Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot"

Transkriptio

1 Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

2 Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry

3 Sisällysluettelo Oppaan tarkoitus Ammatillinen kuntoutus Koulutuskokeilu TE-palvelujen ammatillinen kuntoutus Työvoimakoulutus Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuksen ammatillinen kuntoutus...4 Omien vahvuuksien selvittäminen TE- palvelujen tarjoamat palvelut Työnhakuvalmennus Uravalmennus Työhönvalmennus Työkokeilu Oppisopimuskoulutus Palkkatuki Duuni-kortti ja Sanssi-kortti Tukea työolosuhteiden järjestelyyn ja henkilökohtaiseen opastukseen TE-toimiston työkyvyn tutkimus ja arviointi Sosiaaliset yritykset ja kuntouttava työtoiminta Sosiaaliset yritykset Kuntouttava työtoiminta Muut työllistymistä tukevat toimet Työssä tarvittavat apuvälineet Työmatkat ja henkilökohtainen apu Autoveronpalautus Työmatkakuluvähennys Invalidivähennys Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovitus Palkkatulojen vaikutus eläkevähenteiseen kansaneläkkeeseen tai takuueläkkeeseen Palkkatulojen vaikutus työeläkkeeseen, liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen sekä vanhuuseläkkeeseen Yrittäjyys

4 6.1. Yritysneuvonta Starttiraha Elinkeinotuki Vaikeavammaisten yrittäjien vapautus arvonlisäverosta Kansaneläkelaitoksen etuudet ja tuet Kuntoutusraha Ylläpitokorvaus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Vammaistuki Työeläkejärjestelmän etuudet Tapaturma- ja liikennevakuutuksen korvaukset...16 Lukijalle Oppaan tarkoitus Tämä oppaan tarkoitus on antaa yleiskuva opiskelun eli ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodoista. Eri tahojen tarjoamilla palveluilla on mahdollista tukea vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä opiskelussa ja työuran alkutaipaleella tai uran vaihdoksen murroksessa. TE- palvelut (ent. työvoimatoimisto), Kela (Kansaneläkelaitos), työeläkelaitokset sekä vakuutusyhtiöt tarjoavat erilaisia tukimuotoja asiakkailleen. Oppaassa mainitut apuvälineet ja tukipalvelut on esitelty opiskeluun ja työllistymiseen liittyen. Jokapäiväiseen selviytymiseen liittyvät apuvälineet kuten pyörätuoli tai tarttumapihdit jne. kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Niitä myöntää terveydenhuolto. Työssä ja opiskelussa tarvittavat välineet kuten tietotekniset apuvälineet, sähkökäyttöiset työpöydät tai erikoistyötuolit kuuluvat tapauksesta riippuen joko Kelan, vakuutusyhtiöiden tai TE- palvelujen korvattaviksi. Myös vammaispalvelulain tarjoamat palvelut on koottu tähän oppaaseen opiskelun ja työssäkäynnin näkökulmasta. Lähtöoletus on, että peruskoulu on suoritettu ja tähtäimenä on joko jatko-opintoihin tai työmarkkinoille siirtyminen. Oletpa sitten vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö, tärkeintä on ammatillinen osaamisesi ja motivaatiosi. Kaikki on mahdollista asenne ratkaisee aina! 2

5 Opiskelu ja ammatillinen kuntoutus 1. Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus tukee opintoihin ja työelämään suuntaamista sekä työelämässä pysymistä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät TE- palvelujen lisäksi Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset. Oikean järjestäjän selvittäminen on tärkeää, jotta kuntoutus pääsee liikkeelle mahdollisimman oikea-aikaisesti. TE- palvelujen asiantuntijat auttavat selvittämään, mikä on oikea kuntoutustaho. Työssäkäyvien ensisijainen neuvojataho on työterveyshuolto Koulutuskokeilu Kohderyhmänä ovat ammatillista peruskoulutusta vailla olevat henkilöasiakkaat ja ammatinvaihtajat, jotka tarvitsevat tukea sopivan koulutusalan varmistamiseksi. Palvelut sisältävät; opettajien ja oppilaanohjaajien kanssa keskustelut, opiskeluun tutustumisen ja oppituntien seurannan sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja ammatissa toimimisen edellytysten selvittämisen. Koulutuskokeilun aikana tutustutaan oppilaitokseen esim. tilat, asumisen, esteettömyyden ja oppilashuollon palvelut TE palvelujen ammatillinen kuntoutus TE-palvelujen ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Se on pääsääntöisesti TE-palvelujen itse tuottama palvelu. Joissain tilanteissa ammatillista kuntoutusta voidaan hankkia ostopalveluina Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusta ovat peruskoulun oppimäärän suorittaminen, ammatillinen koulutus ja kotoutumiskoulutus. Rekrykoulutusta tarjotaan kun työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina. Täsmäkoulutus henkilöstölle, jos yrityksessä tapahtuu sellaisia teknologisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän ja / tai henkilöstön osaamisen parantamista. Muutoskoulutus on tarkoitettu henkilöstölle, jos työnantaja joutuu vähentämään henkilöstöään tai kun yrityksen toiminta loppuu. Sitä voidaan käyttää myös, kun henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi. 3

6 1.3. Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitos järjestää ammatillista kuntoutusta, jos henkilön työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentyneet. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta myös siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Kelan ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä kuntoutustarveselvityksiä ja kuntoutustutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, työhönvalmennusta sekä elinkeinotukea (kts. yrittäjyys 6.). Kelan korvaa ammatillista koulutusta, joka mahdollistaa sairauden tai vamman rajoitukset huomioon ottaen sopivan ammatin tai työn. Kelan ammatillinen kuntoutuspäätös tehdään yleensä koskemaan koko koulutuskokonaisuutta. Kela korvaa koulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset opiskelukustannukset. (Esim. lukukausi- ja kurssimaksut sekä opiskelutarvikkeet). Kela korvaa myös koti- ja koulupaikkakunnan väliset lomamatkakustannukset joko julkisilla tai taksilla. Päivittäiset matkat kodin ja oppilaitoksen välillä julkisilla kulkuvälineillä korvaa Kela, mikäli koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäisille koulumatkoille taksia matkat korvaa oman kunnan vammaispalvelu Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus Työeläkelaitosten on järjestettävä kuntoutusta siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina, tarkoittaa noin viiden vuoden jaksoa. Säännös sisältää työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuden. Lisäksi edellytetään, että työsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole pääsääntöisesti kulunut yli vuotta (ns. tulevan ajan oikeus). Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat kuntoutustutkimukset, ammattiin ja työhön johtava koulutus, työhönvalmennus ja elinkeinotuki yrittäjyyden tukemista varten. Lisäksi työeläkelaitokset voivat korvata joissakin tapauksissa ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus on toissijaista tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen kuntoutukseen nähden. Mikäli kuntoutuksen hakijalla on riittävästi työhistoriaa takanaan (5 vuotta), työeläkelakien mukainen kuntoutus on yleensä ensisijaista Kelan kuntoutukseen nähden. Kelan tekemän kuntoutustarveselvityksen jälkeen työeläkelaitos voi jatkaa kuntoutusprosessia, mutta muissa tapauksissa työeläkelaitos ei tule mukaan Kelan jo käynnistämään kuntoutukseen. Ammatillinen kuntoutussuunnitelma työeläkelaitokselle voidaan laatia työterveyshuollossa tai yleisessä terveydenhuollossa. Työeläkelaitos antaa kuntoutettavalle kirjallisen päätöksen kuntoutuslupauksesta Tapaturma ja liikennevakuutuksen ammatillinen kuntoutus Työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa vammautuneiden henkilöiden ammatillista kuntoutusta hoitaa VKK (Vakuutuskuntoutus) yhteistyössä vakuutusyhtiön ja asiakkaan kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on vammautuneen henkilön työkyvyn palauttaminen ja säilyttäminen. 4

7 Vakuutusyhtiöt kustantavat asiakkailleen tarvittavat kuntoutustutkimukset sekä työhönvalmennuksen ja/tai koulutuksen soveltuvaan ammattiin. Tarvittaessa myös yleissivistävän pohjakoulutuksen korvaaminen on mahdollista. Elinkeinon tai ammatinharjoittamisen tukemiseksi vakuutusyhtiö voi myöntää avustusta ja/ tai korotonta lainaa. Työssä käyminen Omien vahvuuksien selvittäminen TE-palvelut, Kela, työeläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuksia selvittää ammatillisia valmiuksiaan ja vahvuuksiaan. Tavoitteena on työelämään perehtyminen, työelämään paluun tukeminen, ammattitaidon vahvistaminen tai kiinnostuksen ja oman jaksaminen testaaminen. TE- palvelujen määritelmiä, vanha määritelmä > uusi määritelmä Vaikeasti työllistyvä > henkilö, joka on saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 pv. Vajaakuntoinen > henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Edelleen sijoittaminen> siirtäminen muun työn järjestäjän tehtäviin. Toimenpide> palvelu Myös työkyvyttömyyseläkeläinen voi rekisteröityä työnhakijaksi ja hänen katsotaan olevan työtön työnhakija, joka on oikeutettu työvoimapalveluihin. TE-palvelut tarjoavat asiakkailleen valmennusta työn hakemisessa, ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä sekä työhön sijoittumisessa ja työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa. 2. TE palvelujen tarjoamat palvelut On tarkoitettu vuotialle henkilöasiakkaille, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Työllistymistä ja opiskelua tukevia palvelumuotoja ovat. 1) ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut: -työnhakuvalmennus -uravalmennus -työhönvalmennus 2) kokeilut: -koulutuskokeilu (kts. luku 1.1.) -työkokeilu 5

8 3) koulutukset: -ammatillinen koulutus (kts. luku 1.2.) -oppisopimuskoulutus -kotoutumiskoulutus -aikuisten perusopetus 2.1. Työnhakuvalmennus Työnhakuvalmennuksen tarkoituksena on tukea ja ohjata henkilöä työn hakemisessa sekä tarjota valmiuksia omatoimiseen työnhakuun esim. työnhakuprosessi, työnhakukanavat, työnvoiman kysyntä ja tarjonta eri aloilla ja alueilla, työhakemus ja cv. Sisältöä voidaan painottaa osallistuvan kohderyhmän mukaan esim. nuorille, maahanmuuttajille, korkeasti koulutetuille sekä eri ammattialoille. Työnhakuvalmennusta voidaan tarjota yksittäiselle henkilölle tai ryhmille ostopalveluna tai TE- palveluna. Maksetaan enintään 20 pv/ vuosi Uravalmennus Uravalmennusta tarjotaan henkilölle, joka on vailla ammatillista koulutusta, harkitsee alanvaihtoa, on palaamassa takaisin työelämään tai harkitsee yrittäjyyttä. Tarkoituksena on ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttäminen, ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen. Sisältöä voidaan painottaa osallistuvan kohderyhmän mukaan esim. ammattitaidottomat nuoret, maahanmuuttajat, oppimisvaikeuksista kärsivät tai pitkään työmarkkinoilta poissa olleet. Uravalmennus ei sisällä työharjoittelua, se on lyhytkestoista tutustumista työtehtäviin työpaikalla. Uravalmennus sisältää osaamisen ja ammattitaidon arviointia. Maksetaan enintään 40 pv / vuosi Työhönvalmennus Työhönvalmennus koskee kaikkia TE- palvelujen asiakkaita, se on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille siirtymiseen ja siellä pysymiseen. Työhönvalmennusta voidaan käyttää työpaikan etsimiseen, työhakemuksen tekemiseen, yhteydenottoihin työnantajiin ja haastatteluihin valmistautumiseen, hakutilanteiden analysointiin, työsopimuksen solmimiseen ja / tai työsuhteen vakiinnuttamiseen. Työhönvalmentajan palveluja voivat käyttää TE-palvelut, työeläkelaitokset tai liikenne- ja tapaturmavakuuttajat. Myös vammaisjärjestöissä, erilaisissa paikallisissa työpajoissa tai esimerkiksi erityisammattioppilaitoksissa voi toimia työhönvalmentajia, jotka etsivät sopivia työpaikkoja omille asiakkailleen. Työhönvalmennusta voidaan käyttää myös palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa, koulutukseen osallistuvan ja työnantajan tukena. Työhönvalmennus on useimmiten tarkoituksenmukaista yhdistää muihin työvoimapalveluihin. Työhönvalmennusta ei tarjota arjen elämänhallinnan tukemiseen. Työhönvalmennusta voidaan tarjota yksittäiselle henkilölle tai ryhmille. Maksetaan enintään 50 tuntia / vuosi. 6

9 2.4. Työkokeilu Työkokeilu ei ole työsuhteinen palvelu, mutta se toteutetaan aina työpaikalla. Työkokeilun tarkoituksena on ammatinvalinta ja uravaihtoehtojen selvittäminen nuorille ja muille ammatillista koulutusta vailla oleville. Alaa tai ammattia rakennemuutostilanteesta, terveydellisistä syistä tms. vaihtaville sekä työmarkkinoille paluun tukemiseen, henkilöille, jotka ovat pitkään olleet poissa työmarkkinoilta pitkittyneen työttömyyden tai muun syyn vuoksi (esim. perhevapaat). Myönnetään 12 kuukaudelle, saman työnantajan tehtävissä enintään 6 kuukaudelle. Kuntaan työkokeiluun menevälle 12 kuukautta, mutta samoissa tehtävissä 6 kuukautta. Kunta ja kuntayhtymä voivat olla eri järjestäjiä, samoin valtion eri virastot. Työkokeilun tavoitteena voi olla uravalintojen selkiyttäminen tai työkyvyn ja jaksamisen arviointi. Työkokeilussa voi myös antaa työnantajalle näytön omasta osaamisestaan. Työkokeilun aikana työnantaja seuraa ja opastaa sekä antaa kokeilun lopuksi kokeilun järjestäjälle arvion henkilön soveltuvuudesta kyseiseen työtehtävään. Vaikka työkokeilu ei johtaisikaan työsopimuksen tekemiseen, kokeilujakso tuo arvokasta tietoa ja kokemusta, jonka turvin on mahdollista jatkaa sopivan työtehtävän etsimistä. Työkokeiluja järjestävät asiakkailleen TE-palvelut, Kela, työeläkelaitokset sekä liikenne- ja tapaturmavakuuttajat VKK Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa noin 80 prosenttia opiskelusta tapahtuu työpaikalla ja 20 prosenttia oppilaitoksessa. Opiskelun ajaksi tehdään määräaikainen työsopimus. Työnantaja maksaa opiskelijalle työnteon ajalta alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantaja saa koulutuskorvausta oppisopimuskeskukselta. Työttömän työnhakijan oppisopimuskoulutukseen työnantaja voi hakea palkkatukea TE-palveluista. (kts. palkkatuki 2.6.) Jos opiskelija saa korvausta liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta, vakuutusyhtiö voi maksaa työnantajalle palkkauskustannuksia vastaavan korvauksen. Myös työeläkelaitos voi maksaa työnantajalle palkkauskustannuksia vastaavan osuuden kuntoutusrahasta. Työnantajan on pystyttävä tarjoamaan opiskelijalle tutkintoon liittyvää työtä vähintään 25 tuntia viikossa. Työnantajan on myös nimettävä opiskelijalle henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta saa TE-palveluista ja alueellisista oppisopimuskeskuksista tai -toimistoista Palkkatuki Palkkatuki uudistui alkaen. Palkkatuki on tarkoitettu niiden työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen, joiden tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa tehtävässä alentunut osaamisessa tai ammattitaidossa olevien puutteiden, vamman tai sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai jonkin muun syyn johdosta. Vastavalmistuneiden kohdalla on arvioitava, onko työnhakijan osaaminen ja ammattitaito riittävä tarjolla olevaan tehtävään. Vamman tai sairauden perusteella työkyky voi olla alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään. Palkkatuen myöntäminen vamman tai sairauden perusteella edellyttää, että TE-toimiston arvion mukaan vamman tai sairauden vuoksi tuella palkattavan työssä suoriutuminen on olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentunut. Olennaisesta tuottavuuden alentumasta on kyse tilanteissa, joissa tuella palkattavan työssä suoriutuminen tarjolla olevassa työtehtävässä on selvästi heikompaa kuin muiden vastaavanlaista työtä tekevien työntekijöiden. 7

10 Palkkatukea voidaan myöntää sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella. Palkkatukea ei voida myöntää, jos työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Palkkatuella katettavia palkkauskustannuksia ovat työntekijälle maksettava veronalainen palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä (bruttopalkka) sekä työnantajan lakisääteiset palkan sivukulut. Sivukuluja ovat työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä pakollinen ryhmähenkivakuutus-maksu. Muut kuin edellä määritellyt työnantajan maksut eivät ole palkkatuella katettavia. Päivärahat, kilometrikorvaukset tai muut verottomat korvaukset eivät ole palkkatuella katettavia palkkauskustannuksia. Palkkatuen suuruus määräytyy joko tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella tai vamman tai sairauden aiheuttaman tuottavuuden alentuman perusteella. Palkkatuen määrä on 30, 40 tai 50 prosenttia työnantajalle tuella palkatusta aiheutuvista palkkauskustannuksista. Palkkatuen määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, jos tuella palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä. Vammaiselle henkilölle palkkatukea voidaan myöntää koko työsuhteen ajalle, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Palkkatuki voidaan myöntää hakemuksesta uudelleen 24 kuukauden ajaksi välittömästi edellisen palkkatukijakson jatkeeksi edellyttäen, että työnantaja hakee tukea ennen ensimmäisen jakson päättymistä. TE-toimiston on ensimmäisen 24 kuukauden palkkatukipäätöksen tehdessään varauduttava myöntämään palkkatuelle jatkoa enimmäisajan tultua täyteen. Kaikki yritykset saavat jatkossa siirtää tuella palkatun työntekijän toisen työnantajan tehtäviin. Tämä ei koske oppisopimuskoulutusta. Jos työnantaja vaihtuu, oppisopimuskoulutus päättyy Duuni kortti ja Sanssi kortti Yli 30-vuotias työnhakija voi käyttää omatoimisen työnhaun tukena Duuni-korttia. Sanssi-kortti on tarkoitettu alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle. Peruskoulun tai lukion suorittaneiden osalta lähtökohtana on, että heidät ohjataan koulutukseen, ei palkkatuettuun työhön. Duuni- ja Sanssi kortin myöntävät TE-palvelut. Kortti osoittaa, että työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea kortin haltijan palkkauskustannuksiin. Työnantajaan liittyvät tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan erikseen. Työnantaja voi hakea palkkatukea TE-palveluista työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukea voidaan myöntää silloin, kun palkattavan henkilön mahdollisuudet saada työtä esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi ovat heikentyneet ja palkattava henkilö on työnhakijana ennen työsuhdetta. Palkkatukea saadakseen työnantajan on noudatettava työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen määräyksiä sekä sitouduttava maksamaan palkkatuella työllistetylle henkilölle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Ellei sovellettavaa työehtosopimusta ole, työstä on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Palkkatuki myönnetään joko rekrytointitukena tai pitkäkestoisena tukena. Tuen kesto ja määrä vaihtelevat työllistyjän tilanteesta ja työnantajasta riippuen Tukea työolosuhteiden järjestelyyn ja henkilökohtaiseen opastukseen Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai välttämättömiä työpaikalle tehtäviä muutoksia tai toisen työntekijän antamaa apua. 8

11 Työnantajalla on lakiin perustuen velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden työhön pääsyn, työssä selviämisen ja työuralla etenemisen turvaamiseksi. Työolosuhteiden järjestelyillä, työtehtävien räätälöinnillä ja muilla sopeutuksilla henkilön työkyky voi olla sama kuin muillakin työntekijöillä. Työnantaja voi saada taloudellista tukea työolosuhteiden järjestelyihin esimerkiksi liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta, kun tuen tarpeen taustalla on liikenne- tai työtapaturma. Muussa tapauksessa taloudellista tukea voi hakea TE-palveluista. Ammatillisena kuntoutuksena saadut apuvälineet ovat henkilökohtaisia, eli seuraavat työntekijää, jos työsuhde päättyy, työolosuhteiden järjestelytuella hankitut jäävät työnantajalle. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Tukea myönnetään enintään 4000 (2013) henkilöä kohden, mm. työvälineet, kalusteet, työpaikan olosuhteiden muutokset. Työssä olevan työntekijän kohdalla tuen edellytyksenä on työnantajan osallistuminen kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä. Toisen henkilön antamaa apua voidaan korvata järjestelytukena enintään 400 / kuukaudessa Max 18 kuukauden ajan TE toimiston työkyvyn tutkimus ja arviointi Silloin kun asiakkaan työ- ja toimintakykyä suhteessa hakuammattiin tai suunniteltuun koulutukseen tulee tarkemmin selvittää. Voidaan tehdä lääketieteellisiä, psykologisia ja / tai sosiaalisia tutkimuksia ja arviointeja sekä työtehtävien kokeilemista ohjatusti. 3. Sosiaaliset yritykset ja kuntouttava työtoiminta 3.1 Sosiaaliset yritykset Sosiaalisen yrityksen erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä tai henkilöitä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Lisäksi yrityksen tulee olla merkitty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Vain tähän rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta. 3.2 Kuntouttava työtoiminta Mikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vamman tai sairauden aiheuttaman haitan vuoksi ole mahdollista, saattaa vaihtoehtoina olla kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta työkeskuksissa on työvalmiuksia ja sosiaalista suoriutumista edistävää toimintaa, ei siis työsuhteista palkkatyötä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta maksetaan kulukorvausta, tai sen sijasta toimintarahaa, sekä matkakorvauksia. Kulukorvaus tai toimintaraha on tarkoitettu korvaamaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, josta syystä ne ovat verovapaita, eikä niitä oteta tuloina huomioon esim. toimeentulotukea laskettaessa. (Toimeentulotukilain 11 ). Henkilö ei voi saada samanaikaisesti sekä kulukorvausta että toimintarahaa. Osalla työtoimintaan osallistuvista on työkyvyttömyyseläke, mutta ei kuitenkaan kaikilla. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään yleensä kaupungin eri toimipisteissä sekä eri yhdistyksissä avustavissa työtehtävissä. Työtoimintaa voi olla esim. avustavat tehtävät päiväkodissa, suurtalouskeittiössä, kirjastossa, vanhustyössä sekä kädentaitoja vaativat tehtävät, kuten entisöinti tai pyöränkorjaus. Lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset kyvyt ja taidot, toiveet ja tavoitteet. Toiminta voi olla totuttautumista työelämän pelisääntöihin tai lähes tavallista kokopäivätyötä. Jaksoon sisältyy yksilöllinen palveluohjaus. 9

12 4. Muut työllistymistä tukevat toimet Henkilön, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä on mahdollista saada tietyin edellytyksin tukea KELAsta ja tai vammaispalveluista Työssä tarvittavat apuvälineet Tapaturma- ja liikennevakuuttajat sekä Kela korvaavat työssä ja opiskelussa tarvittavia apuvälineitä. Kelassa apuvälineen myöntämisen perusteena on, että hakija on vaikeavammainen eli ei sairauden, tai vamman vuoksi selviydy opiskelustaan tai työstään ilman näitä apuvälineitä tai se olisi kohtuuttoman raskasta. Kela myöntää apuvälineitä myös osana harkinnanvaraista kuntoutusta, kun ne ovat välttämättömiä sairauden tai vamman takia työssä selviytymisessä. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet. Kelan hankkimat apuvälineet ovat henkilökohtaisia ja ne jäävät vammaiselle henkilölle työsuhteen päättymisen jälkeen. Kela järjestää myös muun muassa työssä tai opiskelussa tarvittavan tulkkauspalvelun kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille ja puhevammaisille henkilöille. Tulkkauspalvelu on käyttäjälle maksuton. Tapaturma- ja liikennevakuuttajat korvaavat työn kannalta tarpeellisten apuvälineiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvia kustannuksia, jos niiden tarve johtuu korvattavasta vahingosta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi autolla ajamista tai koneiden käyttöä helpottavat apuvälineet ja esteettömyyttä lisäävät järjestelyt, kuten luiskat tai henkilönostin pyörätuolin käyttäjälle. Vammaispalvelulain mukaan kunta voi myöntää tukea auton hankintaan sekä autossa tarvittaviin muutostöihin ja välttämättömiin lisälaitteisiin. Edellytyksenä auton hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi on, että vammasta tai sairaudesta aiheutuu haittaa ja tarve liikkumiseen on jatkuvaa tai usein toistuvaa. Jos vamma rajoittaa mahdollisuuksia käyttää yleisiä kulkuneuvoja, voi saada ajoneuvon hankintaan harkinnanvaraista tukea asuinkunnan vammaispalveluista. Vakuutusyhtiön asiakkaat saavat korvausta omasta vakuutusyhtiöstä, mikäli tarve johtuu korvattavasta vahingosta Työmatkat ja henkilökohtainen apu Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluita järjestetään, jos asiakas ei saa niitä muun lain nojalla. Työ- ja opiskelumatkoja myönnetään pääsääntöisesti kaksi yhdensuuntaista matkaa työ- ja opiskelupäivien mukaisesti, työ- ja opiskelupaikalle ja takaisin. Mahdolliset työn suorittamiseen työaikana liittyvät kuljetuspalvelut jäävät useimmiten työnantajan maksettaviksi, koska ne katsotaan työn suorittamisesta työnantajalle liittyväksi kuluksi. Mikäli työvoimahallinnon tuilla ei pystytä turvaamaan riittävää avustusta työpaikalle on vaikeavammaisella työntekijällä oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos hän vamman tai sairauden johdosta tarvitsee välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen työtehtävistä. Näin myös jos vaikeavammainen henkilö toimii yrittäjänä. Henkilökohtainen avustaja ei kuitenkaan itsenäisesti suorita vaikeavammaisen työtehtäviä, vaan toimii vaikeavammaisen työntekijän käsinä ja jalkoina niissä toimissa, joista henkilö ei itsenäisesti suoriudu vamman tai sairauden johdosta. 10

13 Henkilökohtainen avustaja toimii vaikeavammaisen työntekijän antamien ohjeiden mukaisesti ja mahdollistaa vaikeavammaisen työllistymisen ja työnteon Autoveronpalautus Autoverolain 51 :n mukaan autovero voidaan palauttaa 1) henkilölle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 % ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, 2) henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 % ja jolle auto on toimen, työn tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen; tai 3) henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai vajavuuden vuoksi alentunut siten, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 % ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Autovero palautetaan 1 ja 2 kohdassa mainitulle henkilölle kokonaan, kuitenkin enintään 3770 euroa. Mikäli automaattivaihteinen auto on vamman vuoksi välttämätön, palautus on korkeintaan 4980 euroa. 3 kohdassa mainitulle henkilölle palautus on 60 % veron määrästä, kuitenkin enintään 2460 euroa. Mikäli autoverolain 51 :ssä mainitut palautuksen edellytykset eivät täyty, voidaan autovero palauttaa osittain autoverolain 50 :n perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota vamman laatuun ja vaikeusasteeseen, ajoneuvon tarpeeseen sekä hakijan taloudelliseen asemaan. Työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan osallistuvalle työntekijälle autovero voidaan työssäkäynnin perusteella palauttaa harkinnan mukaan, mikäli työstä saatavilla ansioilla on merkitystä hakijan taloudellisen tilanteen kohentumiseksi ja muut palautuksen ehdot täyttyvät. Em. työntekijän työtuloista voi joutua tarpeen mukaan esittämään erillisen selvityksen autoveroa haettaessa. Erityistä painoarvoa laitetaan saatavan tulon säännöllisyydelle Työmatkakuluvähennys Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset voidaan verotuksessa vähentää oman auton käytön perusteella, mikäli henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Verovirastoon on toimitettava vähennystä varten lääkärinlausunto, josta ilmenee vamman laadun lisäksi oman auton välttämättömyys työmatkoilla Invalidivähennys Verotuksessa tehtävään invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta on vähintään 30 % (haittaluokka 6). Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100 % (haittaluokka 20). Haitan ollessa pienempi vähennys on haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi 50 % (haittaluokka 10) ilman eri selvitystä. Vammaisten henkilöiden, joilla on vähintään 30 % haitta-aste ja joilla ei ole työkyvyttömyyseläkettä, tulee vähennyksen saamiseksi toimittaa verovirastoon lääkärinlausunto, josta ilmenee pysyvä haittaprosentti. Valtionverotuksessa täyden invalidivähennyksen määrä on 115 euroa ja vähennys tehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi invalidivähennys on 440 euroa ja vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta ja se voi siten olla enintään tämän muun ansiotulon suuruinen. Mikäli henkilöllä on ollut oikeus kunnallisverotuksen vähennykseen jo vuonna 1982, hän saa edelleen vähintään samansuuruisen vähennyksen eläketulostaan. 11

14 5. Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovitus Palkkatulojen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön eläkkeeseen vaihtelee riippuen siitä, saako henkilö kansaneläkelaitoksen, työeläkelaitosten, liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain myöntämää työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu, työkykyä ei arvioida uudelleen vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu. Ansaintarajat on määritelty tässä laissa. Eläkettä saavalla on aina velvollisuus ilmoittaa eläkeyhtiölle työllistymisestään, vaikkapa vain lyhytaikaisesti. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämistä koskevan lain säännöksiä muutetaan siten, että työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut maksussa yhden kuukauden. Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämismahdollisuus tukee työssäkäynnin kokeilemista ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. Laki edistää työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten palaamista heille sopivaan työhön sekä helpottaa heidän mahdollisuuttaan vastaanottaa satunnaisia ja lyhytaikaisia töitä. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2014 ja se on voimassa vuoden 2016 loppuun Palkkatulojen vaikutus eläkevähenteiseen kansaneläkkeeseen tai takuueläkkeeseen Mikäli henkilö saa yksinomaan kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, palkkatulojen vaikutus eläkkeeseen riippuu siitä, millä perusteella eläke on myönnetty. KEL 12 2 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka sairauden tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä voidaan pitää ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon turvana. KEL 12 4 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään pysyvästi sokeaa tai liikuntakyvytöntä henkilöä samoin kuin henkilöä, joka sairautensa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua. KEL 12 4 momentin eläkkeeseen työansiot eivät vaikuta. Eläke- ja työansioiden yhteensovitus tehdään verotuksessa siten, että kansaneläke lasketaan ansiotuloksi ja palkkatulon ennakonpidätysprosentti nousee korkeammaksi. Sekä KEL 12 :n 2 momentin että 4 momentin eläkkeen kohdalla vähäinenkin palkkatulo pienentää eläkkeensaajan asumistukea, jolloin käytettävissä olevat nettotulot eivät välttämättä nouse, vaan saattavat jopa laskea. Jos eläke tulee KEL 12 2 momentin perusteella, saa ansaita takuueläkkeen verran kuukaudessa. Ansioraja on sidottu kela-indeksiin ja se nousee samassa suhteessa kuin takuueläke. Työntekijän on huomioitava, että ansioraja umpeutuu kuukausittain ja kuukausipalkka yhdessä kesälomakorvauksen kanssa saattaa ylittää takuueläkkeen ansaintarajan. Jos palkkatulo ylittää takuueläkkeen määrän kuukaudessa, voi jättää eläkkeensä lepäämään vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi. Jos eläkkeellä ollessaan on saanut eläkettä saavan hoitotukea, saa eläkkeen lepäämässä ollessa ylimmän 16 vuotta täyttäneen vammaistuen suuruisen kannustimen. Eläkkeen lepäämään jättämiskertoja ei sinällään ole rajoitettu. Kertojen välillä on kuitenkin oltava 12

15 kuukausi eläkkeellä, eikä sinä aikana saa työllä ansaita kuukaudessa enemmän kuin takuueläkkeen verran. Lepäävänä olevan eläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen ilman työkyvyn arviointia eläkkeensaajan ilmoitettua eläkelaitokselle työskentelyn päättymisestä tai työansioiden vähentymisestä enintään ansaintarajan suuruiseksi 5.2. Palkkatulojen vaikutus työeläkkeeseen, liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen sekä vanhuuseläkkeeseen Työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita enintään 40 % työkyvyttömyyttä edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta tai vähintään takuueläkkeen verran kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita 60 % työkyvyttömyyttä edeltävästä keskiansiosta tai vähintään takuueläkkeen verran kuukaudessa. Ansiotulo on sidottu kansaneläkeindeksiin eli se on jatkossakin samansuuruinen kuin takuueläke ja sen määrä tulee vaihtelemaan vuosittain indeksikorotuksen suuruisesti. Ansiorajan ylittyessä tulee kyseeseen eläkkeen lepäämään jättäminen. (kts. eläkkeen lepäämään jättäminen (KEL 12 2 oppaan luku 5.1). Työkyvyttömyyden perusteella myönnetty täysi liikennevakuutus- ja lakisääteinen tapaturmavakuutuseläke pienenevät pääsääntöisesti välittömästi, mikäli eläkkeensaajalla on palkkatuloja. Satunnaiset, tilapäiset ja vähäiset tulot eivät vielä vaikuta eläkkeen määrään. Kaikista työansioista on kuitenkin ilmoitettava omaan vakuutusyhtiöön. Vanhuuseläkkeiden kohdalla ei ole ansaintarajoituksia. 6. Yrittäjyys Seudullisen yrityspalvelujen toimijoita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset) ja TE-palvelut. Myös KELA voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena yrittäjille elinkeinotukea. Vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisävero huojennus on voimassa vuoden 2014 loppuun Yritysneuvonta ELY- keskuksesta saa neuvoja yrityksen perustamiseen, apua liikeidean arviointiin sekä koulutusta yritystoiminnan aloittamiseen ja hallintaan. Myös yrityksen rekisteröintiin liittyvät asiat voi hoitaa joko ELY- keskuksessa tai alueen yrityspalveluverkoston yhteisessä neuvontapisteessä. ELY-keskukset tukevat pk-yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä rahoitusta Starttiraha Starttiraha on alkavan yrittäjän saamista tukirahoista yleisin. Se ei ole yritystuki, vaan starttiraha on valtion (TE-palvelujen) myöntämää harkinnanvaraista toimeentulotukea yrittäjälle. Se on tarkoitettu 13

16 päätoimiseen yrittäjyyteen siirtyvälle uudelle yrittäjälle. Starttirahan voi saada, jos ei saa muita tukia (kuten työkyvyttömyyseläke), eikä yritystoiminnan ohessa ole muita tulonlähteitä kuin alkavan yritystoiminnan tulot. Starttiraha on henkilökohtaista verotettavaa tuloa, joka maksetaan yrittäjälle hänen elinkustannuksiansa varten. Tuen myöntämisen ehtona on, että yrityksellä voidaan arvioida olevan edellytykset kannattavaan toimintaan. Hakijalla tulee olla yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittava koulutus. Koulutus voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana. Starttirahaa voi saada enintään 18 kuukauden ajan Elinkeinotuki Kela voi myöntää elinkeinotukea ammatillisena kuntoutuksena yritystoimintaan tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle. Tukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamiseen ja jo toiminnassa olevalle yritykselle. Tavoitteena on henkilön työllistyminen hänelle soveltuvaan ja kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön. Tukea ei myönnetä yrityksen toistuviin käyttömenoihin, vaan tuki kohdistuu yleensä kuntoutujan henkilökohtaiseen käyttöön tulevien työvälineiden tai -koneiden hankkimiseen. Elinkeinotukena annettava avustus perustuu tarpeellisuus- ja kohtuullisuusharkintaan. Tuen määrä on enintään 80 % hyväksytystä kustannusarviosta. Suurin mahdollinen tuki on euroa Vaikeavammaisten yrittäjien vapautus arvonlisäverosta Vaikeavammainen yrittäjä, jonka työ- ja toimintakyky on alentunut vähintään 70 %, on vapautettu arvonlisäverosta, mikäli yritystoiminta käsittää vain yrittäjän valmistamien tavaroiden tai hänen suorittamiensa tavaraan kohdistuvien työsuoritusten myyntiä. Verottomuuden edellytyksenä on, että yrittäjä ei käytä toiminnassaan apulaisina muita kuin aviopuolisoa tai 18 vuotta nuorempia jälkeläisiä ja enintään yhtä muuta henkilöä. Vaikeavammaisten yrittäjien verohuojennuksia koskeva laki on määräaikainen. Se on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen taloudelliset tukimuodot Yhteiskunta tukee vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä erilaisin taloudellisin tukimuodoin, joilla tuetaan ammatillista kuntoutusta, uudelleen koulutusta ja työelämässä selviytymistä. Vammaisten henkilöiden osallistumista työelämään tuetaan myös veropoliittisilla tukitoimilla, kuten autoveronpalautuksella sekä työmatkakulu- ja invalidivähennyksellä. 7. Kansaneläkelaitoksen etuudet ja tuet Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tarkoituksena tulee olla kuntoutujan työelämään tulo, työelämässä pysyminen tai sinne palaaminen. 14

17 7.1. Kuntoutusraha Kuntoutusrahaetuuteen on oikeus vuotiaalla kuntoutujalla ajalta, jona hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Etuutta voidaan maksaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana kuntoutuja täyttää 68 vuotta. Ammatillista kuntoutusta voidaan harkinnan mukaan myöntää myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, mikäli kuntoutuksen oletetaan johtavan henkilön työllistymiseen työhön, josta saatavilla tuloilla on eläkkeen ohella hänen toimeentulolleen olennainen merkitys. Tällöin eläkkeensaajalle maksetaan kuntoutuksen ajalta pääsääntöisesti eläkkeen lisäksi kuntoutusrahana 10 % hänen eläkkeensä määrästä. Poikkeuksena ovat pysyvästi liikuntakyvyttömät tai sokeat Kelan 12 :n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt, joilla on oikeus saada eläkkeensä lisäksi työtulojensa pohjalta määräytyvää kuntoutusrahaa. Nuoren kuntoutusraha vuotias voi saada kuntoutusrahaa, jos työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja henkilö tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen. Nuoren kuntoutusrahan saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä, kuten kuntoutusraha yleensä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi peruskoulua käyvälle nuorelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa, vaikka varsinaisia ammatillisen kuntoutuksen tavoitteita ei vielä tässä vaiheessa voitaisi tarkemmin määritellä. Edellytys on, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma. Nuoren kotikunta laatii suunnitelman yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Vastuu suunnitelman laatimisesta voi olla kunnan sosiaali-, terveys- tai opetustoimella riippuen siitä, missä nuoren tilanne parhaiten tunnetaan. Suunnitelma laaditaan lääketieteellisen arvion pohjalta siten, että siitä ilmenee nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvaus. Kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi voidaan maksaa ylläpitokorvausta. Korvausta maksetaan lähinnä avomuotoisen kuntoutuksen ajalta tai osallistuttaessa kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviin tutkimuksiin. Ylläpitokorvaus on harkinnanvarainen ja sen myöntäminen harkitaan tilanteen mukaan Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta kuntoutusrahaa saaneelle kuntoutujalle voidaan maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta, jos tämä on kuntoutujan työllistymisen kannalta erityisen tarpeellista. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei kuitenkaan makseta ajalta, jolta kuntoutujalla on oikeus työttömyysturvalain mukaiseen työttömyysetuuteen. Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen määrä harkitaan yksilökohtaisesti. Se on kuitenkin enintään kuntoutusrahan suuruinen. Avustus on veronalaista tuloa Vammaistuki Vammaistuki. Kela maksaa vammaistukea vuotiaalle vammaiselle henkilölle, joka ei saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä taikka työntekijän eläkelain mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä (osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi saada vammaistukea) tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Hakijan tulot eivät vaikuta tuen myöntämiseen ja tuki on verotonta tuloa. Tukea maksetaan vamman tai sairauden aiheuttaman haitan, avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella. Toimintakyvyn tulee olla alentunut yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Kela käyttää haitan arvioimisessa tapaturmavakuutuslain haittaluokitusta. Vammaistuki on porrastettu kolmeen 15

18 ryhmään haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen ja/tai erityiskustannusten määrän perusteella Työeläkejärjestelmän etuudet Työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha on työeläkkeiden yhteismäärä 33 %:lla korotettuna (kuntoutuskorotus). Kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta ja kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta kuntoutusraha maksetaan ilman kuntoutuskorotusta. Kuntoutusraha maksetaan joko täytenä tai osakuntoutusrahana. Myös kuntoutusavustus voi olla joko täysi tai osa-avustus. Kuntoutuksesta aiheutuvat muut välttämättömät kustannukset, kuten matkakulut ja opiskelutarvikkeet, korvataan Työeläkevakuuttajat TELA:n suositusten mukaisesti Tapaturma ja liikennevakuutuksen korvaukset Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksessa korvataan kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sekä korvataan kuntoutuksesta aiheutunut ansionmenetys. Koulutuksen, työkokeilun ja työhön valmennuksen ajalta maksetaan liikennevakuutuksesta yleensä täyttä 100 % ansionmenetyskorvausta tai eläkettä. Tapaturmavakuutuslain perusteella ammatillisen kuntoutusprosessin ajalta maksetaan joko 100 % päivärahaa (vuoden ajan tapaturmasta lähtien) tai tapaturmaeläkettä, jonka suuruus on 85 % henkilön vuosityöansiosta. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos kuntoutuja voi samanaikaisesti olla ansiotyössä. Korvausta ei myöskään makseta, jos kuntoutuja omalla menettelyllään ilman hyväksyttäviä syitä aiheuttaa sen, että hänen kuntoutuksensa pitkittyy tai keskeytyy. Jos uuden työn tai ammatin mukaiset ansiot jäävät ansionmenetyskorvauksen perusteena olevaa vuosityöansiota pienemmiksi, tätä erotusta korvataan kuntoutuksen jälkeen ansion alenemana. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata työllistymättömyydestä johtuvaa ansionmenetystä. Liikennevakuutuslain ja lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukainen ammatillinen kuntoutus ja tukimuodot ovat ensisijaisia suhteessa Kelan tukimuotoihin. Mikäli henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin, ei hänelle myönnetä vastaavia tukia Kelan kautta. Lopuksi Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjinnän kieltoa koskevalla sääntelyllä on keskeinen asema Suomen perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU-oikeudessa. Suomi on allekirjoittanut vuonna 2007 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen ratifiointiprosessi on meneillään. Allekirjoittaessaan yleissopimuksen Suomi on sitoutunut siihen, että uusi lainsäädäntö tai olemassa olevan lainsäädännön muutokset eivät sisällä sopimuksen vastaisia elementtejä. 16

19 Sopijapuolet edistävät vammaisten henkilöiden täysimääräistä ihmisoikeutta, perusvapauksien nauttimista sekä täysimääräistä osallistumista yhteisöön. Samalla vammaiset henkilöt merkittävästi edistävät yhteiskunnan inhimillistä, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä köyhyyden poistamista. Vammaiset henkilöt antavat tai voivat antaa arvokkaan panoksen yhteisöjen hyvinvointiin ja monimuotoisuuteen. Yleissopimuksen periaatteena on vammaisten henkilöiden täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan, erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa. Vammaisten henkilöiden työn ja työllistymisen osalta sopimus vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeutta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa; tähän sisältyvät oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksytyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Sitoutumalla YK:n sopimukseen Suomen on artiklan 27 mukaisesti a) kiellettävä syrjintä vammaisuuden perusteella kaikissa palvelussuhteen kaikkia muotoja koskevissa asioissa, muun muassa palvelukseen ottamisen ja palvelussuhteen ehtoja, palvelussuhteen jatkumista, uralla etenemistä sekä turvallisia ja terveellisiä työoloja koskevissa asioissa; b) suojeltava vammaisten henkilöiden oikeuksia oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, mukaan lukien yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sama palkka samanarvoisesta työstä, turvalliset ja terveelliset työolot, mukaan luettuna suojelu häirinnältä, sekä epäkohtiin puuttuminen; c) varmistettava, että vammaiset henkilöt pystyvät käyttämään oikeuttaan ammattiyhdistystoimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa; d) mahdollistettava vammaisille henkilöille yleisten teknisten ja ammatinvalintaan liittyvien neuvontaohjelmien, työhönsijoittamispalvelujen sekä ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen tehokas saatavuus; e) edistettävä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan työmarkkinoilla sekä heidän avustamistaan työn löytämisessä, saamisessa ja säilyttämisessä sekä työhön palaamisessa; f) edistettävä mahdollisuuksia itsenäiseen elinkeinonharjoittamiseen, yrittäjyyteen, osuuskuntien kehittämiseen ja oman yritystoiminnan aloittamiseen; g) työllistettävä vammaisia henkilöitä julkisella sektorilla; h) edistettävä vammaisten henkilöiden työllisyyttä yksityisellä sektorilla asianmukaisilla menettelytavoilla ja toimilla, joihin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia, kannustimia ja muita toimia; i) varmistettava, että vammaisia henkilöitä varten tehdään työpaikoilla kohtuulliset mukautukset; j) edistettävä vammaisten henkilöiden työkokemuksen hankkimista avoimilla työmarkkinoilla; k) edistettävä vammaisten henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen, työn säilyttämisen ja työhönpaluun ohjelmia. 17

20 Lisäksi Suomen on varmistettava, ettei vammaisia henkilöitä pidetä orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä, ja että heitä suojellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa pakkotyöltä ja muulta pakolliselta työltä. Lisätietoja: Invalidiliiton työllisyyspalvelut p tai Mannerheimintie 107, Helsinki 18

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot. Invalidiliitto ry

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot. Invalidiliitto ry Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry Sisällys Lukijalle...3 Yhdenvertaisuus työelämässä..3 Opiskelu ja ammatillinen kuntoutus 4 1 Koulutuskokeilu... 4 2 Ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry Sisällys Lukijalle...3 Yhdenvertaisuus työelämässä..3 Opiskelu ja ammatillinen

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry Kumpulantie 1 A 00520 Helsinki puh (09) 613 191 IT- ja mediapaino SEESAM 2004/500 Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Taina Innanen

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

TE-toimiston palvelut. 11.11.2014 Jutta Jänkävaara-Lempiäinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut

TE-toimiston palvelut. 11.11.2014 Jutta Jänkävaara-Lempiäinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut TE-toimiston palvelut Jutta Jänkävaara-Lempiäinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut Alueelliset TE-palvelut Uudenmaan TE-toimisto Varsinais-Suomen TE-toimisto Satakunnan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan ammatillinen kuntoutus Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA

HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA HEVOSYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA ONNELAN ORIASEMA, Johanna Kivimäki Oriasemapalvelut Ravihevoskasvatusta Varsapihatto TYÖNANTAJAHISTORIA: palkattu kesätyöntekijä (palkkatuella ja ilman), oppisopimus, työkokeilu,

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015

PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015 PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015 Uudenmaan hanketoimijoiden seminaari 23.1.2015 Riitta Somero ja Hellä Neuvonen-Seppänen Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto 17.2.2015 1 Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

1.1.2016 alkaen. Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Puhelin 010 680 6700. www.tela.fi

1.1.2016 alkaen. Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Puhelin 010 680 6700. www.tela.fi 1 Työeläkevakuuttajien suositus ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta sekä työkyvyttömyyseläkeratkaisun tai kuntoutuksen vaatimista selvityksistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

TE-TOIMISTON PALVELUT HENKILÖASIAKKAALLE (laki työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012)

TE-TOIMISTON PALVELUT HENKILÖASIAKKAALLE (laki työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012) TE-TOIMISTON PALVELUT HENKILÖASIAKKAALLE (laki työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012) 1. Työnvälitys 2. Tieto- ja neuvontapalvelut 3. Asiantuntija-arvioinnit osaamis- ja ammattitaitokartoitus työkyvyn

Lisätiedot