Seniorina Yrittäjäksi tutkimushanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seniorina Yrittäjäksi tutkimushanke"

Transkriptio

1 Seniorina Yrittäjäksi tutkimushanke Polut senioriyrittäjiksi neljällä DEMO-verkoston pilottipaikkakunnalla Kati Tuokkola, Jarmo Nieminen ja Kari Huotari Huhtikuu 2012

2 Sisällys: 1 Johdanto Selvitystehtävä Pilottipaikkakunnat Taustaa selvitykselle Polut yrittäjyyteen pilottipaikkakunnilla Palkkatyöstä eläkkeelle Palkkatyöstä yrittäjäksi seniori-iällä ennen eläkeikää Palkkatyöstä eläkkeelle, ja sitten yrittäjäksi Yrittäjä jatkaa yrittämistä eläkkeen ohessa Yrittäjyyden lähtökohtia Yrittäjyyteen vetävät ja yrittäjyyttä jarruttavat tekijät Senioriyrittäjyys aluetalouden näkökulmasta Työurien pidentyminen ja senioriyrittäjyys Yhteenveto Suositukset Lähteet

3 1 Johdanto Eläkeikää lähestyvien työntekijöiden työelämässä jatkamiseen palkkatyössä on kiinnitetty paljonkin yleistä huomiota. Työurien pidentämisestä käydään runsaasti keskusteluja ja kiistellään siitä, mitkä olisivat parhaita keinoja tavoitteeseen pääsyyn. Työuran jatkamismahdollisuus yrittäjänä on sitä vastoin jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka tutkimukset osoittavat, että senioreissa on merkittävästi yrittäjyyspotentiaalia. Yhtenä teemana Työ- ja elinkeinoministeriön DEMO-verkostossa (Ikärakenneverkostossa) on yrittäjyyden kehittäminen otettu osaksi ikärakennemuutokseen vastaamista. DEMO-verkostossa käynnistettiin vuona 2011 Seniorina yrittäjäksi -toimenpidehanke. Sen puitteissa aloitettiin Seniorina yrittäjäksi -tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa uutta ja relevanttia tietoa seniorina yrittäjäksi aikovien palkansaajien työurien pidentämiseksi. Tutkimuksella pyritään löytämään tähän uusia keinoja erityisesti rakennemuutos- ja maaseutualueilla. Aalto-yliopisto määrittelee Seniorina yrittäjäksi urapolun, jossa eläkkeelle siirtymisen vaihtoehtona palkansaaja jatkaa työuraansa itsenäisenä yrittäjänä. Senioriyrittäjyyttä harkitsevalle on usein sekä työn että harrastusten kautta kertynyt kokemusta ja osaamista, jota voi hyödyntää uusien yritysmuotojen, koulutuksen sekä senioriyrittäjyystoimintaa ohjaavan ja kannustavan lainsäädännön avulla. (Kyrö ym. 2011a). Käsillä oleva raportti on osa Aalto-yliopiston ja TEM:in Ikärakenneverkoston (DEMO-verkosto) Seniorina yrittäjäksi tutkimusta. Tämä osio on empiirinen kartoitus senioreiden yrittäjyysaikomuksista valituissa pilottikunnissa, jotka ovat Kaustinen, Keuruu, Nurmes ja Sastamala. Nämä paikkakunnat on valittu siksi, että tutkimuksella halutaan löytää keinoja erityisesti maaseutumaisten alueiden palkansaajien työurien pidentämiseksi yrittäjyyden avulla. Työn on tehnyt Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n toimeksiannosta tutkimusryhmä YTM Kati Tuokkola, YTM Jarmo Nieminen ja VTT Kari Huotari. Selvitys on toteutettu aikavälillä tammikuu maaliskuu Selvitystehtävä Empiirisen selvityksen tarkoitus on hahmottaa senioriyrittäjyyspotentiaalia valituilla pilottialueilla (Kaustinen, Keuruu, Nurmes ja Sastamala). Selvityksen nimi intentiotutkimus viittaa tehtävään selvittää potentiaalin lisäksi todellisia yrittäjyysaikomuksia; kuinka yleistä se on, ja millä ehdoilla, että seniori-iällä on aikomus lähteä yrittäjäksi? Yrittäjäksi lähteminen voi tarkoittaa palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymistä senioriiällä (ts. lähellä eläkeikää), yrittäjäksi siirtymistä juuri eläkeiän kynnyksellä tai melko pian sen jälkeen tai osa-aikaista yrittäjyyttä palkkatyön ja eläkkeen ohessa eläkkeelle jäämisen jälkeen. Senioriyrittäjyys on myös sitä, että jo ennestään yrittäjänä toimiva jatkaa yritystoimintaansa eläkeiän jälkeen, joko kokoaikaisena tai eläkkeen ohella osa-aikaisena yrittäjänä. Tilanteet ja vaihtoehdot senioriyrittäjyydessä ovat siis hyvin vaihtelevia ja ovat riippuvaisia ennen muuta sen hetkisestä elämäntilanteesta ja tilanteesta työelämässä. Tällä intentiotutkimuksella halutaan selvittää laadullisesti sitä kysymystä, millaisia ja missä laajuudessa pilottipaikkakunnilla yrittäjyysaikomuksia on, 3

4 mitkä asiat erityisesti vetävät toteuttamaan yrittäjyysaikomuksia, mitkä asiat työntävät yrittäjyyteen sekä mitkä asiat jarruttavat ja eräällä tavalla estävät yrittäjyyttä. Työn yhtenä tavoitteena on näiden asioiden kautta tuoda esiin mitä julkinen sektori, kunnat ja valtio, voisivat tehdä, jotta yrittäjyysaikomukset entistä useammin aktualisoituisivat käytäntöön. Selvityskysymykset voidaan yksilöidä seuraavasti: 1) Mitkä ovat työn jatkamisen, ja erityisesti potentiaalisen yrittäjyyden, orientaatiot asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivilla henkilöillä? 2) Mitkä ovat työn jatkamisaikomukset jo yrittäjinä toimivilla henkilöillä? 3) Minkälaiset asiat toisaalta puoltavat ja toisaalta estävät sitä, että työntekoa aiotaan jatkaa eläkeiän jälkeen? 4) Mitkä ovat senioriyrittäjyyttä tukevat ja estävät tekijät? 5) Millä toimialoilla tutkimuksen kohteena olevissa kunnissa yrittäjyyttä todennäköisimmin jatketaan myös eläkeiän jälkeen? 6) Mitä ovat ne toimet, jotka valtion tai kuntien taholta tukisivat senioriyrittäjyyttä? Aineistona selvityksessä ovat olleet käydyt keskustelut ja haastattelut pilottipaikkakunnilla sekä kirjallinen materiaali aiheesta. Haastatteluissa ja keskusteluissa kuultavat tahot ovat olleet pääasiassa kaksi ryhmää. Ensinnä kuultiin alueiden keskeisiä toimijoita, mm. TE-toimiston, verotoimiston, elinkeinoyhtiöiden, yrittäjäjärjestöjen ja keskeisten työnantajien edustajia. Toiseksi haastattelut kohdistettiin jo yrittäjinä toimiville tai johto- ja esimiesasemassa oleville seniori-ikäisille kuntalaisille. Selvitys käynnistettiin järjestämällä kahdella paikkakunnalla työpajat alueiden keskeisille toimijoille, jonka jälkeen haastatteluja jatkettiin ja laajennettiin myös senioreiden ja yrittäjien osalta. Kahdella paikkakunnalla työpajaa ei saatu osallistujien puuttumisen takia järjestettyä, joten haastateltavat koottiin ko. paikkakunnilla yrityspalveluiden henkilöstön kanssa yhteistyössä. Selvityksen valmistuttua pilottipaikkakunnilla järjestetään vielä tulosten esittely- ja jatkosuunnitelmien ideoimistilaisuus. Empiiristä selvitystä varten on työpajoissa ja haastatteluissa kuultu yhteensä 48 henkilöä. Taulukossa 1 on eritelty kuultujen henkilöiden rooli selvityksessä. Toimijatahoilta ja sidosryhmien edustajilta kysyttiin miten he näkevät työurien pidentämisen haasteet ylipäätään, millaista yrittäjyyspotentiaalia heidän kunnassaan on, mikä yrittäjyyteen vetää, mikä estää ja miten yrittäjyyteen lähtemistä voitaisiin tukea. Seniori-ikäisiltä haastateltavilta kysyttiin yrittäjyysvaihtoehdon todennäköisyyttä ja yrittämisen suhteen tulevaisuuden suunnitelmia. Lisäksi jo yrittäjinä toimivia pyydettiin halutessaan kertomaan omaa tarinaansa yrittäjäksi ryhtymisestä ja sen taustoista. Taulukko 1. Selvitystä varten kuullut henkilöt Haastatellut / työpajoissa kuullut henkilöt: Asiantuntijaroolissa mukana olevat 30 Senioriyrittäjäroolissa mukana olevat 18 yhteensä 48 Lukumäärä: 4

5 Asiantuntijat ja seniorit limittyvät toisiinsa, sillä esimerkiksi työpajoissa oli varsin monia kummankin roolin edustajia. Moni senioriyrittäjä on esimerkiksi aktiivinen toimija yrittäjäjärjestössä, ja vastaavasti usealla ammattiroolissa toimivalla voi olla myös yrittäjätausta. Asiantuntijaroolissa haastatelluissa on mukana lisäksi sellaisia henkilöitä, jotka eivät edusta mitään pilottialuetta, esimerkiksi kaksi asiantuntijaa ammattiliitoista, joilla on yrittäjäjäseniä. 1.2 Pilottipaikkakunnat Intentiotutkimuksen pilottikunniksi valikoitiin Kaustinen Keski-Pohjanmaalta, Keuruu Keski-Suomesta, Nurmes Pohjois-Karjalasta ja Sastamala Pirkanmaalta. Kaikki näistä edustavat maaseutumaisia kuntia, Nurmes harvaan asuttua maaseutua ja muut ydinmaaseutua, kun luokitteluperusteena käytetään maaseudun kolmijakoa 1. Väkiluvultaan Sastamala on suurin noin asukkaalla ja Kaustinen pienin, jossa on vain reilu 4000 asukasta (ks. taulukko 2). Taulukko 2. Kuntien tunnuslukuja Kaustinen Keuruu Nurmes Sastamala Koko maa Väkiluku Perheitä (lkm) Tulot/tulonsaaja Kesämökkejä Työpaikkoja Työssäkäyviä (%) 63,6 52, ,1 59,7 Työttömyysaste (%) 8,7 14,2 16,9 9,8 11,6 Kuntalaisten osuus 66,8 79,4 82,8 73,1 67,2 työssäkävijöissä Alkutuotannon työpaikat 19,2 6,1 15,6 8,2 3,7 (%) Jalostuksen työpaikat (%) 17,4 24,3 18,8 33,1 23,9 Palvelujen työpaikat (%) 61,7 68,7 64,7 57,6 71,6 Taloudellinen 1,26 1,73 1,95 1,55 1,34 huoltosuhde Eläkkeellä olevat 23,1 32,8 35,3 29,2 23,5 lähde: Kyrö ym. (2011b) Kaustisella on suhteessa selkeästi eniten työssäkäyviä (Kaustinen 63,6 % ja koko maa 59,7 %), ja siellä myös työttömyysaste on pienin (Kaustinen 8,7 % koko maa 11,6 %) muihin pilottikuntiin nähden. Myös Sastamalassa työttömyysaste (9,8 %) on suhteellisen matala, ja alempi kuin koko maan keskiarvo. 1 Tämän maaseutupolitiikassa käytetyn luokittelun mukaan Suomen 336 kunnasta, joista 108 käyttää itsestään nimitystä kaupunki, on kaupunkikuntia 55, kaupungin läheisen maaseudun kuntia 65, ydinmaaseudun kuntia 99 ja harvaan asutun maaseudun kuntia 117 (Lähde: Tilastokeskus; Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ). 5

6 Nurmeksessa työttömyysaste (16, 9 %) on suhteellisesti suurin ja Keuruullakin kohtalaisen korkea (14,2 %). Taloudelliselta huoltosuhteeltaan, jossa mitataan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä henkilöä on yhtä työllistä kohti, kaikkein epäedullisin tilanne on Nurmeksessa (1,95) ja paras Kaustisella (1,26), joka on pilottikunnista ainoa maan keskiarvon (1,34) alittava. Kaustisella myös eläkeläisten osuus (23,1 %) on suhteellisesti pienin pilottikunnista ja Nurmeksessa suurin (35,3 %). Myös Keuruulla eläkeläisten osuus on suhteellisen suuri (32,8 %) ja Sastamalassakin (29,2 %) selvästi yli maan keskiarvon (23,5 %). Kaustinen ja Nurmes ovat maaseutumaisempia kuntia melko suuren alkutuotannon työpaikkojen osuuden perusteella, kun taas Keuruulla ja Sastamalassa alkutuotannon työpaikkojen osuus on selvästi pienempi kuin jalostuksen työpaikkojen (taulukot 2 ja 3). Maa-, metsä- ja kalatalous (Kaustinen 18,5 % ja koko maa 3,7 %) sekä muu palveluala (Kaustinen 6 % ja koko maa 4,8 %) ovat Kaustisella maan keskiarvojen yli. Myös Nurmeksessa maa-, metsä- ja kalatalous (13,6 %) on suurempi työllistäjä kuin maassa keskimäärin. Keuruulla puolestaan teollisuus (Keuruu 19 % ja koko maa 14,7 %) ja julkinen hallinto ja maanpuolustus (Keuruu 35 % ja koko maa 28,5 %) nousevat maan keskiarvojen yläpuolelle. Sastamalassa erottuu selkeästi teollisuus (Sastamala 23 % ja koko maa 14,7 %) suhteellisen suurena työllistäjänä. Taulukko 3. Työlliset toimialan mukaan 2008 Työlliset toimialan (TOL2008) mukaan KOKO KOKO Kaustinen Kaustinen Keuruu Keuruu Nurmes Nurmes Sastamala Sastamala MAA MAA % % % % % (A) Maa-, metsä- ja kalatalous , , , , ,64 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu , , , , ,59 ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus , , , , ,01 (F) Rakentaminen , , , , ,83 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; , , , , ,02 Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä , , , , ,90 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta , , , , ,36 (L) Kiinteistöalan toiminta ,90 7 0, , , ,60 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja , , , , ,07 tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja , , , , ,39 maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. (R-U) Muut palvelut , , , , ,01 (X) Toimiala tuntematon , , , , ,57 Yhteensä , , , , ,00 lähde: Kyrö ym. (2011b) Kaikissa pilottikunnissa yrittäjien osuus työssäkäyvistä on suhteellisen korkea (ks. taulukko 4). Etenkin Kaustinen erottuu tässä selkeästi, sillä kaikista työssäkäyvistä siellä noin neljännes on vuonna 2009 ollut yrittäjiä. Maassa keskimäärin yrittäjiä on noin 10 %. Kaikki pilottikunnat ylittävät maan keskiarvon, Keuruun ollessa lähinnä sitä (13,5 %). 6

7 Taulukko 4. Työssäkäynti 2009 Työnantajasektoreittain KOKO KOKO MAA Kaustinen Kaus- Keuru Keuruu Nurm Nurmes Sastama Sastama MAA % tinen % u % es % la la % Palkansaajat , , , , ,05 Valtio , , , , ,06 Kunta , , , , ,31 Valtioenemmistöinen Oy , , , , ,94 Yksityinen sektori , , , , ,69 Tuntematon ,08 1 0,06 0 0,00 0 0,00 4 0,05 Yrittäjät , , , , ,95 Työpaikat/ alueella työssäkäyvät yhteensä lähde: Kyrö ym. (2011b) 1.3 Taustaa selvitykselle Työssä jatkamista palkkatyön muodossa on tutkittu suhteellisen paljon. Muun muassa tuore väitöstutkimus (Dufva 2012) on paneutunut kysymykseen siitä, millä ehdoilla suuret ikäluokat (vuosina syntyneet) olisivat valmiita jatkamaan työelämässä eläkeikää pidempään. Työelämässä ylipäätään jatkamisen todettiin olevan yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat monenlaiset tekijät, yhtenä suurimmista perhe- ja taloudelliset tekijät. Yksi selkeä ja yhteinen työurien pidentämistä edesauttava tekijä todettiin olevan joustavuus työajassa, työn määrässä ja työn sisällöissä. Yksilöllisten tekijöiden huomioiminen työn sisältöjä suunniteltaessa ja uudelleen määriteltäessä edesauttaisi tutkimuksen mukaan siis kaikkein selkeimmin työurien pidentämistä. Edellä mainitussa tutkimuksessa ei varsinaisesti otettu kantaa yrittäjyysvaihtoehtoon tai pohdittu sitä, missä määrin eläkkeen ohessa oltaisiin halukkaita jatkamaan osa-aikaisena yrittäjänä. Yrittäjien on todettu jatkavan työelämässä keskimäärin pidempään kuin palkansaajien. Yksi syy tähän voi olla se, että yrittäjät ovat keskimäärin tyytyväisempiä työhönsä kuin palkansaajat. Esim. akavalaisten yrittäjien on todettu olevan keskimäärin tyytyväisempiä työhönsä kuin saman koulutuksen omaavat palkansaajat (Luomala, Akola, Heinonen 2011). Osasyy voi olla sekin, että yrittäjät eivät välttämättä koe yrittäjyyttä ensisijaisesti työnä vaan itsensä toteuttamisen ja elämisen tapana, josta ei ole syytä eläköityä. Työurat ovat viime vuosina pidentyneet myös palkansaajilla. Vuonna 2011 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisiän odote 25 vuotiaille oli 60,5 vuotta ja 50 vuotiaille 62,4 vuotta, mikä kuvaa seniori-ikäisten eläkkeelle siirtymistä paremmin kuin edellinen luku (Eläketurvakeskus 2012). Tässä tutkimuksessa käsitellään senioriyrittäjyyttä ja käytetään tiheään sanaa seniori. Mihin sillä viitataan ja onko olemassa joku ikäraja, jonka jälkeen ihminen muuttuu senioriksi? Moni kuusissakymmenissä ollut haastateltava sanoi, ettei häntä ole ennen kutsuttu eikä koe itseään senioriksi. Mitään tiettyä ikää, jolloin 7

8 pitäisi kokea itsensä senioriksi, ei tietenkään ole. Yhteiskunnalliselta kannalta voidaan kuitenkin erottaa tietty ikävaihe, jossa ollaan eläkeiässä (vanhuuseläkkeelle voidaan siirtyä vuotiaana) tai sen kynnyksellä, mutta ei kuitenkaan olla vanhuksia. Tuossa vaiheessa joudutaan miettimään työkykyä ja - haluja sekä valintoja eläkkeelle siirtymisen ja työn jatkamisen suhteen. Myös se askarruttaa, mitä työelämänjälkeinen elämä tulee tarjoamaan. Olennaista on, että tuossa vaiheessa ei olla siirtymässä työelämästä toimintakyvyn heikkenemistä ja riippuvuutta edustavaan vanhuuteen, vaan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tarjoavaan kolmanteen ikään. (Jyrkämä 2005). Kolmannen iän käsitettä on aiheesta arvosteltukin (ks. Karisto 2008). Kaikilla ei ole terveyttä, toimintakykyä, varaa tai halua viettää vauhdikkaita ja omaehtoisia eläkepäiviä. Mm. vanhuspalvelulaista käytävässä keskustelussa on mainittu 75 vuotta iäksi, jolloin toimintakyky keskimäärin alkaa heikentyä ja avun tarve kasvaa. Paitsi yksilölliset myös sosioekonomiset tekijät vaihteluihin terveydessä ja toimintakyvyssä ovat merkittäviä. Kolmanteen ikään on ollut tapana liittää "vapaa-ajan viettoa" muistuttavia aktiviteettejä, matkustelua, harrastuksia, järjestötoimintaa, mutta myös vapaaehtoistyötä, joka on varsin merkittävällä sijalla kun eläkeiän kynnyksellä mietitään tulevaa toimintaa (Dufva 2012). On perusteltua odottaa, että myös ansiotyön osuus tulee kasvamaan. (ks. Palomäki ja Tuominen 2010; Järnefelt 2011). Ansiotyötä tehdään palkkasuhteessa tai yrittäjänä, mutta vapaaehtoisesti ja muun elämän ehdoilla ehkä lisätulojen kannustamana, mutta erityisesti mielekkääksi tekemisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi. Seniori-ikäisten yrittäjien lukumäärä on kasvanut ja myös uusyrittäjien osuus senioriyrittäjistä on jonkin verran kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti eläkkeellä olevien sivutoiminen yrittäjyys on yleistymässä. (Järnefelt 2011.) Tätä taustaa vasten myös senioriyrittäjyys on tutkimusten mukaan yksi varteen otettava potentiaali pyrittäessä pidentämään työuria. Yrittäjyys on piirre, joka kuvaa yhä laajenevaa ja monipuolistuvaa senioreiden elämäntilannetta eläkeikäisenä. Eläkeläisten joukossa on aina vain enemmän hyväkuntoisia henkilöitä, jotka ovat halukkaita tekemään ja osallistumaan myös työelämään omilla ehdoillaan, jolloin yrittäjyys on yksi vaihtoehto näiden joukossa. Vaikka yrittäjien osuus senioriväestöstä on kasvanut, samoin senioriyrittäjien lukumäärä ja osuus kaikista yrittäjistä, on aihetta kysyä mikä on yrittäjyyspotentiaali seniori-ikäisillä. Tutkimukset kertovat, että nuoremmilla yrittäjyysaikomukset ovat keskimäärin yleisempiä kuin ikääntyneillä. Alle 45-vuotiaista eiyrittäjistä yrittäjyyteen suuntautuu noin 10 %, kun taas vuotiaista vain 2 % on ilmoittanut aikovansa yrittäjiksi. Varsinaisten yrittäjyysaikomusten ja mahdollisuuksien havaitsemisen kesken on melkoinen ero, sillä vuotiaista ei-yrittäjistä 25 %:n lasketaan olevan potentiaalisia yrittäjiä siinä mielessä, että he ovat sekä havainneet ympäristössään jonkun liiketoimintamahdollisuuden että katsovat omaavansa yrityksen perustamisessa tarvittavat taidot. (Stenholm ym ) Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto seniorien elämässä. Toisaalta epäilyksiä asialle antaa tutkimusten osoittama melko pieni senioreiden oma halukkuus varsinaisesti yrityksen perustamiseen. Tämän vuoksi on kiinnostavaa selvittää valituilla paikkakunnilla perusteellisemmin asiantuntijoiden ja senioreiden ajatuksia asiasta. 8

9 2 Polut yrittäjyyteen pilottipaikkakunnilla Aalto-yliopiston tutkimuksessa (Kyrö ym. 2011a) määritellään "seniorina yrittäjäksi urapolku", jolla tarkoitetaan sitä työuraan liittyvää elämänkaaren vaihetta, jossa palkansaajalla on eläkkeelle siirtymisen vaihtoehtona mahdollisuus jatkaa työuraansa itsenäisenä yrittäjänä joko yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. "Seniorina yrittäjäksi urapolkua" havainnoitiin nyt tehdyssä empiirisessä selvityksessä toteutuneina polkuina sekä välillisesti yrityspalveluiden ja muiden paikallisten toimijoiden antaman informaation kautta. Alun perin tarkoituksena oli intentiotutkimuksen luonteen mukaisesti kartoittaa myös eläkeiän kynnyksellä olevien asukkaiden yrittäjyysaikomuksia niitä heiltä suoraan kysymällä (200 henkilön otos), mutta tämä aikomus kariutui siihen, ettei Väestörekisterikeskus katsonut voivansa luovuttaa yhteystietoja haastatteluja varten. Tutkimuksen tässä osassa tarkastellaan polkuja senioriyrittäjyyteen pilottipaikkakunnilla, joilla em. "seniorina yrittäjäksi urapolku" osoittautui paikkakuntien todellisuudessa toimivaksi, joskin vielä melko kapeaksi väyläksi. Palkkatyöstä yrittäjäksi eläkeiän kynnyksellä mallin ohella toivat pilottipaikkakunnilla tehdyt haastattelut ja työpajat esiin myös muut senioriyrittäjyyden mallit sekä työurien jatkamisen problematiikan laajemminkin. Niitä käsitellään tässä (kuvio 1) ja seuraavissa luvuissa. Edellisessä luvussa hahmotellusta "kolmannen iän" aktiviteettien kirjosta, joka tuli pilottipaikkakunnillakin esiin hyvin monipuolisena, pidetään jatkossa mukana vain ansiotyö, jota tehdään yrittäjänä ja erityistapauksena palkansaajana eläkkeen ohessa. Tässä luvussa kuvataan empiirisen selvityksen tulokset pilottipaikkakunnilla. Sekä sidosryhmien että yrittäjien ja senioreiden haastattelujen kautta välittyi neljä keskeistä polkua, joista jokaiseen sisältyy työntekoa eläkeiässä tai eläkeläisenä. Kuviossa 1 on hahmoteltu ne eri polut, jotka tässä tutkimuksessa pilottipaikkakunnilla tulivat esiin väylinä senioriyrittäjyyteen. Tosin ihmisten tilanteet ovat monisyisiä ja tosielämässä erilaisia variaatioita hahmotetuista malleista on hyvinkin monenlaisia. Seuraavassa kuviossa on kuvattu ne tyypillisimmät neljä polkua, joiden mukaan työnteko myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen, ja sitä kautta mahdollinen senioriyrittäjyys, toteutuu. Kuviossa on hahmotettu, mitä erilaisia ratkaisuja ihmiset tekevät joko juuri ennen eläkeikää tai sen vaiheilla tai jälkeen (mallit 1-4). Eläkeikä vaihtelee ikävuoden välillä. 9

10 Kuvio 1. Neljä erilaista polkua jatkaa työelämässä ja jatkaa mahdollisesti senioriyrittäjänä Kuviossa 1 oleva ensimmäinen malli ei vielä sisällä yrittäjyysvaihtoehtoa. Se on otettu tähän mukaan kuitenkin siitä näkökulmasta, että se liittyy keskeisesti työurien pidennysteemaan. Myös tätä selvitystä varten tehdyissä haastatteluissa ja keskusteluissa tuotiin useasti esiin eläkeikäisten halukkuus jatkaa työelämässä jossakin muodossa. Tällöin puhutaan eläkeikäisistä, joilla on haluja tehdä palkkatyötä eläkeiän saavuttamisen jälkeen, mutta ei erityisesti haluja yrittäjiksi, ainakaan se ei ole päällimmäisenä suunnitelmissa. Malli 2 eli toinen polku kuvaa puhtaimmillaan "Seniorina yrittäjäksi urapolku" viitekehyksen (Kyrö ym. 2011a) mukaista senioriyrittäjää. Tässä mallissa palkkatyössä oleva työntekijä siirtyy yrittäjäksi seniorivaiheessa ennen eläkeikää. Varsinaiset houkutustoimet tai kannusteet yrittäjyyteen on hyvä satsata tähän vaiheeseen, jos halutaan tukea mahdollisimman suurta yrittäjyyttä seniori-ikäisenä. Kolmannessa esiin tulleessa väylässä (3. malli) yrittäjyyteen lähdetään eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Yrittäjyyttä ei ole välttämättä suunniteltu tietoisesti palkkatyössä ollessa, mutta työn tekemisen halu eläkkeelle siirtymisen jälkeen saa aikaan osalla ihmisistä halun ryhtyä tekemään työtä yrittäjänä. Neljäs väylä senioriyrittäjäksi on se, jossa jo valmiiksi yrittäjänä toimiva henkilö jatkaa yrittämistä myös eläkeiän jälkeen. Moni toimii tässä tilanteessa yrittäjänä osa-aikaisesti ja nostaa yritystulojen lisäksi myös jo ansaittua eläkettä kyseisen iän saavuttamisen jälkeen. Seuraavassa käydään läpi eri polut yrittäjyyteen sellaisena kuin ne tätä selvitystä varten tehdyissä haastatteluissa pilottipaikkakunnilla tulivat esiin. Eri polkujen yhteydessä tuodaan esiin konkreettisia 10

11 tarinoita, jotka elävöittävät yrittäjäksi ryhtymisen taustaa ja tilannetta. Niissä kohdin, missä selvityksen teossa tuli vastaan kannustimia, esteitä tai jarruttavia tekijöitä, tuodaan esiin niihin kytkeytyviä ohjeistuksia tai selvitetään niiden tausta tarkemmin. 2.1 Palkkatyöstä eläkkeelle Haastatteluissa ja työpajoissa keskustelu aloitettiin yleensä kysymällä mielipiteitä siihen, mikä parhaiten auttaisi ylipäätään jatkamaan työssä eläkeikään asti ja myös mahdollisesti sen jälkeen. Työuria ensisijaisesti pidentävinä tekijöinä otettiin yleisimmin esiin seuraavat asiat: terveys ja toimintakyky, työelämän joustot, hyvä työilmapiiri ja mielenkiintoinen työ. Nämä seikat saivat erityisesti käydyissä työpajakeskusteluissa paljon huomiota osakseen, jopa sellaisia kannanottoja saatiin, että kun työilmapiirikysymykset ja henkinen hyvinvointi ei ole kunnossa, niin kaikki muut työurien pidentämiskeinot ovat näpertelyä. Työpajoissa oli mukana myös sellaisia senioreita, jotka olivat jo ohittaneet eläkeiän, mutta joilla oli halukkuutta jatkaa työelämässä, vaikka ei välttämättä yrittäjänä. Kuvio 2. Eläkkeelle siirtyjien kaksi eri tyyppiä Kuviossa 2 on kuvattu sellainen polku palkkatyöstä eläkkeelle, joka ei sisällä yrittäjyysvaihtoehtoa. Pääsääntöisesti voidaan ajatella, että eläkkeelle siirtyjissä on kahta eri tyyppiä: 1) eläkepäivistä nauttijat, jotka suhtautuvat eläkkeeseen ansaittuna olotilana sen jälkeen kun töitä on tehty tarpeeksi, ja 2) eläkkeen ohessa edelleen työelämässä jossakin muodossa jatkamista haluavat. Ansaituista eläkepäivistä nauttiminen ei välttämättä tarkoita sohvalle makoilemaan jäävää ryhmää. Yhä vain useammin eläkkeelle jäävien joukossa on hyväkuntoisia ja hyvin toimeentulevia henkilöitä, jotka aktivoituvat esimerkiksi harrastuksissa, matkustelussa, lapsenlapsien hoitamisessa tai muussa itselleen mieluisessa aktiviteetissa. Seuraavanlaisia kommentteja tuli vastaan käydyissä keskusteluissa aiheesta puhuttaessa: olen tehnyt työtä tarpeeksi ja nyt riittää tai eläkepäivistä on oikeus myös nauttia ja eläkkeelle on myös oikeus jäädä. Monet ovat myös varsin aktiivisia esimerkiksi harrastamaan erinäisiä asioita, mutta kaikki eivät halua tehdä harrastuksestaan työtä. Tämän lisäksi osa haluaa osallistua esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan, mutta haluja palkkatyöhön ei ole. Toinen eläkkeelle siirtyjien ryhmä on sellainen, joka on innostunut edelleen jatkamaan työssä myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Joissain tapauksissa tässä ryhmässä on sellaisia, jotka olisivat halunneet jatkaa työntekoa jopa entisessä palkkatyössään pidempään. Muutama haastateltava toi esiin omalla kohdallaan 11

12 kokemansa tunteen siitä, että työpaikalla vieroksuttiin pidempään jatkajaa asenteella, että hän vie paikan nuoremmalta tai koettiin ympäristön kummastelevan sitä, että joku haluaa olla pidempään kuin olisi pakko. Eräässä haastattelussa johtavassa asemassa olevan sosiaalipuolen työntekijän sanoin eläkkeellä olevat vanhat työntekijämme ovat nykyisin parhaita sijaisiamme kuvaa osuvasti tilannetta, jossa eläkeläiset muodostavat reservin sijaisiksi. Eläkkeellä töitä jatkavien omat perustelut ratkaisulleen olivat pääasiassa sen kaltaisia kuin halu tuntea itsensä edelleen yhteiskunnalle tarpeelliseksi. Taloudelliset seikat saattavat myös olla yksi syy jatkaa töitä eläkeiän jälkeen, mutta tämä ei tullut pilottipaikkakunnilla esiin. Pikemmin halu tehdä työtä joustavalla tavalla ja omaan tahtiin tai halu hyödyntää aiempia kokemuksia ajoivat siihen, että töitä haluttiin edelleen tehdä. Vaikka tähän ensimmäiseen polkuun ei sisälly yrittäjyys vaihtoehtoa, niin tämä on tärkeä väylä ottaen huomioon ihmisten halun jatkaa työntekoa eläkkeen ohessa. Yhteisissä pohdinnoissa olisikin syytä jatkossa miettiä keinoja tämän ryhmän kohdalla, jotta voitaisiin joustavoittaa ja tehdä mahdollisimman helpoksi se vaihtoehto, että töitä voi tehdä myös eläkeiän jälkeen. Edelleen erityisesti senioriyrittäjyysteeman puitteissa on mielenkiintoista kysyä, miksi ei haluta yrittäjäksi, vaikka töitä halutaan jatkaa? Myös se on aiheellinen kysymys, pitäisikö houkutella ja miten saataisiin houkuteltua tätä ryhmää pohtimaan omalla kohdallaan yrittäjyys -vaihtoehtoa? Edelleen kannattaa ottaa keskustelun alle, miten yrittämisestä voitaisiin tehdä houkutteleva vaihtoehto ja tulisiko siitä tehdä sellainen? Miksi ei haluta yrittäjäksi, vaikka halutaan jatkaa töitä? Pääasiallisin vastaus yllä olevaan kysymykseen oli se, että työtä halutaan tehdä joustavasti, omaan tahtiin eikä haluta ottaa vastuuta yrityksen kokoaikaisesta pyörittämisestä. Yrittämisen ajatus oli myös vieras joillekin koko ikänsä palkkatyössä olleille. Etenkään jos ei ole omassa taustassaan tai lähipiirissä muita yrittäjiä, niin kynnys yrittäjäksi lähtemisestä nousee joidenkin kohdalla suureksi. Haastatteluissa tuli esiin myös tilanne, jossa pitkän uran palkkatyössä tehnyt työntekijä saattoi eläkepäivillään tehdä työtä haluamallaan tavalla ja haluamallaan joustavalla aikataululla, kun meni työntekijäksi ystävänsä omistamaan yritykseen. Näin hän saattoi myös hyödyntää aiempaa kokemustaan palkkatyöstä kunnalla ja toteuttaa sitä nyt omalla joustavalla tavallaan. Eräs yrittäjäjärjestöä edustava henkilö totesi haastattelussa, että seniorivaiheessa yrittäjäriskin ottaminen ei ole enää houkuttelevaa, vaan seniorien yrittäminen onkin tyypillisintä erityisesti pienten investointien yrityksissä, joista hyviä esimerkkejä ovat mm. valokuvaamo, taulujen myynti tai erilaiset käsityöläistoimialat. Eräs toinen yritysneuvoja jatkoi samaa teemaa puhuessaan siitä, että pikemmin ammattikoulutaustaiset käsityöläiset lähtevät perustamaan yrityksiä, sillä korkeammin koulutetut tietävät riskit eivätkä tähän lähde. Yritysneuvojat toivat esiin sitä seikkaa, että pienillä ja syrjäisemmillä maaseutupaikkakunnilla johtavassa asemassa olevien halu ryhtyä yrittäjiksi ei ole yhtä suuri kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa erään haastateltavan mukaan tilanne on aivan toinen. Pienillä paikkakunnilla hänen mukaansa mm. erilaisille konsulttitöille ei ole tarvetta yhtä paljon, koska monet käyttävät esimerkiksi ELY-keskukselta saatavia tuettuja palveluja. Pohdinta siitä alkaako yrittäminen vai osa-aikainen tai sivutoiminen palkkatyö eläkkeen ohessa on yhteydessä selkeästi toimialaan. Joillakin aloilla on luontevampaa toimia yrittäjänä kuin toisilla. Joskus työn 12

13 luonne on niin yksiköllinen ja omaan osaamiseen perustuvaa, ettei sitä edes ole mahdollista tehdä palkkatyönä. Toisaalta taas esimerkiksi hoito-alan, opetusalan tai siivousalan työt ovat esimerkkejä aloista, joilla on luontevampaa tehdä työtä osa-aikaisena sijaisena kuin perustaa yritys. Tätä säätelee myös työvoiman tarve kyseisellä alalla; jos toimialalla on hyvä työllisyystilanne ja työpaikkoja on helposti tarjolla, niin sitä suurempi on kynnys lähteä yrittäjäksi. Joskus yrittämisen ajatuksia ja haluja olisi, mutta taloudellinen kannattavuus ja byrokratia nähdään esteenä. Seuraavassa eräs tätä selvitystä varten kuultu eläkeikäinen kertoo omat syynsä sille, ettei lähde yrittäjäksi:. 30 vuotta kun maksettiin mieheni kanssa YEL:iä, niin nyt kun hän on eläkkeellä, niin saa sitä yrittäjäeläkettä takaisin 11 euroa 7 senttiä kuukaudessa 2. Minä olen eläkkeellä ja nyt olen ollut matkailualan yrittäjällä töissä viime kesänä ja syksynä, kun kyllästyin eläkepäiviini, ja tämä yrittäjä aina minulle sanoo, että mitä me ruvettaisiin tekemään, mutta sitten minä olen sitä mieltä, että minä en perusta yritystä niin pitkään kun arvonlisäveron eteen pitää tehdä hirveesti töitä, ilmaiseksi, ja vielä sen arvonlisäveron maksamisen vaiva. Minulta aina kysytään, kun nyt aina kaikkia suolaisia piirakoita ja kakkuja leivon, että tekisitkö, mutta ei minun kannata yritystä perustaa näitä varten. Kaikki sanoo että perusta joku kahvila, mutta en voi, en maksa vuokraa ja kun arvonlisäveroa varten pitää tehdä hirveästi töitä. Että ihan mielelläni tekisin, mutta ei näillä maksuilla. Edellinen sitaatti kertoo oikeastaan kahdenlaista syytä sille, ettei ole halua yrittäjäksi. Ensinnä kannattamattomuus arvonlisäveron ja korkean yrittäjäeläkkeen maksamisen vuoksi ja toiseksi byrokratian, joka yrittämiseen ja verojen maksuun liittyy ( maksamisen vaiva ). Kokemus on aivan todellinen ja tällöin kyseinen henkilö kokee arvonlisäveron rasitteena ja ilmaisena työnä, joka pitää tehdä perustyön lisäksi. Erityisesti silloin asia nähdään ongelmallisena, kun yrittäjän asiakkaina ovat henkilöt jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, ts. kahvilayrittäjällä yksittäiset ihmiset. Tällöin arvonlisäveron arvosta tehty työ mielletään helposti ilmaiseksi työksi, joka pitää tehdä sen päälle, että tekee ensin perustyön. Tässä kohden edellisen tarinan kertojan pääasiallinen syy yrittäjäksi lähtemättömyydelle on taloudellinen kannattamattomuus ja suuri yrittäjäriski, joka toimintaan liittyy. Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä lisää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Myyjä perii veron myynnin yhteydessä ja tilittää sen valtiolle. Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden tai palveluiden myyntiä, vuokrausta tai niihin rinnastettavaa toimintaa. Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Ilmoittautumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos liikevaihto jää tilikauden (12 kk) aikana alle euron. Halutessaan rekisteriin 2 Esimerkki antaa eläketurvasta liian synkän kuvan verrattuna siihen miten ennakoidaan eläkettä kertyvän jos nuori henkilö nyt ryhtyy yrittäjäksi. YEL laskurin (www.etera.fi) mukaan 33 vuotiaana yrittäjäksi ryhtyvä saisi nykyrahassa arvioituna 63 -vuotiaana eläkettä 290 euroa kuukaudessa, mikäli hän on siihen asti maksanut YEL maksua (vuoden maksut 1576,11) alimman työtulon mukaan (työtulo 7 105,84 euroa). Yrittäjäeläke jää tässäkin tapauksessa pieneksi, kuten jäisi yhtä suurilla tuloilla myös palkkatyössä. Tällä hetkellä takuueläke on 714 euroa/ kk. Kokonaiseläke on vähintään se, vaikka yrittäjäeläke/työeläke jäisi tuon summan alle. 13

14 voi silloinkin hakeutua, jos toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. (lähde:verohallinto) Yrittämisen riskit ovat suuria ja yrittämiseen liittyvät velvoitteet koetaan suurina. Usein esiin nostettu yrittäjäeläkkeen (YEL) suuruus on myös yksi tekijä, joka lisää taloudellista kannattamattomuutta ja nostaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Joissain haastatteluissa ja keskusteluissa YEL-maksut otettiin esiin yhtenä suurena kuluna, joka on suhteettoman korkea verrattuna eläkemaksuihin palkkatyössä. Paikoin tosin oli havaittavissa epätietoisuutta siitä, että yrittäjän eläkevakuutusmaksua ei tarvitse maksaa vanhuuseläkkeellä ollessa. Näin siis joitakin seniorien helpotuksia ei aina tiedetty ja niistä vallitsi hieman epätietoista ja väärääkin uskomusta. Suomessa toimivan yrittäjän pitää ottaa YEL-vakuutus, jos hän on vuotias ammatinharjoittaja eli yksityisen toiminimen haltija ammatinharjoittajan perheenjäsen, jolle ei makseta palkkaa avoimen yhtiön yhtiömies kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva osakas, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänistä, jonka työpanos yrityksessä vastaa vähintään7 105,84 euroa vuodessa (v. 2012). (lähde: Veritas eläkevakuutus) Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke Yrittäjä voi vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla jatkaa yrittäjätoimintaansa rajoituksetta ilman YEL-vakuutusmaksua. Yrittäjätoiminnasta ei silloin kartu lisää eläkettä. Yrittäjällä on mahdollisuus ottaa vapaaehtoinen YEL-vakuutus, jolloin eläkettä karttuu vuodessa 1,5 prosenttia YEL-työtulosta. (lähde: Eläke-Fennia, Työeläketietoa yrittäjälle ja työnantajalle 2012) Työeläkemaksut YEL-maksu (53 vuotta täyttänyt) 23,85 % - TyEL-maksu 23,3 %(tähän sisältyy työntekijän osuus,joka 53 vuotta täyttäneeltä on 6,5 %) - Ensimmäistä kertaa yrittäjätoimintaa aloittava saa YEL-maksuunsa 25 %:n alennuksen yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta (Lähde; 14

15 2.2 Palkkatyöstä yrittäjäksi seniori-iällä ennen eläkeikää Kun puhutaan senioriyrittäjyydestä näkökulmana palkkatyöstä yrittäjyyteen siirtyminen, niin ehkä mielenkiintoisin vaihtoehto on se polku, jossa palkkatyössä oleva henkilö siirtyy yrittäjäksi. Siirtymisen myötä palkansaaja vaihtaa entisen palkkatyönsä yrittäjyyteen, jota todennäköisesti jatkaa sitten aikanaan eläkkeen ohessa tai eläkkeen vaihtoehtona eli toimii senioriyrittäjänä. Kuviossa 3 on hahmotettu tämä malli. Kuvio 3. Senioriyrittäjyyden viitekehys, jossa työntekijä siirtyy yrittäjäksi ennen eläkeikää Pilottikunnissa oli haastatteluiden perusteella suhteellisen harvinaista, että palkansaaja siirtyy yrittäjäksi eläkeiän kynnyksellä. Tällaista kuitenkin tapahtui ja näitä tarinoita melko usein yhdisti samankaltainen tausta, johon liittyi muutoksia tai tyytymättömyyttä työsuhteessa, josta henkilö suunnitteli siirtymistä tai oli jo siirtynyt yrittäjäksi. Palkkatyömahdollisuuksien puute tai tyytymättömyys työpaikkaan ei sinänsä merkitse vastentahtoista yrittäjyyttä kuten jäljempänä olevat esimerkitkin osoittavat. Suurten työnantajien ulkoistamispolitiikka on esim. metsäalalla synnyttänyt tilanteita, joissa kokeneille työntekijöille on tullut eteen valintatilanne, jossa töiden jatkaminen omalla alallaan on edellyttänyt yrityksen perustamista. "Ukot työnnetty ulos ja tarjoavat töitä firmoille (haastateltu yrittäjä)". Eläkeiän kynnyksellä metsäalan yrittäjäksi lähtenyt haastateltava kuvasi yrittäjyyttään näin: "Ajatus yrittäjyydestä oli jo itänyt, mutta aikaisemmin ei hirvennyt katkaista palkkatuloa. Se oli hyvä ratkaisu, olisi pitänyt vaan aikaisemmin lähteä. Nyt on toisenlainen motivaatio lähteä töihin kun on omaa, eikä välttämättä tarvitse lähteä jos on huono keli." Yllä mainitun haastateltavan tapauksessa yrittäjä oli saanut aloitusvaiheessa investointiavustusta ja starttirahaa. Yrittäjyyttä oli jatkunut kymmenkunta vuotta ja yrittäjä oli eläkkeellä jatkaen työntekoa edelleen, mutta suunnitteli jo toiminnan siirtämistä uudelle yrittäjälle. Ammatin hyvin osaavilla jatkajaehdokkailla esiintyy epäröintiä hallintotöiden suhteen. Haastateltava katsoi, että tuki, rohkaisu ja koulutus ovat tarpeen (vaikka itse sai opin kantapään kautta) ja piti hyvänä, että apua on paikallisen yrityspalveluorganisaation kautta saatavissa. 15

16 Kyseessä voi olla myös voimakas omaan intohimoon, haaveeseen tai ideaan perustuva itsensä toteuttaminen. Tällöin toiminnan lähtökohta ei useinkaan ole taloudellinen hyötyminen. Yrittämiseen ei siis tätä reittiä pitkin lähdetä yleensä rikastumismielessä. Tosin tätä tietä yrittäjäksi lähtevät mainitsivat usein sen, että jo ansaittu suhteellisen hyvä eläke pitkän työuran vuoksi oli yksi helpottava tekijä. Myös se, että tässä vaiheessa on usein lainat maksettu ja taloudellinen tilanne siinä mielessä vakaa, että uskalletaan lähteä ottamaan yrittäjäriski. Seuraava tarina kuvaa hyvin tällaista tilannetta: Olin tyytymätön siihen, mitä minä hoitajana voin tehdä asukkaiden, vanhojen ja sairaiden, hyväksi Menin innokkaana ja uusia ajatuksia saavana Halu näyttää että ihmisiä voidaan hoitaa hyvin. Tää oli se lähtökohta yhdellä lauseella sanottuna.. Jo alussa minulla oli se ajatus, että olen tässä niin kauan kuin jaksan. En kyllä yhtään miettinyt, että millaiseksi eläke muodostuu, vaikka kyllä se oli iso asia, että eläke oli tavallaan jo tienattu Viranomaisten puolesta ei tullut yhtään sitä puolta, että miksi ikääntyneenä aloittaa, mutta tuttavien taholta tuli kyllä, miksi sinä nyt tällaista kun kaikki asiat sulla on hyvin sanottiin. (palkkatyön toimintatapoihin pettynyt työntekijä, joka perusti oman yrityksen tavoitteena tehdä asioita toisin kuin palkkatyöpaikassa) Miksi siirtyminen yrittäjäksi ei ole mielessä? Palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyminen osoittautui pilottipaikkakunnilla suhteellisen harvinaiseksi senioriyrittäjyyden muodoksi. Tätä asiaa kysyttiin haastatelluilta johtoasemassa olevilta työntekijöiltä ja toimijatahoja edustavilta asiantuntijahaastateltavilta. Sellaisia ajatuksia tuli esiin, kuin ei ole ajatuksia yrittäjyydestä tai ajatus on hyvin vieras. Eräs haastateltava mainitsi, että korkeintaan kumppaniksi jollekin nuoremmalle, esimerkiksi jos oma tytär tai poika lähtisi yrittäjyyteen ja itse voisi olla avuksi, niin sitten voisi harkita yrittäjyyttä. Esimerkiksi kunnan johtoasemassa oleva työntekijä, lähellä eläkeikää pohtii seuraavaa: Jos ajattelen asiaa omalla kohdallani, niin nykyinen työni on suhteellisen kevyttä ja siistiä sisätyötä, jossa palkkakin on suhteellisen hyvä ja osaaminen kohdallaan. Kyllä mieluummin katson tämän loppuun ja jään sitten eläkkeelle, kun sen aika on. Ei kyllä tulisi harkintaan yrittäjyyteen lähteminen, ei ainakaan yksin. No tosin sellaisessa tilanteessa voisin harkita, jossa oma tyttäreni esimerkiksi olisi kiinnostunut perustamaan yrityksen hoiva-alalla ja jossa voisin toimia kumppanina ja jonkinlaisena ohjaavana ja avustavana mentorina hänelle. En kyllä oikeastaan missään muussa tilanteessa harkitsisi yrittäjyyttä, kuin tosiaan kumppanina jollekin aloittelijalle tai kumppanina jonkun toisen kanssa korkeintaan. Tällaisissa tilanteissa, joissa nykyinen työ koetaan miellyttäväksi ja tarpeeksi haasteita antavaksi, yrittäjyyteen siirtyminen tuntuu kaukaiselta asialta. Yrittäjyyttä on ehkä vaikea houkutella näissä tilanteissa millään erityisillä konsteilla. Joillekin yrittäjyys sinänsä on hyvin vierasta, on sukuja, joissa ollaan aina oltu palkkatyöläisiä tai virkamiehiä, toisaalta taas on yrittäjähenkisiä sukuja, joissa kynnys yrittämiseen on ollut matala ja jossa ollaan ns. bisneshenkisiä. 16

17 2.3 Palkkatyöstä eläkkeelle, ja sitten yrittäjäksi Kuviossa 4 on esitetty pilottipaikkakunnilla suhteellisen yleinen senioriyrittäjyyden polku: ensin on jääty eläkkeelle, jonka jälkeen herää halu yrittäjyyteen. Kuvio 4. Eläkkeeltä senioriyrittäjäksi siirtyminen Tässä yrittäjyyspolussa tyypillinen tilanne on sellainen, jossa henkilö on jäänyt eläkkeelle ja kokee edelleen että töitä olisi mukava vielä tehdä. Pinnalla ovat sen kaltaiset ajatukset kuin en halunnutkaan vain olla tai minulla oli halu edelleen tehdä jotakin hyödyllistä. Hyvin tyypillisesti itsensä toteuttamisen haave yhdistyy yrittäjyyteen eikä siten pelkästään työntekijänä tehtävä työ riitä. Erityisesti vetävänä tekijänä yrittäjyyteen on oma erityiskiinnostus alaan jossa henkilö alkaa yrittäjänä. Tyypillisesti on vieläpä niin, että harrastuksesta tehdään toimeentulon lähde eläkkeellä ollessa. Toinen selkeästi yrittäjyyteen vetävä tekijä oli olemassa olevat verkostot yrittäjyyteen. Hyvin tyypillistä oli, että eläkeläisenä yrittäjyyden aloittajalla on perhepiirissään yrittäjiä. Tällöin kynnys alkaa itse yrittäjänä madaltuu. Yrittäjiksi ryhtyvät tosin myöntävät, että todellinen kynnys yrittäjyyteen on pieni eli kynnykset ovat usein enemmänkin ennakkoluuloja tai tietämättömyyttä kuin todellisia esteitä. Myös yksi yrittäjyyden puolesta puhuva seikka on taloudellisen tilanteen vakaus, koska eläke on jo tienattu eikä yrittäjäeläkettä vanhuuseläkkeellä tarvitse maksaa. Perustulo saadaan eläkkeestä, jolloin yritystulot voidaan katsoa tuloksi sen päälle. Yrittäjyyttä jarruttavina tekijöinä tulivat esiin ennen kaikkea erilaiset ikärajat, jotka osin perustuvat ennakkoluuloihin, osin todellisiin ikärajoihin. Yritystuen ikäraja (tukea saadakseen tulee olla alle 63-vuotias) nähtiin selvästi investointeja jarruttavana tekijänä. Myös starttirahasta puhuttiin paljon työpajoissa ja haastatteluissa. Lähes aina se nostettiin esiin tukena, jossa on ikäraja ja joka on suunnattu nimenomaan nuoremmille yrittäjille. Tosiasiassa starttirahassa ei ole yläikärajaa, vaan sen edellytyksenä on se, ettei henkilö saa muuta toimeentuloa turvaavaa tukea samanaikaisesti. Maaseutuohjelman yritystuet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta tuettavan investoinnin tai muun toimenpiteen on liityttävä yritystoimintaan, joka lisää ohjelma-alueen asukkaiden toimeentulo-mahdollisuuksia, monipuolistaa alueen elinkeinotoimintaa tai parantaa elinkeinotoiminnan rakennetta heikentämättä toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Tukea myönnetään ensisijaisesti sellaiselle yritykselle, jonka toiminnan voidaan katsoa tehokkaimmin edistävän alueellista 17

18 suunnitelmaa ja siinä asetettuja tavoitteita ja elinkeinotoiminnan painopisteitä Tuen myöntämisen edellytys yhtiömuotoiselle mikroyritykselle on, että määräysvalta on yhdellä tai useammalla riittävän ammattitaitoisella vuotiaalla henkilöllä. Tuensaajan ikävaatimus koskee myös luonnollista henkilöä. (lähde: Maaseutuohjelman yritystuet, Hämeen ELY-keskus) Starttiraha - aloittavan yrittäjän tuki Starttirahan tarkoituksena on edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilön työllistymistä. Starttirahalla turvataan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän, kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan. Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle sekä ei-työttömälle muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Ennen starttirahan myöntämistä työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, että yrittäjyys on starttirahan hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. yrittäjäkokemus tai koulutus, mahdollisuudet kannattavaan toimintaan, tarpeellisuus yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Aikaisemmin starttirahan edellytyksenä oli kolmen kuukauden mittainen työttömyys. Nykyisin tätä vaatimusta ei enää ole, vaan starttirahan voi saada lähes kuka tahansa. Starttirahapäätöksen ja yritystoiminnan alkamisen jälkeen yrittäjä ei kuitenkaan enää voi saada palkkaa muusta työstä tai esimerkiksi opintotukea. Esimerkiksi eläkettä saavalle henkilölle starttirahaa ei kuitenkaan myönnetä. (lähde: Wikipedia) Yllä mainitun maaseudun kehittämisohjelman yritystukien kriteerit eivät ole olleet aina kovinkaan tuttuja. Tämä tulee esiin mm. seuraavassa eläkkeellä yrittäjäksi lähteneen entisen johtotason työntekijän sitaatissa: täytin sitten innokkaana kaikki paperit ja hakemukset ja kun saatiin hakemukset sisään, niin sitten sieltä soitettiin että vedä se pois, koska olet yli-ikäinen oli kuin märkä rätti olisi lyöty kasvoille ja vähän aikaa siinä sitten meni kun kokosin itseni, mutta kyllä se tuntui siltä että olet liian vanha Yllä oleva esimerkki kuvaa myös sitä, että pilottialueillakin on johtotason tehtävissä aikaisemmin olleita senioriyrittäjiä, ja että työskentely niissä tehtävissä antoi eväät myöhemmälle yrittäjyydelle. Kyseinen yrittäjä mainitsi, että kynnystä olivat madaltamassa johtotyössä opittu paperityö eivätkä byrokratiat tuottaneet päävaivaa. Kyseisellä yrittäjällä oli myös tuttavapiirissä yrittäjiä. Toisaalta näissäkin tapauksissa taloudellinen tilanne askarrutti, vaikka se ei ollutkaan ensisijainen yrittäjäksi lähtemisen motiivi. Seuraavassa on melko tyypillinen pilottialueilla kuultu tarina, jossa harrastuksesta on tehty toimeentulo: Olin palkkatyössä siihen asti kun pääsin vanhuuseläkkeelle eli 63-vuotiaana. Sitä ennen olin osa-aikaeläkkeellä, ja kun minä olen tällainen käsityöläinen ollut ikäni ja silloin sitten kun ehdin olla vähän aikaa kotona ja tuli tällainen tilaisuus että oli vapaa huone tuossa ja yhden toisen rouvan, käsityöläisen, kanssa mietittiin sitä, että aloitetaanko yrittäminen ja tultiin 18

19 siihen tulokseen, että osuuskunta on paras, että se oli alkuun kahden perheen yritys, mutta tämä toinen yrittäjä katsoi ettei joudakaan siinä olemaan, että nyt se on siirtynyt perheyritykseksi. Ja sitten meillä on ollut jonkun verran aina joku vieras työntekijä, josta on tähän asti saanut sitä palkkatukea, kun ollut niin vähän elikkä nyt oli viime vuoden puolen pari kuukautta ja edellisenä puoli vuotta. Ja minulla on se tilanne, että olen osuuskunnan työntekijä, että minä maksan LELliä, jos minulla on palkkaa, mutta olen katsonut, että on viisaampi ottaa joku töihin sillä aikaa, kun tällä eläkkeellä just ja just elää. Yllä olevassa tarinassa yhdistyy monta tyypillisesti senioriyrittäjää kuvaavaa piirrettä. Itsensä toteuttamisen tarve, verkostossa yrittäjiä (perheyritys), harrastuksesta tehdään toimeentulo eläkkeellä sekä se, että eläkkeen antama perustulo antaa rohkeutta ottaa yrittäjäriski. Hyvin usein työpajoissa nostettiin esiin havainto, että epätietoisuutta on siitä, kuinka paljon eläkkeen ohessa voi tienata. Ilmeisesti kattavasti ei ole tiedossa se, että vanhuuseläkkeellä saa hankkia palkka- tai yrittäjätuloa kuinka paljon tahansa ilman että eläke pienenee. Myös työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalla voi ansaita jonkin verran työtuloja ilman että eläke pienenee. Nämä rajat suositellaan aina tarkistamaan siitä eläkelaitoksesta, joka eläkkeen maksaa Yrittäjä jatkaa yrittämistä eläkkeen ohessa Kaikkein yleisimmin selvityksen perusteella alueilla senioriyrittäjinä toimivat sellaiset henkilöt, jotka ovat toimineet yrittäjinä jo pidempään ja jatkavat yrittämistä myös eläkeiän jälkeen (kuvio 5). Kuvio 5. Yrittäjä jatkaa senioryrittäjänä eläkkeen ohessa tai vaihtoehtona Yksi ylivoimaisin tekijä, joka motivoi yrittäjiä jatkamaan työssään pitkään, on kiinnostava työ. Erään haastatellun sanoin: Monet ajattelevat, että haluavat jäädä eläkkeelle ja odottavat sitä aikaa ajatuksella, että sitten voin tehdä sitä mitä haluan. Useammin ehkä yrittäjät tekevät jo valmiiksi sitä mitä haluavat ja siksi jatkavat pidempään. 3 Työttömyyseläkkeellä olevien työansioille on määritelty ansiorajaksi 675,98 euroa kuukaudessa (vuonna 2012). Työkyvyttömyyseläkkeellä voi ansaita ainakin 713,73 euroa kuukaudessa (vuonna 2012) ilman että se pienentää eläkettä. (Työeläke.fi) Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita enintään 40 prosenttia aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiostaan ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkeläisen pitää itse tarkistaa vakiintuneeseen keskiansioon perustuva henkilökohtainen tulorajansa eläkeyhtiöstä. 19

20 Joillakin myös se auttaa jatkamaan, että rinnalle on saanut kumppanin. Tällöin voi itse toimia ohjaavana, ikään kuin mentorina toiselle henkilölle. Esimerkiksi sukupolvenvaihdokset, jotka usein mietityttävät yrittäjiä, saattavat joissain tapauksissa nimenomaan auttaa yrittäjää jatkamaan pidempään kuin olisi pakko, kuten seuraavassa sitaatissa tulee esiin: joskus nelikymppisenä sitä haaveili että jää varhain eläkkeelle, mutta sitten onkin tullut huomattua, että työnteko on mukavaa. Minulla ei ole aikomuksiakaan jäädä pois, vaikka sukupolvenvaihdosta ollaankin tehty ja suunniteltu jo monta vuotta, lapset on mukana ja innostuneita. Tylsäähän se olisi jos ei olisi mitään tekemistä.. (66-vuotias yrittäjänä jatkava) Edellisellä yrittäjällä ensisijaisena motiivina työssä jatkamiseen oli kiinnostava työ. Hänen tarinaansa hyvin kuvasikin se, että työstä ei ole kiirettä eläkkeelle, koska parhaillaan tekee juuri sitä, mitä haluaakin. 2.5 Yrittäjyyden lähtökohtia Aalto-yliopiston tutkimuksessa todetaan, että senioriyrittäjyyden potentiaali ja polku nousee erilaisista lähteistä. Yrittäjyys voi perustua 1) työnantajan liiketoimintaan liittyvään yritysideaan, 2) työuran aikana kertyneeseen osaamiseen, 3) harrastuksiin ja itsensä toteuttamiseen tai 4) kiinnostukseen olla sijoittajana muiden liiketoiminnassa. (Kyrö ym. 2011a). Seuraavassa tarkastellaan näitä erilaisia lähtökohtia pilottipaikkakunnilla toteutettujen työpajojen ja haastattelujen valossa. Lähteiden erittely on mielekästä siksi, että ne voivat asettaa erilaisia vaatimuksia yrittäjäksi siirtymisen prosessille. Käytännön elämässä senioriyrittäjyys nousee useista samanaikaisesti vaikuttavista lähteistä ja edellytyksistä. Useimmiten ainakin aikaisempaan työpaikkaan liittyvä yritysidea ja työuran aikana kertynyt osaaminen vaikuttavat yhtä aikaa, vaikka toinen olisi päätöksentekotilanteessa välittömästi vaikuttavampi. 1) Työnantajayritys tai -organisaatio Yrityksessä tai organisaatiossa syntyy liikeidea tai muutostilanne, jonka vuoksi yrittäjäksi ryhtyminen nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi (spin-off 4 yrityksen perustaminen entisessä organisaatiossa saadun liikeidean pohjalle; toiminnan lopettaminen tai ulkoistaminen). Pilottialueilta on tästä esimerkkinä hoiva-alan yrityksen seniori-iässä perustanut yrittäjä, jolle kokemus viimeisimmässä hoiva-alan palkkatyöpaikassa antoi ratkaisevan sysäyksen yrittäjäksi lähtemiselle. Siellä kiteytyneen yritysidean ohella suuri vaikutus oli koko monipuolisen työhistorian aikana kertyneellä ammatillisella ja johtamisosaamisella. 4 Tässä yhteydessä spin-off yrityksellä ei tarkoiteta vain tutkimuslähtöisiä yrityksiä, vaan myös mistä tahansa yrityksestä tai julkisen sektorin organisaatiosta irrottautuvaa työntekijän tai työntekijäryhmän perustamaa yritystä (ks. Lehtoranta 2003). 20

Kouvolan alue 25.9.2012

Kouvolan alue 25.9.2012 Kouvolan alue 25.9.2012 Koulutus perustuu keväällä 2012 tehtyyn selvitykseen: Polut senioriyrittäjiksi neljällä DEMO-verkoston pilottipaikkakunnalla (Tuokkola, Nieminen, Huotari) Mitkä ovat reitit senioriyrittäjiksi?

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN

TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Tyossakaynti2009 muuttujina Sukupuoli, Työnantajasektori (tvm), Seutukunnat 2011 ja Vuosi TYÖPAIKKAVÄHENNYSVERTAILU PAIKKAKUNNITTAIN Molemmat sukupuolet Kokonaistyöpaikkamäärä v. 2009 Lopetetaan työpaikkaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Katsaus nuorten yrittäjyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12.

Katsaus nuorten yrittäjyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12. Katsaus nuorten yrittäjyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ylitarkastaja Natalia Härkin, 1.12.2011 Yritysten lukumäärä 1990-2010 pl. alkutuotannon toimialat (Lähteet: Yritys-

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ kalvosarja www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com 1 Mitä yrittäminen on? Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot