Earl Hopper Suomeen syksyllä Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Earl Hopper Suomeen syksyllä 2010 15. Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 19"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1/2010

2 2 Jäsenlehti 1/2010 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Aila Kauranen 3 Yksilö vai ryhmä Christine Zitting 4 Hiljaisuus ryhmässä Hanneli Pyhältö 5 Energiaa kollektiivisuudesta Kari Kähönen 9 Raunon palsta: Viisi avainta Rauno Tuikka 11 Kuulumisia Eatga Study Day Berlin Juha-Matti Toivola 12 EFPP-seminaari Rauno Tuikka 15 Earl Hopper Suomeen syksyllä Pieni uutinen 16 Kirjoittajakutinaa Aila Kauranen 16 Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 19 Jäsenlehden julkaisija : Ryhmäanalyysisyhdistys ry Föreningen föf Gruppanalysis rf Toimituskunta: Irma Soilanne ja Risto Räsänen.

3 3 Pääkirjoitus Jäsenlehti ilmestyy räystäiden tippuessa. Talven oli sittenkin hellitettävä otteensa ja kevään äänet koskettavat ihmisen mielen maailmaa. Kosketus resonoi ehkäpä toivon, kaipauksen ja virkistyvän uusiutumisen helähdyksin. Sitä tahdon toivottaa jokaiselle jäsenellemme mielenvirkistystä! Alkuvuosi yhdistyksemme tapahtumissa on ollutkin mieltä virkistävä. Talviseminaarin kaksipäiväinen kokonaisuus päätyi hedelmälliseen, koskettavan kohtaavaan keskusteluun. Suomalainen suurryhmäseminaari maaliskuussa oli luotettavaa suomalaista ryhmätyöskentelyä. Tyytyväinen mieli oli mukana, kun poistuimme kukin omaan arkeemme. Kevään perjantairyhmät kutsuvat satunnaistakin kävijää poikkeamaan pääsääntöisesti lämpimään kokemukseen, vaikka lienee toivottavaa, että voimme kohdata ja käsitellä myös sellaista, mikä viilentää tai tekee ryhmäkokemuksia rasittaviksi. Olen pohtinut kahta asiaa. Ensimmäisen asian olen nimennyt Kertomusten kuoroksi. Kuinka ryhmässä olisi tilaa sille, että esiin voi nousta erilaisia ääniä eikä mitään tarvitse työntää pois. Voitaisiin kuulla ja kuunnella moniäänisyyttä ja työskennellä sen kanssa. Tulee joskus tunne, ettei yhden kertomuksen lisäksi toisia kertomuksia mahtuisi samaan tilaan. Miten olisi kertomusten kuoro? Kuorossa on monia ääniä, esitettävän teoksen kuluessa äänet vaihtelevat ja väliin kaikki soivat samanaikaisesti. Vasta lopussa voimme arvioida, mitkä teemat nousivat esiin mille oikeastaan puhekuoro antoi äänen? Ehkä on niin, ettei kertomusten kuorolla ole mahdollisuuksia ellei toteudu toinen asia. Kuinka laumakäyttäytymisestä siirrytään tai kasvetaan ryhmätoimintaan? Laumakäyttäytyminen on automaattista niin ihmisille kuin hevosillekin. Jos ihmisyhteisö ei kehity laumakäyttäytymisen tasolta, inhimillisyys on vähissä. Koinonia, josta Pat demare puhui, lienee sitä, että avaamme ryhmissämme tilaa inhimillisyydelle, kun opettelemme ryhmätoiminnan taitoja. Hevoslaumaa katsellessani näen, että luonnon asettamat ankarat lait saavat hevoset puremaan toisiaan, taistelemaan arvojärjestyksestä. Eikä armoa anneta. Hävinnyt, arvoasteikossa alemmaksi joutunut, ei voi tulla veräjälle, ei syömään herkkujaan, kun ylemmäksi itsensä korottanut vartioi saavutettua ylivalta-asemaansa. Ryhmäanalyysin mahdollisuus tilan avaaminen moniäänisyydelle? Aila Kauranen Ryhmäanalyysiyhdistyksen puheenjohtaja

4 4 Yksilö vai ryhmä? Keskustelualustus Ryhmäanalyysiyhdistyksen perjantaiseminaarissa Se mikä minua ihmetyttää on: Miten erillään psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia ja psykoanalyyttinen ryhmäterapia ovat toisistaan - vaikka työntekijät eli terapeutit ajavat tavallaan samaa asiaa. Kontaktit niiden välillä ovat yleensä aika sattumanvaraiset. On olemassa yksilöterapeutteja, jotka ovat myös koulutettuja ryhmäterapeutteja, mutta tuntuu siltä, ettei yhteisiä jatkokoulutuksia ja seminaareja juuri ole. Minulla on se kuva, että Therapeian yksilöterapia-koulutukseen sisältyy jonkin verran ryhmäterapiaan tutustumista, mutta kaikessa koulutuksessa sellaista ei ole. Esim. Bion, Balint, Volkan mainitaan, mutta heistä luetaan aivan eri yhteydessä. Mielestäni koulutusryhmäni kahdeksan opiskelijaa jätetään ryhmänä yksin. Vaikka seminaarikeskustelut ovat vilkkaita ja myös osittain henkilökohtaisia, ryhmän interaktio sivutetaan kokonaan. Näitä asioita miettiessä syntyy jonkinlainen sillanrakentajan halu. Mutta mikä sitten on yhteistä psykoanalyyttisessä ryhmäterapiassa ja psykoanalyyttisessä yksilöterapiassa? Ja millä tavalla ne voisivat hedelmöittää toisiaan? Onko vähemmän rasittavaa olla ryhmänohjaaja kuin yksilöterapeutti? Yksilönohjaaja on käsite, jota ei käytetä, ryhmänohjaaja sen sijaan on tavallinen käsite. Miksi? Dynaaminen yksilöterapeutti ei koskaan ohjaa, vaan hän pysyy askeleen potilaan jäljessä. Joskus klarifioi, joskus tulkitsee. - Mutta niinhän ryhmäterapeuttikin tekee. Onko ero sitten transferenssistä kiinni? Ja vastatransferenssistä? Tottahan on, että ryhmässä transferenssit jakaantuvat kaikkien osanottajien välillä, kun taas yksilöterapeutti yksin on transferenssin kohteena. Sillä tavoin vastatransferenssi varmaankin on usein kuumempi, koska terapeutin neutraliteetistä huolimatta interaktio on intensiivisempi kahden ihmisen välillä kuin esim. 9 ihmisen välillä (ajattelen nyt ihanneryhmää = 8 ryhmäläistä ja yksi ohjaaja). Mutta mitä jos koko ryhmän transferenssi kohdistuu esim. yhteen ihmiseen? Tällöin ohjaaja puuttuu asiaan. Entä jos hän itse on koko ryhmän transferenssin kohteena. Miten hän silloin etenee? Esim. Huomaan nyt, että olen teidän kaikkien suuresti halveksuttu isänne. Tai olla kahdeksan ihmisen projektion kohteena. Onko se helpompaa kuin olla yhden? Entä vastatransferenssin luonne? Tulen tässä yhteydessä ajatelleeksi hyvää ja huonoa transferenssia. Negatiivisessa transferenssissa esim. vihaisen ryhmänjäsenen transferenssiin ohjaajaa tai miksei toista osanottajaa kohtaan eivät muut jäsenet välttämättä yhdy, vaan he esim. puolustavat kohdetta. Sillä tavalla vihainen ryhmäläinen saa toisenlaisen kuvan ohjaajasta ja siitä mitä hän edustaa. Tällainen prosessi ei yksilöterapiassa ole mahdollinen. Näin käy myös jos esim. kyseessä on idealisointi. Sanonta, jonka olen monesti kuullut on, että yksilöterapia vähentää neuroottisuutta, mutta ei sosiaalisista estyneisyyttä. Ryhmäterapiassa puolestaan sinusta tulee sosiaalisempi, mutta ei välttämättä vähemmän neuroottinen. Tämä kuulostaa vitsikkäältä, ilkeältäkin, mutta ehkä siinä on vähän perääkin. Mutta auttaako ryhmässä työskenteleminen, kun kyseessä ovat borderline -tasoiset häiriöt? Puhumattakaan psykoottisesta. Ja voit tietenkin olla muutenkin liian herkkä istumaan ryhmässä. Yksilöterapiakaan ei sovi kaikille. Ainakaan ei psykoanalyysi. Onko se liian ahdistavaa? Liian yksinäistä?

5 5 Liian aikaa vaativaa? Liian kallista? Ja tässä yhteydessä pieni lisäkysymys: Miksi AA-ryhmä kuulemma on se ainoa ryhmänmuoto, josta voi olla alkoholisteille apua? Tässä tapauksessa yksilöterapia ei yleensä auta, sen paremmin kuin psykoanalyyttinen ryhmäterapiakaan. Mutta onko asia todella näin? Mitkä ovat ne keinot, joilla ryhmä- ja yksilöterapia saataisiin hedelmöittämään toisiaan? Löytyvätkö ne koulutuksesta esim. niin että ryhmäterapia-opiskelusta osa olisi yksilöterapia-opetusta ja kokemusta, ja päinvastoin yksilöterapia-opiskelut sisältäisivät myös ryhmäkokemusta. Ryhmäkokemuksen yksi hyvä piirre on, että tavallaan et ole ainutlaatuinen, eivätkä vaikeutesi ole ainutlaatuisia, muillakin on ongelmia. Sinut voidaan hyväksyä vikoinesi samalla lailla, kuin sinä hyväksyt muut heidän vioistaan huolimatta. Samanlaisuuden ja yhteisyyden tunne monien vieraiden ihmisten kanssa on myös hyvä asia. Ja jäsenet oppivat paljon vain toisiaan havaitsemalla. - Seuraamalla miten toiset reagoivat ja miten toiset kokevat asioita! Siitä oppii paljon. Etu ja erityispiirre yksilöterapia-työssä puolestaan on se, että terapeutista tulee transferenssien ja hoidon kautta kehitysobjekti. ( Tähkä.) Oman terapian läpikäyminen on vaatimuksena useimmissa terapioissa terapeutiksi valmistumisessa. Tämä siksi, että terapeutti oppisi havaitsemaan ja tuntemaan omia mustia alueitaan pysyäkseen työssään abstinenttinä. Tavoitteena on tietenkin myös tutustuminen tällä tavoin siihen terapiamuotoon, jota aikoo harjoittaa. Mielestäni tutustuminen molempiin terapiamuotoihin koulutuksen aikana ainakin jossakin muodossa olisi erittäin tarpeellista. Christine Zitting Hiljaisuus ryhmässä Alustus Ryhmäanalyysiyhdistyksen seminaari Omat kokemukseni opettajana ja kouluttajana ovat luoneet mieleeni pienoisen kammon hiljaisuutta kohtaan. Opettajan tehtävä on tehdä kysymyksiä, saada vastauksia ja antaa palaute vastauksesta. Näin opetustilanne usein etenee, ja hiljaisuus on merkki siitä, että kysymys on ollut epäselvä, vaikea tai muuten hankala vastattavaksi. Kyselevä opetusmetodi tuottaa dialogia, vuorovaikutusta, joka on selkeästi yhden henkilön johdattelemaa. Ryhmäanalyysin dialogi on tällaisen vuorovaikutuksen täydellinen vastakohta. Mutta myös näihin tilanteisiin sisältyy hiljaisuutta, jonka merkitystä olen paljon miettinyt. Olen miettinyt sitä kahdesta näkökulmasta. Mitä hiljaisuus merkitsee ryhmän jäsenelle? Mitä hänessä tapahtuu kun ryhmä on pitkään vaiti? Muistan erään tällaisen tilanteen suurryhmässä. Pitkän hiljaisuuden jälkeen eräs ryhmän jäsen katkaisi hiljaisuuden ja kertoi miettineensä hukkumisonnettomuutta, jossa uhri oli jäänyt jään alle. On vaikea kuvitella ahdistavampaa tilannetta.

6 Tämän lisäksi olen pohtinut sitä, miten terapeutin pitäisi toimia kun ryhmä on hiljaa. Mahdollisuuksia on varmasti useita. Yksi terapeutin interventio, joka on jäänyt mieleeni, kuului ollaanpa sitä nyt ummella. Onneksi nämä kaksi tilannetta eivät sattuneet samassa ryhmässä, samaan aikaan. Mutta mieleeni tämä esimerkki on jäänyt ja mietityttää edelleenkin, mitä se kertoo terapeutista. 6 Mitä tarkoitetaan dialogilla? Ryhmäanalyysissa, jossa perussääntönä on vapaus puhua siitä, mitä mielessä liikkuu, paljastuu dialogin vaikeus, vaikka kieli useimmiten on arkikieltä. Dialogi on luonteeltaan ristiriitaista ja jopa paradoksaalista. Siinä luodaan mielikuvia, käytetään symboleja, jotka ovat alkusysäyksiä toisille mielikuville ja uusille symboleille. Dialogia voisi verrata vesialtaassa tapahtuvaan palloleikkiin. Välillä pallo on korkealla ilmassa ja putoaa veteen, vedenpintaan piirtyy renkaita ja vilkkaan pallottelun jälkeen vesi aaltoilee ja renkaat koskettavat toisiaan ja jopa sulautuvat toisiinsa. Ryhmässä vertaus vesipallosta toimii hyvin. Etenkin kun laajennamme dialogi-käsitteen puhtaan lingvistisen kielen ulkopuolelle. Dialogiin kuuluu myös tunne-elämä ja sen jännitteet. Dialogissa ovat mukana ainakin eleet, kertomukset, myytit, rituaalit, ideologiat, historia, tauot, hiljaisuus, ja mahdollisesti monia muitakin osatekijöitä. Kahdenkeskiseen vuoropuheluun verrattuna suurryhmäasetelma tuottaa monenkeskisesti laajenevan dialogin. Dialogi on jatkuvaa, eri tulkintojen välistä konfliktia, joka tuottaa mielekkyyttä ja merkityksiä. Merkityksillä on kaksi tasoa: mitä lause tarkoittaa, ja subjektiivinen, mitä puhuja tarkoittaa. Esimerkiksi kun ryhmän jäsen kertoo lopettaneensa terapian, toiset kuulevat hänen sanovan käyneensä terapian loppuun ja päättäneensä sen, ja toiset ymmärtävät hänen keskeyttäneen terapiansa. Myös muut tulkinnat ovat mahdollisia. Ryhmäterapiassa on kiinnostavaa se, että prosessin aikana aktivoituu yksilön piilotajunta, mutta myös kollektiivinen piilotajunta. Miten nämä vaikuttavat hiljaisuuteen ryhmässä? Suurryhmässä kollektiivisen piilotajunnan analysointi on erityisen kiinnostavaa. Suomalaisuuden tutkiminen korostuu niissä ryhmissä, joissa on osallistujia useista kulttuureista. Suomalaiset korostavat tällaisissa tilanteissa omaa ainutlaatuisuuttaan niin kielen kuin kulttuurinkin osalta. Viittaan brittiläisen antropologin Edward Duttonin tutkimuksiin. Hänen mukaansa tämän ainutlaatuisuuden myytin tarkoitus on selvä. Ainutlaatuisuuden myytti pitää yhteiskunnan koossa tappion hetkellä. Hän rinnastaa tässä suhteessa Suomen, Japanin ja Grönlannin. Japanissa myytti oli voimissaan toisen maailmansodan tappion jälkeen. Suomessa ajatusta vaalittiin erityisesti alueluovutusten jälkeen ja YYA -Suomessa Neuvostoliiton syleilyssä. Lähempänä vertailukohteena antropologi pitää kuitenkin grönlantilaisia, joilla on ilmeisiä vaikeuksia sopeutua moderniin elämäntapaan. Se näkyy hänen mukaansa muun muassa uskonnollisuutena, nostalgisena haikailuna menneisyyteen, runsaana alkoholin käyttönä ja suurina itsemurhalukuina. Suomalaisia yhdistää japanilaisuuteen ja grönlantilaisiin myös vaiteliaisuus. Tällaiset vertailut ovat usein stereotypian luonteisia, mutta sitkeästi suomalaiset itsekin pitävät niistä kiinni. Ryhmän hiljaisuuden kannalta kiinnostava havainto on tutkijan rinnastus grönlantilaisiin, joita - kuten suomalaisiakin - vaivaa korostunut alemmuudentunne. Kummankin alueen väestöä pidettiin pitkään kehittymättömänä, arktisena ja itäisenä, ja niiden kansat ovat historiansa aikana tottuneet häpeämään itseään. Suomen valtiollinen historia on verraten nuorta ja Grönlanti on edelleen Tanskan autonominen alue. Duttonin mukaan alemmuuden tunne noudattaa ainakin jossain määrin kielellisiä ja kulttuurisia

7 7 luokkarajoja. Suomessa oli pitkään ruotsikielinen yläluokka. Grönlannissa on yhä näkyvä juopa inuiittien ja Tanskasta tulleen keskiluokan välillä. Suomalaisten vaikenemisen taustaa on hieman samaan tapaan käsitellyt myös Heikki Ylikangas. Erityisesti suurryhmässä hiljaisuuden taustalla vaikuttavat edellä kuvatun tapaiset asiat. On myös muita syitä hiljaisuuteen ja aiheita, joiden käsittelyä vältellään. Ryhmän sisäinen hierarkia, jonkin muun kuin edellä mainittujen asioiden suhteen, jää usein vaietuksi samoin kuin kilpailu ryhmän sisällä. Mutta mistä ryhmä silloin keskustelee kun näistä vaietaan? Kieli on kaksiteräinen miekka. Kieli jakaa vuorovaikutusmaailman: siihen mikä on koettu ja siihen, mikä on sanallisesti ilmaistu. Heimo Salminen kuvaa ryhmän hiljaisuutta mielestäni hyvin, kun hän toteaa, että hiljaisuus on yksi tärkeä ryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen muoto. On olemassa alkavan ryhmän hiljaisuutta, jännityksen laukeamista seuraavaa hiljaisuutta, on terapeutin antaman tulkinnan jälkeistä hiljaisuutta, on painostavaa hiljaisuutta ja hämillistä hiljaisuutta. Hän toteaa, että terapeutin on hyvä opetella tuntemaan erilaisia hiljaisuuksia. Ryhmän hiljaisuus on usein välivaihe ja vedenjakaja. Jokin vuorovaikutuksessa loppuu ennen hiljaisuutta ja jokin uusi alkaa taas hiljaisuuden jälkeen. Mitä hiljaisuus merkitsee ryhmän jäsenelle? Merkittävää on se, että hiljaisuus on eräs vuorovaikutuksen muoto. Oma käsitykseni on, ettei hiljaisuutta riittävästi arvosteta eikä sen merkitystä ymmärretä ryhmän jäsenen sisäisen työskentelyn kannalta. Hiljaisuus ei ole samaa kuin tyhjyys, tapahtumattomuus, autius tai tylsyys. Eräässä runossa sanotaan: kysy hiljaisuudelta itseäsi. Jatkan tästä pohtimalla, mitä hiljaisuus terapiaryhmässä mahdollistaa. Mielen rauhoittuminen ja tyyntyminen vertautuu tyyneen vedenpintaan. Tyynessä pinnassa heijastumat ovat selkeitä ja havaittavissa. Mielenliikkeet ohjautuvat sisäänpäin. Alkaa sisäinen monologi, jonka sisältö on tärkeä kuulla ja tunnistaa. Millaisen sävyn se saa eri tilanteissa, kun ryhmän keskustelu on hetkeksi tauonnut. Millainen on se itse, joka tällöin astuu näyttämölle. Kun keskustelun teemat ja tempo vaihtelevat ryhmässä, tulee näiden hiljaisuuksien sisältökin joka kerta erilaiseksi. Oma mieli ottaa kantaa vaihteleviin teemoihin ja käsittelee niitä. Onko niin, että käsittelytapa on aina samanlainen ja sävyt samoina toistuvia. Vai tapahtuuko vaihtelua, astuuko mielen näyttämölle hahmoja, jotka ovatkin uusia ja vievät ajatteluratoja uusiin suuntiin. Tämän asian yhteydessä on syytä pohtia millainen yhteys on terapiaryhmän ja mietiskelyn (meditaation) hiljaisuudella. Intialaisessa mietiskelyssä tavoite on tiiviissä istuma-asennossa tapahtuva keskittyminen ja mielen saattaminen tilaan, jossa sen ulkopuolinen maailma pyritään poistamaan tietoisuudesta. Taolaisen tulkinnan mukaan mietiskelyn tavoite on yksiselitteisesti mielen valaistuminen. Valaistuminen edellyttää ajatuksista tyhjää mielentilaa, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei ajattelisi mitään, päinvastoin. Se merkitsee sitä, että ajatukset virtaavat katkeamattomana vuona, mutta takertumatta mihinkään tiettyyn kohteeseen. Valaistuminen on äkillisesti paljastunut näkymä oman mielemme laatuun, joka tuo esiin mielen vapaan olomuodon. Valaistuneessa tilassa mieli on täysin ja puhtaasti oma itsensä, mutta samalla itsensä vastakohta sikäli, että siitä puuttuu ihmisen mielelle ominainen pyrkimys kohdistaa ajatukset johonkin. Näiden asioiden miettiminen on vienyt minua eteenpäin pohtimaan myös sitä, miksi istumme ympyrämuodostelmassa. Zen-taiteen syvällisimpiin aiheisiin kuuluu ENSO, yhdellä siveltimenvedolla piirretty ympyrä paperilla. Tang -kaudella ( ) kiinalaiset mestarit pitivät ympyrää täydellisyyden symbolina.

8 8 Länsimaisessa ajattelussa ympyrän sisään jäävä alue nähdään tyhjänä. Tyhjyys assosioituu jonkin puutteeksi. Buddhalaisuuden mukaan tyhjä mielen maailma ei ole tyhjä kielteisessä mielessä, vaikka sen saavuttaminen merkitseekin vapautumista monista seesteiseen mieleen johtavan ajattelun esteistä, kuten takertumisesta omaan minään ja maailman näkemisestä tällaisesta yksilöllisestä näkökulmasta. Minä - ajattelulle on luonteenomaista, että maailmassa on minän lisäksi toinen, tai paremminkin toiset tai muut minät. Tämän jaottelun - minä ja muut ansiosta maailma on väistämättä pirstaleinen ja huonommillaan näköalaton. Minäänsä takertunut ihminen ei näe omia intressejään kauemmaksi, ja saattaa joutua pyrkimyksissään pahasti harhaan. Näyttää siltä, että aihe vie minua mukanaan. Luin Kognitiivisen psykoterapian verkkolehteä selvittääkseni, miten siellä käsitellään hiljaisuutta. Esittelyssä oli psykoterapeutin mindfulness-taidot. Taas törmäämme sanoihin ja niiden vaikeaselkoisuuteen. Tällä englanninkielisellä sanalla pyritään kuvaamaan tietoista läsnäoloa, hetkestä hetkeen jatkuvaa tietoisuutta. Mindfulness tarkoittaa kykyä havainnoida ja kuvata nykyhetkessä ulkoisia ja mielen sisäisiä tapahtumia, ajatuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia sekä omaa reagointia niihin juuttumatta arvoarvostelmiin. Alkuperäinen sana on palinkielinen SATI, josta englanninkielinen termi kuuluu mindfullness. Suomenkielelle kääntäminen vaatiikin jo monta sanaa ja sananselitystä. Verkkolehden artikkeli on pitkä ja perusteellinen. Termit analysoidaan ja mittaukset ja mittavälineet kuvataan tarkasti. Asia esitetään ikään kuin uutuutena!? Harjoitusohjelma, johon päädytään terapeutin mindfullness -taitojen kehittämiseksi, on kolmen minuutin pituisia hengitysharjoituksia. Mitä se uusi sitten onkaan? Kun olen tutkaillut itämaista ajattelua, löydän sieltä paljon tuttua. Hindulaisuudessa nähdään, että ihmisellä on ruumiinsa, aistinsa, mielensä ja älynsä. Tämän lisäksi ihmisellä on sielu eli atman. Vertauksen mukaan ihmisen ruumis on vaunut, aistit ovat vetävät hevoset, mieli on ohjakset, äly on ajuri ja sielu eli atman ohjaa kaikkien näiden toimintaa. Hanneli Pyhältö Lähteet: Pasanen Kimmo, Tyhjyys itämaisessa ajattelussa ja taiteessa, Gummerus, Jyväskylä Salminen Heimo, Ryhmäanalyysin perusteet, Gummerus, Jyväskylä Sunyer Martín J.M, Psicoterapia de grupo grupoanalítica, Biblioteca Nueva, Espanja Riikonen Esa ja Toikka Minna, Psykoterapeutin mindfulness-taidot. Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti Räikkä Jyrki, Lehtiartikkeli Mitäs me finuiitit, Helsingin Sanomat (Edward Dutton, The Finnuit Finnish Culture and the Religion of Unigueness, Akadémiai Kiadó) Ylikangas Heikki, Mennyt meissä Suomalaisen kansanvallan analyysi, WSOY, Porvoo

9 9 Energiaa kollektiivisuudesta Kiinnostukseni kollektiivisen merkitykseen energian lähteenä juontaa juurensa kauas omaan historiaan ja lapsuuden kokemuksiini voimakkaasti energisoineessa kollektiivissa. Itse tosin en koskaan saanut samanlaista yhteyttä sen syvimpään ytimeen kuin mitä näin ympärilläni. Kollektiivi oli luonteeltaan jyrkästi rajautunut monella tavalla, sisäpuolella olevat kokivat suurta yhteenkuuluvuutta ja ulkopuoliset edustivat puolestaan suurta uhkaa ja vihamielisyyttä. Tämä jyrkkä rajautuminen meihin ja muihin tuntui olevan olennainen tekijä kyseisen kollektiivin energiatasapainossa. Kun paha saatettiin täten projisoida ulos, jäi sisäpuolelle turvallinen lapsenomainen onnellisen rakastavuuden tila, jota Suuri Isä suojeli kaikkivoipuudessaan. Tällaisessa kollektiivissa elämän perussäännöt olivat yksiselitteisen kirkkaat, hyvä ja paha tarkkaan määritelty, oikea ja väärä helposti tunnistettavissa. Myös kaiken alku ja loppu oli määritelty, kyseessä ei ollut teoria vaan annettu fakta. Mitään epäilyä tai epävarmuutta ei tarvinnut tuntea. Yhteisön jäseneksi pääsi selkeiden ja vahvojen rituaalien kautta. Nämä rituaalit olivat kokemuksellisesti erittäin voimakkaita, syvälle ihmisen arkaaiseen ytimeen tunkeutuvia ja samalla energisoivia vapauttaessaan sieltä yhdenlaista ydinenergiaa. Rituaali käynnistyi voimakkaan syyllisyydentunteen aiheuttamasta täydellisen muutoksen tarpeesta. Kollektiivin keskellä, useimmiten kymmenien ellei satojen ihmisten ympäröimässä hyvin taantuneessa joukkopsykoosin kaltaisessa tunnetilassa ihminen antoi elämänsä, yksilöllisen tahtonsa, Suuren Isän viisaaseen valtaan, ja sai vastalahjana välittömän kokemuksen syyllisyyden katoamisesta ja korvautumisesta autuaan syvänä virtaavana tilana. Koska yksilön (tai tarkemmin yksilöllisyydestään luopuneen ihmisen) oma virta sulautui osaksi suurta yhteistä koskea, moninkertaistui kokemus massiiviseksi kollektiiviseksi ykseyden ja eheyden tilaksi. Tätä peruskokemusta voitiin sitten kerrata myöhemmin monilla eri tavoilla. Aina kuitenkin keskeistä oli yksilöllisyyden ehdoton ja kyseenalaistamaton alistaminen yhteiselle, kollektiiville, joka puolestaan oli alistettu Suurelle Isälle. Suuri Isä vaatii luonnollisesti vahvan myyttisen pohjan ollakseen uskottava. Suuria Isiä löytyy monista uskonnoista ja ideologioista, ja kaikille niille on yhteistä yhdistelmä rajatonta rakkautta kuuliaisia kohtaan ja rajaton hirmuinen viha ja kosto kaikkia tottelemattomia kohtaan. Viha ja kosto ilmenee välillä fyysisenä julmuutena, välillä taas henkisenä ulkopuolelle sulkemisena ja sosiaalisena murhaamisena. Luopua yksilöllisyydestä ja alistua ehdottomaan kollektiivin ja Suuren Isän valtaan on ymmärrettävästi hyvin houkutteleva tie takaisin paratiisiin, lapsenomaiseen onnen tilaan, jossa paha tietoisuus ei vielä ole paljastanut alastomuuden tuskallista häpeää. Tällaisen kollektiivin energisyys on kiistaton, se ammentaa loputtomalta tuntuvaa voimaa ydinreaktioistaan. Mutta jos tällaista kollektiivia tarkastelee pidempään ja syvemmältä, huomaa melko pian sen elämää tuhoavan luonteen. Kaiken elämän perusluonne kun on (suotuisissa oloissa) jatkuva kehittyminen, oppiminen ja yksilöityminen yhä monimuotoisemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Suljetussa hierarkisessa kollektiivissa tämä elämänpaine yritetään hallita yhä monimutkaisemmilla säännöillä ja ankarilla sanktioilla. Lopulta paine kuitenkin kasvaa hallitsemattomaksi ja parhaassa tapauksessa kollektiivi hajoaa tai yksittäiset jäsenet kykenevät ottamaan takaisin yksiöllisyytensä, tahtonsa ja oikeutensa ajatella kriittisesti. Pahemmissa tapauksissa paine luhistaa ihmisen sisäänpäin ja sairastuttaa vakavasti tai tappaa. Varhaiset kokemukseni tällaisesta kollektiivista ohjasivat etsimään ymmärrystä ryhmien ja yhteisöjen luonteesta. Kiistatta varsin traumaattinen menneisyys on toisaalta toiminut vahvana motivaattorina tutkia ja etsiä, ei vain akateemisesta kiinnostuksesta vaan todellisena omana tienä kohden toimivampaa kollektiivisuutta. Oma ratkaisuni oli pitkään korosteinen yksilöllisyys, joka oli luonteeltaan valeyksilöllisyyttä

10 10 sikäli, että kieltäessäni kollektiivin välttämättömänä energianlähteenä kärsin paljon eristyneisyydestäni. Tämä on kokemukseni mukaan melko tyypillinen suomalainen keino ratkaista autoritaarisen kollektiivisuuden traumaattisuus. Kaikki kollektiivisuus leimautuu uhkana ja välteltävänä, mitään aidosti hyvää ei siitä voi seurata. Omalla tielläni käänteen tehnyt ymmärrykseni avaaja oli filosofi ja psykiatri Martti Siirala, jonka keskeinen teema oli yhteisöllisen harhaisuuden sairastuttavuus. Vuosien prosessi opiskeluuni liittyen hänen vaikutuspiirissään avasi suljetussa systeemissä kasvaneen suljetun mieleni avoimeksi, suhteelliseksi, ja vapautti alitajunnan luovuuden kollektiivin pelon vallasta. Myöhempi kehitys ja ryhmäanalyysin löytäminen olivat luonnollisia jatkeita alkaneelle uudelle suunnalle kohti aidosti elävää avointa kollektiivisuutta. Ryhmäanalyysillä on historialliset juurensa reaktioissa eurooppalaiseen kollektiiviseen hulluuteen, natsi- Saksan raivoisaan yritykseen maailman valtiaaksi, seurauksena käsittämätön aineellinen ja inhimillinen tuho. Ryhmäanalyysi on etsinyt tietä aidosti demokraattisen kollektiivisuuden toimiviin käytäntöihin, ryhmän ja yhteisön terapeuttiseen kehitykseen vaikeiden traumojen jälkeen. Tässä yrityksessään ryhmäanalyysi on törmännyt ja törmää edelleen samaan haasteeseen kuin itse omassa yksilökehityksessäni. Miten kollektiivisuudesta voisi seurata mitään aidosti hyvää. Eikö se ole vain välttämätön paha, jota on siedettävä voidakseen päästä edes hetkittäin yksin nauttimaan omasta rauhasta? Miten motivoitua mukaan kollektiiveihin vapaaehtoisesti, jos ne eivät ole pakollisia elannon lähteitä? Väistämätön peruskokemus on varhaisten traumojen aktivoituminen, tuntuu pahalta tai on ihan pihalla ja eksyksissä, toimivaa elävää yhteyttä toiseen ei voi mitenkään löytyä kun välissä on niin paljon suljettuja portteja. Ollaan kaukana kollektiivin energisoivasta vaikutuksesta, kun tuloksena on ahdistunut olo, ajatus ei kulje eikä oikein henkikään. Yhä enemmän olen alkanut pohtia mitä opittavaa voisi olla suljettujen kollektiivien energisoivasta kokemuksesta. Selvää on niiden tuhoisuus yksilöllisyydelle ja elämälle yleensäkin siinä muodossaan kuin ne tunnemme. Mutta voisiko olla hallitumpaa tietä kohden syvempää yhteyttä, ydinenergioiden vapauttamista säätelemällä reaktiota, ei tukahduttamalla se liian pelottavana. Voisimmeko oppia tietoisesti päästämään irti rohkeammin, avaamaan ja sulkemaan syviä yhteyksiä, luopumaan hetkeksi yksilöllisyyden hallitsevasta roolista ja antautumaan kollektiivin virtaan? Ryhmäanalyysi on perinteisesti tässä suhteessa mielestäni melko aneeminen, historian pelottava vaikutus on ollut vielä liian lähellä, vanhoja massiivisia traumoja on pitänyt sulatella. Jotakin voisimme omaksua vaikkapa bionilaisesta ryhmäkulttuurista tai psykodraaman maailmasta. Bionilaisessa kollektiivissa tietoisesti häivytetään yksilöllisyyttä pitämällä huomio kollektiivisella tasolla. Sen huono puoli on sama kuin ryhmäanalyysin vahvuus, kyky huomioida yksilö ja vahvistaa yksilöllisyyttä. Mutta kokemukseni bionilaisesta viikon ryhmäseminaarista oli kyllä kertaluokkaa energisoivampi kuin vastaavasta ryhmäanalyyttisestä. Jotenkin tätä kokemusta tekisi mieli kehittää eteenpäin. Toinen omaan kokemukseen perustuva ajatus liittyy psykodraaman käyttöön. Draaman osallisena ja päähenkilönä oleminen olivat myös kertaluokkaa väkevämpiä energialatauksia kuin ryhmäanalyysin parhaatkaan hetket. Tämäkin houkuttelee kehittelemään ajatuksia, miten voisimme rohkeasti ja luovasti ottaa ryhmäanalyysin kulttuuriin mukaan syventäviä yhteisöllisiä ydinreaktioita, kadottamatta avoimen kulttuurin yksilöitymistä tukevaa vapautta. Regressio egon palveluksessa. Kari Kähönen LL, ryhmäanalyytikko (VET)

11 11 Raunon palsta Viisi avainta Tämän vuoden osalta takana on jo kaksi yhdistyksen järjestämää seminaaria. Ne olivat erittäin mielenkiintoisia ja harmittaakin, että osallistujien määrä jäi suhteellisen pieneksi. Tammiseminaarista Ryhmä-seksienergia pidin tapani mukaan työpaikallani vielä kollegoille esityksen jälkeenpäin ja näin annista saattoi nauttia vielä suurempi joukko. Työtoverini ovat aina pitäneet kuulemastaan: heistä yhdistyksen koulutukset ja aiheet ovat olleet aina jotenkin erikoista, jopa eksoottista tavaraa. Olen samaa mieltä: puuduttavia luentoja yhdistyksemme ei harrasta. Suomenkielisessä suurryhmäseminaarissa ensimmäistä kertaa mukana olivat pienryhmät, joiden ohjaajat ja havainnoitsijat olivat koulutusryhmästä. Tähän mennessä tulleen palautteen mukaan kokeilu onnistui ja sitä on syytä jatkaa. Tuskin petän kenenkään luottamusta kertomalla, että omassa pienryhmässäni yksi ryhmäläinen näki unen avaimista ja ovista. Avaimia unessa oli juuri sama määrä kuin meitä varsinaisia ryhmäläisiä eli viisi. Ryhmässä keskustelimme unen sisällöstä. Seminaarin jälkeen mieleni valtasi ajatus, että entäpä jos aina seminaarin päättyessä jaossa olisi avaimia, jokaiselle yksi. Avainten jakaminen olisi viimeinen ohjelmanumero ja näin se viitoittaisi jo kohti tulevaa ja seuraavaa seminaaria. Mutta heti mieleeni nousi kysymyksiä: Miten avaimet jaettaisiin? Jos valinta olisi vapaa, sattuisiko niin onnellisesti, että jokainen saisi juuri sen avaimen jonka haluaa? Hmm voisihan niin tapahtua, pienen neuvottelun jälkeen jokainen olisi tyytyväinen. Mutta toisinkin voisi käydä. Näin jo mielessäni, kuinka hyvin menneen koulutustilaisuuden jälkeen seminaari päättyisi kaaokseen ihmisten tapellessa kiihkeästi samoista avaimista. Vahtimestari pitäisi kutsua paikalle, ellei peräti poliisi. Iltalehdessä olisi maanantaina juttu ja keskiaukeamalla kuva otsikolla: Ryhmäanalyytikot harrastamassa dialogia Park-hotellissa. Tulisi porttikielto ja seuraavaa seminaaria varten joutuisimme etsimään uuden paikan. - Eli olisiko kunnon rehellinen arvonta sitenkin parempi. Yhtä mielenkiintoista olisi kuulla, mitä ihmiset olisivat vuoden aikana avaimellaan tehneet. Olisiko ovi, johon avain sopisi, löytynyt? Mielessäni moni kertoisi pettyneenä turhasta työstä ja etsinnästä. Joku olisi kadottanut avaimensa heti kevään koittaessa, mutta kasvot loistaen selostaisi löytäneensä sen uudelleen kuokkiessaan maasta viimeisiä syksynkohmeisia perunoita. Toinen taas ilmoittaisi, että oli vienyt avaimen pankin säilytyslokeroon ja ryhtyvänsä oven etsintään vasta kun olisi kunnolla aikaa - eli kun jäisi eläkkeelle. Varma mikä varmaa. Keskustelua herättäisi varmasti myös se, olisiko sallittua laittaa kuvaus avaimesta lehteen valokuvan kera ja näin kerätä suurempaa huomiota. Tai entäpä jos osoittautuisi, että avaimilla olisi tehty kauppaa? Ei vain vaihdeltu vaan olisi osteltu muilta ja näin yritetty moninkertaistaa omat mah-

12 12 dollisuudet. - Moraalitonta, kuulin jo korvissani. Mutta eniten tyytymättömyyttä herättäisi varmasti tilanne, jossa muiden ryhmäläisten kerrottua vuoden aikaiset kokemuksensa yksi avaimen haltija olisi jäljellä eikä sanoisi mitään. Lukuisista vihjauksista, uteluista ja jopa epäsuorista uhkailuista huolimatta olisi vain hiljaa. Korkeintaan hymyilisi salaperäisesti, ehkä hyräilisikin itsekseen. Hävytöntä! Odotan jo seuraavaa marraskuista suurryhmäseminaaria malttamattomana. Mutta toisaalta vaikka tätä kirjoittaessa ensimmäistäkään lumikelloa ei ole vielä näkyvissä, sitä ennen edessä on onneksi vielä värikäs kevät ja kesä ja syksy. Rauno Tuikka Kuulumisia Eatga Study Day Berlin Osallistuin Eatga eli eurooppalaisen transkulturaalisen ryhmäanalyyttisen yhdistyksen study day kokoukseen maaliskuun alussa Berliinissä. Matkalla kokoukseen mietin, että normaalissa ympäristössään ihminen juuttuu omaan pieneen maailmaansa ja sen asioihin ja ongelmiin. Kansainvälisissä seminaareissa pääsee oman tilanteensa yläpuolelle ja ajattelu vapautuu normaaleista suppeista arkipäivän kahleistaan. Yllämainittu tilanne muistuttaa masennuspotilasta, joka myös on juuttunut nimittäin minäkeskeiseen ongelmiensa maailmaan. Terapia (yksilö tai ryhmä) mahdollistaa laajemman näkökulman elämäntilanteeseen. Kansainvälinen seminaari siis mahdollistaa paranemisen arkipäivän kahleista tai sairaudesta, paraneminen johtaa parempaan toimintakykyyn ja selkeämpään ajatteluun. Heräämisellä monikulttuurisuuteen on voimaannuttava vaikutus, samalla näyttäytyy oman pienuuden ymmärtämisen välttämättömyys. Tilannehan toistaa oidipuskomleksia. Oman pienuuden ja oman arkipäivän maailman suppeuden hyväksyminen mahdollistaa uudenlaisen ponnisteluun ryhtymisen pyrkiä vuorovaikutukseen ja asioihin vaikuttamiseen laajemmalla kentällä. Se taasen vaatii matkustamista, kielten opettelemista ja ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemista ja mukaan menemistä yhteisten asioiden hoitamiseen. Sisäänpäin kääntyneisyys ja esim. muukalaisvihamielisyys ovat varmaan merkkejä halusta pitäytyä oidipaalisessa tilanteessa. Ollaan itseriittoisia ja mahtavia itsessään, vaikka itse asiassa ei päästä lähtökuopista irti ja maailma jää tutkimatta ja laajemman vuorovaikutuksen kautta oppiminen jää saavuttamatta. Berliinin kokouksen teema oli Living Transculturality: losses and gains. Tässä varmaankin ajatellaan samaa kuin minä yllä. Oidipaalitilanteen ratkaisussa luovutaan lapsenomaisesta narsistisesta maailman hahmotuksesta ja saavutetaan mahdollisuus tutustua, oppia ja nauttia lukuisista uusista ja erilaisista mahdollisuuksista.

13 13 Eatgan study dayn kaavaan ovat kuuluneet perjantai-iltana alustukset, joista ensimmäisen tällä kertaa piti Berliinin Charite yliopistosairaalan professorin Ernestine Wohlfartin aiheesta Sotapakolaisten tunnetyöskentely ryhmäanalyyttisessa tilanteessa (otsikko oli paljon pidempi saksaksi). Koska kyseessä oli professori, niin kieli oli kovin abstraktia. Minusta mielenkiintoista esityksessä oli ajatus psyykkisistä sairauksista näkymättöminä sairauksina vastakohtana ruumiillisille sairauksille. Potilasesimerkkinä tri Wohlfartilla oli afrikkalaisten naisten ryhmä, joka on kokoontunut vuodesta Ryhmän käyttö konsulttina ryhmän ulkopuolisen potilaan ongelman selvittelyyn oli mielenkiintoista. Ryhmän ulkopuolinen potilas (naisten ryhmä) tuli ryhmään ja hänen ongelmansa esiteltiin ryhmässä ja ryhmä antoi mielipiteitään ja neuvojaan esiteltyyn ongelmaan. Ryhmä on ollut esittäjän mielestä kovin vastaanottamaton tulkinnoille. Tästä minulla nousi mieleen vastaavuus psykosomaattisista oireista kärsivistä potilaista terapiassa. Psykosomaattinen ja ruumiillinen oireilu useimmiten on äärimmäisen reagoimaton sanalliselle tavoittamiselle ja mahdollinen psykologinen ongelmatiikka aukeaa, jos on auetakseen, usein vasta monen vuoden tuntemisen ja yhteisen työskentelyn jälkeen, jos silloinkaan. Kumarruksena afrikkalaisuudelle ryhmäläiset saavat tulla puolen tunnin viipeellä ryhmään, jolloin ryhmä vasta oikeasti alkaa. Ryhmän ohjaajat käyttävät kovin runsaasti aikaa tapauksen miettimiseen ryhmäistuntojen välillä, mikä kuulosti ainakin luovalta. Minä kiinnitin huomiota siihen, että ryhmän esittelyssä ja sen perusteella käydyssä keskustelussa ajattelu oli aika yksilökeskeistä. Se sinänsä ei ole Eatgan piirissä harvinaista koska suurin osa jäsenistä on yksilöanalyytikkoja ja vähemmistö ryhmäihmisiä. Myöskään psykoanalyyttinen ryhmäterapia ei muualla ole samaa kuin sen kaltainen ryhmäanalyysi, jota me Suomessa teemme. Minä kiinnitin siihen huomiota, että keskustelussa eroteltiin usein mielen ulkoiset ja sisäiset asiat. Otinkin esille foulksilaisen ryhmäanalyysin perusdoktriinin siitä, että se, mikä on ulkona, on myös sisällä ja se, mikä on sisällä, on myös ulkona. Minulla oli se tunne, että tämä asia ei oikein tullut vastaanotetuksi, sillä sisäisen ja ulkoisen erottamisen periaate on ihmisille rakas ja tarpeellinen ajatus. Toinen alustaja oli Eatgan puheenjohtaja Silvia Amati Sas ja hänen aiheensa oli Ennakkoluulot väistämättömänä seurauksena transkulturaalisessa kohtaamisessa. Esitys oli kovinkin abstrakti ja vaikeatajuinen. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli sanojen hospitality (vieraanvaraisuus) ja hostility (vihamielisyys) samanjuurisuus. Sanathan jotenkin myös liittyvät vieraan kohtaamiseen ja tunnereaktioon siinä tilanteessa. Hyvin todelta tuntui ajatus siitä, että vieraan kohtaamisessa väkivalta tulee esille ajattelemisen sijaan. Jos todellisuus oikeasti pystyttäisiin näkemään, niin impulssia väkivaltaan ei synny vaan tilannetta viedään eteenpäin psykologisemmin keinoin. Perjantai-illan kaksi siis mielestäni varsin abstraktia alustusta saivat ajattelemaan, että monesti taiteen keinoin saadaan välitettyä enemmän merkityksellistä tietoa. Lauantaina oli kolme pienryhmää ja yksi suurryhmä lopuksi. Ensimmäisessä pienryhmässä tri Wohlfart oli mukana ja keskustelu kiertyi paljolti hänen alustuksensa ympärille. Tri Wohlfart oli kovinkin varma ja yksioikoinen kannoissaan. Mielestäni hän oli varma asioista, joista ei voi millään olla yhtä ainoaa oikeaa näkemystä, mutta pistäisin tämän ilmiön sen piikkiin, että hän on pomona yliopistoklinikassa, jossa pomoille

14 tuppaa syntymään tämänkaltainen harha, että he omaavat ainoa oikean näkemyksen lähes asiaan kuin asiaan jo pelkästään asemansa perusteella. Hänen esittelemänsä afrikkalaisten naisten ryhmä mietitytti minua siltä osin, että miksi osallistujien piti kaikkien olla Afrikasta. Olisiko osallistujia voinut olla myös muista maanosista? Toinen pienryhmäistunto oli jotenkin kummallisen teoreettinen. 14 Kolmas pienryhmä lähti liikkeelle kovin tahmeasti ja hiljaisuuksiakin oli, joka ei ole ihan tavallista Eatgassa. Tämän jälkeen ryhmä lähti pohtimaan yhdistyksemme tulevaisuutta. Ryhmän lopuksi tunnelma muuttui optimistiseksi ja energiseksi ja toiveikkaaksi transkulturaalisen työmme mielekkyydestä ja jatkosta. Suurryhmässä pienryhmien hiljaiset tarkkailijat antoivat raporttinsa. Toisessa pienryhmässä työskentely oli ollut vilkasta. Minulle kuitenkaan selvinnyt, että mitä erityistä ryhmä työskentelyssään oli löytänyt. Oman ryhmäni hiljainen tarkkailija alkoi käydä keskustelua läpi melkein repliikki repliikiltä, jolloin ajauduttiin tietenkin aikapulaan. Tämän vuoksi varsinaiseen yhteiskeskusteluun jäi vähän aikaa. Yhteiskeskustelussa tuli esille minun jo aiemmin Suomessa pohtimani ulottuvuus Eatgan työstä eli se, että se on vailla näennäistä hyötyä tai tarkoitusta eli kuten todettiin siis turhaa. Mutta juuri tässä turhuudessa piilee sen voima ja merkitys. Tämän turhuuden kautta tavoitetaan vapaa analyyttinen tutkimusote tutkittaviin ilmiöihin (trankulttuurisuuteen). Itse koen hyvin vapauttavana lähteä ankaran hyödyllisestä hoitotyöstä Eatgan kokouksiin ja päästää kokouksessa aivonsa vapaalle. Sunnuntaina oli yhdistyksen kokous, jossa on esillä tilinpäätös, valintoja ja toimintakertomuksia. Kuumaksi perunaksi muodostui ns. tieteellisen sihteerin valinta. ( Tieteellinen sihteeri yrittää pitää kirjaa yhdistyksen työn kautta esiin tulleista hypoteeseista ja löydöksistä ja olla mahdollisuuksien mukaan apuna uusien kokousten järjestäjien kanssa miettimässä pohjaa jatkotyöskentelylle). Ongelmana oli sukupolvenvaihdos ja sen synnyttämä epävarmuus. Lopulta huomio kääntyi minuunkin ja ensiksi olin hämmentynyt, koska olin tietenkin siististi suunnitellut suorittavani VET -opinnot ensin ja sitten olevani valmis uusiin haasteisiin. Mutta kun tilanne on päällä, niin siihen on tartuttava ja niin minusta ihan vaalin kautta tuli yhdistyksemme uusi tieteellinen sihteeri. Sanasta miestä eli nyt on aika jättää oidipaalivaihe taakse. Juha-Matti Toivola

15 15 EFPP-seminaari Kaikille EFPP (European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy in Public Sector) Suomen kansallinen verkosto ry:n jäsenjärjestöille tarkoitettu seminaarimuotoinen kokoontuminen pidettiin Bottalla Helsingissä. Kokouksessa koulutusyhteisöt esittelivät yhteenvetojaan koulutuksistaan taustana Valviran nykyiset vaatimukset ja psykoterapiakonsortion loppuraportissaan esittämät kriteerit ja periaatteet. Edustajina Ryhmäanalyysiyhdistyksestä olivat Ulrika Segercrantz ja Rauno Tuikka. Vaikutelmaksi jäi muiden esityksiä kuunnellessa, että koulutuksestamme on hyvä Mielenterveysseuran laatima koulutussuunnitelma, jossa on otettu hyvin huomioon ainakin Valviran esittämät vaatimukset koulutuksen eri sisältöalueiden laajuudesta ja muista kriteereistä. Keskustelussa tuli esiin tarve eri terapiasuuntauksien väliselle vuoropuhelulle. Jopa yhteisestä koulutusyhteisöjen kouluttajakoulutuksesta keskusteltiin! Tämä liittynee osin yhteiseen uhkaan: psykoterapiakoulutusten siirtyessä yliopistoihin ja korkeakouluihin psykoanalyyttiset/-dynaamiset terapiat joutuvat kilpailemaan muiden terapiasuuntauksien kanssa. Myös Valviran asemasta keskusteltiin. Nythän se valvoo koulutusten vähimmäiskriteerejä mikä on hyvä asia - mutta uhkana koettiin, että valvonta lisääntyy ja laajenee itse koulutussisältöihinkin. Epävirallisissa keskusteluissa kyseltiin myös ryhmäanalyysin erityispiirteistä, erityisesti suurryhmäseminaarit niin Suomessa kuin kansainvälisestikin herättivät kyselyjä myönteisessä mielessä. Seminaarin ilmapiiri oli avoin. Seuraava EFPP:n järjestämä kaikille jäsenjärjestöjen jäsenille avoin neuvottelu-/koulutuspäivä on todennäköisesti Aihe ei ole vielä tiedossa. Asiaa voi seurata EFPP:n kotisivuilta. Rauno Tuikka Earl Hopper Suomeen syksyllä 2010 Suomen ryhmäpsykoterapia ry:n toivottaa tervetulleeksi koko ryhmäanalyysiyhdistyksen väen ainutlaatuiseen viikonloppuseminaariin lauantaina 13. marraskuuta Seminaari pidetään hotelli Arthurin juhlasalissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Saamme vieraaksemme Ph.D., psykoanalyytikko, ryhmäanalyytikko, organisaatiokonsultti Earl Hopperin Lontoosta! Hän on kirjoittanut ryhmäanalyysiä koskevia kirjoja, kehittänyt ryhmäanalyysin teoriaa ja kliinistä käytäntöä ja tulee kertomaan tästä kaikesta meille tänne Suomeen. Seminaari tulkataan koko päivän ajan vuorotulkkauksena. Tulkkina toimii Kimmo Absetz. Osallistumismaksu on Suomen ryhmäpsykoterapiayhdistyksen jäseniltä 150 e + alv. (22 %) ja muilta seminaarin osallistujilta 200 e + alv. (22 %). Kirjalliset ilmoittautumiset lähetetään joko sähköisen ilmoittautumislomakkeen välityksellä (www.suomenryhmapsykoterapia.fi), sähköpostitse tai postitse osoitteeseen: Suomen ryhmäpsykoterapia ry., sihteeri, Mannerheimintie 40 A 42, HELSIN- KI tai faxinumeroon (09) Tiedusteluihin vastaa yhdistyksen sihteeri numerossa (09)

16 16 Pieni Uutinen Kainuun ryhmäanalyytikot ovat säilyneet hallituksen mielessä ja muistissa välimatkasta huolimatta. Kauan ajatuksen ja puheen alla ollut tapaaminen toteutuu toukokuussa. Pietikäisen Jussi toimii yhdyshenkilönä Kainuun suunnalla ja Taru Kaivola ja Aila Kauranen matkustavat joko Kajaaniin tai Ristijärvelle. Päiväksi on kaavailtu mutta jos on tarvetta, päivämäärää voidaan yrittää sovittaa. On ilo tulla yhdistyksen nimissä kainuulaisia ryhmäanalyytikoita tapaamaan. Luulenpa, että saamme yhdessä kiinni jostain langanpäästä, kuinka yhdistyksen toiminta voi elää Helsingin ulkopuolella. Kartoitamme jatkossa muita maantieteellisiä suuntia, mihin hallitus lähettää kaukopartionsa. Aila Kauranen Kirjoittajakutinaa Tällä kirjoituksella kutsun jokaista yhdistyksemme jäsentä miettimään, oletko sinä kantanut rinnassasi pientä tietokirjailijaa, joka ei vielä ole riittävästi ja loppuun asti julkaissut tuotantoaan. Ehkä pieni tietokirjailijasi ei ole vielä saanut kirjoitettua sitä ensimmäistä, ensimmäisen julkaistavan esseen, ensimmäistä riviä. Ei hätää Iloinen Uutinen jokaiselle tietokirjoittamisesta kiinnostuneelle. Ryhmäanalyysiyhdistys kokoaa uutta kirjoittamisen työryhmää. Tavoitteena on julkaista toinen kirja siinä sarjassa, jonka ansiokkaalla tavalla avasi Yksilöksi Ryhmässä. Ensimmäisen kirjan Rotinoilla, kahvin ja teen inspiroimassa, tunteellisessa muisteluhetkessä muisteltiin, että kirjoittamisprosessissa antoisaa oli saada kokoontua ryhmään keskustelemaan miettimisen ja ajattelun ja lopulta kirjoittamisen alla olleita kysymyksiä. Päätimme siksi kutsua ensimmäiseen kokoontumiseen jokaisen, joka on kiinnostunut tietokirjoittamisesta, on ryhmäanalyysin ystävä ja olet aikonut kirjoittaa tai muuten haluat olla mukana ryhmässä, joka lähtee työstämään seuraavaa kirjaa. Tapaamme ensimmäisen kerran Helsingissä 6.5. kello osoitteessa Kinaporinkatu 11 A, jolloin pääsemme alkuun asiassa. Pyydän lisäksi, että jokainen joka olisi kiinnostunut olemaan mukana hankkeessa asuinpaikasta riippumatta, voisit ottaa minuun yhteyttä. Mietimme sitten tapaamisia ja yhteydenpitoa, että Helsingin ulkopuolella asuminen ei nostaisi kirjoittajaryhmään liittymisen kynnystä liian korkeaksi. Tervetuloa mukaan! Toimeksi saaneena Aila Kauranen,

17 17 Kuva Risto Räsänen Kirjarotinoissa 4.3 olivat mukana Heidi Lindroos, Sirpa Kumpuniemi, Taru Kaivola, Juha-Matti Toivola, Satu Pajanne-Alanko, Ulrika Segergranz, Aila Kauranen, Anja Siimes ja Mira Niittymaa. Yksilöksi ryhmässä kirjan kirjoittajista puuttuvat kuvasta Heidi Ahonen, Sinikka Arhovaara, Kari Kähönen, Anne Lukkarila, Airi Pyykkö ja Pirkko Tuukkanen. Oikaisu Edellisessä jäsenlehdessä oli Natalia Novitskyn nimi kirjoitettu väärin. Pahoittelumme!

18 18 Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia Perjantaiseminaarit Lääkäri ryhmässä onko ammatti-identiteetti yksilön vai ryhmän? Kristiina Toivola Ryhmä Ensi syksyn seminaarit ovat 17.9., , ja Seminaarit pidetään osoitteessa Helsinki Missio, Kinaporinkatu 11 A, 3.krs (ovisummeri: kerhosali). Seminaarimaksu on 10 Euroa ja jäseniltä 5 Euroa kerta. Maksu voidaan suorittaa paikanpäällä tai yhdistyksen tilille: Sampo pohjoismainen ryhmäpsykoterapiakonferenssi Stavangerissa Norjassa. Var går gränserna? Identitet i ändring. Perspektiv på integration och utstöttning i individet, grupp och samhälle. Ilmoittautumiset Ulrika Segercrantzille Tiedustelut yhteismatkasta Aila Kauranen Kansainvälinen kongressi Median Group Bolzanossa, Italiassa. Tammikuun loppu 2011 Talvityöpaja TRAUMA-SUKUPOLVISIIRTYMÄT-KULTTUURI Kouluttajana mm. Teresa von Sommaruga Howard the European Symposium in Group Analysis Lontoossa Ryhmäanalyysiyhdistys ry järjestää Helsingissä seminaarin Suomalaiset traumat Aihetta työstetään monenlaisissa ryhmissä. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Ohjaajina toimivat Heidi Lindroos ja Marja-Liisa Lassila. Paikka: Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38, Helsinki. Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Rauno Tuikka/Ryhmäanalyysiyhdistys, tai Seminaariviikonlopun hinta on 185, joka sisältää myös lounaan ja kahvit. Maksu maksetaan Ryhmäanalyysiyhdistyksen tilille Muista ilmoittautua maksamisen lisäksi. Ks. myös kotisivut: Olet lämpimästi tervetullut!

19 19 Hallituksen yhteystiedot 2009 Aila Kauranen, puheenjohtaja Irma Soilanne, varapuheenjohtaja Pirkko Tuukkanen, sihteeri Juha-Matti Toivola, taloudenhoitaja Eeva Elorinne Taru Kaivola Risto Räsänen Teresa Tischler Rauno Tuikka Kauralantie Pyhäsalmi Isonmastontie 5 D Helsinki Vieremäntie Lohja Rauhankatu 5 ba Turku Aleksis Kiven katu 31 A Helsinki Hämeentie 7 C Helsinki Kukkulantie Jämsänkoski Korkeavuorenkatu 15 B Helsinki Neljäs linja A Helsinki

20 RYHMÄANALYYSIYHDISTYS RY Förening för Gruppanalys rf 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Helsingin Psykoterapiayhdistys ry Helsingfors Psykoterapiförening rf

Helsingin Psykoterapiayhdistys ry Helsingfors Psykoterapiförening rf Helsingin Psykoterapiayhdistys ry Helsingfors Psykoterapiförening rf KOULUTUSKALENTERI KEVÄT 2015 Helsingin Psykoterapiayhdistys pidättää oikeuden muutoksiin. Tarkemmat ohjelmat, osallistumismaksut ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI - TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28 Sisällys Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15 Perustehtävästä ja oheistehtävästä 18 Selittämisestä 19 Vuorovaikutus havainto, tulkinta, teko, havainto... 21 Hauskinta on olla

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot