merimies Yövuorossa kaveria ei jätetä Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf

Transkriptio

1 merimies Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf Yövuorossa kaveria ei jätetä

2 merimies 3/2008 TÄSSÄ NUMEROSSA I DET HÄR NUMRET Edustajakokousvaalien tulokset...s.4 Yövuorossa kaveria ei jätetä...s.6 Äidit merellä...s.10 Satamalaki uudistetaan...s.12 Pohjoisen osasto esittäytyy...s.15 Vaijerilosseille voitto kotiin...s.16 NTF:n merijaoston jäsenet kokoontuivat Tanskassa...s.17 Mödrar till havs...s.28 s 6 s 4 s 10 PÄÄKIRJOITUS Työehtosopimusneuvottelut ovat jälleen kerran takana. Tällä kertaa neuvotteluja ei käyty keskusjärjestöjen asettamien raamien puitteissa. Kyse oli puhtaasta liittokierroksesta, jolla kukin järjestö pyrki saamaan jäsenilleen niin parhaan ratkaisun kuin mahdollista. Merimies-Unioni aloitti oman valmistautumisensa sopimusneuvotteluihin hyvissä ajoin ennen työehtosopimusten umpeutumista. Lähtölaukaus neuvotteluihin ammuttiin jopa liiankin aikaisin, sillä matkan varrella tuntui siltä, että monelta pääsi unohtumaan se laaja ja perusteellinen työ, joka tehtiin työehtosopimustavoitteiden asettamiseksi. Lisäksi se, että Merimies-Unionin sopimukset päättyivät vasta reilut puoli vuotta myöhemmin kuin muilla sopimusaloilla, aiheutti omalta osaltaan hämminkiä. Liiton toimistoon tuli neuvottelujen kuluessa useita kyselyjä, joissa ihmeteltiin miksi merenkulku oli edelleen ilman sopimuksia vaikka muilla sektoreilla oli jo aika päivää sitten solmittu uudet työehtosopimukset. Sitä, että Merimies-Unionin jäsenet saivat kesällä 2007 ylimääräisen palkankorotuksen, ei enää maltettu muistaa. Tiedustelut osoittivat kuitenkin jälleen todeksi sen, että jäsentiedottamiseen ei voida koskaan uhrata liikaa resursseja. Monesti myös tiedottaminen siitä, että ei ole mitään uutta tiedotettavaa tai siitä, että neuvottelut jatkuvat ja osapuolet hakevat ratkaisua, on tarpeellista ja oleellista. Vaikka työehtosopimusneuvottelut alkoivat normaalia aikaisemmin ja vaikka kaikki puolin ja toisin vakuuttivat pyrkimystä päästä nopeaan ratkaisuun, ulkomaanliikenteen lasti- ja matkustaja-alusten osalta neuvottelutulos saatiin aikaan vasta puoli vuotta neuvottelujen alkamisen jälkeen tosin historiallisesti kuitenkin kuukautta ennen sopimuskauden umpeutumista. Varustamoliikelaitoksen ja Destian vaijerilossinkuljettajien osalta jouduttiin turvautumaan työtaistelu-uhkaan, joka ei kuitenkaan toteutunut osapuolten hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Tätä kirjoitettaessa avoinna on enää Ahvenanmaan yhteysaluksia koskeva työehtosopimus maakuntahallituksen kanssa. Sitä, miten hyvin neuvotteluissa pärjättiin, on syytä arvioida vasta sopimuskauden päätyttyä. Nyt voidaan kuitenkin jo sanoa, että puhtaat palkankorotukset tulevat olemaan vähintään yleisen linjan mukaisia ja sijoittuvan keskiarvon paremmalle puolelle. Oman lisänsä kuvaan tuovat myös työehtosopimusten teksteihin tehdyt muutokset kuten 72 päivää kestävä palkallinen äitiysloma ja isälle 12 päivän ajalta maksettava korvaus isyysrahan ja palkan erotuksesta. Työehtosopimusneuvottelujen aikana saimme myös EY-tuomioistuimen ratkaisun niin sanotussa Viking Rosella -jutussa. Asian käsittelyn piti tämän jälkeen jatkua Lontoossa vetoomustuomioistuimessa, jonka olisi kuulunut ratkaista EY-tuomioistuimen linjausten perusteella, oliko loppuvuonna 2003 Viking Linelle esitetty työtaistelu-uhka laillinen vai ei. Vetoomustuomioistuimen ratkaisusta riippuen asiaa olisi mitä ilmeisimmin alettu puimaan uudestaan alioikeudessa Lontoossa, tällä kertaa kuitenkin mahdollisen vahingonkorvauksen osalta. Edessä olisi ollut useiden vuosien mittainen ja kallis oikeudenkäynti, minkä vuoksi osapuolten Viking Linen, Kansainvälisen Kuljetustyöväen Liiton ITF:n ja Merimies- Unionin välillä päästiin sopimukseen koko prosessiin lopettamisesta. Ratkaisu oli varmasti paras mahdollinen kaikkien kannalta. Valitettavaa vain oli, että Viking Line päätyi ratkaisuun liputtaa Rosellan korvaava uudisrakennus ms XPRS Ruotsiin. Näin siitäkin huolimatta, että varustamon kanssa oli jo sovittu aluksen miehityksestä ja niin sanotun liikennealuesopimuksen soveltamisesta. Liikennealuesopimus eli Suomi-Viro liikenteessä olevia Ålands Redarföreningenin jäsenvarustamoiden matkustaja-aluksia koskeva erityissopimus taas uudistettiin pienin muutoksin ulkomaanliikenteen työehtosopimusratkaisun yhteydessä. Ihmetystä herättääkin se, että varustamo on tietoisesti valinnut jopa kalliimman lippuvaihtoehdon uudelle XPRS:lle vaikka se oli alun perin hakemassa Helsinki-Tallinna -linjalle halvempaa palkka- ja kustannustasoa. Tästähän muun muassa oli kyse Rosellaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Varustamon päätös asettaa myös kummalliseen valoon kaiken sen työn, joka on tehty suomalaisia matkustaja-aluksia koskevan tukijärjestelmän edestä ja johon työhön niin Merimies-Unioni kuin sen jäsenistö on osallistunut varsin merkittävällä panoksella. On vanha sanonta kiittämättömyys on maailman palkka sittenkin totta? XPRS:n ulosliputtamisesta huolimatta kevät tulee kohisten. Kesä ja loppuvuosi pitävät sisällään myös parempiin aikoihin liittyviä odotuksia. Jo tässä vaiheessa tiedossa on, että maan hallitus on valmistelemassa tonnistoverolainsäädännön uudistamista ja tällä kertaa mitä ilmeisimmin varustamoiden näkemyksiä myötäilevällä tavalla. Lisäksi ilmassa on lupauksia siitä, että olemassa olevaa tukijärjestelmään ollaan valmiita muuttamaan ja täydentämään tavalla, joka edesauttaa suomalaisen kauppalaivaston kilpailuaseman parantamista ja tätä kautta suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkojen säilymistä ja uusien syntymistä. Ongelmaksi saattaakin tulevaisuudessa muodostua, ei niinkään työpaikkojen kuin pätevien ja koulutuettujen merenkulkijoiden puute! Simo Zitting simo.zitting@smu.fi MERIMIES SJÖMANNEN Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjöman-Union FS-U rf Päätoimittaja/chefredaktör Simo Zitting Toimittaja, tiedottaja / Redaktör, informatör Saana Lamminsivu Ulkoasu ja taitto Tomi Westerholm/Unionimedia Oy Toimitus: John Stenbergin ranta 6, 2 kerros, Helsinki Puh. (09) Redaktion: John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors Tel. (09) Osoitteenmuutokset ja ilmoitukset Puh. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. 77. vuosikerta, 77:e årgången Tilaushinnat vuodelle 2008: 1/1 vuosi 20 e, 1 2 vuosi 10 e Ilmoitushinnat: yksiväri-ilmoitukset 1 e/pmm, värilisä 200 e (yksi koristeväri). Moniväri ilmoituksista sovittava erikseen. Lehti ei vastaa sille pyytämättä lähetetystä materiaalista ja pidättää itselleen oikeuden julkaistavien kirjoitusten lyhentämiseen. Jäsenetuna lehden saavia pyydetään tarkistamaan, että osoitetiedot ovat ajan tasalla ja jäsenmaksut asianmukaisesti hoidettu. Vain siten varmistuu Merimies-lehden saanti. Prenumerationspris år 2008: 1/1 år 20 e, 1 2 år 10 e. Annonspris: enfärgannonser svartvitt 1 e/smm, färgtillägg 200 e (en extrafärg). Flerfärgannonser enligt särskild överenkommelse. De som erhåller tidningen Sjömannen som medlemsförmån ombes se till att adressuppgifterna är korrekta och medlemsavgifterna betalda. Bara då kan de vara säkra på att få tidningen hemsänd. Painettu: SanomaPrint, Forssa

3 sjömannen 3/2008 Asioiden parantamiseen on palava halu Suuri osanottajajoukko todisti jälleen kerran Merimies-Unionin luottamusmiesten joukkovoimaa Korpilammella huhtikuuta järjestetyillä luottamusmiesten neuvottelupäivillä. Tilaisuudessa oli läsnä noin kuutisenkymmentä luottamusmiestä eri varustamoista ympäri maan. Ensimmäisenä päivänä puheenjohtaja Simo Zitting avasi tilaisuuden ja kertoi ajankohtaisista asioista. Iltapäivällä keskusteltiin työehtosopimuskierroksesta, tulevasta edustajakokouksesta ja jäsentutkimuksesta sekä käytiin lävitse liiton yleisiä asioita. Keskustelu salissa oli vilkasta ja uudet ideat sinkoilivat ilmassa. Tämän lisäksi luottamusmiehet saivat opetusta sähköpostin tehokäyttöön opettaja Raimo Oksaselta, joten luottamusmiesten neuvottelupäiviltä sai mukaansa myös käytännön oppeja oman tehtävän hoitamisen helpottamiseksi. Toinen päivä pyhitettiin perinteisille varustamokohtaisille asioille ja perehdyttiin muistin saloihin, joka nykypäivän kiireisessä työelämässä on useasti koitoksella. Nuoret ovat tulevaisuutemme Tankkilaiva Palvalla sähkömiehenä toimiva nuorimies Turo Ihalainen osallistui neukkareille kolmatta kertaa. Ensimmäisen päivän salissa käytyihin keskusteluihin Turolla oli päällimmäisenä mielessä nuorten toimintoihin mukaan saaminen ja työsuhdeasiat. - Palkkauksen ja työympäristön pitää olla merillä kohdallaan maapuoleen verrattuna, Turo tuumi keinoja uusien alalle houkuttelemiseksi. Tekniikka laivoilla kehittyy, mikä Rauno Mutka, Mikko Ervast sekä Satu Valapuro. aiheuttaa paineita määrättyihin palkkaryhmiin. - Tekniikka menee eteenpäin, joten tiettyihin jobeihin tulee lisää töitä tekniikan myötä, Turo pohti. Tämän vuoksi Turo toivoi näille palkkaryhmille, joissa koulutustason on kasvettava tehtävien myötä, suurempia palkankorotuksia. Esimerkiksi laivan konepuolella tekniikan kehitys näkyy selvästi. Paitsi työsuhdeasiat, nuoren luottamusmiehen mieleen ensimmäisestä päivästä jäivät nuoret, joille hän toivoi lisäinformaatiota Unionin toiminnasta. Vast ikään tehtyä jäsentutkimusta Turo piti toimivana kokonaisuutena ja oli tyytyväinen siitä saamaansa tutkimustietoon, joten tältä pohjalta työtä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin. SL Huomio, luottamusmiesten neuvottelupäiville osallistuneet! Turo Ihalainen Luottamusmiesten neuvottelupäivillä opettaneen Raimo Oksasen luentokalvoja on mahdollisuus saada käyttöönsä Carita Ojalalta. Lähetä siis viestiä Caritalle, niin saat käyttöösi Raimon ohjeet sähköpostin tehokäytöstä. S-posti: carita.ojala@smu.fi tai puhelin (09) Rosella-jutun oikeudenkäynti on päättynyt Viking Line Abp, Kansainvälinen Kuljetustyöntekijöiden liitto ITF ja Suomen Merimies-Unioni ry ovat sopineet niin sanotun Rosella-aluksen ulosliputusta koskevan oikeudenkäynnin, jonka Viking Line oli saattanut vireille Lontoossa ja johon EY-tuomioistuin antoi vastikään lausunnon. Oikeudenkäynti Lontoossa vetoomustuomioistuimessa, samoin kuin Helsingin hovioikeudessa vireillä ollut Lontoon alioikeuden tuomion täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan asian käsittely, on näin ollen päättynyt. Rosella-alus siirtyi Maarianhaminan ja Tukholman välisestä liikenteestä Helsinki-Tallinna väliseen risteilyliikenteeseen maaliskuussa Liikennöinnin alettua ja jatkuttua joitakin kuukausia Viking Line ilmoitti haluavansa alukselle huomattavia työvoimakustannusten leikkauksia ja se ilmoitti miettivänsä mahdollisuutta aluksen ulosliputtamiseen ja halvemman työvoiman käyttöön ottamiseen. Asiaa koskevat neuvottelut ajoittuivat aluksen miehityssopimuksen umpeutumisen yhteyteen. Merimies-Unioni edellytti, että Rosellalle solmitaan uusi miehityssopimus ja että aluksella noudatetaan edelleen suomalaista ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimusta. Mikäli taas Viking Line olisi päättänyt liputtaa aluksen ulos, Merimies-Unioni vaati, että alukselle solmitaan uusi hyväksyttävää tasoa oleva työehtosopimus. Ulosliputtaminen ei myöskään olisi saanut johtaa työntekijöiden irtisanomiseen, lomauttamiseen tai heidän työsuhteidensa ehtojen huononnuksiin. Merimies-Unionin ilmoitettua vauhdittavansa vaatimuksiaan työtaistelutoimin, asiaan saatiin valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa ratkaisu, jonka mukaan aluksen miehityssopimus uudistettiin ja jonka mukaan alus jatkaisi liikennöintiä entiseen tapaan matkustajaalussopimuksen soveltamispiirissä. Viking Line myös luopui Merimies- Unionia vastaan vireille saattamistaan työtaistelu-uhkaan liittyneistä oikeudenkäynneistä Helsingin käräjäoikeudessa ja työtuomioistuimessa. Kaiken piti olla kunnossa, mutta kaikkien yllätykseksi Viking Line haastoi syksyllä 2004 Kansainvälisen kuljetustyöntekijäin liitto ITF:n oikeuteen Lontoossa. Syynä oli se, että ITF oli lähettänyt Rosellaa koskeneiden neuvotteluiden aikaan kaikille merenkulkijoita edustaville jäsenjärjestöilleen kirjeen, jossa näille kerrottiin tapahtumista Suomessa ja jossa järjestöjä pyydettiin ilmoittamaan ITF:lle ja Merimies-Unionille, jos Viking Line olisi lähestynyt niitä pyynnöin aloittaa Rosellaa koskevat työehtosopimusneuvottelut. Kun oikeudenkäynti ITF:ää vastaan oli saatu vireille Lontoossa, Merimies-Unioni haastettiin varsin nopeasti samaan oikeudenkäyntiin toiseksi vastaajaksi. Rosella-juttua käsiteltiin Lontoossa alioikeudessa ja vetoomustuomioistuimessa, joka esitti lopulta Ey-tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksiä asiasta. EY-tuomioistuimen lausunto saatiin viime joulukuussa. Viking Line Abp, Kansainvälinen Kuljetustyöntekijöiden liitto ITF ja Suomen Merimies-Unioni ry sopivat kuitenkin asian maaliskuussa siten, että kaikki niiden väliset Rosellaan liittyneet oikeudenkäynnit lopetettiin. 3

4 merimies 3/2008 Edustajakokous Edustajakokousvaalien tulokset Edustajat Merimies-Unionin toukokuussa pidettävään edustajakokoukseen on valittu. Postivaaleissa käytti äänioikeuttaan 26,4 prosenttia jäsenistöstä. Niissä vaalipiireissä, joissa ei asetettu enempää ehdokkaita kuin mitä vaalipiiristä valitaan edustajia, ei toimitettu vaalia lainkaan, vaan vaalipiirin kokousedustajiksi kutsutaan asetetut ehdokkaat. Vaaleja ei järjestetty Saimaan-, Satama-alan, Matkailu- ja Huolinta-alan, Laivan Viihdeammattilaisten ja Väylänhoidon ammattiosastoissa. Kokoukseen valittiin 45 edustajaa vaalipiireittäin työehtosopimusaloittain. Työttömyyskassan edustajiston kokoukseen osallistuu 45 edustajakokousedustajaa. Valittujen joukosta 11 on naista, eli täsmälleen saman verran kuin neljä vuotta aikaisemmin pidetyssä kokouksessa. Tämän vuoden edustajista 20 oli mukana myös vuonna Äänestyksessä valituiksi tulleet ja heidän äänimääränsä on tekstissä merkitty tummemmalla. Heidän jälkeensä lähinnä korkeimman äänimäärän saanut on varaedustaja. Kongress Representanterna valda till kongress Representanterna till den kongress som Sjömans-Unionen ordnar i maj har valts. Valet förrättades via poströstning och 26,4 procent av medlemmarna utnyttjade sin rösträtt. I vissa valkretsar hade endast så många kandidater nominerats som kretsen har representanter. I dessa valkretsar förrättades inga val, utan de nominerade kandidaterna kallas till valkretsens representanter vid representantmötet. Val förrättades inte i fackavdelningarna för Saimen, Hamnbranschen, Rese- och speditionsbranschen, Fartygens underhållningsarbetare och Farledsskötsel. Från valkretsarna valdes 45 representanter enligt kollektivavtalsområde. I arbetslöshetskassans fullmäktigemöte deltar 45 av representantmötets representanter. Lika många representanter som vid det möte som hölls för fyra år sedan, d.v.s. 11 stycken, är kvinnor. Av årets representanter deltog 20 stycken även i det möte som hölls år De valda representanternas namn och antal röster har i texten angetts med mörkare färg. Som suppleanter fungerar de kandidater som efter dessa fått flest röster. Suomen merimiesunioni ry:n vaalit 2008 Vaalipiiri I / Valkrets I Saimaan osasto ry / Saimen avdelning rf (3 edustajaa ilman vaaleja/ representanter utan val) Paavo Auvinen 56 v., lautankuljettaja/färjeförare, Kesamonsaaren yks.tie Tarja Rännäli 42 v., keittiömestari/köksmästare, Finnlady Vesa Salenius 54 v., kuljettaja/uittomies, förare/flottkarl, Järvi-Suomen uittoyhdistys/insjöfinlands flottningsförening Vaalipiiri II / Valkrets II Pohjoisen osasto ry / Norra avdelning rf (1 edustaja/representant) Holappa Pentti v. kokki/kock, Varustamoliikelaitos/ Rederiverket Kangas Pekka 10 Kangosjärvi Markku 9 Törrönen Timo 7 Hannula Seppo 7 Rossi Maarit 3 Vaalipiiri III / Valkrets III Satama-ala ry / Hamnbranschen rf (1 edustaja ilman vaaleja/representant utan val) Markku Lauriala 50 v. vastaava satamavalvoja/ansvarig hamnbevakare, Oulun satama/ Uleåborgs hamn Vaalipiiri V/ Valkrets V Ålands avdelning rf / Ahvenanmaan osasto ry Sektor I: Passagerarfartygen/ Lohko I: Matkustaja-alukset (4 representanter/edustajaa) Bondas Kenneth v., kallskänka/kylmäkkö, Birka Paradise Lindholm Pamela v., ekonomibiträde/ talousapulainen, Eckerö Öhman Ulf v., servitör/tarjoilija, Birka Paradise Andersson Ulla-May 8 50v., barmästare och taxfreekassa/ baarimestari ja taxfreekassa, Eckerö Andersson Jan 7 Hellman Nina 6 Nilsson Lotta 4 Mattsson Sören 3 Teir Susanne 3 Sektor II: Övriga avtalsområden/ Lohko II: Muut sopimusalat (2 representanter/edustajaa) Kiviö Eija v., kock/ kokki, Gudingen Suominen Ossian v., styrman/ perämies, Alfågeln Bergman Kenneth 14 Dahl Stefan 6 4

5 sjömannen 3/2008 Vaalipiiri VI/ Valkrets VI Lounais-Suomen osasto ry/ Sydvästra Finlands avdelning rf Lohko I: Matkustaja-alukset/ Sektor I: Passagerarfartygen (11 edustajaa/representanter) Lummejoki Jyrki v., kokki/kock, Viking Linen pääluottamusmies/ Viking Lines huvudförtroendeman Ojala Mika v., kokki/kock, Mariella Palokoski Tero v., muonavarastonhoitaja/ proviantlagerförvaltare, Isabella Salo Juha v., kokki/kock, Silja Europa Luoma Jorma v., kokki/kock, Amorella Fredriksson Ingela v., vastaanottovirkailija/ receptionist, Isabella Laine Marko v., kansikorjausmies/ däcksreparatör, Silja Europa Lohko II: Rahtialukset/ Sektor II: Fraktfartygen (2 edustajaa/representanter) Kotilehto Sebastian v., sähkömies/elektriker, Finnmaid Keskitalo Timo v., kansikorjausmies yt/ däcksreparatör at, Neste Shipping Mantere Pekka 20 Ekoluoma Jenni 19 Tammi Jari 14 Nordling Tomi 7 Lohko III: Muut sopimusalat/ Sektor III: Övriga avtalsområden (2 edustajaa/representanter) Sandell Jouni v., korjausmies yt/reparatör at, Voima Kallonen Petri v., kansikorjausmies yt/däcksreparatör at, Fennica Liimatainen Iiro 10 Vaalipiiri VIII/ Valkrets VIII Länsi-Suomen osasto ry/ Västra Finlands avdelning rf (3 edustajaa/representanter) Nurmirinta Kari v., kokki/kock, Silja Serenade Berlin Jan-Erik v., keittiömestari/ köksmästare, Silja Europa Malmi Veikko v., pursimies/båtsman, Fennica Ahonen Arja 22 Vuorimies Petri 8 Vaalipiiri IX/ Valkrets IX Etelä-Suomen osasto ry/ Södra Finlands avdelning rf Lohko I: Matkustaja-alukset/ Sektor I: Passagerarfartygen (6 edustajaa/representanter) Hämäläinen Salli v., tarjoilija/servitris, Mariella Lindström Kristiina v., vastaava kassatarjoilija/ ansvarig kassaservitris, Finnmaid Suomalainen Heikki 16 Santala Jani 15 Pasanen Jussi 9 Kunttu Marita 7 Edlund Kennet 6 Tiippana Hans 5 Tura Jorma 4 Lohko III: Muut sopimusalat/ Sektor III: Övriga avtalsområden (2 edustajaa/representanter) Mutka Rauno v., korjausmies yt/reparatör at, Urho Ervast Mikko v., kokki ja kokkistuertti/ kock och kockstuert, Sisu Rasa Matti 12 Seppälä Oke 11 Kuusela Martti 4 Vaalipiiri X / Valkrets X Matkailu- ja huolinta-ala ry/ Rese- och speditionsbransch (1 edustaja ilman vaaleja/ representant utan val) Myllylä Pertti v., baaritarjoilija/ barservitör, Silja Europa Pessi Eira v., hyttisiivooja/ hyttstäderska, Silja Europa Svenskberg Kaj v., kassa, Silja Europa Merenlinna Teuvo v., moottorimies/ motorman, Isabella Nevala Jani 10 Huoponen Jaakko 6 Vaalipiiri VII/ Valkrets VII Itäkustin osasto ry/östkustavdelning rf (3 edustajaa/representanter) Kauranen Olli v., kokkistuertti/ kockstuert, Suula Pasanen Timo v., kansikorjausmies/ däcksreparatör, Finnmaid Dahlström Anneli v., tarjoilija/servitris, Kristina Regina Mahkonen Anne-Marie 21 Ryökkynen Anu 16 Roivas Anne 8 Knuutinen Markku v., kokki/kock, Tallink Silja Drockila Leif v., baarimestari/ barmästare, Tallink Silja Valapuro Satu v., tarjoilija/servitris, Silja Serenade Latvela Anita v., tarjoilija/servitris, Silja Serenade Bengts Kenneth v., matruusi/matros, Finnmaid Lohko II: Rahtialukset/ Sektor II: Fraktfartygen (2 edustajaa/representanter) Mikkola Jori v., kansikorjausmies/ däcksreparatör, Finnstar Päivi Salmela 45 v., matkavaraaja/resebokare, Oy Finnlink Ab Vaalipiiri XI / Valkrets XI Laivan viihdeammattilaiset ry/ Fartygens Underhållningsarbetare rf (1 edustaja ilman vaaleja/ representant utan val) Mikael Ahlfors 34 v., myyjä/försäljare, Amorella Vaalipiiri XII / Valkrets XII Väylänhoitoammattiosasto ry/ Farledsskötsavdelningen rf (1 edustaja ilman vaaleja/ representant utan val) Hemmo Mutka 51 v., väylämestari/farledsmästare, MKL, Sisäinen tuotanto, Ristiinan väyläasema/ SFV, Intern produktion, Kristina farledsstation 5

6 merimies 3/2008 Buffetin henkilökunta on saanut salin siistiksi ja valmistautuu levolle käyntiin. Mira Ylitalo (vas.), Sirpa-Anneli Kiviniemi, Janetta Lindroos ja Juha Ilen. Juha-Matti Ruoste tiskaa buffetin astioita vauhdikkaasti. Sadat matkustajat jättävät jälkeensä suuret astiapinot. Hop, ja puhdasta tulee! Jussi Perho ja Jonas Rapo siistivät buffetin lattiaa alkuillasta. Yövuorossa kaveria Matkustajalaivan sydän sykkii päivin öin. Yövuoron työntekijät joutuvat usein todistamaan vauhdikkaimpia ja vaarallisimpia tilanteita, joissa oma turvallisuus voi olla uhattuna. Kahakoissa auttavat nopea tilannetaju ja hyvä ihmistuntemus, mutta sitäkin tärkeämpää on ryhmätyö ja hyvät työtoverit, yövuorolaiset korostavat. Puhdas hytti toivottaa tervetulleeksi laivaan Uudet liinavaatteet on vaihdettu, roskakorit tyhjennetty. Pöydät ja lattiat on sipaistu puhtaiksi. Vajaan parin tunnin päästä uudet matkustajat nousevat kyytiin. Sitä ennen jokaisessa laivan hyttikerroksessa riittää kuhinaa. Siivoojien rullakot kiertävät omat reittinsä ympäri: 5621, 5622, numerot käytävällä vilahtelevat ohitse. Hyttäri, eli hyttiemäntä Roberto Lanz vetää perässään kahta rullakkoa ja koputtaa kuuluvasti hytin oveen - jos joku olisi vielä paikalla. Ei ketään tällä kertaa, nyt näyttääkin ihmeen hiljaiselta. Hyttärit huolehtivat aluksen hyttien siisteydestä. Vanhat lakanat ja pyyhkeet pois, uudet vaihdetaan tilalle. Hytti toisensa jälkeen sijataan. Kädet toimivat sukkelasti, sitten Roberton jalat kipittävät jo ovella. Kun kaikki on valmista, M/s Isabellan lankku lasketaan alas ja matkustajat nousevat kyytiin Turun terminaalista. On iltayhdeksän ja risteily kohti Tukholmaa alkaa. Ammatteja kuin pienessä kylässä Yhden ainoan matkustajan risteilymatkan viihtyisyyden takana on kymmenien eri ihmisten uurastuksen tulos, sillä matkustajalaivassa eri ammattinimikkeiden määrä liikkuu useammassa kymmenessä. Työtä aluksella tehdään kellon ympäri. Kellon lähestyessä puoltayötä juhlahumua alkaa olla aluksella enemmän ilmassa! Järjestysmiehillä, yökerhon ja baarien henkilökunnalla, talousapulaisille, eli yövuoron siivoojilla sekä info-pisteen vastaanottovirkailijalla yö on vasta alkamassa. Talousapulaiset Jussi Perho ja Jonas Rapo työskentelevät säännöllisesti yövuorossa. Alkuyöstä he siistivät messin. Tiskit huuhdellaan ja pestään koneessa. Tämän jälkeen pojat suuntaavat keittiöön. Sieltä he nappaavat ruokalaatikon kainaloon, ja menoksi! Yövuoron väelle ruokaa tarjolle - lihapullia ja perunamuusia. Laatikon tie vie käytävään, läpi useiden ovien ja tavarahissin. Lopulta se päätyy vastaanoton takahuoneeseen. Perillä on! Yövuoron hermokeskuksessa Punaisen verhon takaa kurkistaa vastaanottovirkailija Anna-Maija Kymäläinen. - Mitäs täällä tänään on tarjolla, hän raottaa ruokalaatikon kantta. Info on laivan sydän yön tunteina. Päivävuorolaisten levätessä yövuorolaiset painavat töitä. Ei ole yllättävää, että laivalla voi olla vuosia töissä näkemättä toisessa vuorossa työskenteleviä, sillä monilla osastoilla työ tapahtuu pitkälti omassa pisteessä ja sen läheisyydessä. Näin on myös infossa, jossa vastapelurin kanssa ollaan yhtä aikaa vain vaihtohetki yhtä aikaa töissä. Tutustumismahdollisuus muihin työntekijöihin jääkin pitkälti vapaa-ajan varaan. Vastaanottovirkailijan päivystysvuoro on yleensä iltakahdeksasta kuuteen aamulla. - Kyllä tässä saatetaan kysyä ihan mitä vain maan ja taivaan väliltä. Info on laivan avunantopaikka kellon ympäri, Anna- Maija kertoo. Kyllä tässä saatetaan kysyä ihan mitä vain maan ja taivaan väliltä. Info on laivan avunantopaikka kellon ympäri. Yön tunteina muiden merkitys korostuu entisestään. Anna-Maijan ei tarvitse olla onneksi koko yötä yksinään, sillä välillä häntä käyvät tervehtimässä Jonas ja Jussi tai järjestysmiehet tilanteen mukaan. Infossa, laivan hermokeskuksessa, hoidetaan monenlaisia tehtäviä. Siellä vaih- detaan esimerkiksi rahaa ja tehdään uusia hyttiavaimia kadonneiden tilalle sekä hoidetaan laivan puhelinvaihdetta. Infosta apua saavat niin matkustajat kuin työntekijätkin. Jos laivalla on tilanne päällä esimerkiksi diskossa yön tunteina, Anna-Maija hälyttää sinne järjestysmiehet, eli vahdit hätiin. - Jos joku saa sairaskohtauksen, menevät vahdit ensin paikalle. He puolestaan ilmoittavat minulle, jos on tarve hälyttää sairaanhoitaja apuun. Anna-Maijan oma työ vaatii myös ihmistuntemusta ja rauhallista luonnetta. - Psykologinen silmä ja näppituntuma erilaisiin ihmisiin auttavat tämän työn hoidossa - että oppii näkemään hieman millä mielellä matkustaja on. Vaikka ihmisillä on pimeän aikaan meno päällä, Anna-Maija ei koe itseään turvattomaksi yön tunteina. - En koe, että infopisteessä olisi turvatonta, vaikka istun täällä paljon yksin. Mulla on radiopuhelin aina lähellä, jolla saan heti apua paikalle jos tarve niin vaatii, vuoden päivät infossa työskennellyt vastaanottovirkailija tuumii. Anna-Maijan ei ole tarvinnut onneksi koskaan vielä kutsua lisäapua, mutta kaikki on mahdollista. Juopuneet pölisevät juttua, jos toisenlaista. Siihen on vain karaistuttava. - Silloin kun juodaan niin paljon, että tolkku häviää, niin tämä meinaa käydä vähän raskaaksi. Kaikkia kuulemiaan heittoja ei voi kuitenkaan pohtia liikaa, vaan toisesta korvasta sisään, toisesta ulos, Anna-Maijaa toteaa. 6

7 sjömannen 3/2008 Kokki Kai Honkamäki Roberto Lanz vaihtaa lakanoita. ei jätetä Sirpa-Anneli Kiviniemi kertoo olevansa todella tyytyväinen päästyään takaisin merille töihin oman perheen luokse. Långnäs! Jussin ja Jonaksen yörytmiä määrittävät yhdentoista, kahden ja viiden kierrokset, kuten pojat itse tehtäviään kutsuvat. Nyt ollaan yhdentoista kierroksella, eli kuljetaan hyttikäytävät läpi ja tarkistetaan, että kaikki on kunnossa. - Långnäs, koputtaa Jussi rivakasti hytin oveen avaimellaan. Jussi ja Jonas herättävät matkustajat, jotka jäävät tässä kohdin kyydistä. Avaimella koputetaan kaikkiin oviin ja Långnäs huudetaan, vaikka ketään ei olisi paikalla. Avain rekisteröi samanaikaisesti kaikki ovet, joihin on koputettu. Käytävä on melko rauhallinen. Kauempana nuoret kulkevat iltavetimissään, mutta yhden hytin ovelta ohikulkijoille annetaan muutamia kommentteja. - Aina on jotain käytävällä, Jussi huikkaa tottuneeseen sävyyn. Jussi ja Jonas kantavat aina mukanaan radiopuhelinta. Kierroksella on oltava turvallisuussyistä aina kaksi henkeä matkassa. Kuljetaan pareittain, kaveria ei jätetä. Paras keino ohittaa huutelijat on mennä vain eteenpäin eikä jäädä juttelemaan, pojat tuumivat. Kierroksen päätyttyä he siirtyvät omaan pisteeseensä, eli hyttiin, jossa on kahvinkeitin, sohva ja kello seinällä raksuttamassa. - Järjestysmiehiä on kutsuttava harvoin apuun meitä jeesaamaan, vaan lähinnä setvimään tappeluita, Jussi pohtii. Jo pelkkä järjestysmiehellä pelottelu tuottaa usein tulosta. - Rettelöijille on sanottava, että jos et ota rauhallisesti niin kutsumme vahdit, pojat kertovat. Kolmelta luomi tuntuu raskaalta Koneen hiljainen kumina kaikuu hytin seinistä. Jussi istuu sohvalla, Jonas tuolilla. Pojat odottavat puhelimensoittoa. Jossain hytissä on voinut mennä vessa tai lavuaari tukkoon ja sitä pitää käydä avaamassa. Ollaan valmiudessa. Välillä keskustellaan, välillä kuunnellaan yön hiljaisuutta. Vaikka hytissä ei ole ikkunaa, tuntee selvästi pimeyden ympärillään. Yön äänet ovat voimakkaammat ja vastavuoroisesti hiljaisuus syvänpuhuvampi. - Iällä tai kansallisuudella ei ole mitään tekemistä humalatilan kanssa. - Kolmen aika on ehkä kaikista pahin, pojat tuumivat hereillä oloa yövuorossa. Kuppi kahvia tai energiajuoma auttavat aina. Ja toisaalta päivällä ehtii sitten taas nukkua, Jonas tuumii. Yösiivoojien vuoro kestää aamulla puoli kahdeksaan, jonka jälkeen pojat käyvät vielä joskus salilla kuntoi- lemassa. Tosin usein yö on niin raskas, että se käy itsessään jo kuntoilusta. - Rankka yö on sellainen, että ei ehdi istua lainkaan. Huudot, eli pyynnöt eri tehtäviin tulevat esimerkiksi kolmen neljän ryppäissä kerrallaan. Huutoja läpi yön Yksi ihminen pystyy olemaan vain yhdessä paikassa kerrallaan, tulipa huutoja kuinka paljon tahansa. Hoidetaan tehtävä kerrallaan. Yötyö pukee poikia, eivätkä he kaipaa päivävuoroon. Tosin yövuorolaisina heillä ei ole mahdollisuutta yhteiseen vapaa-ajanviettoon muiden työntekijöiden kanssa, jos jotain miinuksia haetaan. Kumina hytin seinässä vaimenee ja laiva alkaa hieman keinahdella. - Ollaan Ahvenanmerellä, pojat kertovat. Jos on oikein kova myrsky, Långnäsiin ei voida pysähtyä, vaan on jatkettava eteenpäin. Sää ei kuitenkaan vaikuta matkustajien käyttäytymiseen laivalla. Känni otetaan, satoi tai paistoi. - Iällä tai kansallisuudella ei ole mitään tekemistä humalatilan kanssa. Pahimpia sotkijoita ovat suuret ryhmät, kuten esimerkiksi fanijoukkueet, pojat tuumivat. Matkustajat lähtevät laivalle irrottelemaan. Juhlinta kuuluu risteilyn luonteeseen. On olemassa kuitenkin ryhmiä, jotka laittavat henkilökunnan voimat koetukselle. - Jos laivalla on ollut suuri porukka, joka on juonut koko yön, päivävuoron aikana ei ehditä saada kaikkea siivottua ja siksi päivää voikin pitää yötä raskaampana. Varsinkin viikonloput ovat työntäyteisiä - etenkin jos laiva on buukattu täyteen. - Buukkausmäärästä ei voi päätellä etukäteen millainen reissu on tulossa. Joskus 300 henkeäkin voi saada aikaan suuremman sekamelskan kuin täysinäinen laiva, pohtivat pojat. Yön tunnit, levottomat tunnit Kello lähestyy kahta. Jonas ja Jussi lähtevät niin sanotulle kahden kierrokselle. Baarista korjataan pois pöydille jääneitä laseja. Tutkitaan myös, että kaikki yleiset tilat ja vessat ovat kunnossa. Ollaan kasikerroksessa, jossa sijaitsee yökerho, baari ja yöruoka. Jonas siistii ja tutkii kasin vessoja, kunnes hän huomaa jotakin. - Hei, täällä on joku ilmeisesti sammunut vessaan, hän kuuluttaa radiopuhelimeensa. Ei kulu kuin pari minuuttia ja järjestysmiehet saapuvat paikalle. Vessan ovi saadaan auki ja sieltä löytyy huonossa kunnossa oleva matkustaja. - Ei tolkkua, tuumii toinen vahdeista aikansa tyttöä heräteltyään. Jonas näyttää vähän järkyttyneeltä, eikä järjestysmiehiäkään naurata. Vessaan on sammunut noin parikymppinen tyttö. Yövuorossa... 7

8 merimies 3/ kaveria ei jätetä Minna Salosta ja Sanna Piazzaa alkaa naurattaa yökuvaukset. Yöruoka on auki viimeistä tuntia yökerhon sulkeutumisen jälkeen. Tiina ja Anu kulkevat ripeästi paikasta toiseen ja siivoavat yleiset tilat. Huonompikuntoinen hyytyy heidän vauhdissaan ja päivän päätteeksi he vielä piipahtavat usein kuntosalilla! Jonas merkitsee vessan seinällä olevaan listaan, että se on siistitty. Kaikesta pidetään tarkasti kirjaa. - Puhutko suomea? Talar du svenska? Do you speak English? Ei vastausta. Jotain elonmerkkejä alkaa kuitenkin näkyä ja vahdit nostavat sammuneen kyytiin. - Putkaan ei ainakaan viedä, miehet tuumivat keskenään. Hissin ovi aukeaa ja tyttö viedään sairaskärryillä alakerrokseen selviytymään. Jonas näyttää hieman järkyttyneeltä ja kertoo, että tämä on ensimmäinen kerta, kun hän tapaa työssään tällaista. Järjestysmiehille näky on puolestaan enemmän kuin tuttu. Laivalla vastaavia tilanteita tulee eteen joka yö, he toteavat. - Putka on viimeinen paikka, johon täällä asiakas viedään. Pyrimme välttämään sitä aivan viimeiseen asti, miehet kertovat. Tilannetajua ja diplomatiaa Monille matkustajalle järjestysmies on hieman pelottava henkilö, mutta määrätty arvovalta heillä työssään täytyy ollakin. Virkavallan pelko laittaa ihmiset ojennukseen, mutta järjestysmiehen tärkeimmät työkalut ovat kovien otteiden sijaan tilannetaju ja diplomatia. Totisesta olemuksestaan huolimatta miesten kuoren alta löytyy suuri sydän. - Putka ei ole mikään mukava paikka kenellekään ihmiselle. Sekoaa siellä vielä sellin sisään... Me pyritään aina löytämään vapaa hytti, jossa on parempi selviytyä, pitävät miehet yhtä. Humalaiset asiakkaat ovat tapelleet matkustajalaivoilla kautta aikojen. Ennen toisesta otettiin mittaa miesmiestä vastaan, mutta nykyisin kärhämöidään useamman henkilön voimalla. Enää eivät puhu vain nyrkit, vaan avuksi otetaan usein jalat, eli potkitaan. Raukkamaista hommaa, järjestysmiehet pohtivat. Heidän tehtävänsä on välttää kovia otteita viimeiseen asti. - Pyrimme aina puhumaan ja rauhoittamaan tilannetta. Voimatoimet ovat aivan viimeisin keino toimia. Jos matkustaja heiluttaa nyrkkiä, on pidettävä oma mieli rauhallisena. Ei saa provosoitua. - Ei auta kuin ottaa vastaan. Tässä työssä ei auta yhtään, vaikka olisi millainen tahansa mustan vyön karateka. Tämä työ vaatii aivan muut kuin kovat otteet. Turvatarkastuksen myötä turvallisuutta Teräaseet, kuten puukot ja muu tappeluvälineistö ovat laivoilla lisääntymään päin. Matkustajille ei tehdä laivalla tultaessa turvatarkastusta, eli tiukemmat turvatoimet olisivat järjestysmiesten mielestä ehdottomasti tarpeen. - Eihän lentokoneeseenkaan saa mennä teräaseiden kanssa, ovat miehet vakavia. Heidän näkemystään todistavat matkustajilta tappeluiden yhteydessä takavarikoidut teräaseet aina puukosta koottavaan miekkaan. Komerossa oleva teräasekokoelma on järkyttävän suuri. Jotain olisi syytä tehdä - ja turvallinen risteily-ympäristö olisi myös oiva kilpailuvaltti markkinoilla. Järjestysmiehet käyvät katsomassa väliajoin hyttiin selviytymään viedyn nuoren naisen tilaa. Jokainen vahtien hoitama tehtävä on kirjattava tietokoneelle. - Viime viikonloppu oli aivan kamala. Huutoja tuli tuutin täydeltä, ei ehtinyt istua yhtään. On hoidettava asiakkaat, juostava tehtävästä toiseen. Porukka ei riitä! Vastaavalla järjestysmiesten määrällä ei saisi maissa edes lupia avata ravintolaa, miehet laskevat. Isabellalla työskentelee viikolla kolme vahtia ja diskovahti on lisävahvistuksensa viikonloppuna. Järjestysmiehiä on aivan liian vähän. Ihmishengen turvaaminen on kaikista tärkeintä, mutta kuinka paljon on mietitty järjestysmiesten omien voimavarojen riittävyyttä. Vahdit ovat aina ensimmäisenä paikalla auttamassa, kun jotain tapahtuu. - Kyllä tässä kaikki näyt ihmiselämästä on tullut nähtyä, yksi vahdeista kertoo. Poliisit saavat omassa työssään psykologin palveluita traumaattisten tilanteiden jälkeen. Laivalla olevan järjestysmiehen tehtävät ovat melko samanlaisia kuin poliiseilla maissa, mutta järjestysmiehillä ei ole poliisin oikeuksia. Laivoilla voi tosin olla jopa säännöllisesti enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita kuin maissa, mutta omin voimin on vain pärjättävä. - Täältä laivalta ei soiteta niin vain poliisille, että tulkaa hakemaan. Maissa poliisi voi soittaa itselleen aina lisäapua, mutta täällä laivalla meidän on hoidettava kaikki. Ainoa apu järjestysmiehille laivalla on sairaanhoitaja, joka kutsutaan apuun vaativammissa tilanteissa. Järjestysmiehillä on itsellään hankittuina ensiaputaidot ja järjestysmieskoulutus, mutta arjen työssä sielunhoitajan luonnetta ennen kaikkea kuulutetaan. - Kyllä tässä saa olla pappi, psykiatri, lääkäri ja avioliittoneuvoja, nauravat miehet työnsä luonnetta kello viideltä aamulla. SL (Jutussa esiintyneet vahdit eivät halua käyttää omia nimiään tai valokuvia työn vaarallisen luonteen tähden.) Lue lisää Merimies-Unionin kotisivuilta: Yöruoassa on säpinä päällä ja Tiina ja Anu pitävät matkustajista huolta. Lue lisää Isabellan tapahtumista Merimies-Unionin kotisivuilta, jossa on esillä kuulumisia buffetista, yöruoasta ja kuljetaan päiväsiivoojien matkassa. Surffaa siis sivuille: > viestintä > nettijutut 8

9 sjömannen 3/2008 Lomaliitto ry:n TEEMALOMAT 2008 Haettavana Ray:n tuella Suomen Merimies-Unionin jäsenille. Kaikki lomajaksot sisältävät puolihoidon, aamiaisen ja päivällisen sekä lomaohjelman. Sosiaalisen lomatoiminnan tavoitteena on antaa voimia arjessa jaksamiseen. Pekka Karppanen SAL-LOMATUKI SAK:n perustama Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n raha-automaattiavustuksesta voi liiton jäsen hakea SAL lomatukea. Tuki myönnetään valtioneuvoston määräämin taloudellisin, sosiaalisin ja / tai terveydellisin perustein. SAL:n jäsenliitot saattavat käyttää näiden lisäksi muitakin perusteita tukea harkitessaan. Lopullinen ratkaisuvalta lomatuen myöntämisessä on asetusten mukaan kuitenkin raha-automaattiavustuksen saajalla eli SAL ry:llä. oma osuus hinnasta 76 e (kokonaishinta 406e) Hakuaika päättyy LAPIN URHEILUOPISTO Rovaniemi Teema: Hyvänolon remontti (sis.hoitoja) , täysihoito oma osuus hinnasta 160e (kokonaishinta 490e) Hakuaika päättyy Kuntoremontti YYTERIN KYLPYLÄ Lomatuki Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt Lomaliitto ry:lle avustuksen, jolla lomatuki rahoitetaan. Lomatuet myönnetään sosiaalisin, taloudellisin ja terveydellisin perustein. Lomatukea ei myönnetä hakijalle, joka on ollut tuetulla lomalla vuoden 2007 aikana. Lomakohteet Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Monipuolinen matkailukeskus Länsi-Lapissa. Yllästunturin rinteessä Ylläsjärvellä sijaitsevassa hotellissa on terveyspalvelu- ja allasosasto sekä kuntohuone. Ladulle ja rinteisiin pääsee suoraan hotellin pihasta. Kuntoremontti on suunniteltu terveille työikäisille aikuiselle, jotka haluavat mukavan lomanvieton ohessa liikkua, harrastaa ja kohentaa kuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa. Kuntoremontin tuen määrä on 330 e ja kuntoremontin jälkeen järjestettävän terveystreffin tuki on 130 e. Kuntoremontin sisältö: 1. Elämäntyylin, lihaskunnon ja hapenottokyvyn tutkiminen ja testaaminen 2. Luennot liikunnasta ja terveydestä, ravinnosta, terveysriskeistä ja ergonomiasta 3. Liikunta- ja kuntoiluryhmät 4. Yksilöllisen kuntoreseptin laadinta, jonka opastuksella voi kohentaa kuntoaan turvallisesti myös kotioloissa Pori Teema: Kävellen kohti kuntoa , puolihoito oma osuus hinnasta 115 e (kokonaishinta 445e) Hakuaika päättyy SAL:N PERHE- KUNTOLOMAT 2008 LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI (Rantapajuhotelli), Nastola , täysihoito oma osuus hinnasta aikuinen 130 e (460e) ja lapset 6-16v. 50 e (215e) Hakuaika päättyy Hotelli Rantakalla, Kalajoki Merihenkinen hotelli Kalajoen Hiekkasärkkien korkeimmalla huipulla. Hotelli tarjoaa tekemistä ympäri vuoden ja huikeat näköalat merelle. Hotellissa on uima-allas. Lapsiperheet Majoitus 2 hengen rivitalohuoneissa, lapset lisävuoteella. Omavastuuhinta 160 e/aikuinen, 20 e/lapsi 6-14 v. Perhelomalla pelataan ja leikitään yhdessä Hiekkasärkillä. Hotellin lähellä on myös vesi- ja leikkipuisto JukuJukuMaa. Kylpylä Hotelli Casino, Savonlinna Perinteikäs hyvän huolenpidon kylpylähotelli omalla saarella Haapaveden rannalla 200 m keskustasta. Hotellissa on kuntosali, liikuntasali ja virkistysallasosasto. Sinkkuloma Majoitus 2 hengen hotellihuoneissa. Omavastuuhinta 175 e/aikuinen. Sinkkuloma on tarkoitettu yksin lomaileville. Lomalla liikutaan ja pelataan yhdessä, lisäksi mm. tarinat elämänjäsentäjänä-tuokio. Kulttuuripäivänä vieraillaan Retretissä tai Metsämuseo Lustossa. Liikunta/terveet elämäntavat Omavastuuhinta 110 e/aikuinen, 30 e/lapsi 6-14 v. Majoitus: 2 hengen hotellihuone, lapset lisävuoteella. Ohjelmassa on tietoa terveydestä, reipasta liikuntaa sisällä ja ulkona tunturissa sään mukaan. Hakemukset Hakemusten tulee olla Lomaliitossa viimeistään 2 kk ennen lomaa. Kesä-elokuun lomat mennessä. Liitto esikäsittelee hakemukset, jonka jälkeen hakemukset lähetetään Lomaliittoon. Lomaliitto tekee varsinaiset valinnat. Yhteyshenkilö SM-U:ssa Arja Merikallio puh. (09) arja.merikallio@smury.fi Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helgingin toimistoon os. John Stenberginranta 6, HELSINKI Yhteyshenkilö Lomaliitossa Tarja Kursu tarja.kursu(at)lomaliitto.fi puh. (09) Terveystreffit Kolmen kuukauden kuluttua kuntoremontista SAL ry lähettää postia kuntoremonttilaisille. Terveystreffituki on voimassa tästä ajankohdasta 6 kuukautta eteenpäin. Terveystreffi on viikonlopun (pe-su) pituinen miniloma, jonka aikana tehdään samat testit kuin kuntoremontissakin ja tarkistetaan henkilökohtainen kuntoresepti osallistujan uuden kuntotason mukaiseksi. Suomen Merimies-Unioni on varannut jäsenistönsä haettavaksi kuntoremonttilomia seuraavista kohteista: SAL:N KUNTO- REMONTIT 2008 YYTERIN KYLPYLÄ Pori Teema: Hyvinvoinnin avaimet , puolihoito oma osuus hinnasta 115 e (kokonaishinta 445e) Hakuaika päättyy VUOKATTISPORT Vuokatin Urheiluopisto Teema: luonto , puolihoito HOLIDAY CLUB OULUN EDEN Oulu , täysihoito oma osuus hinnasta aikuinen 80 e (410e) ja lapset 6-16v. 30 e (195e) Hakuaika päättyy SOSIAALILOMAT (OHJATTU LOMA) Ohjatut lomat, joihin koko perhe voi hakea lomatukea, on tarkoitettu tukemaan perheiden yhdessäoloa ja virkistäytymistä. Lomapaikkoja ei ole tarkemmin etukäteen varattu, vaan tarkoituksena on, että perhe itse valitsee omiin tarkoituksiinsa sopivan lomapaikan ja ajankohdan SAL-lomapaikoista. Ohjatun loman tuen suuruus on 170 e / aikuinen ja 85e / lapsi 6-16-vuotias Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta puh. (09) tai s-posti arja.merikallio@smury.fi (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helsingin toimistoon os. John Stenbergin ranta 6, HELSINKI) 9

10 merimies merimies 8/2007 3/2008 Äidit merellä Uusia haasteita siintää edessä äidiksi tulon myötä. Monet jäävät lasten synnyttyä kotiin pidemmäksi aikaa, mutta jotkut onnistuvat sovittamaan työn ja perheen melko mutkattomasti. Merenkulussa laadittiin perheellisiä kannustavat työehtosopimukset. M M/s Serenadella työskentelevä Helinä Holländer, 49, on onnellinen 9-vuotiaan Henryn äiti. Hän palasi töihin heti äitiysloman päätyttyä, sillä kotiin jääminen ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Aviomies Jussi, teki tuolloin kahden viikon pituisia törnejä M/s Translandialla. Helinän vuorottelu kesti puolestaan kahdeksan päivää. Yhteistä aikaa heille kertyi siten yleensä noin yksi viikko kuukaudessa vuosilomien lisäksi. Kaikki piti suunnitella kuukausiksi etukäteen, vaatteet, hoito-ohjeet sekä menot. Kalenteri on ollut minulle erittäin tärkeä apuväline, jonka avulla saan asiat toimimaan, Helinä naurahtaa. Hoitopaikka on ensiarvoisen tärkeä Ilman luotettavaa hoitopaikkaa ei tällainen järjestely kuitenkaan olisi onnistunut. Henrylle hoitopaikka löytyi monilapsisesta perheestä. Vanhemmat sanoivat minulle, että heillä ollessaan Henry on kuin oma lapsi, eikä minun tarvitse pienten sairauksien tai vastoinkäymisten takia palata töistä kesken vuoron kotiin, Helinä muistelee. Varhaislapsuuden hoitopaikasta pojalle kehittyi Helinän mukaan erittäin tarkka nimimuisti. Ikävä piiloon Käänsin perhekuvat töissä nurin perin alkuaikoina, jotta en purskahtaisi itkuun. Niin kova ikävä minulla oli, Helinä kuvailee. Pikkuhiljaa koko perhe sopeutui työrytmiin ja ikäväkin helpotti. Henry oppi varsin nopeasti laskemaan äidin vuorottelurytmin ja huomasi heti pienetkin muutokset. Ensimmäisenä vapaapäivänä Helinä on yleensä väsy- Tiina Ukkonen kuva: Katja Gräsbeck Hoitovapaille jäädään merillä enemmän Vanhempainloman jälkeen vanhemmat voivat jäädä työsuhteen katkeamatta hoitovapaalle, jolla voi halutessaan olla siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa, mutta vanhemmalla on oikeus lasten kotihoidon tukeen. Keskimäärin perhevapailla ollaan siihen saakka, kun lapsi täyttää puolitoista vuotta. Äideistä noin puolet hoitaa lasta kotona pari vuotta syntymän jälkeen, mutta työstä hoitovapaalle jää vajaa neljännes äideistä. Merillä tilanne on hieman toinen. Rahtialuksilla kotiin jäädään pidemmäksi aikaa kuin matkustaja-aluksilla. Esimerkiksi Finnlinesin miehistövastaava Mirjam Leimun mukaan heillä äidit jäävät säännön mukaisesti hoitovapaalle, eikä kukaan palaa töihin heti vanhempainloman päätyttyä. Osittaisesta hoitovapaasta on tullut suosittu Tallink-Siljalla hoitovapaalle jäädään aina vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen työhyvinvointipäällikkö Ulla Häkkisen mukaan. Meillä käytetään paljon myös osittaista hoitovapaata, jolloin töitä tehdään normaalia vähemmän, Häkkinen sanoo. Tallink-Siljalla työskentelevien keski-ikä on nykyään niin korkea, että äitiyslomalle jääviä on yhä vähemmän. Viking Linen henkilöstösihteeri Marketta Engblomin mukaan hoitovapaalle jäävät äidit ovat kotona yleensä täydet kolme vuotta. Ne äidit, jotka palaavat heti vanhempainrahakauden päätyttyä töihin, hyödyntävät puolestaan osittaista hoitovapaata. Lyhennettyyn työaikaan ollaan oltu tyytyväisiä, koska perheelle jää aikaa enemmän, mutta samalla myös ammattitaito säilyy. Osittainen hoitovapaa kirjattiin merimieslakiin (1978/423) vuonna Vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Alle 3-vuotiaan sekä eka- ja tokaluokkalaisen lapsen vanhemmat voivat hakea Kelalta hoitorahaa ansiomenetyksen korvaamiseksi. 10

11 sjömannen 3/2008 8/2007 nyt, ja niinpä hän on kehittänyt kätevän leikin: kuka nukkuu pisimpään? Voittaja saa hyvän palkinnon. Hyvästit meillä jätetään aina tosi nopeasti. Poika luottaa ja tietää, että kyllä se äiti taas palaa. Kuinka jotakuta voi rakastaa niin paljon, Helinä pohtii. Miehen työpaikanvaihdos Helinän puoliso siirtyi maihin töihin Henryn tullessa kouluikäiseksi. Tuntui siltä kuin iso taakka olisi nostettu hartioiltani, Helinä kuvailee. Hän ei edes tajunnut, kuinka raskasta perheen pyörittäminen ja menojen suunnittelu kuukausiksi eteenpäin oli ollut, ennen kuin mies vaihtoi alaa. Suomalaisessa merenkulussa noustiin Pohjoismaiselle tasolle: Ulkomaanliikenteen sekä pientonniston työehtosopimuksiin palkallinen äitiyspäiväraha sekä isyysvapaa Maaliskuun alussa astuivat voimaan ulkomaanliikenteen, pientonniston sekä muiden sopimusalojen työehtosopimukset, jotka kannustavat perhekoon kasvattamiseen. Nyt äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 78 arkipäivältä äitiyspäivärahakauden alkamisesta lähtien (äitiysloma). Lisäksi saatiin roima kohennus isyysvapaalla oleville työntekijöille, joille maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus 12 päivän ajalta. Päivävapaalla omaa aikaa Helinä tunnustaa olevansa innokas lukija ja teatterin harrastaja. Kaikki asuinalueen teatterikappaleet on nähty. Olen asunut aiemmin Helsingissä, joten päivävapaalla tapaan usein ystäviäni Helsingin päässä. Tukholmassa voin käydä ostoksilla, Helinä iloitsee. Kotona ollessaan hän on puolestaan paljon perheensä kanssa ja hoitaa kotiasioita, isä voi silloin levätä. Vapaavuorolla kotiäitinä Ripeäliikkeinen Tiina Ukkonen, 37, on jo kymmenen vuotta työskennellyt Viking Linen M/s Gabriellalla kylmäkkönä. Perheeseen kuuluvat miehen lisäksi 7-vuotias poika ja 8- vuotias tyttö. Mies työskentelee maissa, mutta Tiinalle maakravun työt eivät ole käyneet edes mielessä. Palasin työelämään lasten täyttäessä vuoden. Alkuaikoina oli tavallista, että vain minua itketti, kun työt kutsuivat, Tiina muistelee. Lapset saivat jäädä isän kanssa kotiin ja Tiinan työviikoilla mies oli melkein kuin yksinhuoltaja. Työssä olemista kuitenkin helpotti hyvän päiväkodin löytyminen. Kun lapset olivat pieniä ja olin vapaaviikolla, eivät lapset menneet hoitoon lainkaan. Silloin sain olla kotiäitinä ja mies pystyi harrastamaan omia juttujaan. Pieniä vaikeuksia Vaikeinta Tiinan mukaan oli silloin, kun lapset olivat 3 4-vuotiaita. Lapsilla oli uhmaikä yhtä aikaa ja esimerkiksi heidän päivähoitoon viemisensä oli oma ohjelmanumeronsa. Mutta ei hänen puolisonsa ole koskaan valittanut. Toiselle lapsista pidettiin vauvana unikoulua, kun ei normaalia elämänrytmiä meinannut löytyä. Kun sitä huutoa kuunteli, tuntui että pitää lukita itsensä vessaan, Tiina muistelee. Mutta sen jälkeen asiat ovat sujuneet helpommin. Tiinan lapset ovat oppineet tarkkaan laskemaan äidin työrytmin. Kun laivaan meno lähestyy, he monesti odottavat innokkaina iltapäiväkerhoon pääsyä. Marraskuussa oli Halloween-juhlat ja lapset kärttivät minulta, että kyllä kai sinä töihin ehdit, jotta me pääsemme Halloweenia viettämään. Mutta on asioita Ukkosen mukaan helpottanut myös lasten hyvä terveys: ensimmäinen korvatulehdus podettiin vasta jokunen vuosi sitten. Maailma muuttui monella tapaan lasten tultua Lapset ovat pistäneet Tiinan arvojärjestyksen uusiksi. Usein mietin, että tarvitsenko minä nyt tätäkään, eikä maailma pyöri enää vain oman navan ympärillä. Tiinan sukellusharrastus jäi lasten myötä, mutta kunhan he hieman kasvavat, hän aikoo jatkaa vapaapalokuntaharrastustaan. Perheen yhteinen harrastus on tällä hetkellä teräsveneen rakentaminen. Kesää ja uimista meillä odotetaan jo kovasti, Tiina kertoo. Laskettuun aikaan reilu kuukausi Pienten lasten kanssa tulevaisuus ei välttämättä ole kristallin kirkas. Rahtilaivalla työskentelevällä Pirjolla (nimi muutettu) on laskettuun aikaan enää jokunen viikko jäljellä. Perheessä on puolitoistavuotias esikoinen jo ennestään. Hän ei ole ehtinyt olla töissä lasten välillä lainkaan, koska esikoinen on vielä niin pieni. Kaipaan silloin tällöin takaisin laivalle, kun takana on rankka päivä kiukuttelevan lapsen kanssa. Työpäivän jälkeen olisi ihana vain oikaista itsensä sohvalle katsomaan jotakin elokuvaa kaikessa rauhassa. Kotona kun työt eivät lopu koskaan, Pirjo sanoo. Mutta ei hän tätä aikaa poiskaan vaihtaisi. Pirjo ei ole varma, että voiko lastaan kohtaan tuntemaan ikävään koskaan tottua, mutta aikoo silti jossakin vaiheessa kokeilla laivatyötä. Kuinka pitkän ajan päästä on hänelle vielä täysin avoin kysymys. Teksti: Katja Gräsbeck Helinä Hollander 11

12 merimies 3/2008 Michael Jansen ja Markku Lauriala. Markku Lauriala Satamalaki uudistetaan Michael Jansen EBA:n puheenjohtajaksi European Boatmen s Association (EBA) valitsi Roomassa pidetyssä kokouksessa puheenjohtajaksi Michael Jansenin Saksasta. 11 vuotta järjestöä johtanut Marco Mandirola Italiasta vetäytyi johtotehtävistä syksyllä Jansen näkee satamapalveluiden tuottamisen avautuvan joka tapauksessa jossakin muodossa kilpailulle - halusimme me sitä tai emme. - Kilpailua käydään EU:n alueella myös satamapalveluista, sitä me emme voi estää. Mutta reilun pelin hengessä on kaikkien palveluntarjoajien henkilökunnan täytettävä vähimmäispätevyysvaatimukset, Jansen totesi. Vähimmäispätevyysvaatimuksina Jansen luettelee merimiestaidot (köysien ja vaijereiden käsittely), englannin kielen hallinta satamapalvelusanaston osalta, paikallisten olosuhteiden tuntemus, viitoitusjärjestelmän tuntemus, erilaisten potkureiden ja koneiden vaikutuksen tunteminen aluksen käyttäytymiseen. VHF-radiopuhelimen käyttäjän pätevyyskirja, ensiaputaidot, palontorjunta ja työturvallisuuskortti kuuluvat automaattisesti asioihin jotka tämän ammattikunnan tulee hallita. - On huomattava, että niin Saksassa kuin Suomessakin satamavalvojien pätevyysvaatimuksia ei ole määritelty lailla tai asetuksella. Odotammekin, että Euroopan Unionin parlamentti hyväksyisi lähitulevaisuudessa yhtenäiset säännöt vähimmäispätevyysvaatimuksista meriteknistenpalvelujen tuottamisessa Euroopan Unionin jäsenmaiden satamissa. Jansenin mukaan tällä tavoin varmistetaan laadukkaat satamapalvelut, jotka ovat turvallisia työntekijöille, aluksille, satamalaitteille ja lasteille, joita satamassa käsitellään. EBA:n hallitukseen valittiin alkavalle kahden vuoden kaudelle puheenjohtaja Jansenin lisäksi: Mat Slotboom Alankomaat, Ronny Detienne Belgia, Thomas Arvidsson Ruotsi, Markku Lauriala Suomi, Arne Skutland Norja, Bryan Smith Iso-Britannia, Makis Kanakaris Kreikka ja Franciska Peleteiro Espanja. Markku Lauriala Liikenne- ja viestintäministeriö alkaa uudistaa satamalakia. Tavoitteena on saada satamatoiminnalle ajantasainen ja toimiva lainsäädäntö, jossa alan erityispiirteet otetaan huomioon. Selvitettäväksi tulee mm. se, onko tarpeen ja missä määrin ohjata satamatoimintaa pykälin ja toimiluvin. Pohdittavana on myös, miten satamien viranomaistoiminnot tulisi hoitaa. Lisäksi on tarpeen selvittää, tulisiko lain kattaa sekä yksityiset että yleiset satamat. Ministeriö asettaa kevään aikana työryhmän selvittämään uudistamistarpeita. Työryhmään kutsutaan viranomaisten ja satama-alan toimijoiden edustajia. Tavoitteena on, että uusittu lainsäädäntö olisi voimassa vuoden 2010 alusta. Nykyisellään satamalainsäädäntö on epäselvää ja hajanaista ja aiheuttaa tulkintaongelmia. Ministeriön tarkoitus oli alun perin ajoittaa muutos EU:n satamadirektiivin toimeenpanon yhteyteen. Direktiivin käsittely kuitenkin raukesi. Näin ollen uudistus tehdään kansallisista lähtökohdista. Suomessa on yli 50 satamaa, joissa on kansainvälistä liikennettä. Näistä 23 on niin sanottuja talvisatamia, joihin valtio pitää väylät auki ympäri vuoden. Teksti: liikenne- ja viestintäministeriö Kalakilpailu Narvilla Sää oikkuili kunnolla, jää oli hermostuttavan ohutta, mutta pilkkijöitä löytyi. Vaikka laki ei ole vielä voimassa, meillä oli kolmet NASKALIT mukana kaikki pärjäsivät hyvin myös kilpailussa. Voittaja tuli rantapuskista, Aune Haapanen, voitti niin naisten kuin yleisen sarjan. Onneksi merimies-kalamies ei ole kade. Kisan jälkeen grillimakkarat maistuivat ja keittiön kiusaukset olivat loistavia. Kiitos järjestäjille, keittiölle ja kaikille osallistujille. Ensi vuonna uusiksi! Monitoimimies Markku Auvinen onnittelee Aune Haapasta, kalakilpailun voittajaa. 12

13 sjömannen 3/2008 Palkanlaskentaan ja työehtosopimuksen sisältöön liittyvää koulutusta M/s Silja Serenadella M/s Silja Serenaden osastoluottamusmiehet Satu Valapuro ja Petri Vuorimies kutsuivat liiton toimitsijan Carita Ojalan kertomaan aluksen miehistölle palkanlaskennan perusteista. Samalla käytiin lävitse tammikuun lopulla syntyneen ja voimaan tulleen ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen muutoksia ja palkkaratkaisuja. Henkisen tuen Caritalle toivat matkalle mukaan ja tilaisuuksiin osallistuneet varustamon pääluottamusmies Leif Drockila ja erityistyösuojeluvaltuutettu Markku Knuutinen. Edestakaisen laivamatkan aikana pidettiin kolme tiedotustilaisuutta, joihin uteliaita kuuntelijoita kerääntyi paikalle lähes 100. Kiitos tilaisuuksien järjestelyistä siis Sadulle ja Petrille, sekä kiitos myös kaikille muille mukana olleille ja tilaisuuksiin osallistuneille. Lähtö ja kotiintulo Merimiehen vaimon elämää 1900-luvulla (Avsked och återseende Sjömanshustruns liv under talet) Hänellä on kaksi täysin erillistä elämää, toinen laivassa ja toinen kotona, mutta niin on minullakin. Toinen kun mieheni on kotona ja toinen, jossa joudun itse hoitamaan yksin kaiken. Näin tiivistää erään merimiehen vaimo elämänkokemuksensa Hanna Hagmark-Cooperin uudessa kirjassa. Yksin olemisen ja yhteisen elämän jatkuva vaihtelu on keskeisenä aiheena tässä teoksessa, joka perustuu vuosina syntyneiden merimiesten vaimojen elämäntarinoihin Ahvenanmaalta. Miten miehen työ vaikuttaa merimiehen perheen arkielämään? Onko merimiehen vaimo itsenäisempi kuin muut naiset? Naisten henkilökohtaisten kertomusten pohjalta Hanna Hagmark-Cooper osoittaa, että merimiehen vaimon elämä seuraa syklistä kaavaa, joka liittyy vahvasti miehen lähtöön ja kotiintuloon, kahden erillisen elämän rajakohtiin. Kirjoittaja nostaa myös esille naisten omat käsitykset merimiesten vaimojen elämää ympäröivistä myyteistä ja tutkii millä tavaoin muuttuneet vanhempien roolit ovat vaikuttaneet merimiesperheiden elämään. Hanna Hagmark-Cooper on syntynyt 1973, väitellyt merenkulkuhistorian tohtoriksi University of Hullissa ja toimii nykyään Ahvenanmaan merenkulkumuseon (Ålands sjöfartsmuseum) johtajana. Svenska litteratursällskapet i Finland s., nidottu, 2008 Hinta n. 28 euroa ISBN Arvostelukappaleet ja tilaukset: Hedvig Rask, SLS, puh. (09) , hedvig.rask@sls.fi Svenska litteratursällskapet i Finland Riddaregatan Helsingfors Birka Cargo jatkaa sopimustaan Finnlinesin kanssa Birka Cargo on jatkanut sopimustaan M/s Birka Expressistä, M/s Birka Carrierierista ja M/s Birka Traderistä Finnlines-varustamon kanssa. Alukset liikennöivät tälläkin hetkellä Finnlinesin aikarahtauksessa, joten nykyisiin järjestelyihin ei tule muutoksia. Uusi sopimus tulee voimaan vuoden 2009 alusta ja se on pituudeltaan neljä vuotta. Nyt keskustelemaan Merimies-lehden blogiin! Merimies-lehdelle on avattu oma blogi osoitteessa: Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Uusin kirjoitus on blogissa ensimmäisenä esillä, mutta myös vanhat kirjoitukset ja niiden saamat kommentit ovat luettavissa. Blogin tyylilajille on tunnusomaista ajankohtaisuus, spontaanius. Merimies-lehden blogiin voit lähettää omia juttuvinkkejäsi ajankohtaisista aiheista. Nyt siis toimitukseen yhteyttä, mikä ilahduttaa, vihastuttaa tai pohdituttaa. Merimies-lehden blogin ensimmäinen keskustelu: Merenkulku liikennepoliittisessa selonteossa Hallitus on laatinut liikennepoliittisen selonteon, jonka nimi on Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoittamisohjelma vuoteen Liikennepoliittinen ohjelma on merkittävä, sillä sen vaikutukset ulottuvat usean vaalikauden yli. Selonteko tarkastelee laaja-alaisesti liikennepolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä, joukkoliikenteen kehittämistä ja liikenneturvallisuutta. Lisäksi se pitää sisällään myös muun muassa vaalikauden väyläinvestointiohjelman. Liikennepoliittisen selonteon käsittely eduskunnassa Liikennepoliittinen selonteko lähti eduskunnan täysistunnosta liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle valtiovarainvaliokunnan tulee antaa lausunto erityisesti liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelmasta vuoteen Maa- ja metsätalousvaliokunnalle, sivistysvaliokunnalle, talousvaliokunnalle, tulevaisuusvaliokunnalle, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle sekä ympäristövaliokunnalle varattiin mahdollisuus lausunnon antamiseen asiasta. Lausunnot tulee antaa viimeistään SL Käy tutustumassa kansanedustajien puheenvuoroihin liikennepoliittisesta selonteosta ja kommentoi blogissa: 13

14 merimies 3/2008 Merimies, huolehdi kesätyöntekijöiden järjestäytymisestä! Kesätyöntekijät ovat jälleen täällä! Merenkulku työllistää joka kesä satoja kesätyöntekijöitä, ja varsinkin nuoria, joista useat ovat elämänsä ensimmäistä kertaa vesillä töissä. Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit, joita kulkee kesäisin runsaasti niin rannikoilla ja sisävesillä. Mikä työaika? Mikä palkka? Monet kesätöihin saapuvat nuoret eivät ole järjestäytyneitä mihinkään ammattiliittoon, eikä heillä ole välttämättä tietoa sen toiminnasta. Nuorelle oma työaika tai palkkaus voivat olla hyvin epäselviä asioita, saati työttömyysturvasta tai omasta työehtosopimuksesta puhumattakaan. Siksi sinua, kokenutta ja tietävää merimiestä tarvitaan! Vedä nuorta hihasta ja ohjaa hänet oman liiton, Merimies-Unionin, jäseneksi. Näin kesätyöntekijä on heti alusta alkaen selvillä vesillä oikeuksistaan. Pidetään huolta siitä, että nuoret saavat oikeaa tietoa jo työelämänsä alkumetreistä lähtien. Järjestäytymisen etuja Vaikka kesätyöntekijä toimisi merenkulun tehtävissä vain kesäsesonkina, on järjestäytymisestä, eli liittoon kuulumisesta hänelle etua. Myös toiselle alalle opiskelevat hyötyvät jäsenyydestään Merimies-Unionissa: - Merimies-Unionin jäseneksi liityttyään kesätyöntekijä saa oman alansa edunvalvontaa ja apua, koskipa asia sitten palkkaa, työaikoja tai esimerkiksi omaa työnkuvaa. Kerro nuorelle, että Merimies-Unioni neuvottelee myös hänen työehtosopimuksensa. - Jäsenksi liityttyään nuori on oikeutettu Unionin jäsenetuihin, kuten esimerkiksi alennuksiin ja lomamökkien vuokraamiseen sekä Merimies-lehteen. - Aina kun laiva liikkuu, on oikea liitto Merimies-Unioni. Merellä ja sisävesillä on voimassa merityölainsäädäntö, jonka piiriin Unionin jäsenet kuuluvat. - Kesätyössä nuori alkaa kerryttää ansiotulollaan työttömyyskassan jäsenyysehtoa, eli oikeutta ansiopäivärahaan, jos hän jää työttömäksi. Välttämätöntä kuitenkin on, että nuori täyttää ja allekirjoittaa Merimies-Unionin ja sen työttömyyskassan jäsenhakemuksen, sillä tämän allekirjoituspäivä on myös virallinen työttömyyskassaan liittymispäivä. (Vaihtoehtoisesti voi myös täyttää sähköisen liittymislomakkeen Unionin kotisivuilla, jolloin lähetyspäivämäärä on liittymispäivä.) - Mikäli kesätyöntekijä on opiskelija, on hän opintoaikanaan jäsenmaksuista vapautettu, ellei hänellä ole tuolloin veronalaista ansiotuloa. Opintojensa aikana nuori on kuitenkin oikeutettu samoihin etuihin kuin muutkin jäsenet. Kuinka liittyä? Kesätyöntekijä voi liittyä Merimies-Unionin jäseneksi Unionin kotisivuilla liittymislomakkeen täyttämällä: > liity jäseneksi Luottamusmiesten ja aktiivien on myös syytä tilata varastoon kesäsesongin ajaksi liittymislomakkeita Merimies-Unionista, joita voi antaa uusille kesätyöntekijöille täytettäväksi. Soita siis Merimies-Unionin toimistoon ja laitamme lomakkeita tulemaan: vaihde (09) tai sähköposti: tiina.kytola@smu.fi. Vedetään yhtä köyttä ja pidetään huolta siitä, että nuoret työntekijät saadaan järjestäytymään heti työelämään astuessaan! Salonkiville suuressa maailmassa Effoan s/s Castorissa kiusattiin 1950-luvulla messikallea. Kerran kun miehet olivat taas simputtaneet pojan itkun partaalle, he päättivät että nyt kiusaaminen lopetetaan yhteisellä päätöksellä ja kertoivat tämän riemukkaan uutisen kallelle. Kallehan siitä tietysti kovasti ilahtui ja tokaisi, että enpä minäkään sitten enää kuseskele teidän kahviveteen Harri Hietala ei kerro uudessa omaelämänkerrallisessa merikirjassaan Mustanmeren valssi Castorin kallen ankeasta laivaelämästä, vaan m/t Susannan salonkivillen matkoista Mustallemerelle vuonna Hietalan kirjassa ville - anonyymisti Poika - kokee mukavia hetkiä nuoren miehen odysseiallaan, mutta myös elämän raadollisuudet tulevat tankkerissa tutuiksi. On väkivaltaa, pienen ihmisen alistamista, arkisia pettymyksiä, koti-ikävää tai paremminkin orpouden tunnetta isossa maailmassa. Itseäni riipaisi kapteenin ikävä asenne nuorta ihmisen alkua kohtaan. Pienikin kiitoksen sana tai edes ele olisi ollut raskaassa työssä uurastavalle nuorelle miehelle kuin kultakimpale sen kanssa olisi jaksanut taas puunata ja passata. Mutta ei, työmotivaation nostamisesta ei tekotärkeä Susannan kaptee- ni kantanut huolta. Tylyys oli kai peittona omalle osaamattomuudelle. Suureksi plussaksi lasken sen, että merikirjallisuutemme on Harri Hietalan kirjojen tämä jo toinen - mukana saanut aidon, jopa koskettavan kuvauksen byssässä uurastavien ihmisten vinkkelistä. Niin monet kirjat ovat täkkäreiden silmin katseltua merenkulkua. Jospa vielä joku vanhassa kolipaatissa hiiliä lapioinut lämmittäjä ottaisi ja panisi muistelmansa paperille. Tulisi sekin puoli dokumentoiduksi. Toivottavasti myös Harri Hietala jatkaa kirjoittamistaan. Mitä Nordströmin Susannan jälkeen? Eihän Poika vielä malta maihin jäädä? Joni Skiftesvik Harri Hietalan meriromaaneja: Gibraltarin kiertäjät, 2006, (tarinaa m/t Ingasta v.1968) 176 s. 18,50 e Mustanmeren valssi, 2007 (tarinaa m/t Susannasta v.1969) 230 s. 21,50 e Kirjojen hinnat postimaksuineen. Tilausosoite: Harri Hietala Tiilitie 4 D Oulu Puhelin: Sähköposti: harri.hietala@harryli fe.net 14

15 sjömannen 3/2008 Estradilla Pohjoisen osasto PPohjoisen osaston toiminta-alue kattaa nimensä mukaisesti koko Pohjois-Suomen. Osaston jäsenet ovat pääsääntöisesti Oulunja Lapin läänien alueilta, mutta tämän lisäksi osastoon kuuluu myös muissa lääneissä ja ulkomailla asuvia jäseniä. Pohjoisen osaston kotipaikka on Kemi, jossa osasto on perustettu vuonna Pohjoisen osaston jäseniä työskentelee kaikilla eri alustyypeillä. Osasto onkin ammattiryhmittäin laaja, sillä voi sanoa että osaston jäsenet edustavat kaikkia eri ammatteja. Oletpa siis esimerkiksi matruusi tai kokki, olet yhtä tervetullut Pohjoisen osaston kokouksiin. Osaston päätehtävä on pitää jäsenistään huolta. Pohjoisen osasto edistää esimerkiksi omaan toiminta-alueeseensa kuuluvien eri työntekijäryhmien ammatillisia etuja ja oikeuksia alustyypistä riippumatta. Lisäksi se on mukana kehittämässä jäsenten työsuojeluun, palkkaukseen, koulutukseen liittyviä asioita. Pohjoisen osaston kokouksissa sinulla, osaston jäsenellä, on mahdollisuus tuoda julki epäkohtia, joihin haluaisit parannuksia. Mukana toiminnassa olet vaikuttamassa ja valitsemassa. Pohjoisen osasto kokoontuu aina keväisin Oulussa, ja Kemissä järjestetään puolestaan syyskokous, jossa valitaan kahden vuoden välein hallitus osaston jäsenten keskuudesta. (Hallitus puolestaan kokoustaan vähintään neljä kertaa vuodessa osaston toiminta-alueella.) Sääntömääräisten kevät- ja syyskokousten lisäksi Pohjoisen osaston jäsenet järjestävät eri paikkakunnilla tilaisuuksia ja tempauksia, kuten esimerkiksi virkistyspäiviä sekä -matkoja. Pikkujoulut ovat osaston jokavuotinen perinne, joihin kaikki jäsenet ovat aina tervetulleita. Pohjoisen osastolla on tapana kokoontua myös esimerkiksi Merilevin mökille, joka sijaitsee Kittilässä osoitteessa Puolirinteentie 22. Mökillä järjestetään kokouksia, mutta myös siivous- ja muita talkoita. Merilevi on ihanteellinen paikka niin lapsiperheelle kuin varttuneemmallekin väelle. Merilevin-mökin omistaa Merimies- Unioni ja jäsenenä sinulla on mahdollisuus vuokrata sitä myös omaan käyttöösi vuoden aikana. (Mökkivaraukset hoidetaan Merimies-Unionin toimistossa, puh. (09) ) Erilaisten kokousten lisäksi Pohjoisen osasto pitää tärkeänä jäsentensä kouluttautumista, jota osasto tukee koulutusstipendillä hakemuksen perusteella. Tämän lisäksi osasto järjestää avoimia, kaikille jäsenilleen suunnattuja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Mökillä on vietetty usein myös osaston pikkujoulut, joihin järjestetään yhteinen bussikuljetus, joten matkustaminen on helppoa. Ole siis aktiivinen ja osallistu mukaan Pohjoisen osaston toimintaan! Kaikista kokouksista ja tapahtumista ilmoitetaan Merimies-lehdessä ja osaston omilla kotisivuilla: > ammattiosastot > Pohjoisen osasto (002) Voit myös halutessasi lähettää omia valokuviasi tai juttujasi esille Pohjoisen osaston kotisivuille ja aiheiden rajana on vain maa ja taivas. Käy siis tutustumassa kotisivuihin ja jaa tarinasi muiden kanssa! Lisätietoa Pohjoisen osaston toiminnasta: puheenjohtaja Pentti Holappa sähköposti: 15

16 merimies 3/2008 Vaijerilosseille tuli voitto kotiin! Vaijerilosseilla työskentelevät Merimies- Unionin jäsenet saivat päättyneen työehtosopimuskierroksen lopputuloksena oman luottamusmiehen ja 2,5 prosentin järjestelyerän alkaen. Voitto tuli kotiin pitkäjänteisen työn seurauksena, sillä Merimies-Unionissa pienetkin ammattiryhmät ovat tärkeitä. Omista pidetään huolta. - Päätavoite oli saada oma sopimus ja siinä onnistuttiin, iloitsee Merimies-Unionin luottamusmies Markku Wahlstén. Aiemmin erityisesti meri-suomen vaijerilosseilla työskentelevät kokivat joutuneensa palkkakuoppaan, sillä heille oli syntynyt palkkaeroa sisä-suomeen nähden. Vaijerilossien henkilökunta on Destia Oy:n, eli entisen Tieliikelaitoksen palveluksessa ja työehtosopimuksen heille on neuvotellut tähän saakka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry (LTY). Vaijerilossien työntekijöitä on siirtynyt kuitenkin reilun kahden vuoden aikana Merimies-Unionin jäseniksi, sillä kyseessä veden äärellä tehtävä työ. Lossi ei ole siis tienpätkä, vaan menopeli on veden päällä. - Jos esimerkiksi laiva ajaa lossin kylkeen, niin eihän asiaa ratkaista maissa olevien lakien, vaan merilainsäädännön mukaan, luottamusmies Wahlstén toteaa. Merimies-Unioni on ajanutkin sinnikkäästi tämän pienen ammattiryhmän puolta, jotta vaijerilossilaisten työ- ja palkkaehtoihin saadaan parannusta aikaan. - Tunsin, että edellisessä liitossa oman ammattiryhmämme edusta ei pidetty tarpeeksi huolta, luottamusmies kokee. Merimies-Unioniin kuuluu nykyisin noin 60 vaijerilossien työntekijää. Tänä keväänä heille syntyi Merimies-Unionin ja Destian välinen yrityskohtainen työehtosopimus, kun molemmat osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen tekemän sovintoehdotuksen. Sopimus tuo meri-suomen lossinkuljettajille 2,5 prosentin järjestelyerän alkaen. Merimies-Unionin jäseniä edustaa jatkossa lisäksi ikioma luottamusmies. - Nyt kun minulla on luottamusmiehen oikeudet, on minulla myös valtuudet toimia ja olla mukana päätöksenteossa jatkossa täysipainoisesti, Wahlstén pitää Unionin ikiomaa luottamusmiestä erävoittona pitkässä taistelussa. Unionissa ymmärretään myös hyvin lossinkuljettajien työn erityisluonne. - Seuraava suuri tavoitteemme on kahden vuoden päästä, Wahlstén toteaa painokkaasti. Historiallinen ensimmäinen askel vaijerilossien työntekijöiden palkkaehtojen parantamiseksi on otettu. Merimies- Unionin ja Destian välillä perustetaan työryhmä, joka selvittää meriolosuhteissa työskentelevien lossinkuljettajien työn erityiskysymyksiä. Työ lossinkuljettajien etujen valvomiseksi jatkuu Merimies- Unionissa vahvana. SL Drockila jatkaa Tallink Silja Oy:n pääluottamusmiehenä, varapääluottamusmieheksi Juha Salo Tallink Silja Oy:n pää- ja varapääluottamusmiesvaali järjestettiin helmikuussa 2008 varustamon laivoilla. Pääluottamusmieheksi oli ehdolla vain yksi Merimies-Unionin jäsen, Leif Drockila, joka valittiin pääluottamusmieheksi kaudelle Drockila jatkaa näin ollen nykyisessä pääluottamusmiehen tehtävässään. Varapääluottamusmiesvaaleissa oli ehdolla kaksi ehdokasta Kari Nurmirinta ja Juha Salo, joista hyvin tasaisen äänestyksen jälkeen varapääluottamusmieheksi valittiin Juha Salo. Hän aloittaa tehtävässään ja varapääluottamusmieskausi kestää saakka. Poikkeukset toimistojen aukioloajoissa Toimistot suljettu edustajakokouksen aikaan Merimies-Unionin kaikki toimistot ovat suljettuina liiton edustajakokouksen vuoksi Sjömans-Unionens alla expeditioner är stängda på grund av förbundets kongress Toimistot suljettu Helsingin ja Turun toimistot ovat suljettuja henkilökunnan koulutuksen vuoksi. Vi håller stängt Våra kontor i Helsingfors och Åbo håller stängt under tiden med anledning av personalens skolningstillfälle. Merimies-Unionin toimistot kesäaikaan toukokuun alussa Merimies-Unionin toimistot siirtyvät kesäaikaan toukokuun alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimistot ovat auki klo Kesäaikaa noudatetaan elokuun loppuun saakka. Työttömyyskassan puhelinpäivystys toimii kesäaikana normaalisti eli klo Sjömans-Unionens expenditioner övergår till sommartid i början av maj Sjöamans-Unionens expeditioner övergår till sommartid i början av maj. Detta innebär att expeditionerna är öppna kl Sommartid gäller till slutet av augusti. Arbetslöshetskassans telefonjour fungerar normalt under sommaren d.v.s. kl Varustamoliikelaitoksen henkilökunnalle TES-neuvottelutulos Merimies-Unionin Varustamoliikelaitoksen aluksia koskeva lakonuhka peruuntui, kun Unioni ja Varustamoliikelaitos hyväksyivät valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen sovintoesityksen Uusi sopimus tuo Varustamoliilaitoksen aluksilla työskenteleville Merimies-Unionin jäsenille merenkulun yleisen linjan mukaiset korotukset. Saadusta sopimuksesta huolimatta kädenvääntö työnantajan kanssa alkoi vain viikko sopimuksen allekirjoituksen jälkeen. - Heti alkoi kädenvääntö tulkinnoista, kiteyttää pääluottamusmies Rauno Mutka tilanteen. Työnantaja esitti, että perinteisille jäänmurtajille ylitöitä ei makseta rahana, vaan ne on otettava vapaana. Työnantajan yksipuolinen määräysyritys on TES:n vastainen, toteaa pääluottamusmies Mutka. Näin ollen Merimies-Unionissa edetään asian hoidossa tasan työehtosopimuksen mukaan. SL 16

17 sjömannen 3/2008 Yhteen hiileen, yksissä voimin NTF:n, eli Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijöiden Liiton merijaoston jäsenet kokoontuivat maaliskuun lopussa Tanskassa. Kaksipäiväisen kokouksen aikana eniten keskustelua herättivät ulosliputuskysymykset ja merimiesammatin tulevaisuus pohjoisilla vesillä. JJokaisessa Pohjoismaassa on yhteinen huoli siitä, että alalle olisi saatava pikaisesti uusia, nuoria merenkulkijoita. Pohjoismainen koulutustaso ja oppilaitoksista valmistuneet ammattilaiset ovat työmarkkinoilla haluttuja. Työtä olisi enemmän kuin tekijöitä, eikä nuoria hakeudu merenkulun pariin riittävästi. Osasyynä lienee teknologinen muutos: näyttöpäätetyö koetaan trendikkäämmäksi kuin perinteiset ammatit. Tämän lisäksi uutiset alusten ulosliputuksista eivät tee merimiesammatista houkuttelevaa nuorten silmissä. Myös varustajien on katsottava peiliin ja kannettava oma kortensa kekoon yhteistä tulevaisuutta luotaessa. Blue Denmark -konsepti NTF:n kokoukseen osallistujat vierailivat Tanskassa kahdessa merenkulun oppilaitoksessa. Niistä toisessa, Svendborgin merimieskoulussa, ei kärsitty opiskelijapulasta, sillä sinne oli otettu sisään enemmän oppilaita kuin virallisesti mahtuisi. Tanskassa merenkulun tulevaisuuteen panostetaan koko valtion hartiavoimin, sillä jopa tavalliset kadunkulkijatkin tuntevat konseptin Blue Denmark. Tämän konseptin avulla tanskalaiset haluavat kehittää kotimaastaan merenkulun ykkösvaltion tulevaisuudessa. Tanskalaiset ovat ymmärtäneet merenkulun olevan valttikortti maailmalla, sillä merenkulku on maassa toiseksi suurin teollisuudenala. Pohjoismaisten merenkulkujärjestöjen edustajat tutustuivat kokousmatkallaan myös päällystöä kouluttavaan akatemiaan, jonka tavoitteena on kouluttaa maailman parhaat merenkulkualan johtajat tulevaisuudessa. Akatemiasta valmistuu ammattilaisia sekä päällystötehtäviin, mutta myös muihin merenkulun johtotehtäviin maapuolelle. Maersk työllistää melkein kaikki Akatemiassa panostetaan toden teolla markkinointiin, sillä opiskelijoista on pula. Koulusta valmistuneista prosenttia päätyy työhön tanskalaiseen Maersk-varustamoon, joka on yksi maailman suurimmista, ellei jopa suurin varustamo. Yrityksessä on yli työntekijää ja tonnistossa yli 500 alusta. Tanskalaisten tavoitteet merenkulussa ovat korkealla, mutta maa kamppailee lopulta yhteisten ongelmien kanssa muiden pohjoismaiden kanssa. Vain viikko NTF:n Tanskan vierailun jälkeen tietoon tuli uutinen, jonka mukaan Maersk pyrkii toden teolla eroon tanskalaisista merimiehistä ja heidän työehtosopimuksestaan, totesi tanskalainen ammattiliitto 3F. Kyse oli 200 merimiehen työpaikkoja koskevasta taistelusta, joka saatiin ammattiliittojen painostuksen avulla toistaiseksi sovittua. Voimien koitos tulee kuitenkin varmasti jatkumaan, sillä esimerkiksi Hollannin lippu ei ole tuntematon näky tanskalaistenkaan laivojen ahterissa. Samojen ongelmien kanssa painivat myös muut Pohjoismaat. Tämän vuoksi yhteistyö on tärkeää koko Pohjolan alueella. EU:n ulkopuolinen työvoima ja mukavuusliput ovat haaste kaikille unionin jäsenvaltioille. Tämän vuoksi lainsäädäntötyön ja merenkulun imagon edelleen kehitys ovat elintärkeitä niin Unionissa kuin sen jäsenvaltioissa. Nykyinen tilanne, jossa eri maat kilpailevat EU: n ja Pohjolan alueilla keskenään on kaikille epäedullinen ja tämän vuoksi merenkulkujaoston kokoukseen osallistuneet pitivät yhteistyön tiivistämistä tärkeänä pohjoisilla vesillä seilattaessa. SL Mikä on NTF? Pohjoismainen Kuljetustyöntekijöiden Liitto, josta käytetään puhuttaessa yleensä nimeä NTF (Nordic Transport Workers Federation) yhdistää viisikymmentä kuljetusalan ammattijärjestöä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. NTF täyttää tänä vuonna sata vuotta, sillä järjestö perustettiin vuonna NTF:n satavuotisjuhlaseminaari järjestetään tänä vuonna Helsingissä marraskuuta. NTF:n puheenjohtajana toimii Per Ostvold Norjasta ja varapuheenjohtaja on Simo Zitting Suomesta. Pääsihteerinä toimii Klas Valbärj Ruotsista. NTF:n vierailemat tanskalaiset merimieskoulut Svendborg Søfartsskole Svendborg International Maritime Academy (Simac) Merijaosto Svendborgin merimieskoululla. Vasemmalla tilaisuuden isäntänä toiminut Henrik Berlau Tanskasta, Simo Zitting, Peter Lövkvist Ruotsin Kuljetusalan työntekijöiden liitosta, Risto Blomquist Suomen Laivanpäällystöliitosta ja Norjan päällystöliiton edustaja Bernard Lie-Nielsen. Aivan oikealla merijaoston puheenjohtaja Carl Tauson Ruotsista. Taka-alalla seisovat Islannin edustajat tulkki Erla Sigurðardóttir ja Islannin edustaja Erling R. Guðmundsson. Kuvan keskellä merenkulun teemapalkinnon saaja Roger Jansson ja hänen oikealle puolellaan Merimies-Unionin liittosihteeri Pekka Teräväinen ja vasemmalla Juhani Vainio Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja kehittämiskeskuksesta. Viking Linelta palkinnon luovuttajana toimi viestintäjohtaja Tuomas Nylund. Roger Janssonille merenkulun teemapalkinto 2008 Tänä vuonna merenkulun teemapalkinto myönnettiin Roger Janssonille, joka on toiminut ansiokkaasti merenkulun puolestapuhujana. Roger Jansson on nykyisin Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen. Toimiessaan kansanedustajana Jansson toi merenkulun haasteita laajasti esille poliittisessa keskustelussa. Hänet tunnetaan myös merenkulun yhteistyön kehittäjänä, sillä Jansson on koonnut alan eri työmarkkinajärjestöt saman pöydän ääreen 3+3 ryhmään, joka kehitti tuloksellisesti yhteistä merenkulkupolitiikkaa ennen eduskuntavaaleja ja vei yhteistä viestiä päättäjille hallitusohjelmaa varten. Merenkulun teemapalkinnolla halutaan huomioida henkilö, joka on parantanut muun muassa merenkulun toimintaedellytyksiä, lisännyt merenkulun arvostusta, kehittänyt yhteistyötä ja lisännyt ulkoista näkyvyyttä. 17

18 merimies 3/2008 MAAILMAN MERILTÄ Maersk Line pyrkii eroon tanskalaisista merimiehistä Ay-liikkeen kovan painostuksen edessä Maersk Line perääntyi yrityksestään irtisanoa 200 tanskalaista merimiestä. Jättivarustamo ei ole kuitenkaan luopunut päämäärästään, vaan pyrkii siihen houkuttelemalla tuntuvalla korvauksella tanskalaisia irtisanoutumaan vapaaehtoisesti. Ammattiliitot 3F, Metal ja DSRF ovat hyväksyneet Maersk Linen uuden kannan ja vetäneet kanteensa työtuomioistuimesta. Ammattiliitto 3F:n merimiesjärjestön puheenjohtaja Søren Sørensen pitää osapuolten välistä sopimusta tyydyttävänä, vaikka se tuskin merkitseekään työpaikkojen säilymistä tanskalaisilla merimiehillä. Maersk aikoo päästä eroon tanskalaisista merimiehistä ja tanskalaisista työehtosopimuksista niin nopeasti kuin mahdollista, ammattiliitto 3F toteaa. Pian tanskalaisten työpaikat ja tanskalaiset työehdot on siirretty sivuun kauppalaivastosta, josta Tanska on ollut niin ylpeä. Panamalaisaluksella paljastui kaksoiskirjanpito Espanjan satamaviranomaiset pidättivät maaliskuun puolivälissä Castellossa Panaman lipun alla operoivan Newfanen. Aluksen 22 hengen ukrainalainen miehistö oli valittanut ITF-tarkastajalle German Ariakselle ruoan ja juomaveden loppumisesta. Tarkemmassa tutkimuksessa paljastui suuri määrä väärinkäytöksiä. Aluksella oli käytössä kaksoiskirjanpito. Ukrainalaiset oli pakotettu allekirjoittamaan omaksi tappiokseen väärennetyt tuntikirjanpidot. Palkkarästit ja korvausvaatimukset kohosivat euroon. Puolet ukrainalaisista vaati, että heidät kotiutetaan. He pelkäsivät, että varustamo pakottaa heidät jatkamaan aluksella vastoin heidän tahtoaan. Newfane on joutunut turvallisuuspuutteidensa ja kelvottoman henkilöstöpolitiikkansa vuoksi aiemminkin viranomaisten ojennettavaksi. Näin on käynyt useissa eurooppalaisissa satamissa. ITF painostaa Irania alustarkastuksilla Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF on alkanut tarkastaa Iranin hallituksen omistamia aluksia. Tarkastuksia on tehty muun muassa Britanniassa, Ranskassa, Virossa, Intiassa ja Australiassa. Tarkastukset ovat osa kampanjaa, jolla kansainvälinen ay-liike painostaa Iranin hallitusta vapauttamaan Iranin kuljetustyöläisten ay-liikkeen johtohenkilön Mansour Osanloon. Hän on toiminut kolme vuotta sitten perustetun Teheranin seudun bussinkuljettajien ay-järjestön vetäjänä. Paraikaa viranomaiset pitävät useaan kertaan pidättämäänsä ja kiduttamaansa Osanloota Evinin vankilassa Teheranissa. Iranilaisten alusten tarkastusten yhteydessä ITF:n edustajat ovat kertoneet työntekijöille Osanloon tapauksesta ja pyytäneet heitä välittämään viestin työnantajilleen. ITF on lähettänyt Osanloon vapauttamista koskevan viestinsä myös suoraan Iranin presidentille ja eri maissa toimiville lähetystöille. Nigeria ei ole sota-aluetta Merenkulun kansainvälinen neuvottelufoorumi IBF ei pidä Nigerian merialuetta niin vaarallisena, että se pitäisi julistaa sota-alueeksi. IBF hylkäsi näin Kuljetustyöläisten kansainvälisen liiton ITF helmikuussa esittämän pyynnön. IBF perusteli päätöstään sillä, että hyökkäykset aluksille ovat rajoittuneet melko pienelle alueelle, eivätkä hyökkäykset ole olleet sodankäyntiä. Vuosina Nigerian merialueella on tehty kymmeniä aseellisia hyökkäyksiä, mutta pääosa niistä ei ole kohdistunut rahtialuksiin, vaan öljyteollisuuden tuotanto- ja jakeluyksiköihin. Jos IBF olisi julistanut Nigerian merialueen sota-alueeksi, merimiehet olisivat saaneet oikeuden kieltäytyä matkoista Nigerian merialueelle. Matkoihin suostuville pitäisi maksaa vaarallisen työn lisää. Miksi SAK 2025? Takana upea menneisyys ja saavutukset, edessä hiipuminen, surkastuminen, muumioituminen? SAK katsoo nyt itseään tarkasti peilistä ja miettii, miten meidän pitäisi muuttua, jotta ammattiyhdistysliike on tulevaisuudessakin elinvoimainen. Peilin pitelijöiksi toivomme saavamme mukaan huomisen palkansaajia, tämän päivän koululaisia ja opiskelijoita. Kaikkia, joita kiinnostavat paremman työelämän ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentaminen. Ammattiyhdistysliikkeellä on vaikutusvaltaa, mutta miten ja missä asioissa sen tulee toimia, jotta palkansaajilla olisi turvallinen, oikeudenmukainen ja innostava työ ja työpaikka. Mikä on ay-liikkeen merkitys yksittäiselle jäsenelle? Mikä rooli ay-liikkeellä on työpaikalla? Mitä tarkoittaa solidaarisuus tänään, kenelle olemme solidaarisia? Voisiko ayliike tulevaisuudessa olla palkansaajan arjen ongelmiin tarttuva, vaikuttamispaikkoja tarjoava, rohkea, ketterä, välittävä ja huolehtiva kansanliike? Työelämän vauhti ja muutokset ovat tänä päivänä katkeraa kalkkia monille meistä. Mitkä ovat ay-liikkeen välineet hallita työelämän joustovaatimuksia? Millainen on hyvä työelämä? Entä millainen mahtaisi olla suomalainen työelämä vuonna 2025, jos ammattiyhdistysliikettä ei olisi? SAK:n tulevaisuushankkeessa pyritään avoimeen keskusteluun toimintaympäristön muutoksista ja ay-liikkeen muutostarpeista. SAK:n tulevaisuusblogin kautta voit osallistua keskusteluun siitä, miltä suomalainen työelämä ja ammattiyhdistysliike näyttävät tänään ja millainen sen tulisi olla vuonna SAK:n tulevaisuushankkeeseen liittyvä SAK blogi on nyt avattu osoitteessa: Tämän blogin kautta kuka tahansa voi osallistua keskusteluun siitä, miltä suomalainen työelämä ja ammattiyhdistysliike näyttävät tänään ja millainen ay-liikkeen tulisi olla vuonna Blogikirjoituksia voi vapaasti kommentoida kirjoitusten lopusta löytyvän kommenttilomakkeen avulla. SAK:n blogisivustolta löytyy myös Palkkatyöläisen toimituksen Pätkätyöläinen-blogi, jossa pohditaan ajankohtaisia asioita SAK:sta, ay-liikkeestä, työelämästä ja muista kiinnostavista aiheista. Myös tämän blogin kirjoitukset ovat vapaasti kommentoitavissa. Kaikki SAK:n blogit löytyvät osoitteesta: 18

19 sjömannen 3/2008 Vajerfärjorna tog hem segern! Som ett resultat av den avslutade kollektivavtalsrundan fick Sjömans-Unionens medlemmar på vajerfärjorna en egen förtroendeman och en justeringspott på 2,5 procent från och med den Segern togs hem efter ett långt och ihärdigt arbete hos Sjömans-Unionen är även de små yrkesgrupperna viktiga. Vi tar hand om de våra. - Huvudmålet var att få ett eget avtal och det lyckades vi med, säger Markku Wahlstén, förtroendeman på Sjömans-Unionen. Tidigare kände framför allt personalen på havsfärjorna att de hade hamnat i en lönegrop, eftersom det fanns en viss löneskillnad mellan dem och personalen på insjöarna. Personalen på vajerfärjorna är anställd av Destia Oy, gamla Vägverket. Hittills har JHL Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena samt Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry (LTY) förhandlat om kollektivavtalet åt dem. Under drygt två års tid har emellertid de anställda på vajerfärjorna gått över till Sjömans-Unionen, eftersom det är frågan om arbete vid vatten. Färjan är alltså inte en bit väg, utan färden går över vatten. - Om till exempel ett fartyg skulle köra in i färjan kan inte problemet lösas med landlagar, utan enligt sjölagstiftningen, konstaterar förtroendeman Wahlstén. Sjömans-Unionen har outtröttligt drivit frågan för denna lilla yrkesgrupp för att få till stånd en förbättring i vajerfärjförarnas arbets- och lönevillkor. - Jag kände att vårt gamla förbund inte värnade tillräckligt mycket om vår yrkesgrupps intressen, upplever förtroendemannen. Numera är omkring 60 vajerfärjanställda medlemmar i Sjömans-Unionen. I vår får de ett företagsspecifikt kollektivavtal mellan Sjömans-Unionen och Destia då båda parter har godkänt riksmedlare Juhani Salonius medlingsförslag. Avtalet innefattar en justeringspott på 2,5 procent åt havsfärjförarna från och med den Medlemmarna i Sjömans-Unionen får dessutom en helt egen förtroendeman. - Nu när jag har fått förtroendemannarättigheter har jag också fullmakt att vara med i beslutsfattandet fullt ut, säger Wahlstén, som tycker att en egen förtroendeman är en seger i den långa kampen. Unionen förstår också särdragen i vajerfärjförarens arbete. - Nästa stora mål kommer om två år, konstaterar Wahlstén med eftertryck. Det historiska första steget för att förbättra vajerfärjpersonalens lönevillkor har tagits. En arbetsgrupp bildas mellan Sjömans-Unionen och Destia för att utreda specialfrågorna kring havsfärjförarnas arbete. Arbetet för att bevaka färjförarnas intressen fortsätter oförtrutet i Sjömans- Unionen. SL Rättegången i Rosella-målet är över Viking Line Abp, Internationella transportarbetarefederationen ITF och Finlands Sjömans-Union rf har nått en förlikning i rättegången kring utflaggningen av Rosella, som Viking Line hade anhängiggjort i London och som EG-domstolen nyligen avkunnade dom i. Rättegången i appellationsdomstolen i London, samt målet i Helsingfors hovrätt rörande avbrytande av verkställande av dom från underrätten i London, har därmed avslutats. Rosella slutade trafikera mellan Mariehamn och Stockholm och började istället kryssa mellan Stockholm och Tallinn i mars Efter att fartyget hade trafikerat den nya rutten i några månader meddelade Viking Line att de ville göra avsevärda nedskärningar i arbetskraftskostnaderna på fartyget och övervägde möjligheten att flagga ut fartyget och använda billigare arbetskraft. Förhandlingarna i ärendet bedrevs i samband med att fartygets besättningsavtal upphörde. Sjömans-Unionen förutsatte att ett nytt besättningsavtal skulle tecknas för Rosella och att fartyget skulle fortsätta följa det finska avtalet för passagerarfartyg i utrikestrafik. Om Viking Line däremot hade beslutat att flagga ut fartyget krävde Sjömans-Unionen att ett nytt godkännbart kollektivavtal skulle tecknas för fartyget. Utflaggningen skulle heller inte få leda till uppsägningar, permitteringar eller försämringar i personalens arbetsförhållanden. Efter att Sjömans-Unionen hade meddelat att de skulle backa upp sina krav med arbetskonfliktsåtgärder nådde man genom förhandlingar under ledning av en riksmedlare en lösning, enligt vilken fartygets besättningsavtal skulle förnyas och fartyget skulle fortsätta trafikera på gammalt vis inom ramen för passagerarfartygsavtalet. Viking Line avstod också från rättegångarna mot Sjömans-Unionen i Helsingfors tingsrätt och arbetsdomstol i anknytning till hoten om arbetskonflikt. Allt skulle därmed vara klart, men hösten 2004 väckte Viking Line till allas förvåning talan mot Internationella transportarbetarefederationen ITF i London. Skälet var att ITF medan förhandlingarna om Rosella pågick hade skickat ett brev till alla medlemsorganisationer som representerar sjöfarare. Brevet delgav händelserna i Finland och bad organisationerna att informera ITF och Sjömans-Unionen om Viking Line hade kontaktat dem med en förfrågan att inleda förhandlingar rörande kollektivavtalet för Rosella. När rättegången mot ITF hade anhängiggjorts i London väcktes ganska snabbt även talan mot Sjömans-Unionen i samma rättegång. Rosella-målet behandlades av underrätten och appellationsdomstolen i London, som slutligen presenterade tolkningsfrågor om målet till EG-domstolen. EG-domstolens utlåtande kom i december. I början av mars nådde emellertid Viking Line Abp, Internationella transportarbetarefederationen ITF och Sjömans-Unionen rf en förlikning i målet, och samtliga rättegångar dem emellan i anknytning till Rosella avslutades därmed. 19

20 merimies 3/2008 Finnmaid on rakennettu Hollannissa v Oy Finnlines Ltd tilasi sen Suomeen mutta myi sen vuonna 1964 helsinkiläiselle Oy Thombrokers Ab:lle, jolloin sen nimeksi tuli Maid. Alus myytiin Panamassa rekisteröityyn yhtiöön vuonna Kuva: Suomen merimuseo. Suomen kauppalaivastotietokanta Internetissä Suomen merimuseo on julkaissut internetissä Suomen kauppalaivastotietokannan. Tietokannasta voi hakea vuosina Suomen kauppalaivastoon kuuluneiden laivojen rekisteritietoja kuten mittatietoja, laivatyyppiä tai omistajaa. Tiedot ovat suurimmaksi osaksi Merenkulkulaitoksen julkaisemasta Suomen kauppalaivasto -kirjasarjasta. Paikoittain niitä on täydennetty myös muista lähteistä löytyneillä tiedoilla. Tietokannassa aluksien eri vuosien tiedot on yhdistetty kronologisesti, joten laivojen vaiheita voi seurata läpi vuosien. Aluksia voi hakea esimerkiksi nimen, laivatyypin, takiloinnin, rekisteröintipaikan ja omistajan perusteella. Haku on mahdollista rajoittaa tiettyjen vuosien tietoihin tai vaikkapa etsiä vain tietyn kokoisia laivoja. Hakuominaisuudet ja kunkin laivan tietojen yhdistäminen yhdelle sivulle nopeuttavat laivatietojen käyttöä. Tietokannan avulla saadaan hankalasti saatavilla oleva aineisto kaikkien käyttöön. Laivatietoja käyttävät mm. merihistorian tutkijat, laivaharrastajat ja sukututkijat. Tietokantaa päivitetään käyttäjien antamien lisätietojen perusteella. Esimerkiksi yksittäisiä laivoja koskevia lisätietoja lisätään tietokantaan annetun yleisöpalautteen pohjalta. Tietokantaa julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tietokanta löytyy osoitteesta: Databas för Finlands handelsflotta Finlands sjöhistoriska museum har publicerat en databas för Finlands handelsflotta på Internet. Databasen innehåller registerinformation såsom mått, fartygstyp och ägare över fartyg som ingick i den finska handelsflottan år Informationen härstammar till största delen från bokserien Finlands handelsflotta, som ges ut av Sjöfartsverket. På sina ställen har den även kompletterats med information från andra källor. I databasen har man sammanställt information från olika år kronologiskt, så att man kan följa fartygens öden genom åren. Fartyg kan sökas t.ex. utifrån namn, typ, tackling, hemort och redare. Sökningen kan begränsas till information som gäller vissa år eller fartyg av en viss storlek. Sökegenskaperna och sammanställningen av information om respektive fartyg på en sida påskyndar användningen av fartygsinformationen. Tack vare databasen får alla tillgång till svårtillgängligt material. Fartygsinformationen används bl.a. av forskare av sjöfartshistoria, fartygsintresserade och släktforskare. Databasen uppdateras utifrån ny information från användare. Ny information om till exempel enskilda fartyg läggs till i databasen utifrån feedback från allmänheten. Databasen publiceras på finska, svenska och engelska. Databasen för Finlands handelsflotta finns på här: 20