Yrjö Suutari. Kuin lumipälvi. Romaani

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrjö Suutari. Kuin lumipälvi. Romaani"

Transkriptio

1 Yrjö Suutari Kuin lumipälvi Romaani

2 Kuin lumipälvi Yrjö Suutari Kuvitus: Annika Suutari Taitto: Risto Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2009 ISBN print-on-demand

3 1 Suuret lumihiutaleet laskeutuvat hiljalleen hämärtyvässä illassa. Vasta äsken satoi vettä, mutta sade muuttui vähitellen vedensekaiseksi lumeksi ja nyt on sadellut jo jonkin aikaa pelkkää lunta. Valtava ikikuusi on saadut oksilleen valkoisen vaipan, jonka alle ovat kätkeytyneet pitkät ja vihertävät, kosteina riippuvat naavaparrat. Vielä päivemmällä lumisateesta ei ollut tietoakaan ja naavatupsut heiluvat hienoisessa etelätuulessa kuin tappurat, kuivina ja tulenarkoina. Monena se ehtii olla keväinen päivä, kuten vanhakansa muistaa mainita. Vappu on jo ohitettu. Kairan lumet ovat humahdellen painuneet puiden tyvillä ja aapojen lakeuksilla. Tummat läiskät vaivaisvarpujen peittämien pounikoiden ympärillä kertovat kesän lähestymisestä. Aurinkoisia ja lämpimiä päiviä on ollut useita peräkkäin. Nyt kuitenkin aurinko on piilossa ja lunta kuskaavat Kuin lumipälvi 5

4 pilvenhattarat kiitävät taivaalla pohjoistuulen ajamina. Jos nyt yöksi tyyntyy, niin aamupuolella on miehenkantava hanki. Ikikuusen takana, ihan alimpien oksien suojassa jokin liikahtaa. Nythän siellä selvästi jo näkyykin, liikkuja on vastasyntynyt poronvasa. Vasa hamuaa pienellä turvallaan emonsa mahanalustaa. Vain muutamia tunteja sitten vasa näki ensikerran maailman, joka sitä nyt ympäröi ja johon se on joutunut. Suuren aavan takana kohoaa kivinen ja jyrkkärinteinen vaara, miltei kuin tunturi. Siellä erään vanhan aihkin latvuksia koristaa tumma möykky, on koristanut jo kauan, vuosia ja vuosikymmeniä. Emoporon suuret ja huolestuneet silmät kääntyilevät tämän tästä lumisateesta huolimatta tummana erottuvaa vaaranrinnettä kohden. Se tietää ja muistaa, että sieltä voi tulla turma, turma monellakin tapaa. Iltayöstä tuuli sitten tyyntyi ja lumentulokin loppui nopeasti. Puolenyön jälkeen pohjoinen taivaankansi muuttui punaiseksi kuin tulipalon aiheuttamana ja hangen pinta kiilsi kuin lasi sinisenä ja punaisena. Aamupuolella aurinko jo näkyikin sitten kokonaan ja aapojen lakeudet peittyivät kuin talvella paksuun pakkashäkärään. Häkärävaipan alla lepäävältä aavalta kantautuu palokärjen kimeitä vihellyksiä hongankyljistä kimpoilevien pärähtelyjen välissä. Mutta kantautuu sieltä 6 Yrjö Suutari

5 muitakin ääniä. Tämän tästä kuulostaa kuin hangen pinta lohkeilisi ja toisinaan erottuu hiljaista rapistelua ja tassuttelua. Nyt kuuluu kuin suuri eläin hengittäisi ja huokuisi hyvin raskaasti. Mutta välillä kaikki äänet hiljenevät ja vaimenevat, palokärjenkin, jonka taukoamattomia ääntelyjä avara kaira on aamuyön tunnit kuunnellut. Mutta emoporo on noussut huolestuneena kuuntelemaan kairan aamuisia ääniä. Se on siirtynyt lähelle aavan reunaa, aivan siihen, missä pienen harjun reuna loppuu ja suuri aapa alkaa. Pieni vasa ikikuusen takana lähellä harjun korkeinta kohtaa tärisee hentojen jalkojensa varassa. Se ei tiedä, miksi emo on siirtynyt melkein näkymättömiin ja miksi emo katselee valkoisen usvaseinämän suuntaan sieraimet täristen. Jotain outoa tuntuu ilmassa leijuvan. Punakuomuinen hirviö, moottorikelkka, kiitää suristen ja päristen pakkashäkärästä vapautuneen aavan reunaa. Se lähestyy paikkaa, missä emoporo kuulosteli sieraimet täristen ja väristen aavalta kantautuvia ääniä. Nyt kelkka ohittaa rämetuppaan ja kiitää harjun reunaa. Kelkkamies hiljentää vauhtia ja nousee seisomaan astinlautojen varaan. Hän näkee vilahduksen tummasta, nopeasti liikkuvasta otuksesta, joka juuri katoaa pienten käkkäräpuiden suojassa aamuauringossa kylpevän kivikkorinteisen vaaran kainaloon. Mies, paikallinen poromies Aukusti, palaa jyrkkä- Kuin lumipälvi 7

6 rinteisen vaaran sokkeloista. Hän kiroaa ja jupisee itsekseen. Kun hän näki höyryävän poron raadon ja raadolta karkaavan suuren karhun, hän päästeli kelkalla sinne, missä viimeksi näki porontappajan tumman hahmon. Mutta reissu oli turha, ei jäänyt karhun tassuista jälkeäkään. Ja onko kummakaan, hanki on kova kuin kivi. Toisaalta Aukustia naurattaakin, mitä järkeä oli lähteä perään ilman minkäänlaista pyssyä. Mutta minkä teet, kun luonto on sellainen kuin on. Aukusti tutkii ja katselee. Tuossa höyryää vaami, tuttu merkki korvissa. Oma on. Mutta missä on vasa? Aukusti kävelee hangella, katselee ja kuuntelee. Nyt kuului jotain, tuolta harjun takaa. Aukusti suuntaa kävelynsä kohden suurta ikikuusta. Hän nostelee alaoksia ja tutkii jäätyneitä jälkiä. On sillä vasa, on, on. Jäljet ja tuskin silmin havaittavat jätökset kertovat omaa kieltään sellaiselle, joka osaa lukea muutakin kuin aamuisin ilmestyvää sanomalehteä. Nyt Aukusti on harjulla ja tiirailee ympärilleen. Taivaalla kaartelee suuren linnun synkkä varjo. Äänettömästi varjo liukui jyrkkärinteisen vaaran suunnalta. Mutta ei Aukusti huomaa varjoa, hän vain katselee silmä kovana ja kuuntelee. Hiljainen rapina kuuluu jälleen. Jopahan. Aukustilla on suopunki olkapäällään, mutta hän tuskin muistaa sen olemassaoloa. Hiljaa hiipien hän saa järkyttyneen ja poissaolevan pienen otuksen syliinsä, tuskin omin voimin hengittävän. 8 Yrjö Suutari

7 Kuin lumipälvi 9

8 2 Kevät lähestyy kesää. Lehtipuiden silmut ovat turvonneet ja halkeilleet. Nyt koivujen oksistot jo hieman vihoittavat. Raikas ja odotettu puhkeavien koivunlehtien tuoksu leijuu keväisessä yössä, joka hehkuu ja säkenöi kirkkaassa auringonval ossa. Siellä täällä loistaa vielä valkoisia lumiläimäreitä kuin muistuttaen, että ei menneen talven kylmä ja jäntevä koura ollut kovinkaan kaukana. Männikköisten kangasmaiden välissä oleva pitkänomainen järvi on vielä melkein kokonaan sinertävässä jäässä, mutta luusuan lähellä on avara sulapaikka. Sulapaikka on peilityyni. Vain yksinäinen sotka piirtelee vanojaan pesäpönttöä kannattelevan puoleksi kuolleen petäjän läheisyydessä. Kolisten liukuu vene talvisilta pukeiltaan kohti kotoista rantaa. Helähtäen airot ja mela löytävät paikkansa vastatervatun veneen suojista. Ähkäisten Eeli 10 Yrjö Suutari

9 pukkaa venettä vielä viimeiset metrit. Vene jää nyt siihen, aivan vesirajan tuntumaan. Eeli hakee vielä vaivaisvarpujen peittämältä mättäältä vanhan manillasäkin, jonka sisuksissa on selvitettynä ja huolellisesti puikkaroituna kahdeksan puhdasta verkkoa. Sillä verkkomäärällä ylittää järven eteläpään jään reunaa pitkin. Eeli on saanut verkkonsa järveen. Vene liukuu itsekseen, toinen airo on ylhäällä tiputtaen harvakseltaan vesipisaroita kirkkaalle vedenkalvolle. Kauempaa näyttää ihan kuin siikaparvi puhkoisi järven pintaa. Eeli tupakoi ja antaa veneen vapaasti liukua. Vaikka verkkojen lasku sujuikin hyvin vanhasta muistista, ei Eeli ole tyytyväinen. Häntä huolestuttaa. Voi olla, että järven pohjoispuolen jäämassat liikkuvat yönaikana etelään ja silloin verkkojata onkin jääkannen alla ja saattaa viipyä päiviäkin, ennenkuin verkonpauloja pääsee puikkaroimaan. No, sittempähän näkee näkee, joka näkee! Eeli huokaa tuskin kuuluvasti ja tarttuu rivakasti airoihin. Sinertävä savu-usva leijailee männikköisellä rinteellä, joka kallistuu järven itäpuolella kohti järveä. Savupilvi leijuu matalalla. Se on täyttänyt melkein koko rannan näkymättömiin, mutta näyttää sitä riittävän vielä järven selällekin. Eeli siellä tulistelee ja häärii palavan tervasjuurakon ympärillä. Eeli on hyvillään, kun vielä tänne pääsi, sellaisen Kuin lumipälvi 11

10 talven jälkeen. On Eelillä kämppäkin, ihan järvestä lähtevän pienoisen joen lähistöllä, luusuassa. Mutta Eeli haluaa nyt tulistella näin alkukesän valossa ja tuoksuissa. Kun on niihin tottunut, lapsesta asti. On kuin olisi vapautunut vankilasta, kun pitkä ja pimeä talvi on takana. Kyllähän Eeli tietää senkin, mitä on olla vankilassa eli linnassa, mutta Eeli ei halua nyt sitä aikaa muistella ja pilata onnellista hetkeä, jota vielä pääsi haistelemaan ja tunnustelemaan. Jopahan sattuki hyvä juurakko ja tasanen jäkäläpaikka loikoilla ja lämmitellä kylkiä, Eeli jupisee itsekseen ja siirtää keitintankoa pannuineen etäämmälle nuotiosta. Pannun kansi pomppii kilahdellen ja lopulta kiehuva vesi purkautuu kannen alta ja pannun hanasta sakean höyrypilven mukana. Pannu ehtii purkautua melkein kuivaksi, ennen kuin Eeli ehtii hätiin. Puukon terän varassa pannu lopulta on jäkäliköllä, mutta kansi lentääkin Eelin hyppysistä yllättävän nopeasti ja lähtee pyörimään rinnettä alas kohti järveä. Eeli hyökkää äänekkäästi kiroillen kannen perään ja samalla toista kättään huitoen kuin siihen olisi tarttunut jotain epämiellyttävää. Eeli ryystää mustaa nestettä lautaselta. Vaikka Eeli on ikänsä asunut nuotioilla ja kämpillä, puhumattakaan niityillä oloista, hänellä on aina kahvikuppi lautasineen vaatemytyssä repussaan. Ei hän osaa juoda- 12 Yrjö Suutari

11 kaan kahvia muista astioista, niissä ei ole makua. On varhainen aamu. Urosteeren pulina helisee kotoisasti rantamännikön takana, kun Eeli meloo asentopaikalle. Veneessä oleva saavi, joka joskus on ollut puhtaan valkoinen, on melkein täynnä suuria hopeakylkisiä siikoja. Jokunen karkeasuomuinen ahvenkin on eksynyt harvasilmäisiin siikaverkkoihin. Verkot Eeli on nostellut saavin vieressä olevalle teljolle yhdeksi märäksi röykkiöksi. Muutamien verkkojen alapauloissa näkyy vihertävää, järvenpohjassa kasvavaa sammalta. Kun Eeli saa nosteltua verkot sileärunkoisten petäjien oksiin kuivumaan, hän käy kalojen kimppuun. Tottuneesti tapahtuu kalojen puhdistus ja suolaus. Pian kala-astia onkin varjoisassa paikassa suuren katajapensaan takana. Eeli katselee järvelle. Jäät järven pohjoispäässä ovat vieläkin paikoillaan, mutta miten käynee päivemmällä? Se hieman arveluttaa, saako venettä kämppärannalle, jos jäät intoutuvat ajelehtimaan etelän suuntaan. Kuin lumipälvi 13

12 3 Aukustin valkoinen, orpo poronvasa voimistui ja vahvistui lämpimän pannuhuoneen loukossa. Monesti piti päivässä maitoa kuitenkin tuttipullosta tarjota, ennenkuin vasa oppi syömään muutakin kuin imemään maitotilkkasen pullon suusta. Nyt kun lapset ovat viikkoja poronalkua lellineet, se syö jo tuoretta heinääkin, jota löytyy ladon seinustalta etelän puolelta. Ja syö se koivuista riivittyjä hiirenkorvia ja nisupalojakin, milloin vain joku ehtii sitä passaamaan. Aukusti on käynyt kouluja, vuosikausia. Valmistui moneen ammattiin ja oli etelässä töissäkin, mutta palasi tänne, kotiseudulleen. Ei Aukusti ole paljon kertonut syytä tai syitä, miksi ei viihtynyt ammatin tarjoamassa virassa ja työsuhdeasunnossa. Sen vain on joskus tullut maininneeksi, ettei kotiutunut kaupungin hälinään ja vilinään. Eikä siellä kuulemma viihtynyt hänen vaimonsakaan, pohjoisen ihmisiä 14 Yrjö Suutari

13 hänkin. Tänne palasivat lapsineen, joita ovat tyttö ja poika, rakensivat uuden talon Aukustin kotipaikan maille, lähelle vanhaa päärakennusta. Poromerkinkin Aukusti hommasi ja tekee muutakin työtä, mitä sattuu löytymään. Milloin tuuraa opettajia ja milloin heiluu raivaussahan kanssa ihmisten taimikoissa. Aukustin vaimolle, Kaisalle, löytyi vakinaisempi paikka kirkolta, peninkulmien päästä, suuren kaupan kassalta. Kun Aukusti kuuli tyttäreltään, joka lähtee syksyllä kouluun, että Eeli-ukki on mennyt verkkosäkin kanssa mönkijällä kämpälle luusuaan, hän kiroaa itsekseen. Että se kerkiää, olisi pysyny kotona, tiiä häntä mihin kupsahtaa. Ja tietäähän sen, mitä se siellä puuhaa. Kalastelee aikansa ja sitten surree palstaansa, sitä, jossa ei enää kasva kuin muutama risu. Eeli on Aukustin isä. Ei Eelillä muita poikia olekaan. Tyttäriä on puolenkymmentä, maailmalle häipyneitä. Eipä silti, hyvä elämä heillä kaikilla on. Joulunakin kävivät kaikki, paitsi nuorin tytöistä, joka sattui olemaan Thaimaassa. Muutamilla on jo kelpo perhekin ja lisää näyttää tulevan, näkihän tuon. Aukusti kävelee porojen ruokintapaikalle, lähimmälle kerppuladolle, jonka kulmauksesta talvinen porojen ruokinta-aitaus alkaa. Maa on siivottomassa kunnossa talvisista heinänroskista ja kerppujen jätöksistä. Tuolla, lähellä kolmatta ja viimeistä latoa, tuuli Kuin lumipälvi 15

14 heiluttelee valkoisia muovinkappaleita, joita on kelpo kasa heinäpallukoiden jäljiltä. Porot on jo aikoja sitten vasotettu ja vapautettu vangitsevasta tarhasta. Vaikka Aukusti haki talven poroja ahkerasti, jäi muutamia poroja löytymättä. Yksi niistä oli juuri tuo karhun tappama vaami, jonka vasa on vielä hoidossa pihamaalla lasten ilona. Kumma kun selvisi talven yli nykyisissä metsissä, missä jäkälää ei ole nähty vuosikymmeniin. Voi olla, että metsiin levitetyt heinätuppaat ovat auttaneet pitämään elämänliekkiä yllä. Rivakasti heiluu harava Aukustin kynsissä. Muovinkappaleet ja heinänroska ovat kohta suuressa kasassa, jonka kylkeen Aukusti tuikkaa palavan tulitikun. Kuivassa roskakasassa liekki tuntee olevansa kotonaan. Mutta maa on vielä nuotiopaikan lähellä siksi märkää, että tulipalon vaaraa ei ole. Aurinko on ehtinyt jyrkkärinteisen vaaran kohdalle ja loimottaa täydeltä terältä taivaanrannalla kirkkaanpunaisena pallona. Vaikka on jo myöhäinen ilta, valoa ja valkeutta riittää. Roskanuotio pukkaa vielä sinertävää haikua ympäristöön, kun Aukustin vaimo kaartaa uudella autollaan pihalle. Pitkä työpäivä hänenkin osaltaan on illassa. Aukusti nukkuu huonosti, ukko hyväkäs valvottaa ja mietityttää. Mutta pitkäkin yö lopulta päättyy, päättyy, vaikka yötä ja päivää ei ulkona erotakaan muusta kuin auringosta tai kellosta. 16 Yrjö Suutari

15 Jo aamusta, kahvit ryypättyään, Aukusti on kävellen matkalla kohti järveä ja Eelin kalastuspaikkaa. Vei hyväkäs vielä sen mönkijänkin, Aukusti puhisee pahantuulisena ja kävelee luusuaan kiemurtelevaa poluntapaista reppu ja kivääri selässään. Ei hän olisi vieläkään lähtenyt ukon jäljille, mutta Kaisa-vaimo hätyytti lähtemään. Lukemattomia kertojahan Eeli on samaiselle järvelle ja palstalleen mennyt vuosikymmenten saatossa, mutta nyt Eelin terveys on reistaillut, varsinkin talvisydämen aikoihin. Heti uudenvuodenpäivän jälkeen Eelin rinnasta otti, otti niin että ilmateitse vietiin Ouluun ja suoraan leikkaukseen. Jo leikkaus oli luja paikka ikäihmiselle, mutta outo bakteeri kuulemma esti parantumisen, tappaa oli. Haavat märkivät ja pohottivat punaisina. Kävi Aukusti isäänsä katsomassakin, kun sairaalasta soittelivat. Mutta kumman sitkeä äijä tuntuu olevan, nousi vielä verkottelemaan ja mönkijällä pöristelemään. On pirullinen äijä, kun ei opi käyttämhän taskupuhelinta tai saattaahan se olla Eelin temppujakin, ei halua muka nähäkhän koko vekotinta, vihhaa kännykän ääntäkin. Sellainenhan se on ja sellaisena se taitaa pysyäkki, Aukusti huokaa ja potkaisee vihoissaan polulla olevasta pökkylästä suuren käävän irti. Aukusti palaa takaisin muutamia askelia. Miksi tuo pökkylä oli kaatunut polulle ja koska? Kuin lumipälvi 17

16 4 Ei Eeli nukkunut koko yönä, eipähän malttanut kun tänne vielä pääsi. Eilen päivällä kävi, kuten Eeli arvelikin: jäämassat täyttivät järven etelärannan vaikka ilma tuntui ihan tyveneltä. Piruko noita jäitä oikhen liikuttaa ja kuskaa? Eeli hymähtelee itsekseen tiesi vain monennenko kerran tälle päivälle. Mutta näinhän se on ollut aina, niin kauan kuin Eeli muistaa. Siitä Eeli on hyvillään, että malttoi illalla olla nakkaamasta verkkojaan siikojen surmiksi vaikka houkutus oli kova, ilmakin sellainen kuin oli. Nyt Eeli kävelee vankkaa polkua, entistä talvitietä, joka ylittää korkean männikköharjanteen ja jatkuu toiselle järvelle kauas itään, suurten aapojen taakse, varsinaiselle metsäautotielle. Kotvan kuluttua männikkömaisema päättyy ja polku johtaa pieneen notkelmaan, jossa on pieni kostea jänkäkappa- 18 Yrjö Suutari

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

SORIA MORIAN LINNA Tuhkapojan seikkailuja. Theodor Kittelsen

SORIA MORIAN LINNA Tuhkapojan seikkailuja. Theodor Kittelsen SORIA MORIAN LINNA Tuhkapojan seikkailuja Theodor Kittelsen Eräänä päivänä Tuhkapoika oli levittelemässä tulisijaan kertynyttä tuhkakasaa, kun siinä kytevät kekäleet vierähtivät esiin ja niistä muodostui

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Heräsin ja oli aamu. Sytytin nuotion ja keitin pannukahvit,,,voi että kahvi tuoksuu joskus erinomaisen hyvälle.

Heräsin ja oli aamu. Sytytin nuotion ja keitin pannukahvit,,,voi että kahvi tuoksuu joskus erinomaisen hyvälle. Hervannasta itään. Hirvikärpänen käveli hikistä poskea pitkin,,,otin sen peukalon ja etusormen väliin, pyöräytin ja heitin kalliolle. Siihen se kellahti, viimeisen kerran henkäisi. Kaivoin nenäliinan taskusta

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Ensimmäinen oksa - nimi.

Ensimmäinen oksa - nimi. Kirkon lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien neuvottelupäivät. Torstai 11.4.2013. PIENI PYHIINVAELLUS Laajavuoren luonnossa Kuljetaan kuiskaten. Hengitetään rukoillen. Kuljetaan pareittain ja pysähdytään

Lisätiedot

Pihaihme-luontopolku. Värityskuvina. Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi

Pihaihme-luontopolku. Värityskuvina. Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi Pihaihme-luontopolku Värityskuvina Copyright Vappu Ormio, vappu.ormio(at)elisanet.fi Pihaihme Luontopolku omalle pihallesi Ota lapsi mukaan toimintaan. Tarvikkeet: Tietokone, printteri, tulostuskartonkia/paperia.

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Uppgårds Fotisgolf. Tällä radalla pitää potkaista pallo alustalta reikään joka sijaitsee juuri ratalipun kohdalla.

Uppgårds Fotisgolf. Tällä radalla pitää potkaista pallo alustalta reikään joka sijaitsee juuri ratalipun kohdalla. Uppgårds Fotisgolf Yleiset ohjeet kaikille radoille: Jokainen rata alkaa aina pienen keltaisen pöydän kohdalla. Pöydältä näkee myös mite kyseinen rata pelataan. Radan lopussa oleva lippu ei aina osoite

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

Paluu Tuonelan portilta

Paluu Tuonelan portilta Sulo Kreivi Paluu Tuonelan portilta Sairaskertomus runoja Paluu Tuonelan portilta Sulo Kreivi Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2009 ISBN 978-952-235-087-9 Print-On-Demand Lukijalle Tämän teoksen

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I"

J. L. T Ä M Ä U N I O N T A U T I J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I" (lauluja) Hajallani sata vuotta sitten maahan kaivettiin jotain mistä suvussamme aina vaiettiin aika painoi lasten piilotajuntaan epäselvän olosuhteen mädän hajun taa

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 parttio = pieni porolauma tokka = suuri porolauma vasa, vasikka = poro ensimmäisellä ikävuodellaan hirvas = kolmea vuotta vanhempi urosporo vaadin, vaami = kolmea

Lisätiedot

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014 Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Puente de la Reina- Estella 30.4.

Puente de la Reina- Estella 30.4. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Puente de la Reina- Estella 30.4. 5. päivä: Puente la Reina - Estella 30.4. pe pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Puente la Reina (alb.

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille HELMI 2015 Kohti talvileiriä Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille Koulutuksen sisältö Ohjelma leirillä Ohjelma pääpiirteittäin Elämää talvileirillä Kuinka teltassa toimitaan? Miten syödään? Pukeutuminen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet

Lisätiedot

Aira Kellberg-Mechelin. Isän sylissä. runoja

Aira Kellberg-Mechelin. Isän sylissä. runoja Aira Kellberg-Mechelin Isän sylissä runoja Isän sylissä Aira Kellberg-Mechelin Maalaukset, pastellit, kuvat: A. Kellberg-Mechelin Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-191-3

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 = pieni porolauma = suuri porolauma, = poro ensimmäisellä ikävuodellaan = kolmea vuotta vanhempi urosporo, = kolmea vuotta vanhempi naarasporo = sarveton poro =

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Pihlajan sanomat. Kuvat: Curly ry

Pihlajan sanomat. Kuvat: Curly ry Pihlajan sanomat Pihlajan sanomat on Latokartanon peruskoulun Pihlaja-luokan oma lehti. Luokassa on kahdeksan oppilasta eri maista, ja kaikki työskentelivät toimituksessa ahkerassa valitsemansa uutisaiheen

Lisätiedot

Olen talviomenapuu, majailen mehiläisten jättämillä mailla. Varisevien kastiin katsovat minut mustuneiden lehtieni tähden. Varokaa, valkoiset kukat

Olen talviomenapuu, majailen mehiläisten jättämillä mailla. Varisevien kastiin katsovat minut mustuneiden lehtieni tähden. Varokaa, valkoiset kukat Olen talviomenapuu, majailen mehiläisten jättämillä mailla. Varisevien kastiin katsovat minut mustuneiden lehtieni tähden. Varokaa, valkoiset kukat eivät ole jäässä vielä, lumioksilla liikehtii elämä.

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Tiina Peksiev. Käärme hangella. Ja muita tositarinoita

Tiina Peksiev. Käärme hangella. Ja muita tositarinoita Tiina Peksiev Käärme hangella Ja muita tositarinoita Käärme hangella Ja muita tositarinoita Tiina Peksiev Kansi ja kuvitus: Ilja Oikarinen Taitto: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-406-8

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN Oli perjantai 24.4.2010 ja New Yorkin pörssikurssit nousivat korkeimmilleen 19 kuukauteen. Maailmalla ja Euroopassa näkyi orastavia merkkejä myönteisestä kehityksestä. Vastaavaa

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai!

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! VALASKALA Äiti antoi mulle rahaa, osta vähän kalaa. Minä

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2009 Nimimerkki gavia arctica. Tapuli. Särjetty kello

Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2009 Nimimerkki gavia arctica. Tapuli. Särjetty kello Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2009 Nimimerkki gavia arctica Tapuli Särjetty kello Sinä sanot minulle: ole särjetty kello. Minä sanon sinulle: kirjoita. Sinä sanot minulle: sano mitä tahansa, mutta aloita

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Laulu- ja lorujumppia:

Laulu- ja lorujumppia: Laulu- ja lorujumppia: Vedetään nuottaa Vedetään nuottaa, saadaan kaloja (istutaan vastakkain käsistä kiinni pitäen) Kissalle kiisket, koiralle kuoreet (vedetään vuoroin eteen ja taakse) Isot kalat syödään

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Aino Malmberg. Tien ohesta tempomia

Aino Malmberg. Tien ohesta tempomia Aino Malmberg Tien ohesta tempomia 2008 Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otavan Päivälehden kirjapainon julkaisemana vuonna 1901. Tien ohesta tempomia Aino Malmberg Ulkoasu:

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot