YLEVÖITTÄÄ ARJEN. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä YLEVÖITTÄÄ ARJEN. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEVÖITTÄÄ ARJEN. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä YLEVÖITTÄÄ ARJEN. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä."

Transkriptio

1 YLEVÖITTÄÄ ARJEN ALVAR AALTO Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä Kela YLEVÖITTÄÄ ARJEN Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä

2 YLEVÖITTÄÄ ARJEN Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä 1 Kela

3 2

4 ALVAR AALTO YLEVÖITTÄÄ ARJEN Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä 3 Kela

5 Tekijät Teksti: Erkki Sarkkinen Taitto: Yrjö Klippi ja Suvi Klippi Kuvat: Kelan kuva-arkisto, Soili Rasi-Bäckman, Annika Söderblom, Nana Uitto ja Suvi Klippi Rakennuspiirustukset: Alvar Aalto -museon piirustuskokoelma Repro: Faktor Oy Kustantaja: Kansaneläkelaitos, Helsinki 2006 Kirjapaino: Karisto Oy ISBN (nid.), (pdf) 4

6 ALVAR AALTO YLEVÖITTÄÄ ARJEN Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo 50 vuoden iässä 5 Kela

7 6

8 Alkusanat Asiantuntijoiden laatiman listan mukaan Kansaneläkelaitoksen (Kelan) päätoimitalo kuuluu Alvar Aallon tuotannossa viiden parhaan työn joukkoon. Rakennusta arvostetaan niin koti- kuin ulkomaistenkin asiantuntijoiden keskuudessa. Vuosittain taloon tutustumassa käy tuhatkunta vierasta, jotka ovat pääasiassa ulkomailta. Me kelalaisetkin tietysti arvostamme suuresti työpaikkaamme ja laitoksemme keskeistä rakennusta. Keväällä 2006 on kulunut 50 vuotta siitä, kun tämä talo valmistui ja siihen muutettiin. Kela, Suomi ja koko maailma olivat silloin hyvin toisenlaisia kuin nykyään. Kelalla oli hoidettavanaan pelkästään kansaneläkkeeseen liittyvät asiat, ja voimassa oli vuodelta 1939 oleva ns. vanha kansaneläkelaki. Sodan päättymisestä oli kulunut jo yli kymmenen vuotta. Elintarvikesäännöstely oli päättynyt kokonaan kaksi vuotta aikaisemmin. Neljä vuotta aikaisemmin oli sotakorvaukset maksettu ja pidetty Suomen maailman tietoisuuteen tuoneet olympialaiset. Talon rakentaminen kesti vähän yli kaksi vuotta. Aluksi Kela ei tarvinnut kaikkia tiloja, vaan osa niistä annettiin vuokralle. Vuodesta 1964, sairausvakuutuksen toimeenpanon alkaessa, rakennus on ollut kokonaan omassa käytössä, eikä se enää vuosikymmeniin ole yksin riittänyt pääkonttorin tarpeisiin. Tämän 50-vuotiaasta talosta tehdyn juhlakirjan tarkoitus on kertoa rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja valmistumiseen liittyvistä tapahtumista ja kuvituksella esitellä taloa ja sen yksityiskohtia. Jorma Huuhtanen Kelan pääjohtaja 7

9 8

10 SISÄLTÖ Alkusanat... 7 Kansaneläkelaitoksen rotko...10 Kekkonen, ministeri vain...17 Viiden parhaan joukossa...18 Kriitillinen tiilikysymys...20 Suojellaan kunhan ehditään...22 Espan toimisto kävi ahtaaksi...25 Ennennäkemätön virastopalatsi...34 Miellyttävät ja vapaat työskentelyolosuhteet...38 Lamput...46 Valtiosalaisuus paljastuu...60 Täällä tehdään viisaita päätöksiä...65 Kela Kaakelit...79 Kirjasto...99 Tuolit Luonto Kaiteet Johto Kahvat Alvar Aalto Rakennuksia Rakentajia ja toimittajia Lähdeteoksia

11 Kansaneläkelaitoksen rotko Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo rakennettiin valmiiseen ympäristöön Helsingin Töölöön. Kallion louhinta ja poraaminen kiusasivat paikallisia asukkaita, jotka purkivat harmiaan yleisönosaston kirjoituksiin. Perustuksia varten tehtyä kaivausta nimitettiin Kansaneläkelaitoksen rotkoksi. Kuvat kertovat omaa kieltään siitä, minkälaiset olivat työntekijöiden varusteet ja kivimurskan kuljetukseen käytettävä autokalusto 50 - luvun alussa. 10

12 Louhintatyöt aloitettiin keväällä 1952 ja peruskuopan pohja saatiin betonoitua jo seuraavan vuoden aikana. Rakennuksen suunnitelmat olivat vasta luonnosasteella, kun kalliota jo murskattiin. Kiirettä haluttiin pitää sen vuoksi, että aikaa jäisi enemmän rakennusmateriaalien hankinnalle. Kelalla oli kokemusta siitä, että esimerkiksi lämpöpatterin saaminen saattoi viedä vuoden sen tilauksesta. 11

13 12

14 13

15 15

16 Uutta päätoimitaloa esiteltiin tasavallan presidentti Urho Kekkoselle joulukuussa Pöydässä vasemmalta pääjohtaja V. J. Sukselainen, rouva Sylvi Kekkonen, ministeri Paavo Kastari, ylipormestari (ja Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja) Eero Rydman, presidentti Urho Kekkonen, akateemikko Alvar Aalto ja Kansaneläkelaitoksen johtaja Aku Sumu. 16

17 Kekkonen, ministeri vain Kelan toimitalon valmistumisesta tulee tätä kirjoitettaessa kuluneeksi 50 vuotta, mutta talon suunnittelu alkoi jo yli 60 vuotta sitten. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin Suomi oli selviytynyt sodasta nipin napin. Rauhan tultua lähes kaikki oli aloitettava jälleen alusta. Maan uudelleen rakentamista rasittivat raskaat sotakorvaukset. Rintamamiehet oli kotiutettava ja evakot asutettava. Vuoteen 1947 asti poliittista elämää sääteli hotelli Tornista liittoutuneiden valvontakomissio. Häviön ja häpeän tunnetta ei helpottanut sotasyyllisten tuomitseminen poliittisessa oikeudenkäynnissä. Siihen aikaan kun Töölössä rakennettiin uutta toimitaloa, maassa elettiin tyystin eri olosuhteissa nykyaikaan verrattuna. Valokuvien perusteella Kansaneläkelaitoksessa näyttää 50-luvun alkupuolella työskennelleen vain hoikkia ihmisiä. Yhtään lihavaa naista ei kuvissa näy. Miespuolisilla johtajilla vatsa saattaa joissakin kuvissa hiukan pullottaa. Hoikkuus saattaa johtua terveellisestä ruokavaliosta. Silloin syötiin terveellisesti siitä yksinkertaisesta syystä, että rasvaa ja sokeria ei ollut saatavissa. Kelan pääkonttorin työntekijöille oli järjestetty työpaikkaruokailu, jota perusteltiin sillä, että muutoin konttorin tytöt liian helposti kuittaavat lounaan pelkällä korvikkeella. Sotien jälkeinen ruokapula helpotti vähin erin, mutta ostokupongeista päästiin eroon vasta vuonna Viimeinen säännöstelty elintarvike oli kahvi. Hoikkuus voi toisaalta johtua myös siitä, että toimistoapulaiset olivat nuoria. Toimitalon valmistumisen aikoihin heitä oli jo yli 400. Nuoria he olivat jo senkin takia, että yleisen käytännön mukaan naiset poistuivat työelämästä mennessään naimisiin tai tullessaan raskaaksi. Hintoja, palkkoja ja itse asiassa lähes koko kansantaloutta koskeva sodan jälkeinen säännöstely perustui valtalakiin, jolla eduskunta antoi hallitukselle säännöstelyvaltuudet. Valtalaki ei ollut pysyvä, vaan siitä käytiin keskustelu eduskunnassa vuosittain. Järjestelmä kumottiin vasta vuonna 1956 eli samana vuonna kuin Kansaneläkelaitoksen uusi päätoimitalo valmistui. Säännöstelyn tarkoitus oli jakaa niukkuutta tasan. Suomen ulkomaankauppa oli lähes pysähtynyt sotien johdosta. Tuontitavaroita ei siis ollut. Perustoimeentulo meni kaiken muun edelle. Mikä tahansa ylellisyyteen vähänkin viittaava sai ainakin lehdistössä tylyn tuomion. Niukat varat oli käytettävä tarkoituksenmukaisella ja tavallista kansaa parhaiten hyödyttävällä tavalla. Tuhlaus oli synneistä suurin. Ulkomaanmatkailu oli 50-luvulla vain harvojen herkkua. Valuutta oli säännösteltyä. Kun arkkitehti Alvar Aalto näki tarpeelliseksi matkustaa Kreikkaan ja Italiaan hakemaan innoitusta Kelan päätoimitalon suunnitteluun, hän joutui kirjoittamaan Suomen Pankille pitkät perustelut matkan tarpeellisuudesta. Ulkomaan valuutta anottiin Suomen Pankilta ja käytännössä rahat myös haettiin sieltä. Todennäköisesti joku Suomen Pankin johtajista oli laskenut henkilökohtaisesti drakmat ja liirat seteleinä Alvar Aallon käteen. Kansa näki maailman loistoa edustajiensa välityksellä. Maailman ensimmäiseksi kauneuskuningattareksi vuonna 1952 valittua 18-vuotiasta muhoslaista Armi Kuuselaa kierrätettiin ympäri maata kansan ihmeteltävänä. Ja kyllä kansa ihmettelikin. Kiertueet nostivat ennen näkemättömän kansallisen juhlahumun. Helsingin olympialaiset vuonna 1952 olivat koko vuosikymmenen merkkitapahtuma. Alun perin kisat oli määrä pitää vuonna 1940, mutta kisojen sijaan saatiinkin sota. Vuoden 1940 kisoilla oli vaikutuksensa myös Kansaneläkelaitoksen uudisrakennukseen. Suunnitelmia oli tuolloin jo olemassa, mutta yksi hankkeen lykkäysperuste oli tulossa olevien kisojen aiheuttama rakennusbuumi. Vuoden 1952 kisat eivät sitten enää lykänneet Kelan hanketta, vaikka muu rakennustoiminta oli todella vilkasta. Kisoja varten valmistuivat muun muassa Olympialaituri, Palacen talo, Seutulan lentokenttä ja Olympiakylä. 17

18 Viiden parhaan joukossa Maahan tuli ennen näkemättömiä elintarvikkeita säilykkeinä. Tulivat myös Coca Cola ja purukumi. Elviksen ensimmäinen menestyslevy ilmestyi vasta Kotimaassa Olavi Virta levytti vuotta aiemmin peräti 80 kappaletta. Suomessa ensimmäinen virallinen television koelähetys nähtiin vuonna Uusi tekniikka saavutti meidät hitaasti. Yhdysvalloissa oli jo muutama vuosi aiemmin kokeiltu television värilähetyksiä. Viimeinen sotakorvausjuna höyrysi itärajan yli Neuvostoliittoon 18. syyskuuta Tykinkantaman päässä pääkaupungista olleen Porkkalan tukikohdan Neuvostoliitto päätti palauttaa syyskuussa Joukot poistuivat vasta seuraavan vuoden puolella vain muutamaa kuukautta aikaisemmin kuin Kansaneläkelaitoksen uuteen päätoimitaloon muutettiin sisään. Poliittinen elämä 50 vuotta sitten oli kiihkeämpää kuin nykyään. Hallitukset eivät olleet kovin pitkäikäisiä. Jakolinjat puolueiden välillä olivat nykyistä paljon selväpiirteisemmät. Kelan talon valmistumisvuonna Suomen uudeksi presidentiksi valittiin Urho Kekkonen pienimmällä mahdollisella valitsijamiesten äänierolla. Vaalien jälkeen maata ravisteli yleislakko, joka kesti kolmatta viikkoa. Yleislakon jälkeen yhteiskunta oli edelleen räjähdysherkässä tilassa. Vaalit hävinnyt K. A. Fagerhom tuli uudeksi pääministeriksi sosialidemokraattien ja maalaisliiton yhteishallitukseen. Alvar Aallon arkkitehtuurin tuntijat ovat aika lailla yksimielisiä siitä, että Aallon paras kausi osui sodan jälkeiseen aikaan. Vuonna 1998, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut sata vuotta, Museovirasto asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli arvottaa Aallon keskeinen tuotanto. Yhtenä tavoitteena oli kymmenen parhaan listan laatiminen, ja sellainen syntyikin. Kelan talo oli tämän asiantuntijoiden laatiman listan viiden ensimmäisen joukossa. Muut olivat Paimion parantola, Säynätsalon kunnantalo, Vuoksenniskan kirkko ja Villa Mairea. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin myös kirja: Alvar Aalto seitsemässä talossa. Samasta aiheesta oli näyttely Helsingin taidehallissa. Seitsemän valittua kohdetta olivat Paimion parantola, Viipurin kirjasto, Villa Mairea, Säynätsalon kunnantalo, Kansaneläkelaitos, Rautatalo ja Vuoksenniskan kirkko. Kansaneläkelaitosta käsittelevän osuuden tuohon kirjaan kirjoitti tutkimuspäällikkö Timo Tuomi Suomen rakennustaiteen museosta. Kansaneläkelaitos on keskeinen esimerkki siitä, kuinka Aalto pyrki inhimillistämään suurikokoisia instituutio- ja liikerakennuksia, Tuomi tiivistää. Tärkein inhimillistämisen keino oli jakaa suuri rakennusmassa useisiin osiin. Rakennuskappaleiden väliin suunniteltiin aukioita ja suojaisia puistoalueita. Rakennuksen jakamisen osiin huomaa käytännössä helposti, jos kävelee talon ympäri. Se näyttää erilaiselta joka sivultaan. Pääsisäänkäynti ja varsinainen julkisivu näkyvät Mannerheimintieltä. Vastapäisellä sivulla Kelan talo näyttää imaisevan sisäänsä Lastenlinnan suunnasta tulevan puiston. Kolmannessa kulmassa on savupiipusta kehitetty torni. Rakennukseen sisältyy kokoelma klassisten sisä- ja ulkotilojen tulkintoja. Suuri yleisösali kattoikkunoineen on kuin sisälle siirretty julkisen elämän kyläaukio. Viipurin kirjaston aiheita toistava pieni kirjasto, jonne tasainen kattoikkunoista tuleva 18

19 epäsuora luonnonvalo loihtii lähes sakraalin tunnelman, henkilökunnan ruokasali ja ehkä vähimmälle huomiolle jäänyt atriumpihan kaltainen henkilökunnan voimistelusali ovat kaikki pihan rajattujen ulkotilojen kanssa muunnelmia klassisesta keinovalikoimasta. Rakennuksen eri osat laskevat portaittain puistovyöhykkeeseen päin ja tuovat mieleen italialaiset tai kreikkalaiset mäen päälle rakennetut kylät tai temppelialueet, joissa julkinen tila on nostettu mäelle. Ideoiden hakemisen Kreikasta professori Aalto toi itsekin esiin esimerkiksi Suomen Pankin johtokunnalle kirjoittamassaan valuutta-anomuksessa huhtikuussa Arkkitehti Elsa Mäkiniemi-Aalto ja allekirjoittanut matkustavat arkkitehtitoimisto Alvar Aallon töihin liittyvissä tutkimustehtävissä Sveitsiin, Pohjois-Italiaan, Kreikkaan ja Tanskaan. Matka, joka käsittää sekä arkkitehtoonisia tutkimuksia (Kreikassa Delphoi, Mykonos ja Epidauros) nimenomaan Kansaneläkelaitoksen päärakennuksen arkkitehtoonisia detaljeja varten että käytännöllisten ja taloudellisten ratkaisujen tutkimista Sveitsin ja Pohjois-Italian teollisuus- ja konttorirakennuksissa, alkaa tämän kuun 17 päivänä. Liekö tuolta vai joltain muulta matkalta peräisin idea sijoittaa talo vinoon muihin rakennuksiin nähden. Tarkoituksena oli korostaa rakennuksen ympäristöstä poikkeavaa julkista luonnetta. Mannerheimintieltä katsottuna pääjulkisivu näyttää kuitenkin olevan suorassa. Samankaltainen vino asetelma oli jo Aallon yhdessä Albin Starkin kanssa tekemässä Avestan kaupungin keskustasuunnitelmassa vuonna Sitä perusteltiin näin: Usein voi todeta muinaisten vanhojen linnojen, kirkkojen ja muiden kaupungin hallitsevien rakennusten niiden ympärille kasvaneen kaupungin keskellä. Ne sijaitsevat useimmiten vinosti liittymättä ympäröivien neliömäisten korttelien akseleihin. Siitä syntyy viehättävä vastakohtavaikutus, joka voimakkaasti korostaa vanhaa kunnianarvoisaa dominanttia. Samanlaisella erikoispiirteellä voidaan myös nykyaikaista kaupunginkeskustaa korostaa ja siten saavuttaa se kaupunkikuvan selvä dominantti, jollaista hajoitetut, sinne ja tänne sijoitetut pienikokoiset yleiset rakennukset eivät pysty luomaan. Viitaten ylläolevaan allekirjoittanut toivoo Suomen pankin johtokunnan suostuvan esitettyihin valuutta-anomuksiin. Allekirjoittajana on Alvar Aalto. Matkakustannukset Aalto näyttää loppujen lopuksi laskuttaneen Kansaneläkelaitokselta. Laskun kopio on säilynyt Alvar Aalto Säätiön arkistossa muitten Kelan rakennusta koskevien papereiden joukossa. 19

20 Kriitillinen tiilikysymys Kelan rakennus poikkeaa ympäristöstään myös väritykseltään. Puhtaaksi muurattu punatiili eroaa jyrkästi ympäröivien asuintalojen rapatuista ja vaaleiksi maalatuista seinistä. Julkisivuun käytettyjen tiilien saanti ei ollut ihan yksinkertainen juttu aikana, jolloin rakennusaineista oli vielä niukkuutta. Aalto itse kantoi asiasta huolta ja kirjoitti Santamäen tiilitehtaan insinöörille R. Granqvistille Riihimäelle. Herra Insinööri, Muistaakseni mainitsin jo aikaisemmin siitä, että ensi vuoden rakennuskautta varten minulla on kriitillinen tiilikysymys, joka lienee parasta ratkaista aivan näillä viikoilla. Kysymyksessä on Kansaneläkelaitoksen uusi rakennus Helsingissä, jossa tiilitarve lähentelee kappaletta. Rakennukseen tarvitaan suuri määrä julkisivutiiliä osittain myös sisäkäyttöä varten sekä lisäksi spesiaalitiiliä pienempi määrä, molemmat lieskauunituotetta. Kysymyksessä on tärkein rakennukseni, ainakin yhtä tärkeä kuin Jyväskylän korkeakoulu, ja lisäksi rakennus, jossa pitkälle menevillä valtuuksilla voin kokeilla korkealuokkaisia tiiliä ja myös muita keraamisia aineksia. Esim. fasadin vesipintojen peittäminen keraamisilla spesiaaliprofiileilla kuparipellin sijaan. Kansaneläkelaitos on valmis milloin tahansa tekemään sopimuksen, ja omasta puolestani olen myös valmis esittämään kysymyksen johtokunnalleni siellä. Kuitenkin olisi henkilökohtainen konferenssi tarpeen. Tätä varten olen käytettävissä ensi torstaista (26.5.) eteenpäin. Rakennuksen louhintavaihe on jo alkanut. Santamäen tiilitehtaan tuotteet ovat kestäneet ajan hammasta tähän päivään asti. Tiilet ovat normaalimittaisia ja käsin lyötyjä. Hyvän kestävyyden selitys on tiilien koostumus. Sen ansiosta ne eivät jäätyneenäkään kuoriudu samalla tavalla kuin jotkut paineella syötetyt tehdastiilet. Monet ovat ihmetelleet, miksi Aallon rakennusten tiiliseinä on aina elävä ja mielenkiintoinen, kun vastaava seinä toisessa rakennuksessa näyttää täysin kuolleelta. Aallon elämäkerran kirjoittanut Göran Schildt kertoo Aallon törmänneen ongelmaan, kun MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) ylioppilasasuntola (valmistui 1949) piti rakentaa puhtaaksimuuratusta tiilestä. Amerikkalaiset tiilet olivat liian tasalaatuisia ja virheettömiä, väritykseltään ja muodoltaan kaikki samanlaisia. Viimein löytyi Bostonin liepeiltä konkurssikypsä tiilitehdas, joka valmisti maailman surkeinta tiiltä. Aalto riemastui. Hän kuvaa innostuneesti lopputulosta: Tiilet on tehty savesta, joka on saatu maan pintakerroksesta, missä aurinko on siihen vaikuttanut. Ne on poltettu käsin ladotuissa pyramideissa käyttäen polttopuuna yksinomaan tammea. Kun seiniä pystytettiin, tiiliä ei eroteltu vaan kaikki hyväksyttiin ja siitä johtuu värinvaihtelu mustasta kanariankeltaiseen, samalla kun päävärinä kuitenkin pysyy kirkkaanpunainen. Saman kaltainen oli tilanne myös Säynätsalon kunnantaloa muurattaessa. Aalto pani työlle niin suuren painon, että valvojaksi määrättiin vastapalkattu apulainen Elsa Mäkiniemi, Aallon tuleva puoliso. Työn valmistuttua Aalto lähetti henkilökohtaisen kiitoskirjeen jokaiselle työhön osallistuneelle muurarille. Minulle arkkitehtinä on erittäin tärkeää kehittää muurauskulttuuria maassamme. Siitä syystä on Säynätsalon Kunnantalon muuraus puhdasta tiilimuurausta sekä fasaadiltaan että melkein kaikilta sisustusosiltaan. Minun on sanottava, että olen erittäin tyytyväinen niihin työtuloksiin, joihin yhteistyömme on vienyt, ja että sen kautta on saatu esimerkillinen tapaus aikaan Suomen tiilikulttuurin alalla. Kelan talon ensimmäisen kerroksen sisäseinissä käytetyt sauvamaiset keraamiset laatat Aalto kehitti yhdessä Arabian tehtaiden kanssa nimenomaan tätä rakennusta varten. Laattoja käytettiin sitten myös Rautatalossa lähes yhtä aikaa. Päämääränä oli löytää akustisesti edullinen ja suurta kulutusta kestävä 20

21 ratkaisu. Laatat näyttävät vielä tänä päivänä täysin uuden veroisilta. Kulutusta kestävää materiaalia tarvittiin tietysti niissä tiloissa, joissa kävi asiakkaita tai liikenne oli muuten kova kuten henkilöstön ruokasalissa. Johdon kerroksessa satsattiin enemmän tekstiileihin. Aallon sanotaan jakaneen talon kolmeen eri kategoriaan, joiden perusteella sisustuksen materiaaleja valittiin. Alakerran julkiset ja yleiset tilat olivat yksi kategoria, tavalliset toimistohuoneet toinen ja johdon kerros kolmas kategoria. Aalto suunnitteli Kansaneläkelaitoksen rakennusta varten ainakin yhdeksän erilaista valaisinmallia, joista monia on myöhemmin otettu käyttöön myös muualla. Huonekalut, valaisimet, vetimet ynnä muu sisustus eivät ole syntyneet erillään talon muusta suunnittelusta, vaan ne on mietitty juuri tämän talon käyttöä ja tarpeita silmällä pitäen. Vakavasta suhtautumisesta yhtenä esimerkkinä on Artekista turkulaiselle Oy Huonekalu- ja Rakennustyötehtaalle lähtenyt kirje heinäkuussa Neiti Heikinheimo on neuvotellut prof. Aallon kanssa Kansaneläkelaitoksen nojatuoleista, lähinnä niiden käsinojapehmustuksesta, sekä lähettää Teille oheisena asiaa koskevan professorin alkuperäisluonnoksen (jonka sopivassa tilaisuudessa yst. palauttanette). Toivomme, että tekisitte likimain sen mukaan uuden käsinojapehmustuksen mallin, jossa muodot olisivat pyöreämpiä ja verhoilutyö pehmeämpää. Professori Aalto piti, että mm särmät käsinojatyynyn päissä eivät saisi olla näin jyrkkiä eivätkä kovia. Teidän X-nojatuolinne mallikappaleessa ovat käsinojat huomattavasti paremmat. Soppaan kuten tunnettua tarvitaan lusikka. Kun rakennetaan huonekaluja, on oltava peruselementti, konstruktiivinen standardiosa, joka tietyllä tavoin moduloituna voi toistua kaikissa kalusteissa. Sine qua non: elementillä on yhtaikaa konstruktiivisten ominaisuuksien kanssa oltava asianmukainen tyyliä muodostava muoto. Minun huonekaluni ovat harvoin, tuskin koskaan, syntyneet ammattimaisen suunnittelun tuloksena. Olen miltei poikkeuksetta tehnyt ne arkkitehtonisen kokonaisuuden ohessa, julkisten rakennusten, aristokraattisten residenssien ja työläismökkien sekalaisessa seurassa, siis säestämään arkkitehtuuria. Huonekaluja on aika hauska tehdä näin mukavasti. Huonekalua konstruoitaessa on vertikaali- ja horisontaaliosien välinen side-elementti historiallisesti ja käytännöllisesti visaisin perusongelma. Luulisin että se on tyylin kannalta suorastaan ratkaiseva. Tuolinjalka on horisontaalitasoon liittyessään arkkitehtonisen pylvään pikkusisko. Tässä pikku näyttelyssä esittelenkin käytännöllisesti katsoen pelkästään tuolinjalkaa. (---) Se on lusikka sopassa. Muu on vihanneksia, hyvää kyllä sopassa mutta ei ehdottoman välttämätöntä. Tukholmalainen tavaratalo Nordiska Kompaniet (NK) pyysi Aaltoa järjestämään näyttelyn huonekaluistaan, valaisimistaan ja tekstiileistään. Näyttely järjestettiin vuonna 1954 eli samaan aikaan, kun Aallon suunnittelupöydällä oli useita Kelan taloon tulevia kalusteita. Näyttelyn luettelossa Aalto kertoo työstään humoristiseen sävyyn kirjoitetussa kommentissa otsikolla Alvar Aallon repliikki. 21

22 Suojellaan kunhan ehditään Alvar Aalto Säätiö teki Helsingin kaupungille esityksen Aalto-rakennusten suojelutilanteen selvittämisestä. Säätiö ehdotti, että Aallon suunnittelemien rakennusten arvo ja merkitys selvitettäisiin ja mahdollinen suojelu ja sen tavoitteet määritettäisiin asemakaavassa. Ehdotuksen perusteella suojelun tarvetta ja toteuttamista on ryhdytty selvittämään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Vuoden 2006 alussa oli edetty niin pitkälle, että esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen tontti on asetettu rakennuskieltoon sillä perusteella, että suojelukaava on valmisteilla. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan kaavan valmistumisen tarkkaa aikataulua ei vielä osata sanoa. Ilmeisesti odotusaikaa on vielä muutama vuosi. Rakennuskiellon vuoksi taloa on käsitelty jo ennen 50-vuotispäivää ikään kuin se olisi jo suojeltu. Jos suojelun luokitukseksi määrätään S1, se tarkoittaa, että ulkoasun lisäksi suojelu koskee myös alkuperäistä sisustusta ja kalustusta. Museovirasto ja Alvar Aalto Säätiö ovat mukana korjaussuunnitelmia tehtäessä. Korjaukset tehdään niin, että alkuperäinen ilme säilyy mahdollisimman hyvin. Alvar Aalto Säätiön rakennusperintöosasto toimii asiantuntijana Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten korjaus- ja muutostöissä. Museovirastolla on viranomaisen rooli, johon toki sisältyy myös tarpeellisten neuvojen antaminen. Talon täyttäessä 50 vuotta ei ole ihme, että korjaustarpeita on. Maailma on muuttunut. Siitä yksi esimerkki ovat Alvar Aallon suunnittelemat ikkunapuitteet ja niiden saranointi. Aallon vaatimuksesta ikkunoiden kiinnityksen ja rakenteiden toimivuuden toteamiseksi tehtiin aikanaan useita mallikappaleita. Näin saatiin käsitys myös todellisesta ulkoasusta. Asiaan pantiin siis sekä aikaa että rahaa. Nyt ikkunoita aiotaan remontoida. Kelan kiinteistöpäällikön Erkki Mansikkamäen mukaan alkuperäiset tammesta tehdyt ikkunapuitteet ovat pääosin kyllä säilyneet terveinä, mutta nykyaikana varsinkin siivous vaatii toisenlaisia ratkaisuja. Nykynäkemyksen mukaan ikkunat aukeavat liian vaikeasti. Remontilla halutaan myös parantaa lämmöneristystä. Erkki Mansikkamäki lupaa, että kukaan ei huomaa ulkonäössä muutosta. Klassisen määrittelyn mukaan arkkitehtuurin odotetaan täyttävän kolme perusasiaa: rakennuksen on oltava käyttökelpoinen, kestävä ja kaunis. Käyttökelpoisuuteen kuuluvat toimivuus, käytännöllisyys ja taloudellisuus. Kestävyys on paitsi rakenteiden kestävyyttä nykyään myös ekologista kestävyyttä. Kauneus ja viihtyisyys ovat rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen ominaisuuksia. Valmistuttuaan Kelan talo varmasti täytti arkkitehtuurin klassiset kriteerit. Tosin taloudellisuudesta kiisteltiin. Samaan asiaan kiinnittää huomiota kiinteistöpäällikkö Erkki Mansikkamäki. Nykyajan kiinteistösijoittaja ei menestyisi Kelan päätoimitalon omistajana, Mansikkamäki sanoo. Hankalan muotoiset huoneet ja suuret aulatilat merkitsevät, että talon tehokkuus ei vastaa sitä, mitä nykyaikaiselta toimistotalolta odotetaan. Talon runkosyvyyden vuoksi monet toimistohuoneet ovat pitkiä ja kapeita. Ikkuna on vain yhdellä kapealla sivulla. Vuoden 2005 lopulla talossa työskenteli 410 henkilöä. Kaksikymmentä vuotta aiemmin samat ulkoseinät vetivät sisäänsä yli 650 työntekijää. Eniten nykyajan kiinteistösijoittaja varmaan kaipaisi autopaikkoja. Tuskin kukaan osasi ennustaa autoliikenteen kasvua nykyisiin mittoihin, mutta Aaltokin jo ymmärsi kiinnittää liikenteeseen huomiota. Aallon yksi suunnittelun lähtökohdista oli pitää jalankulkuliikenne ja autoliikenne toisistaan erillään. Autopaikkoja osattiin jo tuolloin suunnitella talojen alle. Ensimmäisissä suunnitelmis- 22

23 sa Kelan taloa ja siihen liittyviä muita liiketiloja varten puhuttiin jopa autopaikoista kolmessa kerroksessa. Autopaikkoja on nykyään alle 30. Suurin osa niistä on kellarissa ja osa piha-alueelle. Työntekijöiden määrään nähden se ei ole kovin paljon. Toisaalta Kelan päätoimitalo sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. KELA1956 Autopaikkojen vähäisyys johtunee siitä, että suunnitelman tilaaja ei osannut tilaohjelmassaan enempää vaatia. Tuskin kenenkään mieleen juolahti 50-luvulla, että toimistoapulaisen palkalla voisi hankkia oman auton. Autopaikkoja arveltiin tarvittavan vain Kansaneläkelaitoksen omia autoja varten. Eniten rakennuksen luonnetta on muuttanut asiakaspalvelun siirtyminen muualle ja sitä varten rakennettujen asiakaspalvelutilojen purkaminen. Helsingin piiritoimisto sijaitsi katutasossa, nykyään Kela-halliksi nimetyssä suuressa, kattoikkunoin valaistussa avotilassa. Siellä oli 28 väliseinin erotettua palvelutilaa, joiden tarkoituksena oli taata asiakkaiden yksityisyys. Aallon suunnittelemat palvelutilat olivat huolellisesti valmistetut mahongista ja saarnesta. Myös kirjoituspöydät, tuolit ja valaisimet olivat Aallon suunnittelemat. Yksi palvelutila on säilytetty jälkipolvien nähtäväksi. Kattoikkunoin varustettua kolmannen kerroksen korkeudelle asti ulottuvaa tilaa on sanottu Suomen ensimmäiseksi maisemakonttoriksi. Temppelinomaista salia on Kelan henkilökunnan keskuudessa nimitetty myös Alvarin kirkoksi. Siellä työskenteleminen ei kopissa istuvia virkailijoita miellyttänyt. Tämän kertoo Kelan omassa lehdessä Yhteispelissä (3/93) Annukka Viitaniemi. Maisemakonttorissa työskentelystä ollaan vielä nykyäänkin monta mieltä. Toisille se sopii, toisille ei. Piiritoimiston lakkauttamisen jälkeen ihmeteltiin monta vuotta, mitä tilalla voitaisiin tehdä. Johtaja Göran Engströmin ehdotuksesta tilasta päätettiin muokata luentosali ja esittelytila. 23

24 Rakennushankkeen keskeisiä taustavaikuttajia olivat (vas.) johtaja Aleksi Aaltonen ( ), pääjohtaja V. J. Sukselainen ( ), johtaja Kaarlo Hillilä ( ) ja ) sekä pääjohtaja Eino E. Louhio ( ) (kuva sivulla 25). Kela-halliksi nimitetty tila valmistui nykykäyttöönsä Kansaneläkelaitoksen 50-vuotisjuhliin Tätä tilamuutosta tuntuu harmittelevan erityisesti Timo Tuomi Suomen rakennustaiteen museosta. Alun perin salin toinen kerros oli avonainen siten, että kerroksen reuna näytti leijuvan ilmassa ja toisen kerroksen tila näytti jatkuvan mystisesti näkymättömiin suurten kattoikkunoiden alla. Nykyään alkuperäinen tilasommitelma on muuttunut, kun toisen kerroksen tiloihin on tehty väliseiniä lähemmäs kaidetta. Timo Tuomen mielestä ylimmän kerroksen johtajiston edustavat tilat ovat säilyneet hyvin ja tehdyt muutostyöt sopeutuvat hyvin alkuperäistilanteeseen. Samoin ensimmäisen kerroksen käytävätilat ovat säilyttäneet avoimuutensa ja seinien klinkkeripinnat ovat hyvin säilyneet. Yhteiskuntamme on päästävä takaisin siihen, että sillä on oikea jäsentely. On väärin sanoa päästävä takaisin, oikeampi termi kuuluu: on luotava uudelleen se jäsentely, joka on sosiaalisesti järjestyneelle yhteiskunnalle välttämätön. Se yhteiskunta, joka parhaillaan on muodostumassa sanokaamme luokattoman yhteiskunnan nimellä, on vieläkin arkaluontoisempi kuin ranskalaisen vallankumouksen luoma porvarillinen yhteiskunta, sillä se käsittää suurempia ihmismassoja, joiden fyysinen hyvinvointi, kansalaisiksi kasvaminen ja kulttuuritehon lisääminen on kiinteästi riippuvainen siitä, että julkisuutta palvelevat laitokset ja alueet ovat jäsentelyltään oikeat. Sisäpihan kaunis vesiaihe on kunnostettuna ulkotilan kruunaava aihe, kehuu Tuomi. Alvar Aalto luokitteli Kelan talon julkiseksi rakennukseksi. Julkisen rakennuksen puolestaan piti Aallon mukaan olla esimerkkinä kaikelle muulle rakentamiselle ei niin että muodot olisivat samat vaan syvemmin. Vaikutus on epäsuora. Vuonna 1953 Aalto kirjoitti Arkkitehti-lehteen otsikolla Julkisten rakennusten dekadenssi : Kuitenkin on julkisten rakennusten aseman yhteiskunnassa oltava yhtä tärkeä kuin keskeisten orgaanien ihmisruumiissa ellemme tahdo, että yhteiskuntamme saostuvat liikenteellisesti, muodostuvat psyykkisesti epämiellyttäviksi ja fyysillisesti rasittaviksi. On luultavasti katsottava, että nykyinen, toivottavasti kohta jo mennyt aika kaupunkiemme rakentamisessa on ylimenokausi, johon kohdistuva tulevien polvien kritiikki ei liene erikoisen mairitteleva. 24

25 Espan toimisto kävi ahtaaksi Ennen nykyisen päätoimitalon valmistumista Kansaneläkelaitos toimi Etelä-Esplanadi 16:ssa, Lars Sonckin suunnittelemassa, alun perin pankkikonttoriksi tarkoitetussa rakennuksessa. Kelan henkilöstömäärä oli kasvanut yli tämän talon mittojen jo vuosia ennen uuden päätoimitalon valmistumista. Tilojen puutetta paikattiin Mäntytielle rakennetuilla kolmella kerrostalolla. Ne oli suunniteltu tilapäisiksi toimistotiloiksi, jotka voitiin myöhemmin muuttaa asuintaloiksi. Ennen muuttoa uuteen päätoimitaloon tilapäistoimistoissa työskenteli jo kaksi kolmasosaa laitoksen henkilöstöstä. Uuden toimitalon tarpeellisuudesta ei ollut epäilystäkään, mutta sen suunnittelusta ja rakentamisesta tuli lopulta yli kymmenen vuoden urakka. Alun alkaen ajatuksena ei ollut pelkästään oman toimitalon rakentaminen, vaan samaan aikaan eläkerahojen sijoittaminen inflaatiolta turvaan eli vuokrattaviin asuin-, toimisto- ja liiketiloihin. Ensimmäinen yritys oli saada korttelin kokoinen tontti Tehtaankadulta, paikalta, jossa nykyisin sijaitsee Venäjän suurlähetystö. Valtioneuvostolle vuonna 1944 tehdyn tontin ostopyynnön perustelujen mukaan Kela olisi rakennuttanut rakennusryhmän, joka sisältäisi paitsi Kansaneläkelaitoksen omia toimistohuoneita myös vuokrahuoneistoja yleisiä laitoksia ja yksityisiä asunnontarvitsijoita varten. Tämä tonttikauppa ei onnistunut. Kaikki rakentaminen oli tarkoin säännösteltyä, ja julkinen rakentaminen oli vielä erityistarkkailun alla. Paitsi asunnoista, pulaa oli kaikista rakennustarvikkeista. Seuraavaksi tontista väännettiin kättä Helsingin kaupungin kanssa. Tonttipolitiikka oli niin nihkeää, että vasta vuoden 1947 lopulla saatiin alustavasti varatuksi tontti Töölöstä Mannerheimintien varrelta. Paikka on sama, jossa nykyisin sijaitsee kaksi suurta hotellia. Alue oli tuolloin Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen käytössä, ja siksi sitä kutsuttiin puhtaanapitolaitoksen tontiksi. Kansaneläkelaitoksen johto ei ollut tonttiin täysin tyytyväinen. Töölön ja Kivelänkadun kulmaan kaupunki oli päättänyt rakentaa kansakoulun, minkä takia Kansaneläkelaitokselle varattu alue jäi hankalasti L-kirjaimen muotoiseksi ja ilmeisesti Kelan suunnitelmiin nähden myös liian pieneksi. Suunnitelmissa nimittäin oli tehdä suuri ajanmukainen rakennus, johon mm. voitaisiin maan alle sijoittaa autosuojia kolmeen kerrokseen sekä sijoittamalla esim. hotelli-, ravintola-, kokous- ym. huoneita rakennuksen keskiosaan rakentaa alue tarpeen mukaan umpeen. Sitaatti on peräisin Kelan hallituksen pöytäkirjasta. Haluttiin siis rakentaa mahdollisimman tehokkaasti ja paljon. Jossain vaiheessa puhuttiin alueesta tulevan jopa uuden Helsingin julkinen keskus. Tällainen ajatus kangasteli ainakin Aallon mielessä, kuten myöhemmin käy ilmi. Helsingin kaupunki suostui neuvottelujen jälkeen antamaan koko alueen Kansaneläkelaitoksen käyttöön, jos kansakoululle löytyisi toinen tontti. Kaupungilla sellaista ei ollut. Kansaneläkelaitos ryhtyi sitä etsimään ja neuvottelemaan vaihtokauppoja mm. puolustuslaitoksen kanssa. Nyt oltiin niin pitkällä, että Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus oli nimittänyt oman rakennuslautakunnan viemään hanketta eteenpäin. Johtokunnasta lautakuntaan kuuluivat pääjohtaja Eino Louhio sekä johtajat Kaarlo Hillilä ja Aleksi Aaltonen. Lisätyn hallituksen oma edustaja oli maaherra Erkki Härmä. Rakennusalan asiantuntemusta edustivat arkkitehti Erkki Huttunen ja diplomi-insinööri Eero Kalaja. Myöhemmin rakennuslautakunnan kokoonpano ehti muuttua moneen kertaan Kelan johdon vaihdosten myötä. Lautakunnassa ehtivät istua mm. johtajat V. J. Sukselainen, Johannes Haltia, Aku Sumu, Onni Hiltunen, Matti Janhunen ja Reino Kuuskoski. 25

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

ORNAMON JÄSENTEN TOIMIALAAN KUULUVIA SUOMESSA JÄRJESTETTÄVIÄ KILPAILUJA VARTEN

ORNAMON JÄSENTEN TOIMIALAAN KUULUVIA SUOMESSA JÄRJESTETTÄVIÄ KILPAILUJA VARTEN Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry Annanakatu 16 b 35-36 00120 Helsinki puh (09) 68 777 40 office@ornamo.fi www.ornamo.fi ORNAMON KILPAILUSÄÄNNÖT KILPAILUSÄÄNNÖT YLEISEN KILPAILUN JA KUTSUKILPAILUN OHJELMAKAAVIO

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kevyen kutsukilpailun mallit

Kevyen kutsukilpailun mallit Kevyen kutsukilpailun mallit Suomen Taiteilijaseuran mallikokoelmassa on kevyen kutsukilpailun osalta julkaistu seuraavat kolme mallia. Niistä ensimmäistä, kilpailuohjelman mallia kevytkilpailun järjestäjän

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4)

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) KILPAILUOHJELMA SUOMEN PANKKI 200 VUOTTA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Suomen Pankki 200 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA

PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA SUUNNITTELUKESKUS OY ESITYS 1 (4) Jyväskylä/ T Järvinen 09.05.2003 PYÖRÄPYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJÄ KESKUSTA- ALUEELLA Kestävän liikenteen mallikuntaprojektiin liittyen Suunnittelukeskus Oy:n Jyväskylän toimisto

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA 2 FABIANINKATU 9, HELSINKI TOIMISTOTILAT KAARTINKAUPUNGISSA Mikä on sinulle ensisijaisen tärkeää, kun etsit yrityksellesi toimistotiloja? Haaveiletko

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 5370/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 169 27.5.2013 95 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin Valmistelijat /

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite:

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: 1(5) KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJA KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski., jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: Oheisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Kaupunkiyksiö omalla pihalla katutason kämpät nousivat kaihdetuista himotuiksi Helsinkiläisen taloyhtiön jättisaneeraus mahdollisti mahdottoman, yksityispihan kantakaupungissa. Helsinki haluaa viedä idean

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA Sijaintikartta M:\KARTTA\LIITE\2013\Liitekartat\Luovutettavat_tontit_kiinteistot\Valskarinkuja\Sijaintikartta.pdf

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö.

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö. Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 4 Poikkeamishakemus (Kuntatalo Oy, Kallion tontti 11303/3, Toinen Linja 14) HEL 2014-015224 T 10 04 01 Rakvv 11-3839-14-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta:

Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744,70101 KUOPIO Puhelin 029 5642500 Faksi 029 5642501 Sähköposti ita-suomi.hao@oikeus.fi Joensuun rakennus- ja ympäristö lautakunta Muuntamontie

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ.

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. 1 Yleisehdot ja -tiedot: ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali.

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Rakennustoimisto Laamo Oy (Y- 0829611-7) Huuhkajantie 2 21210 Raisio 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Vastine oikaisuvaatimukseen koskien rakennuslupaa Lassinkuja 3, Mikkeli. Lupatunnus B

Vastine oikaisuvaatimukseen koskien rakennuslupaa Lassinkuja 3, Mikkeli. Lupatunnus B Rakennuslautakunta 17.11.2016 Liite 2 51 28.9.2016 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien rakennuslupaa Lassinkuja 3, 50100 Mikkeli. Lupatunnus 16-0545-B Päätösote 13.09.2016 Rakennuslupa 575 Tässä vastineessa

Lisätiedot