!"#$%&&#'&()*+,'$#-#&',()-%&)./0""%&//&'1(),,#'2323!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "!"#$%&&#'&()*+,'$#-#&',()-%&)./0""%&//&'1(),,#'2323!"

Transkriptio

1 !"#$%&&#'&()*+,'$#-#&',()-%&)./0""%&//&'1(),,#'2323! Lapin nuorten näkemyksiä työstä ja elämästä Lapissa Lapin liitto

2 !"#$%&&#'()*+,-'$#.#&'' -)*.%&*/0122%&00&'3)*--#'4545!' Lapin nuorten näkemyksiä työstä ja elämästä Lapissa Nuorten Lappi II -projekti Lapin liitto Paula Kähkönen & Ellinoora Köpman

3 1%&%)'2323 Lapista tulee esimerkki muulle Euroopalle hyvästä elämästä. Ihmiset auttavat ja tsemppaavat toisiaan, Lappi kehittyy rohkeiden ihmisten yhteistyöllä. Kokeneet konkarit ovat avoimia nuorille ja Lappia kehitetään yhdessä. Yhteisöllinen ja rohkea Lappi voi hyvin ja vetää luovia ja aktiivisia toimijoita Lappiin.

4 .%%1%&.+"*4 Lapissa Suomen paras nuorisotyöllisyys 2020 julkaisu kertoo, mitä 400 alle 30-vuotiasta Lapin nuorta ajattelee työstä, yrittäjyydestä, omasta hyvinvoinnistaan ja Lappi-kuvasta. Selvitys on tehty Lapin liiton Nuorten Lappi II -projektissa. Näkemykset ovat opiskelijoiden, työssäkäyvien, työtä hakevien ja yrittäjänuorten arvokkaita kannanottoja Lapin kehittämistyötä varten. Kyselyn nuorista iso osa, lähes 140 suunnitteli tulevaisuuden työ- ja asuinpaikaksi Lappia, noin 40 vastaajaa uskoi palaavansa Lappiin tehtyään työuransa jossain muualla. Vajaa 80 nuorta ei nähnyt Lappia tulevaisuuden asuinpaikkanaan. Nuoret ovat elinvoimaisen Lapin avaintekijöitä; heitä tarvitaan osaajina, jatkajina ja kehittäjinä! Lapissa on kansainvälinen meininki, mutta silti paikallinen tunnelma. Työllistävimmiksi aloiksi nuoret uskovatkin matkailualan, myös kaivosalan uskottiin olevan tulevaisuuden työllistäjä. Muita työllistäviä aloja nuorten näkökulmasta ovat terveydenhuoltoala, palvelualat sekä luovat alat, ja erityisesti peliala yhtenä luovien alojen alana. Vähiten kiinnostavina ja työllistävinä aloina nuoret näkivät teollisuuden ja liikenteen. Tärkeimmät asiat, joita nuoret toivoivat tulevalta työpaikaltaan, ovat: avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, mielenkiintoiset työtehtävät, mukavat työtoverit, viihtyisä työympäristö ja osaava esimies.!6)2,3#%&))7,-' /01,28+8/#%7*/' *$%/##-'-0/9! Nuoret kokevat voivansa keskimäärin hyvin sekä fyysisesti, henkisesti että sosiaalisesti. Lappi on yhteisöllinen ja kaikissa elämänvaiheissa ihmisen hyvinvointia tukeva paikka. Imagokuva Lapista on ihan hyvä ja nuoret ovat selkeästi ylpeitä lappilaisuudestaan. He toivovat vieläkin rohkeampia ja luovempia tekoja monipuolisemman imagon ja elinympäristön puolesta. Kehitettävää löytyy työelämän ja yrittäjyyden alueilla eniten. Nuorten vastauksista näkyy, että työ tai sen puuttuminen on eniten nuorten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Nuorten viesti on selkeä: työelämätaidot kehittyvät vain oikeita töitä tekemällä ja olemalla mukana aidoissa työtilanteissa. Työttömyys turhauttaa ja syrjäyttää, kolhii nuoren itsetuntoa ja saa nuoren miettimään elämän merkitystä tai sen merkityksettömyyttä. Vuoden 2013 voimaan astunut nuorisotakuu lupaa nuorelle opiskelu- tai työpaikan viimeistään kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen.yhtä aikaa nuorisotakuun kanssa tuli voimaan laki, jonka myötä työharjoittelu ja työelämävalmennus poistuivat, ja tilalle tuli työkokeilu.työharjoitteluun ei ammattiin valmistuneita nuoria enää sijoiteta, mutta heidän työllistymistään on mahdollisuus edistää palkkatuella. Selvästi eniten nuorten hyvinvointia ja ehjää työidentiteettiä lisäisivät monipuolisemmat työmahdollisuudet ja uudenlaiset työelämätaitoja parantavat koulutusmenetelmät. Työelämätaidoissa nuoret antoivat itselleen vähiten pisteitä ryhmätyötaidoissa, ongelmanratkaisukyvyssä, palautteen antamis- ja vastaanottamistaidoissa, rohkeudessa ja tietotaidoissa yrittäjyydestä sekä omien mielipiteiden ilmaisutaidossa. Tänä päivänä pelkkä kiltti läsnäolo ei riitäkään työelämässä, vaan nuoren on osattava tuoda ajatuksiaan ja ideoitaan aktiivisesti esille. Opiskelumaailmassakaan ei enää riitä, että opiskelija on kuuntelija ja pänttääjä, vaan hänelle pitäisi rakentaa tilanteita olla oma-aloitteinen ajattelija ja toimija. Puutteet työelämätaidoissa estävät nuorta työllistymästä, se on fakta. Nuoren kannalta ajateltuna puutteellinen itsetuntemus voi altistaa nuoren jaksamisongelmille, uupumukseen tai jopa syrjäytymiseen. Tulevaisuuden työelämätaidot opitaan nyt ja niihin panostamiseen pitää tarttua het. Uusien sukupolvien astuessa työelämään tulee työura rakentumaan erilaisista palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden aktiviteettien yhdistelmästä. Tämän myötä tulee yksilöllisten ja joustavien opiskelu- ja urapolkujen mahdollistami-

5 nen nuorelle yhä vain tärkeämmäksi. Tarvitaan rohkeutta ja itsetuntemusta lisäävää valmennusta, jossa vuorovaikutus- ja työnhakutaidot paranevat. Hyvä ammattiosaaminen ei yksin riitä työllistymiseen, vaan henkilökohtaiset ominaisuudet tulevat yhä merkityksellisemmiksi. Hyvien taitojen lisäksi työntekijäksi kaivataan myös hyviä tyyppejä. 601,28+8/#%7*/'6:;'< Oman mielipiteen rakentava ilmaiseminen työryhmässä Ongelmanratkaisukyky Palautteen antamis- ja vastaanottamiskyky Rohkeus mennä verkostoihin Positiivinen asenne =%/8'/01-#-/#>#2/#'/#.3%/##-? Avoin työilmapiiri Haasteita ja vastuuta sopivasti Asiakastyöhön heti kiinni Kommunikaatio muiden kanssa tärkeää Nuori oppii muilta Mahdollisuus kehittyä ja erikoistua Molemminpuolinen joustavuus Nuorten visiossa yrittäjyys ja oman yrityksen perustaminen on selkeästi palkkatyön vaihtoehto, vaikka nuoret kokevat näkevänsä liian vähän kannustavia esikuvia. Kodin ja vanhempien merkitys yrittäjyysmyönteisemmän ilmapiirin luomisessa on erittäin tärkeä. Sieltä tuleva asenne, kannustus ja tuki nuoren uravalinnoissa antaa nuorelle itseluottamusta tulevaisuuden suhteen. Myös median ja koulun asema mielikuvien luomisessa on erittäin vahva: yrittäjyyden ja yrittäjänä toimimisen tulee olla esillä ja tasavertainen vaihtoehto. Yrittäjyyshalukkuutta - ja valmiuksia voidaan lisätä vahvistamalla nuoren sisäistä yrittäjyyttä eli itsetuntemusta ja Oma-aloitteisuus Kyky muuttaa (yritys)ideat toiminnaksi Tavoitteellisuus Epäonnistumisen sietäminen Riskinottokyky myynti- ja asiakastyössä Nuoret haluavat tavoitella Suomen parasta nuorisotyöllisyyttä Lappiin. Aikaa sen saavuttamiseen meillä on 7 vuotta. Tavoitteellinen nimi Lapissa Suomen paras nuorisotyöllisyys 2020 haastaa meitä kaikkia miettimään monipuolisemmin sitä, mitä me voimme tehdä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin, työn ja elämän parantamiseksi. Monipuolisemmin tarkoittaa, että katsoisimme työllistymisen ja työttömyyden syitä myös uusista näkökulmista, esimerkiksi johtamisen, vuorovaikutuksen ja yhteisöyrittäjyyden näkökulmista. Nuorten hyvinvointi on yhteinen asia. Vuosi 2013 on Lapissa nuorten vuosi ja siksi etsimme yrityksiltä, oppilaitoksilta, työpaikoilta ja sinulta tekoja, jotka auttavat nuorta eteenpäin elämässään. Vuoden lopulla, marraskuun 8. päivänä parhaimmat teot saavat kiitosta ja kunniaa Nuorten Lappi II -projektin juhlassa! Rovaniemi

6 &%&4""/& Visio 2020 Maakuntajohtajan terveiset 2'A0B0/%2#--,'>#'&))-/#3%%3*>#'/)2,3##-' 1.1 Kehittämistyö Lapissa Keskiössä nuorten tarpeet ja toiveet Väline nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunnan menestymiseen 12 22''6#3*%//,%&/#'/,B*%C%-' 2.1 Lapin edelläkävijyys ja ainutlaatuisuus suoremmin esille Lapissa Suomen paras nuorisotyöllisyys vuonna Esikuvia ja valmennusta yrittäjyyteen 20 Lapin liitto A34 / 2013 ISBN Rovaniemi 2013

7 =##B)-/#>*C/#>#-'/,.3,%&,/ Lappi on mahdollisuuksien maakunta. Finanssikriisi ja talouden taantuma heijastelevat toki meillekin, mutta näiden uhkien tummat lonkerot eivät toistaiseksi ole päässet pureutumaan Lapin vahvaan ja juurevaan maaperään. Näkymät ja tunnelmat niin matkailun, uusiutuvan energian, mineraalien kuin luonnonvara-alankin osalta ovat itse asiassa meillä täällä Lapissa poikkeuksellisen positiivisia. Globalisaatio ja talouskasvu ovat kääntäneet katseet kohti arktista aluetta. Pohjoinen tarjoaa uusia avauksia ja resursseja niin globaalin logistiikan kuin energiavarantojen osalta. Arktinen ja edelleen lähes koskematon puhdas luonto luovat aivan uusia arvoja niin matkailuun kuin elintarvikkeiden tuotantoon. Monet maailmanlaajuiset muutostekijät toimintaympäristössämme ovat jo nyt nostaneet Lapin osana arktista pohjoista aluetta kartalle vahvemmin kuin koskaan aiemmin historiassa. Ikärakenteen voimakas ja nopea muutos haastaa meitä myös täällä Lapissa. Itse näen kuitenkin tämän muutoksen meille ennen kaikkea mahdollisuutena. Suurten ikäluokkien jäädessä juuri nyt pois työelämästä puhutaan jo uudesta y-sukupolvesta, joka on tulossa työmarkkinoille. Näille uusille tulevaisuuden tekijöille on sanottu olevan ominaista joustavuuden ja hyvän elämän vaatiminen, byrokratian vierastaminen ja ekologisten arvojen korostaminen. Tähän sukupolvien murrokseen on liitetty myös käsitteitä kuten slow life ja down shift elämän hidastaminen ja leppoistaminen. Ja mitä tarjoaa Lappi; luontoa, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta perinteiseen elämäntapaan ja asenteeseen kansainvälisessä ilmapiirissä! Tämä juureva lappilainen asenneilmasto yhdistettynä positiivisiin työllisyysnäkymiin ovat minusta sitä mahdollisuuksien Lappia, josta nuoret voivat löytää luontevasti paikkansa. Juuri tästä syystä olemme myös maakuntatasolla halunneet nostaa esiin nuorten roolia ja merkitystä Lapin tulevaisuuden tekijöinä. Olemme julistaneet kuluvan vuoden Nuorten vuodeksi ja haluamme aktiivisesti kuulla uuden sukupolven ajatuksia maakuntamme tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Nyt käsillä olevasta raportista nousee hienolla tavalla esiin nuorten oma tahto ja halu olla mukana kehittämistyössä. Raportista nousee esiin myös konkreettisia ajatuksia, mitä meidän pitäisi yhdessä tehdä. Työelämätaitojen hankkiminen, yrittäjyyteen kannustaminen sekä rohkeampi etunoja oman identiteetin vahvistamiseksi ovat asioita, joihin meidän kaikkien tulisi tarttua. Näillä ajatuksilla haluan kiittää kaikkia teeman parissa työskennelleitä ja erityisesti lappilaisia nuoria, jotka ovat omalla panoksellaan osoittaneet, että meiltä Lapista löytyy todellakin rohkeutta, reippautta ja osaamista tahtoa pysyä siellä tavanomaisuuden yläpuolella! Mika Riipi!D#/&,,/'*3#/'B88-/0-,,/' B*C/%'#.B/%&/#'#2),//#E!

8 ,/5/.%"#,,+'6#' &((,.#1%%1)6#'.("+1##, 8

9 FEF' D,C%//8+%&/01'"#$%&&#'' Nuorten hyvinvointi, viihtyminen ja toimiminen Lapissa on maakunnan menestymisen elinehto. Poismuutto Lapista on edelleen kasvussa ja muuttajat ovat etupäässä nuoria, joita maakuntamme asukkaista lapset mukaan lukien on noin kolmasosa eli Koko Lapin väestöstä ( ihmistä ) vuotiaiden nuorten osuus on noin 18 prosenttia. Eniten (noin ) Lapin alle 29-vuotiaista asuu Rovaniemellä, kun Lapin pienimmissä kunnissa nuorten ja lasten määrä jää jopa alle 200 henkilön. (Lapin Luotsi, Tilastokeskus.) Nuoren siteet kotipaikkakuntaan syntyvät positiivisten kokemusten kautta ja siksi heidät halutaan mukaan kehittämään alueen vetovoimaa, synnyttämään uutta yritystoimintaa sekä vaikuttamaan monipuoliseen ja vireään ympäristöön. Nuorisolaki velvoittaa tukemaan nuorten kasvua, itsenäistymistä, aktiivisen kansalaisuuden vahvistamista sekä sosiaalista vahvistamista ja elinolojen parantamista (Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015, Ely-keskus). Lapin hyvinvointia rajoittavaksi tekijäksi määritellään muun muassa nuorten poismuutto ja koulutusvolyymin supistuminen (Lapin hyvinvointiohjelma ). Myös maakuntaohjelmassa tuodaan esiin toivottu ja yhteinen kehityssuunta Lapille. Nuorten sekä nuorten perheiden elinolot ja hyvinvointi tulisi turvata Lapin jokaisessa perukassa. Kädessäsi oleva raportti on tulos nuorten tavoitteista ja toimenpide-esityksistä kehittämistyölle. Raportti on osa vuosina toteutettavaa Lapin liiton Nuorten Lappi II -projektia, jonka tavoitteena on tuoda esille Lapin vahvuuksia, mahdollisuuksia ja erinomaisuutta nuorten asuinpaikkana ja elinympäristönä. Lisäksi projekti ohjaa Nuorten vuonna 2013 tapahtumia, joiden avulla halutaan tarjota nuorille mahdollisuuksia esitellä omaa osaamistaan ja edistää omia työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Kaikki vuoden 2013 tapahtumat ja toimenpiteet on suunnitellut nuorten tiimi RohkiRajaton ja vuosi kantaa nimeä Nuorten Ote2013. Uskomme, että projekti lujittaa ja rehevöittää lappilaista identiteettiä sekä tuo tuoreutta ja raikkautta Lapin imagoon näyttämällä kuinka hyvä paikka Lappi on. Projektin kohderyhmänä on lappilaiset vuotiaat nuoret. Kehittämistyötä nuorten parhaaksi tehdään nyt leveällä rintamalla, koska sekä Lapin liitto että Lapin Ely-keskus ovat tarttuneet toimeen. Molemmilla organisaatioilla on kehittämisprojektit (Ely-keskuksen projekti Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 on päättynyt ), joissa on tehty hankkeiden välistä yhteistyötä ohjausryhmissä sekä muun muassa Ely-keskuksen projektin loppuseminaarityöskentelyssä. Lapin Ely-keskuksen toteuttama Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ulottuu vuoteen 2015 saakka ja sen tarkoituksena on parantaa Lapin nuorten hyvinvointia ja elinoloja sekä ehkäistä syrjäytymistä. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä sekä nuorten varhaisessa tukemisessa. Ohjelma luo kokonaiskuvan niistä keskeisistä toimenpiteistä, joita nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Lapissa toteuttaa. Lapin liiton projektissa ja raportissa painopisteinä ovat seuraavat teemat: työelämätaidot, yrittäjyys, imago ja hyvinvointi. Niihin liittyvät tar-!g#$*.//%'*-'0c/,%-,-'/01b#2)' -)*.%22,'&,B8'*&##+%&,-H' *$,//#+%&,-'>#'.#C*%/)B&,-' B,C%//8+%&,-'#++#//%2#%&%22,E! 9

10 !688228'*-'B#%BB%'' +%/8'/#.3%/&,-E! peet ja ideat tulevat lappilaisilta nuorilta. Sekä Ely-keskuksen ohjelma että Lapin liiton raportti tukevat ja täydentävät erinomaisesti toisiaan sekä antavat monipuolisesti välineitä kehittämis- ja rahoitustyöhön. Nuoret laativat omat tavoitteensa ja toimenpide- esityksensä kehittämistyölle ja elinvoimaiselle Lapille tässä raportissa. Raportti on yhteinen työkalu nuorille sekä osaamisen, opettamisen ja rahoituksen kehittämisen ammattilaisille. Raportti kokoaa lappilaisten vuotiaiden nuorten tarpeet, tavoitteet ja ideat hyvän ja menestyvän Lapin puolesta. Se puskee nuorten eli tulevien tekijöiden ja päättäjien näkemykset esille tärkeissä teemoissa: hyvinvointi, työ, yrittäjyys sekä Lapin imago. Näkemykset ovat opiskelijoiden, työssäkäyvien, työtä hakevien ja yrittäjänuorten arvokkaita kannanottoja kehittämiseen. Raportissa on mukana myös edellisen Tällainen Lappi me tehdään nuorten ohjelman ( edelleen käyttökelpoisia toimenpide-ehdotuksia, joita koottiin Nuorten Lappi I -projektissa. Vuonna 2005 päättyneen Nuorten Lappi I -projektin tavoitteena oli nostaa kulttuuriin, palveluihin ja monipuolisempaan Lappi-kuvaan uusia ideoita nuorilta. Tämä raportti päivittää edelleen samoja teemoja, mutta nostaa esille erityisesti työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä tarpeita ja ideoita nuorilta. Tarve kehittämistyölle pohjautuu osaavien nuorten pysymiseen Lapissa, Lapin menestymiselle. Nuoret ovat Lapin tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden näkökulmasta avaintekijöitä. Opiskelijajärjestöjen laatiman kyselyn mukaan vain neljäsosa nuorista haluaa opiskelunsa jälkeen palata takaisin kotipaikkakunnalleen. Kyselytutkimus osoittaa, että nuoret valitsevat opiskelun jälkeisen asuinpaikkansa pitkälti työllistymisen perusteella. (http://www.alli.fi/binary/file/-/id//fid/1702) Lapin nuoria koskeva tutkimus on tärkeää ja se on kiinnostanut pro-gradu-tutkielmien ja opinnäytteiden tekijöitä. Ellinoora Köpman selvitti pro-gradu tutkielmassaan Tunnen maailman olevan minulle avoinna - Tornion seudun nuorten tulevaisuudensuunnitelmia Tornion seudulla asuvien vuotiaiden lukiolaisten ja kaksoistutkintoa opiskelevien tulevaisuutta koskevia suunnitelmia, suunnitelmiin vaikuttavia päätöksiä, nuorten muuttoaikeita sekä ajatuksia hyvästä asuinpaikasta. Opiskelu ja työllistyminen olivat keskeisiä tulevaisuuskuvia, ja nuorten tulevaisuutta koskeviin päätöksiin vaikutti pitkälti se, missä heillä oli mielekästä opiskella ja mahdollisuus työllistyä. Nämä asiat ohjasivat nuorten asuinpaikan valintaa. Nuoret tarvitsivat myös kokemuksia oman polun hahmottamiseen. Köpman pohtii tutkielmassaan, saavatko nuoret tarpeeksi tukea ja ohjausta oman elämänpolun suunnitteluun ja kuinka heitä voisi parhaiten tukea elämän tärkeissä nivelvaiheissa. Jokaisen nuoren tulevaisuus rakentuu yksilöllisistä kokemuksista, valinnoista ja päätöksistä, joissa heille tulee tarjota kaikki mahdollinen tuki. (Köpman 2012, ) Tämän raportin nuorten viesti on samansuuntainen: opinto-ohjausta ja neuvontaa tulee tarjota nuorille riittävästi. Nuorten koulutusasiat, työllistyminen ja ohjaus ovat keskeisiä aiheita, jotka lisäävät nuorten hyvinvointia ja mahdollisuuksia Lapissa. Toteutuessaan tämä raportti pitää käynnissä elinvoimaisempaa, monipuolisempaa ja hyvinvoivaa Lappia. FE4'' D,&B%1&&8'-)*./,-'/#.$,,/'>#'/*%3,,/' Raportin sisältö on koottu nuorten tarpeista, ideoista, toiveista ja ehdotuksista. Kevään 2012 aikana järjestettiin vuotiaille nuorille ideapajoja yhteensä viidessä Lapin seutukunnassa: Kemijärvellä, Rovaniemellä, Inarissa, Pellossa ja Kolarissa. Ideapajoihin osallistui lähes 50 nuorta Inarista Savukoskelle. Aktiiviset ja innokkaat nuoret saivat mahdollisuuden ideoida yhdessä Lapin tulevaisuutta neljän keskeisen teeman ympäriltä. Nämä neljä teemaa olivat hyvinvointi, Lapin imago ja viihtyvyys, työelämätaidot ja yrittäjyys. 10 NYKYTILANNE JA SUUNTAVIIVOJA TULEVAAN

11 Lisäksi äänensä on saanut kuuluviin valmennusryhmä RohkiRajaton, joka on ollut kommentoimassa raportin työvaiheessa sekä suunnitellut Nuorten vuoden 2013 toimenpiteet. Yhtenä aineistona on lisäksi Lappi-brändin kehittämishankkeen Katse tulevaisuuteen nuorten työryhmän ideoita. Raportin tulosten kannalta kattavin aineisto on kesä-syyskuun 2012 aikana Nuorten Lappi -webropolkyselyyn annetut vastaukset. Kysely suunnattiin vuotiaille nuorille opiskelijoille, työssäkäyville, työnhakijoille ja yrittäjille. Kyselyyn tuli yhteensä lähes 300 vastausta. Alla taulukossa näkyy kaikkien kyselyyn vastanneiden ikäjakauma Taulukko 1 Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma (N=292) Kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on 292 (N=292). N viittaa kysymysten vastaajien kokonaismäärään. Taukukosta näkee, kuinka aktiivisimmat vastaajat sijoittuvat ikäryhmiin ja Taulukossa yksi näkyy kaikkien ikänsä ilmoittaneiden jakauma, mukana on siis myös yli 30-vuotiaat vastaajat, joiden osuus oli alle 10 prosenttia vuotiaita vastaajia oli yhteensä 270. Yhtenä taustatietona Nuorten Lappi kyselyssä kysyttiin vastaajien senhetkistä elämäntilannetta. Taulukosta kaksi näkyy vastaajien elämäntilanne, eli mikä oli heidän statuksensa kyselyyn vastatessa. Opiskelija 108 Työelämä sä 82 Yritäjä 17 Työnhakija 83 Taulukko 2 Kyselyyn vastanneiden elämäntilanne (N=290) Taulukosta voi nähdä, että suurin osa tästä ikäryhmästä oli opiskelijoita, heidän osuus kaikista vastaajista oli 40%. Opiskelijoita oli jokaiselta koulutusasteelta, niin peruskoulusta, toiselta asteelta kuin korkea-asteeltakin. Työelämässä olevia vastaajia ja työnhakijana olevia vastaajia oli lähes yhtä paljon. Hieman reilu viisi prosenttia ilmoitti toimivansa yrittäjänä. Yhteensä tässä raportissa on kuultu lähes 400 nuoren ääntä ja ideoita Lapin kehittämiseksi. Luvussa kaksi on tiivistetty yhteen niin ideapajojen kuin Nuorten Lappi- kyselyn tuloksia. Raportin taulukoissa näkyy kyselyyn vastanneiden vuotiaiden mielipiteitä, ruudukko 1 on koottu sekä kyselyvastauksista että ideapajojen materiaalista. 11

12 FEI'' ' J82%-,'-)*./,-'C03%-3*%--%-',7%&/8+%&,,-'>#'+##B)--#-'+,-,&/0+%&,,- Raportti palvelee nuoria itseään, Lapin kuntia, maakuntaliittoa, aluekehittäjiä, rahoittajia, kouluja ja oppilaitoksia, terveydenhuollon ja hyvinvoinnin saralla toimivia, elinkeinoyhtiöitä, yrityksiä sekä kaikkia toimijoita, jotka ovat mukana edistämässä nuorille tärkeitä asioita. Raportista käyttäjät saavat konkreettisia välineitä, ideoita ja toimenpiteitä siihen, miten sisällön teemat tulevat paremmin huomioiduksi arjen työssä. Niitä voi vapaasti käyttää nuorten projektien sekä erilaisten tapahtumien ja tekojen ideointiin ja toteuttamiseen joka puolella Nuorten vastauksissa nousee esille yhteisöllisyyden tuomat edut. Tämä näkyy puhuttaessa imagosta, hyvinvoinnista, työelämästä ja yrittäjyydestä. Yhteisöllisyys nähdään arvona, joka tuottaa parempia ideoita, vahvempaa kilpailuetua yrittäjille, aitoa välittämistä sekä hyvinvoinnin kasvua. Yhteisöllisyyden edistämisestä ja tavoista toimia yhteisöllisesti voisikin tulla Lapille kilpailuvaltti. Yhteisöllisyyttä lisääviä keskusteluja ja tapahtumia pitäisi viljellä enemmän työpaikoilla, yksityisyrittäjien verkostoissa sekä perheiden kohtaamispaikoissa. Vertaissuhteet ovat nuorille tärkeitä ja Lapissa tulee olla hyvät tukiverkostot eri elämänvaiheisiin, näillä edistetään henkistä hyvinvointia sekä nuorten viihtymistä ja kuulumisen tunnetta. Olisi hyvä jos tänne jääville sekä perheellisille järjestettäisiin tilaisuuksia tutustua toisiinsa ja tätä kautta saada vertaistukea ja mahdollisuus saada kavereita. Nuoret haluavat, että Lapissa on tulevaisuudessa hyvä elää läpi koko elämän. Lappi on yhteisöllinen ja kaikissa elämänvaiheissa ihmisen hyvinvointia tukeva paikka. Lappi nähdään vuonna 2020 kehittyneenä paikkana, jossa on aiempaa enemmän panostettu nuorten hyvinvointiin sekä peruspalveluiden kehittämiseen myös syrjäkylillä. Ihmisten elämää ohjaavat kestävän kehityksen ja luovuuden periaatteet. Lapin ainutlaatuisuus luonnon ja ympäristön suhteen tulee säilyttää ja ihmisillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus virkistäytymiseen ja harrastuksiin Lapin luonnossa. Nuoret toivovat entistä enemmän ohjattua toimintaa, kuten urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Koulun tulee olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeä kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö, jossa tarjotaan ohjausta ensimmäisistä kouluvuosista alkaen. Tulevaisuudessa palveluita olisi tarjolla niin pienissä kylissä kuin kaupungeissakin. Perhe, ystävät ja oman elämänpolun löytäminen lisäävät!a)*.,/'c#2)#3#/h',//8'"#$%&&#'*-' /)2,3#%&))7,&&#'C038',288'28$%'B*B*',28+8-E! nuoren hyvinvointia. Nuorten Lappi-kyselyyn vastanneilta kysyttiin kokemusta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista asteikolla yhdestä viiteen. Yksi tarkoitti huonoa ja viisi erinomaista. Fyysisellä hyvinvoinnilla tarkoitettiin kehollista hyvinvointia, eli sitä, kokiko nuori lepäävänsä tarpeeksi, syövänsä monipuolisesti ja liikkuvansa riittävästi. Henkinen hyvinvointi tarkoitti mielen hyvinvointia ja tasapainoa. Kyselyssä nuorelta kysyttiin, löydätkö elämästäsi iloja ja tuntuuko elämäsi mielekkäältä. Sosiaalinen hyvinvointi tarkoitti nuoren ihmissuhteita ja kyselyssä kysyttiin olivatko nuoren perusasiat kunnissa ja 12 NYKYTILANNE JA SUUNTAVIIVOJA TULEVAAN

13 oliko hänellä tarvittaessa riittävä turvaverkko ympärillään. Lisäksi kysyttiin, millaiseksi nuoret arvioivat kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa asteikolla yhdestä viiteen. Nuoret arvioivat voivansa hyvin, sillä vastausten (N=267) keskiarvo oli 3,81. Suurin osa oli arvioinut hyvinvointinsa numerolla neljä. Tarkasteltaessa hyvinvoinnin eri osa-alueita tulokset ovat samansuuntaisia: fyysisen hyvinvoinnin keskiarvo on 3,81, henkisen hyvinvoinnin keskiarvo on 3,82 ja sosiaalisen hyvinvoinnin keskiarvo 3,87. Neljää hipovat keskiarvot viestittävät siitä, että nuoret kokevat voivansa hyvin, jopa erinomaisesti. Kyselyyn vastanneet nuoret kokivat hyvinvointinsa samaksi tai paremmaksi verrattuna muualla Suomessa asuviin nuoriin. Vain kaksikymmentä (N=267) koki hyvinvointinsa huonoksi muualla Suomessa asuviin nuoriin verrattuna. Näyttää siltä, että nuoret arvostavat perinteisiä arvoja, sillä keskeisimmät hyvinvointiin vaikuttavat tekijät olivat perhe, ystävät, terveys ja tasapaino itsensä kanssa. Viidenneksi tärkein oli raha. Raha oli viiden tärkeimmän joukossa erityisesti vuotiaiden keskuudessa, ja kertoo todennäköisesti siitä, että tämän ikäryhmän nuoret asuvat omillaan ja riittävä toimeentulo on edellytys hyvinvoinnille. Perhe ja ystävät olivat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ja siksi nuorten sosiaalisten verkostojen muodostumista tulee tukea. Taulukosta kolme näkyy nuorten vastauksia siitä, mikä lisäisi heidän hyvinvointia ja tyytyväisyyttä Lapissa. (N=264) Monipuolisemmattyömahdolisuudet 190 Harastusmahdolisuudet 125 Monipuolisempikoulutustarjonta 107 Tapahtumat 95 Terveyspalvelut 53 Kaupatjaerikoislikkeet 48 Muu,mikä? 26 Taulukko 3 Hyvinvointiani ja tyytyväisyyttäni lisäisi (N=264) Selvästi eniten nuorten hyvinvointia lisäisi monipuolisemmat työmahdollisuudet. Kysyttäessä, mikä nuorten hyvinvointiin vaikuttaa eniten, oli työ koko ikäryhmän keskuudessa vasta seitsemäntenä ja sitä ennen mainittiin muun muassa vapaa-aika. Voi siis tulkita, että monen nuoren hyvinvointiin työ ei vaikuttanut tärkeänä juuri vastaushetkellä, mutta monipuoliset työmahdollisuudet vaikuttavat yleisesti hyvinvointiin ja viihtymiseen Lapissa. Osa nuorista puhuu todellisesta työkokemuksesta tarkoittaen työn tekemistä vaativissakin tehtävissä, eikä vain harjoittelijalle usein tarjolla olevissa heppoisissa hommissa. Työmahdollisuuksien lisäksi nuorten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä Lapissa lisäisi harrastusmahdollisuudet ja monipuolisempi koulutustarjonta ja tapahtumat. Muu kohdassa hyvinvointia lisääviksi tekijöiksi luokiteltiin paremmat liikenneyhteydet, rauhallisuus ja luonto, sosiaaliset suhteet sekä saamenkieliset palvelut ja toimintaympäristöt. Nuorille tulee siis olla koulutusta vastaavaa työtä ja opiskelumahdollisuuksia, sekä mahdollisuuksia monipuoliseen harrastamiseen. Nuorille suunnatut tapahtumat tuovat vaihtelua ja lisäävät nuorten keskinäistä yhteisöllisyyttä.!'6)2,3#%&))7,-'/01,28+8/#%7*/'*$%/##-'-0/' >#'-%%C%-'$#-*&/#+%&,,-'$%/88'/#.//)#'C,/%E! 13

14 .#1)%..+%&.#'.+5)%7%, 14

15 4EF'' ' "#$%-',7,228B83%>00&'>#'#%-)/2##/)%&))&'' &)*.,++%-',&%22, Lappi on lähellä ja helposti saavutettavissa, Lapissa on kansainvälinen meininki ja paikallinen tunnelma - täällä on kaikki mitä tarvitsen. Nuoret näkevät, että tulevaisuudessa Lapissa on kansainvälinen ilmapiiri, Lappi näyttäytyy houkuttelevana asuin- ja elinympäristönä ainutlaatuisuutensa ja ilmapiirinsä vuoksi ja Lapissa tehdään yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa entistä enemmän. Lapin liiton Brändi -hankkeen Katse tulevaisuuteen -nuorten intressiryhmän ideoiden mukaan Lappi erottuu muista alueista, koska se mahdollistaa hyvän elämän. Hyvä elämä toimii perustana, jolle rakennetaan vetovoimainen mielikuva Lapista Lapin nuorille. Hyvä elämä Lapissa muodostuu mielekkäästä työstä, laadukkaista puitteista, oikeasta asenteesta, vahvasta yhteisöstä sekä ainutlaatuisesta luonnosta. Nuorilla on siis positiivinen imagomielikuva Lapista. Kyselyssä nuoret kuvasivat Lappia asuinja elinympäristönä muun muassa seuraavilla sanoilla: puhdas, turvallinen, rauhallinen ja asuinpaikkana luonnonläheinen. Ihmiset ja heidän elämäntyylinsä nähdään leppoisana, rentona, välittävänä ja yhteisöllisenä. Lappi on loistava paikka asua ja elää. Se on monipuolinen paikka, jossa jokaiselle löytyy jotakin. Luonto on kaunista ja ihmiset ystävällisiä. Lapissa on mukava opiskella ja tehdä töitä. Taulukosta neljä näkyy nuorten vastauksia siitä, miksi he viihtyvät Lapissa. Kyselyn vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä. Kaunisluonto 179 Rauhalisuus 179 Mukavatihmiset 123 Hyväilmapiri 82 Turvalisuus 78 Harastusmahdolisuudet 56 Sopivailmasto 31 Muu,mikä? 29 Hyväsijainti 23 Hyvättyölistymismahdolisuudet 14 Monipuolisetopiskelumahdolisuudet 9 Taulukko 4 Viihdyn Lapissa, koska (N=263) Taulukosta löytyy Lapin monia vahvuuksia, jotka vaikuttavat nuorten viihtymiseen. Kolme tärkeintä viihtymiseen vaikuttava tekijää näyttäisivät olevan kaunis luonto, rauhallisuus ja mukavat ihmiset. Avoimessa vastauskohdassa mainittiin kuulumisen tunne ja se kuinka Lappi tuntuu kodilta. Kuulumisen tunteeseen liittyen tuotiin esille juurevia asioita, kuten oma elinkeino, kulttuuri, murre sekä saamelainen yhteiskunta ja ympäristö. Nuoret luonnehtivat Lapissa asuvia ihmisiä mukaviksi, se ja sukulaisten tai läheisten asuminen Lapissa vaikuttivat myös viihtymiseen. Nuoret arvostavat Lapin luontoa ja elämänrytmiä; rauhallisuus on keskeinen viihtymiseen vaikuttava tekijä. Luonto ja sen tarjoamat mahdollisuudet kuten 15

16 metsästys, pilkkiminen ja erilainen talviurheilu olivat tärkeitä oman viihtymisen kannalta. Nuoret uskoivat näiden tekijöiden vaikuttavan siihen, miksi ihmiset hakeutuvat Lappiin asumaan. Asuin- ja elinympäristön viihtyvyyttä alentavat kuitenkin työttömyys ja töiden sesonkiluontoisuus. Pitkät välimatkat ja huonoksi koetut liikenneyhteydet vähentävät myös viihtyvyyttä. Vaikka Lapissa on hyvät mahdollisuudet liikkua luonnossa ja harrastaa, nuoret kaipaavat lisäksi monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia, toimintaa ja nuorille suunnattuja toimitiloja.!k*//#'-)*.,/'/)-/%&%3#/' 3,/*#'*+##'#&)%-B)-/##' B*C/##-H'/80/00'#&)%-L B)--#22#'*22#'3#C3#' %7,-/%/,,//%E! Risuja nuoret antavat lisäksi avoimuuden puutteesta sekä negatiivisesta asenneilmapiiristä. Nuoret näkevät, että alueen vetovoima kasvaisi entisestään, kun pohjoiseen muuttaville nuorille ja paluumuuttajille yleensä tarjottaisiin mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja media nostaisi positiivisia esimerkkejä enemmän näkyville. Nuoret toivovat lisää yrittäjyyteen kannustavaa ilmapiiriä sekä monipuolisia kulttuuripalveluja. Keskustelu näistä aiheista on sävyltään negatiivista ja keskustelussa sorrutaan helposti vastakkainasetteluun. Kiinnostusta pohjoista kohtaan tulee lisätä imagomainonnan lisäksi teoilla, joita voivat olla esimerkiksi nuorten perheiden tonttitarjonta, positiivisten yritystarinoiden näkyminen sekä vahvan lappilaisen identiteetin tuntu palveluissa. Jotta nuoret tuntisivat vetoa omaa asuinkuntaa kohtaan, täytyy asuinkunnalla olla vahva identiteetti. Suuremmalla kulttuurin läsnäololla ja näkyvyydellä voitaisiin korostaa tätä identiteettiä. Tässä kohtaa taiteilijat ja kulttuurin tuottajat ovat avainasemassa, joten heitä täytyy tukea jotta kulttuurielämä kukoistaisi ja loisi lappilaista sekä rovaniemeläistä tunnelmaa. 4E4'' "#$%&&#'()*+,-'$#.#&'-)*.%&*/0122%&00&'' ' 3)*--#' vuotiaalle nuorelle opiskelu tai työelämä ovat ajankohtaisia asioita omassa elämässä. 162 nuorta vastasi opiskelu- ja työurasuunnitelmien olevan selvillä (N=268) ja 106 vastaajaa koki, etteivät suunnitelmat opiskelun ja työuran suhteen olleet vielä selvillä. Suurin osa vastaajista koki, ettei tarvinnut apua omien suunnitelmien selkiyttämiseksi, mutta ne jotka kokivat tarvitsevansa apua, kaipasivat erityisesti henkistä tukea ja kannustusta omalle polulleen, opinto-ohjausta sekä henkilökohtaista neuvontapalvelua työnhakuun ja erilaisten etuuksien hakemiseen. Nuoret haluavat lisää opinto-ohjausta kaikilla kouluasteilla sekä konkreettista valmentautumista työelämään asiantuntijan (kuraattori, psykologi, ammatinvalintapsykologi) auttamana, jotta omia unelmia ja ajatuksia olisi helpompi jäsentää. Nuoret haluavat tukea omaan urakehitykseen ja työkentän kartoittamiseen sekä palvelua oman ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palvelun toivotaan olevan selkeästi nykyistä henkilökohtaisempaa. Henkilökohtaisuus tehostaa ja tuo nopeammin vaikuttavuutta oman elämänpolun hahmottamiseksi. Sa- 16 TAVOITTEISTA TEKOIHIN

17 malla nuorille tulisi olla vaihtoehtoisesti tarjolla riittävästi aloittavan yrittäjän palveluja ja neuvontaa. Yksi vastaajista ehdottaakin, että nuorelle olisi avuksi, jos jokaisessa kunnassa ja kaupungissa voisi olla kunnallinen elämäntaito-ohjaaja. Nuorista (N=260) suurin osa, eli lähes 140 suunnitteli tulevaisuuden työ ja asuinpaikaksi Lappia, noin 40 vastaajaa uskoi palaavansa Lappiin tehtyään työuransa jossain muualla. Vajaa 80 nuorta ei nähnyt Lappia tulevaisuuden asuinpaikkanaan. Lapin alueen haasteista työpaikkojen vähenemisestä, työttömyydestä ja poismuutosta - huolimatta nuoret haluavat Lapista elinvoimaisen, vilkkaan ja ainutlaatuisen maakunnan jossa on töitä ja mahdollisuuksia uusille yrityksille. Jokaiselle nuorelle tulee olla mielekästä työtä. Nuoret uskovat, että tulevaisuudessa Lapin työelämä kehittyy, työllisyys paranee ja yrittämiseen on keksitty uusia aloja olemassa olevien rinnalle. Nuoret uskovat koulutukseen ja siihen, että heidän sukupolvensa siirtyessä työelämään, siirtyy sinne uutta tietoa, asennetta, näkemystä sekä johtamistaitoa. Selkeästi työllistävimmiksi!68-8'$8%38-8'$,2bb8'b%2//%'28&-8*2*',%'.%%/8b88-'/01,28+8&&8h'3##-'-)*.,-'*-' *&#//#3#'/)*7#'#>#/)B&%##-'>#'%7,*%/##-' #B/%%3%&,&/%',&%22,E! aloiksi nuoret uskovat matkailun ja turismin, myös kaivosalan uskottiin olevan tulevaisuuden työllistäjä. Muita työllistäviä aloja nuorten näkökulmasta ovat terveydenhuoltoala, palvelualat sekä luovat alat, ja erityisesti peliala yhtenä luovien alojen alana. Viimeisinä työllistävinä aloina nuoret näkivät teollisuuden ja liikenteen. Tärkeimmät asiat, joita nuoret toivoivat tulevalta työpaikaltaan, ovat: avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, mielenkiintoiset työtehtävät, mukavat työtoverit, viihtyisä työympäristö ja osaava esimies. Kysyttäessä nuorilta, millä tavalla he haluaisivat hankkia tarvitsemansa ammattitaidon, useat vaihtoehdot saivat kannatusta. Ne näkyvät taulukosta viisi. Työharjoitelu 150 Opiskelu 150 Oppisopimus 103 Projektit 78 Yritäjyyskokeilut 41 Tekemäläoppiminenjärjestö-javapaaehtoistoiminna sa 31 Muu,mikä? 19 Taulukko 5 Millä tavalla haluaisit hankkia tarvitsemasi ammattitaidon? (N=267) Nuorten keskuudessa opiskelun ohella yhtä tärkeäksi tavaksi hankkia ammattitaito nousee työharjoittelu. Myös oppisopimus olisi nuorille hyvä tapa hankkia ammattitaito. Muu kohdassa nuoret tuovat selkeästi esille työn, eli ammattitaidon oppii parhaiten työtä tekemällä. Myös erilaiset kurssit sekä täydennyskoulutus mainittiin. Nuoret ovat tekeviä ja innokkaita, kun oma ammattiin liittyvä unelma on selvä. Nuorille tuleekin tarjota opiskelun lisäksi erilaisia mahdollisuuksia oman osaamisen ja ammattitaidon hankkimiseen. 17

18 M,-B%21B*C/#%&,+$##',28+8-$*2)-''>#').#-'*C>#)&/# Mitä ikinä teetki, tee se niin hyvin, että uskallat sanoa: mie tein sen! Lapin nuori osaa olla tarvittaessa ylpeä osaamisestaan ja kyvyistään. Mutta vastauksista nousee esiin nuorten selkeä tarve suunnitellummalle ja henkilökohtaisemmalle ohjaukselle ja tuelle oman opintopolun ja työuran eri vaiheissa. Tarvitaan rohkeutta ja itsetuntemusta lisäävää valmennusta, jossa vuorovaikutus- ja työnhakutaidot paranevat. Nuorten tavoitteissa oppilaitosten ja työelämän yhteistyö on arkipäivää, saumatonta ja luovuutta ruokkivaa. Työelämätaidot puhuttavat nuoria itseään, mutta myös työnantajia ja yrityssektoria. Suomen Yrittäjien keskuudessa on noussut esille nuorten riittämättömät vuorovaikutustaidot sekä sosiaalisten taitojen mureneminen. Työelämätaidoilla tarkoitetaan tässä muun muassa erilaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä työnhaun taitoja. Työelämän perussäännöillä viitataan niihin taitoihin, jotka tulisi vähintäänkin hallita työelämään siirryttäessä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi hyvät käytöstavat ja sovituista asioista kiinni pitäminen. Näitä kaikkia taitoja tarvitaan oman hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin vuoksi sekä yritysten kilpailukyvyn osana. Työelämätaitojen lisäämisellä on merkittävä asema myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Nuorten näkemyksen mukaan työelämätaitojen parantamisen kannalta avainasemassa on itsetuntemus eli omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen sekä luonne, mutta myös kotoa saatu oppi ja käytännön työkokemus. Itsetuntemus on yksi tärkeimpiä työelämätaitoja, koska se vie nuorta elämässä eteenpäin haluamaansa suuntaan. Nuorten Lappi-kyselyllä selvitettiin, millaisia taitoja nuoret mielestään tarvitsevat työelämässä, mitkä taidot ovat hallinnassa sekä mitä taitoja nuoret haluavat kehittää. Nuorilta kysyttiin myös mielekkäintä tapaa työelämätaitojen harjoitteluun. Nuoret arvioivat hallitsevansa työelämän perussäännöt lähes erittäin hyvin, sillä kaikkien vastauksien keskiarvo (N=267) oli 4,5. Nuoria pyydettiin myös arvioimaan omalla kohdallaan, kuinka hyvin he kokivat hallitsevansa erilaisia työelämän perussääntöjä. Yksi kuvaa heikkoa ja viisi erittäin hyvää. Yli neljän keskiarvon saivat halu oppia ja kehittyä (N=265, ka 4,47), oma-aloitteisuus (N=264, ka 4,05) sekä itsenäinen ajattelu (N=261, ka 4,03). Nämä taidot arvioitiin hyväksi, jopa erittäin hyväksi. Alle neljän keskiarvon saivat ongelmanratkaisukyky, tiimityötaidot, palautteenanto- ja vastaanottotaidot sekä sosiaaliset taidot yleensä. Tässä kohtaa löytyy niitä taitoja, joita tarvitaan selkeästi lisää koulutuksen eri asteille. Meidän koulutus- ja työelämä ei kannusta riittävästi ongelmanratkaisutaitojen eikä väittely- ja neuvottelutaitojen kehittämiseen. Tänä päivänä pelkkä kiltti läsnäolo ei riitä työelämässä, vaan nuoren on osattava tuoda ajatuksiaan ja ideoitaan aktiivisesti esille. Alle kolmen keskiarvon saivat yrittäjyysvalmiudet (N=262, ka 2.69) sekä tieteelliset valmiudet (N=259, ka 2,98). Työelämätaidoista nuoret kokivat hallitsevansa nämä heikoiten. Kyselyyn vastanneista vain pieni osa oli yrittäjiä, joten omassa yrityksessä työskentelyn vähäinen rooli työelämätaitoja parantavana tekijänä selittynee tällä. Nuorten vastauksista näkyy se, kuinka peruskoulu- ja lukio-opetus eivät juurikaan ole vaikuttaneet työelämätaitojen kehittymiseen. Peruskouluopetukseen tulisikin luoda uusia toimintamuotoja, jotka tukisivat itsetuntemuksen kehitystä ja työelämätaitoja. Nykyinen lukiokoulutus ei tue nuoren työidentiteetin kehittymistä. Nuori tarvitsee jat-!a0b0%-,-' 2)B%*B*)2)/)&',%'/),' -)*.,-'/01%7,-/%/,,/%-' B,C%//0+%&/8E'! 18 TAVOITTEISTA TEKOIHIN

19 kokoulutuspaikan valinnan ja ohjaamisen tueksi tietoa siitä, mihin mitäkin koulussa opittua tarvitaan työelämässä eli tiedon soveltamisen taitoja. Esimerkiksi jos jatko-opiskelupaikkaa ei löydy, riski syrjäytyä kasvaa, sillä työmarkkinoilla on aikaisempaa vähemmän käyttöä pelkälle ylioppilastutkinnolle, työelämän kasvaneiden osaamisvaatimusten vuoksi. Lisäksi nuorella on vaarana pudota lukion jälkeen tyhjän päälle ilman työelämäyhteyksiä. Kannustetaan nuoria verkostoitumaan eri tahojen kanssa jo opiskeluaikana. Näihin talkoisiin tarvittaisiin varmasti opinto-ohjaajien tueksi aineenopettajien ja erilaisten valmentajien tukea. Muu - kohdassa oli toiseksi vähiten mainintoja, siellä mainittiin muun muassa aikuiskoulutus, varusmiespalvelus, yhdistyksissä toimiminen, sosiaaliset suhteet ja työskentelyn esimerkiksi perheyrityksessä lisänneen työelämätaitoja. Yksi nuori toi esiin myös saamelaisena kasvamisen ja sitä kautta saadun kielitaidon ja kyvyt toimia kansainvälisessä ympäristössä. Taulukosta kuusi näkyy, mikä on nuorten mielestä paras tapa parantaa työelämätaitoja. Työelämä sämukanaoleminen 168 Työharjoitelujatekeminen 44 Työelämätaitojaparantavatopinnotkouluisa 14 Muu,mikä? 12 Kursi 9 Työelämävalmennus 9 Osalistuminenjärjestötoimintaan 5 Osalistuminen(esim.vapaaehtoistyöhön, oppilaskuntinjne.) 5 Taulukko 6 Paras tapa parantaa työelämätaitoja (N=266) Työelämätaitojen ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen tuo itsevarmuutta työnhakuun ja työelämässä toimimiseen. Näiden taitojen harjoittelu tulee olla nuorille mielekästä ja hauskaa. Tekoja nuoren vuorovaikutustaitojen, työelämätaitojen ja työllistymisen parantamiseksi: Tukea kirjalliseen viestintään ja kirjallisten tekstien laadintaan eri dokumenteissa, sähköpostiviesteissä, sosiaalisen median käytössä sekä markkinoinnissa. Ohjausta oman osaamisen tunnistamiseen, ja siihen kuinka työhaastattelussa voisi luontevalla tavalla tuoda omaa osaamista ja vahvuuksiaan esiin. Tukea työhakemuksen ja CV:n tekemiseen sekä työhaastatteluharjoituksia. Konkreettisia tilanteita, joissa harjoitellaan esimerkiksi työhaastattelutilannetta ja josta nuorella on mahdollisuus saada palautetta. Valmennusta ryhmätyöskentelyyn ja siihen miten voi sietää paremmin paineita isoissa ryhmäprojekteissa, ryhmänjohtamistaitojen opettelua. Viestintätaitojen kartuttaminen vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti. Erilaisten ihmisten ja asiakkaiden kohtaaminen, ja heidän kanssa toimiminen. Koulutuksia esimerkiksi esiintymisestä, äänenkäytöstä ja neuvottelutaidoista. Käytännönläheinen koulutus vuorovaikutuksesta ja erilaisista ristiriita- tai ongelmatilanteista, sekä siitä miten niissä voi rakentavasti toimia Nuorille suunnattuja täsmäluentoja tunnetuilta eri alojen esiintyjiltä/asiantuntijoilta sekä käytännön harjoituksia aiheeseen liittyen. Tämä auttaa nuorta lisäksi tunnistamaan ja hyödyntämään oman alueen tärkeitä verkostoja. 19

20 Toivoisin saavani lisää koulutusta markkinoinnista, sosiaalisen median mahdollisuuksista, eri viestintäkanavista sekä mainostamisesta. Pitäisi pystyä ottamaan eri viestintäkanavat tehokkaammin osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa ja imagoa. Nuorten viesti on selkeä: työelämätaidot kehittyvät vain oikeita töitä tekemällä ja olemalla mukana aidoissa työtilanteissa vuotiaiden vastaajien kesken ainoastaan työelämässä mukana oleminen, työharjoittelu ja tekeminen sekä työelämävalmennus saivat mainintoja. Muu kohdassa nuoret toivat esille osallistumisen, oikeat työt sekä täydennyskoulutuksen ja vaihdon ulkomailla. Nuorten vastauksista voi tulkita, että ainoastaan oikeita töitä tekemällä ja osallistumalla voi kehittää työelämän vaatimia taitoja ja kartuttaa ammattiosaamistaan. Tieto työpaikoista tulisi olla siellä, missä nuoretkin ovat: koulussa, sosiaalisessa mediassa sekä ja verkossa. Nuorille tulisi tarjota paikallisista yrityksistä töitä ennakkoluulottomasti. Työkokemus ei kerry jos ei joskus saa ensimmäistä työpaikkaansa. Lapin liiton Nuorten vuoden 2013 aikana nuorten projektitiimi toteuttaa Lapissa useilla paikkakunnilla toiseen asteen opiskelijoille ns. cv-bussikiertueen, jossa hauskalla tavalla harjoitellaan työnsaamiseen liittyviä taitoja. Vertaisryhmä on tehokkain keino viedä viestiä, nuori kuuntelee ja samaistuu helpommin lähellä omaa ikää olevaan, joka puhuu samaa kieltä hänen kanssaan. Nuorten vuonna haastetaan oppilaitoksia, kuntia, yrityksiä, ihmisiä yleensä tekemään tekoja nuorten työllistymisen ja osaamisen kasvattamisen hyväksi. Pienistäkin teoista voi kasvaa isoja vaikutuksia kun tavoitteena on Lapissa Suomen paras nuorisotyöllisyys vuonna EI'N&%B)3%#'>#'3#2+,--)&/#'0.%//8>00/,,- Yrittäjäksi alkaminen voi olla tänä päivänä yhtä turvallinen tapa työllistyä kuin palkkatyökin. Tämän on tuonut mukanaan toimintaympäristön muutokset, lisääntynyt turvattomuus työmarkkinoilla, projektimaisen työn lisääntyminen sekä yhä kasvava vastuu omasta työllistymisestä. Nuorten yrittäjien myötä yrittäminen on muuttumassa yksinyrittämisestä kohti yhteisöyrittämistä ja yrittäjyys on jokaisen mahdollisuus eikä enää harvojen sankaritoimintaa. Kyselyn tuloksissa nuorten visiossa yrittäjyys ja oman yrityksen perustaminen oli potentiaalinen vaihtoehto. Moni nuori haaveili oman yrityksen perustamisesta, jo olemassa olevan yrityksen toiminnan laajentamisesta sekä siitä, että voisi omalla yritystoiminnallaan työllistää muita ja tuoda hyvinvointia Lappiin. Kuitenkin nuoret kokivat työelämätaidoista hallitsevansa kaikkein heikoiten yrittäjyysvalmiudet. Tavoitteena olisikin, että yrittäjyys olisi nuorelle potentiaalinen uravaihtoehto ja nuori voisi kehittää omia valmiuksiaan ja taitojaan siihen suuntaan. Yrittäjyyshalukkuutta voidaan lisätä vahvistamalla nuoren sisäistä yrittäjyyttä eli itsetuntemusta ja rohkeutta. Nuoria tulisi kannustaa yrittäjyydessä tarvittaviin taitoihin: oma-aloitteisuuteen, rohkeuteen, epäonnistumisen sietämiseen sekä riskinottokykyyn. Myös neuvottelutaidot ja ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeitä taitoja esimerkiksi myyntityössä. Lisäksi nuoret tarvitsevat enemmän tietoa yrittämisestä, taloudellisista tukimuodoista ja enemmän myös onnistumisesimerkkejä yrittäjistä.!d*/*#'>#'+,7%#&/#'/)2,3#'#&,--,h'b#--)&/)&'>#' /)B%'-)*.,-').#L'>#'0.%//8>00&3#2%--*%&&#'#-/##' %/&,2)*//#+)&/#E! 20 TAVOITTEISTA TEKOIHIN

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomalaisille työmarkkinoille onnellisia uutisia: NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomen talouskurimuksesta ja tahmaisesta työllisyystilanteesta huolimatta meillä on erinomaisia uutisia:

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot