Earl Hopper Suomeen syksyllä Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Earl Hopper Suomeen syksyllä 2010 15. Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 19"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1/2010

2 2 Jäsenlehti 1/2010 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Aila Kauranen 3 Yksilö vai ryhmä Christine Zitting 4 Hiljaisuus ryhmässä Hanneli Pyhältö 5 Energiaa kollektiivisuudesta Kari Kähönen 9 Raunon palsta: Viisi avainta Rauno Tuikka 11 Kuulumisia Eatga Study Day Berlin Juha-Matti Toivola 12 EFPP-seminaari Rauno Tuikka 15 Earl Hopper Suomeen syksyllä Pieni uutinen 16 Kirjoittajakutinaa Aila Kauranen 16 Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia 19 Jäsenlehden julkaisija : Ryhmäanalyysisyhdistys ry Föreningen föf Gruppanalysis rf Toimituskunta: Irma Soilanne ja Risto Räsänen.

3 3 Pääkirjoitus Jäsenlehti ilmestyy räystäiden tippuessa. Talven oli sittenkin hellitettävä otteensa ja kevään äänet koskettavat ihmisen mielen maailmaa. Kosketus resonoi ehkäpä toivon, kaipauksen ja virkistyvän uusiutumisen helähdyksin. Sitä tahdon toivottaa jokaiselle jäsenellemme mielenvirkistystä! Alkuvuosi yhdistyksemme tapahtumissa on ollutkin mieltä virkistävä. Talviseminaarin kaksipäiväinen kokonaisuus päätyi hedelmälliseen, koskettavan kohtaavaan keskusteluun. Suomalainen suurryhmäseminaari maaliskuussa oli luotettavaa suomalaista ryhmätyöskentelyä. Tyytyväinen mieli oli mukana, kun poistuimme kukin omaan arkeemme. Kevään perjantairyhmät kutsuvat satunnaistakin kävijää poikkeamaan pääsääntöisesti lämpimään kokemukseen, vaikka lienee toivottavaa, että voimme kohdata ja käsitellä myös sellaista, mikä viilentää tai tekee ryhmäkokemuksia rasittaviksi. Olen pohtinut kahta asiaa. Ensimmäisen asian olen nimennyt Kertomusten kuoroksi. Kuinka ryhmässä olisi tilaa sille, että esiin voi nousta erilaisia ääniä eikä mitään tarvitse työntää pois. Voitaisiin kuulla ja kuunnella moniäänisyyttä ja työskennellä sen kanssa. Tulee joskus tunne, ettei yhden kertomuksen lisäksi toisia kertomuksia mahtuisi samaan tilaan. Miten olisi kertomusten kuoro? Kuorossa on monia ääniä, esitettävän teoksen kuluessa äänet vaihtelevat ja väliin kaikki soivat samanaikaisesti. Vasta lopussa voimme arvioida, mitkä teemat nousivat esiin mille oikeastaan puhekuoro antoi äänen? Ehkä on niin, ettei kertomusten kuorolla ole mahdollisuuksia ellei toteudu toinen asia. Kuinka laumakäyttäytymisestä siirrytään tai kasvetaan ryhmätoimintaan? Laumakäyttäytyminen on automaattista niin ihmisille kuin hevosillekin. Jos ihmisyhteisö ei kehity laumakäyttäytymisen tasolta, inhimillisyys on vähissä. Koinonia, josta Pat demare puhui, lienee sitä, että avaamme ryhmissämme tilaa inhimillisyydelle, kun opettelemme ryhmätoiminnan taitoja. Hevoslaumaa katsellessani näen, että luonnon asettamat ankarat lait saavat hevoset puremaan toisiaan, taistelemaan arvojärjestyksestä. Eikä armoa anneta. Hävinnyt, arvoasteikossa alemmaksi joutunut, ei voi tulla veräjälle, ei syömään herkkujaan, kun ylemmäksi itsensä korottanut vartioi saavutettua ylivalta-asemaansa. Ryhmäanalyysin mahdollisuus tilan avaaminen moniäänisyydelle? Aila Kauranen Ryhmäanalyysiyhdistyksen puheenjohtaja

4 4 Yksilö vai ryhmä? Keskustelualustus Ryhmäanalyysiyhdistyksen perjantaiseminaarissa Se mikä minua ihmetyttää on: Miten erillään psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapia ja psykoanalyyttinen ryhmäterapia ovat toisistaan - vaikka työntekijät eli terapeutit ajavat tavallaan samaa asiaa. Kontaktit niiden välillä ovat yleensä aika sattumanvaraiset. On olemassa yksilöterapeutteja, jotka ovat myös koulutettuja ryhmäterapeutteja, mutta tuntuu siltä, ettei yhteisiä jatkokoulutuksia ja seminaareja juuri ole. Minulla on se kuva, että Therapeian yksilöterapia-koulutukseen sisältyy jonkin verran ryhmäterapiaan tutustumista, mutta kaikessa koulutuksessa sellaista ei ole. Esim. Bion, Balint, Volkan mainitaan, mutta heistä luetaan aivan eri yhteydessä. Mielestäni koulutusryhmäni kahdeksan opiskelijaa jätetään ryhmänä yksin. Vaikka seminaarikeskustelut ovat vilkkaita ja myös osittain henkilökohtaisia, ryhmän interaktio sivutetaan kokonaan. Näitä asioita miettiessä syntyy jonkinlainen sillanrakentajan halu. Mutta mikä sitten on yhteistä psykoanalyyttisessä ryhmäterapiassa ja psykoanalyyttisessä yksilöterapiassa? Ja millä tavalla ne voisivat hedelmöittää toisiaan? Onko vähemmän rasittavaa olla ryhmänohjaaja kuin yksilöterapeutti? Yksilönohjaaja on käsite, jota ei käytetä, ryhmänohjaaja sen sijaan on tavallinen käsite. Miksi? Dynaaminen yksilöterapeutti ei koskaan ohjaa, vaan hän pysyy askeleen potilaan jäljessä. Joskus klarifioi, joskus tulkitsee. - Mutta niinhän ryhmäterapeuttikin tekee. Onko ero sitten transferenssistä kiinni? Ja vastatransferenssistä? Tottahan on, että ryhmässä transferenssit jakaantuvat kaikkien osanottajien välillä, kun taas yksilöterapeutti yksin on transferenssin kohteena. Sillä tavoin vastatransferenssi varmaankin on usein kuumempi, koska terapeutin neutraliteetistä huolimatta interaktio on intensiivisempi kahden ihmisen välillä kuin esim. 9 ihmisen välillä (ajattelen nyt ihanneryhmää = 8 ryhmäläistä ja yksi ohjaaja). Mutta mitä jos koko ryhmän transferenssi kohdistuu esim. yhteen ihmiseen? Tällöin ohjaaja puuttuu asiaan. Entä jos hän itse on koko ryhmän transferenssin kohteena. Miten hän silloin etenee? Esim. Huomaan nyt, että olen teidän kaikkien suuresti halveksuttu isänne. Tai olla kahdeksan ihmisen projektion kohteena. Onko se helpompaa kuin olla yhden? Entä vastatransferenssin luonne? Tulen tässä yhteydessä ajatelleeksi hyvää ja huonoa transferenssia. Negatiivisessa transferenssissa esim. vihaisen ryhmänjäsenen transferenssiin ohjaajaa tai miksei toista osanottajaa kohtaan eivät muut jäsenet välttämättä yhdy, vaan he esim. puolustavat kohdetta. Sillä tavalla vihainen ryhmäläinen saa toisenlaisen kuvan ohjaajasta ja siitä mitä hän edustaa. Tällainen prosessi ei yksilöterapiassa ole mahdollinen. Näin käy myös jos esim. kyseessä on idealisointi. Sanonta, jonka olen monesti kuullut on, että yksilöterapia vähentää neuroottisuutta, mutta ei sosiaalisista estyneisyyttä. Ryhmäterapiassa puolestaan sinusta tulee sosiaalisempi, mutta ei välttämättä vähemmän neuroottinen. Tämä kuulostaa vitsikkäältä, ilkeältäkin, mutta ehkä siinä on vähän perääkin. Mutta auttaako ryhmässä työskenteleminen, kun kyseessä ovat borderline -tasoiset häiriöt? Puhumattakaan psykoottisesta. Ja voit tietenkin olla muutenkin liian herkkä istumaan ryhmässä. Yksilöterapiakaan ei sovi kaikille. Ainakaan ei psykoanalyysi. Onko se liian ahdistavaa? Liian yksinäistä?

5 5 Liian aikaa vaativaa? Liian kallista? Ja tässä yhteydessä pieni lisäkysymys: Miksi AA-ryhmä kuulemma on se ainoa ryhmänmuoto, josta voi olla alkoholisteille apua? Tässä tapauksessa yksilöterapia ei yleensä auta, sen paremmin kuin psykoanalyyttinen ryhmäterapiakaan. Mutta onko asia todella näin? Mitkä ovat ne keinot, joilla ryhmä- ja yksilöterapia saataisiin hedelmöittämään toisiaan? Löytyvätkö ne koulutuksesta esim. niin että ryhmäterapia-opiskelusta osa olisi yksilöterapia-opetusta ja kokemusta, ja päinvastoin yksilöterapia-opiskelut sisältäisivät myös ryhmäkokemusta. Ryhmäkokemuksen yksi hyvä piirre on, että tavallaan et ole ainutlaatuinen, eivätkä vaikeutesi ole ainutlaatuisia, muillakin on ongelmia. Sinut voidaan hyväksyä vikoinesi samalla lailla, kuin sinä hyväksyt muut heidän vioistaan huolimatta. Samanlaisuuden ja yhteisyyden tunne monien vieraiden ihmisten kanssa on myös hyvä asia. Ja jäsenet oppivat paljon vain toisiaan havaitsemalla. - Seuraamalla miten toiset reagoivat ja miten toiset kokevat asioita! Siitä oppii paljon. Etu ja erityispiirre yksilöterapia-työssä puolestaan on se, että terapeutista tulee transferenssien ja hoidon kautta kehitysobjekti. ( Tähkä.) Oman terapian läpikäyminen on vaatimuksena useimmissa terapioissa terapeutiksi valmistumisessa. Tämä siksi, että terapeutti oppisi havaitsemaan ja tuntemaan omia mustia alueitaan pysyäkseen työssään abstinenttinä. Tavoitteena on tietenkin myös tutustuminen tällä tavoin siihen terapiamuotoon, jota aikoo harjoittaa. Mielestäni tutustuminen molempiin terapiamuotoihin koulutuksen aikana ainakin jossakin muodossa olisi erittäin tarpeellista. Christine Zitting Hiljaisuus ryhmässä Alustus Ryhmäanalyysiyhdistyksen seminaari Omat kokemukseni opettajana ja kouluttajana ovat luoneet mieleeni pienoisen kammon hiljaisuutta kohtaan. Opettajan tehtävä on tehdä kysymyksiä, saada vastauksia ja antaa palaute vastauksesta. Näin opetustilanne usein etenee, ja hiljaisuus on merkki siitä, että kysymys on ollut epäselvä, vaikea tai muuten hankala vastattavaksi. Kyselevä opetusmetodi tuottaa dialogia, vuorovaikutusta, joka on selkeästi yhden henkilön johdattelemaa. Ryhmäanalyysin dialogi on tällaisen vuorovaikutuksen täydellinen vastakohta. Mutta myös näihin tilanteisiin sisältyy hiljaisuutta, jonka merkitystä olen paljon miettinyt. Olen miettinyt sitä kahdesta näkökulmasta. Mitä hiljaisuus merkitsee ryhmän jäsenelle? Mitä hänessä tapahtuu kun ryhmä on pitkään vaiti? Muistan erään tällaisen tilanteen suurryhmässä. Pitkän hiljaisuuden jälkeen eräs ryhmän jäsen katkaisi hiljaisuuden ja kertoi miettineensä hukkumisonnettomuutta, jossa uhri oli jäänyt jään alle. On vaikea kuvitella ahdistavampaa tilannetta.

6 Tämän lisäksi olen pohtinut sitä, miten terapeutin pitäisi toimia kun ryhmä on hiljaa. Mahdollisuuksia on varmasti useita. Yksi terapeutin interventio, joka on jäänyt mieleeni, kuului ollaanpa sitä nyt ummella. Onneksi nämä kaksi tilannetta eivät sattuneet samassa ryhmässä, samaan aikaan. Mutta mieleeni tämä esimerkki on jäänyt ja mietityttää edelleenkin, mitä se kertoo terapeutista. 6 Mitä tarkoitetaan dialogilla? Ryhmäanalyysissa, jossa perussääntönä on vapaus puhua siitä, mitä mielessä liikkuu, paljastuu dialogin vaikeus, vaikka kieli useimmiten on arkikieltä. Dialogi on luonteeltaan ristiriitaista ja jopa paradoksaalista. Siinä luodaan mielikuvia, käytetään symboleja, jotka ovat alkusysäyksiä toisille mielikuville ja uusille symboleille. Dialogia voisi verrata vesialtaassa tapahtuvaan palloleikkiin. Välillä pallo on korkealla ilmassa ja putoaa veteen, vedenpintaan piirtyy renkaita ja vilkkaan pallottelun jälkeen vesi aaltoilee ja renkaat koskettavat toisiaan ja jopa sulautuvat toisiinsa. Ryhmässä vertaus vesipallosta toimii hyvin. Etenkin kun laajennamme dialogi-käsitteen puhtaan lingvistisen kielen ulkopuolelle. Dialogiin kuuluu myös tunne-elämä ja sen jännitteet. Dialogissa ovat mukana ainakin eleet, kertomukset, myytit, rituaalit, ideologiat, historia, tauot, hiljaisuus, ja mahdollisesti monia muitakin osatekijöitä. Kahdenkeskiseen vuoropuheluun verrattuna suurryhmäasetelma tuottaa monenkeskisesti laajenevan dialogin. Dialogi on jatkuvaa, eri tulkintojen välistä konfliktia, joka tuottaa mielekkyyttä ja merkityksiä. Merkityksillä on kaksi tasoa: mitä lause tarkoittaa, ja subjektiivinen, mitä puhuja tarkoittaa. Esimerkiksi kun ryhmän jäsen kertoo lopettaneensa terapian, toiset kuulevat hänen sanovan käyneensä terapian loppuun ja päättäneensä sen, ja toiset ymmärtävät hänen keskeyttäneen terapiansa. Myös muut tulkinnat ovat mahdollisia. Ryhmäterapiassa on kiinnostavaa se, että prosessin aikana aktivoituu yksilön piilotajunta, mutta myös kollektiivinen piilotajunta. Miten nämä vaikuttavat hiljaisuuteen ryhmässä? Suurryhmässä kollektiivisen piilotajunnan analysointi on erityisen kiinnostavaa. Suomalaisuuden tutkiminen korostuu niissä ryhmissä, joissa on osallistujia useista kulttuureista. Suomalaiset korostavat tällaisissa tilanteissa omaa ainutlaatuisuuttaan niin kielen kuin kulttuurinkin osalta. Viittaan brittiläisen antropologin Edward Duttonin tutkimuksiin. Hänen mukaansa tämän ainutlaatuisuuden myytin tarkoitus on selvä. Ainutlaatuisuuden myytti pitää yhteiskunnan koossa tappion hetkellä. Hän rinnastaa tässä suhteessa Suomen, Japanin ja Grönlannin. Japanissa myytti oli voimissaan toisen maailmansodan tappion jälkeen. Suomessa ajatusta vaalittiin erityisesti alueluovutusten jälkeen ja YYA -Suomessa Neuvostoliiton syleilyssä. Lähempänä vertailukohteena antropologi pitää kuitenkin grönlantilaisia, joilla on ilmeisiä vaikeuksia sopeutua moderniin elämäntapaan. Se näkyy hänen mukaansa muun muassa uskonnollisuutena, nostalgisena haikailuna menneisyyteen, runsaana alkoholin käyttönä ja suurina itsemurhalukuina. Suomalaisia yhdistää japanilaisuuteen ja grönlantilaisiin myös vaiteliaisuus. Tällaiset vertailut ovat usein stereotypian luonteisia, mutta sitkeästi suomalaiset itsekin pitävät niistä kiinni. Ryhmän hiljaisuuden kannalta kiinnostava havainto on tutkijan rinnastus grönlantilaisiin, joita - kuten suomalaisiakin - vaivaa korostunut alemmuudentunne. Kummankin alueen väestöä pidettiin pitkään kehittymättömänä, arktisena ja itäisenä, ja niiden kansat ovat historiansa aikana tottuneet häpeämään itseään. Suomen valtiollinen historia on verraten nuorta ja Grönlanti on edelleen Tanskan autonominen alue. Duttonin mukaan alemmuuden tunne noudattaa ainakin jossain määrin kielellisiä ja kulttuurisia

7 7 luokkarajoja. Suomessa oli pitkään ruotsikielinen yläluokka. Grönlannissa on yhä näkyvä juopa inuiittien ja Tanskasta tulleen keskiluokan välillä. Suomalaisten vaikenemisen taustaa on hieman samaan tapaan käsitellyt myös Heikki Ylikangas. Erityisesti suurryhmässä hiljaisuuden taustalla vaikuttavat edellä kuvatun tapaiset asiat. On myös muita syitä hiljaisuuteen ja aiheita, joiden käsittelyä vältellään. Ryhmän sisäinen hierarkia, jonkin muun kuin edellä mainittujen asioiden suhteen, jää usein vaietuksi samoin kuin kilpailu ryhmän sisällä. Mutta mistä ryhmä silloin keskustelee kun näistä vaietaan? Kieli on kaksiteräinen miekka. Kieli jakaa vuorovaikutusmaailman: siihen mikä on koettu ja siihen, mikä on sanallisesti ilmaistu. Heimo Salminen kuvaa ryhmän hiljaisuutta mielestäni hyvin, kun hän toteaa, että hiljaisuus on yksi tärkeä ryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen muoto. On olemassa alkavan ryhmän hiljaisuutta, jännityksen laukeamista seuraavaa hiljaisuutta, on terapeutin antaman tulkinnan jälkeistä hiljaisuutta, on painostavaa hiljaisuutta ja hämillistä hiljaisuutta. Hän toteaa, että terapeutin on hyvä opetella tuntemaan erilaisia hiljaisuuksia. Ryhmän hiljaisuus on usein välivaihe ja vedenjakaja. Jokin vuorovaikutuksessa loppuu ennen hiljaisuutta ja jokin uusi alkaa taas hiljaisuuden jälkeen. Mitä hiljaisuus merkitsee ryhmän jäsenelle? Merkittävää on se, että hiljaisuus on eräs vuorovaikutuksen muoto. Oma käsitykseni on, ettei hiljaisuutta riittävästi arvosteta eikä sen merkitystä ymmärretä ryhmän jäsenen sisäisen työskentelyn kannalta. Hiljaisuus ei ole samaa kuin tyhjyys, tapahtumattomuus, autius tai tylsyys. Eräässä runossa sanotaan: kysy hiljaisuudelta itseäsi. Jatkan tästä pohtimalla, mitä hiljaisuus terapiaryhmässä mahdollistaa. Mielen rauhoittuminen ja tyyntyminen vertautuu tyyneen vedenpintaan. Tyynessä pinnassa heijastumat ovat selkeitä ja havaittavissa. Mielenliikkeet ohjautuvat sisäänpäin. Alkaa sisäinen monologi, jonka sisältö on tärkeä kuulla ja tunnistaa. Millaisen sävyn se saa eri tilanteissa, kun ryhmän keskustelu on hetkeksi tauonnut. Millainen on se itse, joka tällöin astuu näyttämölle. Kun keskustelun teemat ja tempo vaihtelevat ryhmässä, tulee näiden hiljaisuuksien sisältökin joka kerta erilaiseksi. Oma mieli ottaa kantaa vaihteleviin teemoihin ja käsittelee niitä. Onko niin, että käsittelytapa on aina samanlainen ja sävyt samoina toistuvia. Vai tapahtuuko vaihtelua, astuuko mielen näyttämölle hahmoja, jotka ovatkin uusia ja vievät ajatteluratoja uusiin suuntiin. Tämän asian yhteydessä on syytä pohtia millainen yhteys on terapiaryhmän ja mietiskelyn (meditaation) hiljaisuudella. Intialaisessa mietiskelyssä tavoite on tiiviissä istuma-asennossa tapahtuva keskittyminen ja mielen saattaminen tilaan, jossa sen ulkopuolinen maailma pyritään poistamaan tietoisuudesta. Taolaisen tulkinnan mukaan mietiskelyn tavoite on yksiselitteisesti mielen valaistuminen. Valaistuminen edellyttää ajatuksista tyhjää mielentilaa, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei ajattelisi mitään, päinvastoin. Se merkitsee sitä, että ajatukset virtaavat katkeamattomana vuona, mutta takertumatta mihinkään tiettyyn kohteeseen. Valaistuminen on äkillisesti paljastunut näkymä oman mielemme laatuun, joka tuo esiin mielen vapaan olomuodon. Valaistuneessa tilassa mieli on täysin ja puhtaasti oma itsensä, mutta samalla itsensä vastakohta sikäli, että siitä puuttuu ihmisen mielelle ominainen pyrkimys kohdistaa ajatukset johonkin. Näiden asioiden miettiminen on vienyt minua eteenpäin pohtimaan myös sitä, miksi istumme ympyrämuodostelmassa. Zen-taiteen syvällisimpiin aiheisiin kuuluu ENSO, yhdellä siveltimenvedolla piirretty ympyrä paperilla. Tang -kaudella ( ) kiinalaiset mestarit pitivät ympyrää täydellisyyden symbolina.

8 8 Länsimaisessa ajattelussa ympyrän sisään jäävä alue nähdään tyhjänä. Tyhjyys assosioituu jonkin puutteeksi. Buddhalaisuuden mukaan tyhjä mielen maailma ei ole tyhjä kielteisessä mielessä, vaikka sen saavuttaminen merkitseekin vapautumista monista seesteiseen mieleen johtavan ajattelun esteistä, kuten takertumisesta omaan minään ja maailman näkemisestä tällaisesta yksilöllisestä näkökulmasta. Minä - ajattelulle on luonteenomaista, että maailmassa on minän lisäksi toinen, tai paremminkin toiset tai muut minät. Tämän jaottelun - minä ja muut ansiosta maailma on väistämättä pirstaleinen ja huonommillaan näköalaton. Minäänsä takertunut ihminen ei näe omia intressejään kauemmaksi, ja saattaa joutua pyrkimyksissään pahasti harhaan. Näyttää siltä, että aihe vie minua mukanaan. Luin Kognitiivisen psykoterapian verkkolehteä selvittääkseni, miten siellä käsitellään hiljaisuutta. Esittelyssä oli psykoterapeutin mindfulness-taidot. Taas törmäämme sanoihin ja niiden vaikeaselkoisuuteen. Tällä englanninkielisellä sanalla pyritään kuvaamaan tietoista läsnäoloa, hetkestä hetkeen jatkuvaa tietoisuutta. Mindfulness tarkoittaa kykyä havainnoida ja kuvata nykyhetkessä ulkoisia ja mielen sisäisiä tapahtumia, ajatuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia sekä omaa reagointia niihin juuttumatta arvoarvostelmiin. Alkuperäinen sana on palinkielinen SATI, josta englanninkielinen termi kuuluu mindfullness. Suomenkielelle kääntäminen vaatiikin jo monta sanaa ja sananselitystä. Verkkolehden artikkeli on pitkä ja perusteellinen. Termit analysoidaan ja mittaukset ja mittavälineet kuvataan tarkasti. Asia esitetään ikään kuin uutuutena!? Harjoitusohjelma, johon päädytään terapeutin mindfullness -taitojen kehittämiseksi, on kolmen minuutin pituisia hengitysharjoituksia. Mitä se uusi sitten onkaan? Kun olen tutkaillut itämaista ajattelua, löydän sieltä paljon tuttua. Hindulaisuudessa nähdään, että ihmisellä on ruumiinsa, aistinsa, mielensä ja älynsä. Tämän lisäksi ihmisellä on sielu eli atman. Vertauksen mukaan ihmisen ruumis on vaunut, aistit ovat vetävät hevoset, mieli on ohjakset, äly on ajuri ja sielu eli atman ohjaa kaikkien näiden toimintaa. Hanneli Pyhältö Lähteet: Pasanen Kimmo, Tyhjyys itämaisessa ajattelussa ja taiteessa, Gummerus, Jyväskylä Salminen Heimo, Ryhmäanalyysin perusteet, Gummerus, Jyväskylä Sunyer Martín J.M, Psicoterapia de grupo grupoanalítica, Biblioteca Nueva, Espanja Riikonen Esa ja Toikka Minna, Psykoterapeutin mindfulness-taidot. Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti Räikkä Jyrki, Lehtiartikkeli Mitäs me finuiitit, Helsingin Sanomat (Edward Dutton, The Finnuit Finnish Culture and the Religion of Unigueness, Akadémiai Kiadó) Ylikangas Heikki, Mennyt meissä Suomalaisen kansanvallan analyysi, WSOY, Porvoo

9 9 Energiaa kollektiivisuudesta Kiinnostukseni kollektiivisen merkitykseen energian lähteenä juontaa juurensa kauas omaan historiaan ja lapsuuden kokemuksiini voimakkaasti energisoineessa kollektiivissa. Itse tosin en koskaan saanut samanlaista yhteyttä sen syvimpään ytimeen kuin mitä näin ympärilläni. Kollektiivi oli luonteeltaan jyrkästi rajautunut monella tavalla, sisäpuolella olevat kokivat suurta yhteenkuuluvuutta ja ulkopuoliset edustivat puolestaan suurta uhkaa ja vihamielisyyttä. Tämä jyrkkä rajautuminen meihin ja muihin tuntui olevan olennainen tekijä kyseisen kollektiivin energiatasapainossa. Kun paha saatettiin täten projisoida ulos, jäi sisäpuolelle turvallinen lapsenomainen onnellisen rakastavuuden tila, jota Suuri Isä suojeli kaikkivoipuudessaan. Tällaisessa kollektiivissa elämän perussäännöt olivat yksiselitteisen kirkkaat, hyvä ja paha tarkkaan määritelty, oikea ja väärä helposti tunnistettavissa. Myös kaiken alku ja loppu oli määritelty, kyseessä ei ollut teoria vaan annettu fakta. Mitään epäilyä tai epävarmuutta ei tarvinnut tuntea. Yhteisön jäseneksi pääsi selkeiden ja vahvojen rituaalien kautta. Nämä rituaalit olivat kokemuksellisesti erittäin voimakkaita, syvälle ihmisen arkaaiseen ytimeen tunkeutuvia ja samalla energisoivia vapauttaessaan sieltä yhdenlaista ydinenergiaa. Rituaali käynnistyi voimakkaan syyllisyydentunteen aiheuttamasta täydellisen muutoksen tarpeesta. Kollektiivin keskellä, useimmiten kymmenien ellei satojen ihmisten ympäröimässä hyvin taantuneessa joukkopsykoosin kaltaisessa tunnetilassa ihminen antoi elämänsä, yksilöllisen tahtonsa, Suuren Isän viisaaseen valtaan, ja sai vastalahjana välittömän kokemuksen syyllisyyden katoamisesta ja korvautumisesta autuaan syvänä virtaavana tilana. Koska yksilön (tai tarkemmin yksilöllisyydestään luopuneen ihmisen) oma virta sulautui osaksi suurta yhteistä koskea, moninkertaistui kokemus massiiviseksi kollektiiviseksi ykseyden ja eheyden tilaksi. Tätä peruskokemusta voitiin sitten kerrata myöhemmin monilla eri tavoilla. Aina kuitenkin keskeistä oli yksilöllisyyden ehdoton ja kyseenalaistamaton alistaminen yhteiselle, kollektiiville, joka puolestaan oli alistettu Suurelle Isälle. Suuri Isä vaatii luonnollisesti vahvan myyttisen pohjan ollakseen uskottava. Suuria Isiä löytyy monista uskonnoista ja ideologioista, ja kaikille niille on yhteistä yhdistelmä rajatonta rakkautta kuuliaisia kohtaan ja rajaton hirmuinen viha ja kosto kaikkia tottelemattomia kohtaan. Viha ja kosto ilmenee välillä fyysisenä julmuutena, välillä taas henkisenä ulkopuolelle sulkemisena ja sosiaalisena murhaamisena. Luopua yksilöllisyydestä ja alistua ehdottomaan kollektiivin ja Suuren Isän valtaan on ymmärrettävästi hyvin houkutteleva tie takaisin paratiisiin, lapsenomaiseen onnen tilaan, jossa paha tietoisuus ei vielä ole paljastanut alastomuuden tuskallista häpeää. Tällaisen kollektiivin energisyys on kiistaton, se ammentaa loputtomalta tuntuvaa voimaa ydinreaktioistaan. Mutta jos tällaista kollektiivia tarkastelee pidempään ja syvemmältä, huomaa melko pian sen elämää tuhoavan luonteen. Kaiken elämän perusluonne kun on (suotuisissa oloissa) jatkuva kehittyminen, oppiminen ja yksilöityminen yhä monimuotoisemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Suljetussa hierarkisessa kollektiivissa tämä elämänpaine yritetään hallita yhä monimutkaisemmilla säännöillä ja ankarilla sanktioilla. Lopulta paine kuitenkin kasvaa hallitsemattomaksi ja parhaassa tapauksessa kollektiivi hajoaa tai yksittäiset jäsenet kykenevät ottamaan takaisin yksiöllisyytensä, tahtonsa ja oikeutensa ajatella kriittisesti. Pahemmissa tapauksissa paine luhistaa ihmisen sisäänpäin ja sairastuttaa vakavasti tai tappaa. Varhaiset kokemukseni tällaisesta kollektiivista ohjasivat etsimään ymmärrystä ryhmien ja yhteisöjen luonteesta. Kiistatta varsin traumaattinen menneisyys on toisaalta toiminut vahvana motivaattorina tutkia ja etsiä, ei vain akateemisesta kiinnostuksesta vaan todellisena omana tienä kohden toimivampaa kollektiivisuutta. Oma ratkaisuni oli pitkään korosteinen yksilöllisyys, joka oli luonteeltaan valeyksilöllisyyttä

10 10 sikäli, että kieltäessäni kollektiivin välttämättömänä energianlähteenä kärsin paljon eristyneisyydestäni. Tämä on kokemukseni mukaan melko tyypillinen suomalainen keino ratkaista autoritaarisen kollektiivisuuden traumaattisuus. Kaikki kollektiivisuus leimautuu uhkana ja välteltävänä, mitään aidosti hyvää ei siitä voi seurata. Omalla tielläni käänteen tehnyt ymmärrykseni avaaja oli filosofi ja psykiatri Martti Siirala, jonka keskeinen teema oli yhteisöllisen harhaisuuden sairastuttavuus. Vuosien prosessi opiskeluuni liittyen hänen vaikutuspiirissään avasi suljetussa systeemissä kasvaneen suljetun mieleni avoimeksi, suhteelliseksi, ja vapautti alitajunnan luovuuden kollektiivin pelon vallasta. Myöhempi kehitys ja ryhmäanalyysin löytäminen olivat luonnollisia jatkeita alkaneelle uudelle suunnalle kohti aidosti elävää avointa kollektiivisuutta. Ryhmäanalyysillä on historialliset juurensa reaktioissa eurooppalaiseen kollektiiviseen hulluuteen, natsi- Saksan raivoisaan yritykseen maailman valtiaaksi, seurauksena käsittämätön aineellinen ja inhimillinen tuho. Ryhmäanalyysi on etsinyt tietä aidosti demokraattisen kollektiivisuuden toimiviin käytäntöihin, ryhmän ja yhteisön terapeuttiseen kehitykseen vaikeiden traumojen jälkeen. Tässä yrityksessään ryhmäanalyysi on törmännyt ja törmää edelleen samaan haasteeseen kuin itse omassa yksilökehityksessäni. Miten kollektiivisuudesta voisi seurata mitään aidosti hyvää. Eikö se ole vain välttämätön paha, jota on siedettävä voidakseen päästä edes hetkittäin yksin nauttimaan omasta rauhasta? Miten motivoitua mukaan kollektiiveihin vapaaehtoisesti, jos ne eivät ole pakollisia elannon lähteitä? Väistämätön peruskokemus on varhaisten traumojen aktivoituminen, tuntuu pahalta tai on ihan pihalla ja eksyksissä, toimivaa elävää yhteyttä toiseen ei voi mitenkään löytyä kun välissä on niin paljon suljettuja portteja. Ollaan kaukana kollektiivin energisoivasta vaikutuksesta, kun tuloksena on ahdistunut olo, ajatus ei kulje eikä oikein henkikään. Yhä enemmän olen alkanut pohtia mitä opittavaa voisi olla suljettujen kollektiivien energisoivasta kokemuksesta. Selvää on niiden tuhoisuus yksilöllisyydelle ja elämälle yleensäkin siinä muodossaan kuin ne tunnemme. Mutta voisiko olla hallitumpaa tietä kohden syvempää yhteyttä, ydinenergioiden vapauttamista säätelemällä reaktiota, ei tukahduttamalla se liian pelottavana. Voisimmeko oppia tietoisesti päästämään irti rohkeammin, avaamaan ja sulkemaan syviä yhteyksiä, luopumaan hetkeksi yksilöllisyyden hallitsevasta roolista ja antautumaan kollektiivin virtaan? Ryhmäanalyysi on perinteisesti tässä suhteessa mielestäni melko aneeminen, historian pelottava vaikutus on ollut vielä liian lähellä, vanhoja massiivisia traumoja on pitänyt sulatella. Jotakin voisimme omaksua vaikkapa bionilaisesta ryhmäkulttuurista tai psykodraaman maailmasta. Bionilaisessa kollektiivissa tietoisesti häivytetään yksilöllisyyttä pitämällä huomio kollektiivisella tasolla. Sen huono puoli on sama kuin ryhmäanalyysin vahvuus, kyky huomioida yksilö ja vahvistaa yksilöllisyyttä. Mutta kokemukseni bionilaisesta viikon ryhmäseminaarista oli kyllä kertaluokkaa energisoivampi kuin vastaavasta ryhmäanalyyttisestä. Jotenkin tätä kokemusta tekisi mieli kehittää eteenpäin. Toinen omaan kokemukseen perustuva ajatus liittyy psykodraaman käyttöön. Draaman osallisena ja päähenkilönä oleminen olivat myös kertaluokkaa väkevämpiä energialatauksia kuin ryhmäanalyysin parhaatkaan hetket. Tämäkin houkuttelee kehittelemään ajatuksia, miten voisimme rohkeasti ja luovasti ottaa ryhmäanalyysin kulttuuriin mukaan syventäviä yhteisöllisiä ydinreaktioita, kadottamatta avoimen kulttuurin yksilöitymistä tukevaa vapautta. Regressio egon palveluksessa. Kari Kähönen LL, ryhmäanalyytikko (VET)

11 11 Raunon palsta Viisi avainta Tämän vuoden osalta takana on jo kaksi yhdistyksen järjestämää seminaaria. Ne olivat erittäin mielenkiintoisia ja harmittaakin, että osallistujien määrä jäi suhteellisen pieneksi. Tammiseminaarista Ryhmä-seksienergia pidin tapani mukaan työpaikallani vielä kollegoille esityksen jälkeenpäin ja näin annista saattoi nauttia vielä suurempi joukko. Työtoverini ovat aina pitäneet kuulemastaan: heistä yhdistyksen koulutukset ja aiheet ovat olleet aina jotenkin erikoista, jopa eksoottista tavaraa. Olen samaa mieltä: puuduttavia luentoja yhdistyksemme ei harrasta. Suomenkielisessä suurryhmäseminaarissa ensimmäistä kertaa mukana olivat pienryhmät, joiden ohjaajat ja havainnoitsijat olivat koulutusryhmästä. Tähän mennessä tulleen palautteen mukaan kokeilu onnistui ja sitä on syytä jatkaa. Tuskin petän kenenkään luottamusta kertomalla, että omassa pienryhmässäni yksi ryhmäläinen näki unen avaimista ja ovista. Avaimia unessa oli juuri sama määrä kuin meitä varsinaisia ryhmäläisiä eli viisi. Ryhmässä keskustelimme unen sisällöstä. Seminaarin jälkeen mieleni valtasi ajatus, että entäpä jos aina seminaarin päättyessä jaossa olisi avaimia, jokaiselle yksi. Avainten jakaminen olisi viimeinen ohjelmanumero ja näin se viitoittaisi jo kohti tulevaa ja seuraavaa seminaaria. Mutta heti mieleeni nousi kysymyksiä: Miten avaimet jaettaisiin? Jos valinta olisi vapaa, sattuisiko niin onnellisesti, että jokainen saisi juuri sen avaimen jonka haluaa? Hmm voisihan niin tapahtua, pienen neuvottelun jälkeen jokainen olisi tyytyväinen. Mutta toisinkin voisi käydä. Näin jo mielessäni, kuinka hyvin menneen koulutustilaisuuden jälkeen seminaari päättyisi kaaokseen ihmisten tapellessa kiihkeästi samoista avaimista. Vahtimestari pitäisi kutsua paikalle, ellei peräti poliisi. Iltalehdessä olisi maanantaina juttu ja keskiaukeamalla kuva otsikolla: Ryhmäanalyytikot harrastamassa dialogia Park-hotellissa. Tulisi porttikielto ja seuraavaa seminaaria varten joutuisimme etsimään uuden paikan. - Eli olisiko kunnon rehellinen arvonta sitenkin parempi. Yhtä mielenkiintoista olisi kuulla, mitä ihmiset olisivat vuoden aikana avaimellaan tehneet. Olisiko ovi, johon avain sopisi, löytynyt? Mielessäni moni kertoisi pettyneenä turhasta työstä ja etsinnästä. Joku olisi kadottanut avaimensa heti kevään koittaessa, mutta kasvot loistaen selostaisi löytäneensä sen uudelleen kuokkiessaan maasta viimeisiä syksynkohmeisia perunoita. Toinen taas ilmoittaisi, että oli vienyt avaimen pankin säilytyslokeroon ja ryhtyvänsä oven etsintään vasta kun olisi kunnolla aikaa - eli kun jäisi eläkkeelle. Varma mikä varmaa. Keskustelua herättäisi varmasti myös se, olisiko sallittua laittaa kuvaus avaimesta lehteen valokuvan kera ja näin kerätä suurempaa huomiota. Tai entäpä jos osoittautuisi, että avaimilla olisi tehty kauppaa? Ei vain vaihdeltu vaan olisi osteltu muilta ja näin yritetty moninkertaistaa omat mah-

12 12 dollisuudet. - Moraalitonta, kuulin jo korvissani. Mutta eniten tyytymättömyyttä herättäisi varmasti tilanne, jossa muiden ryhmäläisten kerrottua vuoden aikaiset kokemuksensa yksi avaimen haltija olisi jäljellä eikä sanoisi mitään. Lukuisista vihjauksista, uteluista ja jopa epäsuorista uhkailuista huolimatta olisi vain hiljaa. Korkeintaan hymyilisi salaperäisesti, ehkä hyräilisikin itsekseen. Hävytöntä! Odotan jo seuraavaa marraskuista suurryhmäseminaaria malttamattomana. Mutta toisaalta vaikka tätä kirjoittaessa ensimmäistäkään lumikelloa ei ole vielä näkyvissä, sitä ennen edessä on onneksi vielä värikäs kevät ja kesä ja syksy. Rauno Tuikka Kuulumisia Eatga Study Day Berlin Osallistuin Eatga eli eurooppalaisen transkulturaalisen ryhmäanalyyttisen yhdistyksen study day kokoukseen maaliskuun alussa Berliinissä. Matkalla kokoukseen mietin, että normaalissa ympäristössään ihminen juuttuu omaan pieneen maailmaansa ja sen asioihin ja ongelmiin. Kansainvälisissä seminaareissa pääsee oman tilanteensa yläpuolelle ja ajattelu vapautuu normaaleista suppeista arkipäivän kahleistaan. Yllämainittu tilanne muistuttaa masennuspotilasta, joka myös on juuttunut nimittäin minäkeskeiseen ongelmiensa maailmaan. Terapia (yksilö tai ryhmä) mahdollistaa laajemman näkökulman elämäntilanteeseen. Kansainvälinen seminaari siis mahdollistaa paranemisen arkipäivän kahleista tai sairaudesta, paraneminen johtaa parempaan toimintakykyyn ja selkeämpään ajatteluun. Heräämisellä monikulttuurisuuteen on voimaannuttava vaikutus, samalla näyttäytyy oman pienuuden ymmärtämisen välttämättömyys. Tilannehan toistaa oidipuskomleksia. Oman pienuuden ja oman arkipäivän maailman suppeuden hyväksyminen mahdollistaa uudenlaisen ponnisteluun ryhtymisen pyrkiä vuorovaikutukseen ja asioihin vaikuttamiseen laajemmalla kentällä. Se taasen vaatii matkustamista, kielten opettelemista ja ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemista ja mukaan menemistä yhteisten asioiden hoitamiseen. Sisäänpäin kääntyneisyys ja esim. muukalaisvihamielisyys ovat varmaan merkkejä halusta pitäytyä oidipaalisessa tilanteessa. Ollaan itseriittoisia ja mahtavia itsessään, vaikka itse asiassa ei päästä lähtökuopista irti ja maailma jää tutkimatta ja laajemman vuorovaikutuksen kautta oppiminen jää saavuttamatta. Berliinin kokouksen teema oli Living Transculturality: losses and gains. Tässä varmaankin ajatellaan samaa kuin minä yllä. Oidipaalitilanteen ratkaisussa luovutaan lapsenomaisesta narsistisesta maailman hahmotuksesta ja saavutetaan mahdollisuus tutustua, oppia ja nauttia lukuisista uusista ja erilaisista mahdollisuuksista.

13 13 Eatgan study dayn kaavaan ovat kuuluneet perjantai-iltana alustukset, joista ensimmäisen tällä kertaa piti Berliinin Charite yliopistosairaalan professorin Ernestine Wohlfartin aiheesta Sotapakolaisten tunnetyöskentely ryhmäanalyyttisessa tilanteessa (otsikko oli paljon pidempi saksaksi). Koska kyseessä oli professori, niin kieli oli kovin abstraktia. Minusta mielenkiintoista esityksessä oli ajatus psyykkisistä sairauksista näkymättöminä sairauksina vastakohtana ruumiillisille sairauksille. Potilasesimerkkinä tri Wohlfartilla oli afrikkalaisten naisten ryhmä, joka on kokoontunut vuodesta Ryhmän käyttö konsulttina ryhmän ulkopuolisen potilaan ongelman selvittelyyn oli mielenkiintoista. Ryhmän ulkopuolinen potilas (naisten ryhmä) tuli ryhmään ja hänen ongelmansa esiteltiin ryhmässä ja ryhmä antoi mielipiteitään ja neuvojaan esiteltyyn ongelmaan. Ryhmä on ollut esittäjän mielestä kovin vastaanottamaton tulkinnoille. Tästä minulla nousi mieleen vastaavuus psykosomaattisista oireista kärsivistä potilaista terapiassa. Psykosomaattinen ja ruumiillinen oireilu useimmiten on äärimmäisen reagoimaton sanalliselle tavoittamiselle ja mahdollinen psykologinen ongelmatiikka aukeaa, jos on auetakseen, usein vasta monen vuoden tuntemisen ja yhteisen työskentelyn jälkeen, jos silloinkaan. Kumarruksena afrikkalaisuudelle ryhmäläiset saavat tulla puolen tunnin viipeellä ryhmään, jolloin ryhmä vasta oikeasti alkaa. Ryhmän ohjaajat käyttävät kovin runsaasti aikaa tapauksen miettimiseen ryhmäistuntojen välillä, mikä kuulosti ainakin luovalta. Minä kiinnitin huomiota siihen, että ryhmän esittelyssä ja sen perusteella käydyssä keskustelussa ajattelu oli aika yksilökeskeistä. Se sinänsä ei ole Eatgan piirissä harvinaista koska suurin osa jäsenistä on yksilöanalyytikkoja ja vähemmistö ryhmäihmisiä. Myöskään psykoanalyyttinen ryhmäterapia ei muualla ole samaa kuin sen kaltainen ryhmäanalyysi, jota me Suomessa teemme. Minä kiinnitin siihen huomiota, että keskustelussa eroteltiin usein mielen ulkoiset ja sisäiset asiat. Otinkin esille foulksilaisen ryhmäanalyysin perusdoktriinin siitä, että se, mikä on ulkona, on myös sisällä ja se, mikä on sisällä, on myös ulkona. Minulla oli se tunne, että tämä asia ei oikein tullut vastaanotetuksi, sillä sisäisen ja ulkoisen erottamisen periaate on ihmisille rakas ja tarpeellinen ajatus. Toinen alustaja oli Eatgan puheenjohtaja Silvia Amati Sas ja hänen aiheensa oli Ennakkoluulot väistämättömänä seurauksena transkulturaalisessa kohtaamisessa. Esitys oli kovinkin abstrakti ja vaikeatajuinen. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli sanojen hospitality (vieraanvaraisuus) ja hostility (vihamielisyys) samanjuurisuus. Sanathan jotenkin myös liittyvät vieraan kohtaamiseen ja tunnereaktioon siinä tilanteessa. Hyvin todelta tuntui ajatus siitä, että vieraan kohtaamisessa väkivalta tulee esille ajattelemisen sijaan. Jos todellisuus oikeasti pystyttäisiin näkemään, niin impulssia väkivaltaan ei synny vaan tilannetta viedään eteenpäin psykologisemmin keinoin. Perjantai-illan kaksi siis mielestäni varsin abstraktia alustusta saivat ajattelemaan, että monesti taiteen keinoin saadaan välitettyä enemmän merkityksellistä tietoa. Lauantaina oli kolme pienryhmää ja yksi suurryhmä lopuksi. Ensimmäisessä pienryhmässä tri Wohlfart oli mukana ja keskustelu kiertyi paljolti hänen alustuksensa ympärille. Tri Wohlfart oli kovinkin varma ja yksioikoinen kannoissaan. Mielestäni hän oli varma asioista, joista ei voi millään olla yhtä ainoaa oikeaa näkemystä, mutta pistäisin tämän ilmiön sen piikkiin, että hän on pomona yliopistoklinikassa, jossa pomoille

14 tuppaa syntymään tämänkaltainen harha, että he omaavat ainoa oikean näkemyksen lähes asiaan kuin asiaan jo pelkästään asemansa perusteella. Hänen esittelemänsä afrikkalaisten naisten ryhmä mietitytti minua siltä osin, että miksi osallistujien piti kaikkien olla Afrikasta. Olisiko osallistujia voinut olla myös muista maanosista? Toinen pienryhmäistunto oli jotenkin kummallisen teoreettinen. 14 Kolmas pienryhmä lähti liikkeelle kovin tahmeasti ja hiljaisuuksiakin oli, joka ei ole ihan tavallista Eatgassa. Tämän jälkeen ryhmä lähti pohtimaan yhdistyksemme tulevaisuutta. Ryhmän lopuksi tunnelma muuttui optimistiseksi ja energiseksi ja toiveikkaaksi transkulturaalisen työmme mielekkyydestä ja jatkosta. Suurryhmässä pienryhmien hiljaiset tarkkailijat antoivat raporttinsa. Toisessa pienryhmässä työskentely oli ollut vilkasta. Minulle kuitenkaan selvinnyt, että mitä erityistä ryhmä työskentelyssään oli löytänyt. Oman ryhmäni hiljainen tarkkailija alkoi käydä keskustelua läpi melkein repliikki repliikiltä, jolloin ajauduttiin tietenkin aikapulaan. Tämän vuoksi varsinaiseen yhteiskeskusteluun jäi vähän aikaa. Yhteiskeskustelussa tuli esille minun jo aiemmin Suomessa pohtimani ulottuvuus Eatgan työstä eli se, että se on vailla näennäistä hyötyä tai tarkoitusta eli kuten todettiin siis turhaa. Mutta juuri tässä turhuudessa piilee sen voima ja merkitys. Tämän turhuuden kautta tavoitetaan vapaa analyyttinen tutkimusote tutkittaviin ilmiöihin (trankulttuurisuuteen). Itse koen hyvin vapauttavana lähteä ankaran hyödyllisestä hoitotyöstä Eatgan kokouksiin ja päästää kokouksessa aivonsa vapaalle. Sunnuntaina oli yhdistyksen kokous, jossa on esillä tilinpäätös, valintoja ja toimintakertomuksia. Kuumaksi perunaksi muodostui ns. tieteellisen sihteerin valinta. ( Tieteellinen sihteeri yrittää pitää kirjaa yhdistyksen työn kautta esiin tulleista hypoteeseista ja löydöksistä ja olla mahdollisuuksien mukaan apuna uusien kokousten järjestäjien kanssa miettimässä pohjaa jatkotyöskentelylle). Ongelmana oli sukupolvenvaihdos ja sen synnyttämä epävarmuus. Lopulta huomio kääntyi minuunkin ja ensiksi olin hämmentynyt, koska olin tietenkin siististi suunnitellut suorittavani VET -opinnot ensin ja sitten olevani valmis uusiin haasteisiin. Mutta kun tilanne on päällä, niin siihen on tartuttava ja niin minusta ihan vaalin kautta tuli yhdistyksemme uusi tieteellinen sihteeri. Sanasta miestä eli nyt on aika jättää oidipaalivaihe taakse. Juha-Matti Toivola

15 15 EFPP-seminaari Kaikille EFPP (European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy in Public Sector) Suomen kansallinen verkosto ry:n jäsenjärjestöille tarkoitettu seminaarimuotoinen kokoontuminen pidettiin Bottalla Helsingissä. Kokouksessa koulutusyhteisöt esittelivät yhteenvetojaan koulutuksistaan taustana Valviran nykyiset vaatimukset ja psykoterapiakonsortion loppuraportissaan esittämät kriteerit ja periaatteet. Edustajina Ryhmäanalyysiyhdistyksestä olivat Ulrika Segercrantz ja Rauno Tuikka. Vaikutelmaksi jäi muiden esityksiä kuunnellessa, että koulutuksestamme on hyvä Mielenterveysseuran laatima koulutussuunnitelma, jossa on otettu hyvin huomioon ainakin Valviran esittämät vaatimukset koulutuksen eri sisältöalueiden laajuudesta ja muista kriteereistä. Keskustelussa tuli esiin tarve eri terapiasuuntauksien väliselle vuoropuhelulle. Jopa yhteisestä koulutusyhteisöjen kouluttajakoulutuksesta keskusteltiin! Tämä liittynee osin yhteiseen uhkaan: psykoterapiakoulutusten siirtyessä yliopistoihin ja korkeakouluihin psykoanalyyttiset/-dynaamiset terapiat joutuvat kilpailemaan muiden terapiasuuntauksien kanssa. Myös Valviran asemasta keskusteltiin. Nythän se valvoo koulutusten vähimmäiskriteerejä mikä on hyvä asia - mutta uhkana koettiin, että valvonta lisääntyy ja laajenee itse koulutussisältöihinkin. Epävirallisissa keskusteluissa kyseltiin myös ryhmäanalyysin erityispiirteistä, erityisesti suurryhmäseminaarit niin Suomessa kuin kansainvälisestikin herättivät kyselyjä myönteisessä mielessä. Seminaarin ilmapiiri oli avoin. Seuraava EFPP:n järjestämä kaikille jäsenjärjestöjen jäsenille avoin neuvottelu-/koulutuspäivä on todennäköisesti Aihe ei ole vielä tiedossa. Asiaa voi seurata EFPP:n kotisivuilta. Rauno Tuikka Earl Hopper Suomeen syksyllä 2010 Suomen ryhmäpsykoterapia ry:n toivottaa tervetulleeksi koko ryhmäanalyysiyhdistyksen väen ainutlaatuiseen viikonloppuseminaariin lauantaina 13. marraskuuta Seminaari pidetään hotelli Arthurin juhlasalissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Saamme vieraaksemme Ph.D., psykoanalyytikko, ryhmäanalyytikko, organisaatiokonsultti Earl Hopperin Lontoosta! Hän on kirjoittanut ryhmäanalyysiä koskevia kirjoja, kehittänyt ryhmäanalyysin teoriaa ja kliinistä käytäntöä ja tulee kertomaan tästä kaikesta meille tänne Suomeen. Seminaari tulkataan koko päivän ajan vuorotulkkauksena. Tulkkina toimii Kimmo Absetz. Osallistumismaksu on Suomen ryhmäpsykoterapiayhdistyksen jäseniltä 150 e + alv. (22 %) ja muilta seminaarin osallistujilta 200 e + alv. (22 %). Kirjalliset ilmoittautumiset lähetetään joko sähköisen ilmoittautumislomakkeen välityksellä (www.suomenryhmapsykoterapia.fi), sähköpostitse tai postitse osoitteeseen: Suomen ryhmäpsykoterapia ry., sihteeri, Mannerheimintie 40 A 42, HELSIN- KI tai faxinumeroon (09) Tiedusteluihin vastaa yhdistyksen sihteeri numerossa (09)

16 16 Pieni Uutinen Kainuun ryhmäanalyytikot ovat säilyneet hallituksen mielessä ja muistissa välimatkasta huolimatta. Kauan ajatuksen ja puheen alla ollut tapaaminen toteutuu toukokuussa. Pietikäisen Jussi toimii yhdyshenkilönä Kainuun suunnalla ja Taru Kaivola ja Aila Kauranen matkustavat joko Kajaaniin tai Ristijärvelle. Päiväksi on kaavailtu mutta jos on tarvetta, päivämäärää voidaan yrittää sovittaa. On ilo tulla yhdistyksen nimissä kainuulaisia ryhmäanalyytikoita tapaamaan. Luulenpa, että saamme yhdessä kiinni jostain langanpäästä, kuinka yhdistyksen toiminta voi elää Helsingin ulkopuolella. Kartoitamme jatkossa muita maantieteellisiä suuntia, mihin hallitus lähettää kaukopartionsa. Aila Kauranen Kirjoittajakutinaa Tällä kirjoituksella kutsun jokaista yhdistyksemme jäsentä miettimään, oletko sinä kantanut rinnassasi pientä tietokirjailijaa, joka ei vielä ole riittävästi ja loppuun asti julkaissut tuotantoaan. Ehkä pieni tietokirjailijasi ei ole vielä saanut kirjoitettua sitä ensimmäistä, ensimmäisen julkaistavan esseen, ensimmäistä riviä. Ei hätää Iloinen Uutinen jokaiselle tietokirjoittamisesta kiinnostuneelle. Ryhmäanalyysiyhdistys kokoaa uutta kirjoittamisen työryhmää. Tavoitteena on julkaista toinen kirja siinä sarjassa, jonka ansiokkaalla tavalla avasi Yksilöksi Ryhmässä. Ensimmäisen kirjan Rotinoilla, kahvin ja teen inspiroimassa, tunteellisessa muisteluhetkessä muisteltiin, että kirjoittamisprosessissa antoisaa oli saada kokoontua ryhmään keskustelemaan miettimisen ja ajattelun ja lopulta kirjoittamisen alla olleita kysymyksiä. Päätimme siksi kutsua ensimmäiseen kokoontumiseen jokaisen, joka on kiinnostunut tietokirjoittamisesta, on ryhmäanalyysin ystävä ja olet aikonut kirjoittaa tai muuten haluat olla mukana ryhmässä, joka lähtee työstämään seuraavaa kirjaa. Tapaamme ensimmäisen kerran Helsingissä 6.5. kello osoitteessa Kinaporinkatu 11 A, jolloin pääsemme alkuun asiassa. Pyydän lisäksi, että jokainen joka olisi kiinnostunut olemaan mukana hankkeessa asuinpaikasta riippumatta, voisit ottaa minuun yhteyttä. Mietimme sitten tapaamisia ja yhteydenpitoa, että Helsingin ulkopuolella asuminen ei nostaisi kirjoittajaryhmään liittymisen kynnystä liian korkeaksi. Tervetuloa mukaan! Toimeksi saaneena Aila Kauranen,

17 17 Kuva Risto Räsänen Kirjarotinoissa 4.3 olivat mukana Heidi Lindroos, Sirpa Kumpuniemi, Taru Kaivola, Juha-Matti Toivola, Satu Pajanne-Alanko, Ulrika Segergranz, Aila Kauranen, Anja Siimes ja Mira Niittymaa. Yksilöksi ryhmässä kirjan kirjoittajista puuttuvat kuvasta Heidi Ahonen, Sinikka Arhovaara, Kari Kähönen, Anne Lukkarila, Airi Pyykkö ja Pirkko Tuukkanen. Oikaisu Edellisessä jäsenlehdessä oli Natalia Novitskyn nimi kirjoitettu väärin. Pahoittelumme!

18 18 Ajankohtaista ja tulevia tapahtumia Perjantaiseminaarit Lääkäri ryhmässä onko ammatti-identiteetti yksilön vai ryhmän? Kristiina Toivola Ryhmä Ensi syksyn seminaarit ovat 17.9., , ja Seminaarit pidetään osoitteessa Helsinki Missio, Kinaporinkatu 11 A, 3.krs (ovisummeri: kerhosali). Seminaarimaksu on 10 Euroa ja jäseniltä 5 Euroa kerta. Maksu voidaan suorittaa paikanpäällä tai yhdistyksen tilille: Sampo pohjoismainen ryhmäpsykoterapiakonferenssi Stavangerissa Norjassa. Var går gränserna? Identitet i ändring. Perspektiv på integration och utstöttning i individet, grupp och samhälle. Ilmoittautumiset Ulrika Segercrantzille Tiedustelut yhteismatkasta Aila Kauranen Kansainvälinen kongressi Median Group Bolzanossa, Italiassa. Tammikuun loppu 2011 Talvityöpaja TRAUMA-SUKUPOLVISIIRTYMÄT-KULTTUURI Kouluttajana mm. Teresa von Sommaruga Howard the European Symposium in Group Analysis Lontoossa Ryhmäanalyysiyhdistys ry järjestää Helsingissä seminaarin Suomalaiset traumat Aihetta työstetään monenlaisissa ryhmissä. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Ohjaajina toimivat Heidi Lindroos ja Marja-Liisa Lassila. Paikka: Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38, Helsinki. Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Rauno Tuikka/Ryhmäanalyysiyhdistys, tai Seminaariviikonlopun hinta on 185, joka sisältää myös lounaan ja kahvit. Maksu maksetaan Ryhmäanalyysiyhdistyksen tilille Muista ilmoittautua maksamisen lisäksi. Ks. myös kotisivut: Olet lämpimästi tervetullut!

19 19 Hallituksen yhteystiedot 2009 Aila Kauranen, puheenjohtaja Irma Soilanne, varapuheenjohtaja Pirkko Tuukkanen, sihteeri Juha-Matti Toivola, taloudenhoitaja Eeva Elorinne Taru Kaivola Risto Räsänen Teresa Tischler Rauno Tuikka Kauralantie Pyhäsalmi Isonmastontie 5 D Helsinki Vieremäntie Lohja Rauhankatu 5 ba Turku Aleksis Kiven katu 31 A Helsinki Hämeentie 7 C Helsinki Kukkulantie Jämsänkoski Korkeavuorenkatu 15 B Helsinki Neljäs linja A Helsinki

20 RYHMÄANALYYSIYHDISTYS RY Förening för Gruppanalys rf 20

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä 4.2.2017 Marketta Rusi-Karlsson Netgain Oy marketta.rusi-karlsson@netgain.fi p. 0400 404885 www.netgain.fi JÄSENLUPAUS ARVO, jota jäsen voi odottaa MIELIKUVAT ODOTUKSET

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Luontainen tyylisi. vuorovaikutustilanteissa 23.05.2015. Juha. Malliraportti

Luontainen tyylisi. vuorovaikutustilanteissa 23.05.2015. Juha. Malliraportti Luontainen tyylisi vuorovaikutustilanteissa 23.05.2015 Juha Malliraportti Tämä ilmainen demoanalyysi antaa sinulle mielikuvan siitä, miten varsinainen Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) on rakennettu

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot