Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot"

Transkriptio

1 Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

2 Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry

3 Sisällysluettelo Oppaan tarkoitus Ammatillinen kuntoutus Koulutuskokeilu TE-palvelujen ammatillinen kuntoutus Työvoimakoulutus Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuksen ammatillinen kuntoutus...4 Omien vahvuuksien selvittäminen TE- palvelujen tarjoamat palvelut Työnhakuvalmennus Uravalmennus Työhönvalmennus Työkokeilu Oppisopimuskoulutus Palkkatuki Duuni-kortti ja Sanssi-kortti Tukea työolosuhteiden järjestelyyn ja henkilökohtaiseen opastukseen TE-toimiston työkyvyn tutkimus ja arviointi Sosiaaliset yritykset ja kuntouttava työtoiminta Sosiaaliset yritykset Kuntouttava työtoiminta Muut työllistymistä tukevat toimet Työssä tarvittavat apuvälineet Työmatkat ja henkilökohtainen apu Autoveronpalautus Työmatkakuluvähennys Invalidivähennys Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovitus Palkkatulojen vaikutus eläkevähenteiseen kansaneläkkeeseen tai takuueläkkeeseen Palkkatulojen vaikutus työeläkkeeseen, liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen sekä vanhuuseläkkeeseen Yrittäjyys

4 6.1. Yritysneuvonta Starttiraha Elinkeinotuki Vaikeavammaisten yrittäjien vapautus arvonlisäverosta Kansaneläkelaitoksen etuudet ja tuet Kuntoutusraha Ylläpitokorvaus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Vammaistuki Työeläkejärjestelmän etuudet Tapaturma- ja liikennevakuutuksen korvaukset...16 Lukijalle Oppaan tarkoitus Tämä oppaan tarkoitus on antaa yleiskuva opiskelun eli ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodoista. Eri tahojen tarjoamilla palveluilla on mahdollista tukea vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä opiskelussa ja työuran alkutaipaleella tai uran vaihdoksen murroksessa. TE- palvelut (ent. työvoimatoimisto), Kela (Kansaneläkelaitos), työeläkelaitokset sekä vakuutusyhtiöt tarjoavat erilaisia tukimuotoja asiakkailleen. Oppaassa mainitut apuvälineet ja tukipalvelut on esitelty opiskeluun ja työllistymiseen liittyen. Jokapäiväiseen selviytymiseen liittyvät apuvälineet kuten pyörätuoli tai tarttumapihdit jne. kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Niitä myöntää terveydenhuolto. Työssä ja opiskelussa tarvittavat välineet kuten tietotekniset apuvälineet, sähkökäyttöiset työpöydät tai erikoistyötuolit kuuluvat tapauksesta riippuen joko Kelan, vakuutusyhtiöiden tai TE- palvelujen korvattaviksi. Myös vammaispalvelulain tarjoamat palvelut on koottu tähän oppaaseen opiskelun ja työssäkäynnin näkökulmasta. Lähtöoletus on, että peruskoulu on suoritettu ja tähtäimenä on joko jatko-opintoihin tai työmarkkinoille siirtyminen. Oletpa sitten vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö, tärkeintä on ammatillinen osaamisesi ja motivaatiosi. Kaikki on mahdollista asenne ratkaisee aina! 2

5 Opiskelu ja ammatillinen kuntoutus 1. Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus tukee opintoihin ja työelämään suuntaamista sekä työelämässä pysymistä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät TE- palvelujen lisäksi Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset. Oikean järjestäjän selvittäminen on tärkeää, jotta kuntoutus pääsee liikkeelle mahdollisimman oikea-aikaisesti. TE- palvelujen asiantuntijat auttavat selvittämään, mikä on oikea kuntoutustaho. Työssäkäyvien ensisijainen neuvojataho on työterveyshuolto Koulutuskokeilu Kohderyhmänä ovat ammatillista peruskoulutusta vailla olevat henkilöasiakkaat ja ammatinvaihtajat, jotka tarvitsevat tukea sopivan koulutusalan varmistamiseksi. Palvelut sisältävät; opettajien ja oppilaanohjaajien kanssa keskustelut, opiskeluun tutustumisen ja oppituntien seurannan sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja ammatissa toimimisen edellytysten selvittämisen. Koulutuskokeilun aikana tutustutaan oppilaitokseen esim. tilat, asumisen, esteettömyyden ja oppilashuollon palvelut TE palvelujen ammatillinen kuntoutus TE-palvelujen ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Se on pääsääntöisesti TE-palvelujen itse tuottama palvelu. Joissain tilanteissa ammatillista kuntoutusta voidaan hankkia ostopalveluina Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusta ovat peruskoulun oppimäärän suorittaminen, ammatillinen koulutus ja kotoutumiskoulutus. Rekrykoulutusta tarjotaan kun työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina. Täsmäkoulutus henkilöstölle, jos yrityksessä tapahtuu sellaisia teknologisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän ja / tai henkilöstön osaamisen parantamista. Muutoskoulutus on tarkoitettu henkilöstölle, jos työnantaja joutuu vähentämään henkilöstöään tai kun yrityksen toiminta loppuu. Sitä voidaan käyttää myös, kun henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi. 3

6 1.3. Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitos järjestää ammatillista kuntoutusta, jos henkilön työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentyneet. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta myös siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Kelan ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä kuntoutustarveselvityksiä ja kuntoutustutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, työhönvalmennusta sekä elinkeinotukea (kts. yrittäjyys 6.). Kelan korvaa ammatillista koulutusta, joka mahdollistaa sairauden tai vamman rajoitukset huomioon ottaen sopivan ammatin tai työn. Kelan ammatillinen kuntoutuspäätös tehdään yleensä koskemaan koko koulutuskokonaisuutta. Kela korvaa koulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset opiskelukustannukset. (Esim. lukukausi- ja kurssimaksut sekä opiskelutarvikkeet). Kela korvaa myös koti- ja koulupaikkakunnan väliset lomamatkakustannukset joko julkisilla tai taksilla. Päivittäiset matkat kodin ja oppilaitoksen välillä julkisilla kulkuvälineillä korvaa Kela, mikäli koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäisille koulumatkoille taksia matkat korvaa oman kunnan vammaispalvelu Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus Työeläkelaitosten on järjestettävä kuntoutusta siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina, tarkoittaa noin viiden vuoden jaksoa. Säännös sisältää työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuden. Lisäksi edellytetään, että työsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole pääsääntöisesti kulunut yli vuotta (ns. tulevan ajan oikeus). Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat kuntoutustutkimukset, ammattiin ja työhön johtava koulutus, työhönvalmennus ja elinkeinotuki yrittäjyyden tukemista varten. Lisäksi työeläkelaitokset voivat korvata joissakin tapauksissa ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus on toissijaista tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen kuntoutukseen nähden. Mikäli kuntoutuksen hakijalla on riittävästi työhistoriaa takanaan (5 vuotta), työeläkelakien mukainen kuntoutus on yleensä ensisijaista Kelan kuntoutukseen nähden. Kelan tekemän kuntoutustarveselvityksen jälkeen työeläkelaitos voi jatkaa kuntoutusprosessia, mutta muissa tapauksissa työeläkelaitos ei tule mukaan Kelan jo käynnistämään kuntoutukseen. Ammatillinen kuntoutussuunnitelma työeläkelaitokselle voidaan laatia työterveyshuollossa tai yleisessä terveydenhuollossa. Työeläkelaitos antaa kuntoutettavalle kirjallisen päätöksen kuntoutuslupauksesta Tapaturma ja liikennevakuutuksen ammatillinen kuntoutus Työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa vammautuneiden henkilöiden ammatillista kuntoutusta hoitaa VKK (Vakuutuskuntoutus) yhteistyössä vakuutusyhtiön ja asiakkaan kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on vammautuneen henkilön työkyvyn palauttaminen ja säilyttäminen. 4

7 Vakuutusyhtiöt kustantavat asiakkailleen tarvittavat kuntoutustutkimukset sekä työhönvalmennuksen ja/tai koulutuksen soveltuvaan ammattiin. Tarvittaessa myös yleissivistävän pohjakoulutuksen korvaaminen on mahdollista. Elinkeinon tai ammatinharjoittamisen tukemiseksi vakuutusyhtiö voi myöntää avustusta ja/ tai korotonta lainaa. Työssä käyminen Omien vahvuuksien selvittäminen TE-palvelut, Kela, työeläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuksia selvittää ammatillisia valmiuksiaan ja vahvuuksiaan. Tavoitteena on työelämään perehtyminen, työelämään paluun tukeminen, ammattitaidon vahvistaminen tai kiinnostuksen ja oman jaksaminen testaaminen. TE- palvelujen määritelmiä, vanha määritelmä > uusi määritelmä Vaikeasti työllistyvä > henkilö, joka on saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 pv. Vajaakuntoinen > henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Edelleen sijoittaminen> siirtäminen muun työn järjestäjän tehtäviin. Toimenpide> palvelu Myös työkyvyttömyyseläkeläinen voi rekisteröityä työnhakijaksi ja hänen katsotaan olevan työtön työnhakija, joka on oikeutettu työvoimapalveluihin. TE-palvelut tarjoavat asiakkailleen valmennusta työn hakemisessa, ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä sekä työhön sijoittumisessa ja työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa. 2. TE palvelujen tarjoamat palvelut On tarkoitettu vuotialle henkilöasiakkaille, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Työllistymistä ja opiskelua tukevia palvelumuotoja ovat. 1) ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut: -työnhakuvalmennus -uravalmennus -työhönvalmennus 2) kokeilut: -koulutuskokeilu (kts. luku 1.1.) -työkokeilu 5

8 3) koulutukset: -ammatillinen koulutus (kts. luku 1.2.) -oppisopimuskoulutus -kotoutumiskoulutus -aikuisten perusopetus 2.1. Työnhakuvalmennus Työnhakuvalmennuksen tarkoituksena on tukea ja ohjata henkilöä työn hakemisessa sekä tarjota valmiuksia omatoimiseen työnhakuun esim. työnhakuprosessi, työnhakukanavat, työnvoiman kysyntä ja tarjonta eri aloilla ja alueilla, työhakemus ja cv. Sisältöä voidaan painottaa osallistuvan kohderyhmän mukaan esim. nuorille, maahanmuuttajille, korkeasti koulutetuille sekä eri ammattialoille. Työnhakuvalmennusta voidaan tarjota yksittäiselle henkilölle tai ryhmille ostopalveluna tai TE- palveluna. Maksetaan enintään 20 pv/ vuosi Uravalmennus Uravalmennusta tarjotaan henkilölle, joka on vailla ammatillista koulutusta, harkitsee alanvaihtoa, on palaamassa takaisin työelämään tai harkitsee yrittäjyyttä. Tarkoituksena on ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttäminen, ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen. Sisältöä voidaan painottaa osallistuvan kohderyhmän mukaan esim. ammattitaidottomat nuoret, maahanmuuttajat, oppimisvaikeuksista kärsivät tai pitkään työmarkkinoilta poissa olleet. Uravalmennus ei sisällä työharjoittelua, se on lyhytkestoista tutustumista työtehtäviin työpaikalla. Uravalmennus sisältää osaamisen ja ammattitaidon arviointia. Maksetaan enintään 40 pv / vuosi Työhönvalmennus Työhönvalmennus koskee kaikkia TE- palvelujen asiakkaita, se on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille siirtymiseen ja siellä pysymiseen. Työhönvalmennusta voidaan käyttää työpaikan etsimiseen, työhakemuksen tekemiseen, yhteydenottoihin työnantajiin ja haastatteluihin valmistautumiseen, hakutilanteiden analysointiin, työsopimuksen solmimiseen ja / tai työsuhteen vakiinnuttamiseen. Työhönvalmentajan palveluja voivat käyttää TE-palvelut, työeläkelaitokset tai liikenne- ja tapaturmavakuuttajat. Myös vammaisjärjestöissä, erilaisissa paikallisissa työpajoissa tai esimerkiksi erityisammattioppilaitoksissa voi toimia työhönvalmentajia, jotka etsivät sopivia työpaikkoja omille asiakkailleen. Työhönvalmennusta voidaan käyttää myös palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa, koulutukseen osallistuvan ja työnantajan tukena. Työhönvalmennus on useimmiten tarkoituksenmukaista yhdistää muihin työvoimapalveluihin. Työhönvalmennusta ei tarjota arjen elämänhallinnan tukemiseen. Työhönvalmennusta voidaan tarjota yksittäiselle henkilölle tai ryhmille. Maksetaan enintään 50 tuntia / vuosi. 6

9 2.4. Työkokeilu Työkokeilu ei ole työsuhteinen palvelu, mutta se toteutetaan aina työpaikalla. Työkokeilun tarkoituksena on ammatinvalinta ja uravaihtoehtojen selvittäminen nuorille ja muille ammatillista koulutusta vailla oleville. Alaa tai ammattia rakennemuutostilanteesta, terveydellisistä syistä tms. vaihtaville sekä työmarkkinoille paluun tukemiseen, henkilöille, jotka ovat pitkään olleet poissa työmarkkinoilta pitkittyneen työttömyyden tai muun syyn vuoksi (esim. perhevapaat). Myönnetään 12 kuukaudelle, saman työnantajan tehtävissä enintään 6 kuukaudelle. Kuntaan työkokeiluun menevälle 12 kuukautta, mutta samoissa tehtävissä 6 kuukautta. Kunta ja kuntayhtymä voivat olla eri järjestäjiä, samoin valtion eri virastot. Työkokeilun tavoitteena voi olla uravalintojen selkiyttäminen tai työkyvyn ja jaksamisen arviointi. Työkokeilussa voi myös antaa työnantajalle näytön omasta osaamisestaan. Työkokeilun aikana työnantaja seuraa ja opastaa sekä antaa kokeilun lopuksi kokeilun järjestäjälle arvion henkilön soveltuvuudesta kyseiseen työtehtävään. Vaikka työkokeilu ei johtaisikaan työsopimuksen tekemiseen, kokeilujakso tuo arvokasta tietoa ja kokemusta, jonka turvin on mahdollista jatkaa sopivan työtehtävän etsimistä. Työkokeiluja järjestävät asiakkailleen TE-palvelut, Kela, työeläkelaitokset sekä liikenne- ja tapaturmavakuuttajat VKK Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa noin 80 prosenttia opiskelusta tapahtuu työpaikalla ja 20 prosenttia oppilaitoksessa. Opiskelun ajaksi tehdään määräaikainen työsopimus. Työnantaja maksaa opiskelijalle työnteon ajalta alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantaja saa koulutuskorvausta oppisopimuskeskukselta. Työttömän työnhakijan oppisopimuskoulutukseen työnantaja voi hakea palkkatukea TE-palveluista. (kts. palkkatuki 2.6.) Jos opiskelija saa korvausta liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta, vakuutusyhtiö voi maksaa työnantajalle palkkauskustannuksia vastaavan korvauksen. Myös työeläkelaitos voi maksaa työnantajalle palkkauskustannuksia vastaavan osuuden kuntoutusrahasta. Työnantajan on pystyttävä tarjoamaan opiskelijalle tutkintoon liittyvää työtä vähintään 25 tuntia viikossa. Työnantajan on myös nimettävä opiskelijalle henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta saa TE-palveluista ja alueellisista oppisopimuskeskuksista tai -toimistoista Palkkatuki Palkkatuki uudistui alkaen. Palkkatuki on tarkoitettu niiden työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen, joiden tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa tehtävässä alentunut osaamisessa tai ammattitaidossa olevien puutteiden, vamman tai sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai jonkin muun syyn johdosta. Vastavalmistuneiden kohdalla on arvioitava, onko työnhakijan osaaminen ja ammattitaito riittävä tarjolla olevaan tehtävään. Vamman tai sairauden perusteella työkyky voi olla alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään. Palkkatuen myöntäminen vamman tai sairauden perusteella edellyttää, että TE-toimiston arvion mukaan vamman tai sairauden vuoksi tuella palkattavan työssä suoriutuminen on olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentunut. Olennaisesta tuottavuuden alentumasta on kyse tilanteissa, joissa tuella palkattavan työssä suoriutuminen tarjolla olevassa työtehtävässä on selvästi heikompaa kuin muiden vastaavanlaista työtä tekevien työntekijöiden. 7

10 Palkkatukea voidaan myöntää sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella. Palkkatukea ei voida myöntää, jos työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Palkkatuella katettavia palkkauskustannuksia ovat työntekijälle maksettava veronalainen palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä (bruttopalkka) sekä työnantajan lakisääteiset palkan sivukulut. Sivukuluja ovat työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä pakollinen ryhmähenkivakuutus-maksu. Muut kuin edellä määritellyt työnantajan maksut eivät ole palkkatuella katettavia. Päivärahat, kilometrikorvaukset tai muut verottomat korvaukset eivät ole palkkatuella katettavia palkkauskustannuksia. Palkkatuen suuruus määräytyy joko tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella tai vamman tai sairauden aiheuttaman tuottavuuden alentuman perusteella. Palkkatuen määrä on 30, 40 tai 50 prosenttia työnantajalle tuella palkatusta aiheutuvista palkkauskustannuksista. Palkkatuen määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, jos tuella palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä. Vammaiselle henkilölle palkkatukea voidaan myöntää koko työsuhteen ajalle, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Palkkatuki voidaan myöntää hakemuksesta uudelleen 24 kuukauden ajaksi välittömästi edellisen palkkatukijakson jatkeeksi edellyttäen, että työnantaja hakee tukea ennen ensimmäisen jakson päättymistä. TE-toimiston on ensimmäisen 24 kuukauden palkkatukipäätöksen tehdessään varauduttava myöntämään palkkatuelle jatkoa enimmäisajan tultua täyteen. Kaikki yritykset saavat jatkossa siirtää tuella palkatun työntekijän toisen työnantajan tehtäviin. Tämä ei koske oppisopimuskoulutusta. Jos työnantaja vaihtuu, oppisopimuskoulutus päättyy Duuni kortti ja Sanssi kortti Yli 30-vuotias työnhakija voi käyttää omatoimisen työnhaun tukena Duuni-korttia. Sanssi-kortti on tarkoitettu alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle. Peruskoulun tai lukion suorittaneiden osalta lähtökohtana on, että heidät ohjataan koulutukseen, ei palkkatuettuun työhön. Duuni- ja Sanssi kortin myöntävät TE-palvelut. Kortti osoittaa, että työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea kortin haltijan palkkauskustannuksiin. Työnantajaan liittyvät tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan erikseen. Työnantaja voi hakea palkkatukea TE-palveluista työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukea voidaan myöntää silloin, kun palkattavan henkilön mahdollisuudet saada työtä esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi ovat heikentyneet ja palkattava henkilö on työnhakijana ennen työsuhdetta. Palkkatukea saadakseen työnantajan on noudatettava työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen määräyksiä sekä sitouduttava maksamaan palkkatuella työllistetylle henkilölle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Ellei sovellettavaa työehtosopimusta ole, työstä on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkkatuki myönnetään joko rekrytointitukena tai pitkäkestoisena tukena. Tuen kesto ja määrä vaihtelevat työllistyjän tilanteesta ja työnantajasta riippuen Tukea työolosuhteiden järjestelyyn ja henkilökohtaiseen opastukseen Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai välttämättömiä työpaikalle tehtäviä muutoksia tai toisen työntekijän antamaa apua. 8

11 Työnantajalla on lakiin perustuen velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden työhön pääsyn, työssä selviämisen ja työuralla etenemisen turvaamiseksi. Työolosuhteiden järjestelyillä, työtehtävien räätälöinnillä ja muilla sopeutuksilla henkilön työkyky voi olla sama kuin muillakin työntekijöillä. Työnantaja voi saada taloudellista tukea työolosuhteiden järjestelyihin esimerkiksi liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta, kun tuen tarpeen taustalla on liikenne- tai työtapaturma. Muussa tapauksessa taloudellista tukea voi hakea TE-palveluista. Ammatillisena kuntoutuksena saadut apuvälineet ovat henkilökohtaisia, eli seuraavat työntekijää, jos työsuhde päättyy, työolosuhteiden järjestelytuella hankitut jäävät työnantajalle. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Tukea myönnetään enintään 4000 (2013) henkilöä kohden, mm. työvälineet, kalusteet, työpaikan olosuhteiden muutokset. Työssä olevan työntekijän kohdalla tuen edellytyksenä on työnantajan osallistuminen kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä. Toisen henkilön antamaa apua voidaan korvata järjestelytukena enintään 400 / kuukaudessa Max 18 kuukauden ajan TE toimiston työkyvyn tutkimus ja arviointi Silloin kun asiakkaan työ- ja toimintakykyä suhteessa hakuammattiin tai suunniteltuun koulutukseen tulee tarkemmin selvittää. Voidaan tehdä lääketieteellisiä, psykologisia ja / tai sosiaalisia tutkimuksia ja arviointeja sekä työtehtävien kokeilemista ohjatusti. 3. Sosiaaliset yritykset ja kuntouttava työtoiminta 3.1 Sosiaaliset yritykset Sosiaalisen yrityksen erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä tai henkilöitä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Lisäksi yrityksen tulee olla merkitty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Vain tähän rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta. 3.2 Kuntouttava työtoiminta Mikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vamman tai sairauden aiheuttaman haitan vuoksi ole mahdollista, saattaa vaihtoehtoina olla kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta työkeskuksissa on työvalmiuksia ja sosiaalista suoriutumista edistävää toimintaa, ei siis työsuhteista palkkatyötä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta maksetaan kulukorvausta, tai sen sijasta toimintarahaa, sekä matkakorvauksia. Kulukorvaus tai toimintaraha on tarkoitettu korvaamaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, josta syystä ne ovat verovapaita, eikä niitä oteta tuloina huomioon esim. toimeentulotukea laskettaessa. (Toimeentulotukilain 11 ). Henkilö ei voi saada samanaikaisesti sekä kulukorvausta että toimintarahaa. Osalla työtoimintaan osallistuvista on työkyvyttömyyseläke, mutta ei kuitenkaan kaikilla. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään yleensä kaupungin eri toimipisteissä sekä eri yhdistyksissä avustavissa työtehtävissä. Työtoimintaa voi olla esim. avustavat tehtävät päiväkodissa, suurtalouskeittiössä, kirjastossa, vanhustyössä sekä kädentaitoja vaativat tehtävät, kuten entisöinti tai pyöränkorjaus. Lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset kyvyt ja taidot, toiveet ja tavoitteet. Toiminta voi olla totuttautumista työelämän pelisääntöihin tai lähes tavallista kokopäivätyötä. Jaksoon sisältyy yksilöllinen palveluohjaus. 9

12 4. Muut työllistymistä tukevat toimet Henkilön, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä on mahdollista saada tietyin edellytyksin tukea KELAsta ja tai vammaispalveluista Työssä tarvittavat apuvälineet Tapaturma- ja liikennevakuuttajat sekä Kela korvaavat työssä ja opiskelussa tarvittavia apuvälineitä. Kelassa apuvälineen myöntämisen perusteena on, että hakija on vaikeavammainen eli ei sairauden, tai vamman vuoksi selviydy opiskelustaan tai työstään ilman näitä apuvälineitä tai se olisi kohtuuttoman raskasta. Kela myöntää apuvälineitä myös osana harkinnanvaraista kuntoutusta, kun ne ovat välttämättömiä sairauden tai vamman takia työssä selviytymisessä. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet. Kelan hankkimat apuvälineet ovat henkilökohtaisia ja ne jäävät vammaiselle henkilölle työsuhteen päättymisen jälkeen. Kela järjestää myös muun muassa työssä tai opiskelussa tarvittavan tulkkauspalvelun kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille ja puhevammaisille henkilöille. Tulkkauspalvelu on käyttäjälle maksuton. Tapaturma- ja liikennevakuuttajat korvaavat työn kannalta tarpeellisten apuvälineiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvia kustannuksia, jos niiden tarve johtuu korvattavasta vahingosta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi autolla ajamista tai koneiden käyttöä helpottavat apuvälineet ja esteettömyyttä lisäävät järjestelyt, kuten luiskat tai henkilönostin pyörätuolin käyttäjälle. Vammaispalvelulain mukaan kunta voi myöntää tukea auton hankintaan sekä autossa tarvittaviin muutostöihin ja välttämättömiin lisälaitteisiin. Edellytyksenä auton hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi on, että vammasta tai sairaudesta aiheutuu haittaa ja tarve liikkumiseen on jatkuvaa tai usein toistuvaa. Jos vamma rajoittaa mahdollisuuksia käyttää yleisiä kulkuneuvoja, voi saada ajoneuvon hankintaan harkinnanvaraista tukea asuinkunnan vammaispalveluista. Vakuutusyhtiön asiakkaat saavat korvausta omasta vakuutusyhtiöstä, mikäli tarve johtuu korvattavasta vahingosta Työmatkat ja henkilökohtainen apu Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluita järjestetään, jos asiakas ei saa niitä muun lain nojalla. Työ- ja opiskelumatkoja myönnetään pääsääntöisesti kaksi yhdensuuntaista matkaa työ- ja opiskelupäivien mukaisesti, työ- ja opiskelupaikalle ja takaisin. Mahdolliset työn suorittamiseen työaikana liittyvät kuljetuspalvelut jäävät useimmiten työnantajan maksettaviksi, koska ne katsotaan työn suorittamisesta työnantajalle liittyväksi kuluksi. Mikäli työvoimahallinnon tuilla ei pystytä turvaamaan riittävää avustusta työpaikalle on vaikeavammaisella työntekijällä oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos hän vamman tai sairauden johdosta tarvitsee välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen työtehtävistä. Näin myös jos vaikeavammainen henkilö toimii yrittäjänä. Henkilökohtainen avustaja ei kuitenkaan itsenäisesti suorita vaikeavammaisen työtehtäviä, vaan toimii vaikeavammaisen työntekijän käsinä ja jalkoina niissä toimissa, joista henkilö ei itsenäisesti suoriudu vamman tai sairauden johdosta. 10

13 Henkilökohtainen avustaja toimii vaikeavammaisen työntekijän antamien ohjeiden mukaisesti ja mahdollistaa vaikeavammaisen työllistymisen ja työnteon Autoveronpalautus Autoverolain 51 :n mukaan autovero voidaan palauttaa 1) henkilölle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 % ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, 2) henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 % ja jolle auto on toimen, työn tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen; tai 3) henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai vajavuuden vuoksi alentunut siten, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 % ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Autovero palautetaan 1 ja 2 kohdassa mainitulle henkilölle kokonaan, kuitenkin enintään 3770 euroa. Mikäli automaattivaihteinen auto on vamman vuoksi välttämätön, palautus on korkeintaan 4980 euroa. 3 kohdassa mainitulle henkilölle palautus on 60 % veron määrästä, kuitenkin enintään 2460 euroa. Mikäli autoverolain 51 :ssä mainitut palautuksen edellytykset eivät täyty, voidaan autovero palauttaa osittain autoverolain 50 :n perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota vamman laatuun ja vaikeusasteeseen, ajoneuvon tarpeeseen sekä hakijan taloudelliseen asemaan. Työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan osallistuvalle työntekijälle autovero voidaan työssäkäynnin perusteella palauttaa harkinnan mukaan, mikäli työstä saatavilla ansioilla on merkitystä hakijan taloudellisen tilanteen kohentumiseksi ja muut palautuksen ehdot täyttyvät. Em. työntekijän työtuloista voi joutua tarpeen mukaan esittämään erillisen selvityksen autoveroa haettaessa. Erityistä painoarvoa laitetaan saatavan tulon säännöllisyydelle Työmatkakuluvähennys Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset voidaan verotuksessa vähentää oman auton käytön perusteella, mikäli henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Verovirastoon on toimitettava vähennystä varten lääkärinlausunto, josta ilmenee vamman laadun lisäksi oman auton välttämättömyys työmatkoilla Invalidivähennys Verotuksessa tehtävään invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta on vähintään 30 % (haittaluokka 6). Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100 % (haittaluokka 20). Haitan ollessa pienempi vähennys on haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi 50 % (haittaluokka 10) ilman eri selvitystä. Vammaisten henkilöiden, joilla on vähintään 30 % haitta-aste ja joilla ei ole työkyvyttömyyseläkettä, tulee vähennyksen saamiseksi toimittaa verovirastoon lääkärinlausunto, josta ilmenee pysyvä haittaprosentti. Valtionverotuksessa täyden invalidivähennyksen määrä on 115 euroa ja vähennys tehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi invalidivähennys on 440 euroa ja vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta ja se voi siten olla enintään tämän muun ansiotulon suuruinen. Mikäli henkilöllä on ollut oikeus kunnallisverotuksen vähennykseen jo vuonna 1982, hän saa edelleen vähintään samansuuruisen vähennyksen eläketulostaan. 11

14 5. Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovitus Palkkatulojen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön eläkkeeseen vaihtelee riippuen siitä, saako henkilö kansaneläkelaitoksen, työeläkelaitosten, liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain myöntämää työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu, työkykyä ei arvioida uudelleen vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu. Ansaintarajat on määritelty tässä laissa. Eläkettä saavalla on aina velvollisuus ilmoittaa eläkeyhtiölle työllistymisestään, vaikkapa vain lyhytaikaisesti. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämistä koskevan lain säännöksiä muutetaan siten, että työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut maksussa yhden kuukauden. Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämismahdollisuus tukee työssäkäynnin kokeilemista ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. Laki edistää työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten palaamista heille sopivaan työhön sekä helpottaa heidän mahdollisuuttaan vastaanottaa satunnaisia ja lyhytaikaisia töitä. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2014 ja se on voimassa vuoden 2016 loppuun Palkkatulojen vaikutus eläkevähenteiseen kansaneläkkeeseen tai takuueläkkeeseen Mikäli henkilö saa yksinomaan kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, palkkatulojen vaikutus eläkkeeseen riippuu siitä, millä perusteella eläke on myönnetty. KEL 12 2 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka sairauden tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä voidaan pitää ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon turvana. KEL 12 4 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään pysyvästi sokeaa tai liikuntakyvytöntä henkilöä samoin kuin henkilöä, joka sairautensa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua. KEL 12 4 momentin eläkkeeseen työansiot eivät vaikuta. Eläke- ja työansioiden yhteensovitus tehdään verotuksessa siten, että kansaneläke lasketaan ansiotuloksi ja palkkatulon ennakonpidätysprosentti nousee korkeammaksi. Sekä KEL 12 :n 2 momentin että 4 momentin eläkkeen kohdalla vähäinenkin palkkatulo pienentää eläkkeensaajan asumistukea, jolloin käytettävissä olevat nettotulot eivät välttämättä nouse, vaan saattavat jopa laskea. Jos eläke tulee KEL 12 2 momentin perusteella, saa ansaita takuueläkkeen verran kuukaudessa. Ansioraja on sidottu kela-indeksiin ja se nousee samassa suhteessa kuin takuueläke. Työntekijän on huomioitava, että ansioraja umpeutuu kuukausittain ja kuukausipalkka yhdessä kesälomakorvauksen kanssa saattaa ylittää takuueläkkeen ansaintarajan. Jos palkkatulo ylittää takuueläkkeen määrän kuukaudessa, voi jättää eläkkeensä lepäämään vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi. Jos eläkkeellä ollessaan on saanut eläkettä saavan hoitotukea, saa eläkkeen lepäämässä ollessa ylimmän 16 vuotta täyttäneen vammaistuen suuruisen kannustimen. Eläkkeen lepäämään jättämiskertoja ei sinällään ole rajoitettu. Kertojen välillä on kuitenkin oltava 12

15 kuukausi eläkkeellä, eikä sinä aikana saa työllä ansaita kuukaudessa enemmän kuin takuueläkkeen verran. Lepäävänä olevan eläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen ilman työkyvyn arviointia eläkkeensaajan ilmoitettua eläkelaitokselle työskentelyn päättymisestä tai työansioiden vähentymisestä enintään ansaintarajan suuruiseksi 5.2. Palkkatulojen vaikutus työeläkkeeseen, liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen sekä vanhuuseläkkeeseen Työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita enintään 40 % työkyvyttömyyttä edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta tai vähintään takuueläkkeen verran kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita 60 % työkyvyttömyyttä edeltävästä keskiansiosta tai vähintään takuueläkkeen verran kuukaudessa. Ansiotulo on sidottu kansaneläkeindeksiin eli se on jatkossakin samansuuruinen kuin takuueläke ja sen määrä tulee vaihtelemaan vuosittain indeksikorotuksen suuruisesti. Ansiorajan ylittyessä tulee kyseeseen eläkkeen lepäämään jättäminen. (kts. eläkkeen lepäämään jättäminen (KEL 12 2 oppaan luku 5.1). Työkyvyttömyyden perusteella myönnetty täysi liikennevakuutus- ja lakisääteinen tapaturmavakuutuseläke pienenevät pääsääntöisesti välittömästi, mikäli eläkkeensaajalla on palkkatuloja. Satunnaiset, tilapäiset ja vähäiset tulot eivät vielä vaikuta eläkkeen määrään. Kaikista työansioista on kuitenkin ilmoitettava omaan vakuutusyhtiöön. Vanhuuseläkkeiden kohdalla ei ole ansaintarajoituksia. 6. Yrittäjyys Seudullisen yrityspalvelujen toimijoita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset) ja TE-palvelut. Myös KELA voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena yrittäjille elinkeinotukea. Vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisävero huojennus on voimassa vuoden 2014 loppuun Yritysneuvonta ELY- keskuksesta saa neuvoja yrityksen perustamiseen, apua liikeidean arviointiin sekä koulutusta yritystoiminnan aloittamiseen ja hallintaan. Myös yrityksen rekisteröintiin liittyvät asiat voi hoitaa joko ELY- keskuksessa tai alueen yrityspalveluverkoston yhteisessä neuvontapisteessä. ELY-keskukset tukevat pk-yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä rahoitusta Starttiraha Starttiraha on alkavan yrittäjän saamista tukirahoista yleisin. Se ei ole yritystuki, vaan starttiraha on valtion (TE-palvelujen) myöntämää harkinnanvaraista toimeentulotukea yrittäjälle. Se on tarkoitettu 13

16 päätoimiseen yrittäjyyteen siirtyvälle uudelle yrittäjälle. Starttirahan voi saada, jos ei saa muita tukia (kuten työkyvyttömyyseläke), eikä yritystoiminnan ohessa ole muita tulonlähteitä kuin alkavan yritystoiminnan tulot. Starttiraha on henkilökohtaista verotettavaa tuloa, joka maksetaan yrittäjälle hänen elinkustannuksiansa varten. Tuen myöntämisen ehtona on, että yrityksellä voidaan arvioida olevan edellytykset kannattavaan toimintaan. Hakijalla tulee olla yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittava koulutus. Koulutus voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana. Starttirahaa voi saada enintään 18 kuukauden ajan Elinkeinotuki Kela voi myöntää elinkeinotukea ammatillisena kuntoutuksena yritystoimintaan tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle. Tukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamiseen ja jo toiminnassa olevalle yritykselle. Tavoitteena on henkilön työllistyminen hänelle soveltuvaan ja kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön. Tukea ei myönnetä yrityksen toistuviin käyttömenoihin, vaan tuki kohdistuu yleensä kuntoutujan henkilökohtaiseen käyttöön tulevien työvälineiden tai -koneiden hankkimiseen. Elinkeinotukena annettava avustus perustuu tarpeellisuus- ja kohtuullisuusharkintaan. Tuen määrä on enintään 80 % hyväksytystä kustannusarviosta. Suurin mahdollinen tuki on euroa Vaikeavammaisten yrittäjien vapautus arvonlisäverosta Vaikeavammainen yrittäjä, jonka työ- ja toimintakyky on alentunut vähintään 70 %, on vapautettu arvonlisäverosta, mikäli yritystoiminta käsittää vain yrittäjän valmistamien tavaroiden tai hänen suorittamiensa tavaraan kohdistuvien työsuoritusten myyntiä. Verottomuuden edellytyksenä on, että yrittäjä ei käytä toiminnassaan apulaisina muita kuin aviopuolisoa tai 18 vuotta nuorempia jälkeläisiä ja enintään yhtä muuta henkilöä. Vaikeavammaisten yrittäjien verohuojennuksia koskeva laki on määräaikainen. Se on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen taloudelliset tukimuodot Yhteiskunta tukee vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä erilaisin taloudellisin tukimuodoin, joilla tuetaan ammatillista kuntoutusta, uudelleen koulutusta ja työelämässä selviytymistä. Vammaisten henkilöiden osallistumista työelämään tuetaan myös veropoliittisilla tukitoimilla, kuten autoveronpalautuksella sekä työmatkakulu- ja invalidivähennyksellä. 7. Kansaneläkelaitoksen etuudet ja tuet Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tarkoituksena tulee olla kuntoutujan työelämään tulo, työelämässä pysyminen tai sinne palaaminen. 14

17 7.1. Kuntoutusraha Kuntoutusrahaetuuteen on oikeus vuotiaalla kuntoutujalla ajalta, jona hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Etuutta voidaan maksaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana kuntoutuja täyttää 68 vuotta. Ammatillista kuntoutusta voidaan harkinnan mukaan myöntää myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, mikäli kuntoutuksen oletetaan johtavan henkilön työllistymiseen työhön, josta saatavilla tuloilla on eläkkeen ohella hänen toimeentulolleen olennainen merkitys. Tällöin eläkkeensaajalle maksetaan kuntoutuksen ajalta pääsääntöisesti eläkkeen lisäksi kuntoutusrahana 10 % hänen eläkkeensä määrästä. Poikkeuksena ovat pysyvästi liikuntakyvyttömät tai sokeat Kelan 12 :n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt, joilla on oikeus saada eläkkeensä lisäksi työtulojensa pohjalta määräytyvää kuntoutusrahaa. Nuoren kuntoutusraha vuotias voi saada kuntoutusrahaa, jos työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja henkilö tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen. Nuoren kuntoutusrahan saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä, kuten kuntoutusraha yleensä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi peruskoulua käyvälle nuorelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa, vaikka varsinaisia ammatillisen kuntoutuksen tavoitteita ei vielä tässä vaiheessa voitaisi tarkemmin määritellä. Edellytys on, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma. Nuoren kotikunta laatii suunnitelman yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Vastuu suunnitelman laatimisesta voi olla kunnan sosiaali-, terveys- tai opetustoimella riippuen siitä, missä nuoren tilanne parhaiten tunnetaan. Suunnitelma laaditaan lääketieteellisen arvion pohjalta siten, että siitä ilmenee nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvaus. Kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi voidaan maksaa ylläpitokorvausta. Korvausta maksetaan lähinnä avomuotoisen kuntoutuksen ajalta tai osallistuttaessa kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviin tutkimuksiin. Ylläpitokorvaus on harkinnanvarainen ja sen myöntäminen harkitaan tilanteen mukaan Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta kuntoutusrahaa saaneelle kuntoutujalle voidaan maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta, jos tämä on kuntoutujan työllistymisen kannalta erityisen tarpeellista. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei kuitenkaan makseta ajalta, jolta kuntoutujalla on oikeus työttömyysturvalain mukaiseen työttömyysetuuteen. Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen määrä harkitaan yksilökohtaisesti. Se on kuitenkin enintään kuntoutusrahan suuruinen. Avustus on veronalaista tuloa Vammaistuki Vammaistuki. Kela maksaa vammaistukea vuotiaalle vammaiselle henkilölle, joka ei saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä taikka työntekijän eläkelain mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä (osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi saada vammaistukea) tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Hakijan tulot eivät vaikuta tuen myöntämiseen ja tuki on verotonta tuloa. Tukea maksetaan vamman tai sairauden aiheuttaman haitan, avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella. Toimintakyvyn tulee olla alentunut yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Kela käyttää haitan arvioimisessa tapaturmavakuutuslain haittaluokitusta. Vammaistuki on porrastettu kolmeen 15

18 ryhmään haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen ja/tai erityiskustannusten määrän perusteella Työeläkejärjestelmän etuudet Työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha on työeläkkeiden yhteismäärä 33 %:lla korotettuna (kuntoutuskorotus). Kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta ja kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta kuntoutusraha maksetaan ilman kuntoutuskorotusta. Kuntoutusraha maksetaan joko täytenä tai osakuntoutusrahana. Myös kuntoutusavustus voi olla joko täysi tai osa-avustus. Kuntoutuksesta aiheutuvat muut välttämättömät kustannukset, kuten matkakulut ja opiskelutarvikkeet, korvataan Työeläkevakuuttajat TELA:n suositusten mukaisesti Tapaturma ja liikennevakuutuksen korvaukset Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksessa korvataan kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sekä korvataan kuntoutuksesta aiheutunut ansionmenetys. Koulutuksen, työkokeilun ja työhön valmennuksen ajalta maksetaan liikennevakuutuksesta yleensä täyttä 100 % ansionmenetyskorvausta tai eläkettä. Tapaturmavakuutuslain perusteella ammatillisen kuntoutusprosessin ajalta maksetaan joko 100 % päivärahaa (vuoden ajan tapaturmasta lähtien) tai tapaturmaeläkettä, jonka suuruus on 85 % henkilön vuosityöansiosta. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos kuntoutuja voi samanaikaisesti olla ansiotyössä. Korvausta ei myöskään makseta, jos kuntoutuja omalla menettelyllään ilman hyväksyttäviä syitä aiheuttaa sen, että hänen kuntoutuksensa pitkittyy tai keskeytyy. Jos uuden työn tai ammatin mukaiset ansiot jäävät ansionmenetyskorvauksen perusteena olevaa vuosityöansiota pienemmiksi, tätä erotusta korvataan kuntoutuksen jälkeen ansion alenemana. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata työllistymättömyydestä johtuvaa ansionmenetystä. Liikennevakuutuslain ja lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukainen ammatillinen kuntoutus ja tukimuodot ovat ensisijaisia suhteessa Kelan tukimuotoihin. Mikäli henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin, ei hänelle myönnetä vastaavia tukia Kelan kautta. Lopuksi Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjinnän kieltoa koskevalla sääntelyllä on keskeinen asema Suomen perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU-oikeudessa. Suomi on allekirjoittanut vuonna 2007 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen ratifiointiprosessi on meneillään. Allekirjoittaessaan yleissopimuksen Suomi on sitoutunut siihen, että uusi lainsäädäntö tai olemassa olevan lainsäädännön muutokset eivät sisällä sopimuksen vastaisia elementtejä. 16

19 Sopijapuolet edistävät vammaisten henkilöiden täysimääräistä ihmisoikeutta, perusvapauksien nauttimista sekä täysimääräistä osallistumista yhteisöön. Samalla vammaiset henkilöt merkittävästi edistävät yhteiskunnan inhimillistä, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä köyhyyden poistamista. Vammaiset henkilöt antavat tai voivat antaa arvokkaan panoksen yhteisöjen hyvinvointiin ja monimuotoisuuteen. Yleissopimuksen periaatteena on vammaisten henkilöiden täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan, erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa. Vammaisten henkilöiden työn ja työllistymisen osalta sopimus vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeutta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa; tähän sisältyvät oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksytyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Sitoutumalla YK:n sopimukseen Suomen on artiklan 27 mukaisesti a) kiellettävä syrjintä vammaisuuden perusteella kaikissa palvelussuhteen kaikkia muotoja koskevissa asioissa, muun muassa palvelukseen ottamisen ja palvelussuhteen ehtoja, palvelussuhteen jatkumista, uralla etenemistä sekä turvallisia ja terveellisiä työoloja koskevissa asioissa; b) suojeltava vammaisten henkilöiden oikeuksia oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, mukaan lukien yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sama palkka samanarvoisesta työstä, turvalliset ja terveelliset työolot, mukaan luettuna suojelu häirinnältä, sekä epäkohtiin puuttuminen; c) varmistettava, että vammaiset henkilöt pystyvät käyttämään oikeuttaan ammattiyhdistystoimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa; d) mahdollistettava vammaisille henkilöille yleisten teknisten ja ammatinvalintaan liittyvien neuvontaohjelmien, työhönsijoittamispalvelujen sekä ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen tehokas saatavuus; e) edistettävä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan työmarkkinoilla sekä heidän avustamistaan työn löytämisessä, saamisessa ja säilyttämisessä sekä työhön palaamisessa; f) edistettävä mahdollisuuksia itsenäiseen elinkeinonharjoittamiseen, yrittäjyyteen, osuuskuntien kehittämiseen ja oman yritystoiminnan aloittamiseen; g) työllistettävä vammaisia henkilöitä julkisella sektorilla; h) edistettävä vammaisten henkilöiden työllisyyttä yksityisellä sektorilla asianmukaisilla menettelytavoilla ja toimilla, joihin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia, kannustimia ja muita toimia; i) varmistettava, että vammaisia henkilöitä varten tehdään työpaikoilla kohtuulliset mukautukset; j) edistettävä vammaisten henkilöiden työkokemuksen hankkimista avoimilla työmarkkinoilla; k) edistettävä vammaisten henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen, työn säilyttämisen ja työhönpaluun ohjelmia. 17

20 Lisäksi Suomen on varmistettava, ettei vammaisia henkilöitä pidetä orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä, ja että heitä suojellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa pakkotyöltä ja muulta pakolliselta työltä. Lisätietoja: Invalidiliiton työllisyyspalvelut p tai Mannerheimintie 107, Helsinki 18

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot. Invalidiliitto ry

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot. Invalidiliitto ry Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry Sisällys Lukijalle...3 Yhdenvertaisuus työelämässä..3 Opiskelu ja ammatillinen kuntoutus 4 1 Koulutuskokeilu... 4 2 Ammatillinen

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista,

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Nuoren oma motivaatio/usko viranomaisiin

Nuoren oma motivaatio/usko viranomaisiin NUOREN TARPEISIIN POHJAUTUVA PALVELUPROSESSI KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTOSSA - Nopea kontaktointi TE-toimistosta heti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen - Ohjauksellinen ja yksilöllinen palvelu - Oma asiantuntijajärjestelmä

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki

Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki Iisalmi 20.1.2017 ja Kuopio 23.1.2017 Esityksessä käsitellään lyhyesti 1.1.2017 voimaan tulleita palkkatukeen liittyviä muutoksia. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Riku Hautamäki Yritysasiakkuuskoordinaattori 1 TE-lyhenteestä TE-toimisto = Työ- ja elinkeinotoimisto (ent. työvoimatoimisto), työkkäri. Koko Suomessa 15 alueellisesti

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Palkkatuki v. 2016. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7. 14.1.2016 Keski-Suomen TE-toimisto

Palkkatuki v. 2016. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7. 14.1.2016 Keski-Suomen TE-toimisto Palkkatuki v. 2016 Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7 1 Palkkatuen käsite ja palkkatuella tuettavan työn tarkoitus Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot