Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kasarminmäellä yritetään yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kasarminmäellä yritetään yhdessä"

Transkriptio

1 Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 3 /2010 / Kasarminmäellä yritetään yhdessä

2 Tähän jutun nimi / Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri Innoste on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan kampuslehti. Julkaisija/Publisher: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Kymenlaakso University of Applied Sciences Osoite/Address: PL 9, Kotka, Finland Puh. / Tel Fax Päätoimittaja / Editor-in-Chief: TIIna PUSSInen Toimitussihteeri / Sub-editor: SALLA VirTAnen AD / Art Director: TanJA Fröjd Toimittajat / Reporters: MarKUS Muhin, KATJA neuvonen, Minna NoUSIAInen, Annina PIEnIMäKI, TIIna PUSSInen, JAAKKo rantala, Taru rantanen, PIIA reunanen, KATJA SAVonen, nita UKKonen, SALLA VirTAnen, heidi Vuorinen Pääkirjoitus 5 Yrittäjyysprosessista yrittäjäksi tai sitten ei 6 Terveystiimistä näkökulmaa yrittämiseen 7 Vanhaa ja vanhasta tehtyä uutta 8 9 Yrittäjyysprosessin mentori ja tuutori Kitarantekijä Mikko Sinkkonen tekee harrastuksesta ammatin Koulunpenkiltä yrittäjäksi Paja-rakennus täydentää Kasarminmäen kampusalueen MediaModo-kilpailun palkintojuhla tuotiin pajalle näyttävästi SISÄLTÖ Valokuvat / Photographs: Suvi Kitunen menestyi Shanghain kansainvälisessä kilpailussa 22 LEI Che, JUKKA koskinen, KyAMK VIESTIntäPALVELUT, KyMIdESIgn & business, MarKUS Muhin, MedIALouhos, Mira Nykänen, PIIA reunanen, MIKKo SinKKonen, StoCK.XChng, olli-pekka TUULIAInen, SATU Tähkä, SALLA VirTAnen Painatus/Printing: KOPIO NIINI FINLAnd oy, KOTKA Paperi/Paper: Galerie Art Silk 130g/m2 ja 200g/m2 Painos/Edition: 1500 kappaletta/copies Kolumni: Totuuksia media-alan glamourista 23 Kun opiskelut eivät edisty Opiskelijajumpassa liikutaan iloisin mielin Terveisiä Tukikohdasta Superruokaa opiskelijabudjetilla Kasarminmäen kuulumisia Jouluterveiset 34 Paja-rakennuksessa on tyylikkäitä yksityiskohtia. Vaatesuunnittelija Jaana Laaksonen on rakentanut opintoihinsa LCCE:n mukaisen yrittäjyyden polun

3 PääKIRJOITUS Pääkirjoitus» Kasarminmäen kampusalueen elämä on vilkastunut paljon viimeisen puolen vuoden aikana, sillä alueella pyörii nyt kolmen eri alan opiskelijoita. Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri ovat nyt kokonaisuudessaan keskittyneet uudelle kampusalueelle. Viestintä ja liiketalous saivat muotoilun seurakseen syksyllä, jolloin muotoilun opiskelijat pääsivät muuttamaan Kasarminmäen uuteen Paja-rakennukseen. Modernia arkkitehtuuria edustava Paja vihittiin käyttöön juhlallisin menoin. Pajassa on juhlittu muutenkin, sillä lokakuussa Pajan näyttelytilassa järjestettiin kansainvälisen MediaModo-kilpailun palkintotilaisuus. Samalla avattiin kilpailun parhaista töistä koostuva näyttely. Paja-rakennuksen juhlallisiin hetkiin voi tutustua tarkemmin tämän lehden sivuilla Juhlahumu ei ehdi laantua, sillä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu viettää 15-vuotissyntymäpäiviään tammikuussa. Silloin tosin juhlitaan Kouvolan jäähallissa. Juhlaan on syytäkin, sillä 15-vuotinen taival on ollut menestyksekäs. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lanseeraama LCCE-toimintakonsepti on saanut tunnustusta valtakunnallisella laatupalkinnolla. LCCE tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia päästä osallistumaan oikeisiin työelämän projekteihin. Innoste pureutuukin tällä kertaa yrittäjyyteen. LCCE on jo poikinut yrityksiä, joiden toiminnasta voi lukea lisää sivuilta Yritteliästä toimintaa löytyy myös opiskelijoiden riveistä. Opiskelijakunta Klaani ajaa aktiivisesti opiskelijoiden etuja ja tarjoaa monenlaista mukavaa ajanvietettä. Opiskelijakortin omistajat saavat edelleen nauttia rahanarvoisista eduista, sillä Opiskelijan Kymenlaakso -hanke porskuttaa täysillä eteen päin. Jos opiskelijatoiminta on jäänyt hämärän peittoon, päivitä tietosi sivuilta Mukavia lukuhetkiä Innosteen parissa. TIIna PUSSInen päätoimittaja 07.

4 YriTTäjYYSPROSeSSi Yrittäjyysprosessista yrittäjäksi tai sitten ei Opiskelijoille tarjotaan nyt uudenlaista yrittäjyyskoulutusta. LCCE-yrittäjyysprosessista on tarkoitus saada pysyvä osa kaikkien Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimialojen toimintaa. Yrittäjyysopintohanke käynnistyi toden teolla tänä syksynä, mutta ensimmäiset ryhmät aloittivat toimintansa jo tammikuussa. LCCE-yrittäjyysprosessiin kuuluu kolme tasoa: LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, LCCE-yrittäjyysopinnot sekä LCCEyrittäjyys- ja sparrausprosessi. Ensimmäiseen osaan voi osallistua kuka tahansa. Projektipäällikkö Pasi Jaskari uskoo yrittäjämäisyydestä olevan hyötyä kaikille. Yrittäjyysopinnoissa ei istuta luennoilla, vaan toimitaan monialaisissa 4 6 opiskelijan ryhmissä. LCCE-yrittäjyysopintojen kolmessa kokonaisuudessa tehdään ideasta innovaatio, tuotteistetaan idea ja lopulta lanseerataan uusi tuote tai palvelu markkinoille. Ryhmä siis suunnittelee ja kehittää omalle yritykselleen tuotteen tai palvelun, joka sitten viedään oikeaan markkinatilanteeseen, esimerkiksi messuille. Samalla opiskelijat oppivat projektin tekemistä, palvelun tuottamista, vastuunkantamista ja yrittäjämäistä käyttäytymistä. Talven aikana prosessille avautuu internetsivu yrittajyyskipina.com, joka toimii opiskelijayrittäjien yhteisenä sosiaalisen median alustana. MIKÄ IHMEEN LCCE? LCCE (Learning and Competence Creating Ecosystem, oppimisen ja osaamisen ekosysteemi) on Kymenlaakson ammattikorkeakoululle rekisteröity tavaramerkki. teksti SALLA VirTAnen Sivuille kerätään kaikki prosessiin liittyvä tieto, ja tiimit saavat niiden sisältä omat kotisivunsa markkinointitarkoituksiin. Yli 50 opintopistettä yrittäjyyttä Yrittäjäksi aikova opiskelija voi myös rakentaa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa opintopisteen yrittäjyyden polun. Opiskelija voi harjoittaa opintojen aikana pienimuotoista yritystoimintaa ja jopa tehdä työharjoittelun, seminaarityön ja opinnäytetyön omalle yritykselleen. Yrittäjyyden polun valinneille järjestetään sparrausprosessi, jossa myös toimitaan monialaisissa opiskelijaryhmissä. Ryhmää ohjaa opettajatuutori, ja sen tueksi haetaan teemaan tai toimialaan sopiva yritysmentori. Mentori on yleensä KyAMK:n entinen opiskelija, joka on perustanut yrityksen. Tavoitteena on saada yrittäjyyden polulle opiskelijaa vuodessa. Sparrausprosessista opiskelijat voivat valmistumisen jälkeen siirtyä hautomo-ohjelmaan. Silloin perustetaan oikea yritys ja haetaan mahdollisia yritystukia. Toimintatavassa AMK:n opetussuunnitelmat on avattu yritysten toimeksiannosta tehtäville projekteille. Yritysten ja korkeakoulun välille on rakennettu välitön yhteistyö, jonka puitteissa sekä opiskelijat että opettajat ja yritysten henkilöstö voivat kehittää tietojaan ja taitojaan. Korkeakoulujen arviointineuvosto on valinnut LCCE:n ammattikorkeakoulujen oppimisen laatuyksiköksi vuosiksi Terveystiimistä näkökulmaa yrittäjyyteen Niko Wass ja Saara Eskola ovat LCCE-yrittäjyysprosessin sosiaali- ja terveystiimin jäseniä. Tiimi tähtää konkreettisen palvelupaketin muodostamiseen ja yhteistyökumppaneiden saamiseen jokaisen tiimin jäsenen voimavaroja hyödyntäen. teksti Minna NoUSIAInen kuva KyMIdESIgn & business Toisen vuoden sosionomiopiskelija Niko Wass, 36, on keväällä 2009 perustetun sosiaali- ja terveystiimin jäsen. Aiemmalta koulutukseltaan Wass on sairaanhoitaja (AMK) ja tällä hetkellä jo alan yrittäjä. Terveystiimiin hän lähti mukaan sparrausjäseneksi, tavoitteellisesta kehittämistoiminnasta kiinnostuneena. Opettaja otti yhteyttä sähköpostitse ja kysyi innokkuuttani mukaan toimintaan. Tiimi perustettiin ammattikorkeakoulun uusiin linjauksiin liittyen, tavoitteena saada synergiaetua opiskelijoille ja alan yrittäjille, Wass kertoo. Suunnittelusta sorvin ääreen Viisihenkisen terveystiimin toiminta on vielä suunnitteluasteella ja osittain jäsentymätöntä. Keväällä 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta tuotekehitysinsinööriksi valmistunut Saara Eskola, 26, toimii tällä hetkellä KyAMK:n Älykop-hankkeen KopTeri-osaprojektissa tuotesuunnittelijana. KopTeri:ssa kehitetään puukuitupohjaisia älytuotteita terveyden- ja sairaanhoidon käyttöön. Lähdin mukaan terveystiimiin vastuuopettajamme Pasi Jaskarin kutsusta. Nyt yritämme löytää jo yrittäjinä toimivien sekä ilman omaa yritystä olevien tiimiläistemme kesken yhteistä tekijää, joka palvelisi koko tiimiämme sekä muita terveysalan palveluita ja ihmisiä, Eskola kertoo. Eskolan ja Wassin lisäksi tiimiin kuuluvat tiiminvetäjä Terhi Rokkanen, opiskelija ja mentori Ullamari Kokko ja mentori Tuula Peltola. Vastuuopettajana toimii Pasi Jaskari. Terveystiimin projekti on edennyt muita tiimejä hitaammin, mutta ilman ongelmia. Tavoitteet määritellään tarkemmin vuodenvaihteen jälkeen, ja asioissa edetään nyt ilman paineita. Ihanteellisin tilanne projektillemme olisi se, että vuoden päästä olisimme saaneet valmiiksi konkreettisen palvelupaketin ja olleet yhteyksissä jo mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Wass summaa. YriTTäjYYSPROSeSSi Terveystiimissä hyödynnetään jokaisen osaamista. Tiimissä hyödytään yhdessä Tiimiin kuuluminen on antanut Wassille uutta näkökulmaa omaan yrittämiseen. Projekteissa mukana oleminen on hyvä tapa oppia yrittäjyydestä ja opiskella yrittäjän näkökulmasta. Tiimin jäseneltä vaaditaan aitoa motivaatiota. Suosittelen yrittäjyysprojektien ja kurssien valitsemista opinnoissa, jos kokee yrittäjyyden vaihtoehtona tulevalla alallaan, Wass sanoo. Myös Eskola kokee projektissa mukana olemisen positiivisesti. Mentoreilta saa konkreettista tietoa esimerkiksi oman yrityksen pyörittämisestä, ja tiimissä opitaan hyvin hyödyntämään jokaisen osaamista ja asiantuntemusta. Olen myös oppinut kehittämään uudenlaista verkostoitumista erilaisten terveysalojen välille, Eskola lopettaa

5 yrittäjyysprosessi Vanhaa ja vanhasta uutta yrittäjyysprosessi Tanja Rautavirran perustamassa Autiotalossa myydään muun muassa uusioja vintage-vaatteita sekä kierrätysmateriaaleista tehtyjä asusteita. teksti ja kuvat SALLA VirTAnen Y lempää ammattikorkeakoulututkintoa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa opiskeleva Tanja Rautavirta perusti Autiotalon kesällä 2009 yhdessä Jaana Laaksosen kanssa. Toiminimi oli odottanut hattuhyllyllä jo pari vuotta, sillä Rautavirta oli pitkään tiennyt haluavansa yrittäjäksi. Rautavirta ja Laaksonen miettivät, että jotain täytyisi tehdä valtavalle vaatemäärälle, joka yksityisten ihmisten ja yritysten kaapeissa lojuu käyttämättömänä. Eräänä kesäiltana Rautavirta keksi kaupalle nimen Autiotalo. Ajatus talon muotoon rakennetusta verkkokaupasta, jossa myytävät tuotteet ovat eri huoneissa, oli muhinut päässä jo pitkään. Tyypillinen verkkokauppa ei sopinut Rautavirran ajatuksiin. Verkkokauppa suunniteltiin alusta lähtien itse. Rautavirta ja Laaksonen ovat tehneet grafiikankin, vain koodauspuoli teetätettiin ulkopuolisella opiskelijalla. Autiotalo-verkkokauppa aukesi viime vuoden syksyllä. Vaatetta alkoi kertyä, ja helmikuussa Rautavirta perusti putiikin Lahteen. Siellä myydään second-hand- ja uusiovaatteita sekä muodistetaan vanhoja vaatteita yhdessä asiakkaan kanssa. Opintojen punainen lanka Autiotalossa myydään monen tekijän uusiovaatteita ja -asusteita. Yksi tekijöistä Jaana Laaksonen, joka opiskelee Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa designer-stylistiksi. Rautavirta ja Laaksonen kuuluvat molemmat LCCE-sparrausprosessin ekovaatetiimiin. Laaksonen on rakentanut henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa yrittäjyyden polun. Opinnot muotoutuvat hänen omien pyrkimystensä mukaan, ja ekovaatemalliston tuotekehittely on koko ajan mukana opinnoissa. Opintojen sisällä kulkee se punainen lanka koko ajan, Laaksonen selittää. Laaksonen on tehnyt työharjoitteluaan Autiotaloon siitä saakka, kun verkkokauppa avattiin. Samalla Laaksonen tarjoaa myös muille opiskelijoille tekemistä. Nyt hänen suunnittelemilleen vaatteille tehdään markkinakartoitusta seminaarityönä. Laaksonen kokee opiskelun motivoivammaksi, kun koulua ei käydä vain koulun vuoksi. Opinnot myös tekevät yrittäjäksi siirtymisestä helpompaa. Minä voin nyt turvassa harjoitella niitä asioita, yrittäjyyttä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnoissa otetaan heti mukaan monialainen näkökulma, Laaksonen kehuu. Kukaan ei odota, että vaatesuunnittelija perustaa ompelimon ja ompelee siellä yksinään yötä myöten. Yrityksen kasvua ja alihankkijoita ajatellaan alusta saakka. Oikeiden verkostojen ja kanavien löytäminen voi olla hankalaa, mutta monialainen yrittäjyysprosessi kasvattaa heti aloittelevan yrittäjän yhteistyökumppaneiden määrää. Myös Tanja Rautavirta kehuu opintojen aikaista yrittäjyysharjoittelua. Esimerkiksi toiminimen perustaminen on helppoa, mutta vastaan voi tulla monenlaista yllättävää. Kun ilmoittautuu yrittäjäksi, alkaa tulla kumman paljon postia, yleensä laskuja, Rautavirta naurahtaa. Muista itsesi Tanja Rautavirta uskoo, että opiskelua varten tarvitaan elämänkokemusta. Teoriaopinnoista saa kaiken hyödyn irti vasta sitten, kun asioita on nähnyt käytännössäkin. Motivaatio on hyvä, kun tietää, mitä haluaa ja minkä vuoksi opiskelee. Ennen nykyistä opiskeluaan englanninkielisessä International Business Management -koulutusohjelmassa Rautavirta on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta tradenomiksi, ollut töissä ja välillä unohtunut opintomatkoille Espanjaan. Ulkomailla vietetty aika on ollut hänen parasta elämänkouluaan. Yrittäjyyttä Rautavirta suosittelee niille, jotka oikeasti haluavat yrittäjiksi. On varauduttava siihen, että ensimmäiset kaksi tai kolme vuotta yritys ei tuota rahaa. Sanotaan, että kolmen vuoden kuluttua voi sanoa, että on pyörivä yritys, Jaana Laaksonen toteaa. Uusia yrittäjiä Tanja Rautavirta neuvoo luottamaan omiin visioihinsa, vaikka matkalla voi tulla vastaan kaikenlaista. Älä hävitä sitä itseäsi sieltä, Rautavirta tiivistää. Asiakkaalle riittää hypisteltävää Autiotalon Lahden myymälässä. Asiakkaalle riittää hypisteltävää Autiotalon Lahden myymälässä. Kierrätysvaatteita sarjatuotantona Jaana Laaksonen käyttää vaatemallistossaan kierrätysmateriaaleja ja ekologisia kankaita. Hän pyrkii suunnittelemaan vaatteita niin, että niitä voi tuottaa pienissä sarjoissa. Kalliit uniikkikappaleet eivät sovi Laaksosen ajatusmaailmaan. Hänen tavoitteenaan on, että asiakkaat voisivat verrata hänen suunnittelemiaan vaatteita muuhun keskihintaiseen tarjontaan ja valita ekologisemman vaihtoehdon. Laaksonen toivoo, etteivät kierrätysvaatteet tarkoittaisi enää pelkkää tuunausta. Jaana Laaksonen (vas.) esittelee Tanja Rautavirralle suunnittelemiaan hihakkeita, jotka ovat tehty vanhoista pellavanenäliinoista. Asuun kuuluu myös hame, jonka kuva on tehty silkkipainossa. Ei ole olemassa kierrätysvaateteollisuutta vielä, mutta ehkä joskus on. Muun muassa Globe Hope on tehnyt kierrätysmateriaaleista tehtyjä vaatteita ja asusteita tunnetuksi Suomessa. Vielä on kuitenkin tekemistä. Ei pidä pelkästään tehdä jotain niille vaatteille, vaan myös ihmisten asenteille niitä vaatteita kohtaan, Laaksonen toteaa

6 yrittäjyys yrittäjyys Yrittäjänä työssä ja opiskelussa Maarit Harju on vuonna 1969 Falunissa Ruotsissa syntynyt, nykyisin Vuolenkoskella Iitissä asuva vaatetusalan yrittäjä, joka omistaa nahkavaatteisiin erikoistuneen Dobra Designin. Harju on valmistunut entisestä Kouvolan muotoiluinstituutista jouluna 1995, ja hän on ensimmäisiä KyAMK:n yrityshautomosta valmistuneita yrittäjiä. teksti ja kuva MarKUS Muhin Dobra Designin kotisivut osoitteessa: Maarit Harju on LCCEvaatetustiimin mentori. Yritysmentorina Harju toimii tällä hetkellä yhtenä LCCE-yrittäjyysprosessin vaatetustiimin yritysmentoreista. Hän kokee, että mahdollisuus jakaa kokemusta opiskelijoille projektin kautta on tärkeä. Jos pystyn tarjoamaan apua opiskelijoille, se on hyvin tärkeää, koska minuakin on aikanaan autettu. Kokemus ja tieto ovat voimavaroja, joita voi muille jakaa. Sen lisäksi että Harju pystyy tarjoamaan opiskelijoille tietotaitoaan asioista, hänen mielestään myös mentorit saavat vastavuoroisesti opiskelijoilta motivaatiota tekemiseen. Heidän innostuksensa tarttuu. Yksin ollessa yrittäjänä tehden samoja asioita helposti urautuu tekemään kaikkea samalla tavalla. Yritysmentoriprojekti on tarjonnut itsellenikin uusia tuulia sekä uusia kontakteja. Avainasemassa on vuorovaikutus sekä aloittelevien että jo Liiketalouden kokenut opettaja työelämässä olevien yrittäjien kanssa. Mentorin tehtävät projektissa ovat hyvin moninaiset. Harjun mukaan mentoroitavat ovat hyvin eri tasoilla. Joillakin on niin selkeät kuviot ja ideat valmiina, että voin itse neuvoa erilaisia kanavia ja yhteyksiä, joiden kautta he voivat ideoitaan lähteä toteuttamaan. Itse pitkään yrittäjänä työskennelleenä Harju pystyy antamaan neuvoja myös taloudellisesta näkökulmasta ja arvioimaan eri ideoiden toteuttamiskelpoisuutta. Positiivinen kannustaminen on tietenkin tärkeä tehtävä. Hanke on Harjun mielestä projektina oikein hyvä. Hän on itse ollut mukana vasta vähän aikaa, mutta hankkeen antama ensituntuma on ollut mukava ja innostava. Ajatukset sekä ideat, joita on projektin aikana tullut esille, pystytään toivottavasti toteuttamaan. Maarit Harju opiskeli käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen pukuompelulinjalla, jonka jälkeen hän halusi suuntautua erityisesti suunnittelulinjalle. Hän haki kolmeen eri oppilaitokseen ja niistä kahdesta, joihin pääsi, valitsi Kouvolan silloisen muotoiluinstituutin. Opinnäytetyönään Harju teki veteraanimoottoripyöräharrastajille nahkavaatemalliston, joka herätti suurta kiinnostusta. Tästä opinnäytetyöstä hän saikin idean omaan yritykseen, jota lähti kehittelemään yrityshautomoon. Hautomossa Harju aloitti muutama kuukausi valmistumisensa jälkeen. Harjoittelu ensimmäisessä yrityshautomossa Harjun mielestä yksi yrityshautomon parhaista puolista on yhteisöllisyys. Verkottautuminen oli oleellinen osa. Meillä oli aika hyvä porukka, ja muiden kurssilaisten kautta saikin pian töitä. Kyseessä oli kaikkien aikojen ensimmäinen yrityshautomo, ja kurssilla perustettiin yritys jo aloitettaessa. Se oli aika rajua, koska samaan aikaan yrityksen pyörittämisen alkaessa oli käynnissä hautomo- ja yrittäjäkurssi. Totta kai saimme myös starttirahaa yrityksen pyörittämiseen, mutta se oli ainakin itselleni rankkaa aikaa, sillä tilauksia alkoi jo heti tulla ja töitä oli paljon, joten en ehtinyt millään käydä kurssia niin paljon kuin olisi ehkä ollut tarpeen. Koulu tarjosi opiskelijoille tiloja käyttöön, kuten pientä toimistotilaa Utinkadulta. Vaatetuspuolen tilat ja koneet olivat käytettävissä. Ne olivat yrityshautomon todella hyviä puolia, Harju sanoo. Harjun mukaan hänen yritysideansa juuret aikoinaan tehdyssä opinnäytetyössä näkyvät yhä selvästi. Se on sillä tiellä yhä. Käytän edelleen jopa osittain samoja kaavoja kuin käytin aikoinaan vuonna 1995 suunnitellessani malliston. Perustettuaan Dobra Designin vuoden 1996 kesäkuussa on Harjun tekemisen ja tehtävien kirjo laajentunut, mutta mukana on edelleen samoja tuotteita, joita hän teki aikoinaan opinnäytetyöhönsä. Oman yrityksen ohjaksissa Harjun työtehtävät Dobra Designissa ovat kokonaisvaltaiset, sillä hän työskentelee tällä hetkellä yksin. Tuotanto tapahtuu Vuolenkoskella, jossa työpajat sijaitsevat. Kouvolassa Harjulla on lähinnä asiakkaiden vastaanottopiste, ja aina Kouvolassa käydessään hän pyrkii sopimaan useita asiakastapaamisia samalle päivälle. Suunnittelen ja valmistan kaiken sekä teen korjaustöitä, hän kertoo. Yhtenä työnsä parhaista puolista Harju pitää työskentelyn vapautta. Parasta on tietynlainen vapaus työn tekemiseen. Ei ole pakko tehdä aamukahdeksasta neljään, vaan voi rytmittää omat työaikansa suurimmaksi osaksi itse. Raskas puoli työssäni on tulon epätasaisuus, ei voi olla varma, että joka kuukausi ansaitsee saman verran. Joskus voi mennä pitempään huonommin, joskus paremmin. Tärkeätä onkin pitää mielessä työn pitkäjänteisyys ja muistaa, että kaikki ei aina välttämättä mene suunnitelmien mukaan. Töistä ei ole pulaa. Harri Ala-Uotila on vuonna 1957 Raumalla syntynyt, nykyisin Kotkassa asuva opettaja, joka on työskennellyt KyAMK:n liiketalouden osaamisalalla jo 11 vuotta. Hän vetää tällä hetkellä muun muassa ulkomaankaupan perusteiden, pääomamarkkinoiden sekä international logistics and managementin kursseja. Ala-Uotila kuuluu myös LCCEyrittäjyysprosessihankkeen työryhmään, jossa suunnitellaan hankkeen tulevia kursseja. teksti ja kuva MarKUS Muhin Toimiessaan liiketalouden osaamisalan opettajana Harri Ala-Uotila on saanut tilaisuuden työskennellä monista eri kulttuureista ja maista tulevien ihmisten kanssa. Hän ei kuitenkaan koe, että kulttuuriset eroavaisuudet tulisivat koulun päivittäisessä kanssakäymisessä erityisesti esiin. Ihmiset ovat erilaisia. En näe, että niissä maissa joista suuri osa opiskelijoistamme on kotoisin, kuten Kiinassa tai Venäjällä, olisi piirteitä jotka olisivat olennaisesti toisin kuin meillä. Kyse ei ole kulttuurisidonnaisesta asiasta vaan enemmän eroista ja piirteistä jokaisessa opiskelijassa itsessään, hän kiteyttää. Harri Ala-Uotila vastaa LCCE-yrittäjyysprosessin vapaasti valittavien opintojen saamisesta verkkokursseiksi. Kielikään ei Ala-Uotilan näkemyksen mukaan vaikuta oleellisesti ihmisten kanssakäymiseen, vaan tärkeämpää on tilanteiden tajuaminen ja niiden hallitseminen. Hän opettaa tällä hetkellä kahta eri englanninkielistä kurssia: international logistics and management sekä international finance. Kurssien vetäminen englanniksi ei aina ole välttämättä aivan yhtä sujuvaa kuin suomeksi. Ei ainakaan minun tapauksessani! Mutta lopulta se, puhuuko hyvin vai huonosti, ei ole niin ratkaiseva tekijä. Opiskelijoilla voi tietenkin olla asiasta erilaisia kokemuksia, mutta mielestäni opetuksessa kyky ottaa tilanne haltuun on tärkeintä. LCCE-yrittäjyysprosessin työryhmässä Ala-Uotila on muiden jäsenten kanssa käynyt läpi keskusteluja ja suunnitelmia tulevista opinnoista. Kyseessä on hänen mukaansa tärkeä hanke, jonka toteuttaminen nykyisissä rakenteissa sisältää myös haasteita. Mielestäni kyseessä on välttämätön projekti. On tärkeää, että yrittäjyysopintoja on järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla tarjolla. Hankkeen toteutuminen käytännössä niin, että se toimii eikä ole olemassa vain muodon vuoksi, jää nähtäväksi

7 yrittäjyys yrittäjyys Sinkkosen kitaroita voi tulevaisuudessa nähdä myös ulkomaan lavoilla. teksti KATJA neuvonen kuva MIKKo SinKKonen Kitarantekijä Mikko Sinkkonen tekee harrastuksesta ammatin Kouvolalaisella Mikko Sinkkosella on mistä valita. Kolmekymppinen mies suoritti peruskoulun jälkeen sähkövoimatekniikan sekä lentokonetekniikan perustutkinnot. Kuluneena syksynä hän valmistui Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta teolliseksi muotoilijaksi. Ikuiseksi opiskelijaksi Sinkkonen ei aio jäädä, vaikka hän mahdollisesti tulevaisuudessa vielä tähtääkin Taitedeollisen korkeakoulun maisteriopintoihin. Haasteita kaipaavan miehen lähitulevaisuuden suunnitelmissa siintää oma yritys, jonka perustana on Sinkkosen intohimoinen suhtautuminen kitaroihin. Kaikki soittimet uniikkikappaleita Teini-ikäisestä asti kitaransoittoa harrastanut Sinkkonen muistelee, kuinka hän 2000-luvun alussa näki helsinkiläisessä musiikkikaupassa tajuttoman hienon sähkökitaran markkaa oli kitarasta liikaa nuorukaiselle, joten hän päätti ottaa ohjat käsiinsä ja valmistaa vastaavanlaisen itse. Valmista kitaraa kävi testaamassa kouvolalainen muusikko, joka sitten pyysi itselleen samanlaista. Sana kiersi ja siitä se lähti, Sinkkonen muistelee. Itseoppinut kitaranvalmistaja teki soittimia alkuun koulun ohessa rahaa tienatakseen. Uniikkisoittimia tehdään periaatteella sitä saa mitä tilaa. Yhden kitaran valmistamiseen kuluu aikaa tuntia. Kesällä opiskelun ollessa katkolla saatoin viettää pajalla kuudesta kahdeksaan tuntia työn parissa, Sinkkonen muistelee. Työtä ihan sikana Vuosien kuluessa tilauksia on tullut rutkasti lisää ja ilman sen kummempaa mainostusta homma levähtänyt Sinkkosen mukaan positiivisessa mielessä käsiin. Työtä riittää ihan sikana. Mietin, että kun tästä kerran tykkää, niin miksi tätä ei voisi tehdä täysipäiväisesti. Ajatus oman yrityksen perustamisesta on hautunut Sinkkosen mielessä jo tovin. Mitään perustavanlaatuista suunnitelmaa mies ei vielä kerro tehneensä. Kaikki on oikeastaan vielä mietintäasteella. Sinkkonen kertoo saaneensa tähän mennessä valmiiksi yli 20 kitaraa ja bassoa. Soittimia on mennyt lähinnä paikallisille bändeille, mutta tietoisuuden kasvaessa myös kontaktit muualle ovat lisääntyneet. Voi olla, että tekemiäni soittimia voi hyvinkin pian näkyä lavoilla myös ulkomailla, hän paljastaa markkaa oli kitarasta liikaa nuorukaiselle, joten hän päätti ottaa ohjat käsiinsä ja valmistaa vastaavanlaisen itse. Mikko Sinkkonen rakensi ensimmäisen kitaransa vuonna Kahdeksassa vuodessa hän kertoo saaneensa valmiiksi yli 20 sähkökitaraa ja bassoa

8 yrittäjyys yrittäjyys Koulunpenkiltä yrittäjäksi Medialouhos on entisten opiskelijatovereiden perustama mediatuotantoyhtiö, jolla on asiakkainaan kotimaan huippuartisteja ja yrityksiä. teksti Annina PIEnIMäKI kuvat MedIALouhos Kymenlaakson ammattikorkeakoulun entiset audiovisuaalisen median opiskelijat Tuomas Petsalo, Antti Hyyrynen, Jouni Kallio ja Tiina Ristola perustivat Medialouhoksen Kouvolan Kasarminmäelle virallisesti , tasan yksi päivä valmistumisensa jälkeen. Sen aikaisen lainsäädännön mukaan piti olla työtön, jotta sai starttirahan yrityksen perustamista varten. Vuonna 2005 alan työtilanne ei vaikuttanut kovin lupaavalta ja Jouni Kallion mukaan tie olisi todennäköisesti vienyt Helsinkiin assistentin töihin. Ajatus omasta yrityksestä ja sen tuomasta vapaudesta tehdä projekteja, joita ei muulla tavoin olisi ollut mahdollista toteuttaa, tuntui miellyttävämmältä. Oma yritys mahdollisti myös laajemman roolin tuotannossa kuin toisen palkkalistoilla oleminen. Medialouhoksen perustamisen aikaan Kouvolassa oli vain muutamia av-alan yrityksiä. Alueelle ei myöskään ollut kehittynyt yritys- ja mainosvideokulttuuria vaan yritykset suuntaavat markkinointibudjettinsa yleisesti radio- ja printtimainontaan. Kallio kertoo Medialouhoksen suurimpien asiakkaiden löytyvän Kouvolan ulkopuolelta. Medialouhosta työllistävät yhä suuremmassa määrin musiikkiin liittyvät työtehtävät. Näihin kuuluvat muun muassa keikkataltioinnit, musiikkivideot sekä bändien DVD:t. Asiakkaina ovat olleet esimerkiksi levy-yhtiöt Johanna Kustannus, Spinefarm ja Sakararecords, joiden yhtyeet kuten Kotiteollisuus, Viikate ja Stam1na kuuluvat kotimaisen rock- ja metallimusiikin kovimpaan kärkeen. Markkinointi- ja yritysvideotkin kuuluvat yhä yrityksen toimintaan. Tällä saralla asiakkaina ovat olleet muun muassa UPM-Kymmene, Fujitsu ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kallio pitää yrityksen tulevaisuutta valoisana, sillä elävän kuvan tarve kasvaa kaikilla aloilla. Medialouhoksella on etuna laaja ja monipuolinen näyttö erityyppisistä työtehtävistä, ja jatkuvasti mietitään myös uusia mahdollisia aluevaltauksia. Kun asettaa tavoitteet korkealle, pysyy yrittäminen mielenkiintoisena

9 Tähän jutun nimi Muotoilun opiskelijat muuttivat Kasarminmäelle rakennettuun Pajaan syksyllä. Päärakennuksen vieressä sijaitsevassa Pajassa on työtilojen lisäksi kahvila ja näyttelytila. Uudisrakennus on rohkeasti moderni ja poikkeaa Kasarminmäen punatiilisestä ympäristöstä. Paja-rakennuksen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehtitoimisto NRT:n Teemu Tuomi toteaa, että vanha miljöö kestää hyvin uutta arkkitehtuuria, sillä Paja-rakennus ei ole erityisen iso tai näkyvä. Ajatuksena on ollut, että pienet näkyvät osat voivat olla moderneja. Haastavinta Pajan toteuttamisessa on ollut sovittaa muotoilun välineet ja tarpeisto uuteen rakennukseen, koska tilat ovat aiempaa pienemmät. Pajatilat ovat yleensäkin vaikeita tiloja, ja erityisesti vanhaan rakennukseen niitä on vaikea tehdä. Paja vaatii paljon tekniikkaa, ilmanvaihtoa, vetokaappeja maalikäryjen poistamiseen ja puupuolella on tietysti purun poistaminen. Hormistot vaativat paljon tilaa, ja vanhoissa rakennuksissa jouduttaisiin tekemään paljon reikiä. Paja vaatii myös paljon korkeutta, jotta siellä mahtuu tekemään suurempiakin töitä, Tuomi kertoo. Paja on ensimmäinen Suomessa valmistunut rakennus, joka täyttää uudet eurostandardit ja on tehty kestämään ainakin 150 vuotta. Tuomi kuitenkin muistuttaa, ettei rakennus säily kunnossa ilman huolenpitoa. Toisaalta rakennuksen pitäisi kestää vielä senkin jälkeen. Arkkitehtuurin näkökulmasta 150 vuotta ei ole uusi asia. Se on ihan hyvä tähtäys ilman määräyksiäkin. Rakennukset pitää tehdä kestämään, ja niiden tulee olla sellaisia, että ne voivat muuntua jatkossa tilanteen mukaan, Tuomi sanoo ja selventää, että rakennuksen käyttötarkoitukset voivat aina muuttua ajan kuluessa. Sateenkaaren väreissä Paja-rakennuksen yhtä ulkoseinää koristaa värillinen terässäleikkö. Riemunkirjava seinä toimii aurinkosuojana ja modernina tyylinnäytteenä. Koska seinä on vähän piilossa, se saa olla rohkea olematta kuitenkaan liian näkyvä. Ikkunat ovat melkein suoraan etelään, joten kesällä siellä tarvittaisiin jäähdytystä. Säleikkö on muotoiltu siten, ettei aurinko pääse paistamaan ylhäältä sisään. Mitä korkeammalla aurinko on, sitä enemmän säleikkö varjostaa, Tuomi kertoo. Pajassa on runsaasti ikkunoita, joista auringonvalo pääsee tulvimaan sisälle. Kahvila ja Kasarminmäen moderni tulokas näyttelytila haluttiin tehdä vitriinimäiseksi lasiseinällä, jotta sisätiloja pääsee ihastelemaan ulkopuoleltakin. Valoisuutta rakennukseen tuovat myös valkoiset pinnat. Pajatilat ovat osittain maan alla, joten niistä olisi helposti tullut pimeitä tiloja. Päädyttiin sitten valkoiseen, koska se tuo valoisuutta, Tuomi toteaa. Likaiset kengänpohjat ja sottaiset kädet jättävät nopeasti jälkensä valkoisiin käytäviin. Pinnat ovat kuitenkin tehty helposti puhdistettaviksi. Lika irtoaa helposti lattiasta ja puhdistusaineella peseminen ei kuluta seinien maalipintaa. Tuomi on tyytyväinen erityisesti näyttelytilaan ja kahvioon sekä portaikkoon. Pienemmistä yksityiskohdista hän nostaa esille periskooppipeilit, joiden avulla pääsee kurkkimaan ulos. Paja-rakennuksen sisältä voi nähdä ulos kahden peilin kautta, jotka taittavat näkymän vaakasuuntaiseksi. Uutta arkkitehtuuria edustavassa Paja-rakennuksessa on periskooppipeilit, valkoiset käytävät ja riemunkirjava terässäleikköseinä. teksti TIIna PUSSInen kuva KyAMK VIESTIntäPALVELUT paja

10 si PAJA paja Uusi, uljas kampusalue Kasarminmäen kampus vihittiin juhlavasti käyttöön syyskuussa. Paja-rakennuksen vihkiäisnauhan leikkasi opetusministeri Henna Virkkunen. teksti SALLA VirTAnen kuvat KyAMK VIESTIntäPALVELUT JA olli-pekka TUULIAInen Tämä loistava kokonaisuus kertoo korkeakoulun vahvasta kehittämistahdosta. Toimintojen kokoaminen yhteen kampukseen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti laadukkaaksi miljööksi säästää ajan mittaan kustannuksia. Ennen kaikkea se parantaa opintosuorituksia ja täällä tehtävän tutkimuksen tasoa. Paavo Lipponen entinen pääministeri Jo nyt näyttää siltä, että Kasarminmäestä kehittyy Kouvolan vetonaula, joka tulee säteilemään positiivisesti koko maakuntaan. Raimo Pelli Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialajohtaja Avoimet oppimis- ja innovaatioympäristöt periaatteenaan kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala tähtää tiedon, ajatusten ja tuoteideoiden vapaaseen tuottamiseen ja käyttöön. Tämä edustaa sitä uuden ajan ajattelua, rajojen rikkomista ja uuden synnyttämistä, jota varten korkeakoulut ovat olemassa. Toivon luovuuden kulttuurin kukoistavan täällä! Henna Virkkunen opetusministeri

11 Tähän mediamodo jutun nimi Kuva graafikoista/graafisesta ilmeestä (DSC_0935.JPG, DSC_0985.JPG): Kilpailun graafisesta ilmeestä vastasivat viestinnän opiskelijat Annika Koskelainen ja Sanna Kivioja. Tähän mediamodo jutun nimi Kilpailun projektipäällikkö Anne Harrila (keskellä) ja tiedottaja Oona Vihavainen (oikealla) onnittelemassa Aaron Wildeä voitosta. MediaModo-kilpailun palkintojuhla tuotiin Pajalle näyttävästi Kansainvälinen opiskelijakilpailu MediaModo järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Syksyllä pidetyssä palkintotilaisuudessa juhlistettiin kilpailussa menestyneitä osallistujia ja vietiin antoisa projekti kunniakkaasti päätökseen. teksti KATJA SAVonen kuvat KyAMK VIESTIntäPALVELUT Palkintojuhlassa ja näyttelyn avajaisissa oli rento tunnelma. MediaModo oli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun suunnittelema ja toteuttama kilpailu, jota tehtiin suurimmaksi osaksi opiskelijavoimin. Projektin päälliköksi lähti liiketalouden opiskelija Anne Harrila. Projektiin osallistuneet Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat tiiviissä yhteistyössä kilpailun eurooppalaisten partnerioppilaitosten kanssa. Kilpailuun pystyi osallistumaan kuka tahansa kulttuurialan korkeakouluopiskelija, ja työn tuli olla digitaalisesti tehty. Kilpailun teemana toimi ihmisestä välittäminen ja etenkin yksilön esiintuominen kaiken massan seasta. Kilpailu huipentui cocktailtilaisuuden muodossa järjestettyyn palkintojuhlaan. Juhlallinen tilaisuus pidettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun toimitiloissa, uudessa Paja-rakennuksessa. Tapahtumaa olivat järjestämässä projektin tiedottajat Oona Vihavainen ja Tiina Pussinen, graafikot Sanna Kivioja ja Annika Koskelainen sekä av-vastaavat Katariina Liukkonen ja Kati Suhonen. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tilaisuus oli tarkoitus järjestää Helsingin Mediatorilla, mutta järjestelyt vaikeutuivat. Olimme ajatelleet jo aiemmin, että Pajan näyttelytila sopisi todella hyvin palkintojuhlan järjestämiseen. Lisäksi halusimme saada kilpailun finaalityöt näkyville myös omassa koulussamme. Mielestämme oli tärkeää esitellä kouluamme kilpailussa mukana olleille, pohtii Oona Vihavainen. Palkintotilaisuudessa kuultiin juhlallisia puheita Palkintojuhlaan oli kutsuttu finalistien, tuomariston ja median edustajien lisäksi myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sekä partnerikoulujen opiskelijoita ja opettajia. Tilaisuus lähetettiin myös suorana videokuvana internetin välityksellä. Palkintojuhlan avasi puheellaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtori Ragnar Lundqvist. Hän korosti puheessaan yhteistyön sekä kilpailun teeman tärkeyttä. Halusimme selvittää kuinka eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset ympäri maailmaa kokevat teeman. Olemme hyvin tyytyväisiä saadessamme kilpailuun hyvin erilaisia töitä, Lundqvist totesi puheessaan. Projektipäällikkö Anne Harrila kertasi puheessaan projektin vaiheita, haasteita sekä sen tuomia valmiuksia työelämää varten. Lähtiessämme projektiin mukaan keväällä 2008 meitä jopa hieman pelotti, sillä emme tienneet mitä odottaa. Useiden haasteiden jälkeen olemme kuitenkin tässä, projektin jäsenistä on tullut tiivis ryhmä ja olemme saaneet uusia ystäviä jopa maamme rajojen ulkopuolelta, Harrila pohti projektin tapahtumia puheessaan. Palkintojuhlassa nähtiin myös videoterveh- dys kilpailun suojelijalta, teatteriohjaaja Peter Sellarsilta, joka toimii Kalifornian yliopistossa professorina. Sellars tarkasteli tervehdyksessään kilpailun teemaa ja sen tärkeyttä nykypäivänä. Yllättynyt voittaja kiitteli järjestäjiä Kilpailussa oli kolme palkintokategoriaa: paras työ, paras alkuperäinen idea sekä paras tekninen toteutus. Kansainvälisessä tuomaristossa oli jäseniä niin Suomesta, Venäjältä, Saksasta kuin Puolastakin. Parhaan työn palkinnon voittivat saksalaiset Aaron Wilde, Ludwig Schilling ja Martin Klinke työllään Dream Paths. Voittajatyön tekijät saivat euron palkinnon. Tuomariston mielestä voittajatyö oli monella eri tasolla toimiva, pitkälle kehitetty kokonaisuus, joka ottaa yksilön huomioon tunnetasolla. Palkinnon kävi noutamassa Wilde, joka kiitteli puheessaan suuresti kilpailun järjestäjiä. Aaron oli voitosta todella yllättynyt. Hän ei kyennyt oikein edes puhumaan saatuaan tietää voitosta. Sitä hämmentynyttä iloa oli mukava seurata vierestä, Vihavainen muistelee. Parhaan teknisen toteutuksen oli työstänyt venäläinen Ambalov Aleksandr. Hänen työssään Turn the green on oli tuomariston mielestä taidokas elokuvallinen ilmaisu, jonka osa-alueet tukivat toisiaan. Aleksandr voitti työllään euron palkinnon. Parhaan idean euron palkinto taas jaettiin kahden kilpailijan kesken. Sen jakoivat suomalainen Linda Kronman työllään Killer Fashion Revolution sekä saksalainen Jette Mühlmann työllään Open LED. Voittajille, jotka eivät päässeet paikalle, ilmoitettiin heti ilouutiset puhelimitse. He olivatkin katsoneet juhlan MediaModon internet-sivuilta livenä, Vihavainen kertoo. Haasteellinen projekti kunnialla päätökseen Vihavaisen mukaan projekti oli kokonaisuudessaan hyvin haastava, mutta lopputulos oli hyvä. Hänen mielestään oli hienoa, että kilpailun finaaliin pääsi töitä niin monesta eri maasta. Erityisen ylpeä Vihavainen on opiskelijoista, joiden kanssa hän sai työskennellä. Järjestimme koko kilpailun hyvin pienellä porukalla. Tällaiset kansainväliset kilpailut järjestetään tavallisesti suurella organisaatiolla, ja niihin on myös varattu paljon muita resursseja. MediaModon järjestelyjä vaikeutti vielä lisäksi se, että kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa. Olenkin todella ylpeä projektiryhmämme työskentelystä ja siitä, miten porukka hitsautui yhteen, toteaa Vihavainen. Vihavaisen mukaan parasta tapahtuman järjestämisessä oli projektiryhmän kanssa työskentely. Hän oppi luottamaan enemmän omaan osaamiseensa, vaikka asioita opittiin myös kantapään kautta. Toivottavasti pystymme välittämään oppimamme jotenkin myös MediaModo-kilpailuja jatkossa järjestäville, pohtii Vihavainen

12 Tähän kilpailujutun nimi kolumni SUVI KITUnen MEnESTyi Shanghain kansainvälisessä kilpailussa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun ja median päätoiminen tuntiopettaja Suvi Kitunen palkittiin syyskuussa järjestetyissä taide- ja design-yliopistojen välisissä Cumulus-kilpailuissa Shanghaissa. teksti JAAKKo rantala kuva olli-pekka TUULIAInen Kitunen kilpaili Sosiaalinen innovaatio & kestävä kehitys -sarjassa pro gradullaan Designing a deaf culture specific web site. Participatory design research for knack.fi, joka sijoittui sarjassaan kolmanneksi. Kitunen tutki Taideteollisen korkeakoulun pro gradu -työssään kuuroille suunniteltujen verkkosivujen toimivuutta ja suunnittelua. Se lähti liikkeelle siitä, että olin tekemässä kuuroille verkkosivuja, ja sitten, kun rupesin juttelemaan kuurojen kanssa, minulle selvisi, että he eivät ole olleet tyytyväisiä mihinkään mitä heille oli aikaisemmin suunniteltu, Kitunen kertoo työn idean syntymisestä. Saadessaan työtarjouksen Kuurojen liitolta hän ei arvannut kuinka haastava työ tulisi olemaan. Suunnittelutyössä Kitunen työskenteli paljon kuurojen kanssa erilaisten haastattelujen ja työpajojen muodossa. Katsoimme yhdessä joitakin nettisivustoja läpi. Kartoitimme vähän, mitä oli jo tehty ja mitä mieltä he olivat valmiista sivustoista. Mikä niissä oli hyvää, mikä huonoa. Puolitoistavuotisen, RAY:n rahoittaman hankkeen ohella Kitunen työskenteli myös muutamien muiden projektien parissa, mutta yhdeksän kuukautta hän käytti täyspäiväisesti graduunsa. Hän sai apua gradunsa ohjaajalta, joka myös työskenteli Kuurojen liitossa. Kitusen mukaan kuuroille räätälöityjen verkkosivujen tarve on suuri, sillä lain mukaan julkisilla tahoilla on velvollisuus tarjota sisältöä myös kuuroille. Koulujen tulisi pystyä tarjoamaan opetusta myös kuuroille. Siihen ollaan menossa, että mahdollisimman moni taho pystyisi tarjoamaan palveluita viittomakielellä. Kuurojen verkkosivuja luodessa on tärkeää panostaa visuaalisuuteen ja viittomakielen pääasemaan. Työhönsä Kitunen on koonnut asioita, jotka pitäisi ottaa huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan kuuroille tarkoitettuja nettisivuja. Kitusen mukaan monet osiot ovat vielä pelkkiä pintaraapaisuja aiheesta ja vaativat paljon lisätutkimusta ennen kuin niitä voidaan hyödyntää verkkosivujen työstämisessä. Kitunen toivoo aiheen kehittyvän edelleen eikä jäävän tutkimustasolle. Tietysti ideaalia olisi, jos aiheesta tehtäisiin selkeä työkalu suunnittelijoille. Kitunen sai tiedon kilpailuun osallistumisesta sähköpostitse Taideteollisesta korkeakoulusta. Poltin työn DVD:lle. Se lähti sinne Shanghaihin, ja minulle seuraava viesti oli, että onneksi olkoon. Neljänsadan muun kilpailuun osallistuneen työn joukosta kolmannelle sijalle päässeelle Kituselle tieto voitosta tuli täytenä yllätyksenä. Totuuksia media-alan glamourista Mira-MonICA AnTTILA» Marraskuinen torstai-ilta. Istun Senaatintorilla jättimäisessä teltassa meikattuna ja nätissä mekossa. Teeveestä ja radiosta tutut kasvot ja äänet ottavat kaiken irti tarjoiluista. Laukovat lavalla humalanhuuruisia totuuksia. Jälkiruoka jää syömättä, koska on kiiruhdettava muotinäytökseen Kaivariin. Perillä odottaa kahdenkymmenen minuutin jonotus vesisateessa muiden kutsuvieraiden kanssa. Eräästä muotisarjasta tuttu suunnittelija möykkää ja kyselee viinaa seurueensa kanssa takanani. Sisällä tunnelma on toinen kuin edellisissä juhlissa. Skumppa-pullo kädessä vilkuilen vuoroin lavalle ja vuoroin kelloa. Ace of Basen tytöt on vaihdettu nuorempiin. Ohi keinuvien mallien reisissä on selluliittia. Huomenna on tavallinen työpäivä. Kun kuusi vuotta sitten päätin lopettaa työni kehitysvammaisten parissa ja lähteä opiskelemaan haaveammattiini toimittajaksi, en osannut kuvitella mitä edessä olisi. Pikkukaupungin tyttönä haaveilin salaa seurapiireistä ja salamyhkäisten julkkisten ympärillä leijuvasta glamourista. En arvannut, että muutamaa vuotta myöhemmin istuisin Helsingissä samoissa juhlissa näiden henkilöiden kanssa. Kolme opiskeluvuotta Kouvolassa hujahtivat, samoin ensimmäiset työvuodet Helsingissä. Tapaan työssäni sekä liike-elämän että viihdealan kärkinimiä. En osaa, en ole sitä ja en mä voi, kuuluivat ensimmäisenä vuonna ahkerasti sanavarastooni. Jännitin ihmisiä, joita tapasin. Ajan myötä aloin sopeutua. Mitä enemmän uskalsin liikkua ja puhua, sitä enemmän glamour näiden ihmisten ympäriltä katosi. Samoin kuin kuka tahansa he käyvät vessassa, juovat joskus överit, päästävät suustaan sammakoita, tuskailevat selluliitin kanssa, kompuroivat korkkareissa, tylsistyvät ja hikoilevat joogatunneilla. Nämä ihmiset vain päätyvät lehtien sivuille ja televisiolähetyksiin. He ovat osanneet rakentaa itsestään brändin, tietoisesti tai tiedostamattaan. Työssäni olen mukana rakentamassa näitä ihmisbrändejä. Sattumasta tai salatieteestä ei siis ole kyse. Muutaman vuoden kokemuksen jälkeen media-alan glamour on kadonnut. Kulissien takana ihminen on kuitenkin aina vain ihminen, oli julkkis tai ei. Alussa mainitsemani torstai-ilta ei ole tyypillinen torstaini. Siihen vain kulminoitui kaikki se, jonka joskus kuvittelin olevan unelmieni täyttymys. Tapahtumat, joihin työni puolesta osallistun, ovat useimmiten äärimmäisen hienoja ja toimiviksi suunniteltuja, mutta niinhän onnistunut markkinointi on aina, eikö? Mira-MonICA AnTTILA on viimein valmistuva yhteisöviestijä ja Soprano Oyj:n viestintäkonsultti

13 Tähän jaksaminen jutun nimi Kun edisty opiskeluteivät Masentunut minäkö? Tähän jaksaminen jutun nimi Kädet tärisevät, paita on hikoiltu läpimäräksi ja epämiellyttävä tunne kutkuttaa vatsanpohjaa. Päätä särkee ja edellisenä yönä on saanut nukuttua vain muutaman minuutin Edellä mainitut oireet ovat tuttuja monelle opiskelijalle. Vain harva pystyy esiintymään ilmaan minkäänlaista jännitystä. Äärimmäinen jännitys ei kuitenkaan ole sama asia kuin esiintymispelko, joka pahimmillaan estää opintoja jatkumasta. Missä raja normaalin jännityksen ja esiintymispelon välillä kulkee, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun psykologi Jarmo Herkman? Raja menee mielestäni siinä, missä määrin jännittämisestä on haittaa. Haitta voi olla konkreettisesti sitä, että ei kykene esiintymään, tai sitten tunnepuolen asia, eli olo on sietämätön ennen tai jälkeen esitystä tai esityksen aikana. Myös jännityksen fyysiset oireet voivat olla voimakkaita ja epämiellyttäviä. Herkman arvioi opiskelua haittaavia pelkoja esiintyvän noin 5 10 prosentilla ammattikorkeakoululaisista. Lievät pelot ovat toki paljon yleisimpiä. Luku kuulostaa huolestut- on kyseessä yleensä puhdas laiskuus tai ehkäpä väliaikainen uupumus. Niistä ei kuitenkaan kerrota sen enempää tässä artikkelissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun psykologi Jarmo Herkman vastasi kysymyksiin esiintymispelosta ja masennuksesta. teksti nita UKKonen tavan korkealta. Mitään yksiselitteistä syytä esiintymiskammoon ei kuitenkaan löydy. Taustalla saattaa olla jännittämistaipumukseen liittyviä perinnöllisiä tekijöitä. Lapsuuden ja nuoruuden tekijät voivat myös vaikuttaa, kuten saatu negatiivinen palaute joissakin tilanteissa. Tiesitkö? Monissa Afrikan kielissä ei ole vastinetta sanalle masennus. Olenko väärällä alalla? Ammattikorkeakoulumaailmassa opiskelijat törmäävät julkiseen esiintymiseen viimeistään seminaari- ja opinnäytetöidensä esittelyissä. Useat alat, kuten vaikkapa liiketalous ja viestintä, vaativat kuitenkin lähes säännöllistä esiintymistä. Kannattaako esiintymispelosta kärsivän suuntautua suosiolla sellaiselle alalle, jossa ei tarvitse esiintyä? Kannattaa ensin kokeilla, voiko pelkoa lieventää tai jopa poistaa. Tähän on monia keinoja, kuten terapia sekä itseilmaisukurssit. Jos jännittäminen istuu sitkeässä eikä lievenny yrityksistä huolimatta, saattaa olla tarpeen harkita toista alaa. Omaan työnkuvaan saattaa kuitenkin pystyä vaikuttamaan. Herkman muistuttaakin että asioista kannattaa neuvotella ehkäpä pelottavia esiintymistilanteita tulevassa työssä pystyy siten vähentämään. Ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon, vaikka opinnäytetyötä varten olisi pakko kiivetä lavalle. Kertaluonteisen esiintymisen kauhua voi nimittäin hillitä kemikaaleilla. Psykologina en saa määrätä lääkkeitä, mutta tiedän, että jännittämiseen käytetään lääkkeitä, kuten beetasalpaajia. Ne lieventävät ongelmaa tai jopa poistavat jännityksen fyysiset oireet. Jännitystä voi Herkmanin mukaan oppia hallitsemaan rentoutus- ja hengitysharjoituksilla sekä muuttamalla omia ajatusmallejaan. Keinoja on monia. Tärkeä askel on hyväksyä oma epätäydellisyys, mitä voi harjoitella hyväksymällä munaamisen mahdollisuuden. Masennus on vuosittain suomalaisten iltapäivä- ja aikakauslehtien suosikkiaihe. Varsinkin talvisin lehdet ovat koonneet sivuilleen mitä erikoisimpia vinkkejä masennuksen torjumiseen. Osa voi vielä muistaa Iltalehden otsikon viime talvelta: Led-valot korvissa voivat ehkäistä masennusta. Ohjeista huolimatta masennus on yleinen syy sekä työ- että opiskelukyvyttömyydelle. Koulutehtävät ovat tekemättä jo useiden jaksojen ajalta, aamulla on vaikeita nousta sängystä ja tuntuu siltä kuin ulkonakin sataisi vain räntää. Onko tämä nyt sitä masennusta? Ei välttämättä mutta voi olla. Alakuloisuus on vain yksi masennuksen oire, eivätkä kaikki masentuneet välttämättä ole alakuloisia. Koska masennuksesta puhutaan paljon julkisuudessa, ihmisiltä saattaa joskus mennä sekaisin normaali alakulo ja masennus, Jarmo Herkman kertoo. Mistä normaalin alakulon ja todellisen masennuksen erottaa? Masennus on hoitoa vaativa sairaus, jossa on monenlaisia oireita. Jos epäilee masennusta, on syytä hakeutua esimerkiksi psykologin luo, joka osaa tehdä arvion tilanteesta. Ihminen voi olla masentunut myös itse sitä tajuamatta. Miten alakuloa voi hoitaa? Mielestäni alakuloisuus on yksi silloin tällöin elämään kuluvista normaaleista tunteista, eikä sitä silloin tarvitse hoitaa tai estää. Mikä tahansa tunne voi olla haitallinen, jos se juuttuu päälle kovin pitkäksi ajaksi ja hallitsee ihmisen elämää. Normaalia alakuloisuutta voi lieventää pohtimalla asioita, puhumalla niistä läheisten kanssa tai tekemällä jotain mieluisaa, kuten kuuntelemalla mielimusiikkia. Tiesitkö? Yhdysvaltalainen koomikko Mitch Hedberg kärsi vakavasta esiintymispelosta. Hän esiintyi usein huumattuna, selkä yleisöönpäin käännettynä. (Toimitus huomauttaa: Ei sovellu ammattikorkeakoulumaailmaan eikä kovin monelle muullekaan alalle )

14 Jaksaminen jaksaminen Opiskelijajumpassa liikutaan iloisin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu järjestää liikuntakurssien lisäksi muun muassa opiskelijajumppia, joiden suosio on joka vuosi kasvussa. Tänä syksynä kävijämäärissä on tehty ennätyksiä. teksti ja kuva PIIA reunanen mielin Jumppien suosio nousussa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijajumppia ohjaa Henni Lehmonen, joka valmistuu joulukuussa sosionomiksi, mutta jatkaa silti jumpan ohjaajana läpi kevään. Lehmonen on aikaisemmin valmistunut Pajulahdesta liikuntaneuvojaksi ja sai pyynnön opiskelijoiden ohjaajaksi, koska on ohjannut myös muita jumppia Kouvolassa. Jumppia järjestetään kahdesti viikossa, maanantaisin Kouvolan ammattikoulun liikuntahallissa ja keskiviikkoisin Kuusankosken Kallioteuttamaan jumppaajien toiveita. Liikkeet on mahdollista toteuttaa kevyellä tai raskaalla tasolla, jolloin kaikkien on helppo osallistua jumppaan. Teemme kaikkea mahdollista tanssista rajuun syketreeniin. Koreografisia tunteja ei ole syytä pelätä, koska uskallan väittää, ettei jumpistani huumoria puutu. Itselleen saa nauraa, jos liikkeet eivät aina onnistu. Pääasia on, että jumpassa on hauskaa. Ei tarvitse vääntää hampaat irvessä, paitsi ehkä syketreenin viimeisillä minuuteilla, jumppaohjaaja vitsailee. Liikunta auttaa jaksamaan Vaikka Lehmonen ei ole tarkemmin perehtynyt siihen, miten paljon eri ammattikorkeakouluissa liikuntaa tarjotaan, hän uskoo, että valinnaisia liikuntakursseja voisi olla enemmän. KyAMK:ssa liikuntaan on panostettu, mutta opiskelijoille asti tieto kaikista mahdollisuuksista ei välttämättä ole mennyt. Jumppien lisäksi on ainakin ilmaisia kuntosalivuoroja ja joitain palloiluvuoroja. Ilmeisesti salivuorot eivät kuitenkaan ole kovin suosittuja, mitä itse ihmettelen. On tosin mahdollista, että kaikilla opiskelijoilla ei ole tietoa, miten kuntosalilla tulisi toimia. Sinne voisi kehittää vaikka jonkinlaista opastusta, jotta käyttö lisääntyisi opiskelijoiden keskuudessa, Lehmonen pohtii. Sopiva määrä liikunta vaikuttaa positiivisesti opiskeluun. Lehmonen korostaa, että yleiskunnon ollessa kohdillaan jaksaa opiskeluunkin keskittyä ja sitoutua paremmin. Liikunta on terveellinen muoto tehdä irtiotto opiskeluista. Mikä onkaan mukavam- Liikunnan tuottamat hyvän olon hormonit piristävät mieltä ja auttavat jaksamaan. paa, kun opinnäytetyön kirjoittamisen lomassa lähteä puntille tai KyAMK:n jumppaan, liikuntaneuvoja naurahtaa. Liikunta vaikuttaa Lehmosen mukaan yhtä suorasti sekä henkiseen että fyysiseen jaksamiseen. Monipuolinen liikunta auttaa erityisesti fyysisessä jaksamisessa, joten suositeltavaa olisi harjoittaa sekä aerobista että perusvoimaa kehittävää liikuntaa sopivassa suhteessa. Liikunnan tuottamat hyvän olon hormonit piristävät mieltä ja auttavat jaksamaan. Ja mikä parasta, säännöllinen liikunta terveellisen ruokavalion kanssa pitää kropan kunnossa, eikä silloin tarvitse päivittäin harmitella liikakiloja, Lehmonen vinkkaa. KyAMK:n opiskelijajumpan suosio on kasvanut jatkuvasti. Tänä syksynä kävijöitä on ennätysmäärä. Peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa liikunta kuuluu opetussuunnitelmaan ja on näin ollen pakollista. Korkeakouluissa liikunnan tarjonta muuttuu vapaaehtoiseksi, ja monessa tapauksessa päivittäinen liikkuminen riippuu opiskelijasta itsestään. Joissakin korkeakouluissa liikuntaa tarjotaan kurssimuodossa, mutta opiskelijoiden aika on tunnetusti kortilla eikä mahdollisuutta ylimääräisten kurssien valitsemiseen välttämättä ole. Kouvolassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa liikuntakursseja, mutta avuksi on otettu muun muassa opiskelijajumpat. Jumppia järjestetään iltaisin ja ne ovat ilmaisia. Näin opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua maksutta säännölliseen ryhmäliikuntaan myös koulupäivän ulkopuolella. suojan peilisalissa. Lehmonen on ohjannut opiskelijajumppia jo lähes kolmen vuoden ajan. Hän kertoo kävijämäärien nousevan vuosi vuodelta ja on erittäin tyytyväinen, että liikunta on tänä lukuvuotena temmannut mukaansa suuren määrän opiskelijoita. Maanantain jumpassa väkeä käy todella kivasti. Jumppaajia on lähes joka kerta liki 40. Kalliosuojassa jumppaajia on luonnollisesti vähemmän, sillä Kuusankoskella asuvia opiskelijoitakin on vähemmistö. Liikkumassa käy yleensä opiskelijaa. Aiempina vuosina jumppaajia on ollut ainakin puolet vähemmän, Lehmonen kehuu nykyistä tilannetta. Eniten opiskelijoita liikuntasaleille kertyy heti alkusyksystä ja joulun jälkeen. Loppuvuodesta ja ilmojen lämmetessä väki jumpissa vähenee. Tämän syksyn jumpissa opiskelijat ovat olleet erinomaisen hyvin mukana. Toivottavasti into jatkuu läpi kauden, ohjaaja kannustaa. Lehmonen asettaa myös itselleen tavoitteita, jotta jumppaajat jatkaisivat liikkumista. Ohjaajan pitää pyrkiä tarjoamaan mukavia ja sopivan monipuolisia tunteja, että opiskelijat jaksavat käydä jumpassa ympäri vuoden. Jumppatunneilla kokeillaan kaikenlaista Lehmonen pyrkii tunneillaan tarjoamaan vaihtelevaa ohjelmaa ja to

15 Tähän jutun KLAANI nimi Terveisiä Tukikohdasta Opiskelijakunta Klaanilla on takanaan 30. vaiheikas alkuvuosi, työntäyteinen kesä ja hektinen syksy. Kulunut vuosi on ollut monella tapaa erityinen, ja matkan varrelle on mahtunut paljon muutoksia. teksti Taru Rantanen kuva Satu Tähkä K Yksi merkittävimmistä muutoksista opiskelijakunnassamme on puheenjohtaja, joka ensimmäistä kertaa Klaanin historiassa tekee kokopäiväisesti töitä opiskelijoiden etujen ajamiseksi. Suoraan Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOK:n hallituksen riveistä Klaaniin palannut restauroinnin opiskelija Taika Mäkelä laittoi opiskelunsa toiseksikin vuodeksi jäihin jatkaakseen työtä opiskelijoiden hyväksi Kymenlaaksossa. Kokopäiväisen puheenjohtajan ansiosta Klaani onkin näkynyt ja kuulunut aiempaa enemmän muuallakin kuin toimiston sisällä. Kannanotot opiskelijoiden lisääntyneestä köyhyydestä sekä työharjoittelun määrästä ja laadusta menivät läpi niin Kouvolan kuin Kymenkin Sanomissa. Samaisten lehtien Ylänurkasta on päässyt lukemaan Mäkelän ajatuksia opiskelijaelämästä. Juhlatilaisuuksissa pitämissään puheissa Mäkelä on ottanut kantaa globaaliin vastuuseen ja tulevaisuuden näkymiin pätkätyöläisenä. Opiskelijat marssivat sekä Kotkassa että Kouvolassa maksuttoman koulutuksen puolesta. Tämäkin tempaus näkyi kiitettävästi paikallisissa medioissa. Klaanin näkyvyys on näiden tempausten myötä lisääntynyt myös niiden kymenlaaksolaisten keskuudessa, jotka eivät suoraan ole kosketuksissa opiskelijakuntamme kanssa. Opiskelijan Kymenlaakso täytti kuluneena kesänä vuoden. Sanna Hälvän luotsaamana alkanut hanke on kasvanut ensimmäisenä vuotenaan ilahduttavan nopeasti. Vaikka projektipäällikkö vaihtui, sama työ etuisuuksien hankkimiseksi jatkuu. Kymenlaaksossa opiskelijakortilla saa etuja lähes 80 paikassa, ja lisää sopimuksia paikallisten yrittäjien kanssa solmitaan jatkuvasti. Opiskelijan Kymenlaakson internetsivuilla kannattaakin käydä usein, jotta edut eivät jää hyödyntämättä. Korttia käyttämällä ja näyttämällä säästää pitkän sentin. Kymenlaakso ei ole ainut alue, jossa kortista hyötyy, sillä vastaavia hankkeita ja etuisuuksia on ympäri Suomea useissa opiskelijakaupungeissa. Facebookista löytyvät sekä Opiskelijan Kymenlaaksolle että Opiskelijakunta Klaanin ryhmät. Liity sisäpiiriin ja tiedät, missä mennään! Jos ei Klaaniin, laanin hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että opiskelijoiden ääni kuuluu siellä, missä sen pitääkin kuulua. Kova uurastus on tuottanut tulosta, sillä eteenpäin on menty aimo harppauksin. Täysipäiväinen puheenjohtaja Ilo irti opiskelusta opiskelijakortilla Klaanin hallitus Opiskelijoille oma Tukikohta Monen opiskelija-aktiivin toive täyttyi, kun Klaani ja alayhdistykset pääsivät luvan kanssa valtaamaan oman talon Kasarminmäeltä. Entinen viestintäpalvelujen rakennus Meduusa-studion ja Viestintäkasarmin välissä siirtyi opiskelijoiden käyttöön ja sai nimen Opiskelijan Tukikohta. Kolmena päivänä viikossa opiskelija-aktiivit pitävät Tukikohdassa avoinna kioskia, josta saa esimerkiksi opiskelijakortteja, tarroja kortteihin, opiskelijahaalareita sekä lippuja Kuplan järjestämiin rientoihin. Myös Klaanin väkeä tavoittaa toimistolta, jos ja kun mielessä pyörii kysymyksiä vaikkapa opiskelijoiden oikeuksista tai vaikuttamismahdollisuuksista. Tervetuloa tutustumaan Opiskelijan Tukikohtaan ja opiskelija-aktiivien toimintaan! etsii toimijoita Vuoden lähestyessä loppuaan on lukuvuoden kouluaherrus hädin tuskin puolivälissä. Meillä Klaanissa vuodenvaihde merkitsee hallitustoimijoiden vaihtumista. Moni vanha klaanilainen jättää paikkansa hallituksessa ja aloittaa aktiivisen siirtymisen kohti työelämää. Samalla uusille kyvyille aukeaa mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja kokeilemaan siipiään opiskelijajärjestötoiminnassa. Klaanin hallitus on se paikka, jossa pääsee tekemään, näkemään ja luomaan kontakteja. Aktiivisia toimijoita tarvitaan, jotta opiskelijakuntamme toiminta jatkuisi ja asiat etenisivät. KyAMK:n arkeen voi vaikuttaa, kun vain tuo mielipiteensä esille. Ääntään pitää vain uskaltaa käyttää ja tuoda ajatuksensa julki. Jos hallitustoiminta kiinnostaa, mutta ei ole oikein varma siitä, mitä se pitää sisällään, voi rohkeasti tulla nykimään hihasta ketä tahansa hallituksen edustajaa ja kysyä lisää. entäpä alayhdistykseen? Vuodenvaihde tuo muutoksia myös alayhdistysten toiminnassa. Viestinnän alayhdistys Vieteri, liiketalouden Kapita ja muotoilun Muovi lyövät alkuvuodesta hynttyyt yhteen ja Kasarminmäki saa oman suuren alayhdistyksensä. Sulautuminen keventää hallintoa ja jättää enemmän aikaa ja resursseja siihen, mitä varten alayhdistykset ovat olemassa opiskelijan etujen ajamiseen ja aktiviteettien järjestämiseen. Jos Klaani tuntuu liian isolta jutulta heti alkuunsa, vaikuttamisen voi yhtä lailla aloittaa alayhdistyksestä. Ennen kaikkea järjestötoiminnassa pääsee luomaan tuikitärkeitä kontakteja paitsi muihin opiskelijoihin, myös useisiin työelämän edustajiin. Jos hyvin käy, aktiiviura vie mennessään ja opiskelujen päätyttyä saattaa löytää itsensä jostain toisesta järjestöstä jatkamassa vaikuttamistyötään. Lisää tietoa Facebook-yhteisö istä: Opiskelijan Kyme nlaakso Opiskelijakunta KL AANI 31.

16 HYVinVOinTI Tähän jutun nimi Superruokaa opiskelijabudjetilla Monenlainen super-, lähi- ja luomuruoka on nyt suosittua. Opiskelijabudjetillakin voi tehdä ekologista ja herkullista superruokaa, kun valitsee kaupassa mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettuja raaka-aineita ja ostaa jauhot suoraan lähitilalta tai maatilatorilta. Kauden kotimaiset kasvikset ovat edullisempia ja ekologisempia kuin toiselta puolelta maapalloa tuodut hedelmät. teksti Annina PIEnIMäKI, PIIA reunanen JA SALLA VirTAnen kuvat olli-pekka TUULIAInen & StoCK.XChng Pannukakku 4 dl luomumaitoa 2 dl lähellä tuotettuja vehnäjauhoja 2 luomumunaa suolaa ja sokeria Sekoita maito ja vehnäjauhot tasaiseksi taikinaksi, ja anna turvota noin kymmenen minuuttia. Sekoita joukkoon munat, ja mausta sokerilla ja suolalla. Kaada taikina vuokaan, ja paista uunin keskitasolla noin 15 minuuttia 225 asteessa. Tarjoa itse poimittujen mustikoiden tai kotimaisista marjoista tehdyn hillon ja kermavaahdon kanssa. Kokeile pannaria myös kotimaisen, juoksevan luomuhunajan kera. Valitse mahdollisimman monta lähi- tai luomuvaihtoehtoa. Pannukakun voi tehdä luomuraaka-aineista. Itse poimituista marjoista tehty kuningatarhillo on superruokaa parhaimmillaan: Mustikassa on runsaasti A-, B-, ja C-vitamiinia, mangaania, magnesiumia, kalsiumia, kuituja sekä flavonoideja. Vadelman kivennäis- ja hivenaineita ovat magnesium ja mangaani. Lohi on superruokaa, muttei lähiruokaa. Lohipastareseptin lohen voi korvata myös muulla kalalla. Lohipasta 250 g lohta (suikaleina tai palana) 1 sipuli 1 pussi luomunokkospastaa tai pinaattipastaa 2 dl kermaa 1 sitruuna mausteeksi mustapippuria ja suolaa Paista lohi ja sipuli pannulla. Keitä pasta runsaassa vedessä. Sekoita al dente pasta kypsän lohen kanssa kasarissa, kaada joukkoon kerma ja mausta mustapippurilla, suolalla ja tuoreen sitruunan mehulla. Kiehauta muutaman minuutin ajan, ja tarjoa. Voit koristella annoksen myös itse kasvattamallasi tillillä. SUPER FOOD Suomalaisista raaka-aineista esimerkiksi luomukaura tai -ruis, puolukka ja maa, mutta monien asiantuntijoiden Superfoodia löytyy ympäri maail- nokkonen saattaisivat täyttää superruoan määritelmän, mutta tutkimusta ei ole ta. Esimerkiksi suomalaiset marjat ja mukaan parasta olisi suosia kotimais- tehty vielä tarpeeksi. Maailmalla muun vihannekset sisältävät paljon mineraaleja, vitamiineja sekä antioksidantteja. muassa lohi, parsakaali, pinaatti, saksanpähkinät ja pavut ovat superruokaa. Superfood eli superruoka on uusi Superfoodia käytetään markkinointiterminä, vaikka EU:ssa onkin kiellettyä monien tietoisuuteen. Superfoodilla Parasta ruokatrendi, joka on nopeasti noussut käyttää ruoasta sanaa super, ellei terveysväitteiden taustalta löydy tutkimusta. tarkoitetaan ravinnetiheitä luonnon ruoka-aineita. Superfoodiin liitetään usein myös lähiruoan käsite. Jos paikkakunnalta löytyy maatila, tulisi sen tuotteita hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Myös metsästä saatavat raaka-aineet kuuluvat lähiruokiin. superruokaa ovat siis läheltä saatavat luomutuotteet. Innosteen toimittajat kokoontuivat kokkaamaan herkullista superruokaa

17 Kuulumisia kuulumisia Kasarminmäen kuulumisia tekstit KATJA NEUVonEN, PIIA reunanen, SALLA VIrTAnen JA heidi Vuorinen kuvat MIra nykänen JA LEI che YKSIPÄIVÄINEN MEDUUSA KYLVÄÄ Kasarminmäelle pelkoa Meduusa-mediafestivaali rantautuu Kasarminmäelle uusin voimin huhtikuussa Festivaali tuo kampukselle jännitystä ja vilunväreitä, kun järjestyksessään 12. Meduusaa vietetään teemalla pelko. Pääesiintyjäksi on varmistunut Madventures, eli Riku Rantala ja Tuomas Tunna Milonoff. Ensi vuoden festivaali järjestetään yksipäiväisenä lauantaina 2. huhtikuuta. Tapahtuman päättävät jo aiemmilta vuosilta tutut iltabileet. Tapahtuman alkutyöryhmään kuuluvat tuottajat, eli neljä kolmannen vuoden yhteisöviestijää ja neljä ensimmäisen vuoden graafikkoa. HIP HOPIA JA JAZZIA KyAMK University Dance Group Explosion järjestää tunteja tanssista kiinnostuneille. Ryhmän mukana voi tanssia sekä hip hopia ja housea että perinteistä ja modernia jazzia. Tunnit pidetään Kouvolan Fast Motorsin tiloissa maanantaisin kello 18 ja keskiviikkoisin kello 16. Ryhmä on vasta aloittanut toimintansa, joten mukaan mahtuu vielä uusia kasvoja. Ennakkokokemusta ei tarvita, ja opetus on englanniksi. Ryhmän vetäjä Elena Mazurova tanssi useita vuosia kotimaassaan Venäjällä suositun venäläisen baletin modernin tanssin ryhmässä, TODES:ssa. Saavuttuaan Suomeen Mazurova huomasi, ettei pystynyt elämään ilman päivittäistä tanssitreeniä ja päätti perustaa KyaAMK University Dance Group Explosionin. Hän halusi osoittaa, mitä kaikkea tanssilla voi saada aikaan Harjoitukset aloitettiin lokakuussa hengen ryh- Ryhmä esiintyi KyAMK:n isännöimillä ammattikorkeakoulujen liiketalouden kehittämispäivillä. mässä, johon kuuluu lähinnä suomalaisia. Ryhmä keskittyy moderneihin tansseihin, mutta harjoituksissa myös yhdistellään erilaisia tanssityylejä. Tärkeintä tanssimisessa on Mazurovan mukaan sen herättämä vapauden tunne, kun ei pelkää olla lavalla. Tanssiminen ei ole hänestä ainoastaan hauskaa, vaan se kasvattaa samalla kuntoa. Mazurova uskoo jokaisen pystyvän tanssimaan, jos vain haluaa sitä tarpeeksi. Tanssi on hänelle yhtä kuin elämä, sillä tanssiessa vapautuu ja tulee onnelliseksi. Sen vuoksi Mazurova toivookin, että kansallisuuteen tai harrastustaustaan katsomatta jokainen tanssista innostunut ottaisi osaa ryhmän toimintaan. Ryhmä piti ensimmäisen esityksensä keskiviikkona 10. marraskuuta ammattikorkeakoulujen liiketalouden kehittämispäivillä. Heillä on myös jo paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Lisää tietoa saa ryhmän Facebook-yhteisöstä KyAMK dancing! KUPLA LISÄÄ TOIMINTAANSA Kouvolan huvitoimikunta Kupla on tunnettu lähinnä järjestämistään opiskelijabileistä. Syksyllä toimikunnan aktiivien puheenaiheeksi nousi toiminnan lisääminen ja alkoholittomien tapahtumien järjestäminen. Opiskelijoille pyritään tarjoa- maan tapahtumia, joissa alkoholin nauttiminen ei ole pääosassa, vaan hauskaa pidetään esimerkiksi yhdessä kisaillen. Marraskuussa kuplalaiset haastoivat opiskelijat mukaan keilaamaan, ja lisää on luvassa. KyAMK täyttää 15 vuotta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 15-vuotisjuhla järjestetään tammikuun 18. päivänä Kouvolan jäähallissa. Samana päivänä vuonna 1996 allekirjoitettiin KyAMK:n perustamissopimus. RYTMI VERESSÄ? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta päästä oppimaan erilaisia tansseja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Kyamk Dancing! -ryhmän mukana pääsee oppimaan muun muassa salsan, merenguen, rumban, discon ja tangon saloja

18 Tähän JouluteRVeiset jutun nimi Tähän jutun nimi piparkakut TanJA fröjd JA KATJA fröjd kuvat JUKKA koskinen Innosteen toimitus toivottaa /TIETOA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUSTA: Kymenlaakson helmi, maakunnan oma, ainoa korkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu! Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa monipuolista korkeakouluopetusta vain noin 130 kilometriä Helsingistä itään: Kotkassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella. Tutkintonimikkeet, AMK-tutkinnot Kulttuuriala artenomi (AMK) medianomi (AMK) muotoilija (AMK) muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts Luonnonvara-ala metsätalousinsinööri (AMK) Sosiaali- ja terveysala (AMK) ensihoitaja (AMK) geronomi (AMK) naprapaatti (AMK) sairaanhoitaja (AMK) sosionomi (AMK) terveydenhoitaja Tekniikka ja liikenne insinööri (AMK) merikapteeni (AMK) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tradenomi (AMK) tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration (BBA) Tutkintonimikkeet, ylemmät AMK-tutkinnot Tekniikka ja liikenne merikapteeni (ylempi AMK) insinööri (ylempi AMK) Sosiaali- ja terveysala ensihoitaja (ylempi AMK) geronomi (ylempi AMK) naprapaatti (ylempi AMK) sairaanhoitaja (ylempi AMK) terveydenhoitaja (ylempi AMK) sosionomi (ylempi AMK) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration ja onnellista UUTTA VUOTTA 2011! Opiskelija- ja henkilöstömäärä Opiskelijoita on noin 4 500, joista nuorten koulutuksessa noin ja aikuiskoulutuksessa noin 500. Henkilöstöä on noin 400, joista noin 220 toimii opetustehtävissä

19

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan

LCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan P 2011 Lokakuu LCCE Marraskuu Joulukuu Tammikuu Syyskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Marras Huh Lcce lyhyesti MediaModo Oikeita projekteja, Tilan suunnittelu oikeiden ja yritysten toteutus. kanssa. Projektit

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Laaja versio sisältää valintaperusteet

Laaja versio sisältää valintaperusteet KEVÄT 2013 Kotka ja Kouvola Vieraskielinen koulutus 7.1. 12.2.2013 Nuorten koulutus 4.3. 3.4.2013 Aikuiskoulutus 4.3. 3.4.2013 YAMK-tutkinnot 4.3. 3.4.2013 Laaja versio sisältää valintaperusteet Hei vaan,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt?

Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? 7.5.2012 Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjastossa on pidetty jo vuodesta 2008 lähtien kurssia nimeltä Diplomityöntekijän

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö. Hanna Rautava-Nurmi

Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö. Hanna Rautava-Nurmi Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö Hanna Rautava-Nurmi Innovatiivinen pedagoginen ratkaisu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö 1996 1997 1998-2000 2001 2002 2004 2005 1996, Yrityskiihdyttämö

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy

15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy 15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy Kasvu Open haastaa Start Again -yritykset kasvuun Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä Kasvu Open on valtakunnallisen kasvuyritysverkoston

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Ammatti: Pelisuunnittelija

Ammatti: Pelisuunnittelija Ammatti: Pelisuunnittelija Ville Vuorela 2011 Quo Vadis? Ville Vuorela 37 vuotta (pelaajien keski-ikä) Paheksuttava ikiopiskelija Pelialalle 1996, kokopäiväisesti 2004 (Sumea) Nykyisin pelisuunnittelun

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä TEKNINEN TOTEUTUS: Oppimisen arviointi Jokaisen tutkinnon osan alussa selvitetään OPPIJOILLE ammattitaito-vaatimukset,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyy valinnaisia opintoja yhteensä 16 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 3 osp Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Onnistumme. yhdessä!

Onnistumme. yhdessä! Onnistumme yhdessä! Menestyksen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on maakuntansa ainoa korkeakoulu. Kehitämme alueen osaamista tiiviissä yhteistyössä muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot