YLEVÖITTÄÄ ARJEN. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä YLEVÖITTÄÄ ARJEN. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEVÖITTÄÄ ARJEN. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä YLEVÖITTÄÄ ARJEN. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä."

Transkriptio

1 YLEVÖITTÄÄ ARJEN ALVAR AALTO Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä Kela YLEVÖITTÄÄ ARJEN Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä

2 YLEVÖITTÄÄ ARJEN Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä 1 Kela

3 2

4 ALVAR AALTO YLEVÖITTÄÄ ARJEN Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä 3 Kela

5 Tekijät Teksti: Erkki Sarkkinen Taitto: Yrjö Klippi ja Suvi Klippi Kuvat: Kelan kuva-arkisto, Soili Rasi-Bäckman, Annika Söderblom, Nana Uitto ja Suvi Klippi Rakennuspiirustukset: Alvar Aalto -museon piirustuskokoelma Repro: Faktor Oy Kustantaja: Kansaneläkelaitos, Helsinki 2006 Kirjapaino: Karisto Oy ISBN (nid.), (pdf) 4

6 ALVAR AALTO YLEVÖITTÄÄ ARJEN Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä 5 Kela

7 6

8 Alkusanat Asiantuntijoiden laatiman listan mukaan Kansaneläkelaitoksen (Kelan) päätoimitalo kuuluu Alvar Aallon tuotannossa viiden parhaan työn joukkoon. Rakennusta arvostetaan niin koti- kuin ulkomaistenkin asiantuntijoiden keskuudessa. Vuosittain taloon tutustumassa käy tuhatkunta vierasta, jotka ovat pääasiassa ulkomailta. Me kelalaisetkin tietysti arvostamme suuresti työpaikkaamme ja laitoksemme keskeistä rakennusta. Keväällä 2006 on kulunut 50 vuotta siitä, kun tämä talo valmistui ja siihen muutettiin. Kela, Suomi ja koko maailma olivat silloin hyvin toisenlaisia kuin nykyään. Kelalla oli hoidettavanaan pelkästään kansaneläkkeeseen liittyvät asiat, ja voimassa oli vuodelta 1939 oleva ns. vanha kansaneläkelaki. Sodan päättymisestä oli kulunut jo yli kymmenen vuotta. Elintarvikesäännöstely oli päättynyt kokonaan kaksi vuotta aikaisemmin. Neljä vuotta aikaisemmin oli sotakorvaukset maksettu ja pidetty Suomen maailman tietoisuuteen tuoneet olympialaiset. Talon rakentaminen kesti vähän yli kaksi vuotta. Aluksi Kela ei tarvinnut kaikkia tiloja, vaan osa niistä annettiin vuokralle. Vuodesta 1964, sairausvakuutuksen toimeenpanon alkaessa, rakennus on ollut kokonaan omassa käytössä, eikä se enää vuosikymmeniin ole yksin riittänyt pääkonttorin tarpeisiin. Tämän 50-vuotiaasta talosta tehdyn juhlakirjan tarkoitus on kertoa rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja valmistumiseen liittyvistä tapahtumista ja kuvituksella esitellä taloa ja sen yksityiskohtia. Jorma Huuhtanen Kelan pääjohtaja 7

9 8

10 SISÄLTÖ Alkusanat... 7 Kansaneläkelaitoksen rotko...10 Kekkonen, ministeri vain...17 Viiden parhaan joukossa...18 Kriitillinen tiilikysymys...20 Suojellaan kunhan ehditään...22 Espan toimisto kävi ahtaaksi...25 Ennennäkemätön virastopalatsi...34 Miellyttävät ja vapaat työskentelyolosuhteet...38 Lamput...46 Valtiosalaisuus paljastuu...60 Täällä tehdään viisaita päätöksiä...65 Kela Kaakelit...79 Kirjasto...99 Tuolit Luonto Kaiteet Johto Kahvat Alvar Aalto Rakennuksia Rakentajia ja toimittajia Lähdeteoksia

11 Kansaneläkelaitoksen rotko Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo rakennettiin valmiiseen ympäristöön Helsingin Töölöön. Kallion louhinta ja poraaminen kiusasivat paikallisia asukkaita, jotka purkivat harmiaan yleisönosaston kirjoituksiin. Perustuksia varten tehtyä kaivausta nimitettiin Kansaneläkelaitoksen rotkoksi. Kuvat kertovat omaa kieltään siitä, minkälaiset olivat työntekijöiden varusteet ja kivimurskan kuljetukseen käytettävä autokalusto 50 - luvun alussa. 10

12 Louhintatyöt aloitettiin keväällä 1952 ja peruskuopan pohja saatiin betonoitua jo seuraavan vuoden aikana. Rakennuksen suunnitelmat olivat vasta luonnosasteella, kun kalliota jo murskattiin. Kiirettä haluttiin pitää sen vuoksi, että aikaa jäisi enemmän rakennusmateriaalien hankinnalle. Kelalla oli kokemusta siitä, että esimerkiksi lämpöpatterin saaminen saattoi viedä vuoden sen tilauksesta. 11

13 12

14 13

15 15

16 Uutta päätoimitaloa esiteltiin tasavallan presidentti Urho Kekkoselle joulukuussa Pöydässä vasemmalta pääjohtaja V. J. Sukselainen, rouva Sylvi Kekkonen, ministeri Paavo Kastari, ylipormestari (ja Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja) Eero Rydman, presidentti Urho Kekkonen, akateemikko Alvar Aalto ja Kansaneläkelaitoksen johtaja Aku Sumu. 16

17 Kekkonen, ministeri vain Kelan toimitalon valmistumisesta tulee tätä kirjoitettaessa kuluneeksi 50 vuotta, mutta talon suunnittelu alkoi jo yli 60 vuotta sitten. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin Suomi oli selviytynyt sodasta nipin napin. Rauhan tultua lähes kaikki oli aloitettava jälleen alusta. Maan uudelleen rakentamista rasittivat raskaat sotakorvaukset. Rintamamiehet oli kotiutettava ja evakot asutettava. Vuoteen 1947 asti poliittista elämää sääteli hotelli Tornista liittoutuneiden valvontakomissio. Häviön ja häpeän tunnetta ei helpottanut sotasyyllisten tuomitseminen poliittisessa oikeudenkäynnissä. Siihen aikaan kun Töölössä rakennettiin uutta toimitaloa, maassa elettiin tyystin eri olosuhteissa nykyaikaan verrattuna. Valokuvien perusteella Kansaneläkelaitoksessa näyttää 50-luvun alkupuolella työskennelleen vain hoikkia ihmisiä. Yhtään lihavaa naista ei kuvissa näy. Miespuolisilla johtajilla vatsa saattaa joissakin kuvissa hiukan pullottaa. Hoikkuus saattaa johtua terveellisestä ruokavaliosta. Silloin syötiin terveellisesti siitä yksinkertaisesta syystä, että rasvaa ja sokeria ei ollut saatavissa. Kelan pääkonttorin työntekijöille oli järjestetty työpaikkaruokailu, jota perusteltiin sillä, että muutoin konttorin tytöt liian helposti kuittaavat lounaan pelkällä korvikkeella. Sotien jälkeinen ruokapula helpotti vähin erin, mutta ostokupongeista päästiin eroon vasta vuonna Viimeinen säännöstelty elintarvike oli kahvi. Hoikkuus voi toisaalta johtua myös siitä, että toimistoapulaiset olivat nuoria. Toimitalon valmistumisen aikoihin heitä oli jo yli 400. Nuoria he olivat jo senkin takia, että yleisen käytännön mukaan naiset poistuivat työelämästä mennessään naimisiin tai tullessaan raskaaksi. Hintoja, palkkoja ja itse asiassa lähes koko kansantaloutta koskeva sodan jälkeinen säännöstely perustui valtalakiin, jolla eduskunta antoi hallitukselle säännöstelyvaltuudet. Valtalaki ei ollut pysyvä, vaan siitä käytiin keskustelu eduskunnassa vuosittain. Järjestelmä kumottiin vasta vuonna 1956 eli samana vuonna kuin Kansaneläkelaitoksen uusi päätoimitalo valmistui. Säännöstelyn tarkoitus oli jakaa niukkuutta tasan. Suomen ulkomaankauppa oli lähes pysähtynyt sotien johdosta. Tuontitavaroita ei siis ollut. Perustoimeentulo meni kaiken muun edelle. Mikä tahansa ylellisyyteen vähänkin viittaava sai ainakin lehdistössä tylyn tuomion. Niukat varat oli käytettävä tarkoituksenmukaisella ja tavallista kansaa parhaiten hyödyttävällä tavalla. Tuhlaus oli synneistä suurin. Ulkomaanmatkailu oli 50-luvulla vain harvojen herkkua. Valuutta oli säännösteltyä. Kun arkkitehti Alvar Aalto näki tarpeelliseksi matkustaa Kreikkaan ja Italiaan hakemaan innoitusta Kelan päätoimitalon suunnitteluun, hän joutui kirjoittamaan Suomen Pankille pitkät perustelut matkan tarpeellisuudesta. Ulkomaan valuutta anottiin Suomen Pankilta ja käytännössä rahat myös haettiin sieltä. Todennäköisesti joku Suomen Pankin johtajista oli laskenut henkilökohtaisesti drakmat ja liirat seteleinä Alvar Aallon käteen. Kansa näki maailman loistoa edustajiensa välityksellä. Maailman ensimmäiseksi kauneuskuningattareksi vuonna 1952 valittua 18-vuotiasta muhoslaista Armi Kuuselaa kierrätettiin ympäri maata kansan ihmeteltävänä. Ja kyllä kansa ihmettelikin. Kiertueet nostivat ennen näkemättömän kansallisen juhlahumun. Helsingin olympialaiset vuonna 1952 olivat koko vuosikymmenen merkkitapahtuma. Alun perin kisat oli määrä pitää vuonna 1940, mutta kisojen sijaan saatiinkin sota. Vuoden 1940 kisoilla oli vaikutuksensa myös Kansaneläkelaitoksen uudisrakennukseen. Suunnitelmia oli tuolloin jo olemassa, mutta yksi hankkeen lykkäysperuste oli tulossa olevien kisojen aiheuttama rakennusbuumi. Vuoden 1952 kisat eivät sitten enää lykänneet Kelan hanketta, vaikka muu rakennustoiminta oli todella vilkasta. Kisoja varten valmistuivat muun muassa Olympialaituri, Palacen talo, Seutulan lentokenttä ja Olympiakylä. 17

18 Viiden parhaan joukossa Maahan tuli ennen näkemättömiä elintarvikkeita säilykkeinä. Tulivat myös Coca Cola ja purukumi. Elviksen ensimmäinen menestyslevy ilmestyi vasta Kotimaassa Olavi Virta levytti vuotta aiemmin peräti 80 kappaletta. Suomessa ensimmäinen virallinen television koelähetys nähtiin vuonna Uusi tekniikka saavutti meidät hitaasti. Yhdysvalloissa oli jo muutama vuosi aiemmin kokeiltu television värilähetyksiä. Viimeinen sotakorvausjuna höyrysi itärajan yli Neuvostoliittoon 18. syyskuuta Tykinkantaman päässä pääkaupungista olleen Porkkalan tukikohdan Neuvostoliitto päätti palauttaa syyskuussa Joukot poistuivat vasta seuraavan vuoden puolella vain muutamaa kuukautta aikaisemmin kuin Kansaneläkelaitoksen uuteen päätoimitaloon muutettiin sisään. Poliittinen elämä 50 vuotta sitten oli kiihkeämpää kuin nykyään. Hallitukset eivät olleet kovin pitkäikäisiä. Jakolinjat puolueiden välillä olivat nykyistä paljon selväpiirteisemmät. Kelan talon valmistumisvuonna Suomen uudeksi presidentiksi valittiin Urho Kekkonen pienimmällä mahdollisella valitsijamiesten äänierolla. Vaalien jälkeen maata ravisteli yleislakko, joka kesti kolmatta viikkoa. Yleislakon jälkeen yhteiskunta oli edelleen räjähdysherkässä tilassa. Vaalit hävinnyt K. A. Fagerhom tuli uudeksi pääministeriksi sosialidemokraattien ja maalaisliiton yhteishallitukseen. Alvar Aallon arkkitehtuurin tuntijat ovat aika lailla yksimielisiä siitä, että Aallon paras kausi osui sodan jälkeiseen aikaan. Vuonna 1998, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut sata vuotta, Museovirasto asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli arvottaa Aallon keskeinen tuotanto. Yhtenä tavoitteena oli kymmenen parhaan listan laatiminen, ja sellainen syntyikin. Kelan talo oli tämän asiantuntijoiden laatiman listan viiden ensimmäisen joukossa. Muut olivat Paimion parantola, Säynätsalon kunnantalo, Vuoksenniskan kirkko ja Villa Mairea. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin myös kirja: Alvar Aalto seitsemässä talossa. Samasta aiheesta oli näyttely Helsingin taidehallissa. Seitsemän valittua kohdetta olivat Paimion parantola, Viipurin kirjasto, Villa Mairea, Säynätsalon kunnantalo, Kansaneläkelaitos, Rautatalo ja Vuoksenniskan kirkko. Kansaneläkelaitosta käsittelevän osuuden tuohon kirjaan kirjoitti tutkimuspäällikkö Timo Tuomi Suomen rakennustaiteen museosta. Kansaneläkelaitos on keskeinen esimerkki siitä, kuinka Aalto pyrki inhimillistämään suurikokoisia instituutio- ja liikerakennuksia, Tuomi tiivistää. Tärkein inhimillistämisen keino oli jakaa suuri rakennusmassa useisiin osiin. Rakennuskappaleiden väliin suunniteltiin aukioita ja suojaisia puistoalueita. Rakennuksen jakamisen osiin huomaa käytännössä helposti, jos kävelee talon ympäri. Se näyttää erilaiselta joka sivultaan. Pääsisäänkäynti ja varsinainen julkisivu näkyvät Mannerheimintieltä. Vastapäisellä sivulla Kelan talo näyttää imaisevan sisäänsä Lastenlinnan suunnasta tulevan puiston. Kolmannessa kulmassa on savupiipusta kehitetty torni. Rakennukseen sisältyy kokoelma klassisten sisä- ja ulkotilojen tulkintoja. Suuri yleisösali kattoikkunoineen on kuin sisälle siirretty julkisen elämän kyläaukio. Viipurin kirjaston aiheita toistava pieni kirjasto, jonne tasainen kattoikkunoista tuleva 18

19 epäsuora luonnonvalo loihtii lähes sakraalin tunnelman, henkilökunnan ruokasali ja ehkä vähimmälle huomiolle jäänyt atriumpihan kaltainen henkilökunnan voimistelusali ovat kaikki pihan rajattujen ulkotilojen kanssa muunnelmia klassisesta keinovalikoimasta. Rakennuksen eri osat laskevat portaittain puistovyöhykkeeseen päin ja tuovat mieleen italialaiset tai kreikkalaiset mäen päälle rakennetut kylät tai temppelialueet, joissa julkinen tila on nostettu mäelle. Ideoiden hakemisen Kreikasta professori Aalto toi itsekin esiin esimerkiksi Suomen Pankin johtokunnalle kirjoittamassaan valuutta-anomuksessa huhtikuussa Arkkitehti Elsa Mäkiniemi-Aalto ja allekirjoittanut matkustavat arkkitehtitoimisto Alvar Aallon töihin liittyvissä tutkimustehtävissä Sveitsiin, Pohjois-Italiaan, Kreikkaan ja Tanskaan. Matka, joka käsittää sekä arkkitehtoonisia tutkimuksia (Kreikassa Delphoi, Mykonos ja Epidauros) nimenomaan Kansaneläkelaitoksen päärakennuksen arkkitehtoonisia detaljeja varten että käytännöllisten ja taloudellisten ratkaisujen tutkimista Sveitsin ja Pohjois-Italian teollisuus- ja konttorirakennuksissa, alkaa tämän kuun 17 päivänä. Liekö tuolta vai joltain muulta matkalta peräisin idea sijoittaa talo vinoon muihin rakennuksiin nähden. Tarkoituksena oli korostaa rakennuksen ympäristöstä poikkeavaa julkista luonnetta. Mannerheimintieltä katsottuna pääjulkisivu näyttää kuitenkin olevan suorassa. Samankaltainen vino asetelma oli jo Aallon yhdessä Albin Starkin kanssa tekemässä Avestan kaupungin keskustasuunnitelmassa vuonna Sitä perusteltiin näin: Usein voi todeta muinaisten vanhojen linnojen, kirkkojen ja muiden kaupungin hallitsevien rakennusten niiden ympärille kasvaneen kaupungin keskellä. Ne sijaitsevat useimmiten vinosti liittymättä ympäröivien neliömäisten korttelien akseleihin. Siitä syntyy viehättävä vastakohtavaikutus, joka voimakkaasti korostaa vanhaa kunnianarvoisaa dominanttia. Samanlaisella erikoispiirteellä voidaan myös nykyaikaista kaupunginkeskustaa korostaa ja siten saavuttaa se kaupunkikuvan selvä dominantti, jollaista hajoitetut, sinne ja tänne sijoitetut pienikokoiset yleiset rakennukset eivät pysty luomaan. Viitaten ylläolevaan allekirjoittanut toivoo Suomen pankin johtokunnan suostuvan esitettyihin valuutta-anomuksiin. Allekirjoittajana on Alvar Aalto. Matkakustannukset Aalto näyttää loppujen lopuksi laskuttaneen Kansaneläkelaitokselta. Laskun kopio on säilynyt Alvar Aalto Säätiön arkistossa muitten Kelan rakennusta koskevien papereiden joukossa. 19

20 Kriitillinen tiilikysymys Kelan rakennus poikkeaa ympäristöstään myös väritykseltään. Puhtaaksi muurattu punatiili eroaa jyrkästi ympäröivien asuintalojen rapatuista ja vaaleiksi maalatuista seinistä. Julkisivuun käytettyjen tiilien saanti ei ollut ihan yksinkertainen juttu aikana, jolloin rakennusaineista oli vielä niukkuutta. Aalto itse kantoi asiasta huolta ja kirjoitti Santamäen tiilitehtaan insinöörille R. Granqvistille Riihimäelle. Herra Insinööri, Muistaakseni mainitsin jo aikaisemmin siitä, että ensi vuoden rakennuskautta varten minulla on kriitillinen tiilikysymys, joka lienee parasta ratkaista aivan näillä viikoilla. Kysymyksessä on Kansaneläkelaitoksen uusi rakennus Helsingissä, jossa tiilitarve lähentelee kappaletta. Rakennukseen tarvitaan suuri määrä julkisivutiiliä osittain myös sisäkäyttöä varten sekä lisäksi spesiaalitiiliä pienempi määrä, molemmat lieskauunituotetta. Kysymyksessä on tärkein rakennukseni, ainakin yhtä tärkeä kuin Jyväskylän korkeakoulu, ja lisäksi rakennus, jossa pitkälle menevillä valtuuksilla voin kokeilla korkealuokkaisia tiiliä ja myös muita keraamisia aineksia. Esim. fasadin vesipintojen peittäminen keraamisilla spesiaaliprofiileilla kuparipellin sijaan. Kansaneläkelaitos on valmis milloin tahansa tekemään sopimuksen, ja omasta puolestani olen myös valmis esittämään kysymyksen johtokunnalleni siellä. Kuitenkin olisi henkilökohtainen konferenssi tarpeen. Tätä varten olen käytettävissä ensi torstaista (26.5.) eteenpäin. Rakennuksen louhintavaihe on jo alkanut. Santamäen tiilitehtaan tuotteet ovat kestäneet ajan hammasta tähän päivään asti. Tiilet ovat normaalimittaisia ja käsin lyötyjä. Hyvän kestävyyden selitys on tiilien koostumus. Sen ansiosta ne eivät jäätyneenäkään kuoriudu samalla tavalla kuin jotkut paineella syötetyt tehdastiilet. Monet ovat ihmetelleet, miksi Aallon rakennusten tiiliseinä on aina elävä ja mielenkiintoinen, kun vastaava seinä toisessa rakennuksessa näyttää täysin kuolleelta. Aallon elämäkerran kirjoittanut Göran Schildt kertoo Aallon törmänneen ongelmaan, kun MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) ylioppilasasuntola (valmistui 1949) piti rakentaa puhtaaksimuuratusta tiilestä. Amerikkalaiset tiilet olivat liian tasalaatuisia ja virheettömiä, väritykseltään ja muodoltaan kaikki samanlaisia. Viimein löytyi Bostonin liepeiltä konkurssikypsä tiilitehdas, joka valmisti maailman surkeinta tiiltä. Aalto riemastui. Hän kuvaa innostuneesti lopputulosta: Tiilet on tehty savesta, joka on saatu maan pintakerroksesta, missä aurinko on siihen vaikuttanut. Ne on poltettu käsin ladotuissa pyramideissa käyttäen polttopuuna yksinomaan tammea. Kun seiniä pystytettiin, tiiliä ei eroteltu vaan kaikki hyväksyttiin ja siitä johtuu värinvaihtelu mustasta kanariankeltaiseen, samalla kun päävärinä kuitenkin pysyy kirkkaanpunainen. Saman kaltainen oli tilanne myös Säynätsalon kunnantaloa muurattaessa. Aalto pani työlle niin suuren painon, että valvojaksi määrättiin vastapalkattu apulainen Elsa Mäkiniemi, Aallon tuleva puoliso. Työn valmistuttua Aalto lähetti henkilökohtaisen kiitoskirjeen jokaiselle työhön osallistuneelle muurarille. Minulle arkkitehtinä on erittäin tärkeää kehittää muurauskulttuuria maassamme. Siitä syystä on Säynätsalon Kunnantalon muuraus puhdasta tiilimuurausta sekä fasaadiltaan että melkein kaikilta sisustusosiltaan. Minun on sanottava, että olen erittäin tyytyväinen niihin työtuloksiin, joihin yhteistyömme on vienyt, ja että sen kautta on saatu esimerkillinen tapaus aikaan Suomen tiilikulttuurin alalla. Kelan talon ensimmäisen kerroksen sisäseinissä käytetyt sauvamaiset keraamiset laatat Aalto kehitti yhdessä Arabian tehtaiden kanssa nimenomaan tätä rakennusta varten. Laattoja käytettiin sitten myös Rautatalossa lähes yhtä aikaa. Päämääränä oli löytää akustisesti edullinen ja suurta kulutusta kestävä 20

21 ratkaisu. Laatat näyttävät vielä tänä päivänä täysin uuden veroisilta. Kulutusta kestävää materiaalia tarvittiin tietysti niissä tiloissa, joissa kävi asiakkaita tai liikenne oli muuten kova kuten henkilöstön ruokasalissa. Johdon kerroksessa satsattiin enemmän tekstiileihin. Aallon sanotaan jakaneen talon kolmeen eri kategoriaan, joiden perusteella sisustuksen materiaaleja valittiin. Alakerran julkiset ja yleiset tilat olivat yksi kategoria, tavalliset toimistohuoneet toinen ja johdon kerros kolmas kategoria. Aalto suunnitteli Kansaneläkelaitoksen rakennusta varten ainakin yhdeksän erilaista valaisinmallia, joista monia on myöhemmin otettu käyttöön myös muualla. Huonekalut, valaisimet, vetimet ynnä muu sisustus eivät ole syntyneet erillään talon muusta suunnittelusta, vaan ne on mietitty juuri tämän talon käyttöä ja tarpeita silmällä pitäen. Vakavasta suhtautumisesta yhtenä esimerkkinä on Artekista turkulaiselle Oy Huonekalu- ja Rakennustyötehtaalle lähtenyt kirje heinäkuussa Neiti Heikinheimo on neuvotellut prof. Aallon kanssa Kansaneläkelaitoksen nojatuoleista, lähinnä niiden käsinojapehmustuksesta, sekä lähettää Teille oheisena asiaa koskevan professorin alkuperäisluonnoksen (jonka sopivassa tilaisuudessa yst. palauttanette). Toivomme, että tekisitte likimain sen mukaan uuden käsinojapehmustuksen mallin, jossa muodot olisivat pyöreämpiä ja verhoilutyö pehmeämpää. Professori Aalto piti, että mm särmät käsinojatyynyn päissä eivät saisi olla näin jyrkkiä eivätkä kovia. Teidän X-nojatuolinne mallikappaleessa ovat käsinojat huomattavasti paremmat. Soppaan kuten tunnettua tarvitaan lusikka. Kun rakennetaan huonekaluja, on oltava peruselementti, konstruktiivinen standardiosa, joka tietyllä tavoin moduloituna voi toistua kaikissa kalusteissa. Sine qua non: elementillä on yhtaikaa konstruktiivisten ominaisuuksien kanssa oltava asianmukainen tyyliä muodostava muoto. Minun huonekaluni ovat harvoin, tuskin koskaan, syntyneet ammattimaisen suunnittelun tuloksena. Olen miltei poikkeuksetta tehnyt ne arkkitehtonisen kokonaisuuden ohessa, julkisten rakennusten, aristokraattisten residenssien ja työläismökkien sekalaisessa seurassa, siis säestämään arkkitehtuuria. Huonekaluja on aika hauska tehdä näin mukavasti. Huonekalua konstruoitaessa on vertikaali- ja horisontaaliosien välinen side-elementti historiallisesti ja käytännöllisesti visaisin perusongelma. Luulisin että se on tyylin kannalta suorastaan ratkaiseva. Tuolinjalka on horisontaalitasoon liittyessään arkkitehtonisen pylvään pikkusisko. Tässä pikku näyttelyssä esittelenkin käytännöllisesti katsoen pelkästään tuolinjalkaa. (---) Se on lusikka sopassa. Muu on vihanneksia, hyvää kyllä sopassa mutta ei ehdottoman välttämätöntä. Tukholmalainen tavaratalo Nordiska Kompaniet (NK) pyysi Aaltoa järjestämään näyttelyn huonekaluistaan, valaisimistaan ja tekstiileistään. Näyttely järjestettiin vuonna 1954 eli samaan aikaan, kun Aallon suunnittelupöydällä oli useita Kelan taloon tulevia kalusteita. Näyttelyn luettelossa Aalto kertoo työstään humoristiseen sävyyn kirjoitetussa kommentissa otsikolla Alvar Aallon repliikki. 21

22 Suojellaan kunhan ehditään Alvar Aalto Säätiö teki Helsingin kaupungille esityksen Aalto-rakennusten suojelutilanteen selvittämisestä. Säätiö ehdotti, että Aallon suunnittelemien rakennusten arvo ja merkitys selvitettäisiin ja mahdollinen suojelu ja sen tavoitteet määritettäisiin asemakaavassa. Ehdotuksen perusteella suojelun tarvetta ja toteuttamista on ryhdytty selvittämään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Vuoden 2006 alussa oli edetty niin pitkälle, että esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen tontti on asetettu rakennuskieltoon sillä perusteella, että suojelukaava on valmisteilla. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan kaavan valmistumisen tarkkaa aikataulua ei vielä osata sanoa. Ilmeisesti odotusaikaa on vielä muutama vuosi. Rakennuskiellon vuoksi taloa on käsitelty jo ennen 50-vuotispäivää ikään kuin se olisi jo suojeltu. Jos suojelun luokitukseksi määrätään S1, se tarkoittaa, että ulkoasun lisäksi suojelu koskee myös alkuperäistä sisustusta ja kalustusta. Museovirasto ja Alvar Aalto Säätiö ovat mukana korjaussuunnitelmia tehtäessä. Korjaukset tehdään niin, että alkuperäinen ilme säilyy mahdollisimman hyvin. Alvar Aalto Säätiön rakennusperintöosasto toimii asiantuntijana Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten korjaus- ja muutostöissä. Museovirastolla on viranomaisen rooli, johon toki sisältyy myös tarpeellisten neuvojen antaminen. Talon täyttäessä 50 vuotta ei ole ihme, että korjaustarpeita on. Maailma on muuttunut. Siitä yksi esimerkki ovat Alvar Aallon suunnittelemat ikkunapuitteet ja niiden saranointi. Aallon vaatimuksesta ikkunoiden kiinnityksen ja rakenteiden toimivuuden toteamiseksi tehtiin aikanaan useita mallikappaleita. Näin saatiin käsitys myös todellisesta ulkoasusta. Asiaan pantiin siis sekä aikaa että rahaa. Nyt ikkunoita aiotaan remontoida. Kelan kiinteistöpäällikön Erkki Mansikkamäen mukaan alkuperäiset tammesta tehdyt ikkunapuitteet ovat pääosin kyllä säilyneet terveinä, mutta nykyaikana varsinkin siivous vaatii toisenlaisia ratkaisuja. Nykynäkemyksen mukaan ikkunat aukeavat liian vaikeasti. Remontilla halutaan myös parantaa lämmöneristystä. Erkki Mansikkamäki lupaa, että kukaan ei huomaa ulkonäössä muutosta. Klassisen määrittelyn mukaan arkkitehtuurin odotetaan täyttävän kolme perusasiaa: rakennuksen on oltava käyttökelpoinen, kestävä ja kaunis. Käyttökelpoisuuteen kuuluvat toimivuus, käytännöllisyys ja taloudellisuus. Kestävyys on paitsi rakenteiden kestävyyttä nykyään myös ekologista kestävyyttä. Kauneus ja viihtyisyys ovat rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen ominaisuuksia. Valmistuttuaan Kelan talo varmasti täytti arkkitehtuurin klassiset kriteerit. Tosin taloudellisuudesta kiisteltiin. Samaan asiaan kiinnittää huomiota kiinteistöpäällikkö Erkki Mansikkamäki. Nykyajan kiinteistösijoittaja ei menestyisi Kelan päätoimitalon omistajana, Mansikkamäki sanoo. Hankalan muotoiset huoneet ja suuret aulatilat merkitsevät, että talon tehokkuus ei vastaa sitä, mitä nykyaikaiselta toimistotalolta odotetaan. Talon runkosyvyyden vuoksi monet toimistohuoneet ovat pitkiä ja kapeita. Ikkuna on vain yhdellä kapealla sivulla. Vuoden 2005 lopulla talossa työskenteli 410 henkilöä. Kaksikymmentä vuotta aiemmin samat ulkoseinät vetivät sisäänsä yli 650 työntekijää. Eniten nykyajan kiinteistösijoittaja varmaan kaipaisi autopaikkoja. Tuskin kukaan osasi ennustaa autoliikenteen kasvua nykyisiin mittoihin, mutta Aaltokin jo ymmärsi kiinnittää liikenteeseen huomiota. Aallon yksi suunnittelun lähtökohdista oli pitää jalankulkuliikenne ja autoliikenne toisistaan erillään. Autopaikkoja osattiin jo tuolloin suunnitella talojen alle. Ensimmäisissä suunnitelmis- 22

23 sa Kelan taloa ja siihen liittyviä muita liiketiloja varten puhuttiin jopa autopaikoista kolmessa kerroksessa. Autopaikkoja on nykyään alle 30. Suurin osa niistä on kellarissa ja osa piha-alueelle. Työntekijöiden määrään nähden se ei ole kovin paljon. Toisaalta Kelan päätoimitalo sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. KELA1956 Autopaikkojen vähäisyys johtunee siitä, että suunnitelman tilaaja ei osannut tilaohjelmassaan enempää vaatia. Tuskin kenenkään mieleen juolahti 50-luvulla, että toimistoapulaisen palkalla voisi hankkia oman auton. Autopaikkoja arveltiin tarvittavan vain Kansaneläkelaitoksen omia autoja varten. Eniten rakennuksen luonnetta on muuttanut asiakaspalvelun siirtyminen muualle ja sitä varten rakennettujen asiakaspalvelutilojen purkaminen. Helsingin piiritoimisto sijaitsi katutasossa, nykyään Kela-halliksi nimetyssä suuressa, kattoikkunoin valaistussa avotilassa. Siellä oli 28 väliseinin erotettua palvelutilaa, joiden tarkoituksena oli taata asiakkaiden yksityisyys. Aallon suunnittelemat palvelutilat olivat huolellisesti valmistetut mahongista ja saarnesta. Myös kirjoituspöydät, tuolit ja valaisimet olivat Aallon suunnittelemat. Yksi palvelutila on säilytetty jälkipolvien nähtäväksi. Kattoikkunoin varustettua kolmannen kerroksen korkeudelle asti ulottuvaa tilaa on sanottu Suomen ensimmäiseksi maisemakonttoriksi. Temppelinomaista salia on Kelan henkilökunnan keskuudessa nimitetty myös Alvarin kirkoksi. Siellä työskenteleminen ei kopissa istuvia virkailijoita miellyttänyt. Tämän kertoo Kelan omassa lehdessä Yhteispelissä (3/93) Annukka Viitaniemi. Maisemakonttorissa työskentelystä ollaan vielä nykyäänkin monta mieltä. Toisille se sopii, toisille ei. Piiritoimiston lakkauttamisen jälkeen ihmeteltiin monta vuotta, mitä tilalla voitaisiin tehdä. Johtaja Göran Engströmin ehdotuksesta tilasta päätettiin muokata luentosali ja esittelytila. 23

24 Rakennushankkeen keskeisiä taustavaikuttajia olivat (vas.) johtaja Aleksi Aaltonen ( ), pääjohtaja V. J. Sukselainen ( ), johtaja Kaarlo Hillilä ( ) ja ) sekä pääjohtaja Eino E. Louhio ( ) (kuva sivulla 25). Kela-halliksi nimitetty tila valmistui nykykäyttöönsä Kansaneläkelaitoksen 50-vuotisjuhliin Tätä tilamuutosta tuntuu harmittelevan erityisesti Timo Tuomi Suomen rakennustaiteen museosta. Alun perin salin toinen kerros oli avonainen siten, että kerroksen reuna näytti leijuvan ilmassa ja toisen kerroksen tila näytti jatkuvan mystisesti näkymättömiin suurten kattoikkunoiden alla. Nykyään alkuperäinen tilasommitelma on muuttunut, kun toisen kerroksen tiloihin on tehty väliseiniä lähemmäs kaidetta. Timo Tuomen mielestä ylimmän kerroksen johtajiston edustavat tilat ovat säilyneet hyvin ja tehdyt muutostyöt sopeutuvat hyvin alkuperäistilanteeseen. Samoin ensimmäisen kerroksen käytävätilat ovat säilyttäneet avoimuutensa ja seinien klinkkeripinnat ovat hyvin säilyneet. Yhteiskuntamme on päästävä takaisin siihen, että sillä on oikea jäsentely. On väärin sanoa päästävä takaisin, oikeampi termi kuuluu: on luotava uudelleen se jäsentely, joka on sosiaalisesti järjestyneelle yhteiskunnalle välttämätön. Se yhteiskunta, joka parhaillaan on muodostumassa sanokaamme luokattoman yhteiskunnan nimellä, on vieläkin arkaluontoisempi kuin ranskalaisen vallankumouksen luoma porvarillinen yhteiskunta, sillä se käsittää suurempia ihmismassoja, joiden fyysinen hyvinvointi, kansalaisiksi kasvaminen ja kulttuuritehon lisääminen on kiinteästi riippuvainen siitä, että julkisuutta palvelevat laitokset ja alueet ovat jäsentelyltään oikeat. Sisäpihan kaunis vesiaihe on kunnostettuna ulkotilan kruunaava aihe, kehuu Tuomi. Alvar Aalto luokitteli Kelan talon julkiseksi rakennukseksi. Julkisen rakennuksen puolestaan piti Aallon mukaan olla esimerkkinä kaikelle muulle rakentamiselle ei niin että muodot olisivat samat vaan syvemmin. Vaikutus on epäsuora. Vuonna 1953 Aalto kirjoitti Arkkitehti-lehteen otsikolla Julkisten rakennusten dekadenssi : Kuitenkin on julkisten rakennusten aseman yhteiskunnassa oltava yhtä tärkeä kuin keskeisten orgaanien ihmisruumiissa ellemme tahdo, että yhteiskuntamme saostuvat liikenteellisesti, muodostuvat psyykkisesti epämiellyttäviksi ja fyysillisesti rasittaviksi. On luultavasti katsottava, että nykyinen, toivottavasti kohta jo mennyt aika kaupunkiemme rakentamisessa on ylimenokausi, johon kohdistuva tulevien polvien kritiikki ei liene erikoisen mairitteleva. 24

25 Espan toimisto kävi ahtaaksi Ennen nykyisen päätoimitalon valmistumista Kansaneläkelaitos toimi Etelä-Esplanadi 16:ssa, Lars Sonckin suunnittelemassa, alun perin pankkikonttoriksi tarkoitetussa rakennuksessa. Kelan henkilöstömäärä oli kasvanut yli tämän talon mittojen jo vuosia ennen uuden päätoimitalon valmistumista. Tilojen puutetta paikattiin Mäntytielle rakennetuilla kolmella kerrostalolla. Ne oli suunniteltu tilapäisiksi toimistotiloiksi, jotka voitiin myöhemmin muuttaa asuintaloiksi. Ennen muuttoa uuteen päätoimitaloon tilapäistoimistoissa työskenteli jo kaksi kolmasosaa laitoksen henkilöstöstä. Uuden toimitalon tarpeellisuudesta ei ollut epäilystäkään, mutta sen suunnittelusta ja rakentamisesta tuli lopulta yli kymmenen vuoden urakka. Alun alkaen ajatuksena ei ollut pelkästään oman toimitalon rakentaminen, vaan samaan aikaan eläkerahojen sijoittaminen inflaatiolta turvaan eli vuokrattaviin asuin-, toimisto- ja liiketiloihin. Ensimmäinen yritys oli saada korttelin kokoinen tontti Tehtaankadulta, paikalta, jossa nykyisin sijaitsee Venäjän suurlähetystö. Valtioneuvostolle vuonna 1944 tehdyn tontin ostopyynnön perustelujen mukaan Kela olisi rakennuttanut rakennusryhmän, joka sisältäisi paitsi Kansaneläkelaitoksen omia toimistohuoneita myös vuokrahuoneistoja yleisiä laitoksia ja yksityisiä asunnontarvitsijoita varten. Tämä tonttikauppa ei onnistunut. Kaikki rakentaminen oli tarkoin säännösteltyä, ja julkinen rakentaminen oli vielä erityistarkkailun alla. Paitsi asunnoista, pulaa oli kaikista rakennustarvikkeista. Seuraavaksi tontista väännettiin kättä Helsingin kaupungin kanssa. Tonttipolitiikka oli niin nihkeää, että vasta vuoden 1947 lopulla saatiin alustavasti varatuksi tontti Töölöstä Mannerheimintien varrelta. Paikka on sama, jossa nykyisin sijaitsee kaksi suurta hotellia. Alue oli tuolloin Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen käytössä, ja siksi sitä kutsuttiin puhtaanapitolaitoksen tontiksi. Kansaneläkelaitoksen johto ei ollut tonttiin täysin tyytyväinen. Töölön ja Kivelänkadun kulmaan kaupunki oli päättänyt rakentaa kansakoulun, minkä takia Kansaneläkelaitokselle varattu alue jäi hankalasti L-kirjaimen muotoiseksi ja ilmeisesti Kelan suunnitelmiin nähden myös liian pieneksi. Suunnitelmissa nimittäin oli tehdä suuri ajanmukainen rakennus, johon mm. voitaisiin maan alle sijoittaa autosuojia kolmeen kerrokseen sekä sijoittamalla esim. hotelli-, ravintola-, kokous- ym. huoneita rakennuksen keskiosaan rakentaa alue tarpeen mukaan umpeen. Sitaatti on peräisin Kelan hallituksen pöytäkirjasta. Haluttiin siis rakentaa mahdollisimman tehokkaasti ja paljon. Jossain vaiheessa puhuttiin alueesta tulevan jopa uuden Helsingin julkinen keskus. Tällainen ajatus kangasteli ainakin Aallon mielessä, kuten myöhemmin käy ilmi. Helsingin kaupunki suostui neuvottelujen jälkeen antamaan koko alueen Kansaneläkelaitoksen käyttöön, jos kansakoululle löytyisi toinen tontti. Kaupungilla sellaista ei ollut. Kansaneläkelaitos ryhtyi sitä etsimään ja neuvottelemaan vaihtokauppoja mm. puolustuslaitoksen kanssa. Nyt oltiin niin pitkällä, että Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus oli nimittänyt oman rakennuslautakunnan viemään hanketta eteenpäin. Johtokunnasta lautakuntaan kuuluivat pääjohtaja Eino Louhio sekä johtajat Kaarlo Hillilä ja Aleksi Aaltonen. Lisätyn hallituksen oma edustaja oli maaherra Erkki Härmä. Rakennusalan asiantuntemusta edustivat arkkitehti Erkki Huttunen ja diplomi-insinööri Eero Kalaja. Myöhemmin rakennuslautakunnan kokoonpano ehti muuttua moneen kertaan Kelan johdon vaihdosten myötä. Lautakunnassa ehtivät istua mm. johtajat V. J. Sukselainen, Johannes Haltia, Aku Sumu, Onni Hiltunen, Matti Janhunen ja Reino Kuuskoski. 25

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 4.11.2014 VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT 1 Kilpailun tarkoituksena on kullekin kilpailulle laaditun ohjelman mukaan aikaansaada luonnoksia, joiden pohjalta kilpailun päämääränä oleva teos

Lisätiedot

ORNAMON JÄSENTEN TOIMIALAAN KUULUVIA SUOMESSA JÄRJESTETTÄVIÄ KILPAILUJA VARTEN

ORNAMON JÄSENTEN TOIMIALAAN KUULUVIA SUOMESSA JÄRJESTETTÄVIÄ KILPAILUJA VARTEN Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry Annanakatu 16 b 35-36 00120 Helsinki puh (09) 68 777 40 office@ornamo.fi www.ornamo.fi ORNAMON KILPAILUSÄÄNNÖT KILPAILUSÄÄNNÖT YLEISEN KILPAILUN JA KUTSUKILPAILUN OHJELMAKAAVIO

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4)

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) KILPAILUOHJELMA SUOMEN PANKKI 200 VUOTTA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Suomen Pankki 200 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI SISÄLTÖ Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkko Ravintola Espilä Kauppatori ALKUSANAT SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJE VIIPURISTA SYYSKUSSA 1939 SAAPUMINEN VIIPURIIN Rautatieasema Linja-autoasema Viipurin linna

Lisätiedot

DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015

DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015 DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015 Aika: Torstai 05.02.2015 klo 17.00-18.47 Tarjoilu klo 16.45 alkaen Paikka: Vanhankirkon sali, Kirkkotie 2 liite sivu 2 KOKOUKSEN AVAUS 1 2 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 VALTIONEUVOSTO 200 VUOTTA -JUHLARAHA

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 VALTIONEUVOSTO 200 VUOTTA -JUHLARAHA JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 KILPAILUOHJELMA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Valtioneuvosto 200 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun toteuttamiseksi. Palkintolautakuntaan

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA SUUNNITTELUKESKUS OY ESITYS 1 (4) Jyväskylä/ T Järvinen 09.05.2003 PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA Kestävän liikenteen mallikuntaprojektiin liittyen Suunnittelukeskus Oy:n Jyväskylän toimisto

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme.

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Lausumme Teidät tervetulleeksi. Autonne saa ammattitaitoista ja huolellista hoitoa. Rasvaa puristetaan rasvakuppeihin ja jousiin. Jarrut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Paras Paikka Oulussa postikorttikilpailu 22.4.-20.9.2015 ARVIOINTIRAADIN KOMMENTTEJA

Paras Paikka Oulussa postikorttikilpailu 22.4.-20.9.2015 ARVIOINTIRAADIN KOMMENTTEJA Paras Paikka Oulussa postikorttikilpailu 22.4.-20.9.2015 ARVIOINTIRAADIN KOMMENTTEJA Sivu 1 / 15 Kesän 2015 aikana etsittiin mielipaikkoja, yllättäviä ja tunnistettavia paikkoja Oulu -aiheisiin postikortteihin.

Lisätiedot

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 3 SIJAINTI, YHTEYDET & PALVELUT Saavutettavuudeltaan Hämeentie 11 hakee vertaistaan: Hämeentie on Lahden ja Porvoon moottoriteille johtava valtakatu Valmis

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali.

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Rakennustoimisto Laamo Oy (Y- 0829611-7) Huuhkajantie 2 21210 Raisio 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot