Jarmo Jokitalo ILMOITUKSENSIIRTO JA HÄLYTYSTIETOJEN SIIRTÄMINEN IP-VERKOSSA
|
|
- Mikko Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jarmo Jokitalo ILMOITUKSENSIIRTO JA HÄLYTYSTIETOJEN SIIRTÄMINEN IP-VERKOSSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Ylivieskan yksikkö Tietotekniikka
2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Tekijä/tekijät Jarmo Jokitalo Koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Työn nimi ILMOITUKSEN SIIRTO JA HÄLYTYSTIETOJEN SIIRTÄMINEN IP VERKOSSA Työn ohjaaja Alpo Keski Rahkonen Sivumäärä liite Työelämäohjaaja Ritva Saviluoto Julkiset ja yksityiset IP pohjaiset verkot kehittyvät ja niitä käytetään nykyään suurimmassa osassa Suomen kotitalouksista. Tämän päivän käytössä olevista IP yhteyksiä yleisimpiä ovat ADSL laajakaistayhteydet, langattomat lähiverkot ja matkapuhelimien kiinteähintaiset yhteydet. Operaattorit ovat kiinnostuneet niiden käyttämisestä myös hälytysjärjestelmien ilmoituksensiirrossa, koska noiden tekniikoiden avulla voidaan tavoittaa lisää tilaajia olemassa olevia yhteyksiä käyttäen. Työssä käsitellään IP verkkojen toimintaa sekä Telcont Oy:n valmistamaa ja patentoimaa IP pohjaista hälytystietojen välitysjärjestelmää. Työssä kokeillaan Telcont Oy:n laitteilla testiyhteyttä sekä pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia eri tekniikoilla. Työn tulosten perusteella PPO Oy tulee soveltamaan IP pohjaista järjestelmää sen vahvuusalueilla palveluiden parantamiseksi. Asiasanat Ilmoituksensiirtojärjestelmä, IP verkko
3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Date Degree programme Information Technology Name of thesis Transmitting alarm signalling and alarm data over IP networks Instructor Alpo Keski Rahkonen Supervisor Ritva Saviluoto Author Jarmo Jokitalo Pages Public and private IP based networks are developing and the most of Finnish households use them nowadays. A Few of the most usual IP connections today are ADSL broadband connections, wireless local area networks, and mobile phone connections with fixed price. Operators are interested in using those techniques in secure transmission of alarm signalling because with those techniques it is possible to get more clients by using existing connections. This thesis focused on the function of IP networks and IP based alarm signal transmission system which has been made and patented by Telcont Oy. A test connection was also made by using Telcont Oy devices. Moreover, their applicability with different techniques was also discussed. PPO Oy will utilize an IP based system in its strong aresas to improve their services. Key words Alarm signal transmission, IP network
4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT 2G 3G 4G ATM ATM -protokolla ATS Comsystem Datalarm DLS ETSI GPRS GSM IEEE IP IPVK IS ISDN ISO LAN LVIS OSI PIJ PPO RIJ (3,2,1) TCP TDMA VK VoIP WAN Second generation, toisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä Third Generation, kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä Neljännen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä Alarm Transmitter Module (Telcont - hälytysvälitin) Asynchronous Transfer Mode -protokolla Alarm Transmitter Supervisor (Telcont - valvontayksikkö) Ilmoituksensiirtojärjestelmä Ilmoituksensiirtojärjestelmä Digital Subscriber Line European Telecommunications Standards Institute General Packet Radio Service Global System for Mobile communications Institute of Electrical and Electronics Engineers Internet Protocol IP -pohjainen valvontakeskus Ilmoituksensiirto Integrated Services Digital Network International Organization of Standardization Local Area Network eli lähiverkko Lämpö-, Vesi-, Ilmastointi- ja Sähköjärjestelmät Open Systems Interconnection reference model Paloilmoitinjärjestelmä - Hälytysluokkamäärittely Pohjanmaan Puhelin Oy Rikosilmoitinjärjestelmä - Hälytysluokkamäärittely Transmission Control Protocol Time Division Multiple Access Valvontakeskus Voice over IP Wide Area Network
5 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 2 IP -YHTEYDET OSI -mallin kerrokset IP eli Internet Protocol 4 3 WAN VERKKOLIITYNTÄ - PPO OY 5 4 GSM -PERUSTEITA 7 5 WIMAX 10 6 ILMOITUKSENSIIRTOJÄRJESTELMÄ Nykykäyttö Comsystem 12 7 ILMOITUKSENSIIRTO IP -VERKOSSA 13 8 IP -POHJAINEN IS -JÄRJESTELMÄ - TELONT OY Tietoturva ATM ATS -yksikkö IPVK ja valvomo GSM/GPRS -verkon käyttö 22 9 VERTAILUA KOEKÄYTTÖ TYÖN TULOKSIA YHTEENVETO 28 LÄHDELUETTELO 29 LIITTEET
6 1 1 JOHDANTO PPO rakensi ensimmäisen kiinteän ilmoituksensiirtoverkon 80-luvulla, jolloin rakennettiin Datalarm -verkko. Tätä verkkoa käytettiin aina 90-luvun loppupuolelle saakka. Vuosituhannen vaihteessa Datalarm -verkko jätettiin pois käytöstä, koska sen laitteiden kehitys loppui ja varaosien saatavuus heikkeni. Tilalle rakennettiin Comsystem -verkko, joka on nykyäänkin käytössä PPO:n alueella. (Tervonen 2000, 1.) IP -verkkojen yleistyessä on avautunut mahdollisuus myös niiden käyttämiseen yleisesti ilmoituksensiirrossa. Nykyään IP -verkot kattavat lähes koko Suomen jossain verkkotekniikan muodossa. Nopeat Internet-yhteydet ovat nykyisin yleisiä kotitalouksissa ja yrityksissä, eikä tässä yhteydessä sovi myöskään unohtaa mobiileja Internet-yhteyksiä, kuten matkapuhelinyhteyksiä GPRS ja WCDMA sekä langatonta laajakaistaa WiMAX:ia. Käyttämällä IP -verkkoja voidaan hyödyntää valmiita verkkoja ja IS -järjestelmässä valvottavien kohteiden maantieteellisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Työn tavoitteena on tutustua Telcont Oy:n tarjoamaan IP -pohjaiseen ilmoituksensiirtotekniikkaan, joka mahdollistaa ilmoituksensiirron lähiverkkojen ja julkisen IP -verkon, Internetin läpi. Tässä tekniikassa asiakkaan päätelaite ottaa yhteyden Internetin läpi valtakunnalliseen TurvaLinja -ilmoituksensiirtoverkkoon. Yhteys toimii ilman tunnelointeja ja se on myös yhteensopiva Comsystem -järjestelmän kanssa. Työssä on tavoitteena myös uuden järjestelmän etujen ja haittojen selvittäminen sekä niiden vertaaminen Comsystem -järjestelmän vastaaviin ominaisuuksiin. Työn käytäntö- eli demoprojektivaiheessa asennetaan demoliittymä tai -liittymiä, joita koekäytetään ja testataan. Demoprojektivaiheesta kirjataan ylös käyttökokemuksia. Nykyinen Comsystem -järjestelmä on luotettava, joten työn tarkoituksena ei ole syrjäyttää sitä, vaan Telcont Oy:n IP -pohjaista järjestelmää suunnitellaan käytettäväksi sen rinnalla niissä kohteissa, joissa IP -liikenteen päällä toimivan järjestelmän vahvuudet korostuvat verrattuna Comsystem -järjestelmään. Työssä on tarkoitus selvittää ja verrata järjestelmien vahvuuksia.
7 2 2 IP -YHTEYDET Tietoliikennetekniikoissa monimutkaisia kokonaisuuksia on ollut tapana jakaa pienempiin kokonaisuuksiin eli protokollakerroksiin, joita on helpompi hallita. Kerrosmalliajattelu tekee mahdolliseksi myös erilaisten verkkotekniikoiden yhteensovittamisen kerrosten välisen rajapintamäärittelyn ansiosta. Kukin kerros käyttää yhtä ylemmän ja alemman kerroksen palveluja. Kerrosmalleja ja protokollia tutkittaessa ei voi välttyä ISO:n (International Standards Organization) OSI (Open Systems Interconnection reference model) -mallilta, joka on nykyään perustana lähes kaikelle tietoliikenteelle. (Kaario 2002, 18.) Tässä työssä keskitymme myös TCP/IP -viitemalliin, joka on kehitetty ns. jälkikäteen eli malli on kehitetty vasta TCP/IP -protokollien kehittämisen jälkeen. TCP/IP - protokollaperhe tarkoittaa joukkoa Internet-protokollien eli IP:n ympärille liittyvistä protokollista. TCP/IP -mallin kolmella kerroksella on vastineet OSI -mallissa (Kuva 1). Kuva 1: OSI -mallin kerrosten suhde TCP/IP -protokollakerroksiin OSI -malli on jaettu seitsemään kerrokseen. Fyysinen kerros on järjestyksessä ensimmäinen (L1) ja vastaavasti pinon ylimmäinen sovelluskerros on seitsemäs (L7) kerros.
8 3 2.1 OSI -mallin kerrokset Fyysinen kerros hoitaa signaalien eli bittien fyysisen siirtämisen siirtotiellä. Kerroksen osia voivat olla siirtotien ei-ohjelmalliset osat kuten kaapelit, liittimet tai langattoman siirtotien radioaallot. Kun muut kerrokset ymmärtävät biteistä eli ykkösistä ja nollista, fyysinen kerros määrittelee säännöt, joilla bitit muutetaan sähköisiksi signaaleiksi. Siirtokerros tai linkkikerros jakautuu kahteen kerrokseen. LLC (Logical Link Control) - kerrokseen ja MAC (Media Access Control) -kerrokseen. MAC -kerros on olennainen osa siirtokerroksessa. Sen tehtävänä on varmistaa tasapuolinen käytettävyys verkon eri käyttäjille. LLC -kerros ylläpitää kehyksien järjestystä sekä hoitaa virheellisten pakettien uudelleenlähetyksen ja vuonohjauksen. Verkkokerros reitittää paketit verkossa lähettäjältä kohteeseen. Tunnetuin verkkokerroksen protokolla on IP -protokolla. Reititin on yksi verkkokerroksen laite. Se ohjaa paketit IP -osoitteen perusteella parasta reittiä perille. Kuljetuskerros huolehtii datan läpinäkyvästä kuljettamisesta liikennöivien järjestelmien välillä. Kuljetuskerros toimii linkkinä alempien eli edellä mainittujen ja ylempien kerrosten välissä. Kerroksen protokollaesimerkkeinä TCP ja UDP. Kerros huolehtii tarvittaessa pakettien oikeasta järjestyksestä vastaanotossa sekä uudelleenlähetyksestä. Istuntokerros valvoo verkossa olevien koneiden yhteystarpeita sekä muodostaa ja purkaa yhteyksiä niiden välillä. Istuntokerros huolehtii, että pakettien kuittaukset tulevat oikealta koneelta ja lähtevät oikeaan koneeseen. Esitystapakerros huolehtii ja sopii käytettävän esitystavan. Kerroksen tiedostomuotoja ovat mm. pakattu kuvatiedosto JPG ja videotiedosto MPEG. Sovelluskerros mahdollistaa verkkoresurssien käytön eri tietoliikennesovelluksille. Sovellusohjelmaesimerkkinä voisi olla sähköposti ja protokollaesimerkkinä ATM - ja ATS -päätteiden palvelinprotokollana oleva FTP. (Heikkilä 2005, 20 21) (Kaario )
9 4 2.2 IP eli Internet Protocol IP -protokolla on OSI ja TCP/IP -mallin verkkokerroksen protokolla. Se on yleisesti käytössä oleva protokolla ja Internetin käyttö perustuu IP -yhteyksiin. Internetin protokolla huolehtii IP -pakettien toimittamisesta pakettikytkentäisessä verkossa, Internetissä. IP -pakettien reititys kohteeseen verkkokerroksella tapahtuu IP -osoitteiden avulla. Verkossa reitittimet eivät tutki IP -paketin sisällä olevaa protokollaa, vaan paketti välitetään kohteeseen osoitteen perusteella. (Järvinen 1995, 41.) Nykyisin yleisesti käytössä olevan IP -protokollan IPv4:n (IP versio 4) osoitteet ovat 32-bittisiä. Ne koostuvat neljästä 8-bittisestä osasta. Kukin osa esitetään tyypillisesti desimaalilukuina eli erilaisia IP -osoitteita voidaan muodostaa korkeintaan miljardia. Nykyisellä protokollaversiolla osoitteita on jo nykytarpeisiin nähden varsin rajoitetusti. Nykyisen IPv4:sen seuraaja on IPv6 -protokolla, jonka on tarkoitus korvata tulevaisuudessa nykyinen protokolla, on 128 -bittinen. IPv6 -protokollan etuna mahdollisten osoitteiden lukumäärä, joka on Tämä mahdollistaa IP -verkkojen entistä laajemman käytön. IP -osoitteita on niin kutsuttuja dynaamisia sekä staattisia eli kiinteitä osoitteita. Internet -liittymän käyttötarpeet sanelevat sen, tarvitaanko liittymässä staattista vai dynaamista osoitetta. Mikäli liittymässä toimii http tai ftp -palvelin, se tarvitsee kiinteän osoitteen. Tässä työssä tutkittavat valvontalaitteet sisältävät http -palvelimen etäyhteyttä varten, joten kiinteä IP -osoite on erityisesti ATS (Alarm Transmitter Supervisor) -yksikön kohdalla välttämätön. ATM (Alarm Transmitter Module) -yksikön asetuksia voidaan muuttaa myös ATS:n kautta, joten ATM voi toimia myös dynaamisella osoitteella. (Telcont-materiaali) Nykyään yleisemmin käytettyä dynaamista IP -osoitetta käyttävän laajakaistaliittymän käyttäjä saa IP -osoitteensa automaattisesti operaattorin julkisesta RIPE -avaruudesta aina yhteyden avautuessa DSLAM -laajakaistakeskittimeen, jolloin osoitteet ovat tietyllä käyttäjällä rajallisen ajan. (Telcont-materiaali)
10 5 3 WAN verkkoliityntä - PPO Oy Tällä hetkellä yleisin Internet-liittymä on kuparikaapeliyhteydellä toimiva ADSL - laajakaista. ADSL -laajakaistamodeemilla muodostetaan yhteys puhelinlinjoja pitkin lähimmän puhelinkeskuksen laajakaistakeskittimelle. Laajakaistakeskittimestä on valokuituyhteys eteenpäin. ADSL -liikennöinti on IP-protokollan mukaista. PPO:lla on käytössä kahden laitetoimittajan ADSL -keskittimiä, Cisco Systems (ADSL) ja Nokia (ADSL2+), joilla toteutetaan tilaajarajapinta verkkoon. PPO:lla käytössä olevat Nokia (D500) ja Cisco Systems laajakaistatekniikat käyttävät ATM (Asynchronous Transfer Mode, Asynkroninen siirtomuoto) -tekniikkaa. ATM toimii OSI ja TCP/IP -viitemallien siirtokerroksella. ATM -tekniikalla saadaan toimitettua IP -paketit ADSL -keskittimen ja verkon käyttäjän ADSL -modeemin välillä. Yhteys on asynkroninen, joten yhteysnopeus keskittimeltä modeemille on moninkertaisesti hitaampi, kuin modeemilta keskittimelle. (Ginsburg 2000, 54-69) Nokia D500 mahdollistaa ADSL ja ADSL2+ -yhteyksien käyttäjien liittämisen laajakaistaiseen ATM- tai IP-verkkoon. D500 mahdollistaa operaattoreille siirtymisen ATM -tekniikasta IP -tekniikkaan. Runkoverkkotasolla se on yhteensopiva ATM ja Ethernet -verkkojen kanssa. (Karppinen 2005, 2) ADSL -tekniikalla yhteyden teoreettinen maksiminopeus on 8 Mb/s ja uudemmalla ADSL2+ -tekniikalla maksiminopeus on 24 Mb/s. Yhteys tilaajapäästä keskuksessa olevaan keskittimeen toteutetaan käyttämällä puhelimille suunniteltua puhelinkaapelin yläkaistaa, jolloin puhelin ja laajakaista voivat toimia samanaikaisesti. Yhteyden luotettavuus on tavalliseen Internetin selaukseen riittävä, mutta erilaiset viat, kuten laajakaistamodeemien väsymiset, huoltokatkokset ja erityisesti ukkosten aikaan syntyneet linjaviat ovat yleisiä. (PPO Oy 2008) PPO:lla on tarjolla myös valokuitutekniikkaan perustuva kuitulaajakaistayhteys, joka on kupariyhteyteen verrattuna luotettavampi, koska se ei ole lähellekään niin altis ulkoisille häiriöille verrattuna muihin yleisesti käytössä oleviin yhteysmuotoihin. Kuituyhteydet omakotitaloihin ovat vielä harvinaisia, mutta esimerkiksi PPO Oy ilmoittaa
11 6 rakentavansa toimialueellaan kaikkiin uusiin asuinalueisiin ainoastaan kuituyhteydet. Kuituyhteys on saatavilla myös haja-asutusalueelle. Uuteen asuinalueeseen kytkentä on halvempi (tällä hetkellä 615 ), kuin haja-asutusalueelle (2 195 ) (PPO Oy 2009) Ylivieskassa ensimmäinen pelkästään kuitutekniikalla toteutettu asuinalue on Pakolan asuinalue. Kuituyhteyksien lisääntyessä niiden käyttömahdollisuudet lisääntyvät myös suhteessa ilmoituksensiirtojärjestelmiin, jotka vaativat verkolta vähintäänkin nykyisen järjestelmien tasoisen luotettavuuden. (Finnet-ryhmä 2006) PPO Laajakaistayhteys käyttää PPPoE (Point to Point over Ethernet) -protokollaa, jossa käyttäjätunnistus toimii PPPoE -käyttäjätunnuksen ja -salasanan perusteella. Internetyhteyttä avatessa tarvitaan yhteysohjelma, joka avaa käyttäjätunnuksen avulla yhteyden Yhteysohjelma voi toimia joko tietokoneella tai laajakaistamodeemissa. Kun käytetään tietokoneella yhteysohjelmaa, laajakaistamodeemi toimii siltana laajakaistakeskittimelle. Käytettäessä modeemin yhteysohjelmaa, modeemi toimii reitittimenä ja tällöin on käytettävä NAT (Network Access Translation) -osoitteenmuunnosta. Tiettävästi kaikilla muilla merkittävillä operaattoreilla (Elisa, Sonera, Welho) käyttäjätunnistus tapahtuu ADSL -laitepaikan perusteella, jolloin laajakaistamodeemi toimii siltana, ja se saa liittymän IP -osoitteen, yhdyskäytävän ja nimipalvelinten eli DNS:n (Dynamic Name Service) osoitteet laajakaistakeskittimeltä DHCP -palvelun avulla.
12 7 4 GSM -perusteita GSM on digitaalinen piirikytkentäinen matkapuhelinjärjestelmä, jota kattaa valtaosan koko maailmasta. Tavallinen GSM -verkko mahdollistaa mobiilit puhe- ja tekstiviestiyhteydet. GSM on lyhenne sanoista Global System for Mobile communication, mutta alkuperäinen lyhennös on ranskankielisestä nimestä Groupe Spécial Mobile. Molempia nimityksiä esiintyy vielä nykyäänkin. (Harte, Levuine & Livingston, 1999, 1-2.) GSM -radioverkot muodostuvat tukiasemista ja niiden muodostamista solukkoverkosta. Tuota solukkoverkkoa kuvataan usein kennomaisena rakenteena. Solujen todellinen muoto määrittyy maaston muotojen ja tarpeiden mukaan ja niiden kokoon vaikuttava tekijä on käyttäjätiheys. GSM -verkkojen radiotiellä käytetään aikajakokanavointia eli TDMA (Time Division Multiple Access) -tekniikkaa. Tätä tekniikkaa käyttäen voidaan yhdellä taajuudella lähettää ja vastaanottaa kahdeksalla aikavälillä eli TDMA-kehys muodostuu kahdeksasta aikavälistä. Yksi taajuus voidaan jakaa periaatteessa kahdeksan käyttäjän kesken, mutta jossain solujen taajuuksissa aikavälejä varataan merkinantoon. (Penttinen 2001, ) Kuva 2: TDMA-kehys Yhtä aikaväliä voi periaatteessa käyttää vain yksi käyttäjä ja tukiasemien ruuhkaantuessa kaikki aikavälit ovat ainakin hetkittäisesti käytössä. Puheluiden priorisoinnissa on otettu huomioon hätäpuhelut. Ruuhkautuneessa verkossa hätäpuhelut vapauttavat käyttöönsä aikavälejä. Aikavälien käyttöä voidaan ilmaista myös
13 8 prosentuaalisesti. Kun 65 % aikaväleistä on käytössä, loput 35 % aikaväleistä annetaan GPRS -pakettidatayhteyksien käyttöön. GPRS -yhteydet ovat siis puheluihin verrattuna toissijaisia eli pakettikytkentäiset datayhteydet eivät käytä puheluyhteyksien resursseja. (Penttinen 2001, ) GSM -solukko on suunniteltu maasto-olosuhteiden ja käyttäjätiheyden mukaan. Solut esitetään usein kennomaisena rakenteena, mutta solut ovat ennemminkin pyöreitä tai soikeita riippuen tukiaseman antennipeilien suuntaavuudesta. Soikeat solut ovat osittain päällekkäisiä, joten solujen järkevä kierrättäminen on tärkeää. Solujen taajuuden kierrättäminen (Kuva 2.) mahdollistuu, kun samaa taajuutta käyttävät solut ovat riittävän etäällä toisistaan. (Penttinen 2001, ) Kuva 3: Taajuuden kierrättäminen matkapuhelinsolukossa (Wikipedia) GPRS GPRS -verkon purskeisen datan välitykseen tarkoitettu pakettikytkentäinen datapalvelu, joka mahdollistaa useiden matkapuhelimen käyttäjien jakavan saman radiorajapinnan resurssit tarpeen mukaan. GPRS -tekniikan myötä 2G (Second Generation) -verkkoon tarvittiin laajennuksena IP-pohjainen GPRS -runkoverkko. Tässä voitiin hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria käyttäen DSL -tekniikasta tuttua ATM -tekniikkaa.
14 9 Olemassa olevia, piirikytkentäiseltä verkolta käyttämättä jääviä resursseja voidaan hyödyntää kuvassa näkyvällä tavalla. Aikavälit 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % GSM -puheliikenne Aika (klo.) GPRS -verkon käyttö 10:00 10:05 10:10 10:15 10:20 10:25 10:30 10:35 10:40 10:45 10:50 10:55 Kuva 4: GSM -verkon aikavälien prosentuaalinen käyttö GPRS -verkosta on suora yhteys julkiseen IP-verkkoon. GPRS -yhteyttä käyttävä matkapuhelimella toimii Internetissä omalla IP -osoitteella. Myös pakettikytkentäisen GPRS:n liikennöinti on IP-protokollan mukaista eli päätelaite ei valitse erikseen tilaajanumeroita. Käytettäessä kaikkia käytettävissä olevia TDM -aikavälejä GPRS - menetelmällä voidaan saavuttaa teoriassa maksimissaan hetkellinen datanopeus kb/s (Penttinen 2001, ) 2G -menetelmäksi luokiteltavan GPRS -tekniikan jälkeen on otettu käyttöön monia kapasiteetiltaan suurempia tekniikoita. Seuraava askel oli niin kutsuttu 2.5G:n tekniikka, joka on nimeltään EDGE. Se käyttää samaa verkkoa GPRS -verkon kanssa ja perustuu samaan tekniikkaan. Käyttäjälle näkyvänä erona sitä aikaisempiin menetelmiin on suurempi liikennöintinopeus. Nykyään on käytössä myös omaa verkkoa käyttävä 3G -tekniikka WCDMA ja niin kutsuttu 3.5G tekniikka HSDPA, joka toimii 3G -verkossa. 3G verkoissa on enemmän kapasiteettia, mutta peittoalue on pieni. Telcont Oy:llä on
15 10 mahdollisuus kehittyä käyttämään näitä verkkoja, mutta nykyään niitä ei voida hyödyntää Telcont Oy:n laitteilla. 5 WiMAX WiMAX (Worldwide Interoperativity for Microwave Access) -teknologia mahdollistaa langattomat laajakaistaiset pisteestä pisteeseen Internet-yhteydet. WiMAX perustuu amerikkalaisen IEEE -standardiyhtiön standardiin. Eurooppalainen järjestö ETSI on standardoinut saman tekniikan nimellä HIPERMAN (High Performance Radio Metropolitan Area Network). (Heikkilä 2005, 10.) standardi on MAN (Metropolitan Area Network) -standardi, joka sijoittuu verkon laajuudessa lähiverkon (LAN - Local Area Network) ja laajaverkon (WAN) väliin. Se tarkoittaa, että verkko sisältää vähintään kaksi LAN -verkkoa protokollaversiot mahdollistavat Point-to-point - ja Point-to-multipoint -yhteydet. Pointto-point -toteutuksena pisin toimintaetäisyys voi olla jopa 30 mailia eli 50 kilometriä. Point-to-multipoint -menetelmällä pisin toimintaetäisyys on 4 mailia 6,5 kilometriä. Etäisyydet ovat teoreettisia maksimietäisyyksiä. (Ohrtman 2005, 2-3.) WiMAX -tegnologia tukee ATM -, IP -, ja Ethernet -verkkoratkaisuja, joiden suunnittelussa on tähdätty nopeaan tiedonsiirtoon. WiMAX -teknologialla on mahdollista toteuttaa GSM -matkapuhelinverkon kaltainen mobiili verkkomalli ja hyväksikäyttää olemassa olevaa mastoverkkoa. (Heikkilä 2005, 11. ja ) WiMAX -menetelmää on aiemmin kaavailtu matkapuhelinjärjestelmien 4G -verkon toteutukseen. Verkon päällä voitaisiin toteuttaa helposti IP -pohjaisia VoIP (Voice Over IP) puheluja. Menetelmän yhtenä parannuksena suhteessa 3G - ja nykyään käytössä olevaan 3,5G HSDPA -verkkoon olisi huomattavasti nopeammat yhteydet. Näyttää siltä, että 4G -verkon toteutukseen tullaan käyttämään lte (long term evolution) - tekniikkaa, joka perustuu matkapuhelinverkkotekniikkaan, kun taas WiMAX on lähtöisin WLAN verkoista. (Pitkänen 2009) (Vaalisto 2009) (Taloussanomat 2009)
16 11 6 Ilmoituksensiirtojärjestelmä Ilmoituksensiirtojärjestelmä (ISJ) on järjestelmä, jota käytetään hälytysten siirrossa. Ilmoituksensiirtojärjestelmä on kiinteä verkko, jossa siirretään hälytystietoja valvottavista kohteista kiinteisiin valvontakeskuksiin. Suomessa on käytetty ilmoituksensiirtojärjestelmiä jo 70-luvun loppupuolelta saakka. Järjestelmällä on siirretty viranomaishälytyksiä aluehälytyskeskuksiin ja poliisille. Järjestelmän verkko on kiinteä, mikä tarkoittaa, että verkon valvontakeskukset seuraavat verkon toimintaa reaaliaikaisesti. Tällä tavoin yhteysviat havaitaan välittömästi. Järjestelmää on käytetty alkujaan murto- ja palohälytysten havaitsemisessa. Erilaiset ilmoituksensiirtojärjestelmät ovat tyypillisesti osana jotain valtakunnallista ilmoituksensiirtoverkkoa, kuten PPO:n järjestelmä on osana valtakunnallista TurvaLinja -verkkoa. (Tervonen 2000) Ilmoituksensiirtojärjestelmä on järjestelmä, jossa kiinteistöstä siirretään erilaisia ilmoituksia (murto-, palo-, LVIS -ilmoitus ym.) ja siirtoyhteyden vikailmoituksia linjavian sattuessa. Ilmoituksen vastaanottaja voi olla jokin viranomainen (pelastus-, poliisiviranomainen tai hätäkeskus) tai jokin yksityistaho kuten vartiointi- tai kiinteistönhuoltoliike. (Viestintävirasto 2006) Järjestelmän käyttäjiä ovat kiinteistöjä omistavat yhteisöt, kuten erilaiset yritykset, yhtiöt, kunnat, yms. Ilmoituksensiirtojärjestelmään voidaan liittää kohteita tarvittaessa myös langattomasti. Esimerkiksi liikkuvien kohteiden, kuten kuorma-autojen tai muiden matkapuhelinoperaattoreiden peittoalueella olevien kohteiden murtohälytykset voidaan tarvittaessa liittää GSM -verkon kautta ilmoituksensiirtojärjestelmään.
17 Nykykäyttö Nykyään yleisin käytössä oleva ilmoituksensiirtolaite on robottipuhelin. Robottipuhelin kytketään talon hälytysjärjestelmään sekä analogisen puhelinliittymän rinnalle. Hälytyksen sattuessa robottipuhelin ottaa yhteyden puhelinnumeroon, joka siihen on määritetty. Robottipuhelimet eivät ole liitettynä valtakunnalliseen ilmoituksensiirtoverkkoon, vaan se voi välittää hälytystiedon valvottavan kohteen haltijalle tai vartiointiyritykseen. Robottipuhelin on nykyisistä järjestelmistä edullisin asentaa ja käyttää, joten se on suosittu myös kotitalouksissa. (Tervonen 2000) Finnet yhtymällä on valtakunnallisessa käytössä ilmoituksensiirtoverkko TurvaLinja. Valtakunnalliseen TurvaLinja -verkkoon on liitettynä myös PPO:n nykyinen ilmoituksensiirtojärjestelmä Comsystem. Järjestelmä on näin ollen osa valtakunnallista TurvaLinja -verkkoa PPO:n alueella. 6.2 Comsystem PPO:lla on tällä hetkellä käytössä Comsystem -ilmoituksensiirtojärjestelmä. Järjestelmä on mikrotietokonepohjainen hajautettuun tietojenkäsittelyyn perustuva järjestelmä, jonka tehtävänä on kerätä tietoja ja suorittaa kaksisuuntaista liikennettä. Se välittää siirrettävää tietoa valvontakeskuksille sekä antaa käskyjä, ohjauksia ja datatietoa järjestelmän eri yksiköille. Comsystem -järjestelmän asiakaspäätelaite kytkeytyy kiinteästi omalla kaapeliparilla suoraan alakeskukseen. Pääsääntöisesti asiakaspäätelaitteelle pyritään reitittämään oma kaapelipari aluekeskukselta. Poikkeustilanteissa, joissa vapaiden kaapeliparien saatavuus kohteeseen on heikko, voidaan yhteys muodostaa myös mahdollisen lankapuhelinlinjan yläkaistalla siihen soveltuvalla asiakaspäätelaitteella. Aluekeskuksen kautta yhteys muodostetaan ISDN -yhteydellä valtakunnalliseen TurvaLinja - ilmoituksensiirtoverkkoon. Nykyään käytössä olevan WAN (Wide Area Network) - rajapinnan ansiosta Comsystem -aluekeskus voi muodostaa yhteyden TurvaLinja - verkkoon myös julkisen IP -liikenteen päällä Internetin läpi. (Tervonen 2000)
18 13 7 Ilmoituksensiirto IP -verkossa Työssä tarkastellaan TELCONT -tuoteperhettä, jolla mahdollistetaan Comsystem - yhteensopiva ilmoituksensiirto IP -verkoissa. IP -verkot ovat yleistyneet viimevuosina runsaasti ja tulevat matkapuhelinaikakaudella yleistymään merkittävästi. Nykyisin on käytössä useita erilaisia IP -pohjaisia verkkoratkaisuja. On langattomia (GPRS, UMTS, WiMAX) sekä kiinteitä yhteyksiä, kuten erilaiset DSL (Digital Subscriber Line) - tekniikat ja niihin liitetyt lähiverkot. Hälytystietojen siirtäminen IP -verkossa vaatii verkolta luotettavaa toimintaa. Tarkasteltaessa ilmoituksensiirtoon soveltuvia verkkoja on tärkeää ottaa huomioon verkon luotettavuus eli kykeneekö se toimimaan jatkuvasti ilman, että yhteyteen tulee katkoksia. IP -verkkojen kehittyessä, ja yhä yleistyessä niitä voidaan käyttää yhä useammissa käyttötarkoituksissa. Koska yllä mainitut verkkoratkaisut kattavat jo suuren osan yrityksistä ja kotitalouksista, toimivan ja luotettavan ilmoituksensiirron saaminen IP - liikenteen päälle olisi edullista sekä asiakkaille, että palveluntarjoajalle. Ilmoituksensiirto IP -liikenteen päällä mahdollistaa jo olemassa olevien ja laajasti levinneiden verkkojen käytön. Telcont Oy Telcont Oy on vuonna 2005 perustettu elektroniikkayritys, joka valmistaa erilaisia siirtojärjestelmiä, joita käytetään murto- ja palohälytysten siirtoon, hälytyssireenien käyttöön myös puhetiedotuksia varten, kiinteistö-, vesi-, jätevesi-, sähkö-, liikenne- ja muiden laitteiden ja laitosten kaukovalvontaan ja -ohjauksiin. (Telcont Oy) Telcont Oy:n tuottamat järjestelmät toimivat IP- ja GSM-verkoissa, kuten myös tässä työssä esiintyvä ilmoituksensiirtojärjestelmä.
19 14 8 IP -pohjainen IS -järjestelmä - Telont Oy poistettu salassapidon perusteella
20 poistettu salassapidon perusteella 15
21 Tietoturva poistettu salassapidon perusteella
22 poistettu salassapidon perusteella 17
23 ATM poistettu salassapidon perusteella
24 ATS -yksikkö poistettu salassapidon perusteella
25 poistettu salassapidon perusteella 20
26 IPVK ja valvomo poistettu salassapidon perusteella
27 GSM/GPRS -verkon käyttö poistettu salassapidon perusteella
28 poistettu salassapidon perusteella 23
29 24 9 Vertailua poistettu salassapidon perusteella
30 poistettu salassapidon perusteella 25
31 26 10 Koekäyttö poistettu salassapidon perusteella
32 27 11 Työn tuloksia Tutkin työssä ilmoituksensiirtojärjestelmiä, sekä nykyään käytössä olevia menetelmiä että uudempaa IP -tekniikkaa. Työtä aloittaessani en tiennyt edes kyseisen ilmoituksensiirtojärjestelmän olemassaolosta, mutta työn edetessä sain aika kattavan kuvan vanhasta, nykyään käytössä olevasta ja uudemmasta tekniikasta. Sain myös koottua tähän työhön mielestäni kaiken olennaisen tiedon useammasta työtäni tukevasta teknisestä kirjasta sekä suuresta määrästä manuaaleja ja dokumentteja. Työn edetessä sain myös rajattua niitä kohteita, joihin IP -pohjainen järjestelmä on nykyistä menetelmää parempi. Samalla tuli myös esille kohteita, joihin järjestelmä ei sovi niinkään hyvin. Nykyään yleisimmät Internet-yhteydet eli kuparikaapelilla toteutetut ADSL - eivät ole ainoana yhteysmuotona riittävän luotettavia ilmoituksensiirtokäytössä millään kolmesta linjavalvonta-ajan luokista. Linjavalvonta-aika on pisin RIJ1 -luokassa eli 180 sekuntia, mutta esimerkiksi ADSL -päivityskatkokset voivat olla tätäkin pidempiä. Katkokset ovat yöaikana, jotta niistä ei koidu tavallisille Internetin käyttäjille harmia, mutta ne eivät sovi ilmoituksensiirtokäyttöön. Myös ADSL -modeemi saattaa väsyä ja katkoa yhteyttä tai katkaista sen lopullisesti hajotessaan. Järjestelmän vahvuudeksi vahvistui GSM -yhteensopivuus ilmoituksensiirtojärjestelmän kanssa. ADSL -yhteys sopii ilmoituksensiirtokäyttöön hyvin, kun sitä tuetaan GSM - moduulilla. Katkennutta ADSL -yhteyttä tuetaan GSM -yhteydellä, mutta se otetaan käyttöön vasta, kun varsinainen yhteys eli ADSL ei ole käytössä. GSM on myös riittävän luotettava toimimaan ainoana yhteytenä ATM:n ja ATS:n välillä.
33 28 12 Yhteenveto Asetin tavoitteekseni tutustua Telcont Oy:n IP -pohjaiseen ilmoituksensiirtojärjestelmän tuoteperheeseen. Tavoitteenani oli myös järjestelmien vertaaminen toisiinsa, sekä niiden heikkouksien ja vahvuuksien kartoittaminen, sekä niiden vertaaminen nykyisen Comsystem -järjestelmän ominaisuuksiin. Tavoitteeseeni kuului myös kuvata IP - pohjainen toteutus mahdollisimman hyvin Telcont Oy:n materiaalin ja demoliittymän testaamisen perusteella, sekä alaan liittyvien teknisten julkaisujen avulla. Työn tuloksena syntyi kuvaus Telcont Oy:n IP -pohjaisesta ilmoituksensiirtojärjestelmän tuoteperheestä, tarvittavat kuvaukset järjestelmään liittyvästä tekniikasta sekä IP -pohjaisen järjestelmän vahvuuksia, heikkouksia ja käyttömahdollisuuksia. Työssä tuli jo alkuvaiheessa ilmi, että Comsystem -järjestelmän ja Telcont Oy:n tuoteperheen kriittinen vertaaminen toisiinsa ei ole tarpeellista, koska Telcont Oy:n tuotteita voidaan pitää lisänä Comsystem -järjestelmään. Se kykenee kuitenkin tarvittaessa myös korvaamaan nykyisen järjestelmän laitteet. Mielestäni IP -verkoissa on kasvavaa potentiaalia ilmoituksensiirtokäyttöön. Nykyisissä yhteysmuodoissa on omat puutteensa, joka voi lisätä työmäärää järjestelmien ylläpidossa, mikäli nykyisin käytössä olevat ilmoituksensiirtokäyttöä ajatellen epävarmat yhteydet lisääntyvät hälytystietojen välityskäytössä. Tätä työtä voidaan käyttää asentajien pikaoppaana ja tukena. Tuotteeseen olisi hyvä kuitenkin kehittää lisäksi myös selkeä yhteyskohtainen asennusohje, jonka voisi koota suoraan Telcont Oy:n useista manuaaleista. Jatkokehityksenä työhön voisi lisätä asiakkaille suunniteltavan asennuspaketin asennus- ja käyttökustannuksineen.
34 29 LÄHTEET Julkaistut lähteet Ficora Viestintäviraston päätös hätäliikenteen ja ilmoituksensiirtojärjestelmän ohjausmuutoksista aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. PDF -dokumentti. Saatavissa: File/Paatos_hatakeskus PHP.pdf. Luettu Finnet-ryhmä Superlaajakaistalla vauhtia nettiyhteyksiin. Saatavissa: Luettu Ginsburg, D ADSL. Helsinki: Oy Edita Ab Harte, L. Levine, R. Livingston G GSM Superphones. New York: APDG. Heikkilä, T Langaton laajakaistaliityntä. WiMAX -pilotointiverkko. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö Järvinen, P Internet. Verkkojen verkko. Juva: WSOY. Kaario, K TCP/IP -verkot. Porvoo: Docendo Finland Oy Karppinen, O Nokia D500 DSLAM käyttöönotto. Jyväskylän yliopisto, Tietoliikenteen erikoistyö. PDF -dokumentti. Saatavissa: Luettu Ohrtman, F WiMAX Handbook. Building Wireless Networks. New York: McGraw-Hill Communications Penttinen, J GSM -tekniikka. Järjestelmän toiminta ja kehitys kohti UMTSaikakautta. 3. painos. Vantaa: WSOY
35 30 Pitkänen, P Vähemmän tukiasemia. Suomeen 4G-verkko muita halvemmalla. Saatavissa: Luettu PPO Oy PPO Laajakaistan hinnat. Saatavissa: Luettu PPO Oy Kiinteä verkko takaa laadukkaat sähköiset palvelut. Saatavissa: yid=1&show=. Luettu Taloussanomat Verkkomaailman Betamax. Nokian Vanjoki: WiMaxin tulevaisuus on synkkä. Saatavissa: Luettu Telcont Oy. Refinding secure transmission. Saatavissa: Luettu Tervonen, P Ilmoituksensiirtojärjestelmän tuotteistus. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Insinöörityö Vaalisto, O Nokia lyttää wimaxin. Nokia tuo lte-laitteet markkinoille ensi vuonna. Saatavissa: Luettu Julkaisemattomat lähteet (Telcont Oy:n materiaali) IPVK.pdf -tiedosto. IPVK-manuaali. Telcont Oy IPVK.ppt -tiedosto. IPVK-manuaali. Telcont Oy. ATM_HW.ppt -tiedosto. ATM-manuaali. Telcont Oy. PM_ATM-0602_93.pdf -tiedosto. ATM-0602:n patenttihakemus. Telcont Oy. GSM siirtovarmuden parantaminen.pdf -tiedosto. Telcont Oy. ISDNvsUDP.ppt -tiedosto. Telcont Oy.
36 VIRANOMAISHYVÄKSYNNÄT LIITE 1
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotINTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
LisätiedotInternet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010
Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotKaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn
Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotTIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008
TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
Lisätiedot@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy
@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston
LisätiedotTW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta
TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
LisätiedotDNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS
TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotTW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps
TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4 - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps - Tuetut käyttöjärjestelmät: Windows 95 (a, b), 98, 98SE, Me, NT4,
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotTeleWell TW-EA515 (b)
TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotHarjoituksen sisältö ja tavoitteet
Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit Harjoitus 3/01: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoitelu Klaus Nieminen Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Aiheena: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoittelu Rajaus: Tilaajan
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotMaailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite
Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite PATENTOITU RATKAISU» Suojattu patenteilla laitejärjestely sekä yhteydenmuodostus menetelmä ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun
LisätiedotLangattoman kotiverkon mahdollisuudet
Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotPelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 10.-11.11.2010
Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 10.-11.11.2010 Teleoperaattori osana vikavalvonnan palvelukokonaisuudessa Seppo Hietala 1 Hälytyksensiirron historiaa Sonerassa Soneralla
LisätiedotD-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotLangattomien verkkojen tietosuojapalvelut
Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus
LisätiedotViestinnän tulevaisuus
Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotTW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO
TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän
LisätiedotDNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0
DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.
PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
LisätiedotSISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi
LisätiedotLangaton tietokone (vain tietyt mallit) Käyttöopas
Langaton tietokone (vain tietyt mallit) Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Bluetooth on omistajansa
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotKohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE
ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE 2 ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE... 3 KAAPELEIDEN KYTKENNÄT...3 ASETUKSET JA KONFIGUROINTI...4 TIETOKONEEN ASETUKSET...4 HM410:N KONFIGUROINTI...4 CONFIGURATION WIZARD... 6 Reititetty
LisätiedotIHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Kurssin tarkoitus Kurssitriviaa Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä 2 Kurssin tarkoitus
LisätiedotTeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland
TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716
LisätiedotKohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2002
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotTekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet
Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...
LisätiedotWL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS
WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
Lisätiedotdyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy
Internet -tekniikan hyödynt dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet rakennusautomaatiossa Mahdollisuus avoimempaan rakennusautomaation hankintaan ja käyttöön
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2003
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotTekninen Tuki. Access Point asennusohje
Access Point asennusohje Langattoman signaalin kantoaluetta on kätevä laajentaa Access Pointia ja ns. siltausta käyttämällä. Access Pointin pohjassa on WAN MAC Address (MAC osoite). Kirjoita tämä ylös
LisätiedotDNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1
DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa
LisätiedotTeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G
TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA510v3 (c) ADSL 3G/4G Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta
LisätiedotOperaattorilaajakaista
Palvelukuvaus 1.7.2018 PALVELUKUVAUS SISÄLLYSLUETTELO 1 Palvelun yleiskuvaus... 1 2... 1 2.1 Päätelaite... 1 2.2 Liittymän nopeus... 1 2.2.1 Liittymän nopeuden vaihteluvälit... 1 2.3 Rajaukset... 2 3 Tilaus
LisätiedotTOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille
ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun verkkolaitteet yhdistetään toisiinsa internetin yli, yhteys ei muodostu automaattisesti» Yhteyden muodostus perinteisesti on vaatinut
LisätiedotVapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen
Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotWLAN-laitteen asennusopas
1 WLAN-laitteen asennusopas Ohje Inteno DG200 käyttöön WLAN-tukiasemana Tässä ohjeessa WLAN ja WIFI tarkoittavat samaa asiaa. 2 1. Myyntipaketin sisältö: -Inteno-modeemireititin (malli DG200) -Virtajohto
Lisätiedot2. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN BAANA-CLIENT Windows 2000 / XP
DHCP-käyttöönotto 1 1. YLEISTÄ...2 2. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN BAANA-CLIENT Windows 2000 / XP...2 3. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN - RAS PPPoE Windows 2000 / XP...4 4. PPPoE YHTEYDEN POISTAMINEN Windows
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Antti Parkkinen ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus Projektiopinnot kevät 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTUSTUMINEN IPV6 OSOITTEISIIN
LisätiedotIP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman
IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden
LisätiedotTW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla
TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP
PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2
LisätiedotTurvajärjestelyt sähkösuunnittelun osana. Ville Keränen, Lieke Suunnittelu Oy
Turvajärjestelyt sähkösuunnittelun osana Ville Keränen, Lieke Suunnittelu Oy Autamme valitsemaan jokaiseen kohteeseen sopivan tekniikan. Kartoitamme asiakkaan tarpeet ja neuvomme sopivien toimittajien
LisätiedotLiittymän vikadiagnosointi
Liittymän vikadiagnosointi Yleistä Kuitupohjaisen laajakaistaliittymän luotettavuus on korkealla tasolla, mutta silti joskus saattaa esiintyä häiriöitä liittymän tai siihen kytkettyjen laitteiden toiminnassa.
LisätiedotValvottu ilmoituksensiirto
Valvottu ilmoituksensiirto Hätäkeskusyhteys palveluna Sampo Jokinen 2.9.2009 Hälytyksensiirtojärjestelmät, ilmoituksensiirto -Tapa siirtää automaattisia hälytyksiä Hätäkeskuksiin -Tapa luoda valvotut hälytyksensiirtoyhteydet
LisätiedotTulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma
Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotTELIA YRITYSINTERNET. Langaton asennusohje Huawei AR161
TELIA YRITYSINTERNET Langaton asennusohje Huawei AR161 23.3.2017 2 (10) TELIA YRITYSINTERNET Yleistä palvelusta Yritysinternet Langaton on langattomalla tekniikalla toteutettu, mutta kiinteiden Yritysinternetpalveluiden
LisätiedotUutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa
Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen
LisätiedotTW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON
TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran
LisätiedotFinnish. B525 LTE CPE Pikaopas
Finnish B525 LTE CPE Pikaopas 1 Tuotteen yleiskuvaus Virran merkkivalo Wi-Fi /WPS-merkkivalo Signaalinvoimakkuuden merkkivalo LAN1-3, LAN4/WAN-portti USB-portti Palauta-painike WPS-painike Verkon tilan
LisätiedotUusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa
Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille
LisätiedotWELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)
WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN
LisätiedotNeljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma
Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Riku-Antti Oinonen Toimeksiantaja: Ukkoverkot Oy Valvoja: Prof Jukka Manner, Ohjaaja: DI Kari Lehtinen 4.10.2016 Esitelmän
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...
LisätiedotMARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen
MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotSiirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön
Siirtyminen yhteyskäytäntöön SimuNet loppuseminaari 7.12.2011 Vesa Kankare 7.12.2011 1 Agenda Taustaa Miksi Muutoksen vaikutukset verkoille operaattori ja yritysnäkökulma SimuNet 7.12.2011 2 IPv4 IPv4
LisätiedotLangaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys
Lisätiedot