Ykseyttä etsivä yhteisö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ykseyttä etsivä yhteisö"

Transkriptio

1

2 piispan palsta Ykseyttä etsivä yhteisö V iime vuosina on seurakunnissa laadittu strategioita. Aika näyttää, miten niiden valossa tullaan tosiasiassa suuntautumaan. Mutta jo niiden laatiminen on ollut hyvä harjoitus. Onhan se pakottanut etsimään työlle kattavaa visiota, pukemaan sanoiksi päämääriä, asettamaan tavoitteita, erittelemään tärkeysjärjestyksiä ja ylipäätään kysymään itseltään: mitä me oikein teemme ja miksi? Seurakuntatyön peruskysymykset palautuvat viime kädessä kysymykseen siitä, mitä kirkko on. Kirkko ei tule Kristuksen eläväksi ruumiiksi tekemällä erilaisia ruumiin elintoimintoja vaan olemalla yhteydessä ruumiin päähän. Kirkon olemuksen ytimessä on uskonyhteys Kristukseen. Se syntyy sanan ja sakramenttien välityksellä. Siitä seuraavat elävän ruumiin toiminnot. Kesällä hyväksyttiin myös kirkon ekumeeninen strategia. Sen mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ykseyttä etsivä yhteisö. Otsikko on osuva, sillä evankeliumi suuntaa Kristuksen omat etsimään ykseyttä toistensa kanssa. Kristuksen kirkko ylittää kaikki rajat, olivat ne kansallisia, kulttuurisia, poliittisia tai taloudellisia. Usko yhdistää, koska se liittää Kristukseen ja tekee osalliseksi samoista pelastuksen lahjoista. Ekumeenisen strategian kaksi ensimmäistä alakohtaa ovat tavoittelemme kirkon näkyvää ykseyttä ja huolehdimme heikoimmista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta. Näissä kahdessa näkyy kirkon olemus ja tehtävä. Usko ilmenee yhteisessä jumalanpalveluksessa sekä rajoja ylittävässä diakonisessa palvelussa ja lähetyksessä. Yksikään seurakunta ei itsessään ole koko kirkko. Näkökulman on oltava laajempi kuin oma punainen tupa ja hautausmaa. Yksikään kansallinen kirkko ei voi elää ikään kuin muita ei olisi, piittaamatta Kristuksen ruumiin kokonaisuudesta. Tampereen hiippakunnan seurakunnat toteuttavat jo ekumeenista strategiaa monella tavalla. Ykseyttä etsitään rajojen yli, ja yhteistä vastuuta kannetaan monien kumppanien kanssa. Tapahtuu ihme: lahjoja jakamalla ne kaksinkertaistuvat, kumpikin osapuoli oppii. Antava saa. MATTI REPO TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN PIISPA 1/2010 Hiippakunta 2

3 Pääkirjoitus, tammikuu 2010 Monikulttuurisuus on asia, jonka kanssa elämme Aikanaan 1960-luvulla maailmalla ja sitä kautta Suomessa alkoi yleistyä rock-musiikki. Se oli oman aikakautensa pieni vallankumous ja yhdisti uudella tavalla nuorisokulttuuria ja uudenlaisen käsityksen musiikista. Vauhdikas musiikki ja varsinkin nuorisokulttuuria korostavat tavat ja pukeutuminen saivat aikaan kahdenlaista suhtautumista. Osa tervehti tyytyväisenä aikakauden muutosta, ja osa koki sen merkiksi perinteisten arvojen rapautumisesta. Tänään on vaikea vielä sanoa, mitkä ilmiöt tulevat muuttamaan omaa aikaamme. Luultavasti jälkeenpäin voi vain yllättyä, tunnetusti kun tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa. Siitäkin huolimatta uskon yhden ilmiön kansainvälistymisen olevan esillä, kun muistelemme vuosien päästä näitä elettyjä vuosia. Suomesta muuttaa ja Suomeen muuttaa joka vuosi entistä enemmän ihmisiä. Vaikka rajat ovat meillä auenneet hitaammin kuin esimerkiksi Ruotsissa, on meilläkin jo koettu maahanmuuttoon liittyviä iloisen myönteisiä, mutta myös kielteisiä ilmiöitä. Samalla kun olemme iloinneet monikulttuuristumisesta, on huolta herättänyt niin maahanmuuttajalähiöiden syntyminen kuin joidenkin turvapaikanhakijoiden kohtuuttomat käännyttämiset. Näistä jälkimmäisestä kirkko on erityisellä tavalla kantanut huolta. Kirkkona olemme jo vuosisadat pitäneet yllä viestiä maailmanlaajuisesta vastuusta ja lähimmäisenrakkaudesta, mutta nyt kirkkoa haastetaan miettimään, miten kotimaassamme vastaamme kansainvälistymisen tuomiin kysymyksiin. Siihen olemme jo varmasti törmänneet, etteivät kaikki seurakuntalaisemme tai työtoverimme puhu suomea äidinkielenään. Entistä enemmän meiltä tullaan kuitenkin odottamaan sitä, miten otamme huomioon maahanmuuttajat ja siirtolaiset seurakuntalaisina. Tulevaisuuden seurakunnissa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia tullaan pitämään varmasti entistä useammin muulla kuin suomen kielellä. Monikulttuuristuminen voi arveluttaa, mutta se on asia jonka kanssa elämme. Paljon on kiinni itsestämme ja omasta suhtautumisestamme. Meille kirkkona esimerkiksi kristillisyys, jonka muodot eivät meille välttämättä ole tuttuja, on otettava vastaan oppimisena. Se voi avata meille jotakin aivan uutta, mutta auttaa meitä itseämme näkemään omia sokeita pisteitämme. Tampereen hiippakunta on jo pitkään tehnyt tällaista vertaisoppimista yhdessä Manchesterin hiippakunnan kanssa. Yhteistyön tulokset ovat olleet hienoja ja myös innostavia. Eräänä yhteistyön helmenä ovat mm. jokavuotiset rippikoulut yhdessä Tampereen seurakuntien ja Manchesterin seurakunnan kanssa. Vastaavanlaiseen yhteistyöhön omien ystävyysseurakuntien kanssa, uskallan rohkaista jokaista hiippakuntamme seurakuntaa. Rock-musiikki tuli lopulta kirkkoonkin. On ollut huikeaa seurata sitä matkaa, jossa aikanaan paheksutustakin nuorisokulttuurista tuli yksi nuoren seurakunnan tunnusmerkki. Tänäkin vuonna Turkuun Maata näkyvissä -festareille kokoontui miltei nuorta kuuntelemaan rockista vaikutteitaan ammentavaa nykygospelia. Toivottavasti osaamme kirkkona elää ajassa muidenkin tämän päivän kysymysten kanssa - liittyivät ne sitten kansainvälistymiseen tai mihin tahansa aikamme ilmiöön. MIKKO SULANDER Kirjoittaja on kasvatuksen hiippakuntasihteeri HIIPPAKUNTA Tampereen hiippakunnan hiippakuntalehti 1/2010 ISSN Julkaisija: TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI Toimituksen osoite: Hiippakuntalehti Eteläpuisto 2 C, Tampere Puh. (03) Faksi (03) Päätoimittaja: Mikko Sulander s-posti: Toimitussihteeri: Petri Vilkko p s-posti: Ulkoasu ja taitto: Liisa Hertell / Idea-Tampere Petri Vilkko Oy Tuottaja: Idea-Tampere Petri Vilkko Oy puh. (03) Painopaikka: PunaMusta Oy Painosmäärä: kpl Kannen kuvassa kanttori Mi Hwa Park-Jakobsson Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta. Kuva: Petri Vilkko. 3

4 TEKSTI: P AULIINA VILKKO KUVAT: P ETRI VILKKO Kanttori Mi Hwa Park-Jakobsson: Musiikki on universaali kieli Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan musiikkityötä rikastaa ripaus itämaista maustetta. Säteilevä ja herttainen Mi Hwa muutti Etelä-Koreasta Suomeen 14 vuotta sitten. Kanttorintyön lisäksi nainen johtaa lapsikuoroa, esiintyy sekä opettaa pianonsoittoa ja laulua. Musiikki on universaali kieli. Mieluummin soitan ja laulan kuin puhun, aasialaiskaunotar pohtii. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan uruissa istuu aurinkoisesti hymyilevä, tummapiirteinen nainen. Hän on Mi Hwa Park- Jakobsson, 37. Etelä-Koreasta kotoisin oleva neitokainen tuli Suomeen vuonna 1995 suomalaisen miehen takia. Muutto tuntui aluksi pelottavalta. Mutta nyt perheeni ja työni ovat täällä, ja olen todella sopeutunut Suomeen, hän sanoo. Mi Hwa on opiskellut koko elämänsä musiikkia ja nimenomaan kirkkomusiikkia. Kanttorin työn lisäksi hän johtaa lapsikuoroa ja naisten lauluryhmää, pitää laulu- ja pianotunteja sekä esiintyy itse. Musiikin kautta on ollut helpompaa rakentaa uraa uudessa maassa, jossa on täysin vieras kulttuuri ja kieli. Suomen kieli on tuntunut aluksi vaikealta oppia. Mieluummin laulan ja soitan kuin puhun, hän pohtii. Mi Hwa Park-Jakobsson toivoo voivansa musiikin kautta tuoda mahdollisimman monelle ihmiselle iloa. 4 1/2010 Hiippakunta

5 Lentomatka muutti elämän Kanttorin työnsä lisäksi Mi Hwa Park-Jakobsson johtaa seurakunnan lapsikuoroa ja naisten lauluryhmää Mi Hwa on kotoisin Etelä-Korean kiireisestä pääkaupungista Soulista luvun puolivälissä naisen elämä sai radikaalin suunnanmuutoksen, kun hän tapasi suomalaisen miehen lentokoneessa. Pian seurasi muutto Suomeen, josta nainen ei tiennyt ennestään mitään muuta kuin saunan. Suomi on todella erilainen maa verrattuna kotimaahani. Täällä on hiljaista ja rauhallista, kun taas Koreassa elämä oli kiireistä ja hektistä. Koska maat ovat niin erilaiset, olin aluksi epävarma, teinkö oikean ratkaisun, Mi Hwa muistelee. Myös Mi Hwan ensimmäinen kotikaupunki Suomessa oli Hämeenlinna, josta käsin hän opiskeli kirkkomusiikkia Helsingissä. Sitten seurasi muutto Kuopioon, jossa Mi Hwa jatkoi kirkko- sekä kuoromusiikin opiskelua Sibelius-Akatemiassa. Kuopiolaisia Mi Hwa kuvailee iloisiksi ja avoimiksi. Hämeenlinnaan perhe palasi vuonna 2003, kun Mi Hwa sai kanttorin sijaisuuden seurakunnasta. Hämeessä ollaan aika hitaita, mutta olen viihtynyt hyvin. Tunnen olevani sitoutunut Suomeen, kun poikani, työni ja paras ystäväni ovat täällä, hän sanoo.. Musiikki ja hengellisyys lapsuudenkodin perintöä Mi Hwan lapsuudenperheeseen Etelä-Koreassa kuului lääkäriäiti, liikemiehenä työskentelevä isä ja kaksi veljeä. Intohimo musiikkiin syntyi jo kotona, kun perheen äiti rakasti musiikkia ja kannusti paljon myös lapsia. Mi Hwa alkoi saada äidin ystävältä pianotunteja jo viisivuotiaana. Perheemme on uskovainen ja lauloimme paljon erityisesti seurakunnassa. Kuuluin myös lapsikuoroon ja esiinnyimme usein, Mi Hwa muistelee. Mi Hwa kävi nuorena aktiivisesti seurakunnassa. Hän kertoo olleensa evankelis-luterilainen äidin vatsasta saakka. Kun Mi Hwa oli yläasteella, häntä pyydettiin säestäjäksi erääseen seurakunnan tapahtumaan. Tuolloin hänen mieleensä heräsi ensimmäistä kertaa ajatus, voisiko musiikista tulla hänelle ammatti. Lukiossa aloin harkita tätä vakavasti ja hainkin yliopistoon opiskelemaan pianonopettajaksi. Musiikin lisäksi opiskelin myös teologiaa, hän kertoo. Korealainen kirkkomusiikki on suomalaista vapaampaa Kanttorina Mi Hwa soittaa esimerkiksi jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa. Hengellinen musiikki täällä ei kovasti eroa korealaisesta kirkkomusiikista. Mutta korealainen musiikki on vapaampaa, suomalaisessa on paljon enemmän vakavuutta ja pidättyneisyyttä. Hän on huomannut, että Suomessa kirkossa ei saa oikein edes hymyillä. Koreassa kirkossa on jo kauan sitten voinut olla vaikka bändi. Mummot ja papatkin saavat vapaasti taputtaa siellä käsiään, jos siltä tuntuu. Mi Hwa sanoo kuitenkin ilokseen todenneen, että viime aikoina suomalaiseenkin kirkkomusiikkiin on alkanut tulla nuorekkuutta ja keveyttä. Hän on myös laulu- ja piano-opettajana päässyt tutustumaan nykyaikaisempaan musiikkiin, esimerkiksi popiin ja jazziin vuotiaat oppilaani haluavat soittaa modernia musiikkia, ja olen itsekin alkanut pitää siitä. Välillä oppilaani esimerkiksi näyttävät YouTubesta jonkun kappaleen, jonka haluaisivat opetella, Mi Hwa sanoo. Niin maailma muuttuu. Suomalaiset oikeudenmukaisia ja reiluja Mi Hwa on kotiutunut Suomeen mutta pitää jatkuvasti yhteyttä Etelä-Koreaan. Perhe on hänelle hyvin tärkeä. Puhelinlaskuni ovat isoja. Äitinikin soittaa usein ja huolehtii, olenko kunnossa. Hän ei taida ihan vielä käsittää, että olen jo aikuinen, Mi Hwa nauraa. Mi Hwa ja hänen poikansa vierailevat 1 2 vuoden välein Koreassa. Hänen poikansa puhuu vanhemmilleen suomea mutta isoäidilleen koreaa. Myös Mi Hwan perhe Koreasta on vieraillut Suomessa. Äitini pitää paljon suomalaisesta luonnosta. Täällä on niin puhdasta, rauhallista ja kiva olla. Äiti on jopa suunnitellut, että ostaisi kesämökin Suomesta, nainen kertoo. Mi Hwan mielestä kauniin luonnon lisäksi Suomessa on parasta oikeudenmukaiset, reilut ja rauhalliset ihmiset. Haluaisi esiintyä enemmän Upeaääninen Mi Hwa on lahjakas esiintyjä. Laulukeikkoja hänellä on ollut etenkin takavuosina paljon. Olen laulanut sooloja esimerkiksi musiikkifestivaaleilla. Pianokonsertteja minulla taas ei ole Suomessa ollut, koska täällä on niin paljon hyviä pianisteja, hän miettii. Nainen harjoittelee musiikkia säännöllisesti ja vaatii itseltään paljon. Aikaisemmin tuli syyllinen olo, jos pidin yhdenkin välipäivän. Musiikki on Mi Hwalle elämän tärkeimpiä asioita. Hän on kiitollinen, jos voi säilyttää työnsä sen parissa. Hän myös toivoisi, että pääsisi tulevaisuudessa tekemään enemmän lauluesiintymisiä. Toivon, että musiikin kautta voin tuoda mahdollisimman monelle ihmiselle iloa. Musiikki koskettaa kaikkia. Se on universaali kieli. 5

6 Kalle Mäki Manchesterin katedraali. Näköaloja tulevaisuuteen Matkakumppanina Manchester Tampereen hiippakunta ja Englannin Manchesterin hiippakunta solmivat syksyllä 2007 kumppanuussopimuksen. Sopimus pohjautuu Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisten kirkkojen ja Britannian ja Irlannin anglikaanikirkkojen väliseen Porvoon sopimukseen. Sopimus luo välillemme vahvan kirkollisen ykseyden ja merkitsee sitä, että tunnustamme toinen toisemme monella tasolla: meillä on yhteinen tehtävä, tunnustamme toistemme viran apostolisuuden ja jaamme alttarin ja saarnatuolin yhteyden. Yhteistyö Manchesterin hiippakunnan kanssa on vuosi vuodelta vilkastunut ja monipuolistunut. Jo useana kesänä on tehty rippikouluyhteistyötä: manchesteriläisiä nuoria on osallistunut rippikoululeirille Tampereella. Seuraavassa vaiheessa suunnitellaan rippikouluryhmän lähettämistä Manchesteriin. Rippikoulu- ja nuorisotyön yhteistyön on tarkoitus laajeta myös Lahteen. Härmälän seurakunta on ensimmäisenä seurakuntana solminut ystävyysseurakunta- Tampereen hiippakunnalla on neljä ystävyyshiippakuntaa: Strängnäsin hiippakunta (Ruotsin kirkko) Namibian ev. lut. kirkon Itäinen hiippakunta Delaware-Marylandin synodi (ELCA) Manchesterin hiippakunta (Church of England) sopimuksen. Kumppanina on St. Mary the Virgin, Davyhulme, jonka kirkkoherra Chris Ford on osoittautunut todelliseksi Suomen ja Tampereen ystäväksi. Sopimusmalli on luotu Tampereen hiippakunnan Manchestertyöryhmässä ja on sovellettavissa uusiin ystävyyshankkeisiin. Seuraava seurakuntatason kumppanuus näyttäisi syntyvän Keski-Lahden ja St. Jamesin & St. Edmundsin välille. Tämä hanke lähti liikkeelle henkilökohtaisista kontakteista, joita syntyi yhteisen hiippakuntien välisen kontekstuaalisen teologian prosessin kautta. Yhteistyötä Urbaani usko -hankkeessa Kontekstuaalisen teologian tekemistä opeteltiin yhdessä manchesteriläisten ja toisen ystävyyshiippakuntamme, ruotsalaisen Strängnäsin, kanssa ns. Urbaani usko -hankkeessa (Urban Faith Project, 2008). Hanke oli kunnianhimoinen yritys oppia toistemme toimintaympäristöissä erilaisia tapoja tehdä seurakuntatyötä. On todella silmiä avaavaa asettua kumppanin rinnalle tunnistamaan kontekstin haasteita. Tässä suhteessa Manchester on meille 6 1/2010 Hiippakunta

7 erittäin tärkeä ja hyödyllinen oppimisympäristö, koska se tarjoaa meille näköaloja sellaiseen tilanteeseen, missä oma kirkkomme ja hiippakuntamme saattaa tulevaisuudessa olla. Manchesterissä kirkko on joutunut määrittelemään missionsa ja visionsa uudestaan, koska se vahvasta kulttuuriperinnöstään huolimatta on havainnut toimivansa vähemmistöstä ja marginaalista käsin. Voimme siis oppia tulevaisuudesta työskennellessämme Manchesterin hiippakunnan ja seurakuntien kanssa. Tänä talvena Tammelan rovastikunnan kirkkoherrat menevät opintomatkalle tutustumaan hiippakunnan hieman maaseutumaisempaan osaan. Mutta voimme olla myös vastavuoroisesti antamassa: jakamassa diakonian ja kasvatustyön osaamistamme. Ensimmäisiä kokemuksia työntekijävaihdosta on haettu. Uskomme, että tämä avaa erinomaisia molemmansuuntaisen oppimisen mahdollisuuksia. Manchesteriläiset pyhiinvaelluksella Tampereen hiippakunnassa Pienen kurkistuksen siihen, miten manchesteriläiset kokevat meidät, voi saada Manchesterin hiippakuntalehdestä (jonka nimi on Crux). Siinä kirkkoherra Keith Archer, joka vastaa hiippakunnan Eurooppa-suhteista ja kumppanuudesta Tampereen hiippakunnan kanssa, kertoo kokemuksista keväisessä Päiväkummussa. Ryhmä manchesteriläisiä oli suomalaisten kanssa hengellisen ohjauksen retriitissä toukokuussa Juttu on otsikoitu: Tampere: ei turisteina vaan pyhiinvaeltajina. Otsikko juontuu retriitin ohjaajan Veli-Pekka Järvisen sanoista: Turistin ja pyhiinvaeltajan erottaa siitä, että turistit aina valittavat, mutta pyhiinvaeltajat aina kiittävät. Kertomus retriitistä alkaa kuvauksella saunasta sekä sen henkisestä ja hengellisestä merkityksestä. Se päättyy kuvaukseen soutumatkasta saareen ja siellä nautitusta kala-ateriasta. Välissä sanoitetaan retriitin hiljaista, mietiskelevää yhdessä jakamista. Koko spiritualiteetti näyttää ammentavan ja avautuvan suomalaisen luonnon kautta. Englantilaisille suomalainen hengellisyys näyttäytyy hieman mystisenä, luonnon läheisenä hiljaisuutena. Havahduin samaan havaintoon Urban Faith Project -hankkeen äärellä. Monimiljoonaisesta Manchesteristä tulevien silmissä mikään ei tuntunut kovin urbaanilta tai kaupunkityön haasteelta hiippakunnassamme. Sen sijaan ihmiset ihmettelivät, miten Tampereella eletään aivan luonnon keskellä. Jotain siis mekin voimme antaa ja samalla avata uusia uskon ulottuvuuksia kumppaneillemme: miten rikasta on elää Jumalan luomistekojen keskellä ja syventää luonnon kuvastosta uskontulkintaa. Seurakuntien kumppanuudet lisääntyvät Tulevaisuudessa hiippakuntatason yhteistyö sisältää kontekstuaalista oppimista toistemme toimintaympäristöissä ja siihen pohjautuvia teologisia seminaareja, hengellisen ohjauksen retriittejä ja osallistumista vastavuoroisesti toistemme hiippakunnallisiin tapahtumiin. Outi Mäki Kalle Mäki Härmälän ja Davyhulmen seurakuntien ystävyyssopimusta allekirjoitetaan kesällä Porvoon hengessä yhteisessä ehtoollispöydässä: piispa Chris Edmundson, tuomiorovasti Rogers Govender sekä kirkkoherrat Chris Ford ja Antero Eskolin. Seurakuntatasolla uskomme, että kumppanuudet lisääntyvät, työntekijävaihto käynnistyy, yhteiset nuorisotyön ja rippikoulutyön hankkeet lisääntyvät ja muutenkin: kansainvälinen kanssakäyminen tulee luonnolliseksi osaksi seurakunnan arkea. Mikä itselleni on ollut kaikkein puhuttelevinta: Manchesterissä ystävyyteen ja yhteistyöhön suhtaudutaan todella vakavasti, meidän puolestamme rukoillen ja innokkaasti yhteisiin kokemuksiin heittäytyen. Käy kurkistamassa: ARI HUKARI Kirjoittaja on Tampereen hiippakunnan hiippakuntadekaani 7

8 Tunnelmalliset iltanuotiot lujittivat tamperelaisten ja manchesterilaisten rippikoululaisten yhteishenkeä, joka on jatkunut tiiviinä yhteydenpitona Facebookin välityksellä. Manchesterilaiset riparilla Tampereella Risto Korhonen Hämeenlinnan rippikoululaiset viihtyivät kaupunkinsa nimikkokadulla ystävyyskaupungissaan Cellessä. Avartavia kokemuksia kansainvälisistä Monella tasolla tapahtuva kirkon kansainvälistyminen näkyy myös rippikoulutoiminnassa. Useat Tampereen hiippakunnan seurakunnat ovat jo vuosien ajan järjestäneet yhden tai useamman rippikouluistaan ulkomailla. Tampereen ystävyyshiippakunta Manchester on puolestaan kolmena kesänä järjestänyt rippikoulun Tampereella. Vaikka rippikoulussa on kyse vain parin viikon ajanjaksosta ihmisen elämässä, ovat nuo viikot seurakuntayhteyden muodostumisen ja lujittumisen kannalta monelle elämän tärkeimmät. Olen huomannut, että rippikoulussa syntyneen myönteisen ilmapiirin vaikutus jopa kirkkoon kuulumiseen on erittäin merkittävää, toteaa Tampereen seurakuntayhtymän rippikoulupastori Jussi Laine. Siksi hänen mukaansa seurakuntien kannattaa panostaa rippikouluihin. Avainasemassa myönteisten rippikoulukokemusten ja -muistojen synnyttämiselle ovat hänen mukaansa rippikoulun isoset, heidän persoonansa ja onnistuminen tehtävässään. Myös eri- laiset teemarippikoulut ja rippikoulun tarjoamat kansainvälistymiskokemukset kiinnostavat nuoria. Manchesteriläiset ja tamperelaiset nuoret kohtasivat Suunnitteilla ollut rippikouluyhteistyö manchesteriläisten kanssa alkoi käytännön tasolla vuonna Tuolloin kaksi anglikaanisen kirkon pastoria, Jan Ainsworth ja Andy Pool Manchesterin hiippakunnasta, osallistuivat kokeilumielessä Pyynikin seurakunnan rippikoululeirille. Kokemus Suomen suloisessa suvessa järjestetystä leiristä osoittautui myönteiseksi. Niinpä vuodesta 2007 lähtien pienet mutta sitäkin innokkaammat ryhmät manchesteriläisiä rippikoululaisia on löytänyt tiensä Näsijärven virvoittavien vesien ääreen Teiskon Aitolahteen. Leirit on järjestetty siten, että manchesterilaisilla ja samaan aikaan leirikeskuksessa omaa rippikouluaan käyvillä tamperelaisilla on ollut mahdollisuus viettää suuri osan leiripäivistään yhdessä. Lähinnä vain raamattutunnit ovat olleet suomalaisilla ja anglikaaneilla kummallakin omansa. Leirille osallistuneet tamperelaiset nuoret olivat aivan tavallisia rippikoulunuoria eli heitä ei ollut mitenkään kielitaidon tai muunkaan perusteella erityisesti valittu viettämään leiripäiviään brittinuorten kanssa. Tampereen rippikoulupappi Jussi Laine. Leirin johtajana kesällä 2009 toimi Risto Korhonen, jolla on yliopistopapin moninaisten tehtävien myötä 13 vuoden kokemus myös ulkomaalaisten nuorten parissa työskentelystä. Anglikaaniryhmällä oli mukana leirillä neljä omaa vetäjää. Manchesterin hiippakunnan rippileiriläisiä oli yhteensä yhdeksän. He olivat peräisin eri seurakunnista hiippakunnan alueelta. Iältään leiriläiset olivat kutakuinkin samanikäisiä kuin suomalaisetkin rippileiriläiset, vaikka yleensä rippikoulu anglikaanisessa kirkossa käydään hieman nuorempana kuin Suomessa, eli vuotiaana, Risto Korhonen sanoo. 8 1/2010 Hiippakunta

9 Piispa toimii manchesterilaisten rippikoululaisten konfirmoijana. Risto Korhonen Leirin johtaja Risto Korhonen ilahdutti manchesterialaisia osallistumalla heidän konfirmaatiojuhlaansa yllätysvieraana. rippikouluista Risto Korhosen mukaan päinvastoin kuin Suomessa, anglikaaninuorista vai pieni prosentti osallistuu rippikouluun. Mutta he ketkä rippikoulun suorittavat, haluavat tunnustautua syvällisiksi kristityiksi, Risto Korhonen sanoo. Yhteinen sävel löytyi musiikin avulla Risto Korhonen muistelee kansainvälistä leirikesää antoisana ja haasteellisena. Hänen mukaansa eri kirkkokunnista kotoisin olevat leiriläiset löysivät pienen alkukankeuden jälkeen yhteisen sävelen hyvinkin nopeasti. Yhtenä keskeisenä yhdistävänä tekijänä leiriläisten keskuudessa oli musiikki. Yhteisiä musiikkihetkiä oli useita, ja vieraamme osoittautuivat poikkeuksellisen musikaalisiksi, itsekin musiikkia eri muodoissaan harrastava Risto Korhonen sanoo. Tunnelmalliset iltanuotiot ohjelmineen ja makkaranpaistoineen kuuluivat luonnollisena osana leiriviikon ohjelmaan. Unohtumattomia elämyksiä vieraille olivat myös saunominen ja uiminen Näsijärven virkistävissä vesissä. Manchesterilaisten rippikouluvierailut hiippakunnassa jatkuvat myös kesällä 2010 ja leirin suunnittelu on hyvässä vauhdissa, sanoo oppilaitospappi Ville Aalo, joka vuorostaan on vetovastuussa tulevan kesän leiristä. Myös hänellä on hyviä kokemuksia vastaavasta leiristä parin vuoden takaa. Erityisen suuren vaikutuksen häneen on tehnyt anglikaaninuorten hengellisyyden syvyys. Ville Aalon mukaan saadun palautteen perusteella myös suomalaiset nuoret ovat iloinneet siitä, että saivat viettää leiripäiviään yhdessä brittinuorten kanssa. Peräti yhdeksän leiriläistä kymmenestä oli sitä mieltä, että parasta leirissä oli mahdollisuus vuorovaikutukseen manchesteriläisten nuorten kanssa, Ville Aalo toteaa. Lutherin jalanjäljissä ja muita rippikoulureissuja ulkomaille Monien muiden hiippakunnan seurakuntien tapaan Tampereen seurakuntayhtymä järjestää vuoden aikana useita ulkomaille suuntautuvia rippikouluja. Kesällä 2009 leirit suuntautuivat Tanskaan ja Saksaan, jossa leiripaikka sijaitsi kuulun Wittenbergin lähistöllä, sanoo Pia Korri seurakuntien rippikoulutoimistosta. Kuljemme Saksassa ikään kuin Lutherin jalanjäljissä. Vierailu kuuluisassa kirkossa kuuluu aina vakio-ohjelmaamme. Lisäksi talvisin Tampereen seurakuntayhtymä järjestää lasketteluteeman ympärille rakentuvan rippikoulumatkan Norjaan. Lahden seurakuntayhtymä on jo parinkymmenen vuoden ajan tehnyt rippikoulumatkoja Unkariin. Matkoilla on ollut jonkin verran yhteistä ohjelmaa paikallisten nuorien kanssa. Toinen määränpää Lahden rippikoululla on ollut Viro. Myös Kangasala, Orivesi ja Ylöjärvi ovat harjoittaneet rippikouluyhteistyötä virolaisten kanssa. Ylöjärven yhteistyö Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnan jälkeen alkoi lähes 20 vuotta sitten. Leirejä on vuosittain kahdesta kolmeen. Jo leirin valmistelu tapahtuu yhdessä virolaisten maaliskuussa järjestettävän yhteisen isoskoulutusviikonlopun myötä. Toukokuussa on puolestaan ohjaajien palaveri. Tarvittaessa Ylöjärveltä tehdään Viron Sakuun vielä talkooreissu, jossa leirialuetta kunnostetaan leirejä varten. Rippikoulun majoitus on teltoissa. Taideleiri on ylöjärveläisten toinen leiri Virossa keskellä Loortisin maatilan arkea. Rippikouluopetuksen lisäksi leirin sisältöön on liittynyt kuvataide- ja kädentaitoteemat. Elokuun lopussa leireille osallistuneet virolaiset nuoret tulevat vastavuoroisesti Suomeen rippikoulun päätöstapahtumaan, kertoo Ylöjärven seurakunnan rippikoulupappi Jyrki Koivisto. Hämeenlinna Vanajan seurakunnan ulkomaiset rippileirit järjestetään Saksassa Cellen kaupungissa. Leiri syntyi pari vuotta sitten ystävyyskaupunkiyhteistyön kautta, kun seurakunnan pappi lähti yhdessä Suomi Saksa-yhdistyksen kanssa etsimään leirille paikkaa. Osa rippileirin oppitunneista pidetään paikallisessa Klein Hehlenin seurakunnan Bonifatius-kirkossa. Myös seurakunnan työntekijöitä ja nuoria osallistuu leirin toimintaan. 9

10 Sielunhoitoa, glöginkeittoa ja ongelmien ratkaisua Markus Henttonen Suomalaisen seurakunnan pappina Berliinissä Elisa Lampinen Suomalaisten messupaikkana toimii Passionskirkko. Kai Henttosen mukaan Berliiniä mielenkiintoisempaa kaupunkia Euroopasta on vaikea löytää. Kai Henttonen on vuodesta 2006 lähtien työskennellyt Berliinissä suomalaisen seurakunnan pappina. Monella tapaa kiinnostavaa, kirjavaa ja haastavaa papintyötä koko itäisen Saksan alueella tekevän Henttosen mukaan Berliiniä mielenkiintoisempaa ja moniulotteisempaa kaupunkia on Euroopasta vaikea löytää. Suomalaisen 800 hengen seurakunnan runkona ja perustajaäiteinä pidetään suomalaisrouvia, jotka tulivat Saksaan ja 70-luvuilla saksalaisten miestensä mukana. Rakenne on muuttumassa. Ennen tänne tultiin rakkauden tähden loppuiäksi, nyt tullaan joidenkin vuosien ulkomaankeikalle perheen kanssa tai muuten vain haistelemaan ilmaa, Henttonen sanoo. Samoin täällä on Suomesta tulevia taiteilijoita, muusikkoja ja journalisteja. Myös opiskelijoiden määrä on kasvanut. Muutokset asettavat seurakunnan työlle aivan uusia haasteita. Vanhat mallit eivät enää toimi. Erittäin keskeistä on yhteistyö muiden suomalaisjärjestöjen kanssa, ehkä erityisesti Suomi-koulun kanssa, joka kokoaa myös lasten nuoret vanhemmat yhteen. Lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi Suomen suurlähetystön kanssa, Kai Henttonen sanoo. Vapaaehtoisten sitoutuminen Saksassa mallikelpoista Suomalainen seurakunta elää rinta rinnan saksalaisten seurakuntien kanssa. Se myös käyttää jumalanpalveluksiin Suomi-keskuksen vieressä sijaitsevaa saksalaisen seurakunnan tunnelmallista kirkkoa. Yhteistyö saksalaisen partnerin kanssa on luottamuksellista ja sujuvaa. Sitä ei voi kutsua niinkään yhteydenpidoksi vaan pikemminkin jokapäiväiseksi yhteiseloksi. Henttonen on seurakuntansa ainoa palkattu työntekijä koko itäisessä Saksassa; kaikki muu perustuu vapaaehtoisuuteen. Seurakuntalaisille annetaan enemmän valtaa ja vastuuta kuin Suomessa. Esimerkiksi tilavuokrien rahoituksesta osa kerätään yhteisponnisteluin. Siksi pappikin keittää myyjäisissä glögiä. Viime vuonna tuotto oli kahdessa iltapäivässä yli euroa. Seurakunnat ovat Saksassa pieniä ja tiiviitä; jo jäsenen seurakuntaa pidetään siellä suurena. Sosiaaliset projektit ovat esimerkillisiä. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten mo- 10 1/2010 Hiippakunta

11 Kai Henttonen tivaatio, sitoutuneisuus ja kutsumus ovat asioita, mistä Suomessa voitaisiin ottaa mallia. Samoin Saksasta voitaisiin tuoda Suomeen lisää keskusteluvalmiutta, yhteiskuntakriittisyyttä, innovatiivisuutta ja rohkeutta, Henttonen listaa. Hän kertoo esimerkin sitoutumisesta: Partneriseurakuntani pappi jäi etuajassa eläkkeelle, jotta seurakuntaan saataisiin yksi lisäpappi. Samaan aikaan hän jatkaa työssään kuten ennenkin, päätoimisena pappina. Hän saa palkakseen vain eläkkeensä, jonka hän tietysti saisi mitään tekemättäkin, Henttonen kertoo. Ideana on, että tärkeintä on seurakunnan etu, ei oma. Myös nuoret rakastavat kotikaupunkiaan Berliiniä, joka syksyllä vietti muurin murtumisen 20-vuotisjuhlaa. Papin kaipuu sielunhoitotyöhön Ennen Berliiniin tuloa Henttonen on toiminut paitsi pappina myös ammattikorkeakoulun opettajana. Mitä pidempään olin opetustyössä, sitä suuremmaksi kasvoi kaipuu tehdä taas papin työtä, Henttonen muistelee. Suomalaisen seurakunnan pappina hän on viihtynyt erinomaisesti. Papintyön runko ovat jumalanpalvelukset, hartaudet ja toimitukset. Erityisen tärkeä tehtävä Henttoselle on sielunhoito. Vaikeista asioista puhutaan mieluiten omalla äidinkielellä. Hyvin eri-ikäiset suomalaiset kääntyvät mitä erilaisimmissa ongelmissa papin puoleen. Yksi erityisen iso ja kansainvälistäkin huomiota herättänyt ongelma oli Henttosen ratkaistavana viime keväänä. Henttonen teki ison urakan ns. lentokenttänaisen tapauksessa, joka sai paljon mediahuomiota Suomessa ja Saksassa. Siinä psyykkisesti sairas nainen eli Berliinin lentokentällä ilman passia, rahaa tai paikkaa, minne mennä. Oli turhauttavaa, ettei vakavasti sairasta ihmistä voitu auttaa nopeammin. Se aiheutti tuskaa monille ja vaaransi naisen turvallisuuden, Henttonen pohtii. Pappi kertoo kuitenkin olevansa kiitollinen monista yhteisistä keskusteluista naisen kanssa sekä häneltä saamastaan luottamuksesta. Nainen saatiin lopulta Suomeen. Vastaavia tapauksia varten tarvittaisiin silti Eurooppaan yhtenäisiä lakeja ja toimintamalleja. Psyykkisistä sairauksista kärsivät voivat joutua todellisiin vaaratilanteisiin vieraissa maissa, jonne pääsy on koko ajan helpompaa. Ihmisiä ei saa jättää oman onnensa varaan, Henttonen painottaa. Idän ja lännen erot näkyvät yhä Historiallinen idän ja lännen jaottelu tuo oman leimansa berliiniläiseen seurakuntaelämään. Monilla Berliinin itäisillä alueilla kirkkoon kuuluun vain 7 4 prosenttia väestöstä. Länsi-Berliinissä taas on alueita, joissa kirkkoon kuuluvia on noin 90 prosenttia. Idän ja lännen erot näkyvät kaikkialla: pukeutumisessa, käyttäytymisessä, ulkomaalaisten määrässä, rakentamisessa, elämäntyylissä. Muotiasuinalueet ovat tällä hetkellä entisessä Itä-Berliinissä, ja koko kaupunki on astunut monta askelta itään, Henttonen kuvailee. Berliiniä mielenkiintoisempaa ja moniulotteisempaa kaupunkia on Euroopasta vaikea löytää. Idän ja lännen kirkon yhteistyö toimi Henttosen mielestä hyvin jo ennen itäblokin murtumista. Idän kirkko ajoi osin aktiivisesti läntisen demokratian arvoja jo DDR:n aikana. Itä on edelleen osin taloudellisesti riippuvainen lännestä. Kirkolla on mielestäni eroja tasoittava rooli, mutta se tehtävä oli jo ennen muurien murtumistakin. Kirkon resurssit ovat Berliinissä hyvin rajatut. Vapaaehtoisilla on ratkaiseva merkitys toiminnan pyörittämisessä. Tästä huolimatta kirkko näkyy julkisuudessa selvemmin ja myönteisemmin kuin Suomessa. Uskonnolliset teemat ovat toistuvasti esillä, usein hyvin asiantuntevasti ja syvällisesti. Toki myös kriittisesti. Henttosen mukaan Saksassa uskonnon merkitys toisaalta vähenee, toisaalta kasvaa. Kirkosta eroaminen jatkuu tasaisesti, kirkkojen talous horjuu ja kirkollisten toimitusten määrä on paikoin jopa romahtanut. Toisaalta muut uskonnot, etenkin islam, sekä keskustelu monikulttuurisuudesta pitävät yllä vilkasta teologis-yhteiskunnallista keskustelua. Uskonnollista etsintää on paljon, mutta myös täydellistä uskonnollista kuolemaa. Idässä on jo kolmas sukupolvi, jonka enemmistöllä ei ole mitään omaa kontaktia uskoon tai kirkkoon. Hienointa Berliinissä on koko Berliini Henttosen työ Saksassa jatkuu vuoden 2010 puoleenväliin. Sen jälkeen perhesyyt tuovat hänet takaisin Suomeen. Hän on pitänyt työkokemustaan upeana ja harvinaisena etuoikeutena. Parasta työssä on ollut yhteinen elämä kirjavan seurakunnan kanssa sekä upeat sielunhoidolliset keskustelut. Ei ole tullut tunnetta, että olisin täällä turhan panttina. Samoin Berliini on ollut upea kotikaupunki. Hienointa Berliinissä on koko Berliini, sen dynaaminen nykyisyys ja historia, johon törmää kaikkialla. Kaupunki on kaunis ja ruma tylsä ja elämää sykkivä. Saksalainen, mutta samalla kansainvälinen. Tänne virtaa kaikkialta maailmasta kaikki, mikä vain on liikkeessä. Henttonen sanoo suomalaisena joskus kaipaavansa hiljaisuutta ja avaruutta. Enpä oikein muuta, ruisleipäkin täällä on hyvää. Saksalaisesta kirkosta Henttonen on saanut eväitä mukaansa Suomeen. Toisaalta hän on myös huomannut, että Saksassa seurakuntia ravistelevat samat haasteet kuin kaikkialla Euroopassa. Haasteena on, miten uskosta saataisiin uskottavaa. Miten usko tukee konkreettisesti ihmisiä heidän arjessaan, miten kirkko jakaa ihmisten pelot, haasteet, tuskat ja ilot. Osaammeko vastata uskonnolliseen etsintään? PAULIINA VILKKO 11

12 TEKSTI: M IKKO SULANDER Opiskelijatyö porttina suomalaisuuteen Suomessa opiskelee jatkuvasti tuhansia ulkomailta Suomeen tulleita opiskelijoita. Vaihto-opiskelijat ovat tuttuja monelle, mutta entistä enemmän Suomi houkuttelee tutkinto-opiskelijoita heitä, jotka hankkivat ammatillisen koulutuksen Suomessa. Opiskelijoiden määrä vuonna 2007 oli , ja luku on kasvanut joka vuosi. Opetusministeriön kansainvälistymisstrategian tavoite on, että vuonna 2015 Suomessa opiskelee kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Seurakuntatyön näkökulmasta kansainväliset opiskelijat ovat kiinnostava joukko, sillä juuri opiskelijat ovat olleet monessa seurakunnassa liikkeellepanevana voimana kan- sainvälisessä seurakuntatyössä. Merkittävä osa opiskelijoista on kristittyjä, ja he etsivät aktiivisesti Suomessa yhteyttä seurakuntaan. Joukko namibialaisia opiskelijoita voi tuoda seurakuntaelämään tuulahduksen maanosasta, jossa kristinusko leviää nopeimmin maailmassa. Opiskelijoille järjestetty toiminta auttaa sopeutumaan Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOK:n vuonna 2008 julkaiseman selvityksen mukaan kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet suomalaisiin tutustumisen hyvin vaikeaksi. Oppilaitoksissa ulkomaiset ja suomalaiset opiskelijat pysyttelevät omissa ryhmissään, ja opiskelijat kertoivat paikoin myös suoranaisesta syrjinnästä. Selvityksestä kävi ilmi, että kansainväliset opiskelijat olisivat kiinnostuneita tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisuuteen, mutta turhan usein he ovat kokeneet itsensä ulkopuolisiksi. (Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2007, 2008.) Ulkomailta Suomeen tulevat opiskelijat ja seurakunnan toiminnassa mukana olevat opiskelijat kertovat, kuinka seurakunta on ollut heille merkittävä paikka Suomeen kotoutumisessa. Opiskelijaseurakunta on ollut Mikael Leminen Kansainvälinen ilta Lahden seurakuntayhtymässä. 12 1/2010 Hiippakunta

13 viitekehys tutustua toisiin opiskelijoihin ja mikä tärkeintä toisiin kristittyihin. Tiesin, että seurakunnasta voin löytää kristittyjä ihmisiä ja kristittyjen perheen, kertoo Kamerunista kotoisin oleva Oscar Mokono. Kansainvälinen opiskelijatyö onkin työtä, jolla on aivan oma luonteensa. Näen oppilaitostyön kuin tuuheana puuna, jonka oksille opiskelijat voivat pesiytyä opiskeluaikanaan, löytää, turvaa ja suojaa ja vahvuutta omaan elämäänsä. Opiskelijat ovat kuin muuttolintuja joko tulossa tai menossa. valottaa dynaamista opiskelijamaailmaa oppilaitospastori Kaarina Koho-Leppänen Lahden seurakuntayhtymästä ja jatkaa: Jos ei olisi otettu haastetta vastaan, miten paljon köyhempää oppilaitostyömme olisikaan. Kielillä puhumista Kansainvälinen työ tuo toki omat haasteensa. Ensimmäinen eteen tuleva asia on kielitaito. Ehkä turhankin paljon me suomalaiset mietimme omaa kielitaitoamme ja osaamistamme. Sääksmäen seurakunnassa, jonka alueella opiskelee paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, on tullut tavaksi ottaa messuun englanninkielisiä osuuksia. Tervehdyssanoja, synnintunnustusta tai saarnaa on toteutettu kaksikielisesti. Joskus saarnoja on myös simultaanitulkattu suoraan kirkonpenkissä. Messujen kaksikielisyyteen havahtumisen jälkeen työyhteisömme on suhtautunut haasteeseen avoimen innostuneesti. Itse kukin on kokeillut kielellisiä rajojaan. Messun toimittajien tueksi on etsitty englanninkielistä aineistoa, kertoo Sääksmäen seurakunnan toimintamallista pastori Teemu Salminen. Myös kirkkoherra Kari Kauhanen on samoilla linjoilla ja toteaa, että seurakuntalaiset ovat ottaneet muutoksen kiinnostuneina vastaan: Seurakuntalaiset ovat olleet hyvin tyytyväisiä siihen, että meidän papit on alkaneet puhua kielillä. Seurakuntalähtöistä Erityinen piirre kansainvälisessä työssä ovat olleet sen lähtökohdat: niin Tampereella, Sääksmäellä kuin Lahdessakin liikkeellepanijoina ovat olleet itse opiskelijat. Tampereella kansainvälinen työ lähti liikkeelle 80-luvun alussa, kun joukko teknillisen korkeakoulun opiskelijoita alkoi kysellä englanninkielisiä messuja. Pyyntöön vastattiin, ja jumalanpalvelusyhteyteen liittyi myös anglikaanikirkko. Toiminnasta kehittyi englanninkielinen jumalanpalvelusyhteisö, jonka toiminnan ympärille kehittyi paljon muutakin, kuten pyhäkoulu, retkiä ja raamattupiirejä. Tällä hetkellä toiminnasta vastaavat omasta mielenkiinnostaan mukana olevat papit ja joukko vapaaehtoisia. Jumalanpalveluselämä nojaa vahvasti vapaaehtoispanokseen; koko jumalanpalvelusyhteisön työ on nimenomaan sen jäsenten tekemään ja toteuttamaa yhdessä pastorien kanssa, kertoo oppilaitospappi Ville Aalo. Samaa viestiä seurakuntalähtöisyydestä kertoo Forssan seurakunnan pappi Eikka Kähärä. Hän aloitti englanninkieliset raamattupiirit Forssassa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden pyynnöstä. Etiopiasta kotoisin olevat nuoret ottivat seurakuntaan yhteyttä, ja seurakunnassa aloitettiin ensimmäiset kokoontumiset. Uutta virtaa tai uusi alku koettiin, kun HAMKissa opiskeleva Eric otti yhteyttä seurakuntaan ja kertoi, että heillä opiskelijoiden joukossa on kolme muuta kristittyä, jotka jo vuoden ajan ovat kokoontuneet sunnuntaisin yhdessä rukoilemaan. Opiskelijoiden toiveena ei kuitenkaan ollut vain tilojen järjestäminen. He kysyivät, että jos seurakunta voisi tarjota heille jonkinlaista kokoontumispaikkaa, tai parhaimmillaan seurakuntayhteyttä siis hengellistä kasvunpaikkaa, muistelee Eikka parin vuoden takaisia tapahtumia. Oscar Mokono. Kamerunista Suomeen Toista vuotta Tampereella TAMK:ssa opiskeleva Oscar Mokono on todellinen maailmankansalainen. Kamerunista kotoisin oleva nuorimies asuu Suomessa nyt toista vuotta, mutta matka Hämeeseen on kulkenut Etelä-Afrikan, Aasian ja Uppsalan kautta. Kirkollisesta urasta haaveilevan Oscarin hengellinen koti löytyy Kamerunin presbyteerikirkosta, mutta täällä hän osallistuu aktiivisesti Tampereen seurakuntien kansainvälisen yhteisön ICCK:n toimintaan. Saavuttuaan Tampereelle hän alkoi välittömästi etsiä itselleen paikkaa seurakunnasta. Ajatuksissa oli, että vaikka maa on outo ja ihmiset vieraita, löytyisi silti kristillisestä seurakunnasta veljiä ja siskoja kristitty perhe. Alusta lähtein Oscar on ollut messun vakiovieras, ja tällä hetkellä hän on myös jäsenenä ICCK:n johtokunnassa. Kristinusko on hänelle elämän kulmakivi: Tärkeintä minulle on seurata Jeesuksen viitoittamaa tietä ja olla osa kristillistä seurakuntaa. Kamerunilaisesta näkökulmasta Suomi näyttäytyi kristillisenä maana, mutta myös maana jonka kristillisyydestä hän on huolissaan. Oscarin mukaan suomalaisessa elämäntavassa näkyvät yhtäältä kristilliset arvot, kuten tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Myös kaupunkikuvassa näkyvät lukuisat kirkot kertovat missä suomalaisen arvomaailman juuret ovat. Ihmisten tasa-arvoisuus yhteiskunnassanne on osoittanut minulle, että suomalaiset elävät rinta rinnan kristillisten arvojen ja normien kanssa, hän pohtii. Toisaalta huoli kristillisyyden säilymisestä Suomessa huolettaa häntä aidosti. Kame- Mikko Sulander JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 13

14 Mwilu Kibbassa. runissa jumalanpalvelukseen osallistutaan joka sunnuntaina, mutta täällä jumalanpalvelus voi jäädä pitämättä, koska ketään ei ole paikalla. Jackline Mluge-Autio. Mikko Sulander Insinööriksi Suomessa Mwilu Kibbassa on melkein valmis insinööri Tampereen ammattikorkeakoulusta. Samaan aikaan kun koulukaverit miettivät opiskelua Yhdysvalloissa, päätti Miwlu lähteä opiskelemaan Suomeen. Äidin työkaverin tytär oli opiskellut Suomessa ja kehunut opiskelumahdollisuuksia täällä. Suomeen tuleminen oli tietenkin suuri muutos. Vuodenaikojen vaihteluun oli ensin vaikea tottua, sillä talvella oli pimeää kouluun lähtiessä ja koulusta palatessa. Erikoisinta oli kuitenkin tottua hiljaisiin ja pidättyviin suomalaisiin. Jos bussissa istuu äänekkäästi puhuvia ihmisiä, he ovat joko Aasiasta Mikko Sulander tai Afrikasta. Jos he ovat suomalaisia, niin he ovat todennäköisesti humalassa, nauraa Mwilu, mutta lisää kuitenkin tottuneensa ajan mittaan suomalaiseen elämänmenoon. Ihmisestä näkyy, onko hän kristitty vai ei, toteaa Miwlu, kun kysyn häneltä, mitä kristillisyys merkitsee hänelle. Arvot, valinnat ja asenne muita kohtaan ovat asioita, jotka näkyvät ihmisestä jos hän on kristitty. Täällä Suomessa hän on huomannut, ettei uskosta puhuminen ole yhtä luontevaa, kuin mihin hän oli tottunut. Kun joskus on pyytänyt jotakuta muistamaan jotakin tärkeää asiaa iltarukouksessa, on vastaukseksi saattanut saada vain vaivautuneen ilmeen. Seurakunnassa mukana oleminen on Mwilulle luonnollinen asia, vaikka jumalanpalveluselämä täällä eroaakin melkoisesti kotoisesta. Täällä jumalanpalvelukseen täytyy keskittyä. Kotikirkossani sadat ihmiset pitävät huolta siitä, että pysyn mukana eikä ajatus lähde harhailemaan. Puolisona Suomessa Jackline Mluge-Aution nauru on herkässä Lahden oppilaitostyön pienen oleskelutilan nojatuolissa. Tansaniasta kotoisin oleva nuori nainen työskentelee vapaaehtoisena Lahden seurakuntayhtymässä. Viime aikoina häntä ovat työllistäneet kansainväliset illanvietot, oppilaitostyön Urban Light -hanke sekä ohjelmien toimittaminen KSL-radioon Helsingissä. Nyt hän pohtii tulevaisuuttaan Suomessa ja on kiinnostunut opiskelemaan kirkon ammattiin. Jackline on asunut Lahdessa nyt 6 kuukautta. Matka kylmään ja pimeään Pohjolaan sai alkunsa, kun hän tapasi kehitysyhteistyötä tekevän suomalaismiehen. Ensimmäiset valokuvat tulevasta kotimaasta saivat hänet epäilemään, voiko tässä maassa todella asua ja miten talojen päällä voi olla lunta. Meillä Tansaniassa kun lunta ei ole kuin Kilimanjarolla, Jackline nauraa. Tavattuaan ensimmäisen kerran Lahden seurakunnan oppilaitospapin Jackline ei voinut uskoa silmiään. Miten ihmeessä pappi voi olla nainen? Taustaltaan Jackline on katolinen, mutta hänen mukaansa ei ole niin suurta merkitystä, minkä kirkon jäsen kukin on. Me uskomme kaikki samaan Jumalaan, hän perustelee ajatustaan. Usko on muutenkin hänen elämässään keskeinen asia. Jackline kertoo uskovansa vahvasti rukouksen voimaan. Uskon, että Jumala varmasti auttaa minua asioissa, joiden puolesta rukoilen. 14 1/2010 Hiippakunta

15 15

16 Siirtolaisuus 2010 Teemavuosi kehottaa tutkimaan seurakuntamme olemusta, tarkoitusta ja identiteettiä suhteessa kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Jos todella koemme olevamme yhtä Jumalan valtakunnan perheväkeä, ymmärrämme myös erilaisten kohtaamisten rikastuttavan omaa uskoamme ja seurakuntaelämäämme. Kristittyinä meillä on oikeus sekä velvollisuus toivottaa muista maista saapuvat tervetulleiksi, uusina meille lahjoitettuina lähimmäisinä. Myös ulkomailta palaavat suomalaiset ovat samojen kysymysten edessä. Monet heistä ovat ulkomailla löytäneet paikkansa paiunelmia ja mahdollisuuksia kristittyjen väliseen yhteyteen Vanhan koptilaisen Ystävyyden ikonin alla lukee tällä kertaa Euroopan kirkot maahanmuuttajien rinnalla. Euroopan kirkkojen konferenssi, Euroopan kirkkoliitto, jossa kirkkomme on aktiivinen jäsen, kutsuu kaikki jäsenkirkkonsa viettämään siirtolaisuuden teemavuotta Tämä haaste nousee eurooppalaisten yhteiskuntien tilanteesta, jossa uusi väestö ei tahdo millään löytää yhteyttä kantaväestöön. Väestönosat elävät erillään ja monet syrjäytyvät ja turhautuvat länsimaiden itsekeskeiseen elämänmalliin. Kirkoissakin tämä on tuttu tilanne. Työntekijäkunta on yhä vahvasti valkoihoista, eikä siirtolaisia näe kovin paljon jumalanpalveluksissa. Siirtolaisten omat kirkot ja seurakunnat sen sijaan kukoistavat ja niitä on sadoittain. Euroopan kirkot ovat vielä hyvin erilaisissa vaiheissa suhteessaan maahanmuuttajiin. Jotkut ovat tehneet aktiivista työtä jo vuosikaudet, toiset ovat vasta muokkaamassa asenneilmapiiriään, jotta yhteyttä voitaisiin rakentaa. Tässä tilanteessa on ryhdytty puhumaan osallisuuden teologiasta. Vaikka joka sunnuntaisessa jumalanpalveluksessamme viitataan seurakunnan identiteettiin paikallisena ja universaalina Kristuksen seuraajien yhteisönä, joudumme yhä uudelleen miettimään, mitä kristittyjen välinen yhteys ja osallisuus Kristuksen ruumiissa oikein tarkoittaa. Vuosikymmenen alussa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta vammaisille rakennettiin Kirkko kaikille -strategiaprosessin avulla. Viime vuosina on vedottu lukemattomien muiden väestöryhmien puolesta, jotta heille löy- tyisi sija ja asema kirkon toiminnassa ja rakenteissa. Kaikkia näitä ihmisiä yhdistää pohjimmiltaan halu kuulua joukkoon, kristilliseen seurakuntaan, olla hyväksytty omana itsenään ilman muiden antamia leimoja ja halu palvella seurakuntaa oman lahjansa mukaisesti. Osallisuus on kristillisen seurakunnan ydinkäsite Kristillisessä seurakunnassa ei kai pitäisi olla olemassakaan sellaisia luokitteluja kuin ulkomaalainen tai muukalainen. Katolinen kirkko, joka Suomessa on läpeensä monikulttuurinen, muistuttaa meitä luterilaisia usein tästä. Mitä siis osallisuus tarkoittaa käytännössä? Miten se näkyy seurakunnan elämässä ja seurakunnan kokoonpanossa? Ovatko seurakunnan kaukana maailmalla tukema lähetystyö sekä oma paikallinen seurakuntatyö linjassa keskenään? Kun afrikkalainen opiskelija tulee Suomeen, tunnistaako hän täällä sen kristillisen kirkon, josta lähetystyöntekijät ovat häntä kotona opettaneet? Onko hän täällä yhtä tervetullut ja arvostettu? Maahanmuuttajat ja kansainväliset opiskelijat kokevat suurimmaksi ongelmakseen ja surukseen Suomessa yksinäisyyden. Monilla ei ole yhtään suomalaista ystävää. Harva on saanut vierailla suomalaisessa kodissa. Kuinka moni heistä on saanut mahdollisuuden tutustua kristilliseen seurakuntaan? 16 1/2010 Hiippakunta

17 kallisseurakunnassa ja olisivat halukkaita löytämään tien seurakuntaan myös täällä kotimaassa. Löytyykö se? Huomaako kukaan seurakunnassa mikä aarre tämä ulkosuomalainen ja Suomessa muukalaiseksi itsensä kokeva voisi olla koko seurakunnalle elämänkokemuksensa, kieli- ja kulttuuritaitonsa takia tai avaran hengellisyyden tai jopa ekumeenisen ymmärryksensä johdosta? Siirtolaisilla ja maahanmuuttajilla paljon annettavaa Siirtolaiset ja maahanmuuttajat eivät ole vain toiminnan kohde, vaan heitä tulee kutsua rakentamaan seurakuntaa. Mitä rikkaampi seurakunta on koostumukseltaan, sen eheämmin se voi antaa muistutuksen koko Kristuksen kirkosta maailmassa. Siksi teemavuosi kannustaa seurakuntia kehittämään toimintaansa ja jumalanpalveluselämäänsä sellaiseksi, että eri puolilta maailmaa muuttaneet ihmiset voivat kokea aitoa kristittyjen yhteyttä ja osallisuutta. Diasporassa elävien kristittyjen todistus voi toimia tervetulleena peilinä usein kuihtuneelle ja urautuneelle suomalaisseurakunnalle. Se voi herättää tiedostamaan myös seurakuntaelämään pesiytynyttä privatisoitunutta hengellistä elämää. Seurakuntaan hakeudutaan yhä enemmän sen ohjelmatarjonnan kiinnostavuuden perusteella, eikä niinkään olemaan yhdessä Jumalan perheväkenä. Teemavuosi on myös mahdollisuus tarttua syrjinnän, piilorasismin ja vääränlaisen itsekeskeisen nationalismiin seurakunnan elämässä ja sen rakenteissa, mutta myös omalla paikkakunnalla ja koko yhteiskunnassa. Juuri nyt on käynnissä voimakas arvomuutos, jonka siivittämänä valtiollisia rajoja tiukennetaan ja kansainvälinen vastuuta laistetaan. Kristillisen uskon lähtökohdista on rohjettava tarkastella ulkomaalaisia kohtaan tuntemaamme epäluuloa ja kiusausta kriminalisoida turvapaikanhakijoita ja niitä, jotka hädän alta ovat lähteneet etsimään parempaa elämää. Teemavuosi rohkaisee kirkkoja ja seurakuntia ottamaan aktiivisesti kantaa maahanmuuttajien ja pakolaisten puolesta. Monet ovat äärettömän haavoittuvassa tilanteessa ja tarvitsevat puolustajaa ja suojaa kirkolta. Kristilliset seurakunnat turvasatamina Maahanmuuttajakristityt muistuttavat elämän prioriteeteista uudesta näkökulmasta. Heidän hartauselämäänsä tutustuminen voi ohjata tarkastelemaan suomalaiseen mielenlaatuun rakennettua jumalanpalvelusta ja muita hengellisen elämän muotoja sekä ylipäätään luterilaisen kristinuskonperinteen luonnetta. Suomalaiselle yhteisöllisyyden kokemus voi syntyä esimerkiksi osallisuudesta yhteiseen liturgiaan. Muualta tulleet eivät sitä näe ja saattavat kokea jumalanpalveluksemme yksinäisenä ja kylmänä tilaisuutena, jossa kukaan ei välitä vieressään istuvasta. Kukaan ei osoita lämmintä mielenkiintoa ainakaan uusia tulijoita kohtaan. Uskonyhteyden periaate törmää myös mielikuviin ja ennakkoluuloihin. Kristillinen seurakunta voi tarjota uusille asukkaille lähipiirissämme ankkuripaikan, joka on kuin turvasatama uuden yhteiskunnan asettamien paineiden keskellä. Monelle seurakunta on ensisijainen turvaverkko, joka auttaa selviämään hengissä suomalaisessa yhteiskunnassa. Siispä: Me tahdomme puolustaa ihmisarvoa käytännön toimin arkipäivässä, seurakunnissamme ja yhteiskunnassamme edistää kaikkien maassamme olevien ihmisten terveyttä, hyvinvointia, perheyhteyttä ja elämänlaatua ja ihmisoikeuksia kutsua eri puolilta maailmaa tulleita sisariamme ja veljiämme yhteyteen ja osallisuuteen seurakunnissamme asettua hädässä olevien turvapaikanhakijoiden puolelle ja puolustaa heidän oikeuttaan kansainväliseen suojeluun Suomessa ottaa vastuumme, jakaa omastamme ja toimia epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi maailmastamme. Ekumeeninen paastonajan julistus 2009 Teemavuoden kotisivuilta löytyy kansainvälisten teemapäivien ja suurten kirkollisten juhlien vuosikalenteri. Jokainen teemapäivä painottuu maahanmuuttajiin ja siirtolaisiin, sisältää rukousaiheita, hartausmateriaalia sekä toiminnallisia ideoita. Sivuille kootaan myös esimerkkejä asioista, jotka ovat auttaneet maahanmuuttajia kokemaan osallisuutta seurakunnassa. Esimerkit voivat olla esimerkiksi vapaaehtois- tai luottamustehtäviä ja työharjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia. Vuosikalenteri tukee seurakunnan toiminnan ja jumalanpalveluselämän suunnittelua, niin että seurakunnan kansainvälinen ja paikallinen missio tulee näkyvämmäksi ja myös toteutuu. Ystävyyden ikonin äärellä, MARJA-LIISA LAIHIA Kirjoittaja on kirkon maahanmuuttaja-työn sihteeri. Teemavuoden kotisivut: migration2010.eu Materiaalia: Ekumeeninen paastonajan julistus elavaa_ ekumeniaa_-_l evande _ekumenik/paastonajan_julistus _-_lent_declaration/ Ihmisoikeus-rukouskortti (tilaukset Kirkkohallituksen julkaisumyynnistä Ekumeeninen teologinen symposium Helsingissä : Kirkot ja kansainvaellukset Siirtolaisuuden ja monikulttuurisuuden haasteet kirkkojen itseymmärrykselle Teemavuoden päätapahtuma on marraskuuta Helsingissä Tieteiden talossa pidettävä Ekumeeninen teologinen symposium. Symposiumissa tarkastellaan siirtolaisuuden vaikutusta kirkkoihin historian ja nykypäivän valossa sekä globaalista että Suomen näkökulmasta. Tilaisuuden kohderyhmänä ovat kirkkojen ja seurakuntien työntekijät, teologian ja diakonian alan opiskelijat sekä tutkijat. Symposiumin esitelmien pohjalta julkaistaan kirja. 17

18 TEKSTI JA KUVA: S OINTU JOKIPII Seurakunnan perheterapiaa yli kieli- ja kulttuurirajojen Parisuhteen ongelmat eivät katso ihonväriä tai kansallisuutta Perheiden kirjo laajenee kaiken aikaa, kun maahan muuttaa väkeä muista kulttuureista. Se näkyy myös perheneuvonnassa, jonka asiakkaissa on yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia pariskuntia. Arjen työssä asiakkaan alkuperäinen kotimaa ei tosin ole kovin oleellinen asia, sillä ihmiset ja parisuhteen ongelmat ovat perimmiltään samanlaisia joka kulttuurissa. Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama Tampereen seurakuntien perheasian neuvottelukeskuksesta rohkaisee seurakuntien työntekijöitä tarttumaan rohkeasti uusiin haasteisiin. Yhteinen kieli kyllä löytyy, ja rohkeasti kysymällä saa luotua luottamuksellisen suhteen. Monella ensimmäinen mielikuva maahanmuuttajasta on pakolainen, mutta perheneuvonnan asiakkaiden tausta on hyvin kirjava. Tampereella asuu kansainvälisten yritysten työntekijöitä, joista moni on löytänyt ulkomaalaisen kumppaninsa opiskeluaikana. Usein toinen pariskunnasta on suomalainen, mutta perhekriisi saattaa kohdata myös yhdessä Suomeen muualta muuttanutta pariskuntaa, kun yritetään löytää paikka uudessa kulttuurissa. Ulkomaalaistaustaisten pariskuntien ongelmat ovat samantapaisia kuin suomalaistenkin, joskin erilaiset perhekäsitykset ja sukupuolen roolit eri kulttuureissa tuovat niihin erityispiirteitä. Toisaalta enhän minä tiedä suomalaisenkaan pariskunnan taustoja ennen kuin kysyn, Stelin-Valkama muistuttaa. Eri kulttuureista lähtöisin oleva pari ainakin tiedostaa kulttuuritaustansa erilaisuuden, kun taas supisuomalainen aviopari ei ehkä oivalla parisuhteen ristiriitojen periytyvän tavoiltaan ja arvoiltaan täysin päinvastaisista lapsuudenkodeista. Mitä säilytetään, mikä voi jäädä pois? Se, että pariskunnasta toinen on muslimi, ei ole mikään este kirkon perheneuvontaan hakeutumiselle eikä vaikuta siihen, miten terapiassa edetään. Muslimitaustainen yleensä kunnioittaa kirkkoa ja sen arvoja, Jumalaan uskomista. Enkä minä suomalaisten asiakkaittenikaan uskonnollista taustaa tiedä, en edes sitä, kuuluvatko he kirkkoon, Päivi Stelin-Valkama huomauttaa. Vastaanotolla lähdetään aina asiakkaan lähtökohdista. Kenellekään ei tuputeta uusia arvoja, vaan yritetään yhdessä miettiä, mikä asiakkaan omassa kulttuurissa on sellaista, mikä kannattaa ja on mahdollista säilyttää myös Suomessa ja säästää kenties jälkipolvillekin, mistä taas ehkä voisi luopua. Tiukkoja muslimisääntöjä noudattavat ovat saattaneet kotimaassaan tottua esimerkiksi siihen, ettei nainen kulje koskaan yksin kodin ulkopuolella, vaan mies saattaa hänet töihin ja harrastuksiin. Tällaisen pariskunnan kanssa pohditaan, onko tämän tavan noudattaminen välttämätöntä tai edes mahdollista Suomessa ja mitä seuraa, jos siitä luovutaan. Päivi Stelin-Valkama korostaa molemminpuolista arvostusta ja kunnioitusta. Haluan tutustua ihmisten maailmaan ja hakea heidän kanssaan hyvää tapaa elää vieraassa kulttuurissa. Toki, jos huomaan, että arvot ovat kovin erilaiset suomalaisiin verrattuna, tuon asian esille. Jos paljastuu väkivaltaa, alistamista tai pakottamista, kerron mikä on Suomessa lainvastaista ja väärin. Toisaalta oikean ja väärän raja ei aina ole selvä kaikille suomalaisillekaan. Mitä voi ottaa puheeksi? Kielitaito ei Stelin-Valkaman mukaan useinkaan ole mikään ongelma. Monet asiakkaista ovat asuneet Suomessa sen verran kauan, että osaavat ainakin jonkin verran kieltä, ja toisaalta englannilla pärjää pitkälle. Vain hyvin harvoin joudutaan käyttämään tulkkia. Jos vaihtoehtona on se, ettei pariskunnalle tarjota lainkaan perheterapiaa, on toki huomattavasti parempi, että sitä annetaan heille hieman rajoittuneella kielitaidolla. Itse olen huomannut, että terapeuttina olen samanlainen, vaikka työskentelisin vieraalla kielellä. Ilmaisen ehkä itseäni kömpelömmin, mutta asian ydin kyllä aina löytyy. Ja jos pelottaa keskustella vieraalla kielellä, työtoverin kanssa parina työskentely on hyvä tapa, Stelin-Valkama vinkkaa. Kun asiakas on vieraasta kulttuurista, terapeutti saattaa tuntea epävarmuutta siitä, millaisia asioita voi ottaa puheeksi ja miten 18 1/2010 Hiippakunta

19 avoimesti uskaltaa puhua esimerkiksi miesten ja naisten rooleista tai seksuaalisuudesta. Stelin-Valkama neuvoo kysymään rohkeasti. Hän on myös huomannut asiakkaiden avaavan itse keskustelun niistä asioista, joita terapeutti ehkä arastelee ottaa puheeksi pelätessään niiden olevan tabuja asiakkaan kulttuurissa. He saattavat huomauttaa vaikkapa, että seksistä ei ole puhuttu vielä mitään, vaikka se on hyvin tärkeä asia. Päivi Stelin-Valkama on työskennellyt perheneuvojana kuusi vuotta. Nelivuotiaana saatu Seppo-nalle kuulee emäntänsä kanssa asiakkaiden surut ja murheet, mutta ihmisten kohtaaminen on myös hyvin palkitsevaa. Terapeutti oppii itsekin Päivi Stelin-Valkama on koulutukseltaan pappi. Ennen perheneuvojan uraa hän työskenteli sairaalapappina kotikaupungissaan Valkeakoskella ja piti työstään. Perheneuvonta on kuitenkin sitä työtä, jossa koen olevani parhaimmillani. Saan käyttää laaja-alaisesti kaikkia vahvuuksiani ja samalla opin itsekin koko ajan. Työ on vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja olen saanut tavata paljon hienoja ihmisiä, hän summaa. Stelin-Valkaman perheeseen kuuluvat aviomies Hannu sekä viisi lasta, joista kaksi vanhinta opiskelee Englannissa, tytär Japanin kieltä ja kulttuuria, poika Afrikka-painotteista kehitysmaatutkimusta. Monikulttuurisuus ei siis ole vieras asia myöskään valkeakoskelaisessa rintamamiestalossa. Vapaa-aikanaan Päivi Stelin-Valkama harrastaa aikatauluttomia asioita kuten kävelyä, kirjoittamista ja lukemista. Parhaillaan lukemista on odottamassa Henning Mankellin uutuuskirja ruotsiksi. 19

20 Namibian musiikkityön tukihenkilö Sakari Löytty: Kristillinen sanoma todemmaksi yhdessä laulaen Namibian evankelisluterilaisen kirkon musiikkityön tukihenkilönä vuodesta 1998 lähtien työskennellyt Sakari Löytty on monessa mukana. Paikallisten Kulkumieheksi tituleeraama Löytty sukkuloi pitkin ja poikin Namibiaa milloin opettamassa, kouluttamassa ja kannustamassa musiikkikärpäsen puremia namibialaisia tavallisista virrenveisaajista yliopisto-opiskelijoihin. Musiikki on olennainen osa seurakunnan ja koko kirkon toimintaa. Sakari Löytyn mukaan musiikki läpäisee jumalanpalvelusten ohella kirkon kaikki työmuodot aina pyhäkoulusta nuorten, miesten ja naisten piireihin sekä diakonia- ja lähetyspiireihin. Jumalanpalveluksissa virret ovat keskeisellä paikalla. Ne lauletaan aina moniäänisesti, osin harmonisoimalla korvakuulolta tai yrittämällä toistaa musiikkikursseilla opetettuja sovituksia. Veisuu on ainakin isoissa seurakunnissa vahvaa, ja ihmiset silmin nähden nauttivat siitä. Virsiä lisäillään kolehdin ja ehtoollisen aikana sekä milloin vain tilanne salli, Sakari Löytty sanoo. Joka seurakunnassa on seurakuntaneuvoston valtuuttamia, mutta usein palkatta toimivia maallikkokanttoreita, joita kutsutaan nimellä omuimbithi, laulattaja. Heidän tehtäviinsä kuuluu seurakuntakuoron johtaminen sekä laulunjohtajien, aatameki:n, kouluttaminen 20 1/2010 Hiippakunta Sakari Löytty synnyinkotinsa maisemissa Elimissä syksyllä ja seurakunnan musiikkielämästä vastaaminen. Musiikki on olennainen ja samalla hyvin luonteva osa kaikkia seurakuntien maallikkovetoisia toimintoja, Sakari Löytty toteaa. Löytyn mukaan seurakuntien oma musiikkityö on yksinkertaisesti seurakuntakuorojen ylläpitämistä sekä laulunjohtajien kokoamista vuotuisille koulutuspäiville. Soittoharrastusta on hyvin vähän ja virret lauletaankin aina ilman säestystä joitain harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Kuoroilla keskeinen rooli jumalanpalveluksissa Suosituin musiikin tekemisen muoto on kuorotoiminta. Kuoroja on paljon, samoin kuorolaulujen tekijöitä. Seurakuntakuorojen lisäksi on paljon kirkon liepeillä kokoontuvia yksityiskuoroja. Näiden esitykset rikastuttavat jumalanpalveluksia joka pyhä. Musiikki ja laulut ymmärretään myös tavaksi julistaa kristillistä sanomaa. Ne ovat samalla myös rukous Jumalan puoleen, Löytty sanoo. Sakari Löytty kertoo olleensa mukana kouluttamassa muutamia nuorisoryhmiä, jotka ovat ottaneet käyttöönsä soittimia. Tällainen on otettu riemumielin vastaan, mutta mitään laajempaa innostusta enemmän bändimäiseen musiikin tekemiseen se ei ole herättänyt, Löytty sanoo. Kirkolla on vahva taipumus pitäytyä perinteisessä kuoromusiikissa.. Myöskään sooloesiintymisiä ei Löytyn mukaan seurakunnissa juuri harrasteta. Virret ovat noin 90-prosenttisesti tuontitavaraa. Ne ovat lähetystyön mukana tuotuja ja peräisin suomalaisista, saksalaisista ja amerikkalaisista laulu- ja virsikokoelmista. Myös kuorolaulukonsepti neliäänisine sovituksineen on lähetystyöntekijöiden aloittama ja vakiinnuttama. Toisaalta näitä molempia edellä mainittuja on harrastettu jo niin kauan, toista sataa vuotta, että ne ovat saaneet vahvoja kansallisia piirteitä ja itse ajattelinkin niiden afrikkalaistuneen siinä määrin, että niiden kohdalla voidaan jo puhua namibialaisesta musiikista. Joskus musiikkitukihenkilöä pyydetään myös opettamaan ja korjailemaan virsiä, jot- Päivi Löytty

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää

Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 55/2016 175 Etiopian luterilaisen Mekane Yesus kirkon Dessien uuden kirkon ja toimintakeskuksen valmistumis- ja kirkonvihkimisjuhlaan osallistuminen sekä lähetystyön ja kansainvälisen diakonian kohteisiin

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Wittenberg, 31.10.1517 Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa SUOMEN PIPLIASEURA STRATEGIA 2016 2018 Vahvistettu hallituksen kokouksessa 20.1.2016 ARVOT MISSIO Usko ja lähimmäisenrakkaus Työmme lähtökohtana on Raamattu. Jumala rakastaa kaikkea luomaansa ja Raamattu

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Uralin rovastikunta B, Birskin seurakunta, Venäjä

Uralin rovastikunta B, Birskin seurakunta, Venäjä Uralin rovastikunta B, Birskin seurakunta, Venäjä Kumppani Inkerin kirkko Hankkeen kuvaus Juhlapyhinä seurakunnan babushkat pukeutuvat kansallispukuihin Lähetysseuran tukeman työn painopiste Bashkortostanissa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot