OSALLISUUS KIRKOSSA JA YHTEISKUNNASSA -KÄRKIHANKE

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä Kolmas linja 22 B Helsinki p OSALLISUUS KIRKOSSA JA YHTEISKUNNASSA -KÄRKIHANKE ABC loppuraportti Kärkihankekoordinaattorit: Hanna Lipasti-Raulus & Kai Sadinmaa Projektin omistaja: Timo Pekka Kaskinen Projektin sihteeri: Hanna Korpijärvi

2 ABC Loppuraportti 2 (21) Sisällysluettelo 1. Projektin yhteenveto Yleiskuvaus Laajuus ja tuotokset Tavoitteet ja päämäärä Projektin toteutus Projektin aikataulu Resurssit Budjetti ja todelliset kustannukset Projektin dokumentointi Projektin opit ja palautteet Projektin jälkihoito Luovutus toimintayksiköille Avoimet kysymykset ja muu jälkihoito Ideoita jatkokehitykselle Pitkän tähtäimen hyödyt Liitteet...16 LIITE 1. Koordinaatioryhmän ja muiden työryhmien kokoonpanot... xvi LIITE 2. Berliini iii LIITE 3. Maailmassa on virhe! -keskusteluillat vi

3 ABC Loppuraportti 3 (21) 1. Projektin yhteenveto 1.1. Yleiskuvaus Kirkolle Helsingissä hyväksyttiin jäsenstrategia yhteisessä kirkkovaltuustossa Samassa yhteydessä nimettiin ensimmäiset jäsenstrategian mukaiset kärkihankkeet. Nämä kärkihankkeet nimettiin seurakuntien ja yhteisten yksiköiden äänestyksen perusteella. Yhdeksi ensimmäisistä kärkihankkeista nimettiin Osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa. Yhteinen kirkkoneuvosto nimesi kärkihankkeelle koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtaja oli Roihuvuoren kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen ja sihteerinä Hanna Korpijärvi. Koordinaatioryhmän ja hankkeen työryhmien kokoonpanot löytyvät liitteestä 1. Osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa toteutettiin Jäsenyyden tukihankkeen kaksivuotisena kärkihankkeena Hanke jakautui kahteen linjaan: Osallisuus kirkossa, jossa keskityttiin vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen, ja Osallisuus yhteiskunnassa, jossa paneuduttiin verkostoitumisen vahvistamiseen. Molemmille linjoille nimettiin kärkihankekoordinaattorit, vapaaehtoisuuslinjalle Hanna Lipasti-Raulus vuosiksi ja yhteiskuntalinjalle, joka suunniteltiin yksivuotiseksi, Kai Sadinmaa vuodeksi Hanna Lipasti-Raulus teki tehtävää osana omaa tointaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina, Kai Sadinmaa palkattiin kärkihankekoordinaattorin tehtävään. Projekti aloitettiin kahdella workshop-päivällä projektin tavoitteiden ja tuotosten hahmottamiseksi. Työskentelyn tuloksena syntyivät molempien linjojen projektikuvaukset, joiden pohjalta ja opastamina kärkihankekoordinaattorit alkoivat työstää asetettuja tavoitteita. Projektin etenemistä seuranneen koordinaatioryhmän rinnalla työskenteli Osaryhmäksi nimetty pienempi ryhmä (kärkihankekoordinaattorit, sihteeri, jäsentukihankkeen projektipäällikkö ja vuoden 2013 aikana projektin omistaja), joka on tukenut ja ohjannut kärkihankekoordinaattoreita työssään. Projektikuvaukset hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa kesäkuussa Vapaaehtoisuuslinja Vapaaehtoisuuslinja liittyi luontevasti yhteisen seurakuntatyön vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin perustyöhön ja pysyi siksi koko ajan käytännönläheisenä ruohonjuuritasolla. Vaikka aikataulullisesti oli haastavaa sovittaa yhteen perustyö ja hankkeesta nousseet tehtävät, niin nämä myös tukivat toisiaan. Hankkeen valmiit tuotokset saadaan jatkossa osaksi perustyötä ja toisaalta keskeneräiset tuotokset voidaan saattaa loppuun perustyön puitteissa. Hankkeen ajankohta oli otollinen, sillä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin toimi oli perustettu vain vuotta aiemmin. Hankkeen kautta saatiin arvokasta materiaalia perustyön pohjaksi. Hankkeessa myös pystyttiin toteuttamaan asioita laajapohjaisemmin ja suuremmalla valtuutuksella kuin perustyössä olisi ehkä ollut mahdollista. Varsinaisia työryhmiä ei osaryhmän lisäksi perustettu, sillä yhteisen ajan löytäminen on vaikeaa ja toisaalta seurakuntien työntekijöiden on haasteellista irrottautua kiireisestä perustyöstä yh-

4 ABC Loppuraportti 4 (21) teisten kehittämisten äärelle. Juuri kehittämistä varten toivotaan apua ja panostusta yhteisestä seurakuntatyöstä, jossa on myös mahdollista paneutua aihealueeseen laajasti. Työryhmien puuttumisesta huolimatta hankkeen edistymistä, tavoitteita ja tuotoksia arvioitiin ja peilattiin (koordinaatioryhmän lisäksi) vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin perustyön kautta useissa esim. ohjausryhmissä ja muissa tapaamisissa. Näin työntekijöiden palautteet, toiveet, ideat ja arkikokemukset pystyttiin huomioimaan ja saatiin arvokasta tietoa hankkeen onnistumisesta ja tarpeellisuudesta pitkin matkaa. Osallisuus yhteiskunnassa -linja Osallisuus yhteiskunnassa -linjassa keskityttiin työntekijöiden tukemiseen verkostoitumisessa. Samalla haluttiin herätellä siihen, että tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää pitää huolta yhteistyökumppaneista ja toimia verkostoissa. Tämä linkittyy laajempaan tausta-ajatukseen ja strategiaan olla mukana siellä, missä ihmiset jo ovat. Projekti tavoitteli pitkän tähtäimen hyötyjä ja vaikutuksia seurakuntien toimintaan muun muassa siten, että seurakuntien työntekijöiden ja seurakuntalaisten valmiudet ja motivaatio toimia verkostoyhteistyökumppanien kanssa kehittyisivät sekä ihmisten ymmärrys evankeliumin yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta kasvaisi. Myös verkostoitumista yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa haluttiin vahvistaa ja lisätä seurakuntien yhteiskunnallista aktiivisuutta sekä vahvistaa paikallisten verkostoyhteistyösuhteiden laatua ja merkitystä. Projektin merkittävimmät riskit olivat, ettei vuoden 2012 aikana ehditä tehdä oleellista tuotoksen kannalta eikä laaja tutkimuskenttä ehdi avautua siitä ei ehdi saada kokonaiskuvaa. Riskeiksi kirjattiin myös, että työntekijät eivät osallistu koulutukseen ja seurakunnat eivät aktivoidu verkostoitumaan yhteiskunnallisesti uusien liikkeiden kanssa. Kärkihankekoordinaattori näki, että projektin riskit toteutuivat melko pitkälle, koska vuoden mittainen projekti oli hankkeelle auttamatta liian lyhyt. Tavoitteet olivat siihen nähden liian korkeat. Niiden toteuttaminen olisi vaatinut huomattavasti pitemmän ajan. Projektin toteuttaminen olisi luontevasti sopinut jäädytetyn aikuis- ja yhteiskunnallisen papin viran puitteisiin. Osallisuus yhteiskunnassa -projekti oli lähtökohtaisesti ongelmallinen, kun samaan aikaan jätettiin täyttämättä virka, jossa nimenomaan paneudutaan yhteiskunnallisen osallisuuden kysymyksiin. Kärkihanke olisi voinut tarjota mahdollisuuden seurakunnissa tehtävän yhteiskunnallisen työn kartoittamiseen laajemminkin, mutta tätä ei kuitenkaan tapahtunut.projektin ohjauksen kannalta tilanne oli haasteellinen, sillä projektiorganisaation ja linjaorganisaation suhteita ei ollut sovittu tarpeeksi selvästi. Tästä on otettu opiksi suhteessa seuraaviin vastaavanlaisiin tilanteisiin. Konkreettisina tuloksina saatiin aikaanverkostoitumisvideot työntekijöille, yhteistyölomake seurakuntien ja yksikköjen verkostojen kartoittamiseksi ja arvioimiseksi, suunnitelma verkostoitumisen kehittämisvalmennuksesta. Vuonna 2012 toteutettiin opintomatka Berliiniin. Lisäksi vuoden 2013 aikana järjestettiin ajankohtaisiin sosiaalieettisiin teemoihin pureutunut neliosainen Maailmassa on virhe! -keskustelusarja osana Tuomiokirkkoseurakunnan Kohtaamispaikkana Krypta -

5 ABC Loppuraportti 5 (21) iltoja. Suunniteltiin myös työntekijöiden koulutuksia, jotka jäivät toteutumatta vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi Laajuus ja tuotokset Vapaaehtoisuuslinja Hankkeen tavoitteena oli Kirkon Helsingissä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen seuraavien tuotosten avulla: vapaaehtoistoiminnan mallien kartoittaminen, käytänteistä sopiminen ja niiden käyttöönotto hyvien käytänteiden ideapankki vapaaehtoistoiminnan esteiden kuvaaminen ja kartoittaminen vapaaehtoistehtävien sekä vapaaehtoistoiminnan valmiuksien ja koulutustarpeiden kartoitus seurakuntien ja yhteisten työmuotojen yhteistyön rakenne vapaaehtoistoiminnassa Suurella sydämellä -sivustoa käytetään kaikissa Helsingin seurakunnissa ja yhteisessä seurakuntatyössä vapaaehtoistoiminnan portaalina Lisäksi tehtiin erillinen markkinointisuunnitelma Suurella sydämellä -sivuston ja samalla Kirkon Helsingissä vapaaehtoistoiminnan tunnettavuuden lisäämiseksi. Markkinointia ja Suurella sydämellä -konseptin tunnetuksi tekemistä on toteutettu soveltuvin osin yhteistyössä Vantaan seurakuntayhtymän kanssa. Kokonaisuutta ajatellen vapaaehtoisuuslinjan tavoitteet saavutettiin hyvin, vaikka aikataulu osoittautuikin paikoin liian optimistiseksi. Syksyllä 2012 koordinaattori perusti Sinfoon vapaaehtoistoiminnan osion. Sivuille on koottu tietoa mm. vapaaehtoistoiminnan koulutuksista ja lainsäädännöstä. Siellä on myös materiaalipankki, jota koordinaattori jatkossa kehittää enemmän hyvien käytänteiden ideapankin suuntaan sekä kehottaa aktiivisesti työntekijöitä saattamaan muidenkin tietoisuuteen hyviksi kokemiaan käytänteitä. Vapaaehtoistoiminnan esteiden kuvaaminen ja kartoittaminen sekä vapaaehtoistehtävien ja - toiminnan valmiuksien ja koulutustarpeiden kartoitus päätettiin yhdistää tekemällä kysely työalavastaaville ja vapaaehtoistoiminnan vastuuhenkilöille. Koordinaattori ja projektisihteeri toteuttivat kyselyn keväällä Projektisihteeri teki saaduista vastauksista yhteenvedon ja koordinaattori tarkemman analyysin, joiden pohjalta voitiin tehdä jatkosuunnitelmat. Kyselyn tulokset tulevat pitkälti toimimaan koordinaattorin perustyötä ohjaavina elementteinä tulevina vuosina. Osaksi seurakuntien ja yhteisten työmuotojen rakennetta vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja diakonian päällikkö perustavat vuoden 2014 aikana vapaaehtoistoiminnan ohjausryhmän, johon kutsutaan muutamia edustajia seurakunnista sekä viestinnän edustaja. Ohjausryhmä tulee kokoontumaan 2-4 kertaa vuodessa ja sen tarkoituksena on Kirkon Helsingissä vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen, tukeminen ja seuranta. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori on

6 ABC Loppuraportti 6 (21) tehnyt alustavia suunnitelmia rovastikunnallisten vapaaehtoistoiminnan tukiryhmien perustamisesta, joiden tehtävänä on tiedonkulun edistäminen ja seurakuntien työn tukeminen. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori jatkaa osana perustyötään yhteisen seurakuntatyön osuuden selvittämistä vapaaehtoisten koulutuksessa ja yhtenäisten käytäntöjen osalta ainakin vapaaehtoisten palkitsemisessa ja virkistyksessä. Nämä liittyvät isompaan kokonaisuuteen yhtenäisistä malleista ja rakenteista sekä vapaaehtoistoiminnan budjetoinnista. Vapaaehtoistoiminnan esteet ja toiveet -kyselystä saatiin hyvää materiaalia tämänkin pohdinnan pohjaksi. Suurella sydämellä -konsepti on kärkihankkeen tuella saatu ainakin osittaiseen käyttöön Herttoniemen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Meilahden, Mikaelin, Munkkiniemen, Paavalin, Pakilan, Pitäjänmäen, Roihuvuoren, Tuomiokirkon, Vartiokylän ja Vuosaaren (15) seurakunnissa sekä yhteisessä seurakuntatyössä. Ruotsinkielisten seurakuntien osalta eletään selvitysvaihetta, sillä sivuston käyttö ruotsiksi on vasta testausvaiheessa. Koordinaattori on toteuttanut koulutus- ja perehdytystilaisuudet yhdessä Tampereen seurakuntien verkkotuottaja Ilkka Kalmanlehdon kanssa, joka vastaa myös konseptin valtakunnallisesta kehittämisestä. Koordinaattori jatkaa yhdessä Kalmanlehdon kanssa työtä, jotta konseptin käyttö laajenee ja vahvistuu. Vapaaehtoisuuteen liittyvä yhteistyö Vantaan seurakuntien kanssa on ollut hedelmällistä ja sitä kannattaa jatkaa. Yhteistyössä on toteutettu seurakuntien käyttöön Suurella sydämellä -käyntikorttimainen mainos, roll-up ja nimikortit. Lisäksi Helsinkiin tehtiin vapaaehtoisen lahjojen kartoittamista varten nk. lahjakortti. Vantaan seurakuntien kanssa toteutettiin yhteinen osasto vapaaehtoistoiminnan Menu-messuilla Messukeskuksessa sekä yhteinen piparkakkutempaus osana diakonista joulukampanjaa. Facebook-yhteistyö hakee vielä muotoaan. Suurella sydämellä -konseptin viestintään liittyen on erityisesti työntekijöiden perehdytysten yhteydessä kannustettu työntekijöitä tuottamaan itse tai vapaaehtoisten avulla kuvia ja videoita vapaaehtoistoiminnasta ja muutamat ovat asiasta innostuneetkin. Vapaaehtoistoiminnalla on vakiopaikka Kirkko ja kaupungin seurakunnallisissa ilmoituksissa Yhteisen seurakuntatyön osiossa. Mediatoimittaja Katri Saarela on tehnyt Lähetysjuhlilta vapaaehtoistoiminnan videon. Koordinaattori ja jäsenyyden tukihankkeen projektipäällikkö neuvottelevat viestinnän kanssa yleisen vapaaehtoistoimintaa esittelevän videon tekemisestä sekä Kirkko ja kaupungin vapaaehtoistoimintanäkyvyydestä 2014 ja vapaaehtoistoiminnan viestinnästä yleisestikin. Projektikuvaukseen kirjattujen tavoitteiden lisäksi keväällä todettiin tarve vapaaehtoistoiminnan manuaalista työntekijöille. Koordinaattori ja projektisihteeri aloittivat sen työstämisen, mutta tuotos valmistuu vasta vuoden 2014 alussa. Vaikka koordinaattorilla on suuri määrä tietoa ja valmista vapaaehtoistoiminnan perusteet -koulutukseen tuottamaansa materiaalia, osoittautui tämän kaiken saattaminen innostavaksi ja helposti käytettäväksi, mutta riittävän kattavaksi manuaaliksi kärkihankkeen aikana mahdottomaksi.

7 ABC Loppuraportti 7 (21) Osallisuus yhteiskunnassa -linja Projektin omistaja näki, että toisin kuin vapaaehtoisuuslinjan kohdalla, Osallisuus yhteiskunnassa -linjan yhteys jäsenyyden vahvistamispyrkimyksiin vaikutti aluksi epäselvältä. Työryhmä joutui pohtimaan, kenen tai minkä osallisuutta yhteiskunnassa otsikolla tarkoitetaan. Tehtäväksiantoa lähdettiin aluksi tarkastelemaan ihmisen marginalisoitumisen sekä toisaalta yhteiskunnallisen osallistamisen kannalta. Tästä tarkastelusta ei kuitenkaan avautunut kirkon jäsenyyden vahvistamisen kannalta relevantteja teemoja ja siksi kärkihanketta ei viety tällä linjalla pohdiskeluja pidemmälle. Sen sijaan aihetta päätettiin lähteä tarkastelemaan Kirkko Helsingissä - yhteisön haasteena. Keskiöön nousi kysymys, kuinka Kirkko Helsingissä voisi verkostoitua uusien yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa. Tähän painotukseen projektia ohjasivat muun ohessa yhteiskunnallisen työn linjaukset Helsingissä sekä erityisesti kärkihankekoordinaattorin henkilökohtainen mielenkiinto aihetta kohtaan. Esiin nousi myös kysymys evankeliumin yhteiskunnallisista ulottuvuuksista. Pohdiskeltiin, onko tämän teeman kohdalla tarvetta lisätä ymmärtämistä seurakunnissa. Näiltä osin kärkihankkeen tuotokset jäivät kuitenkin muun muassa edellisessä luvussa kerrottujen syiden vuoksi vaatimattomiksi. Projektin omistajan ohjauksessa tuotoksia kehitettiin edelleen ja painopiste siirtyi uusista yhteiskunnallisista liikkeistä seurakuntien jo olemassa olevien verkostoyhteyksien tarkasteluun. Kuinka verkostoissa osataan työskennellä, kuinka niitä ylläpidetään, kuinka osataan rakentaa uusia yhteyksiä ja kuinka verkostoyhteydet, joista muodostuu usein henkilökohtaisia suhteita, onnistutaan työntekijän vaihtuessa siirtämään uudelle työntekijälle. Projektin omistaja näkee, että seurakuntien verkosto-osaamisella on epäsuora yhteys jäsenyyden vahvistamispyrkimysten kanssa. Mikäli Kirkko Helsingissä onnistuu säilyttämään asemansa merkittävänä yhteistyökumppanina erilaisissa ihmisten hyvän puolesta toimivissa verkostoissa, asialla on oletettavasti positiivinen vaikutus myös jäsenyyden vahvistamiseen. On mielekästä kuulua yhteisöön, jolla on merkitystä, ja jonka työ näkyy ja vaikuttaa. Verkostoitumiskoulutuksen suunnitteluryhmässä myös arvioitiin, että verkostoitumistaitojen ja jäsenyyden vahvistamispyrkimysten välille voi muodostua hyvin merkittävä vuorovaikutussuhde uusilla asuinalueilla, jos paikallinen seurakunta lähtee esimerkiksi aktiivisesti tukemaan syntyviä asukasyhdistyksiä ja etsimään yhteistyömahdollisuuksia niiden kanssa. Suunnitelluilla verkostovalmennuksilla tähdätään erityisesti tällaisessa toiminnassa tarvittavan osaamisen lisäämiseen. Projektin tavoitteellisina tuotoksina oli osallisuuden teologian näkökulmien kokoaminen ja kirjaaminen, 2013 alkava monimuotoinen verkostoitumiskoulutus, joka sisältää uusien yhteiskunnallisten liikkeiden esittelyä, vuorovaikutustaitokoulutusta, osallisuuden ja kohtaamisen teologiaa sekä manuaali ja ideapankki verkostoitumisesta sisältäen vanhat verkostoyhteistyökumppanit sekä mahdolliset uudet kumppanit pohjautuen kartoitukseen ja arviointiin. Vuoden 2012 aikana yhteiskuntalinjalla suunniteltu manuaali ja ideapankki verkostoitumisesta supistuivat intran verkostoitumissivuun, jossa on jaossa verkostoitumiseen innostavat videot sekä verkostojen kartoittamiseksi laadittu lomake seurakunnille/yksiköille. Lomakkeen pohjana

8 ABC Loppuraportti 8 (21) oli Lauttasaaren seurakunnassa käytössä ollut verkostoitumislomake, jota täydennettiin vuoden 2013 aikana laajempaa seurakunnallista käyttöä ajatellen. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että verkostoja arvioidaan pysyvänä osana toiminta- ja taloussuunnitelmia. Toteutuneiden tuotosten käyttöön innostetaan uudemman kerran vuoden 2014 aikana. Osallisuuden teologian kokoaminen ja kirjaaminen jäi tekemättä. Vuoden 2012 aikana koordinaattori piti YLEn Ykkösellä laajan sarjan aamuhartauksia, joissa avattiin osallisuuden teologiaa ja tuotiin esille evankeliumin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Toukokuussa 2012 Osallisuus yhteiskunnassa ideatyöryhmä (jäsenet lueteltu liitteessä 1) vahvistettuna yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhosella teki opintomatkan Berliiniin, jossa kirkko on kohdannut voimakkaan muutoksen massiivisen kirkosta eroamisen ja maahanmuuton takia. Tämä on pakottanut palaamaan juurille, evankeliumin ytimeen. Köyhistä ja heikoimmista pidetään huolta, kirkkotila otetaan ihmisten käyttöön ja kevyt hierarkia mahdollistaa nopean reagoinnin yhteiskunnan aiheuttamiin sosiaalisiin haasteisiin. Tutustumiskohteina olivat mm. sosiaalieettistä työtä tekevä Kirchlicher Dienst in der Arbeitswelt (KDA) sekä Potsdamin diakoniatyö. Tarkempi matkaraportti liitteenä 2. Matkan innoittamana syksyllä 2012 kärkihankekoordinaattori suunnitteli yhteistyössä yhteisen seurakuntatyön yhteiskunnallisen työn ja koulu- ja nuorisotyön kanssa koulutuksia sekä Maailmassa on virhe! -keskustelusarjan. Sosiaalieettisiin kysymyksiin pureutuneen keskustelusarjan suunnittelussa hyödynnettiin yhteiskunnallisen työn vuosina 2010 ja 2011 järjestämää työntekijöiden koulutussarjaa Uudet yhteiskunnalliset liikkeet kansalaisyhteiskuntaa rakentamassa. Neljä keskusteluiltaa Tuomiokirkon kryptassa toteutettiin keväällä (2) ja syksyllä (2) Alustajat olivat oman aiheensa asiantuntijoita, puheenjohtajan toimi Kai Sadinmaa. Osallistujia oli henkilöä per ilta. Tarkemmat tiedot iltojen aiheista ja alustajista on kerrottu liitteessä 3. Vuoden 2013 koulutuskalenterissa tarjottiin Helsingin seurakuntien työntekijöille projektikuvaukseen kirjatuista koulutuksista osallisuuden ja kohtaamisen teologian (Minä-sinä. Me-te) sekä kontekstuaalisuuden koulutuksia (Osallisuus-pysäkit). Lisäksi projektin koulutusten listalla oli saarnatyöpaja. Kaikkia näitä koulutuksia tarjottiin sekä keväällä että syksyllä. Valitettavasti koulutuksiin ei tullut tarpeeksi ilmoittautumisia. Näin ollen linjan koulutukset jäivät toteutumatta. Yhteiskuntalinjan suunnittelua ja toteuttamista jatkettiin vuosi 2013, jolloin alettiin suunnitella työyhteisöjen verkostoitumisvalmennusta. Suunnitteluryhmän ajatuksena on ollut, että valmennusta tarjotaan pilotointivaiheessa etenkin niille Helsingin seurakunnille, joiden alueille on tulossa täysin uusia asuinalueita. Saatujen kokemusten perusteella valmennusta on tarkoitus tarjota myöhemmässä vaiheessa seurakunnille, joissa on kiinnostusta arvioida ja kehittää verkostoitumistaan.

9 ABC Loppuraportti 9 (21) Kysely luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksista Osana kärkihanketta toteutettiin myös kysely luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksista, mikä sai alkunsa yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Ville Jalovaaran valtuustoaloitteesta. Kysely liittyy sekä hankkeen vapaaehtoisuus- että yhteiskuntalinjoihin. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ajalla Se lähetettiin kaikille seurakuntaneuvostojen, yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston varsinaisille jäsenille eli 305 luottamushenkilölle. Vastausprosentti oli 40. Vapaaehtoisten tavoin luottamushenkilöt haluavat osallistua ja antaa asiantuntemustaan seurakuntien ja koko seurakuntayhtymän käyttöön enemmän kuin mihin tähän asti on annettu mahdollisuuksia. Yhteistyötä ja avointa keskustelua työntekijöiden kanssa halutaan lisätä ja tiedonkulkua parantaa. Vastauksissa toivottiin myös parempaa perehdyttämistä luottamustoimeen. Jatkossa tuloksia on tarkoitus tutkia tarkemmin ja pohtia yhdessä luottamushenkilöiden kanssa, mihin toimenpiteisiin ryhdytään Tavoitteet ja päämäärä Vapaaehtoisuuslinja Projektin pitkän tähtäimen hyödyt ja vaikutukset toimintaan Vapaaehtoisuus vahvistaa osallisuutta kirkosta ja liittymistä kirkon mission toteuttamiseen Helsingin seurakuntayhtymässä on käytössä yhtenevät vapaaehtoistoiminnan käytänteet Suurella sydämellä -sivusto on vapaaehtoistoiminnan tärkeä tiedotuskanava sekä työväline Mielikuva Kirkon Helsingissä vapaaehtoistoiminnasta paranee Projektille kirjattujen pitkän tähtäimen hyötyjen ja toimintavaikutusten mittaaminen on projektin päättyessä haastavaa, sillä sen vaikutukset ovat nähtävissä vasta pidemmän ajan kuluessa. Vapaaehtoisuuden osallisuutta vahvistavaa vaikutusta voidaan tutkia myöhemmässä vaiheessa esim. vapaaehtoisille suunnatulla kyselyllä. Vapaaehtoistoiminnan yhteisiä käytänteitä ja linjauksia vasta suunnitellaan, joten niiden käyttöönottoaste voidaan arvioida n. kahden vuoden kuluttua projektin päättymisestä. Suurella sydämellä -konseptin luonne tiedotuskanavana ja työvälineenä on jo osittain toteutunut, sillä sitä käyttää tällä hetkellä jonkinasteisesti 15 seurakuntaa 18:sta (ruotsinkielisten seurakuntien mukanaolo ei ole vielä mahdollista). Mielikuvan parantamista voidaan sitäkin mitata vasta myöhemmin esim. kyselyn avulla. Tulevien tutkimusten/kyselyjen tuloksia voidaan verrata aiemmin tehtyihin vapaaehtoistoiminnan kyselytutkimuksiin (esim. valtakunnalliset tutkimukset), Kirkon nelivuotiskertomukseen, Toiveiden kirkko -aivoriihen 1 tuloksiin ja kärkihankkeessa toteutettujen kyselyjen tuloksiin (vapaaeh- 1 Kirkko Helsingissä toteutti syksyllä 2012 yhteistyössä Fountain Parkin kanssa kaikille avoimen verkkoaivoriihen aiheenaan toiveiden kirkko ja toiveiden seurakunta. Aivoriiheen osallistui yli henkilöä ja sen tulokset analysoi tarkemmin YTM, TM Marjukka Laiho. Avalyysi on luettavissa

10 ABC Loppuraportti 10 (21) toistoiminnan esteiden kartoitus, luottamushenkilökysely). Näin voidaan myöhemmässä vaiheessa mitata, miten kärkihankkeen pitkäaikaiset hyödyt ovat toteutuneet. Osallisuus yhteiskunnassa -linja Projektin pitkän tähtäimen hyödyt ja vaikutukset toimintaan Seurakuntien työntekijöiden ja seurakuntalaisten valmiudet ja motivaatio toimia verkostoyhteistyökumppanien kanssa kehittyvät. Ihmisten ymmärrys evankeliumin yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta kasvaa. Verkostoituminen myös yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa säilyy ja vahvistuu. Seurakuntien yhteiskunnallinen aktiivisuus lisääntyy. Paikallisten verkostoyhteistyösuhteiden laatu ja merkitys vahvistuvat. Projektin pitkän tähtäyksen hyötyjen arvioiminen tässä kärkihankkeen vaiheessa ei ole vielä mahdollista. Tulevaisuudessa on mahdollista niin haluttaessa tutkia tilannetta ennen ja jälkeen esim. kyselyillä tai vastaavilla tavoilla. Voidaan tehdä myös vertailua aiempiin tutkimustuloksiin, esim. Kirkon nelivuotiskertomukseen, joka ei kuitenkaan yhteiskunnallisen työn kannalta kata kaikkia toimintamuotoja. Verkostoitumisvalmennukseen voidaan liittää tutkimuksellinen ote tekemällä esim. työntekijöiden osaamiseen ja valmiuksiin liittyvä kysely ennen ja jälkeen koulutuksen. 2. Projektin toteutus 2.1. Projektin aikataulu Suunniteltu pvm Toteutunut pvm Hyväksy projektiehdotus syksy Hyväksy projektikuvaus kevät Hyväksy projektin päättäminen Projektin tulosten jälkiarviointi Resurssit Vapaaehtoisuuslinja Projektikuvaukseen kirjattiin, että vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työpanos hankkeeseen on 50 %. On vaikea arvioida, mikä lopulta oli hankkeen osuutta ja mikä koordinaattorin perustyötä. Hanke ja perustyö tukivat toisiaan kuitenkin erittäin hyvin. Aikataulut olivat liian optimistisia. Etenkin markkinointimateriaalien työstäminen oli aikaa vievää ja manuaalin sisällön tuottamiseen oli vaikeaa löytää riittävän pitkiä työstämisjaksoja.

11 ABC Loppuraportti 11 (21) Ilkka Kalmanlehto Tampereen seurakuntayhtymästä oli koordinaattorin työparina Suurella sydämellä -info- ja koulutustilaisuuksissa. Lisäksi hän antoi suoraa käyttäjäopastusta ja -tukea. Hänen panoksensa oli merkittävä. Projektin yhtenä riskinä mainittiin avainhenkilöiden sairastuminen tai vaihtuminen. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin sairauspoissaolot toivatkin haastetta erityisesti aikatauluissa pysymiseen. Osallisuus yhteiskunnassa -linja Yhteiskuntalinjan kärkihankekoordinaattorin oli tarkoitus hoitaa tehtäviä 80-prosenttisesti vuoden 2012 aikana. Tämä ei aivan toteutunut. Keskustelusarjan vetämisen hän hoiti palkkiotoimisesti vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 aikana yhteiskuntalinjan hallinnollisia tehtäviä on hoitanut erityisesti kärkihankkeen sihteeri. Resurssiarvioissa pysyttiin suunnilleen suunnitellussa Budjetti ja todelliset kustannukset Kärkihankkeelle myönnettiin riittävät taloudelliset resurssit ja budjetissa pysyttiin hyvin. Kustannukset maksettiin jäsenyyden vahvistamisen kustannuspaikalta Määrärahoista oli kärkihankkeelle budjetoitu vuodelle euroa ja vuodelle euroa. Lisäksi varauduttiin kehittämistoiminnan kuluihin ( euroa) jäsenyyden tukihankkeen koko budjetissa, tästä maksettiin Osallisuus yhteiskunnassa -kärkihankekoordinaattorin palkkaus- ja muut kulut sisältäen mm. puhelin- ja matkakulut. Näistä kuluista 80 % on osoitettu tämän kärkihankkeen kuluiksi sovitun resurssivarauksen mukaisesti. Osallisuus -hankkeen loppuun saattamiseksi vuoden 2014 aikana on varattu euroa. Toteutuneet kustannukset Projektin kustannukset, sisältäen mm. Berliinin opintomatkan (v. 2012), keskustelusarjan palkkiot (v. 2013) ja tarjoilukulut 3.761, ,25* Markkinointikulut ,20* Kärkihankekoordinaattorin palkkaus- ja muut kulut (80 %) ,50 0 Yhteensä , ,45* * huom. arvio, sillä 2013 tilinpäätös valmistuu loppuraportin valmistumisen jälkeen. 3. Projektin dokumentointi Projektin dokumentit säilytetään Helsingin seurakuntayhtymän projektikansiossa jaetulla levyllä.

12 ABC Loppuraportti 12 (21) 4. Projektin opit ja palautteet Kuten edellä on jo todettu, Osallisuus kirkossa -teema avautui luontevasti jäsenyyden vahvistamisen kannalta selkeäksi projektiksi, mutta Osallisuus yhteiskunnassa -teeman tarkastelussa koordinaatioryhmän piti etsiä sopivaa tulokulmaa pitempään. Tämän osaprojektin kannalta olisi ollut hyvä, mikäli tehtäväksianto olisi ollut alun perin selvempi. Tehtäväksiantojen jalostaminen on asia, johon kannattaa uusien projektien kohdalla paneutua huolellisesti. Tässä tilanteessa liikkeelle lähdettiin otsikosta Osallisuus kirkossa ja yhteiskunnassa, jolle ei oltu määritelty mitään sisältöä. Sisällöt määriteltiin workshopeissa ja hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa. Kirkko Helsingissä -yhteisön kannalta osallisuus yhteiskunnassa on merkittävä teema. Erityisesti paikallisseurakuntien olemassa olevia verkostoja kannattaa hoitaa hyvin ja uusia verkostoavauksia on syytä tehdä. Projektin parhaimmaksi mahdolliseksi läpiviemiseksi on jatkossa syytä sopia projektityöntekijöiden valvonta ja raportointi sekä esimiessuhteet selkeämmin. Omat hankaluutensa tuli työyksikön omasta tilanteesta, jossa samaan aikaan oli jätetty täyttämättä virka, jota vs. projektityöntekijäksi nimetty henkilö oli aiemmin hoitanut (1v 4 kk). Eri kärkihankkeiden koordinaattoreiden on hyvä pitää säännöllistä yhteyttä toisiinsa. Näin pysytään paremmin selvillä, mitä toisissa hankkeissa on meneillään ja vältetään päällekkäistä työtä. Myös hankkeen eri toimijoiden (koordinaattorit, omistaja, koordinaatioryhmä) rooleja on syytä selvittää heti alussa ja muistuttaa pitkin matkaa. Tämä helpottaa tavoitteiden laadintaa ja niissä pysymistä. Erittäin tärkeää koko hankkeen onnistumisen kannalta on ollut se, että hankkeella oli oma projektisihteeri, joka hoiti työnsä täsmällisesti ja huolellisesti. Hän toi myös hyviä näkökulmia keskusteluihin ja jäsenyyden tukihankkeen projektipäällikön ohella huolehti ammattitaitoisesti mm. organisaation rakenteellisista sekä viestinnällisistä seikoista. Ilman projektisihteerin panosta hallinnolliset asiat olisivat hidastaneet kärkihankkeen toteutumista huomattavasti. On huomattava, että projekti oli varsin byrokraattinen. 5. Projektin jälkihoito 5.1. Luovutus toimintayksiköille Molempiin linjoihin liittynyt luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksia kartoittaneen kyselyn tulokset on saatettu tiedoksi yhtymän ja seurakuntien johdolle sekä luottamuselimille. Tulokset viedään jatkokäsittelyyn kevään 2014 aikana kirkkoherrainkokoukseen, jossa päätetään jatkotoimista vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Vapaaehtoisuuslinja Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori jatkaa työskentelyä hankkeen teemojen parissa osana perustyötään. Myös uusi perustettava vapaaehtoistoiminnan ohjausryhmä tulee varmasti käsit-

13 ABC Loppuraportti 13 (21) telemään hankkeen keskeneräisiä tehtäviä, joista yhtenä tärkeimpänä on yhteisistä käytänteistä sopiminen ja niiden käyttöönotto. Koordinaattori saattaa alkuvuodesta päätökseen vapaaehtoistoiminnan manuaalin työntekijöille sekä huolehtii Suurella sydämellä -materiaalien jakelusta seurakuntiin. Koordinaattori ja jäsenyyden tukihankkeen projektipäällikkö jatkavat neuvotteluja viestinnän kanssa yleisen vapaaehtoistoimintaa esittelevän videon tekemisestä ja Kirkko ja kaupunki - lehden vapaaehtoisuusjutuista 2014 sekä vapaaehtoistoiminnan viestinnästä yleisestikin. Vapaaehtoisuuslinjan päätöksenä toteutetaan kirkkoherrojen ja johtajien seminaari, jossa paneudutaan erityisesti vapaaehtoistoiminnan missioon Helsingissä sekä tehdään päätöksiä koskien vapaaehtoistoiminnan esteiden poistamista Kirkossa Helsingissä. Seminaarissa pohditaan mm. kuinka vapaaehtoisuus voidaan nähdä aitona osana seurakuntalaisuutta ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Osallisuus yhteiskunnassa -linja Yhteiskuntalinjan tuotoksista keskustelusarja on toteutunut. Suunniteltuja koulutuksia voidaan pyrkiä toteuttamaan myöhempinäkin vuosina. Edellytyksenä toteutukselle on, että koulutukset ovat edelleen ajankohtaisia ja ne saadaan toteutettua sekä kohdennettua oikeille kohderyhmille niin, että koulutuksiin saadaan osallistujia.tuomiokirkkoseurakunta ja yhteisen seurakuntatyön yhteiskunnallinen työ jatkavat osana Kohtaamispaikkana Krypta -iltoja yhteiskunnallisiin kysymyksiin pureutuvien teemojen käsittelyä vuonna 2014 kerran kuussa järjestettävissä Maan suola -keskusteluilloissa. Ne on suunniteltu yhteistyössä nuorten aikuisten kanssa, jotka antavat vapaaehtoispanoksen iltojen suunnitteluun, organisointiin ja vetämiseen. Verkostoitumisvideot ja yhteistyölomake ovat jaossa sisäisessä intrassa. Verkostoitumisen kehittämisvalmennusten on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2014 aikana. Koska laaja-alainen verkostoituminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja yhteistyötä, tässä kärkihankkeessa päädyttiin selvitys- ja kartoitustyön tekemiseen. Hankkeessa syntyneiden ideoiden ja tuotosten suhteen on pohdittava, kuka työtä jatkaa projektin päätyttyä. Osallisuus yhteiskunnassa -linja saa päätöksen erikseen sovittavasti syksyn 2014 aikana Avoimet kysymykset ja muu jälkihoito Vapaaehtoisuuslinja Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ruotsinkielisissä seurakunnissa on oma kysymyksensä. Kieli ei saisi olla esteenä koko yhtymän yhteisissä hankkeissa, mutta käytännössä se valitettavasti ainakin tämän hankkeen kohdalla oli, kun vaikkapa kysely pystyttiin toteuttamaan vain suomeksi. Svenska enheten on liitetty osaksi Helsingin seurakuntien yhteistä seurakuntatyötä lähtien, mikä saattaa helpottaa ruotsinkielisen työn integrointia jatkossa.