Verotus 1/

Transkriptio

1 1/ Sisältö Verotus Valtionosuudet Kuntajaoston uudet yleisohjeet ja lausunnot Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Tilinpäätöksen valmistelu valtuustolle Julkisten hankintojen kynnysarvot Euron käyttöönotto JHTT-tutkinnossa hyväksytyt Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kunnallistalous -tiedotteiden sisältö 1999 Liitteet Kuntien valtionosuudet vuonna 2000 hallinnonaloittain 1000 mk (liite 1) Lausunto 41 Hakemukseen tytäryhteisön tilikauden poikkeamiseksi emoyhteisön tilikaudesta (liite 2) Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen valtionosuusjärjestelmän tiedot (liite 3) Tilivirastot (liite 4) Euron muuntokurssit (liite 5) Valuuttakurssit (liite 6) Julkisten hankintojen kynnysarvot (liite 7) Rahanvaihtojakso kaksi kuukautta vuoden 2002 alussa (liite 8) Kuntien taloudellisia tunnuslukuja vuosilta (liite 9) Vuosikate mk/asukas (liite 10) Kunnallistalous -tiedotteen sisältö vuonna 1999 (liite 11) Verotus Verovuoden 2000 ennakkoperinnän jako-osuudet Verovuoden 2000 ansio- ja pääomatulojen verojen tilityksissä otetaan käyttöön uudet jako-osuudet helmikuussa. Sekä veronsaajien ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet uusitaan. Kuntaryhmän jako-osuudeksi tullee 50,68 %. Yksittäisten kuntien alustavat, tarkistamattomat jako-osuudet verovuodelle 2000 löytyvät Kuntaliiton kunnallistalouden vastuualueen Internet -sivuilta. Verohallinnon

2 kunnille tammikuussa tilitysten yhteydessä toimittamat verovuoden 2000 jako-osuudet eivät ole helmikuussa käyttöön otettavat osuudet. Veronsaajaryhmien jako-osuuksissa ei ole vielä huomioitu tammikuussa tehtyjä veroratkaisuja. Uudet jako-osuudet, joissa on huomioitu veroratkaisut, lasketaan ja otetaan käyttöön myöhemmin. Tällöin kuntaryhmän jako-osuus tullee nousemaan. Hannele Taatila, p. (09) Juha Mynttinen, p. (09) Yhteisöveron jako-osuudet Yksittäisten kuntien uudet yhteisöveron jako-osuudet otetaan käyttöön helmikuussa tehtävän tilityksen yhteydessä. Uudet jako-osuudet koskevat verovuotta 1999 ja sen jälkeisiä verovuosia. Otettaessa uudet jakoosuudet käyttöön oikaistaan siihen mennessä ao. verovuosilta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia, muuttuneita jako-osuuksia. Uudet jako-osuudet perustuvat verovuoden 1998 verotustietoihin ja vastaavan vuoden henkilöstö-, konsernirakenne- ym. tietoihin. Asiasta on kirjoitettu enemmän Kunnallistalous -tiedotteessa 7/99. Verovuoden 2001 veroihin sovelletaan kuitenkin vielä toistaiseksi edellä mainitussa tiedotteessa kirjoitetusta poiketen verovuosien 1999 ja 2000 jakoosuutta. Uudet jako-osuudet löytyvät helmikuun alkupuolella Internetistä osoitteesta kohdasta verotilitykset. Helmikuussa tapahtuvat yhteisöveromäärien tilitysten muutokset saattavat olla useiden kuntien kohdalla huomattavia. Kunnan jako-osuus on saattanut muuttua huomattavasti esimerkiksi sen vuoksi, että kunnassa olevalla yhteisöllä oli verovuonna 1997 huomattava määrä veroja, mutta verovuonna 1998 yhteisöllä on veroja vähän tai ei lainkaan. Myös yhteisöjen veromäärien huomattavat kasvut saattavat muuttaa kunnan jakoosuutta suuresti. Lisäksi muun muassa organisaatiomuutokset ja henkilöstömäärien muutokset voivat vaikuttaa kunnan yhteisöveron jako-osuuteen. Jako-osuuden muutoksen vaikutusta verotulojen määrään korostaa vielä se, että muutettaessa jako-osuuksia aikaisemmin jo tilitetyt määrät oikaistaan vastaamaan uusia, muuttuneita jako-osuuksia. Hannele Taatila, p. (09) Veroasioista tiedottaminen Yleensä veroihin ja verotukseen liittyvistä asioista tiedotetaan Kunnallistalous -tiedotteessa. Tiedote ilmestyy kuitenkin harvoin. Täten saattaa olla tarvetta tiedottaa kunnille jo ennen seuraavan tiedotteen ilmestymis- 2 Kunnallistalous-tiedote1/2000

3 tä ajankohtaisista verotukseen liittyvistä asioista. Tiedottaminen hoidetaan tällöin Kuntaliiton Internet-sivujen välityksellä. Veroasioista tiedotetaan kunnallistalouden sivuilla kohdassa verotus. Hannele Taatila, p. (09) Arvonlisäveroasioita /4352 KHO:1999 Arvonlisävero - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Hankintaan sisältyvä vero - Vähennysoikeuden edellytykset - Vääränsisältöiset tositteet - Myyjän vilpillinen menettely X oli vähentänyt verollista liiketoimintaansa varten Y:ltä ostamistaan tavaroista ja palveluista niitä koskeviin ostolaskuihin merkityn arvonlisäveron. Laskuihin oli veron määrän lisäksi tehty myyjän eli Y:n verovelvollisuutta osoittava merkintä "ALV rek.". Verotarkastuksen perusteella X:n tekemät vähennykset poistettiin jälkiverotuksin, koska Y:tä ei ollut ostojen tapahtuessa merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin eikä myöhemminkään rekisteröity takautuvasti verovelvolliseksi tuolta ajalta. Kun tavara tai palvelu ostetaan Suomessa täällä olevalta myyjältä, ostajan vähennysoikeuden edellytyksenä on arvonlisäverolain 102 :n mukaan, että myyjä on verovelvollinen eli lain aineellisten säännösten mukaan velvollinen suorittamaan myynnistä veron. Ostajan vähennysoikeus ei sitä vastoin edellytä, että myyjä on ollut myynnin tapahtuessa merkittynä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai että myyjä on maksanut laskuun merkityn veron. Ostajalle ei myöskään ole asetettu yleistä selonottovelvollisuutta myyjän rekisteriin merkitsemisestä. Koska Y oli ollut velvollinen suorittamaan myynneistä veron, X:n vähennysoikeutta ei voitu evätä pelkästään sillä perusteella, ettei Y:tä ollut rekisteröity verovelvolliseksi ostojen tapahtuessa. Kun X:n ei ollut väitettykään olleen tietoinen Y:n vilpillisestä menettelystä ja ostolaskuihin tehtyjen merkintöjen virheellisyydestä, X:llä oli oikeus vähentää laskuihin merkitty vero ostoon sisältyvänä verona. Jälkiverotus ajalta ja Arvonlisäverolaki mom. 1 kohta ja 102 a 1 mom. (1486/1994) Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) 17, 18, 21 ja 22 artikla /4351 KHO:1999 Arvonlisävero - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Hankintaan sisältyvä vero - Vähennysoikeuden edellytykset - Vääränsisältöiset tositteet - Myyjän vilpillinen menettely - Ostajan tietoisuus myyjän menettelystä Kunnallistalous-tiedote1/2000 3

4 A oli vähentänyt verollista liiketoimintaansa varten B:ltä ja C:ltä ostamistaan tavaroista ja palveluista niitä koskeviin ostolaskuihin merkityn arvonlisäveron. Laskuissa ei ollut myyjien verovelvollisuutta osoittavaa, arvonlisäveroasetuksen 4 :n edellyttämää merkintää "ALV rek.". Verotarkastuksen perusteella A:n tekemät vähennykset poistettiin jälkiverotuksin, koska B:tä ja C:tä ei ollut ostojen tapahtuessa merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin eikä myöhemminkään rekisteröity takautuvasti verovelvolliseksi tuolta ajalta. Kun tavara tai palvelu ostetaan Suomessa täällä olevalta myyjältä, ostajan vähennysoikeuden edellytyksenä on arvonlisäverolain 102 :n mukaan, että myyjä on verovelvollinen eli lain aineellisten säännösten mukaan velvollinen suorittamaan myynnistä veron. Ostajan vähennysoikeus ei sitä vastoin edellytä, että myyjä on ollut myynnin tapahtuessa merkittynä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai että myyjä on maksanut laskuun merkityn veron. Ostajalle ei myöskään ole asetettu yleistä selonottovelvollisuutta myyjän rekisteriin merkitsemisestä eikä silloinkaan, kun laskussa ei ole myyjän verovelvollisuutta osoittavaa merkintää. Koska B ja C olivat olleet velvollisia suorittamaan myynneistä veron, A:n vähennysoikeutta ei voitu evätä pelkästään sillä perusteella, ettei B:tä ja C:tä ollut rekisteröity verovelvollisiksi ostojen tapahtuessa. Kun A:n ei ollut väitettykään olleen tietoinen B:n ja C:n vilpillisestä menettelystä, A:lla oli oikeus vähentää laskuihin merkitty vero ostoon sisältyvänä verona. A oli ostanut tavaroita ja palveluja myös D:ltä, joka oli toiminut muutoin vastaavalla tavalla kuin B ja C, mutta D:n laskuihin oli tehty veroa koskevien merkintöjen lisäksi myös verovelvollisuutta osoittava merkintä. A:lla ei kuitenkaan ollut vähennysoikeutta D:ltä tapahtuneiden ostojen osalta, koska A oli ollut tietoinen D:n menettelyn vilpillisyydestä tai A:n olisi ainakin pitänyt epäillä D:n menettelyn vilpillisyyttä. Jälkiverotus ajalta ja Arvonlisäverolaki mom. 1 kohta ja 102 a 1 mom. (1486/1994) Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) 17, 18, 21 ja 22 artikla /69 Arvonlisävero - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Sosiaalihuolto - Sosiaalinen lomatoiminta - Kuntoremonttiloma Yhdistys oli yleishyödyllinen yhteisö, jonka sääntöjen mukaisena tarkoituksena oli toimia vanhusten ja muiden kuntoutusta tarvitsevien sosiaalisen aseman ja hoitomahdollisuuksien parantamiseksi sekä heidän henkisen ja terveydellisen kuntonsa ylläpitämiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpiti kuntoutuslaitosta. Yhdistyksellä oli yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 :ssä tarkoitettu lupa luvanvaraisten terveydenhuoltopalvelujen tuottamiseen. Yhdistyksen 4 Kunnallistalous-tiedote1/2000

5 ylläpitämässä kuntoutuslaitoksessa järjestettiin muun ohella niin sanottuja kuntoremonttilomia, joiden tarkoituksena oli innostaa työntekijöitä aktiivisempaan liikkumiseen sekä terveempiin elämäntapoihin. Kuntoremonttilomien rahoittajina olivat lähinnä kuntoutettavat itse sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuella ammattiliittojen lomaliitot, jotka myös valitsivat kuntoremonttilomille osallistujat. Valintaperusteet olivat lähinnä sosiaalisia. Työterveyshuolto ei osallistunut loman saajien valintaan. Kuntoremonttilomien järjestäminen ei ollut arvonlisäverolain 38 :ssä tarkoitettua verotonta sosiaalihuoltoa eikä lain 35 :ssä tarkoitettua verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa muilta osin kuin kuntoremonttilomiin sisältyvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden suorittamien yksittäisten tutkimusten ja hoitojen osalta. Yhdistyksen oli näin ollen suoritettava arvonlisäveroa kuntoremonttilomien myynnistä saadusta tulosta muutoin kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden suorittamien yksittäisten tutkimusten ja hoitojen osalta. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 34, 35, 37 ja 38 Valtionosuudet Kuntien valtionosuudet vuonna 2000 Ennakkotiedot kuntien vuoden 2000 valtionosuuksista hallinnonaloittain on julkaistu oheisessa liitteessä (liite 1 ). Tasauserät on jaettu hallinnonalojen kesken (SM 7 %, STM 57 %, OPM 37 %).Tiedot perustuvat valtionapuviranomaisten vuotta 2000 koskeviin valtionosuuspäätöksiin. Tasauserät siirtymätasauksena ja verotulotasauksena on esitetty myös jakamattomana liitteen oikeassa reunassa. Siirtymätasaukset perustuvat SM:n päätökseen Dnro 12/42/97 (Liite 1; taulukko päivätty ). Siirtymätasausta on vielä jäljellä 48 kunnalla. Siirtymätasauksella tasataan vuoden 1997 alusta voimaantulleen valtionosuusjärjestelmän muutosvaikutusta. Kuntien valtionosuuksien lykätyt loppuerät Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään vuoden 1993 alusta siirryttäessä jaksotettiin tuolloin maksamatta olevat käyttökustannusten valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuritoimen maksamattomat erät jaksotettiin vuosille (L 1445/94). Sosiaali- ja terveydenhuollon erät jaksotettiin vuosille (L 733/92). Vielä maksamatta olevat erät ovat seuraavat: Kunnallistalous-tiedote1/2000 5

6 Opetus- ja kulttuuritoimi: Vuoden 1995 maksuerä on siirretty maksettavaksi vuonna 2000 (L 1445/94). Vuoden 1998 erä on siirretty maksettavaksi vuonna 2001 (L 1148/97) ja vuoden 1994 erä (kolme neljäsosaa) on siirretty vuodesta 1999 maksettavaksi vuonna 2002 (1186/98). Vuonna 2001 maksettava erä on korollinen. Sille maksetaan 6 prosentin vuotuinen korko viideltä vuodelta. Sosiaali- ja terveydenhuolto: Vuoden 1994 erä, joka oli siirretty maksettavaksi vuonna 1999, siirrettiin maksettavaksi vuonna 2000 (974/98). Tämä erä on viimeinen. Maksamatta olevat erät maksetaan aikanaan tehdyn päätöksen mukaisena ottaen huomioon tehdyt lain muutokset erien edelleen lykkäämisestä. Kuluvana vuonna maksetaan opetus- ja kulttuuritoimen eriä yhteensä noin 276 mmk, joista kuntien osuus on noin 234 mmk sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eriä noin 66 mmk. Opetus- ja kulttuuritoimen erät maksetaan asianomaisen vuoden huhtikuussa kaikkien osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon erät maksetaan pitkin asianomaista vuotta saajittain yhtenä eränä sinä kuukautena, jona maksatus ensimmäisestä jaksotuserästä suoritettiin. Jouko Heikkilä, p. (09) Kuntajaoston uudet yleisohjeet ja lausunnot Lausunto 41/ Lausunto hakemukseen tytäryhteisön tilikauden poikkeamiseksi emoyhteisön tilikaudesta (liite 2) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon hakemukseen tytäryhteisön tilikauden poikkeamiseksi emoyhteisön tilikaudesta. Lausunnon mukaan yhtiö A:n tilinpäätös saadaan yhdistellä kaupungin B konsernitilinpäätökseen yhtiön A tilinpäätöksen perusteella, koska tilikausi on päättynyt myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen kunnan tilikauden päättymistä. Jos yhtiö tekee välitilinpäätöksen , voidaan yhdistely kaupungin konsernitilinpäätökseen tehdä välitilinpäätöksen perusteella. Konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa on mainittava, miten A Oy:n yhdistely kaupungin konsernitilinpäätökseen on tehty. 6 Kunnallistalous-tiedote1/2000

7 Mikael Enberg, p. (09) Anneli Heinonen, p. (09) Oiva Myllyntaus, p. (09) Sisko Myöhänen, p. (09) Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vuoden 1999 talous- ja toimintatilasto/ taulukkoa 41 koskevat ohjeet Tilastokeskus on lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille tiedonkeruulomakkeet vuoden 1999 toiminta- ja taloustilaston osalta. Taloustilaston yhteydessä kerätään tietoja kunnan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toimintamenoista opetustoimen valtionosuusjärjestelmää varten. Vuosi 1999 on pohjavuosi vuoden 2001 kustannustenjaon ja yksikköhintojen tarkistamiseksi, joten tilastotietojen huolelliseen täyttämiseen ja niiden oikeellisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Liitteenä (3) Opetushallituksen ohjeet perusopetuksen ja lukiokoulutuksen valtionosuusjärjestelmän tietojen (taulukko 41) toimittamista varten. Luettelo valtion virastoista ja laitoksista Liitteenä (4) luettelo valtion virastoista ja laitoksista, jota tarvitaan mm. tilastoinnissa. Luettelo löytyy myös Internetistä osoitteesta: Suomen Kuntaliiton vuonna 1999 julkaisemassa tililuettelomallissa sivulla 70 oleva Internet -osoite on virheellinen (voimassa oleva osoite on edellä). Valuuttakurssit EU:n neuvosto vahvisti euron peruuttamattomat muuntokurssit , muuntokurssit tulivat voimaan Euron ja kunkin euroalueeseen osallistuvan valuutan välinen muuntokurssi on ainoa kurssi, jota käytetään euron ja kansallisen valuuttayksikön välillä kumpaankin suuntaan tehtävään muuntoon ja myös kansallisten valuuttayksiköiden välisiin muuntoihin. Euron muuntokurssit ovat liitteenä 5. Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin julkaisemat valuuttakurssit euroalueen ulkopuolisten maiden osalta ovat liitteenä 6. Kunnallistalous-tiedote1/2000 7

8 Euron käyttöönotosta alkaen ( ) tilinpäätöspäivän kurssilla tarkoitetaan ensisijaisesti Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaa kurssia. Siirtymäkaudella Suomen Pankki laskee ja julkaisee Euroopan keskuspankin julkaisemista valuuttakursseista valuuttayksikön arvon lisäksi markkoina. Kun tilinpäätös laaditaan Suomen markoissa, saadaan saamisten ja velkojen merkitsemisessä taseeseen käyttää olennaisuuden periaatteen mukaan näitä Suomen Pankin laskemia kursseja. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon ( / 37) mukaan kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä sovelletaan kirjanpitolautakunnan lausuntoja 1997/1489 ja 1998/1532 euroon siirtymisestä aiheutuvien kurssierojen käsittelyssä (lausunnot ovat kuntajaoston lausunnon liitteenä). Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1998/1532 mukaan kiinteää euromuuntokurssia käytetään laadittaessa tilinpäätöstä, joka päättyy tai sen jälkeen. Euron käyttöönotto oli peruuttamaton tapahtuma ja se realisoi euroalueen väliset kurssierot. Vaikka euro otettiin käyttöön , kirjanpidossa euron käyttöönotosta johtuvien kurssierojen katsottiin realisoituneen Negatiiviset kurssierot tuli merkitä välittömästi tuloslaskelmaan (vuoden 1998 tilinpäätökseen) ja positiiviset kurssierot saadaan jaksottaa juoksevasti saamisen tai velan jäljellä olevalle maksuajalle (KILA lausunnot 1997/1489 ja 1998/1532). Mikael Enberg, p. (09) Jouko Heikkilä, p. (09) (taulukkoa 41 koskevat asiat) Anneli Heinonen, p. (09) Oiva Myllyntaus, p. (09) Sisko Myöhänen, p. (09) Tilinpäätöksen valmistelu valtuustolle Kunnallistalous -tiedotteessa nro 7/1999 on selostettu KHO:n päätöstä (KHO /2129 Vuosikirja). Päätös koski kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan välistä työnjakoa tilinpäätöstä, tilintarkastuskertomusta ja vastuuvapauden myöntämistä koskevien asioiden valmistelussa valtuustolle. Työnjako on herättänyt vielä kysymyksiä, joten selvitämme asiaa tässä tiedotteessa. Lähtökohdat ovat seuraavat: 8 Kunnallistalous-tiedote1/2000

9 1. Kunnanhallitus valmistelee tilinpäätöksen siihen liittyvine asiakirjoineen, allekirjoittaa tilinpäätöksen sekä saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajalle tarkastettavaksi ja aikanaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 2. Tilintarkastaja luovuttaa tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitetun tilintarkastuskertomuksensa. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. 3. Jos tilintarkastuskertomus sisältää tilimuistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. 4. Tarkastuslautakunta jättää tilinpäätöksen tilintarkastuskertomuksineen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Tilinpäätöksen ja vastuuvapauden käsittelyä koskeva pöytäkirjateksti voisi olla esimerkiksi seuraava: Kunnallistalous-tiedote1/2000 9

10 XX VUODEN 1999 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN Kunnanhallitus xx Tilinpäätöksen selostusosaa ja perusteluja... Esitys: Kunnanhallitus - esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden 1999 tuloksesta, x mk, muodostetaan y mk:n investointivaraus ja loppu tuloksesta z mk jätetään tilikauden ylijäämä -tilille - allekirjoittaa vuoden 1999 tilinpäätöksen ja jättää tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi - saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Tarkastuslautakunta xx.x.2000 Selostusosa Tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan xx.x.xxxx esittänyt tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle xx.x.xxxx. Esitys: Tarkastuslautakunta - saattaa tilintarkastuskertomuksen valtuustolle tiedoksi - (esittää omana lausuntonaan tilintarkastuskertomuksen johdosta valtuustolle seuraavaa: ) - esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 1999 tilinpäätös hyväksytään ja kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Päätös: Tarkastuslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kunnanvaltuusto xx.x.2000 Päätös: Kunnanvaltuusto - merkitsi tilintarkastuskertomuksen tiedokseen - hyväksyi vuoden 1999 tilinpäätöksen ja myönsi kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan lisäksi arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 10 Kunnallistalous-tiedote1/2000

11 toteutuneet. Tarkastuslautakunnan ns. arviointikertomuksesta ei kuntalaissa ole säännöksiä. Näin ollen voidaan katsoa, ettei arviointikertomuksen sisällöllä ole vaikutusta tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen eikä vastuuvapauden myöntämiseen. Yllä olevassa esimerkissä on lähdetty siitä, että arviointikertomus käsitellään valtuustossa erillisenä pykälänään. Mikäli tarkastuslautakunta tulee siihen tulokseen, ettei tilinpäätöstä voida hyväksyä, niin lautakunnan on perusteltava kantansa. Tällaisessa tapauksessa tarkastuslautakunnan esitys voisi olla esimerkiksi seuraava: Tarkastuslautakunta saattaa tilintarkastuskertomuksen valtuustolle tiedoksi, esittää omana lausuntonaan tilintarkastuskertomuksen johdosta (perusteluja...) sekä esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 1999 tilinpäätöstä ei voida hyväksyä (siitä ja siitä syystä), vaan se palautetaan kunnanhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi. Käytännössä tilintarkastajat informoivat tilinpäätöksen laatijoita ja tarkastuslautakuntaa havaitsemistaan puutteista jatkuvasti tilikauden aikana ja tilinpäätöksen valmisteluvaiheessa, joten esitetyt puutteet on yleensä korjattu tilinpäätökseen. Jos tilintarkastuskertomukseen sisältyy muistutuksia, niin lautakunnan esitys voisi olla esimerkiksi: Tarkastuslautakunta pyytää vuoden 1999 tilintarkastuskertomuksesta kuntalain 75 :n 3 mom. edellyttämän kunnanhallituksen ja asianomaisten lausunnon. Lausunnot tulee toimittaa tarkastuslautakunnalle xx.xx.2000 mennessä. Heikki Harjula, p. (09) Christel von Martens, p. (09) Sisko Myöhänen, p. (09) Julkisten hankintojen kynnysarvot Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättänyt kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 1 :n sekä Euroopan yhteisöjen komission julkisten hankintojen kynnysarvoista tekemän päätöksen (1999/C 379/08) nojalla vahvistaa Suomessa sovellettaviksi liitteessä 7 ilmoitetut kynnysarvot. Liitteen 7 mukaisia kynnysarvoja sovelletaan alkaen toistaiseksi, kuitenkin enintään saakka. Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisee kynnysarvoista erillisen ilmoituksen Virallisen lehden Julkiset hankinnat -julkaisussa. Kunnallistalous-tiedote1/

12 Hans Åberg, p. (09) Euron käyttöönotto Rahanvaihtojakson pituus kaksi kuukautta vuoden 2002 alusta. Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ovat päättäneet, että rahanvaihtojakson pituus Suomessa on kaksi kuukautta. Rahanvaihto markasta euroon toteutetaan välisenä aikana. Markka lakkaa olemasta laillinen maksuväline maaliskuun alusta 2002 lukien. Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen mukaan osallistuvien jäsenmaiden keskuspankit laskevat liikkeeseen euromääräisiä seteleitä ja euro- ja senttimääräisiä metallirahoja alkaen. Liikkeeseen lasketut eurosetelit ja kolikot ovat tämän jälkeen laillisia maksuvälineitä kaikissa euron käyttöönottoon osallistuvissa jäsenmaissa. Rahanvaihtojaksolla asiakkailla on laillinen oikeus käyttää Suomessa (kansallisten alueellisten rajojensa sisällä) maksuvälineenä markan seteleitä ja kolikoita eurojen rinnalla. Kassatoiminnoissa vaihtorahana tulisi käyttää euroja. Lyhyttä rahanvaihtojaksoa perustellaan mm. sillä, että näin vältetään kahden rahan käsittelyyn liittyviä sekaannuksia ja voidaan aikaansaada kustannussäästöjä. Suomen Pankki vaihtaa euron käyttöönotosta annetun asetuksen mukaisesti markkoja ja pennejä maksutta helmikuun loppuun asti vuonna Päätöksestä annetussa Suomen Pankin tiedotteessa nro 28/1999 (liite 8), ( todetaan myös, että Mikäli pankit ja kauppa haluavat, ne voivat ottaa markkoja vastaan turvallisesti helmikuun 2002 jälkeenkin. Leena Piekkola, p. (09) JHTT-tutkinnossa hyväksytyt Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajia koskevan uuden JHTT-lain (467/1999) mukaan JHTT-lautakunta järjestää JHTT-tutkinnon ja päättää henkilöiden hyväksymisestä siinä. Laki tuli voimaan Kunnallistalous-tiedote1/2000

13 Vuoden 1999 JHTT-tutkinnossa noudatettiin vielä aikaisempaa JHTTasetusta (926/1991) myöhempine muutoksineen ja mm. valtiovarainministeriön päätöstä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon sisällöstä, mikä mahdollisti tutkinnon suorittamisen osina. Syksyllä 1999 pidettyyn JHTT-tutkintoon osallistui 45 henkilöä. Tutkinnossa hyväksyttiin kokonaan 11 henkilön suoritukset (vuonna 1998 hyväksyttiin 8 henkilöä ). Osasuorituksia hyväksyttiin JHTTtutkinnon kahdessa osassa yhteensä 11 henkilölle ja yhdessä osassa 7 henkilölle. Vuonna 1999 JHTT-lautakunta hyväksyi seuraavien henkilöiden JHTTtutkintosuoritukset ja merkitsi heidät JHTT-tilintarkastajina luetteloon: Arra, Maija Jokela, Jarmo Kalliolahti, Matti Laaksonen, Erja Laitinen, Tuula Lohi, Jarmo Peippo, Teemu Roininen, Tuula Tirri, Tarja Viherma, Terttu Virta, Raija Helsinki Ruovesi Espoo Jämsänkoski Kangasniemi Helsinki Nakkila Tornio Järvenpää Hyvinkää Vantaa JHTT-tutkinto on järjestetty vuodesta 1992 lukien, joten vuonna 1999 se oli järjestyksessään kahdeksas. Vuoden 2000 JHTT-tutkinnon ajankohta Kuluvana vuonna JHTT-tutkinnon ajankohtaa on hieman aikaistettu ja se on päätetty järjestää Helsingissä perjantaina ja lauantaina Tutkintoon hakua koskeva kuulutus julkaistaan Virallisessa lehdessä, suurimmissa sanomalehdissä ja alan ammattilehdissä maaliskuun alussa. Vuodesta 1998 alkaen lautakunta on myöntänyt tutkinto-oikeudet kolmeksi vuodeksi. Näin ollen vuonna 1998 tutkinto-oikeuden saaneiden on suoritettava JHTT-tutkinto vuoden 2000 loppuun mennessä ja vuonna 1999 tutkinto-oikeuden saaneiden vuoden 2001 loppuun mennessä. Lautakunnan ennen JHTT-lain voimaantuloa myöntämät tutkintooikeudet ovat voimassa saakka, minkä jälkeen tutkintooikeutta voi hakea uudestaan. JHTT-luettelo JHTT-lautakunta on velvollinen pitämään hyväksytyistä JHTTtilintarkastajista virallista luetteloa (JHTT-luettelo), josta saa pyydettäessä todistuksia ja otteita. Luetteloon on ollut merkittynä yhteensä 171 Kunnallistalous-tiedote1/

14 henkilöä ja siitä on poistettu eläkkeelle siirtymisen tai muun syyn vuoksi seitsemän henkilöä, joten luetteloon oli rekisteröitynä yhteensä 164 JHTT-tilintarkastajaa. JHTT-yhteisöt JHTT-luetteloon merkitään myös hyväksytyt JHTT-yhteisöt. Tällä hetkellä luettelossa ovat seuraavat 12 JHTT-yhteisöä: Oy Audiator Ab Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy Suomen Kuntatarkastus Oy SVH Julkistarkastus Oy Kunta-Kihlman Oy Tilintarkastus A. Kautto Oy Tilintarkastustoimisto Oy Martin Eklund Ab Revisionsbyrå KPMG Kunta Oy Oulun HTM & JHTT-Tarkastus Oy TTR kuntatarkastus Oy Kuntatarkastajien Oy Clavis Ernst & Young - Julkispalvelut Oy Lisätietoja: JHTT-lautakunnan sihteeri Hilkka Kankaanpää p, (09) Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kunnallistalouden vastuualueella ylläpidetään kuntien taloutta kuvaavaa Excel -tiedostoa. Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Tiedot perustuvat pääosin kuntien tilinpäätöstietoihin. Tiedosto sisältää valmiita tulostusmalleja, joissa esitetään kunnan tiedot verrattuina koko maan, maakunnan sekä kunnan kokoluokan vastaaviin tietoihin. Perustaulukon lisäksi (malli liitteenä 9) tiedosto sisältää kuvioita, joissa esitetään vuosien toimintakatteet, palkat, ansioäyrit, verotulot, käyttötalouden valtionosuudet, vuosikatteet (malli liitteenä 10), investointien omahankintamenot, kassan riittävyys, kassavarat sekä lainakannat. Tiedoston voi tilata sähköpostilla osoitteella Heikki.Pukki@Kuntaliitto.Fi. Tilauksesta tulee ilmetä laskutusosoite. Tiedosto toimitetaan vastauslähetyksenä sähköpostin liitteenä. Tiedoston hintaan 800 mk + alv kuuluu myös siihen vuonna 2000 tehtävät päivitykset. 14 Kunnallistalous-tiedote1/2000

15 Lisätietoja: Heikki Pukki, p. (09) Mikael Enberg, p. (09) Kunnallistalous-tiedotteiden sisältö 1999 Tiedotteiden sisältö on liitteenä (liite 11). Kunnallistalous-tiedote1/