6 Keittiömestarin. urapolku. Puhejudoa. Ammattikorkeakoulutusta 20 vuotta 16. asiakaspalveluun. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Keittiömestarin. urapolku. Puhejudoa. Ammattikorkeakoulutusta 20 vuotta 16. asiakaspalveluun. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti"

Transkriptio

1 H A A G A - H E L I A HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti Ammattikorkeakoulutusta 20 vuotta 16 Puhejudoa asiakaspalveluun 28 emba:sta oppia käytännön johtamistyöhön sparraa valmistumisen 34Mentori kynnyksellä 6 Keittiömestarin urapolku 1

2 Tässä numerossa 5 Pääkirjoitus 6 Urapolulla Huippukokki huvipuistossa 11 Kolme kysymystä vuotta ammattikorkeakoulutusta 16 Tutkimus ja kehitys Puhejudoa asiakastilanteissa Kansainvälinen viestintä 20 Opiskelijat tilaustöissä Modernimpi ilme ministeriölle 24 Pyöreän pöydän debatti Japanilaisesta palvelukulttuurista oppia Suomeen Takaisin koulun penkille Kati Jousimies suoritti emba-ohjelman 30 Näistä en luopuisi Kirsi Hämäläisen viisi tärkeää tavaraa 31 Viinistä viiniin Miten kuplat syntyivät? 32 Ajankohtaista 32 Porvoon uusi Campus suunniteltiin oppimista edistämään. Viihtyisät tilat houkuttelevat vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen. 34 Alumnit Mentori ja opiskelija Alumniuutisia 36 Kolumni Työssä viihtyy kun osaa 37 Koulutuskalenteri Maailmalla Andeilta autiomaahan 2 3

3 pääkirjoitus mahdollisuutta HAAGA-HELIAn verkostoissa Sidosryhmien risteysasema HAAGA-HELIA on sidosryhmiensä risteysasema, jossa päivittäin kohtaavat tuhannet eri yrityksissä työskentelevät ihmiset. Meillä on eri yrityksissä ja organisaatioissa työssä käyvää aikuista opiskelijaa ja vakituisesti yrityksissä työskentelevää alumnia. Lisäksi eri opintojaksoprojektien, T&K-hankkeiden ja opinnäytetöiden kautta lukuisat yritysedustajat kytkeytyvät verkostoomme. Verkostomme tavoittaa varovastikin arvioiden yli yritystä. Ameebamaisella verkostolla on lonkeronsa myös 95 eri maassa kansainvälisten opiskelijoidemme kautta. Risteysasemalla tapahtuu tiedon ristiinpölytys HAAGA-HELIAn risteysasemalla kohtaavat päivittäin nämä yritykseen kontaktissa olevat opiskelijat ja yritysedustajat ja heille eri yrityksissä kertynyt tieto. Opetuksen, keskustelujen ja projektien kautta tapahtuu melkoinen tiedon ristiinpölytys. Tiedon siirtoa, tiedon vaihtoa, tiedon etsintää, tiedon analysointia ja johtopäätöksiä. Käytännön tieto kohtaa ja haastaa teorian. Monitahoinen tiedon käsittelyn prosessi on käynnissä päivittäin eri puolilla HAAGA-HELIAa. Tiedon siirron ja muokkauksen lisäksi tapahtuu tiedon käyttöä ja soveltamista erilaisten harjoitusten ja projektien sekä T&K-hankkeiden parissa. Joka päivä opiskelijaa osallistuu tähän tiedon käsittelyyn. He jatkavat matkaansa entistä tietävämpinä ja osaavampina. He vievät osaamistaan yrityksiin ja organisaatioihin. Tietoista verkostojen hyödyntämistä Tiedon siirto ja käsittely eivät aina ole näkyväksi tehtyä ja tiedostettua toimintaa. Paljon tietoa liikkuu ns. hiljaisena tietona. Tekemällä verkostotoiminnasta näkyvää, tietoista ja systemaattista saadaan eri osapuolten hyödyt suuremmiksi. HAAGA-HELIA Signals tekee omalta osaltaan näkyväksi mahdollisuuksia, joissa sidosryhmämme voivat olla mukana. Tiivis monimuotoinen dialogi sidosryhmien ja haagahelialaisten kesken toimii kaikkien osapuolten hyödyksi. Tämä vuorovaikutus edellyttää meiltä sidosryhmien näkemyksien ja odotuksien tiedostamista. Haluamme osaltamme saada meillä olevat mahdollisuutta tuottamaan lisäarvoa kaikille sidosryhmillemme. Ritva Laakso-Manninen rehtori HAAGA-HELIA emba IN SERVICE EXCELLENCE Application period: April until 15th 1st to of May August, 31st, 2011 HAAGA-HELIA Signals, Ratapihantie 13, Helsinki, puh. (09) Julkaisija HAAGA- HELIA ammatti korkeakoulu Päätoimittaja Ari Nevalainen, Toimi tusneuvosto Anna Hermiö, Pekka Huolman, Paula Kinnunen, Tommi Lalu, Sanna Leporanta, Ari Nevalainen, Lauri Tuomi Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy/Viestintätoimisto Sanakunta Kannen kuva Tommi Tuomi Paperi Novapress Silk 115 g Paino Forssa Print. Tämän lehden kirjoittajat: Henni Aaltonen, Marika Alhonen, Päivi Brink, Siina Leppä, Inka Mellais, Maija Männistö, Ari Nevalainen, Anna-Rosa Polso, Anne Vilenius Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1 220 x 285 mm 1650,- 1/2 110 x 285 mm 800,- 1/2 220 x 143 mm 800,- 1/4 110 x 143 mm 450,- Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen haaga-helia.fi). HAAGA-HELIA amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen. Further information:

4 Urapolulla CV: Matti Jämsen 2011 keittiöpäällikkönä G.W. Sundmansissa Bocuse d Or -kilpailuun valmistautuminen ja 5. sija marraskuussa pidetyissä kilpailuissa keittiömestarina Berliinin Hotel Brandenburger Hofissa, Restaurant Die Quadrigassa (yksi Michelin-tähti) 2006 keittiöpäällikkönä Helsingin Restaurant FishMarketissa 2005 kokkina G.W. Sundmansissa (yksi Michelin-tähti), kokkina Helsingin FishMarketissa 2004 kokkina Oslon Restaurant Bagatellessa (kaksi Michelin-tähteä), kokkina Oslon Hilton Hotel Triadenissa Huippukokki huvipuistossa Teksti Päivi Brink Kuvat Tommi Tuomi Kilpailukuvat Timo Kauppila Bocuse d Or -kilpailussa viime vuonna viidennelle sijalle yltänyt Matti Jämsen aloitti juuri G.W. Sundmansissa keittiöpäällikkönä. Hän pitää kokin tärkeimpänä ominaisuutena peräänantamattomuutta, mutta ripaus hulluutta ei sekään ole haitaksi. Muutama vuosi sitten Matti Jämsen (s. 1979) kouluttautui keittiömestariksi HAAGA- HELIAssa työn ohessa. Koulutuksen aikana hän toimi FishMarketin keittiöpäällikkönä. Tämän alan oppii vain tekemällä, mutta kaikista opinnoistani keittiömestarikoulutus on kyllä tärkein. Kokki tarvitsee sen edetäkseen urallaan. Esimieskoulutus auttaa ymmärtämään johtamista sekä liiketaloutta ja opettaa myös kieliä ja laskentaa, Jämsen toteaa. Jämsenin mielestä kokkikoulutuksen taso vaihtelee Suomessa paljon oppilaitoksesta toiseen, mutta yleisesti ottaen se on hyvä. Hän on itse opiskellut muun muassa Roihuvuoren ammattioppilaitoksessa. Lisäisin vielä entisestään työssä oppimista, koska sen merkitys on todella suuri. Olen itse oppinut eniten seuraamalla intensiivisesti toisten työtä. Ohjaan itsekin mielelläni sellaisia kokkeja, joilla on intohimoa alaan. Kokki ei ole koskaan valmis, vaan aina voi kehittyä. Uran varrelta Jämsen pitää uransa käännekohtana helsinkiläisen ravintola FishMarketin keittiöpäälliköksi siirtymistä vuonna Meillä oli kova tiimi ja olin esimiestehtävissä. Toisaalta Norjan aikani on kokintyössä ollut opettavin vaihe. Opin 6 7

5 siellä kalan käsittelystä todella paljon, sillä Norjassa kalatuotteet ja äyriäiset ovat erinomaisia. Useammassa Michelin-tähtiä saaneessa ravintolassa työskennelleeltä Jämseniltä sopii kysyä, minkälaisia huippuravintolat ovat työyhteisöinä. Erittäin tiiviitä. Niissä painetaan pitkää päivää, tunnin työvuoroja, ja ollaan koko ajan yhdessä. Olen saanut hyviä kavereita tällaisen työkulttuurin ansiosta. Työ on meille koko elämä, eikä tavallista työpäivää ole olemassakaan. Keittiöpäällikkö on kuin kapellimestari, joka saa orkesterin soittamaan yhteen. Päälliköllä on toimistotyötä aivan riittävästi, mutta onneksi olen järjestänyt työni niin, että saan olla myös keittiössä. Päälliköllä on vastuu kokonaisuuden toimimisesta. Täytyy sietää painetta ja toimia tulosvastuullisesti. Nykyinen työpaikkani Sundmans on äärettömän hieno miljöö, ja tiimi on todella hyvä keittiössä ja salissa. Kunnioitamme vanhaa, mutta uudistumme, Jämsen lupaa. New Nordic ja suomalaisuus Syksystä 2008 kevääseen 2010 Jämsen toimi keittiömestarina Berliinissä. Hänen tehtävänsä oli keittiöpäällikkö Sauli Kemppaisen kanssa tuoda New Nordic -keittiön parhaat ominaisuudet Die Quadriga -ravintolaan. Trendikkääseen New Nordiciin liitetään muun muassa luonnonläheisyys, vuodenaikojen seuraaminen, laadukkaat raaka-aineet ja selkeys. Suomalaisten vastaanotto Saksassa oli erinomainen. Oma tapani tehdä ruokaa on suomalainen. Meidän on oltava keittiöstämme ylpeitä ja etsittävä sen ydintä. Esimerkiksi etikan käyttö, hapanimelät tuotteet ja sokerin käyttö suolan sijaan maustamisessa ovat suomalaisia piirteitä. Omaperäisiä kypsennystapoja ovat savustaminen ja hiillostus. Meillä on hyvät raaka-aineet ja selkeät vuodenajat. Moni pitää lyhyttä kasvukautta huonona asiana, mutta minusta sitä pitää hyödyntää, Jämsen huomauttaa. Suomalainen ravintolakulttuuri on Jämsenin mukaan ollut kansainvälisesti altavastaajana. Norjan ajoiltaan Matti Jämsen kaipaa herkullisia kaloja ja äyriäisiä. Kuumana kesäpäivänä hänelle maistuu Camparituoremehu tuoreiden katkarapujen kanssa. Myös olut sopii hyvin katkarapujen seuraksi. Suomessa on hienoja ravintoloita, mutta ravintolat ja kokit tekevät liian vähän yhteistyötä ja tukevat toisiaan heikosti. Bocuse d Or kokkien MM Bocuse d Oria kutsutaan kokkien maailmanmestaruuskisoiksi. Viime marraskuussa sen voiton vei tanskalainen Rasmus Kofoed ja muutkin voittosijat tulivat Pohjoismaihin. Matti Jämsen sijoittui viidenneksi. Harjoittelimme assistenttini Ismo Sipeläisen kanssa puolitoista vuotta täysipäiväisesti kilpailuun lähes ilman tuloja. Yhteistyömme toimi loistavasti. Kävimme tarkkaan läpi maut ja raakaaineet. Kokeilimme eri kypsyysasteita 0,1 asteen tarkkuudella ja hioimme suola- ja pippuriprosenttia. Sen jälkeen aloimme harjoitella aikarajoissa pysymistä. Se oli todella vaikeaa ja lopulta laskimme askeleita. Kaikki turha karsittiin pois. Kaiken oli onnistuttava kerralla, minuuttiaikataulussa. Kuitenkin kilpailutilanteissa tulee aina yllätyksiä. Bocuse d Or -kilpailussa uuni olikin höyryuuni eikä kuivauuni. Jämsen halusi itsekin yllättää kilpailuannostensa esillepanossa. Hänen kalavatinsa teemana oli Merikrotti huvipuistossa ja lihavadin Karitsa Ihmemaassa. Halusin pyörivän, lämmitettävän vadin ja musiikkia. Se oli todella haasteellista toteuttaa ja maksoi paljon, mutta onneksi saimme Pekka Paikkarin vadin suunnittelijaksi ja Esa Helasvuon säveltämään tivolimusiikkia. Idea lähti vuoristoradasta ja siitä teema laajeni karuselliin ja maailmanpyörään. Pekan kanssa oli kiinnostava keskustella esillepanosta, joka oli todella iso osa kilpailua. Olen kiitollinen koko tiimille. Huvipuisto-teema oli hauskassa ristiriidassa Jämseniä esitelleen kilpailujulisteen kanssa, jossa häntä kutsuttiin nimellä A Devil in Disguise. Hän kertookin pitävänsä kontrasteista ja pienestä pilkkeestä silmäkulmassa. Kilpailuannokset ovat todellista ruualla leikkimistä ja uuden hakemista. Viiveellä uudet ideat tulevat kyllä kilpailuista ravintoloihin. Kalavati Lihavati Bocuse d Or -kilpailussa Jämsenin kalavadin teemana oli Merikrotti huvipuistossa ja lihavadin Karitsa Ihmemaassa. Tivolimusiikki soi taustalla ja vati pyöri karusellimaisesti ympäri. Kuva: Shutterstock 8 9

6 Kilpailut tuovat näkyvyyttä Jämsen sanoo olevansa erittäin kilpailuhenkinen ja huono häviäjä. Hän ei päässyt edustamaan Suomea seuraavaan Bocuse d Or -kilpailuun vuonna 2013 eikä niellyt tappiotaan helposti. Ilman voitonhalua on turha kilpailla. Suomessa kilpailujen tuoma maine on kaksiteräinen miekka. Toisaalta se tuo työtarjouksia, mutta toisaalta se saa aikaan kateutta ja katkeruutta. Kokeilla on Suomessa ja kansainvälisesti kova kilpailu huippupaikoista, Jämsen pohtii. Pohjoismaissa ruokakulttuuri on erittäin kilpailuhenkistä tällä hetkellä. Kokit tietävät toistensa maineen ja erityisesti ruotsalaiset ja norjalaiset huippukokit ovat Jämsenille tuttuja. Viimeksi Jämsen osallistui islantilaiseen Food & Fun -kilpailuun maaliskuussa ja voitti pääpalkinnon. Pohjoismaissa on nyt tietynlainen maajoukkueilmapiiri korkealla ja Suomessakin nuoret haluavat kilpailla. Se ei ole mikään ruusuinen tie, mutta siinä oppii paljon. Kilpailuissa tavoitellaan täydellisyyttä, Jämsen muistuttaa. Kilpailuannokset ovat todellista ruualla leikkimistä ja uuden hakemista. Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Kysyimme pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaaralta, mm. osaavatko korkeakoulut kansainvälistyä ja mitä kuuluu koulutusviennille Suomalaisten yritysten kansainvälinen innovaatioyhteistyö on jo varsin laajaa. Miltä tilanne näyttää korkeakoulujen osalta? Ovatko korkeakoulut osanneet hyödyntää kansainvälisiä yhteistyöverkostoaan ja työelämäsuhteitaan riittävästi? Suomalaisyritysten kansainvälinen innovaatioyhteistyö on todella laajaa. OECD:n vertailussa olemme palkintosijoilla. Tämä valitettavasti ei kuitenkaan koske pk-yrityksiä. Niiden kanssa meillä on haasteita. Korkeakouluissa tilanne ei ole lainkaan näin hyvä. Siihen on selkeä syy olemassa: tulosohjaus ei ole asettanut vaatimuksia, ei palkinnut eikä siten resursoinut kansainvälistä yhteistyötä. Toivottavasti tähän on nyt tulossa muutos, kun ollaan miettimässä tulosohjauksen kehittämistä. Tarvitsemme kannusteet myös tutkimuksen laadulle, kansainvälistymiselle ja tulosten hyödyntämiselle. Tämä ei kuitenkaan ratkaise kokonaan ongelmaa: kyse on Suomen maahanmuuttopolitiikasta yleensä. Se rakentuu pakolaispolitiikan varaan. Kansainväliset vertailut ulkomaalaisen ammattityövoiman osuudesta koko työvoimasta näyttävät aivan samanlaiselta kuin korkeakoulujen kansainvälistymisen vertailut. Pakolaispolitiikan rinnalle tarvitsemme selkeän kansallisen strategian osaamispohjaiselle ja työperäiselle aktiiviselle maahanmuutolle. Suomella on erittäin hyvä kansainvälinen maine opetusalalla, mikä perustuu muun muassa hyvään menestykseen PISA-tutkimuksissa. Miten suomalaista oppimallia ja uusia oppimisratkaisuja voitaisiin viedä kansainvälisille markkinoille ja minkälainen rooli korkeakouluilla voisi tässä olla? Oleellista oppimisratkaisujen viennissä on, miten kykenemme konseptoimaan meillä olevan osaamisen liiketoiminnaksi. Ratkaisu ei voi olla se, että julkisrahoitteiset organisaatiot yrittävät hoitaa asian. Tarvitsemme siis yrityksiä, jotka muuttavat osaamisemme liiketoiminnaksi. Korkeakouluilla on ainakin kahdenlainen rooli: ne voivat olla yritysten kumppaneina sekä tutkimus- ja kehitystyössä että oppimisratkaisujen kokeilualustoina ja ne voivat perustaa yrityksiä oppimisratkaisujen kaupallistamiseen. Tärkeää on nähdä koko markkinat: ei pelkästään julkisen koulutusjärjestelmän ratkaisuja, vaan myös yritysten tarpeet niiden oman henkilöstön ja kumppanien kouluttamiseen. 3 kysymystä Veli-Pekka Saarnivaara pääjohtaja, Tekes Suomen bruttokansantuotteesta yli 70 % koostuu palveluista. On todettu, että Suomen kilpailukyvyn avaimet ovatkin juuri palvelujen kehittämisessä. Mitkä ovat suomalaisen palveluliiketoiminnan kehittämisen suurimmat haasteet ja miten Tekes pyrkii niihin vastaamaan? Palvelut ovat todella tärkeitä, mutta se ei tarkoita sitä, että voisimme unohtaa tai nostaa kädet pystyyn teollisuuden osalta, jos haluamme kasvattaa kansantuotettamme edelleen. Palveluistamme ja erityisesti palveluviennistämme suuri osa on teollisuuskytkentäisiä. Näiden rinnalle tarvitsemme tietysti täysin uusia korkean jalostusarvon palveluja ja erityisesti sellaisia, joilla on myös vientipotentiaalia. Tekesin toiminnassa tämä on näkynyt siten, että rahoitamme nykyään palvelutoimialojen kehityshankkeita yhtä paljon kuin teollisuuden. Palvelujen merkitys rahoituksessamme on siis ylipainotettu, kun ottaa huomioon palvelualan yritysten teollisuutta merkittävästi vähäisemmät kehityspanostukset. Palveluissa tärkeiksi asioiksi nousevat muun muassa aineettomat sisällöt ja niiden arvottaminen, ICT:n hyödyntäminen palvelujen tuotannossa, asiakasrajapinnassa ja markkinakanavien luonnissa sekä kansainvälistäminen, koska suomalaiset ovat pieniä pelureita pienten kotimarkkinoiden vuoksi

7 20 ammattikorkeakoulutusta Ensimmäiset ammattikorkeakoulutason koulutukset aloitettiin vuonna 1991 Helsingissä ja Vaasassa. HAAGA-HELIA edeltäjineen on ollut edelläkävijä AMK-tason koulutuksen kehittämisessä alusta alkaen. Uudistuksen tavoitteena oli, että suomalainen koulutusjärjestelmä vastaisi paremmin sekä työelämän tarpeisiin että alueellisiin erityispiirteisiin. Kysyimme asiantuntijoilta, miltä ammattikorkeakoulujen rooli näyttää nyt. Teksti Päivi Brink Kuvitus Jussi Jääskeläinen Kuvat Primula Oy, HAAGA-HELIA, Shutterstock HAAGA-HELIAn rehtori Ritva Laakso- Manninen muistuttaa, että ammattikorkeakoulutuksen synty 1990-luvun alussa oli suoraa seurausta työelämän osaamisvaatimusten kasvusta. Vanha osaamistaso ei riittänyt. Työntekijöiden haluttiin olevan itsenäisiä toimijoita, jotka osaavat etsiä ja käsitellä tietoa ja toimia itsenäisesti. Työelämän tarpeet ovat olleet kehittämisen lähtökohtia, Laakso-Manninen toteaa. Korkeakoulujärjestelmämme kehittymiseen Kuntaliitossa ja OKM:ssä vaikuttanut Hannele Salminen tutki väitöskirjassaan ammattikorkeakoulujen syntyä. Suomessa oli ylioppilassuma, ja vain kolmasosa yliopistoon hakeneista ylioppilaista pääsi sisään. Opiskelijat keskeyttivät usein opintonsa, jos he eivät päässeet opiskelemaan sitä, mitä todella halusivat. He joutuivat hakemaan koulutukseen useaan kertaan. Koulutusjärjestelmämme monentasoisine tutkintoineen oli kansainvälisesti vaikeasti hahmotettavissa ja vertailtavissa, joten muutos oli tarpeen. Kokeilun käynnistyttyä ammattikorkeakoulut vakiinnutettiin nopeasti, koska ne lunastivat paikkansa. Aluksi yliopistot epäilivät, antavatko ammattikorkeakoulut todella korkeakoulutasoista koulutusta. Myös työelämän edustajien oli vaikea ymmärtää, mitä tutkinnot pitivät sisällään. Ammattikorkeakoulut ovat itse tehneet valtavan työn panostaessaan tunnettuuden lisäämiseen, Salminen toteaa. vuotta Koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen huomauttaa, että ammattikorkeakoulujen opetustarjonnassa on sekä määrällisiä että laadullisia ongelmia. Opiskelijamäärät eivät joka suhteessa vastaa työelämän tarpeita. Kulttuurin, kädentaitojen ja viestinnän koulutuksessa on ylitarjontaa, kun sen sijaan palvelusektorilta, sosiaali- ja terveysalalta sekä kuljetus-, varastointi- ja liikennepuolelta puuttuu osaajia. Myös koulutussisällöissä olisi parannettavaa. Ammattikorkeakouluille Berliinin muuri murtui 1989 ja Saksat yhdistyivät 1990 Opetusministeriö aloitti ammattikorkeakoulukokeilun ja perustettiin väliaikaisia ammattikorkeakouluja Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu aloitti ammattikorkeakoulutuksen Neuvostoliitto hajosi Sopimus Euroopan talousalue ETA:sta syntyi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu aloitti ammattikorkeakoulutuksen Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin Suomessa säädettiin ns. roskapankkilaki Työttömyys oli laman aikana pahimmillaan 20 % työvoimasta Suomi liittyi Euroopan unioniin Ensimmäiset vakinaiset ammattikorkeakoulut perustettiin Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry aloitti 12 13

8 on ollut tärkeää profiloitua korkeakouluina, ja samalla ammattiosaaminen on unohtunut. Kansainvälisyyteen pitäisi panostaa, koska elinkeinoelämä toimii globaaleilla markkinoilla. Opetusministeriö esitti huhtikuussa, että seitsemän ammattikorkeakoulua pitäisi lopettaa vuoteen 2020 mennessä. Vähennykset on tarkoitus toteuttaa oppilaitosten yhteenliittyminä. HAAGA-HELIA on erinomainen esimerkki siitä, että pakkoliitoksen sijaan yhdistyminen on tuonut aitoa yhteistyötä. Ammattikorkeakoulujen tulisi käydä keskinäistä keskustelua profiloitumisesta sen sijaan, että ne vain kilpailevat keskenään, Koponen toteaa. Ritva Laakso-Manninen Tulosrahoitus kiihdyttää koulujen yhdistymistä OKM:n selvityshenkilöt ovat esittäneet ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallia uudistettavaksi. Ehdotuksessa vastuu rahoituksesta siirtyisi valtiolle ja % rahoituksesta määräytyisi tuloksen mukaan. Toinen selvityshenkilöistä oli Hannele Salminen. Oli rahoitusmalli mikä hyvänsä, tulosperusteisuus tulee varmasti mukaan. Näin kannustetaan ammattikorkeakouluja parantamaan toimintansa laatua ja vahvistamaan työelämäyhteyksiä, Salminen toteaa. EK:n Koponen pitää rahoitusmalliehdotusta hyvänä. EK kannattaa ajatusta, että ammattikorkeakoulujen rahoitus tulisi kokonaan valtiolta ja rahoitus perustuisi tulokseen. Ammattikorkeakouluilla pitäisi olla strateginen hallitus, joka vastaa osakeyhtiönä korkeakoulun toiminnasta. Tämä lisäisi oppilaitosten autonomiaa, Koponen toteaa. Hannele Salminen Kun peräänkuulutetaan laatua, voidaan kysyä, onko pienissä yksiköissä riittävästi resursseja sitä takaamaan. Tällä hetkellä päivänpolttava kysymys onkin pienten toimipisteiden tilanne. Niillä on paljon alueellista merkitystä, mutta koulutuspoliittisesti niitä pidetään kalliina. On kuitenkin tärkeää, että meillä säilyy kattava AMK-verkosto, jotta opiskelumahdollisuudet ovat hyvät koko maassa, Salminen muistuttaa. Laakso-Manninen uskoo, että tuloksellisuusvaatimus vauhdittaa entisestään ammattikorkeakoulujen yhteenliittymistä. HAAGA-HELIAlla on nyt viides vuosi menossa yhdistymisen jälkeen, ja yhteinen työskentely lähti heti hyvin liikkeelle. Selkeä visio ja yhteensopivat toimialat edesauttoivat yhdistymisessä. Erikoistumalla erottautuminen tärkeää Ammattikorkeakoulujen tulisi erottautua yliopistoista, mutta myös toisistaan. Samalla tavalla kuin huippuyliopistot erikoistuvat, ammattikorkeakoulujenkin tulee löytää vahvuutensa ja kilpailla niillä, Laakso-Manninen huomauttaa. Kuntaliiton Salmisen mukaan eri puolilla Suomea on erilaisia koulutustarpeita. Keskeisintä erilaisten koulujen menestymisessä on selkeä profiloituminen suhteessa koko koulutuskenttään. Rahoitusmekanismia tulee hioa, koska se ei riittävästi tue erilaistumista, Salminen toteaa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on erittäin tärkeää erottautua kilpailijoista. HAAGA-HELIA on selvästi erikoistunut bisnesosaamiseen. Olemme maan suurin kouluttaja joka alalla, jota edustamme. Tästä seuraa, että meillä on hyvät resurssit, erikoistuneet opettajat ja syvällistä osaamista. Suuntaudumme vahvasti yrityksiin ja elinkeinoelämään, ja tarjoamme yksilöllisiä oppimistapoja. Meillä on myös vahvat kansainväliset yhteydet, Laakso-Manninen luettelee. 20 vuodessa ammattikorkeakoulutus ovat löytäneet paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. On jopa vaikea kuvitella, ettei ammattikorkeakouluja olisi. Jos ammattikorkeakouluja ei olisi, siitä kärsisi koko yhteiskunta. Koulutamme paljon osaajia yrityksille ja lisäksi teemme T & K -hankkeita, jotka hyödyntävät elinkeinoelämää. Olemme mukana yritysten arjessa innovaatioita kehittämässä, Laakso-Manninen muistuttaa. HAAGA-HELIAn yritysyhteistyö sujuu Olen HAAGA-HELIAn hallituksessa ja liiketalouspuolen neuvottelukunnassa, ja mielestäni työelämän edustajat pääsevät hyvin vaikuttamaan opintokokonaisuuksiin. Työnantajat tunnistavat hyvin HAAGA-HELIAssa hankitun osaamisen ja osaavat arvostaa sitä. Mutta työelämäsuhteita pystyy aina parantamaan, samoin kansainvälistä ja tietoteknistä osaamista. HAAGA-HELIA on hoitanut verkostoitumisensa esimerkillisesti. Tämä näkyy etenkin hakijamäärissä ja opiskelijoiden hyvänä työllistymisenä. Eläke-Fennian johtaja Kaj Laaksonen AMK-tutkinto on osoittautunut erinomaiseksi. Suora yhteys yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä toimii ja AMK vastaa kysyntään asiantuntijoista ja esimiehistä. Jatkossa työelämässä tulevat korostumaan kommunikointi- ja viestintätaidot joka alalla sekä kyky ymmärtää organisaatioiden monimuotoisuutta. Leadership-valmiuksia voisi parantaa panostamalla vaikuttamis- ja viestintätaitoihin. Voimme myös konseptoida ja myydä HAAGA- HELIAn koulutusinnovaatioita ulkomaisille ryhmille, jotka suunnittelevat oman maansa koulutusta. Primulan toimitusjohtaja ja HAAGA-HELIA Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Juha Valkamo Tarja Halosesta Suomen 1. naispresidentti Schengenin sopimus tuli voimaan New Yorkissa terrori-isku Eurot otettiin käyttöön käteisvaluuttana 12 Euroopan maassa, tilivaluuttana 1999 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu syntyi Luottolama alkoi Yhdysvalloissa Suomessa tuli voimaan uusi yliopistolaki Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on yhteensä 25 ammattikorkeakoulua. Lisäksi sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. SAMOK kertoo edustavansa AMK-opiskelijaa

9 Haastavat asiakastilanteet haltuun puhejudolla Teemu Kokon ja työryhmän hankkeen aiheena on vaativa asiakaspalvelu. Asiakaspalvelijat kohtaavat työssään lähes päivittäin vaativia palvelutilanteita, jotka voivat laskea työmotivaatiota. HAAGA-HELIA lähti yrityskumppaneiden avulla hakemaan ratkaisua näihin tilanteisiin T&K&I-hankkeen muodossa. Nyt, hankkeen kolmantena vuotena, tuloksia on jo nähtävillä. Teksti Siina Leppä Kuvat Oy Matkahuolto Ab ja HAAGA-HELIA Kun yhteistyökumppanien suunnalta alkoi vuosien 2008 ja 2009 aikana kantautua toiveita, että HAAGA- HELIAssa tulisi huomioida vahvemmin asiakkuusproblematiikka sekä opetuksessa että hanketoiminnassa, otti Vaativat asiakastilanteet -hanke ensiaskeleensa. Idean isän, markkinoinnin yliopettaja Marko Mäen lisäksi hankkeeseen lähtivät mukaan vararehtori Teemu Kokko ja menetelmistä vastaava yliopettaja Pekka Rantanen. Kun yrityskumppaneiksi saatiin vielä mukaan Totti Karpelan Mielenrauha Oy, Matkahuolto, Varuboden sekä Työterveyslaitos, voitiin alkaa pureutua itse ongelmaan. Kyseessä on kansantaloudellisestikin tärkeä asia, sillä hankalat asiakastilanteet nostavat asiakaspalvelijan stressitasoa ja voivat äärimmillään johtaa jopa työkyvyttömyyteen, vararehtori Kokko kertoo. Sylkinäytteitä ja pulssimittareita Mielenrauha Oy:n kautta hankkeeseen tuli mukaan puhejudo-termi, jolla tarkoitetaan hankalan tilanteen selvittämistä sanattoman viestinnän keinoin sekä esimerkiksi tietyillä repliikeillä. Matkahuollon ja Varubodenin työntekijöille pidettiin aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia, ja HAAGA-HELIAn tutkijat tekivät sekä etu- että jälkikäteismittauksia koulutuksen vaikuttavuudesta. Työterveyslaitoksen puolelta tutkittiin sylkeen erittyvän stressihormonin määrää kolme kertaa päivässä annettujen sylkinäytteiden perusteella ja tutkittavat henkilöt kantoivat myös pulssimittareita usean päivän ajan. Fysiologisten mittausten lisäksi tutkimukseen osallistujat pitivät päiväkirjaa. Lopputulemana olivat siis erittäin massiiviset mittaukset puhejudokoulutukseen osallistuneille henkilöille. Ei voi muuta kuin ihailla suomalaisten tutkimusmyönteisyyttä, Kokko kiittelee. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta hankkeen vetäjillä on jo alustavien tulosten perusteella aihetta tyytyväisyyteen. Voidaan jo todeta, että puhejudokoulutuksella oli myönteistä vaikutusta ja että se lisäsi käytännön ongelmanratkaisumallien kirjoa osallistujien päivittäisessä työssä, Kokko sanoo. Onnistunut tilanne vaatii kaksi osapuolta Vaativa asiakastilanne ei suinkaan tarkoita aina vain sitä, että asiakas on syystä tai toisesta haastava. Jotta sekä asiakaspalve lijalle että asiakkaalle jäisi positiivinen kokemus tilanteesta, pitää molempien osapuolien tulla mukaan oikealla asenteella. Asiakaspalvelu on yhteistyötä, ja haastava tilanne voi johtua myös palvelusta, Kokko muistuttaa. Jatkuvasti automatisoituvassa maailmassa asiakas kohtaa oikean ihmisen sijaan yhä useammin sähköisen laitteen. Tämäkin näkökohta otettiin tutkimuksessa huomioon perehtymällä täysin automatisoituun kauppaan Kullaalla. Automaattien kanssa asioitaessa asiakkuus saa aivan uusia ulottuvuuksia ja asiakkaiden täytyy omaksua perinteisesti myyntihenkilökunnalle kuuluvia osaalueita, Kokko selittää. Käytännön osaamista opintoihin Vaativat asiakastilanteet-hankkeesta, kuten kaikista HAAGA-HELIAn hankkeista, viedään tietoa ja käytännön osaamista sekä suoraan opintojaksoille että yksittäisille opiskelijoille opinnäytetyöskentelyn kautta. Aiheen pohjalta on lisäksi rakennettu kaksi erillistä koulutuskokonaisuutta, joita myydään yrityksille osana yrityspalveluita. Hankeryhmä itse toivoo saavansa hankkeen päätökseen nykyisessä muodossaan ensi vuoden aikana. Vaikka hyviä asioita on tehty, niin kaikkia asiakkuuksiin liittyviä haasteita ei tälläkään hankkeella saada kuntoon. HAAGA-HELIA haluaa kuitenkin olla auttamassa yrityksiä jatkossakin tällä vaikealla alueella, Kokko toteaa. Vaativat asiakastilanteet -hanke Tavoitteet: selvitys eri palvelutoimialojen stressaavuudesta palveluhenkilökunnan näkökulmasta HAAGA-HELIAn ja työterveyslaitoksen yhteistyönä toteuttama tutkimus puhejudon vaikuttavuudesta koulutuspaketteja yritysmyyntiin tutkimuksia ja artikkeleita asiakasosallistumisesta ja automatisoidusta kaupasta Puhejudo-termillä tarkoitetaan hankalan tilanteen selvittämistä sanattoman viestinnän keinoin sekä esimerkiksi tietyillä repliikeillä. Yrityskumppanit: Oy Matkahuolto Ab, Mielenrauha Oy, Työterveyslaitos & Osuuskunta Varuboden Hankkeen suunniteltu kesto:

10 Joka päivä, vuorovaikutuksessa ja suunnitellusti Kansainvälinen viestintä sujumaan suunniteltu yksityiskohtaisesti ja jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa. Eri kulttuureissa yritysviestinnän käsitekin saattaa olla erilainen. Jossain ajatellaan, että vuorovaikutteisuus ei kuulu yrityksen toimintaan, vaan tieto tulee ylhäältäpäin. Suomessa taas ollaan vuorovaikutteisempia, Teppo Varttala jatkaa. Kasvokkain tapaamiset kunniaan Viime vuosina sosiaalinen media on lisännyt ihmisten vuorovaikutusta niin työ- kuin vapaa-ajalla. Uusien medioi den ansiosta eri kulttuuritaustaiset työntekijät oppivat tuntemaan toisiaan paremmin myös ihmisinä. Toisaalta videoneuvottelut, sähköposti tai sosiaalinen media eivät silti saisi korvata ihmisten kohtaamista kasvokkain. Kieli- ja kulttuurirajat on helpompi ylittää, kun ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ihmisinä ja persoonina, eivätkä vain työminän välityksellä, Varttalat toteavat. Onneksi monet yritykset ovat ymmärtäneet tämän. Erilaiset foorumit ja tapahtumat sekä työkierron mahdollistaminen ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yritysviestinnän sudenkuopat selville Multicultural Corporate Communication -hanke selvittää kansainvälisen yritysviestinnän sudenkuoppia ja kehittää uusia toimintamalleja viestinnän parantamiseksi. Mukana on noin 40 HAAGA-HELIAn alumnia ja 15 kansainvälisestä viestinnästä vastaavaa viestintäjohtajaa. Yritysviestinnän haasteita selvitetään haastattelemalla viestintäjohtajia ja alumneja. Tuloksia hyödynnetään tradenomikoulutuksen kehittämisessä. Hankkeen lopputuloksena syntyy monikulttuurisen yritysviestinnän käsikirja yrityksille. Hanke on osa HAAGA-HELIAn tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa uusia toimintamalleja liiketoiminnan kehittämiseksi. Monikulttuurisessa yritysviestinnässä useat erilaiset yrityskulttuurit kohtaavat toisensa. Tuleeko törmäys vai kommunikoidaanko onnistuneesti siihen vaikuttaa eniten se, kuinka hyvin viestintä on osattu suunnitella lähtökohdiltaan kansainväliseksi. Teksti Anna-Rosa Polso Kuva Shutterstock Suomalaiset yritykset suunnittelevat yritysviestintää usein vain suomalaisesta näkökulmasta. Ajatellaan, että prosessin lopussa on aikaa käännöksille ja palautteelle. Prosessin lopussa sitten huomataan, ettei mikään toimikaan kansainvälisesti, Tanja Vesala-Varttala toteaa. Vesala-Varttala vetää HAAGA-HELIAn tutkimus- ja kehitystoimintaan kuuluvaa Multicultural Corporate Communication -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää monikulttuurista yritysviestintää yhteistyössä opiskelijoiden, alumnien ja kansainvälisten yritysjohtajien kanssa. Pari vuotta kestäneen hankkeen tuloksena on syntymässä monikulttuurisen yritysviestinnän käsikirja, jota Vesala-Varttala ja hänen miehensä Teppo Varttala viimeistelevät parhaillaan. Viestintä kohdalleen sisällä ja ulkona Kansainvälisessä toimintaympäristössä yrityksen tai organisaation on pystyttävä rakentamaan oma kansainvälinen viestintäfunktionsa. Sen tehtävänä on taata, että sisäinen ja ulkoinen viestintä toimivat riippumatta kohderyhmien maantieteellisestä ja kulttuurisesta ympäristöstä. Kansainvälistä viestintäosaamista vaaditaan nykyään myös yhä enemmän niiltä pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, joiden varsinainen toimintaympäristö on Suomessa. Kilpailutilanteet ovat globaaleja ja viestinnän avulla on yritettävä puolustautua muista maista tulevaa kilpailua vastaan. Ei riitä, että osaa seitsemän kieltä ja tuntee 10 kulttuurin ominaispiirteet. Monikulttuurisen viestinnän onnistuminen edellyttää, että viestinnän prosessit on hiottu kuntoon eri kohderyhmien tarpeet huomioiden, sanoo Tanja Vesala-Varttala. Alusta lähtien on mietittävä, mitä yrityksestä viestitään ja kenelle, mitkä ovat viestinnän tavoitteet, millaisella aikataululla viestintä toteutetaan ja miten viestinnän laatua mitataan. Epäselvää ja tönkköä Resurssien ja ajan säästämiseksi pienet yritykset yrittävät usein tehdä kaiken itse. Yritysten nettisivut pursuavat Googlella tehtyjä suoria käännöksiä, jotka eivät kohenna yrityksen julkikuvaa vaan antavat siitä pahimmillaan epäselkeän ja tönkön tunnun. Yrityksen on hyvin vaikea rakentaa imagoa, jos dokumentit ovat yhtä silppua. Kääntämiseen tarvitaan myös taustatietoa yrityksestä, jota ei voi siirtää yritykseltä toiselle, Varttalat sanovat. Viestien yhtenäistämistä auttaa myös se, että asiakirjat tehdään alun perin englanniksi. Näin tietoa on helpompi myöhemmin levittää asiakasyrityksille ja kääntää myös muille kielille. Teppo Varttalan mukaan pienet yritykset voisivat ottaa mallia pisimpään kansainvälisesti toimineista yrityksistä. Näissä yrityksissä viestintäprosessit on 18 19

11 Opiskelijat tilaustöissä Me HAAGA-HELIAssa olemme mukana niin pienten kuin suurempienkin yritysten kehittämishankkeissa. Hankkeet voivat olla tutkimuksia, konkreettisia tuotoksia tai näiden yhdistelmiä, josta hyötyvät sekä toimeksiantajat että opiskelijat. Ulkoasiainministeriöön diplomaatiksi Kansainvälisten asioiden valmennuskurssi KAVAKU Modernimpi ilme ministeriölle ANNA MIELIKUVITUKSEN VALLOITTAA. Teksti ja kuvat Siina Leppä Työelämän kanssa yhteistyössä tehty projekti tuo opiskelijoille itseluottamusta ja toimeksiantajalle suoraan käyttövalmiin tuotteen. Ulkoministeriön tilaamat esittely materiaalit HAAGA-HELIAn markki noinnin ja yritysviestinnän opiskelijoilta ovat jo kahteen otteeseen osoittautuneet niin korkeatasoisiksi, että jatkoa on tiedossa syksyllä. Samalla tuuletusta on saanut ministeriön virkamiesmäisen jäykkä maine. Lähetysneuvos Veli-Pekka Kaivola laittoi opiskelijaprojektin vauhtiin. Vastavalmistunut tarvitsee työnhaussa tutkinnon lisäksi kokemusta ihan oikeistakin töistä. Kun opiskelut kuitenkin syövät suurimman osan hereilläoloajasta, mikä olisikaan parempi keino hankkia näyttöä osaamisesta kuin tosielämän toimeksiantajaa varten toteutettu korkeakouluprojekti? Ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssin, tuttavallisemmin KAVAKU:n, parissa työskennellyt lähetystöneuvos Veli-Pekka Kaivola sai idean opiskelijayhteistyöhön vierailulla HAAGA-HELIAssa. Olimme ministeriössä miettineet, että tarvitsisimme modernin, pienen vihkosen esittelemään kurssia. Opiskelijoilla teetettynä hyötyisivät molemmat osapuolet yhteistyöstä, Kaivola kertoo. Syksyllä 2009 HAAGA-HELIAn mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijat saivat tehtäväkseen suunnitella yliopistoihin ja korkeakouluihin jaettavan esitelehtisen, aina taitosta ja kuvituksesta lähtien. Työ tehtiin ryhmissä Visuaalisen viestinnän ja graafisen suunnittelun opintojaksolla Vallilan toimipisteessä. Oli todella hauska huomata opiskelijoiden into tehtävään. He osasivat kuunnella asiakasta mutta toivat samalla omia ideoitaan rohkeasti esille, Kaivola kehuu. Vaikka opiskelijat saivatkin sinänsä vapaat kädet, piti ulkoministeriön kaltaisen tahon kohdalla noudattaa tiettyjä ohjelinjoja. Uudistuksen myötä esitteistä haluttiin nuorekkaita ja moderneja. Esillepanolla on oleellinen merkitys tarjonnan houkuttelevuudessa! E.Ahlström tarjoaa laajan ja laadukkaan valikoiman kaunista posliinia monenlaisiin ympäristöihin. Kuvien Essentials-sarjan astiat ovat siitä yksi esimerkki. Erotu siis muista ja anna mielikuvituksen valloittaa asiakkaasi. vuodesta

12 Valmiiksi annetuista raameista huolimatta lopputuloksesta haluttiin nuorekas ja moderni, jotta mahdollinen mielikuva ministeriössä työskentelemisen jäykkyydestä saataisiin karistettua. Opiskelijoiden valmius ihan yllätti meidät. Kaikki työt olivat todella hyviä, ja jouduimme pitkään pohtimaan voittajaehdokkaiden välillä, Kaivola kertoo. Ensimmäisen projektin loistavien lopputulosten innoittamana yhteistyötä jatkettiin keväällä Tällöin kurssin seuraavan toteutuksen opiskelijat suunnittelivat KAVAKU:lle opiskelijamessuilla ja kiertueilla käytettävät julisteet, stand-up kyltit ja esiin rullattavat mainokset. Ensi syksylle on suunnitteilla yhteistyö ulkoministeriön protokollaosaston 60-vuotismerkkipäivän tiimoilta. Molempien projektien jälkeen olemme olleet niin tyytyväisiä, että HAAGA-HELIA on aina vaihtoehtona yhteistyökumppania mietittäessä, Kaivola kiittää. Oikeaa työtä turvallisessa ympäristössä Ulkoministeriön alkubriiffausta, väliaikakatsausta ja lopullisten töiden arviointia lukuun ottamatta projekti oli opiskelijoiden ja opettajien käsissä. Visuaalisen viestinnän ja graafisen suunnittelun kurssin varsinaisen opettajan Graham Hillin vetoapuna toimi markkinoinnin ja yritysviestinnän yliopettaja Tanja Vesala- Varttala. Vaikka opettajat vastasivatkin loppumetreillä työn jäljestä, oli tarkoitus hoitaa hommat tosielämän mallien mukaisesti. Töitä hiottiin ja eri versioita tehtiin, kunnes kaikki oli viimeistä pilkkua myöten kunnossa. Opiskelijoiden pitää nähdä, kuinka tarkkaa tällaisen Visuaalisen viestinnän ryhmä teki opettajiensa johdolla kiitosta saaneet esitteet ulkoministeriölle. Kuvassa Jolene Kokkonen, Tanja Vesala-Varttala, Jarkko Kokkonen ja Graham Hill. työn tekeminen oikeassa työelämässä on ja samalla oppia vastuuta. Näin opiskelijat saavat aitoa työelämän kokemusta turvallisessa ympäristössä, Vesala-Varttala kertoo. Opettajien mielestä ulkoapäin annetut raamit työn toteuttamiseen eivät ole suinkaan rajoittava tekijä. Työelämässäkään ei voi toteuttaa omia ideoitaan päämäärättö mästi, vaan tarkoituksena on vastata asiakkaan toiveisiin. Annetut rajat itse asiassa kannustavat luovuutta, kun opiskelijoilla on jokin lähtökohta työlleen, Hill sanoo. Palkinnoksi tehdystä työstä opiskelijat saivat ulkoministeriön järjestämän kestityksen lisäksi työtodistukset. Myös toimeksiantajan osoittama kiinnostus ja arvostus työtä kohtaan ovat jo palkinto itsessään. Työtodistuksesta on opiskelijalle ihan konkreettista hyötyä, kun yritetään erottautua muiden työnhakijoiden joukosta. On myös mahtavaa ollut nähdä tämän tyyppisen työskentelyn vaikutus opiskelijoiden itseluottamukseen ja ammatti-identiteetin kasvuun, Vesala-Varttala pohtii. Opiskelijat osasivat kuunnella asiakasta mutta toivat samalla omia ideoitaan rohkeasti esille. Mikä ihmeen KAVAKU? Ulkoministeriö järjestää diplomaattiuraa varten kouluttavan kansainvälisten asioiden valmennuskurssin vuosittain. Kuusi kuukautta kestävälle kurssille valitaan hakijan joukosta lopulta hakijaa. Valintaprosessi on kolmivaiheinen: muutaman sadan yleistietokokeeseen kutsutun joukosta n hakijaa selvittää tiensä soveltuvuusarviointeihin ja heistä puolet etenee haastatteluun. Kurssin osallistujat ovat usein hyvinkin eri-ikäisiä ja tulevat vaihtelevista taustoista, sillä kelpoisuusehtoina ovat Suomen kansalaisuus, ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä kielitaito. Opintoihin kuuluu kolme 3-4 viikon pituista opinto- jaksoa, joista ensimmäinen suoritetaan Brysselissä, toinen Ahvenanmaalla ja kolmas Venäjällä. Style+ 23

13 Pyöreän pöydän debatti Japanilaisesta palvelukulttuurista oppia Suomeen Asiakas on käytännössä jumala, ja asiakaspalvelutilanteessa tehdään kaikki mahdollinen hänen miellyttämisekseen. Teksti Anne Vilenius Piirros Erkki Kiiski Kuva Siina Leppä Japanin palveluosaaminen on tunnustetusti maailman huippuluokkaa. Pitäisikö suomalaisten ottaa mallia japanilaisilta vai onko japanilaisten oppien soveltaminen Suomeen edes mahdollista? HAAGA-HELIAssa järjestettiin yhteistyössä Japania ry:n kanssa Studia Japonica -luentosarja, jossa pureuduttiin japanilaiseen palveluosaamiseen. Luentosarjan puhujista Kirsi Rechardt, Heikki Masalin, Antti Kunnas, Jukka Viitanen ja Merja Karppinen ehtivät myös pohtia japanilaista palvelua iltapalan ääressä luennon jälkeen. Asiakas on jumala Japanilaiselle palvelukulttuurille ominaista on, että asiakas on korkeammalla tasolla kuin myyjä. Asiakas on käytännössä jumala, ja asiakaspalvelutilanteessa tehdään kaikki mahdollinen hänen miellyttämisekseen. Japanissa myös kaikki liikekumppanit ovat asiakkaita. Asiakaspalvelussa käytetään aina kohteliasta kieltä. Hankalassa tilanteessa vilpitön anteeksipyyntö on tärkeintä. Japanilaiset eivät sano suoraan ei, joten suomalainen suorapuheisuus ei toimi heidän kanssaan. Myös suoraa katsekontaktia vältetään. Läsnäolo ja tavoitettavuus ovat aina korostuneet aasialaisessa asiakaspalvelussa. Japanilaiset odottavat, ettei heidän tarvitse pyytää palvelua, vaan heille osataan tarjota sitä jo lukemalla elekieltä. Finnairilla on opittu japanilaisilta työntekijöiltä Japanilaiset ovat tunneihmisiä. HAAGA- HELIAn johdon assistenttityön- ja toimittajakoulutusyksikön johtaja Merja Karppisen mukaan japanilaisissa ravintoloissa mietitään tarkkaan, millainen fiilis asiakkaalle tulee kattauksesta. Karppiselle Japani on tullut tutuksi viimeisen 29 vuoden aikana niin opintojen kuin työelämänkin kautta. Fiilistä tuodaan esimerkiksi väreillä ja keramiikalla. Kesällä kun on kuuma, kattauksen tulisi tuoda viilentävä tunne, joten käytetään esimerkiksi lasiastioita. Talvella taas pyritään lämpimiin väreihin ja materiaaleihin, Karppinen kertoo. Finnairin aasialaisten lentoemäntien ja stuerttien esimies Kirsi Rechardt kertoo, että Finnair lentää Japaniin kolmeen kohteeseen. Kohteista ensimmäinen, Tokio, avattiin vuonna Finnairille Aasia on vahva alue, ja siksi on haluttu palkata henkilökuntaa myös Japanista. Japanilaiset työntekijät jakavat arvokasta tietoa suomalaisille työntekijöillemme siitä, miten japanilaisten kanssa tulisi toimia. Palvelun pelisilmä kehittyy työtä tehdessä ja erilaisia ihmisiä kohdatessa, Rechardt muistuttaa. Odotukset täyttyvät moninkertaisesti Japanilaisia asiakkaita pidetään yhtenä haastavimmista asiakkaista, sillä he ovat tottuneet korkeatasoiseen palveluun. Millaisissa tilanteissa japanilaisten asiakaspalvelu on jäänyt erityisesti suomalaisten mieleen? 24 25

14 Jukka Viitasen mielestä japanilaiset osaavat joissain tilanteissa ylittää sataprosenttisesti kaikki odotukset. Viitanen on Hubconcepts Incin toimitusjohtaja. Japani on tullut hänelle tutuksi muun muassa Japanin Suomi-instituutin sekä Tekesin Tokion-yksikön johtajana. Asuimme vuokralla, ja tuli niin iso taifuuni, että asunnon ikkunoiden saumoista pääsi vettä sisälle. Yritimme suojella taloa ja tilkitsimme saumoja pyyhkeillä. Lopulta jouduimme soittamaan taloyhtiön edustalle, ja sieltä tuli monta miestä keskellä yötä auttamaan ja asia saatiin kuntoon. Ihmettelimme, kun parin päivän päästä samat miehet toimittivat meille kolme settiä kalliita pyyhkeitä, vaikka vanhat pyyhkeemme eivät olleet vahingoittuneet mitenkään. Heikki Masalin, Creative Industries Management Oy:n toimitusjohtaja, ei muista koskaan ärtyneensä japanilaiseen palveluun. Masalin on suorittanut EU Japan Executive Training Programme -ohjelman ja hänellä on japanilainen vaimo. Ja Suomessa ärryn kyllä aika usein, hän naurahtaa. Kerran asuntomme viereisessä supermarketissa ovi kolahti tyttäreni kantapäälle. Myymäläpäällikkö oli salamana vieressämme ja tyttäreni vietiin yksityissairaalaan tarkistettavaksi, vaikka hän ei ollut loukkaantunut. Lisäksi ostoksemme vietiin kotiin. Kun suomalainen jo mielellään lähtisi jatkamaan töitä, japanilaiselle on tärkeää hoitaa tilanne loppuun asti. Masalinin tyttärellekin tarjottiin vielä mahdollisuutta jalan jälkitarkastukseen. Kaikki toimii kuin näkymättömien käsien ansiosta. Asiat vain tapahtuvat, mutta ketään ei näy. Olen huomannut samanlaista vastuunkantoa esimerkiksi sairaustapauksissa. Japanilaisella on aitoa huolta asiakkaan selviytymisestä ja siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun asiakas on saatu ambulanssiin, Rechardt sanoo. Antti Kunnakselle ei ole jäänyt Japanin matkoilta mitään erityisen isoa tapahtumaa mieleen, mutta sitäkin enemmän pieniä. Kunnas on HAAGA-HELIAn liiketalouden koulutusohjelman opiskelija. Hän on suorittanut sekä vaihto-opiskelun että työharjoittelun Japanissa. Esimerkiksi juna-asemilla, jos näyttää vähänkin siltä, ettei tiedä mihin on menossa, on joku heti neuvomassa. Parhaimmassa tapauksessa japanilainen vie sinut perille asti, Kunnas kertoo. Merja Karppisen parhaimmat palvelukokemukset ovat kylpylöistä. Niissä saa tuhannen ja yhden yön palvelua. Kaikki toimii kuin näkymättömien käsien ansiosta. Asiat vain tapahtuvat, mutta ketään ei näy. Robotteja vai aitoja ihmisten kohtaamisia? Palveluosaaminen kehittyy koko ajan, mutta mitä tulevaisuudessa tapahtuu, sitä voidaan vain aavistella. Toisaalta asiakaspalvelutilanteita kehitetään yhä henkilökohtaisemmiksi, toisaalta taas Japanissa on kehitetty lukuisia robottimalleja. Esimerkiksi vanhustenhoidossa robotteja käytetään ihmisten seurana, eikä robottia enää mielletä pelkästään tekniseksi koneeksi. Japanissa on jo nähty maailman ensimmäinen näytelmäkin, jossa robotti oli pääosassa, Karppinen toteaa. Monikaan ei varmaan uskaltaisi tulla lennolle, jossa olisi miehistönä pelkkiä robotteja, Rechardt naurahtaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että palveluun kuluva aika määrittää varmasti myös osaltaan sen muotoa. Kahdeksan tunnin lennolla kaipaa oikeaa ihmiskontaktia sen sijaan, että ruoka haettaisiin automaatista, kun taas jossakin muualla automaatti voi toimia hyvin. Robotit tulevat varmasti lisääntymään, vaikka pidänkin ihmisen kohtaamista tärkeänä osana palveluja. Ehkä robotit jopa ajavat laadukkaamman palvelun tavoitteluun, Kunnas pohtii. Merja Karppinen, Antti Kunnas, Heikki Masalin, Kirsi Rechardt ja Jukka Viitanen pohtivat japanilaisen palvelukulttuurin piirteitä luentosarjan jälkeen. Asiakkaankin pitää olla läsnä Nykyisin yrityskulttuurissa puhutaan paljon johtamistaitojen lisäksi alaistaidoista. Siitä, että työilmapiiristä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Ehkä tulevaisuudessa tullaan puhumaan myös asiakastaidoista. Asiakaskin on vastuussa asiakaspalvelutilanteen onnistumisesta. On hyvin tärkeää, että asiakaspalvelija kuuntelee asiakasta, mutta myös asiakkaan tulee olla läsnä tilanteessa. Asiakkaan on pystyttävä antautumaan autettavaksi ja hemmoteltavaksi, mikä ei suomalaiselle ole välttämättä kovin luontaista, Karppinen summaa

15 Takaisin koulun penkille Vankka työkokemus tuo varmuutta, mutta nopeasti muuttuvassa työelämässä on hyödyllistä päivittää oma osaamisensa. Yksi vaihtoehto uuden oppimiseen on HAAGA-HELIAn emba in Service Excellence -ohjelma. Lisäoppia leadershipistä Kati Jousimies suoritti emba:n Teksti Maija Männistö Kuvat Maija Männistö ja Sokos Hotels Verenperintönä saatu kutsumus hotelli- ja ravitsemusalalle vei Kati Jousimiehen, 40, jo varhain mukanaan. Nykyisin Sokos Hotelli Albertin ja Aleksanterin hotellipäällikkönä työskentelevä Jousimies päätti tarttua tilaisuuteen, kun hänen työnantajansa tarjosi vuonna 2008 mahdollisuutta suorittaa HAAGA-HELIAn emba-ohjelma. Tuolloin vuosittain muutamalle yhtiömme työntekijöistä tarjottiin mahdollisuutta täydennyskoulutukseen. Tilaisuuden osuttua omalle kohdalleni lähdin mukaan erittäin innostuneena, Jousimies kertoo. Halu kehittyä ja edetä uralla olivat Jousimiehelle pääsyyt ryhtyä täydentämään aiempaa koulutusta. HAAGA-HELIAn tarjoama emba-koulutus oli hänelle kuin paluu juurille, sillä nuorempana Jousimies on opiskellut restonomiksi Haagan toimipisteessä. Oli virkistävää asettua jälleen opiskelijan rooliin. Tyhmiä kysymyksiä sai esittää vapaasti, eikä koulun penkillä tarvinnut olla kenenkään esimies, vuonna 2010 emba-ohjelmasta valmistunut Jousimies kertoo. Täydennyskoulutukseen töiden ohella emba-ohjelmaa ei voi suorittaa heti korkeakoulusta valmistuttuaan, vaan koulutukseen vaaditaan kolmen vuoden esimieskokemus. Ohjelmaan osallistuvilla pitää olla myös hyvä englanninkielen taito, sillä kaikki kurssimateriaalit ja luennot ovat englanniksi. Muistan, miten kirjoitin ensimmäisiä englanninkielisiä raportteja melko hitaasti, mutta ohjelman loppupuolella kirjoittaminen sujui jo huomattavasti nopeammin. Samalla myös lukemisen tekniikkani kehittyi, Jousimies muistelee. Ohjelman osallistujat kokoontuivat kerran kuussa torstaista lauantaihin kontaktitapaamiseen. Lähiopetuskertoja täydennettiin verkkopohjaisella opetuksella ja tehtävillä. Tein arkiviikolla pitkiä päiviä, ja työpäivän päätteeksi edistin opintojani. Tehtävät oli pakko palauttaa määräajassa, jos halusi saada koulutuksen valmiiksi tavoiteaikataulussa. Olin onnekas, sillä perheeni kannusti minua osallistumaan jatkokoulutukseen. Onneksi äitini tarjosi tarvittaessa lastenhoitoapuaan, kolmen lapsen äiti kiittelee. Verkostot laajenevat Keskeisiä teemoja emba-ohjelmassa ovat palveluliiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen, muutosjohtaminen, rahoitus, palveluyrityksen henkilöstöjohtaminen sekä yrityksen strateginen johtaminen. Koulutukseen osallistuvilla on yleensä erilaiset koulutustaustat. Kokonaisuus onkin pyritty koostamaan mielekkääksi eritasoisille opiskelijoille. Joukossamme oli esimerkiksi insinöörejä ja myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Jokaisella meistä oli tietenkin omat vahvuudet ja heikkoudet. Ryhmämme henki oli kuitenkin hyvä ja vaikeissa tilanteissa kannustimme toisiamme, Jousimies kertoo. Erilaisten taustojen ansiosta ohjelmaa suorittaessa pystyi luomaan laajan verkoston omaa alaa laajemmallekin. Sain kursseilta jopa niin hyviä ystäviä, että olemme viettäneet vapaa-aikaakin yhdessä, Jousimies iloitsee. Käytännönläheisiä oppeja Erityisen hyvää palautetta Jousimies antaa ohjelman leadership-, henkilöstöhallinto- ja strategiakursseille. Niiltä hän sai hakemaansa laaja-alaisempaa näkökulmaa työhönsä. Jotkin kurssit olivat yllättävänkin käytännönläheisiä. Esimerkiksi johtamisen opit saattoi ottaa käyttöön heti seuraavana työpäivänä, Jousimies kertoo. Yksi kurssin kohokohdista oli vierailu San Francisco Universityssä. Puolentoista viikon aikana osallistujat pääsivät kuuntelemaan paikallisia luennoitsijoita ja tekemään yritysvierailuja. Kokemus oli erittäin antoisa ja tuloomme oli selvästi valmistauduttu hyvin. Erityisesti mieleeni on jäänyt yrittäjyyden ja Hispanic markets -aiheiset luennot, Jousimies muistelee. emba-koulutuksen päätteeksi Jousimies teki lopputyönsä työnantajalleen. Muutaman opintovapaakuukauden aikana tehty työ käsitteli nuorten johtamista, ja se pureutui sukupuolten välisiin eroihin johtamisessa. Kartoitin työssäni, millaisia arvoja nuorilla on ja miten eri sukupuolet suhtautuvat työhön, Jousimies kertoo. Käytännönläheiset johtamisen opit saattoi ottaa käyttöön heti seuraavan työpäivänä. emba-ohjelman rakenne: kaksivuotinen, englanninkielinen ohjelma laajuus 90 opintopistettä lähiopetusta kerran kuukaudessa, torstai lauantai (ei heinä-elokuussa) verkkopohjainen etäopiskelu tukee oppimista ulkomaan opintojakso Yhdysvalloissa tai Aasiassa, akateeminen ohjelma ja yritysvierailut paikallisissa palvelualan yrityksissä kouluttajina HAAGA-HELIAn ja partneriyliopistojen sekä liike-elämän asiantuntijat Lisätietoja: Hyötyä kaikille osapuolille emba-koulutus on työnantajille Pasi Halmari, emba Program Manager, tuttu täydennyskoulutuksen muoto, ja se nostaa ansioluettelon painoarvoa työnhakutilanteessa. Täydennyskoulutus vie elämässä eteenpäin ja opettaa ajattelemaan laaja-alaisemmin. Kaiken kaikkiaan opiskelu oli antoisaa ja koen nyt, että minulla on paremmat mahdollisuudet edetä urallani, Jousimies toteaa. HAAGA-HELIAn tarjoaman emba-koulutuksen tarkoituksena on valmentaa avainhenkilöitä yrityksen kilpailukyvyn kehittäjinä ja mahdollistaa yksilöiden urakehitys. Koulutuksella onkin annettavaa sekä yksilöille että yrityksille. Hotellipäällikkö Kati Jousimies suoritti emba:n työn ohessa. Sokos Hotelli Albertissa ja Aleksanterissa työskennelleenä Jousimies kiittää erityisesti tutkinnon henkilöstöhallinto- ja strategiaosioita

16 Viinistä viiniin Näistä en luopuisi HAAGA-HELIAn Vierumäen yksikön yliopettaja Kirsi Hämäläinen esittelee rakkaimmat tavaransa Teksti Inka Mellais Kuvat Jarmo Teinilä Miten kuplat syntyivät? Suomen vakaassa taloudessa ei ole kuplan vaaraa tällä hetkellä. Ilmeisesti tästä syystä kansalaiset hakevat kuplansa pankkiireja seuraten kuohuviineistä. Jokin selitys nimittäin pitäisi keksiä jo pitkään Suomea vaivanneelle kuohuviinijanolle. Samppanjan myynnin kasvu vuonna 2010 oli 39,5 %, lamavuosina 2008 ja 2009 tosin oli pientä notkahdusta. Hyvä näin, sillä samppanja on melko miellyttävä juoma. Mutta mistä kuplat ovat peräisin? Yleinen kansalaisluulo esittää samppanjan keksijäksi munkkia nimeltä Dom Perignon ( ). Väärässä ovat, sillä Dom Perignon itse asiassa koki kuplat häiritseväksi tekijäksi ja yritti kehittää metodia niistä eroon pääsemiseksi. Dom Perignon kyllä edisti asiaa korostamalla rypäleiden laadun ja oikeanlaisten sekoitusten tekemisen merkitystä samppanjan laadulle. Kirja Grillipihdit Kirsi Hämäläinen 47-vuotias, asuu Lahdessa Vierumäen yliopettaja Liikuntatieteiden tohtori Aloitti HAAGA-HELIAssa 2008, työskenteli aikaisemmin Lahden ammattikorkeakoulussa Harrastaa myös hiihtoa, lenkkeilyä ja voimistelua Olen kirjafriikki. Kun lähden kaupungille shoppailemaan, päädyn usein kirjakauppaan. Kotona kirjahyllyt ovat täynnä ja työhuoneenikin hyllyt pursuavat kirjoja. Yksi minulle tärkeistä teoksista on eteläpohjalaisen paappani peruja oleva Pauli Nevalan urheilijaelämäkerta. Keväällä on aika kaivaa grillipihdit esiin. Nämä Opan grillipihdit olen saanut lahjaksi Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistiimiltä. En enää malttaisi odottaa, että pääsen grillaamaan, sillä se on varma kesän merkki. Viime kesän grillisuosikkejani olivat salvialla maustetut halloumit ja banaanisuklaavaahtokarkit kuohuviinin kera. Konsertti- ja teatterilippuja Minusta on tärkeää, että on jotain, mitä odottaa. Minulla on aina liput hankittuina jonnekin tapahtumaan, oli se sitten konsertti, teatterinäytös tai urheilutapahtuma. Käyn paljon Lahden tapahtumissa, mutta toisinaan matkustan myös Helsinkiin tai Tampereelle. Tapahtumiin mennään yhdessä ystävien kanssa. Seuraavaksi menen kuuntelemaan jyväskyläläistä mieskuoroa Semmareita ja katsomaan Mielipuolen päiväkirjaa Lahden kaupunginteatteriin. Lapio Tässä Fiskarsin kaivuulapiossa on teleskooppivarsi, joka on nerokas keksintö. Minulla on oma 1000 neliön piha, joka inspiroi minua aina uusiin projekteihin. Pian on taas tiedossa jokakesäinen maansiirtoprojekti, jossa lapiosta on hyötyä. Lapion lyömätön kumppani puutarhahommissa on kottikärryt. Minulla on myös kattava valikoima aurinkotuoleja, vaikka en niissä kovin usein ehdi istua. Hankin kerran vuodessa uuden aurinkotuolin, mikä herättää hilpeyttä naapureissa. Pallo Tämä Beach volley -pallo on jo nähnyt elämää ja pian se täytyy vaihtaa uuteen. Beach volley ja lentopallo ovat minulle rakkaita harrastuksia, kipinä niihin syttyi jo teini-iässä. Pallo kulkee minulla kesät aina matkassa auton takakontissa ja talvella laitan sen varastoon odottamaan kevättä. En malttaisi odottaa toukokuuta ja paluuta hiekkakentille! Teksti Jouko Mykkänen Kuva Shutterstock Samppanja ei nyt ihan vahingonlaukaus ole, mutta tarkoituksellista ei ensimmäisten samppanjoiden ilmestyminen ollut. Tapahtumaan liittyy yksikertaisesti huonoa viinintekotaitoa. Champagnen ilmasto kun on aika kylmä, niin viini ei aina päässyt käymisprosessin loppuun talven aikana. Lämpötilojen noustessa keväällä se lähti uudestaan käymään. Jos viini oli pullotettu liian varhain, jälkikäyminen tapahtui pullossa ja aiheutti siinä hiilidioksidiryöpyn, joten viinistä tuli kuplivaa. Erityisesti englantilainen ylimystö ihastui noihin kupliin, ja pian viininvalmistajat oivalsivat hyvät markkinat. Aluksi viinit olivat kuitenkin sakkaisia ja pullot hajosivat usein jo varastoissa. Vasta 1700-luvun lopussa lasiteollisuus oli kehittänyt riittävän vahvan lasimassan kuohuviinipullolle. Yksi oleellinen asia samppanjassa on myös pitkä kypsytys sakan kanssa, joka takaa miellyttävän paahtoleipämäisen aromin. Tätäkin piti harjoitella. Joku oivalsi myös korkin muotoilemisen ja vaijerin merkityksen korkin pullossa pysymisen varmistukseksi. Clicquot n kellarimestarin 1800-luvun vaihteessa kehittämä sakanpoistotekniikka pulloja tanssittamalla vähitellen kiertäen vaakatasosta ylösalaiseen asentoon loi pohjan modernille samppanjatuotannolle. Näin kaupallinen tuote oli jotakuinkin valmis. Samppanja on siis nykyisenmuotoisena tuotteena noin 200 vuotta vanha

17 Ajankohtaista Porvoossa tehdään työtä Tulevaisuuden oppimisympäristössä Teksti ja kuva Marika Alhonen Vuoden 2011 alussa Porvooseen valmistui uusi korkeakoulukeskus, Porvoo Campus. Campuksen tiloissa toimivat yhdessä HAAGA-HELIA ja Laurea-ammattikorkeakoulujen Porvoon yksiköt. Porvoon länsirannalla sijaitseva Campus on uudenlainen korkeakoulukeskus: rakennuksesta on haluttu tehdä työn, oppimisen ja yhdessä tekemisen keskus. Uuden Porvoo Campuksen suunnittelussa tavoitteena oli luoda ympäristö, joka edistää oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Talon suunnittelu ja rakentaminen oli sidottu uusien opintosuunnitelmien ja työtapojen kehittämiseen. Campuksen arkkitehtuurissa avainsanoja ovat läpinäkyvyys, avoimuus ja tilojen monikäyttöisyys. Campuksen sydän on keskusaula, jonka ympärille kaikki rakentuu. Sisustuksessa käytettyjen värien, materiaalien ja huonekalujen avulla Campuksesta on luotu viihtyisä oppimistila, joka houkuttelee vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen. Moni opiskelija on kommentoinut, että Campukselle tullessa tuntuu kuin tulisi oikealle työpaikalle. Koko talossa toimiva langaton verkko mahdollistaa työskentelyn kannettavilla tietokoneilla kaikkialla. Uudistettujen opintosuunnitelmien mukaisesti oppiminen tapahtuu oikeissa projekteissa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Campuksella on eri tavalla sisustettuja, erikokoisia oppimistiloja (entiset luokkahuoneet), joissa opiskelijat työskentelevät oppimisprojektien eri vaiheissa. Uuden pedagogisen lähestymistavan mukaisesti oppimista tapahtuu kaikkialla, ja tästä syystä Campuksella on runsaasti erilaisia tapaamispaikkoja, pieniä kauniisti sisustettuja nurkkauksia, joihin on helppo istahtaa ja kehitellä uutta. Suuri muutos vanhaan verrattuna on henkilöstön työtila kolmannessa kerroksessa. Suuri, yhtenäinen tila on jaettu erilaisiin vyöhykkeisiin, ja se tarjoaa monia erilaisia työskentelypaikkoja. Henkilöstön oppimis- ja työskentelyfilosofia on siis sama kuin opiskelijoiden: työympäristö valitaan kulloisenkin tehtävän mukaan ja töitä tehdään pääasiassa yhdessä muiden kanssa. Lisätietoja Kari Puronaho, , Risto Rasku, tai Vili Nurmi, Sport Business School Finland kehittää suomalaista urheilujohtamista Toukokuun alussa Vierumäelle perustettiin Sport Business School Finland tuottamaan ja kehittämään suomalaisen urheilun ammatillista korkeakoulutusta sekä toteuttamaan erilaisia tutkimusprojekteja urheilu- ja elämystalouden toimialalla. Sport Business School Finland tarjoaa urheilujohtamisen ja -markkinoinnin koulutusta sekä suomeksi että englanniksi ja toimii osana perustettavaa Sport Business School International -verkostoa. Sport Business School Finland -yksikkö toimii yhteistyössä merkittävien kansallisten ja kansainvälisten urheiluorganisaatioiden kanssa. Yksikkö on jo pilotoinut erilaisia tutkimushankkeita mm. vuoden 2010 jalkapallon MM-kisoissa Etelä-Afrikassa ja Salpausselän kisoissa Lahdessa. Myös Veikkausliiga on käynnistänyt yhteistyöhankkeen yksikön kanssa. Sport Business School Finland on HAAGA- HELIAn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteishanke. HAAGA-HELIAn rehtori Ritva Laakso-Manninen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallintojohtaja Pekka Jääskö allekirjoittivat sopimuksen Sport Business School Finland -hankkeesta. Opettajan ura on yksi uravaihtoehto ammattikorkeakoulusta valmistuneelle Ammattioppilaitosten ammatillisten opintojen opettajienkelpoisuudet muuttuvat elokuun alusta alkaen. Jatkossa opettajilta vaaditaan pääsääntöisesti korkeakoulututkinto sekä kolmen vuoden työkokemus ja pedagogiset opinnot. Nykyisten määräysten mukaan esimerkiksi kaupan ja hallinnon alan opettajilta on vaadittu ylempi korkeakoulututkinto. Näin ollen HAAGA-HELIAsta valmistuneet saavat jatkossa kelpoisuuden toimia ammattioppilaitoksen opettajana. Tutkinto-opintojen ja kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen henkilö voi hakea HAAGA-HELIA Ammatilliseen opettajakorkeakouluun opettajaopintoihin. Opintojen jälkeen henkilö on kelpoinen toimimaan ammatillisten aineiden opettajana ammattioppilaitoksessa. HAAGA-HELIAssa ennakoidaan tulevaisuuden myyntija palvelutyötä HAAGA-HELIAssa käynnistyi tänä keväänä Sales and Service Skills -hanke, jossa ennakoidaan vuoden 2025 myynti- ja palvelutoimintaa. Ennakoinnin tuloksia käytetään ammattikorkeakoulun tutkinto- ja täydennyskoulutustarjonnan uudistamiseen. Tavoitteena on, että jokaisella ammattikorkeakoulusta valmistuvalla on tulevaisuudessa vahvaa palvelu- ja myyntiosaamista. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Mervi Angerma-Niittylä Kaupan liitosta. Ohjausryhmän jäsenet edustavat HAAGA-HELIAn toiminnan kannalta keskeisten sidosryhmien järjestöjä ja yrityksiä. Olemme erittäin iloisia siitä, että ohjausryhmän jäsenet näkevät myynti- ja palveluosaamisen kehittämisen tärkeäksi ja haluavat panostaa työelämän ja korkeakoulun yhteiseen työhön tulevaisuuden rakentamiseksi, toteaa hankkeen projektipäällikkö Johanna Vuori HAAGA-HELIAsta. Hankkeen yhteydessä tuomme Suomeen maailmanluokan osaamista: palveluliiketoiminnan guru Ron Kaufman vierailee HAAGA-HELIAssa Lisätietoja hankkeesta Johanna Vuori Lisätietoja Kaufmanin vierailusta tulossa esignalsiin ja HAAGA-HELIAn verkkosivuille. Sattuipas silloin kerrankin osallistu kirjoituskilpailuun! HAAGA-HELIA juhlii tänä vuonna ammattikorkeakoulutuksen 20-vuotista taivalta. Keräämme nyt kokoon onnistuneita tapauksia ja sattumuksia vuosien varrelta kirjoitusten ja kuvien muodossa. Minkä muiston sinä haluaisit jakaa muille? Lähetä kirjoituksesi 9.6. mennessä tapahtuman nettisivujen kautta Jutun pituus merkkiä sisältäen välilyönnit. Keräämme myös mieluiten painokelpoisia valokuvia (resoluutio 300 dpi, koko max. 7 mt). Kuvat voit lähettää kuvatekstien kera osoitteeseen tai HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Elisa Aunola, Pajuniityntie 11, HELSINKI. Kirjoituksia ja kuvia julkaisemme erillisessä Ammattikorkeakoulutusta 20 vuotta -julkaisussa, juhlavuoden nettisivuilla ja HAAGA-HELIAn Facebook-sivuilla. Kirjoittajan ja/tai kuvaajan nimen julkaisemme pääsääntöisesti kirjoitusten yhteydessä. Kirjoituskilpailun pääpalkintona on ipad 2.0. Kaikista julkaistuista kirjoituksista ja kuvista annamme pienen palkinnon. 32 Kuva: Shutterstock 33

18 Alumnit Mentori kulkee opiskelijan rinnalla Alumniuutisia Teksti ja kuva Henni Aaltonen Valmistumisensa kynnyksellä opiskelijalla riittää pohdittavaa: mitä ammattikorkeakoulun jälkeen? Siitäkin huolimatta, että asiat olisivat järjestyksessä ja jatko selvillä, työelämä mietityttää jokaista. Tätä varten on mentorointi. Mentori on työelämän edustaja, joka kulkee vuoden opiskeljan rinnalla, tiivistää Tiina Tuomikoski mentoroinnin idean. Hän on itse valmistunut vuonna 2008 HAAGA-HELIAn liiketalouden koulutusohjelmasta ja toiminut alumnimentorina kahdelle opiskelijalle. Molemmat mentorointiprosessit olivat Tuomikosken mukaan antoisia ja palkitsevia. Tuomikoski sai sähköpostiinsa ilmoituksen mentoroinnista ja päätti lähteä mukaan. Prosessi alkaa HAAGA- HELIAssa mentorien koulutuksella. Siellä mentorit saavat eväät siitä, mitä mentoroinnin tulisi olla, ja tärkeimmät pelisäännöt käydään läpi. Seuraavaksi jaetaan mentori aktoriparit. Molemmat tekevät toisesta käyttäytymisprofiilin, joka antaa ulkopuolisen arvion henkilökohtaisista vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tuomikoski kertoo, että profiili toimi oivana starttina koko mentoroinnille. Vuoden aikana mentori ja aktori, eli mentoroitava opiskelija, tapaavat kahden kesken kuusi kertaa. Yhteistapaamisia, joissa voidaan jakaa kokemuksia muiden mentorointiparien kanssa, on kolme. Mentoroinnin aikana pidetään oppimispäiväkirjaa ja vuoden päätteeksi kirjoitetaan loppuraportti, jossa molemmat osapuolet voivat antaa palautetta niin toisilleen kuin HAAGA-HELIAlle. Mentorointia toteutetaan Tuomikosken mukaan hyvin erilaisilla tavoilla. Kaikki lähtee kuitenkin mentoroitavan tarpeista, hän korostaa. Vapaasti järjestetyillä, 1 2 tunnin tapaamiskerroilla voidaan käsitellä yhdessä etukäteen sovittuja aiheita, Tuomikoskella niitä olivat muun muassa stressinsieto, pelot, urasuuntautuminen, opinnäytetyö ja CV. Olennaista on olla läsnä opiskelijalle ja keskustella niin myönteisistä kuin kielteisistä asioista avoimesti. Toisinaan Tuomikoski käytti apunaan kortteja, joilla avattiin molempien osapuolten päällimmäisiä fiiliksiä ja edettiin niistä eteenpäin. Mentoroinnin lomassa käsiteltiin muun muassa kokemuksia työelämästä, Tuomikoski kuvailee. Tuomikoski sai mentoroitaviltaan positiivista palautetta prosessista. Hänen mielestään oli erityisen hienoa huomata, kuinka opiskelijan päätöksenteko selkiytyi vuoden aikana. Tuomikoski piti rikasta vuorovaikutusta nuoren ihmisen kanssa arvokkaana. Itseään tuli peilatuksi toisen ihmisen kautta ja prosessi jäsensi molempien osapuolten elämää, Tuomikoski sanoo. Tuomikoski työskentelee tällä hetkellä Sibelius-Akatemian projektipäällikkönä. Hän innostui HAAGA-HELIAn mento rointiohjelmasta niin, että myi Prosessi oli kokonaisuutena hyvä ja toimiva, sellainen flow-kokemus, Tiina Tuomikoski sanoo. idean työpaikkansa johdolle. Vastaanotto oli myönteinen, ja alumnitoimintaa kehitellään Sibelius-Akatemiassa parhaillaan. Aluksi oli sellainen kohtaamisen pelko ja mietitytti, onko itsellä mitään annettavaa, Tuomikoski kertoo mentoroinnin haasteista, mutta toteaa, ettei varsinaisia ongelmia ollut. Prosessi oli kokonaisuutena hyvä ja toimiva, sellainen flow-kokemus, hän sanoo. Olennaista on olla läsnä opiskelijalle ja keskustella niin myönteisistä kuin kielteisistä asioista avoimesti. HAAGA-HELIAn mentorointi lyhyesti: Mentorointi on prosessi, jossa koulusta valmistunut ohjaa opintojen loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa vuoden ajan. Mentori/alumni on HAAGA-HELIAsta valmistunut työelämän edustaja, joka haluaa tukea opiskelijaa. Mentoroitava/aktori on HAAGA-HELIAn opiskelija, joka haluaa tukea valmistumisensa kynnyksellä. Ohjelmaan osallistuminen on opiskelijalle maksutonta, eikä mentori saa siitä rahallista korvausta. Mentorointi on luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Tavoitteena on mm. tukea mentoroitavan valmistumista ja sijoittumista työelämään sekä syventää mentorin omaa ammattitaitoa. Ilmoittautumiset ohjelmaan käynnissä parhaillaan alumnien www-sivuilla: Tervetuloa mukaan! Viinimaailman guru Gérard Basset vieraili Helsingissä Vuoden 2010 maailmanmestari, World s Best Sommelier 2010, Gérard Basset MW piti esitelmän Suomen Sommelierit ry:n kevätkokouksessa ravintola Kaarle XII:ssa Basset puhui intohimosta menestyä ja tehdä omista tavoitteista totta. Gérard Basset on merkittävä henkilö viinimaailmassa. Hän on sekä Master of Wine että Master Sommelier, ja hän on suorittanut myös Wine MBA:n. Basset onkin maailmassa ainoa, jolla on nämä kolme titteliä. Tällä hetkellä hän on myös Court of Master Sommeliers in puheenjohtaja. Uusi sommelier-yhdistys, Suomen Sommelierit ry, aloitti toimintansa tämän merkittävän kansainvälisen vierailun merkeissä. Yhdistyksen tavoite on kehittää ja ylläpitää sommelier-työn vaatimia taitoja ja tietoja sekä nostaa viinitarjoilua ja siihen liittyviä toimintoja Suomessa kohti kansainvälisesti kilpailukykyistä tasoa. Katso illan tunnelmia HAAGA-HELIAn alumnien Facebook-sivulta. Kurkistus toiselle alalle? Tai miksi ei omallekin? Kutsu alumneja vierailulle yritykseesi! Alumnit ovat tutustuneet erilaisiin toimijoihin, hotellialasta markkinointiin. Etsimme taas syksyksi uusia vierailukohteita. Ryhmäkoko on henkeä, riippuen vastaanottavasta tahosta. Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin ottaa yhteyttä alumnitoimistoon: kutsu sekä ilmoittautumiset hoituvat kauttamme. Yristysvierailuiden kautta verkostoidut ja löydät uusia yhteistyökumppaneita! Kuva Leena Salmio Oletko touhuloukussa? Tervetuloa kehittämään omaa ajankäyttöäsi! Suosittu koulutus järjestetään jälleen HAAGA-HELIAssa syksyn aikana. Kouluttajana toimii uraohjaaja ja kouluttaja Timo Lampikoski. Koulutus auttaa osallistujia kehittämään itsensä johtamista, ajankäyttöään ja työnsä sujuvuutta, saamaan lisää aikaa tärkeimpinä pitämilleen asioille ja parempia tuloksia, lisäämään hyvinvointiaan sekä vähentämään kiirettä ja haitallista stressiä. Teemoina ovat asenne kiireeseen, miksi meillä on kiire oman ajankäytön yksinkertaistaminen, suunnittelu ja organisointi fokusointi ja priorisointi infoähkyn torjunta aikavarkaitten hillitseminen palautuminen ja hyvinvointi oman ajankäytön kehittämisen tavoitteet ja niiden toteuttaminen. Kolmen tunnin workshop pidetään lokakuun alussa. Workshop sisältää muun muassa alustuksia, itsearviointitehtäviä, keskusteluja ja työkaluja. Tarkempia tietoja tulossa esignalsiin ja alumnien Facebook-sivulle! 34 35

19 Kolumni Pankkisektorilta siirtyy eläkkeelle huomattava määrä kokeneita toimihenkilöitä. Rekrytointitarve on siis merkittävä. Työssä viihtyy, kun osaa Hyvä ja ajan tasalla oleva ammattitaito on työntekijän hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia. Se tukee osaltaan myös yleistä tavoitetta pidentää suomalaisia työuria. Monet toimialat panostavatkin juuri nyt yhä voimakkaammin osaamisen kehittämiseen. Tradenomien merkitys kasvaa Finanssialalta, ja etenkin pankkisektorilta, on lähivuosien aikana siirtymässä eläkkeelle huomattava määrä kokeneita toimihenkilöitä. Rekrytointitarve on siten merkittävä, vaikkei alan henkilöstön määrä kokonaisuutena merkittävästi kasvakaan. Ala tarvitsee suuren joukon laaja-alaisia, hyvään asiakaspalveluun ja myyntiin erikoistuneita liiketalouden osaajia. Finanssialalla työskentelee tällä hetkellä noin työntekijää. Finanssitradenomien osuus pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijöistä on merkittävä, ja heidän osuutensa uusista rekrytoitavista kasvaa koko ajan. Viimeisen viiden vuoden aikana yli 20 prosenttia uusista rekrytoinneista on ollut tradenomeja. Työelämän ja koulutuksen nivominen yhteen on tärkeää, sillä koulutuksen tulee vastata mahdollisimman hyvin työelämän käytännön tarpeita. Finanssialan nopean kehityksen ja tehtävien monimuotoisuuden vuoksi finanssiala pitää alan koulutuksen jatkuvaa kehittämistä välttämättömänä. Finanssialalle onkin saatu räätälöityä omia erityistutkintoja ja ala itse jatkokouluttaa henkilöstöään aktiivisesti. Myös työntekijät arvostavat mahdollisuutta kehittää omaa ammattitaitoa. Se on nykyisin yhä keskeisempi työnantajan valintaan, työhön sitoutumiseen ja työmotivaatioon vaikuttava tekijä. Finanssialan tulevaisuuden kyvykkyydet Finanssialan tulevaisuutta ja tulevaisuuden työnkuvia selvitetään tänä vuonna Finanssialan Keskusliiton organisoimassa projektissa Finanssialan tulevaisuuden osaamistarpeet. Työn tuloksia on mahdollisuus hyödyntää muun muassa Suomen tulevaisuuden koulutusjärjestelmää sekä alan erityistutkintojen, kuten finanssitradenomikoulutuksen, sisältöä kehitettäessä. Finanssiala on palveluala, jolla korostuu kanssakäyminen ihmisten kanssa. Tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoituksessa keskeisimmiksi osaamisalueiksi nousevatkin juuri vuorovaikutustaidot, myyntiosaaminen sekä projektityöskentelyn ja oman ajankäytön hallinta. Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Koulutuskalenteri Osaaminen alkaa oppimisesta HAAGA-HELIAn Valmennus- ja konsultointipalvelut tarjoaa uusia eväitä ammattitaidon kehittämiseen. HAAGA-HELIAn valmennus- ja konsultointipalvelut uudistuvat. Tarjoamme yrityksille suunnattuja ja yritysten tarpeisiin räätälöityjä koulutus-, valmennus- ja konsultointipalveluja joustavasti ja helposti. Olemme monipuolinen kumppani myös asiantuntijoille ja esimiehille, jotka haluavat laajentaa ammatillista osaamistaan ja löytää uusia näkökulmia työuralleen. Uudistamme toimintaamme ja laajennamme samalla tarjontaamme sekä kouluttajaverkostoa. Ohessa esimakua tulevasta tarjonnasta. Jatkossa koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme: haaga-helia.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/valmennus-jakonsultointipalvelut ASIAKASPALVELU Vaativat asiakastilanteet Verbaali-judolla tilanteen herraksi! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tutkijakolmikko Teemu Kokko, Marko Mäki ja Pekka Rantanen ovat kehittäneet aivan uuden lähestymistavan hoitaa vaativia asiakastilanteita. Jos yrityksesi asiakaspalvelutilanteet ovat muodostumassa liian vaativiksi tai jopa uhkaaviksi, pyydä verbaaliherrat apuun. Lisätietoja koulutuksesta: Teemu Kokko KORKEAKOULUTETTUJEN OPPISOPIMUSTYYPPISET TÄYDENNYSKOULUTUKSET Kasvuyrityksen johtaminen (30 op) Koulutus on tarkoitettu erityisesti pk-sektorin kasvuyritysten johtotehtävissä työskenteleville. Koulutuksen aikana osallistuja oppii rakentamaan yritykselle sen toimintaan sopivan kasvupolun, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Haku koulutukseen alkaa keväällä Koulutuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Katso tarkempia tietoja: MATKAILU- JA RAVINTOLA- ALAN KOULUTUKSET: Matkailu muuttaa maailmaa -matkailuseminaari Lasipalatsin Bio Rexissä Seminaarin teemana ovat tänä vuonna matkailun Suomibrändi, luomu-suomi ja hiljaisuuden tuotteistaminen matkailuvalteiksi. Kohderyhmänä erityisesti matkailualalla toimivat organisaatiot, yritykset ja alasta kiinnostuneet. Lisätietoja Susanna Tammela-Eltvik Hospitality Leaders Club Palvelualojen liikkeenjohdon ja tulevaisuuden sparrauksen klubi Klubin päätavoitteena on ennakoida, miten globaali toimintaympäristö muuttuu ja miten liiketoimintastrategioita tulisi kehittää. Klubiin kutsutaan matkailu-, ravintola-, elämys- ja ruoka-alojen ylintä liikkeenjohtoa. Seuraavien tapaamisten teemat: Perfect Destination Luksus Sofistikoitunut palvelumaailma Lisätietoja: V.A. Heikkinen Business-osaamista yrityspeleillä Koulutuksessa opiskellaan simuloidun yritysmallin avulla yrityksen kokonaisvaltaista liiketoimintaa niin, että osallistuja ymmärtää liikkeenjohdollisten päätösten keskinäiset yhteydet. Kohderyhmänä hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto ja esimiehet. Ajankohta sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Risto Karmavuo Cross Cultural Business in Hospitality Ratkaisuja siihen, miten hoidetaan sisäisiä ja ulkoisia suhteita ja vahvistetaan yrityksen kulttuurivalveutuneisuutta. Kohderyhmänä kansainväliset hotelliketjut, incoming matkatoimistot, yksityissektorin ulkomaalaiset ravintoloitsijat. Ajankohta sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Pirkko Salo Räätälöity myynti- ja myynnin johtamisen koulutus Koulutuksen tavoitteena on parantaa osallistujan asiakaspalvelutaitoja siten, että ne vastaavat paremmin kiristyneen kilpailun tuomiin haasteisiin. Kohderyhmänä hotelli-, ravintola- ja matkailualan myynnin tehtävissä toimivat henkilöt. Ajankohta sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Markus Häyhtiö

20 Maailmalla Teksti ja kuvat Siina Leppä Juttusarjassa esitellään vaihto-opiskelijan kuvia ja kokemuksia maailmalta. Andeilta autiomaahan Vietin vuoden 2009 syksyn työharjoittelussa Chilessä. Tämä yli 4000 kilometriä pitkä, mutta vain muutama sata kilometriä leveä Etelä-Amerikan maa valloitti minut värikkyydellään ja upealla, vaihtelevalla luonnollaan. Työharjoittelu Halusin suorittaa HAAGA-HELIAn journalismin opintoihini liittyvän työharjoittelun toisen osan ulkomailla. Kolmen kuukauden työharjoittelu chileläisessä El Diario Austral de Araucanía -sanomalehdessä järjestyi CIMO:n (Center for International Movement) kautta. Rinkka selässä suuntasin kohti Temucon kaupunkia, joka sijaitsee 800 kilometriä etelään Santiagosta, maan pääkaupungista. Olin opiskellut espanjaa useita vuosia, mutta kaksi ensimmäistä kuukautta kuluivat paikallisen murteen opettelemiseen. Parhaani mukaan kirjoitin työharjoitteluni aikana juttuja sekä lehden printti- että nettiversioon ja lisäksi luin ja kuvasin internetin uutislähetyksiä. Työkulttuuri oli aluksi pienoinen shokki. Työpäivät venyivät usein 12-tuntisiksi ja vapaapäiviä oli vain joka toinen viikko. Suomi-tytön annettiin kuitenkin tehdä töitä kotimaan mallin mukaan, tosin vähintään tunnin pituisen ruokatauon sovitin hyvinkin mieluusti työpäivääni. Kaupunki ja kulttuuri Heti ensimmäisellä viikolla toimitustyötä piristi lähestyneen itsenäisyyspäivän kunniaksi koululaisista koostunut tanssiryhmä, joka esitti perinteistä cueca-tanssia. Itsenäisyyspäivän kunniaksi pidettiin myös lukuisia paraateja, jotka koostuivat vaihtelevasti sotilaista tai vaikkapa eläkeläisten vapaa-ajan kerhoista. Itse juhlapäivänä on jokaisen kodin liputettava uhkasakon nojalla. Temucon puistot ja kadunvarret täyttyvät päivisin yksin ja laumoissa vaeltelevista koirista, joista jokaisen haluaisi viedä kotiin. Huolimatta puuttuvasta etutassusta seurasi tämä söpöläinen vaaleita gringa-tyttöjä kilometrikaupalla, lopulta jopa auton perässä juosten. Koirat eivät olleet ainoita, jotka kiinnittivät huomiota mustatukkaisesta väkijoukosta huutomerkin lailla erottuneeseen vaaleaan tyttöön; kaupungilla ihmiset saattoivat tulla kertomaan, että he tietävät missä asun tai että olivat nähneet minut paikallisessa ostoskeskuksessa toissa viikolla. Luonto Chile on niin pitkä, että yhdestä maasta löytyvät lähes kaikki eri ilmastotyypit. Tulivuoret, kuumat lähteet, suola-aavikko ja arktinen ilmasto ovat kaikki yhden valtakunnan sisällä. Välimatkat tosin ovat niin pitkiä, että yhtäkkiä kahdeksan tunnin bussimatka alkaa kuulostaa lyhyeltä. Temucossa sataa lunta kerran kymmenessä vuodessa. Kaupungin ulkopuolella sijaitsevasta Huerquehuen luonnonpuistosta lunta ei kuitenkaan tarvinnut etsiä. Lunta löytyi riittämiin asti myös Andeihin kuuluvalta Lonquimayn tulivuorelta, jonka huipulta avautuivat hulppeat näkymät. Pohjoisessa hengen salpasivat maailman kuivimpiin aavikoihin kuuluvan Atacaman kuulaaksomaiset maisemat ja kauniit, kopeat flamingot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi p. 09 5259 0050 info@wulff.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus ja ihanuus on kiinni ennenkaikkea tekijänsä asenteesta!

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE

MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE 1 Hakemus on saapunut käsiteltäväksi (pvm) MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE Tällä lomakkeella tutkintoa suorittavat opiskelijat hakevat korvaavuuksia Vaasan

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

GROWTH MENTORS. Valmennusohjelma kansainvälistymisen parissa työskenteleville

GROWTH MENTORS. Valmennusohjelma kansainvälistymisen parissa työskenteleville GROWTH MENTORS Valmennusohjelma kansainvälistymisen parissa työskenteleville Growth Mentors on sinulle, joka toimit suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymisen parissa OHJELMASSA MUKANA HUIPPUASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Myyntityön koulutusohjelma Oppimisen win-win-win! Pirjo Pitkäpaasi lehtori, dipl.ins

Myyntityön koulutusohjelma Oppimisen win-win-win! Pirjo Pitkäpaasi lehtori, dipl.ins Myyntityön koulutusohjelma Oppimisen win-win-win! Pirjo Pitkäpaasi lehtori, dipl.ins 27.9.2016 Myyntityön koulutusohjelma Ensimmäinen korkeakoulutasoinen myyntiin keskittyvä tutkinto Suomessa. Ensimmäinen

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot