos teillä tällaista, johtajien kehua tietysti. Kesällä oli metsänhoitokoulutusta sekä metsän istutusta, jota johti metsänhoitaja Heinonen. Pidettiin myös kesäjuhlan tapainen erään talon laidunmaalla. Siellä oli jonkinlaista ohjelmaa sekä myyjäiset. Itse soittelin haitaria minkä osasin. Suoritimme myös vartio tehtävää. Ervelän pysäkiltä Koskelle päin mentäessä oli rautatiesilta, jota kävimme vuorollamme vartioimassa. Oli meillä vanha venäläinen kiväärikin aina olalla. Lieneeköhän vartiointikaan kovin tarpeellista ollut, mutta koulutuksen takia se oli kai järjestetty. Kerran järjestettiin sotaharjoitus: hyökkäsimme ja valloitimme Ervelän pysäkillä olleen rautatievaunun. Taisi olla sama vaunu, jonka olimme kuorituilla paperipölkyillä aikaisemmin lastanneet. Hyökkäys alkoi kivääriammunnalla niillä kahdella kiväärillä ja paukkupatruunoilla. Eräillä pojilla oli valmistettu jänisräikät, joilla myös saatiin aikaan meteliä ja sitten vain kova huuto päälle ja eteenpäin. Tulihan vaunu tietysti vallattua. Leirillä oli myös järjestetty mahdollisuus käydä rippikoulu niille, jotka eivät olleet sitä käyneet. Niinpä minäkin ilmoittauduin rippikoululaiseksi. Koulu käytiin Perniön kirkolla, jonne ei ollut mitään kuljetusta, joten jokaisen täytyi järjestää matkansa itse. Polkupyörillä se tietysti tapahtui. Minulle isä oli saanut jostakin hankittua vanhan polkupyörän käyttööni. Polkupyörän kumeja oli vaikea saada. Poljimme Ervelästä Perniön kirkolle ja takaisin. Rippikoulu tuli näin käytyä ja ripille pääsimme Perniön kirkossa. Vanhempiani ei siellä ollut, kun he olivat samoihin aikoihin muuttaneet Kiskosta Porin puoleen. Maaliskuussa sain ylennyksen ryhmänjohtajaksi ja ryhmämme voitti käydyn viestihiihdon mestaruuden. Kesällä jouduin palauttamaan setäni Viljon haitarin. Samalla oli kotiutunut talon entinen vahtimestari. Hän sanoi, että hänellä oli vintillä vanha kaksirivinen, josko osaat sillä soittaa niin saat sen käyttöösi. Hän sanoi, että kyllä se vaatii vähän kunnostusta. No, osasinhan minä, kun minulla oli ollut jo 1939 kesällä oma kaksirivinen. Niinpä sen sitten kunnostin leirin kirjansitomossa. Palkeethan tuppasivat pullistelemaan, mutta palkeiden sisäpuolelle vain liimasin sopivasta pahvista koviketta, ja näin se rupesi toimimaan. Sillä sitten soittelin sen ajan, minkä vielä siellä olin. Kävimme kerran vierailulla Kosken aseman lähellä olevalla poikaleirillä. Tutustuimme siellä olevaan museoituun vanhaan puukirkkoon. Läksin pois leiriltä saatuani työpaikan Porin Pihlavassa olleesta osuuskaupasta. Mutta päästyäni leiriltä sairastuin ja jouduin Porin yleiseen sairaalaan. Sitten alkoikin jo hyökkäyssota, jota oli ilmeisesti salassa valmisteltu koko poikaleirin olemassaolon ajan, ja siihenhän varmasti tähtäsi myös poikaleiri. Sairaalassaoloni aikana rupesi sitten tulemaan hyökkäyksessä haavoittuneita sotilaita niin että käytävät ja oleskelutilatkin olivat vuoteita ja haavoittuneita täynnä. Näin ollen jouduinkin lähtemään sairaalasta vähän niin kuin kesken hoidon pois. Leirillä meitä poikia oli useammasta pitäjästä, oli Uudeltakirkolta, Heinjoelta, Johanneksesta ja taisi niitä olla myös muistakin pitäjistä Karjalasta. Kaijalasta oli montakin poikaa. Oli Kauko Loikas, Kuren Pentti, Kosonen, Hännisen Viljo, Kukkosen veljekset Paavo ja Pekka. Vaahtolasta olivat muistaakseni Sinkkonen, Timonen, Lehikoinen ja mitä muita nyt niitä olikaan. Siirtopoikien Työpalvelun johtaja oli L. Vuolavirta, leirinjohtaja K. Saloranta. Leiripoikien myöhäisemmistä vaiheista en osaa sanoa mitään, koska läksin leiriltä pois Olettamukseni on, että he olisivat joutuneet takaisinvallatuille alueille eräänlaisiin palvelu- ym. tehtäviin. Aimo Kesäläinen J.K. Eräs silloinen heinjokilainen poika on yrittänyt ottaa selvää näistä poikaleireistä, mutta missään ei ole näistä olemassa arkistoja. Olisikohan nyt käynyt niin, että sodan loputtua nämäkin arkistot olisi luovutettu Neuvostoliittoon tai muuten tuhottu. Itse epäilen näin tapahtuneen. Ryhmä Monrepossa. Siirtopoikien työpalveluleirin ohjelma oli puolisoti laallista ja kurinalaista toimintaa: aamutee on juotu ja työnjakoon ilmoittaudutaan rivissä.

8 8 Tammikuu - Helmikuu 2013 No. 1-2 Arvokas lahjoitus Maskun pajamuseoon Jo vuosikymmenet Maskussa asunut, mutta sydämeltään myös paimiolainen opettaja Jouko Hörkkö on säilyttänyt kotitilansa pajaan kuuluneen Whitworth- kierresarjan. Se lojui verstaan kätköissä kauan, kunnes menneenä syksynä Jouko alkoi kunnostaa esineitä ja valmisti niille myös esittelylaatikon. Whitworth-kierre on yksi monista brittiläisistä ruuvikierteiden standardeista. Se syrjäytti 1800-luvulla aiemmin käytössä olleita kierrejärjestelmiä, mutta nykyisin se on jo harvinainen. Laatikon kannen sisäpuolella on teksti Kierresarjan historiaa suomeksi ja englanniksi, myös ulkomaalaiset vierailijat voivat näin tutustua suomalaisen pajaesineistön historiaan. Teksti alkaa: Tämä Whitworth- kierresarja on peräisin Paimion Iso-Heikoisten kylästä mv. Uuno Aleksanteri Hörkön ( ) tilalla olleesta pajasta. Uuno Hörkkö oli syntynyt ja elänyt Johanneksessa, ja perhe sai asutustilan Paimiosta v Hän oli monialaosaaja ja myös hyvä seppä. Kierresarjaa on käytetty maatilan koneiden ja rakenteiden valmistuksessa ja kunnostuksessa sodan jälkeisenä aikana. Pajan jäämistöä siirtyi nuoremmalle pojalle, puuseppämestari, tekn. työn opettaja Jouko Tapani Hörkölle (1941- ), joka lahjoitti kierresarjan 780-vuotiaalle Maskun kunnalle v Maskussa sijaitsee vanha pajamuseo, johon Jouko ajatteli luovuttaa kierresarjan. Luovutustilaisuus järjestettiin Maskun kunnantalolla Tilaisuudessa Jouko piti luovutuspuheen, jossa hän kertoi tähän tapaan: Tänään kohtaavat tässä tilassa aikojen myötä syntyneet kulttuurituotteet, taustalla oleva arvokas varsinaissuomalaista kansanperinnettä edustava Maskun puku ja tänään luovutettava pajakulttuuriin liittyvä esineistö. Tällä pajaesineistöllä on oma tarinansa siinä historiallisessa kertomuksessa, jossa koko Suomen kansa suunnattomalla ahkeruudella selvisi sodan tuhoista. Perheeni juuret ovat Johanneksen pitäjässä, ja sodanjälkeiseksi sijoituspaikaksi meille tuli Paimion kunta. Muistot eivät katoa koskaan. Mieleen tulevat hetket, jolloin koulupoikana pyöritin ahjon puhallinta tai pidin pajapihdeillä hehkuvaa rautaa alasimella isäni takoessa terästä. Tässä kaikessa oli tiedostamaton perinteen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Tuo kyseinen paja on poissa, mutta muistot säilyvät. Kuten pajakulttuuri on saanut väistyä teollisen valmistuksen tieltä, myös Whitworth-kierrejärjestelmä on jäänyt historiaan eurooppalaisen millimetrijärjestelmän tultua käyttöön. Arvoisat lahjoituksen vastaanottajat! Iloitsen suuresti saadessani lahjoittaa kotitilani pajan esineistöä nykyiselle kotikunnalleni, Maskun kunnalle näin juhlavuoden lähestyessä loppuaan. Lahjoituksen vastaanottivat kunnanjohtaja Rauli Lumio ja sivistysjohtaja Pekka Karenmaa. Kunnanjohtaja Lumio lausui kiitossanoissaan: Tämä on hieno lahjoitus siinä mielessä, että Maskussa on edelleen pajamuseo. Lahjoitus pääsee esille arvoiseensa paikkaan. Kaislahden ja Päätilän koulupiirien yhteinen lauantai-iltapäivä yhteislaulun merkeissä klo 13 alkaen Littoisten monitoimitalolla. Ohjelmassa H yhteislaulua haitaristien säestyksellä H H pullakahvit ja haastelua H H arpajaiset, joten pikkupaketti mukaan H Kaikki laulamaan! TERVETULOA Kaislahden koulupiiri Päätilän koulupiiri Kurkistus Kirjolaan näyttely Sisäkannessa kierresarjan historiaa ja mittataulukoita tapeille ja rei ille ja erilaisille metalleille sekä myös Whitworth- UNC- ja UNFhienokierteille. Jouko Hörkkö, Rauli Lumio ja Pekka Karenmaa Maskun kunnantalolla Lasivitriinissä Maskun puku. Näyttely on Liedon kunnantalolla ma Avoinna viraston ja kirjaston aukioloaikoina. Ma-ke 9-19, to 9-16, pe 9-18 ja la Ystävä johon voit täysin luottaa. jonka voit tavoittaa. joka pyyteettömästi kuuntelee, ohjaa, auttaa. jonka kanssa voit ilot ja surut jakaa. joka tarvittaessa lohduttaa, tarjoaa turvasatamaa. joka puolesta sanastakin asian ymmärtää. joka usein ajatuksiin hiipii. Hyvää ystävänpäivää kaikille johannekselaisille! Marja-Helena Mähönen o.s. Harju Ohjeita Karjalan Liiton ansiomerkkien hakua varten Johannes-Seura on perinteisesti jakanut Karjalan Liiton hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä seuratyössä ansioituneille. Jako suoritetaan kesän Johannesjuhlilla. Kaikki johannekselaiset voivat tehdä ehdotuksia siitä, kenelle merkkejä haetaan. Ehdotukset osoitetaan seuran johtokunnalle ja toimitetaan kirjallisina maaliskuun 20. päivään mennessä seuran toimistoon Piikkiöön. Ehdotusten tulee olla kahden henkilön allekirjoittamia. Seuran toimistossa on esitystä varten saatavana lomakkeita. Esitys voi olla vapaamuotoinenkin, kunhan siinä ovat seuraavat tiedot: Ehdotetun henkilön täydellinen nimi (myös entinen), synt.aika ja -paikka Nykyinen asuinpaikka Hopeista merkkiä haettaessa selvitys siitä, milloin henkilö on saanut pronssisen merkin Toiminta karjalaisseuroissa tai järjestöissä (kesto mainittava) Muu toiminta siirtoväen ja karjalaisten hyväksi Ehdotuksen tekijöiden nimet, osoitteet ja yhteystiedot. Johtokunta tekee päätöksen ansiomerkkien saajista maaliskuussa, minkä jälkeen hakemukset toimitetaan Karjalan Liittoon. Ansiomerkkien saajille lähetetään henkilökohtaiset kutsut jakotilaisuuteen. Ansiomerkkien myöntämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ja kohtuutta. Periaatteena on, että ansiomerkkejä jaetaan yksi porras kerrallaan aloittaen pronssimerkistä. Johtokunnan jäseniltä voi tarvittaessa pyytää lisätietoja esimerkiksi aikaisemmin jaetuista ansiomerkeistä. Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) Piikkiö Puh Avoinna: arkilauantaisin sähköposti: Johannekselainen ilmestyy kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Hannu Rastas, Saksantie 89, Piikkiö Puh: Sähköposti: Lehtitoimikunta: Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 /palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: 0,35 /palstamm. Kiitosilmoitukset: 5. Tilaushinnat: Vuosikerta 28 koti- ja pohjoismaihin, muualle ulkomaille 33. Piikkiön Osuuspankki Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Taitto: Esa Haltia

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä Herttoniemen seurakunnan toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien läpyskä talvi ja kevät 2016 KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat loppiaisen jälkeen ja jatkuvat huhtikuun loppuun. Keskiviikkoisin

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 24.4.2014 1/13 SM 54. JÄSENRETKI Saunaseura SaunaMafia ry:n saunaretki keväiseen Berliiniin. AIKA: To 10. - Su 13.4.2014 PAIKKA: Berliini, BRD Meidän jäsenet, maalla, merellä ja ilmassa eli

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI SUKUNIMI SEURAAVILLE ETUNIMILLE 1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI ETUNIMI SEURAAVILLE SUKUNIMILLE 1. Laine 2. Sillanpää 3.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Juhlavuoden ohjelma pääkirjastossa syksyllä 2015 Muutokset ovat mahdollisia, seuraa kirjaston kotisivuja. Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14, SEINÄJOKI Cosplayn

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

MASTERS-LEIRI RICCIONESSA, ITALIASSA 9.-16.6.2013

MASTERS-LEIRI RICCIONESSA, ITALIASSA 9.-16.6.2013 MASTERS-LEIRI RICCIONESSA, ITALIASSA 9.-16.6.2013 Odotettu masters-uimarien etelän leiri järjestetään kesällä 2013 uudessa mastersleirikohteessa, Italian Riccionessa. Matkatoimistona toimii Aurinkomatkat.

Lisätiedot

McDonald s Cup 2014. 17-19.10.2014, Västerås

McDonald s Cup 2014. 17-19.10.2014, Västerås McDonald s Cup 2014 17-19.10.2014, Västerås Matka-aika 16-20.10.2014, To-Ma (Turnauspäivät Pe-Su) McDonald s Cup 2014 - Järjestävä seura: BK-30 Västerås - Min 4 ottelua per joukkue - 99-01 11 vs 11 (2

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot