Histofriikki Histofriikki Pääkirjoitus. Suomen historia Turun yliopisto Sirkkalan kasarmi, Kaivokatu 12. Opetushenkilökunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Histofriikki 2014. Histofriikki 2014. Pääkirjoitus. Suomen historia 20014 Turun yliopisto Sirkkalan kasarmi, Kaivokatu 12. Opetushenkilökunta"

Transkriptio

1 Histofriikki 2014

2 Histofriikki 2014 Suomen historia Turun yliopisto Sirkkalan kasarmi, Kaivokatu 12 Toimitus ja taitto: Akseli Pekkarinen Kuvat: Kansi: Maija Huusko S. 13 Timo Korkkalainen S. 16 Kuhne Louis, uusi läketiede 1906 S.21 Petri Marjeta S. 24 Arto Piesala S. 27 Saksan kansallisarkisto S. 29 Norbert Aepli S. 30 Wikipedia S. 31 Adam Carr S. 32 Timo Myllyntaus S. 33 Kari Peltovirta S. 34 J.J Reinberg Takakannen sitaatista kiitos historian opettaja Tapio Hirvoselle Kustantaja: Suomen historia Turun yliopisto Painos: 250 kpl Paino: Painosalama 2014 Pääkirjoitus Opetushenkilökunta Jatko-opiskelijat ja tutkijat Mustien viittojen varjossa Futuristista menneisyyttä museoissa Uudenlainen näkökulma 1900-luvun alun terveyshistoriaan Suomen historian uudet aine- ja syventävät opinnot TVT-taitoja opiskelijoille ja opettajille Arkistoalan ja asiakirjahallinon maisteriopinnot Aki Piesala harjoittelun ihmeellisessä maailmassa Haluatko opettajaksi? Suomen historian opiskelija vaihdossa Berliinissä Ekskursiolla Terve vihityt!

3 Minun Suomen historiani Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopiston Suomen historian oppiaine on ollut katkeamaton osa elämääni 36 vuoden ajan: ensin opiskelijana, sitten tutkimusapulaisena, assistenttina, tohtorikoulutettavana, post doc -tutkijana, lehtorina ja lopulta professorina. Historian merkeissä tapasin myös aviomieheni. Kaksi lastani syntyivät väitöskirjan molemmin puolin. Elämän mieleenpainuvimpia juhlia olivat väitöspäivä ja illan hauska ja riehakas karonkka. Oppiaine on sama, mutta onneksi monia asia on myös muuttunut. Kun aloitin opiskeluni, Suomi tasapainoili YYA-sopimuksen kanssa ja Eurooppa oli monien rajojen ja valuuttojen maanosa, jossa passi tarkastettiin monta kertaa matkalla vaikkapa Saksan, Itävallan ja Sveitsin kautta Italiaan. Huoltoasemien seiniä koristivat länsisaksalaisten ja italialaisten terroristien etsintäkuulutukset. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa ei tunnettu. Ensimmäiseen tieteellisen konferenssiini ulkomailla osallistuin vasta 1990-luvulla. Nykyään Suomen historian oppiaine on osa kansainvälistä tieteen vuorovaikutusta. Suomen historian opiskelun ja tutkimuksen tavoitteena on luoda pitkällä aikavälillä laaja-alainen kuva oman maan historiasta. Kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeää liittää Suomen historia laajempiin yhteyksiinsä, osaksi Euroopan ja koko maailman historiaa. Tällä hetkellä oppiaine on hakemassa tutkimukselle EU-rahoitusta kumppaneinaan tutkijoita Isosta- Britanniasta, Ranskasta ja Ruotsista. Oppiaineen opettajat ja tutkijat ovat kuluneena lukuvuonna osallistuneet tai osallistumassa konferensseihin, tutkijatapaamisiin ja opettajavaihtoon Itävallassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Norjassa, Romaniassa, Virossa ja Portugalissa. Suuri muutos menneeseen on myös se, miten suurmiesten historian rinnalle on noussut tavallisten ihmisten historia. Valtio palkitsi vuoden 2013 tiedonjulkistamispalkinnollaan historiantutkijoita, joiden tuotanto kertoo Suomen historian tutkimuksen uusista avauksista eri yliopistoissa. Mirkka Lappalainen on tutkinut pienen ihmisen näkökulmasta 1600-luvun lopun nälänhätää. Panu Pulma on paneutunut niin köyhien, lasten kuin romanienkin historiaan Suomessa. Viime vuoden Tieto-Finlandian pokkasi suomalaisten rintamasotilaiden murtuneita mieliä tutkinut Ville Kivimäki. Allekirjoittaneen tutkimus Suomen 1700-luvun ammattikätilöistä palkittiin vuoden 2013 parhaana tiedekirjana. Olemme kaikki Suomen historian tutkijoita. Kansakunnan historian rinnalla tutkimme menneisyyden arkea, ympäristöä ja tunnemaailmaa. Nyt taifuuni tappaa Filippiineillä ja kerjäläiset tulevat Romaniasta, mutta myös Suomessa on eletty säiden armoilla ja myös suomalaiset ovat kulkeneet kerjuulla. Sotakin on 3

4 erinäköinen sotamiehen kuin kenraalin näkökulmasta. Ymmärtääkseen maansa menneisyyttä Suomen historian opiskelijan tulee tuntea kansallisen identiteetimme kaikki rakennuspuut sekä vanhemmat että nuoremmat keskiajalta Nyky-Suomeen. Yliopistossa opiskeltava Suomen historia on myös ajallisesti laajempi kuin esimerkiksi lukiossa. Lukiolainen opiskelee vain yhden pakollisen kurssin oman maansa historiaa ja sen tietoaines rajoittuu ja 1900-luvun poliittisen ja sotahistoriaan. Suomen varhaisempaa historiaa on lukiossa tarjolla vain yksi vapaavalintainen kurssi. Historiaa ei kuitenkaan voi arvottaa siten, että meitä ajallisesti lähinnä olevat tapahtumat olisivat tärkeämpiä tai kiinnostavampia kuin etäämpänä olevat aikakaudet. Tervetuloa oppimaan, kokemaan ja näkemään uutta Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen pariin! 4

5 Opetushenkilökunta Professori Kirsi Vainio-Korhonen FT Puhelin: , huone 217 Sähköposti: kirvai (at) utu.fi Vastaanottoaika: ke Professori Timo Myllyntaus VTL, Ph.D Puhelin: , huone 204 Sähköposti: timmyl (at) utu.fi Vastaanottoaika: Ke Opetusalakseni on määritelty Suomen Ruotsin aikainen historia. Käytännön opetustyössä vastaan Suomen historian syventävistä ja jatko-opinnoista. Luentojen ohella vedän maisteri- ja tutkijaseminaaria. Tutkimustyössäni olen perehtynyt sukupuolihistoriaan, kaupunkien elinkeinohistoriaan ja erityisesti suomalaisen naisyrittäjyyden, naisten palkkatyön ja kaupunkikäsityöläisten historiaan sekä ajallisesti pääasiassa Suomen 1700-luvun historiaan. Opetusalani on uusimman ajan yhteiskuntahistoria.vaikka ajanjakso on vain 225 vuotta, ala on temaattisesti laaja. Luennoin vuorovuosin taloushistoriasta, ympäristöhistoriasta sekä teknologian historiasta. Lisäksi ohjaan opinnäytteitä media-, koulutus-, urheilu-, sota- ja lähiajan historiasta. Aiemmat tutkimukseni ovatkeskittyneet teollistumisen varhaisvaiheisiin, energian käyttöön sekä arkipäivän historiaan. Tänä lukuvuonna tutkin nälänhätiä ja ruokaperinteitä, teknologian siirtoa idän ja lännen välillä sekä ylirajaista historiaa kylmän sodan aikana 5

6 Yliopistonlehtori Mika Kallioinen FT Puhelin: Sähköposti: mikkal (at) utu.fi Vastaanottoaika: ke Toimin Suomen historian yliopistonlehtorina ja vastaan osasta aineopintojen opetusta. Yliopisto-opettaja Jarkko Keskinen FT Puhelin: Sähköposti: jarkes (at) utu.fi Vastaanottoaika: ke Toimin Suomen historian oppiaineen yliopisto-opettajana. Tutkimustyössäni olen keskittynyt liiketoiminnan historiaan pitkällä aikavälillä. Erityisesti olen ollut kiinnostunut talouden instituutioiden toiminnasta: Tämän pääteeman ohella olen tutkinut muun muassa tartuntatautien historiaa. Keskeistä kaikessa toiminnassani on ollut poikkitieteellinen lähestymistapa, jossa olen yhdistänyt historian ja yhteiskuntatutkimuksen menetelmiä. Tällä hetkellä tutkin instituutioiden merkitystä kartellien toiminnassa, mainemekanismia 1800-luvun kauppiasverkostoissa sekä esivallan interventioita ruttoepidemioiden torjunnassa. Väitöskirjani aiheena oli Porin kauppiasyhteisön keskinäisen yhteistyön muutos vuosien välisenä aikana. Väitöskirjan keskiössä on oma ja yhteinen etu Porin kauppiasyhteisössä vuosina Se käsittelee oman ja yhteisen edun keskinäistä suhdetta kauppiaiden sosiaalisen kontaktinmuodostuksen ja liiketoiminnan oloissa. Kysyn, oliko oman ja yhteisen edun mahdollista toteutua samanaikaisesti vai olivatko ne toisensa poissulkevia sekä miten yhteisö ja sen keskuudessa vallinnut yhteisöllisyys joko murtui tai sopeutui oman ja yhteisen edun ristipaineessa. 6

7 Tutkijatohtori Suvianna Seppälä FT Puhelin: , huone 234 Sähköposti: suvsep (at) utu.fi Vastaanottoaika: ti ja ke Avoimen yliopiston tuntiopettaja Hannu Kujanen FL Puhelin: Sähköposti: hannu.kujanen (at) utu.fi Toimin Suomen historian tutkijatohtorina ja tehtäviini kuuluu tutkimuksen lisäksi opetusta, ohjausta ja erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Opetan Suomen historian aineistot kurssia keväällä Olen toinen Suomen historian opettajatuutoreista ja erityisesti kandidaattivaiheen HOPSneuvonta kuuluu pestiini. Olen myös työharjoittelusta vastaava opettaja. Kuulun tiedekunnan johtokuntaan sekä peruskoulutustyöryhmään. Olen freelance-historioitsija. Tällä hetkellä pääosa työajastani kuluu avoimen yliopiston Suomen historian opetuksen ja sen kehittämisen parissa. Lisäksi teen tilaushistorioita sekä kehittelen omia kirjoitushankkeitani ja siinä sivussa myös väitöskirjaani. Opinnäytteeni olen tehnyt 1800-luvun laivanrakennuksen ja merenkulun historiasta, joita aloja pääosa tieteellisestä artikkelituotannostani käsittelee. Lisäksi olen perehtynyt paikallis- ja pienyhteisöjen tutkimukseen sekä opetuksen, oppimateriaalituotannon ja julkaistujen tutkimusten tasolla. Viimeisin aihepiirini on vanhempi sotahistoria. 7

8 Jatko-opiskelijat ja tutkijat Topi Artukka FM Autonomian ajan alun Turku, säätyläistön, sivistyneistön ja opiskelijoiden sekä matkailun ja kulutuksen historia. Teemu Hakoniemi FM Berliinin asema Suomen ulkopolitiikassa kylmän sodan aikana. Outi Hupaniittu FT Elokuvaliiketoiminnan historia, näyttelijyys, julkisuus, sankaritarinat. Ulla Ijäs FM Sukupuolihistoria ja Vanhan Suomen alueen historia ja 1800-luvulla. Maria Kallio FM Keskiajan kirjallinen kulttuuri, käsikirjoitukset, vanhat käsialat, vesileimat, kirjahistoria. Kirsi Keravuori FL Kirjeenvaihdon kulttuuri. Terhi Kivistö FM Keskiajan verotuksen historia. Terhi Katajamäki YTM Kustaa Vaasan tyttäret poliittisina toimijoina. Kaisa Kumpulainen FM Pietarin rata nälkävuosien hätäapu työmaana. Veikko Laakso FL Vanhempi talous- ja sosiaalihistoria, paikallisja kaupunkihistoria sekä museohistoria. Matti Mieskonen FM Maailmansotien välinen aika, käsitehistoria, muistitietotutkimus, historiografia ja kotimainen kirjallisuushistoria. Pentti Mäkelä FM Vakuutustoiminnan ja teollisten suhteiden historia, taudit ja kuolleisuus. Tiina Männistö-Funk FT Teknologian historia, arjen historia, materiaalinen kulttuuri, sukupuolihistoria, ruumiin historia ja kulutustutkimus. Seija A. Niemi FL Ympäristö- ja paikallishistoria, A.E. Nordenskiöld, Olavi Virta. Maria Rantala FM Liikuntavalistus Suomessa vuosina

9 Lari Rantanen FM Vaakunat, 1860-luvun suurten nälkävuosien poliittiset taustat. Suvi Rytty FM Vaihtoehtolääkinnän, lääketieteen ja laajemmin ruumiillisuuden historia. Taina Saarenpää FM Keskiajan porvarisnaiset, sukupuolihistoria, arjen historia, arkistotiede Jaana Torninoja-Latola FM Biografinen tutkimus, työväenliikkeen historia, naishistoria sekä sisaruus. Panu Savolainen FM Uuden ajan alun arkkitehtuuri, arkielämä ja sosiaalihistoria. Veli-Pekka Toropainen FM Uuden ajan alun kaupunkihistoria ja naisten toimijuus. Lauri Viinikkala FM 1700-luvun maaseudun historia, talonpoikien historia ja mikrohistoria. Liisa Vuonokari-Bomström FM Arkistohistoria, uusi sotahistoria. Mari Välimäki FM Suomen ja Ruotsin uuden ajan alun historia, arjen historia, sukupuolihistoria erityisesti miesnäkökulmasta sekä avioliiton historia. Laura Yli-Seppälä FM 1700-luvun kartanopuutarhat. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan löydät Historicumin toisesta kerroksesta osoitteesta Kaivokatu 12. 9

10 Mustien viittojen varjossa Akseli Pekkarinen Kritiikki ry on vuonna 1958 perustettu historian opiskelijoiden ainejärjestö. Nykyisellään järjestöön kuuluvat kulttuuri- Suomen- ja yleisen historian opiskelijat. Ainejärjestöt kuuluvat osaksi suomalaisten vahvaa järjestöperinnettä. Ainejärjestö kuitenkin eroaa valtaosasta järjestöistä siinä, että sen jäsenistö koostuu vain opiskelijoista. Lisäksi yhdistyksessä toimitaan vain opintojen ajan. Ainejärjestöllä on kaksijakoinen tehtävä. Järjestön tulee tuottaa sekä sosiaalisia toimintoja että toimia jäsentensä edunvalvojana. Sitä kumpi tehtävistä on toista tärkeämpi voi jokainen pohtia itse. Molemmat tehtävät tukevat toisiaan ja antavat toisilleen mahdollisuuksia. Kuitenkin on hyvä huomioida, että nimenomaan edunvalvonta erottaa Kritiikin harrasteyhdistyksistä. Opiskelijoiden edunvalvonnassa on useita tasoja. Osa asioista on niin isoja ja ne koskettavat niin monia, että ne hoidetaan yliopiston tasolla ylioppilaskunnan toimesta. Osa taas ontiedekuntajärjestön Humanitas ry.n heiniä. Kritiikille kuuluu kolmen oppiaineen edunvalvonta. Kritiikki kerää palautetta kirjatenteistä ja vie kootun palautteen oppiainekokouksiin. Lisäksi Kritiikki osallistuu opintojen kehittämiseen lähettämällä edustajansa opintojen suunnittelukokouksiin. Itse näen Kritiikin osittain ammattiliittona. Opiskelujen ajan ainejärjestö ajaa parannuksia opintoihin ja on luonnollinen taho, jonka kautta voi tuoda esille mahdollisia ongelmia opinnoissaan. Sosiaalinen elementti tulee edunvalvontaa selkeämmin esille. Se rakentuu tapahtumien ja kaikille avoimen toiminnan varaan. Yhdistyksen sosiaalisen elämän ehdoton sydän on joka tiistai ja torstai kello järjestettävä päivystys. Päivystyksessä opiskelija voi keskustella vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä sekä juoda kahvia yhdistyksen laskuun. Toimistolla on päivystysten yhteydessä naurettu monet naurut, vaihdettu kuulumiset ja pohdittu useampaakin kandidaatintyön aihetta. Päivystys toiminnan lisäksi Kritiikki järjestää monenlaista toimintaa. Perinteisiin tapahtumiin lukeutuvat mm. uusien opiskelijoiden kastajaiset sekä Eerikinkadun ja Hämeenkadun baarikierrokset nimeltään Eriksgatan ja Tavastgatan. Näiden lisäksi järjestetään muun muassa lenkkisaunoja yo-kylässä, lautapeli-iltoja ja jokavuotinen ulkomaan ekskursio. Näiden tapahtumien kautta Kritiikin virallinen tunnus 10

11 on tarkoituksena luoda hyvä yhteishenki ja auttavainen yhteisö, josta saa vertaistukea opiskelun ongelmatilanteissa ja pakopaikan opiskelukiireiltä. Itselleni Kritiikki on ollut eräänlainen henkinen koti. Opintojen alusta Lisää Kritiikin symboliikkaa asti olen voinut istua alas toimiston sohvalle ja keskustella päivän polttavista aiheista samanhenkisten ihmisten kanssa. Oltuani jäsenenä vuoden verran hain hallitukseen ja minusta tuli varajäsen. Sen vuoden aikana olin vastuussa esimerkiksi toimistotilasta ja vuosijuhlien ruuan hankinnasta. Seuraavana vuonna hain uudestaan hallitukseen ja minusta tuli koulutuspoliittinen vastaava. Kritiikin hallitusaika antoi minulle paljon. Opin tuntemaan paljon ihmisiä niin ainejärjestön sisältä kuin muistakin Opiskeluaikana kannattaa tutustua ihmisiin. Opiskeleminen ei aina ole helppoa eikä mukavaa. Tällaisina hetkinä on hyvä, että on ihmisiä, joihin voi tukeutua ja jotka painivat samojen ongelmien kanssa. Huonosta tenttikirjasta selviää paremmin, jos siitä saa valittaa jollekulle! Kaikki siis rohkeasti mukaan toimintaan. Kannattaa antaa yhdistykselle ja sen jäsenistölle mahdollisuus, sillä ei ikinä tiedä, mitä mustat viitat tuovat tullessaan. Osan meistä Kritiikki on vienyt pysyvästi vienyt mukanaan. järjestöistä. Lisäksi järjestötoiminta opettaa paljon taitoja, joista uskon olevan myöhemmin hyötyä kuten ryhmätyötaidot. Lisäksi ainejärjestöjen kautta aukeaa Päivystyksistä yliopisto- ja opiskelijaelämä aivan uudella tavalla. Hallituksessa esille nousevat tiedekunnan ja yliopiston uutiset ja uudistukset. Niitä seuraamalla pysyy kärryillä siitä, mitä tapahtuu ja miten asioita hoidetaan. Hallituksen isompien projektien, kuten vuosijuhlien järjestämisen tai vappurituaalien hoitamisen kautta ymmärtää sen, paljonko työtä tämä vaatii. Samalla oppii kuitenkin, että pystyy itse samaan. Suosittelen kaikille lämpimästi osallistumista ainejärjestön toimintaan ja Kritiikin päivystykset tiistaisin ja torstaisin kello ainejärjestön toimistolla. Toimisto sijaitsee yo-talo A.n toisessa kerrok- opiskelijaelämään. Koulutus on tärkeää, mutta niin on myös muu akateemisuus. sessa. 11

12 Futuristista menneisyyttä museoissa Lauri Viinikkala Välillä historiantutkijan työ voi olla muutakin kuin istumista arkistossa lukemassa vanhojen asiakirjojen tekstiä, istumista kirjastossa lukemassa toisten tutkijoiden tekstiä tai istumista työhuoneella tuottamassa itse lisää tekstiä, toisin sanoen istumista tekstien äärellä. Tämä kävi minulle hyvin selväksi päätyessäni mukaan Futuristic History -hankkeeseen. Kaksivuotisessa hankkeessa ovat mukana VTT sekä Turun yliopistosta Technology Research Center ja Suomen historian oppiaine, jota itse edustan. Tavoitteena on tutkia, miten lisätyn todellisuuden tekniikka soveltuu museo- ja kulttuurimatkailualan käyttöön, ja miten sen avulla voidaan uudella tavalla esitellä historian tapahtumia ja historiallisia rakennuksia suurelle yleisölle. Mistä lisätyssä todellisuudessa sitten on kysymys? Kuvittele itsesi vaikkapa Turun Luostarinmäen museoalueelle, 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun rakennusten keskelle. Rakennukset ovat säilyneet varsin hyvin, kaikki (paitsi yksi) vieläpä alkuperäisillä paikoillaan. Luostarinmäen korttelien välisillä kaduilla ei kuitenkaan liiku muita kuin satunnaisia museokävijöitä ja toisinaan joku aikakauden asuun pukeutuneista oppaista tai käsityöläisistä pujahtaa rakennuksesta toiseen. Yleisvaikutelmaltaan alue on suorastaan aavemaisen hiljainen ja 1800-luvun vaihteen kaupunkilaiselämän häly ja vilinä on poissa. Kuvittele sitten, että äkkiä näkisitkin jonkin pihan täyttyvän elämästä. Aikuiset, lapset ja koti- Ei, kysymys ei ole scifikirjallisuuden aikamatkailu-utopioista, vaan todellisesta museokokemuksesta vuonna eläimet ilmestyisivät kaikki näkyviin omissa askareissaan, leikeissään ja muissa puuhissaan. Kuvittele vielä, että voisit keskustella 1800-luvun kaupunkilaisten kanssa, eikä sinun tarvitsisi tyytyä pelkkään sivustaseuraajan osaan, vaan voisit itse vaikuttaa tapahtumiin, joiden keskelle olet päätynyt. Ei, kysymys ei ole scifi-kirjallisuuden aikamatkailu-utopioista, vaan todellisesta museokokemuksesta vuonna Pieni pettymys minun on tässä vaiheessa kuitenkin tuotettava. Aikakonetta ei vielä ole keksitty. Menneisyyden hahmot, jotka ilmestyvät näkyviin, kun Luostarinmäen aluetta katselee tablettitietokoneen tai älypuhelimen kameran läpi (mutta lähitulevaisuudessa myös virtuaalilaseilla), ovat meidän nykyajassa elävien historiantutkijoiden yhteistyössä insinöörien kanssa tuottamia. 12

13 Lisättyä todellisuutta Luostarinmäeltä. Grafiikka tulee vielä parantumaan uuden teknologian myötä Mitä tahansa ei henkilöhahmojen kanssa ole mahdollista jutella, mutta tietokonepelien maailmasta tutulla tavalla heidän kanssaan pystyy käymään keskusteluja, jotka vaikuttavat tapahtumien kulkuun. Futuristic History -hankkeen Luostarinmäelle toteuttamassa lisätyn todellisuuden seikkailussa museokävijä oppii asioita 1800-luvun kaupunkilaiselämästä hyvin erilaisella tavallakuin museoissa yleensä. Seikkailussa osallistutaan häävalmisteluihin, jotka kuitenkin muutuvat eräänlaiseksi salapoliisikertomukseksi ja varkaan jäljitystehtäväksi. Kerätessään johtolankoja keskustelemalla vastaan tulevien virtuaalihahmojen kanssa pelaaja oppii mitä erilaisimpia asioita alueen menneisyydestä: kaupungissakin oli lehmiä ja navettoja, kaivo oli kaukana, ja veden noutaminen siten rankkaa työtä, tulipalot olivat ainaisena uhkana jne. Lisätyn todellisuuden käyttäminen tiedonvälitykseen on vastaus museopedagogiikan pitkäaikaiselle toiveelle eläytymisen ja omakohtaisen kokemisen kautta oppimisen mahdollisuuksien parantamisesta museoympäristössä. Toisin kuin ehkä saattaisi uskoa, seikkailu ei ole tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, vaan kaiken ikäisille. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset. Toisin kuin ehkä saattaisi uskoa, seikkailu ei ole tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, vaan kaiken ikäisille. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset. Kaltaiselleni 1700-luvun talonpoikia ja maaseudun paikallishallintoa tutkivalle historioitsijalle hyppäys teksteistä kuviin oli avartava. Tunsin päässeeni historiantutkijan laboratorioon, jossa sain käyttööni virtuaalisia koekaniineja. Saatoin arvioida, olisiko jokin henkilö 13

14 tai yksityiskohta todella voinut näyttää tuolta vai ennemmin tältä. Olisiko tuo henkilö tässä tilanteessa voinut sanoa noin, vai olisiko hän pikemminkin sanonut näin. Insinöörien 3D-malleja varten kaipaaman kuvamateriaalin ja esineistön etsiminen ja arvioiminen oli sekin mielenkiintoista vaihtelua tavalliseen työnkuvaani. Hienointa on, kun pääsee kerrankin näkemään työnsä jäljen, ei pelkästään lukemaan. 14

15 Uudenlainen näkökulma 1900-luvun alun terveyshistoriaan Suvi Rytty Miksi kansa alkoi kuhnia? Miten vielä 1900-luvun alussa saatettiin uskoa, että kylmät kylvyt parantaisivat keuhkotaudin ja kasvisruokavalio alkoholismin? Mihin perustui ajatus siitä, että luonnonmukaisella elämäntavalla olisi mahdollista poistaa sosiaaliset ongelmat ja luoda uusi ihanneyhteiskunta? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin pyrin vastaamaan väitöskirjatyössäni, joka käsittelee suomalaista luonnonparannusliikettä sen kukoistuskaudella vuosina Luonnonparannusliikkeeksi nimitettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saksalaisesta luonnonparannustavasta innostuneita ihmisiä, jotka uskoivat, että kaikki taudit oli mahdollista parantaa ilman lääkkeitä esimerkiksi kylmän veden, auringonvalon, raittiin ilman, liikunnan ja kasvisruokavalion avulla. Lukuisista erilaisista luonnonparannusmenetelmistä suurimman suosion 1900-luvun alun Suomessa saavutti ns. Kuhne-hoito eli saksalaisen luonnonparantaja Louis Kuhnen ( ) kehittämä parannusjärjestelmä, jossa keskeisenä hoitomuotona olivat erikoiset lantion alueelle rajoittuneet kylmävesikylvyt. Suomessa nämä kylvyt saivat lempinimen kuhniminen. Ajatuksen siitä, että kuhnimalla oli mahdollista parantaa kaikki sairaudet aina kaljupäisyydestä keuhkotautiin, teki mahdolliseksi se, että Kuhne-hoito ei perustunut lääketieteeseen,vaan Louis Kuhnen kehittämään omalaatuiseen sairausteoriaan. Sen mukaan bakteerit eivät suinkaan aiheuttaneet sairauksia, vaan kaikki sairaudet johtuivat ruumiiseen vääränlaisen ruokavalion mukana tulleista vieraista aineista, joiden poistumista ruumista pystyttiin jouduttamaan kylmien kylpyjen aiheuttamalla stimulaatiolla. Nykypäivänä luonnonparannusta kutsuttaisiin vaihtoehtolääkinnäksi 1900-luvun alussa sellaista termiä ei tunnettu. Sen sijaan lääkärit kutsuivat Kuhne-hoitoa puoskaroinniksi ja pyrkivät valistamaan kansaa sen vaaroista, kuten siitä, että vakavasti sairaat eivät hakeutuneet ajoissa lääketieteelliseen hoitoon tuhlatessaan kallista aikaa humpuukihoitoihin. Argumentointi muistutti monessa suhteessa nykypäivänä käytyä keskustelua ns. uskomuslääkinnän vaaroista, mutta mielenkiintoiseksi asian tekee se, että vielä 1900-luvun alkuvuo- 15

16 sikymmeninä lääketieteellä ei ollut nykyisenlaisia tehokkaita keinoja taistella useimpiakaan sairauksia vastaan. Tehokkaita lääkkeitä ja rokotteita infektiotauteja vastaan oli tuolloin hyvin vähän, ja esimerkiksi penisilliini keksittiin vasta 1928 ja sen massatuotantoa ei päästy aloittamaan ennen kuin toisen maailmansodan jälkeen. Itse asiassa myös 1900-luvun alun lääketieteessä käytettiin luonnonparannuskeinoja, mutta physiatrian (nyk. fysiatria) nimellä, millä tarkoitettiin nimenomaan tautien parantamista ilman lääkkeitä ja kirurgisia toimenpiteitä lähinnä vesi-, ilma- ja valohoidoin sekä ruokavalion avulla. Loppujen lopuksi Kuhne-hoidosta tekikin puoskarointia vain sen perustana ollut hullunkurinen sairausteoria sekä ilman lääkärikoulutusta luonnonparantajina toimineet maallikot, eivät niinkään itse hoitokeinot. Nykypäivän vaihtoehtolääkinnästä poiketen 1900-luvun alun luonnonparannusliikkeellä oli myös yhteiskunnallinen missio: pelastaa Suomen kansa koko ihmiskuntaa uhkaavalta degeneraatiolta, jonka nähtiin ilmenevän sekä ruumiillisena että moraalisena rappiona. Degeneraation merkeiksi tulkittiin muun muassa keuhkotaudin ja sukupuolitautien yleisyys sekä rikollisuuden ja alkoholismin kaltaiset sosiaaliset ongelmat. Suomalainen luonnonparannusliike edustikin aikakaudelle tyypillistä ajatusta terveyden ja moraalin yhteen Kuhne-kylpy kietoutumisesta. Kurinalaisella ruumiin hoitamisella ja muokkaamisella pyrittiin kasvattamaan terveitä, työkykyisiä ja moraalisesti jalostuneita kansalaisia, jotka pystyisivät rakentamaan uudenlaisen ihanneyhteiskunnan ilman sairautta ja sosiaalisia ongelmia. Esimerkiksi juoppouteen kasvisravinto oli suoranainen täsmäase sammuttamalla suolaisesta liharavinnosta syntyvän luonnottoman janon eli alkoholihimon. Vaihtoehtolääkinnän historiaa on Suomessa tutkittu hyvin vähän, minkä takia tutkimusaihe jo sinänsä on uudenlainen näkökulma 1900-luvun alun suomalaiseen terveyshistoriaan. Väitöskirjatyössäni pyrin osoittamaan, että luonnonparannusliikkeen kaltainen vaihtoehtolääkintä ei välttämättä merkinnyt ihmisille pelkkää sairauksien hoitoa, vaan sillä oli monia muitakin sosiaalisia merkityksiä, jotka pitkälti selittävät sen suosiota. Luonnonparannusliike kiinnosti niin uskovaisia, sosialisteja, moraalireformisteja kuin oppimatonta tavallista kansaakin, koska joillekin se merkitsi parannustapaa, toisille elämäntapaa ja kolmansille jopa keinoa uudistaa yhteiskuntaa. 16

17 Suomen historian uudet aine- ja syventävät opinnot Akseli Pekkarinen Viime vuonna tiedekunta antoi opintojen rakenteita koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan opetussuunnitelma on voimassa seuraavat kaksi vuotta. Lisäksi opintojakson laajuudeksi suositeltiin viisi opintopistettä. Näistä lähtökohdista Suomen historian oppiaineessa lähdettiin kehittämään opintoja yhdessä opiskelijoiden edustajien kanssa. Viime vuosina Suomen historian opintoja on leimannut pirstaleisuus. Runsas luentotarjonta sekä laaja-alainen korvaavuuskäytäntö on mahdollistanut opintopisteiden haalimisen mitä erilaisilla yhdistelmillä. Usein nämä palaset eivät ole myöskään muodostaneet ehjää toisiaan tukevaa kokonaisuutta. Uusissa opetussuunnitelmissa sekä aine- että syventävien opintojen tasolla on muutettu tätä tilannetta. Samalla on lisätty kontaktiopetuksen oheen teemanmukaista kirjallisuuta. Aineopinnot jakautuvat edelleen neljään osaan. A1 Metodiopinnoissa kurssit pysyvät melko ennallaan. Suomen historian aineistot ja vanhat käsialat kurssi on uusi kokonaisuus, jossa yhdistetään paleografia ja lähdeaineistojen tuntemus. Aineopinnoista eniten muuttuvat kokonaisuudet Ihmisiä Suomessa keskiajalta varhaismoderniin sekä Moderni aikakausi Suomen yhteiskuntahistoriassa (A2 ja A3). Kumpikin kurssi on viiden pisteen laajuinen. Kurssit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden toisen keskittyessä vanhempaan Suomen historiaan ja toinen taas uudempaan. Kurssit muodostuvat luennoista sekä luettavasta kirjallisuudesta. Opetuksesta vastaavat professorit Kirsi Vainio-Korhonen ja Timo Myllyntaus. Suomen historian osa-alueita ja näkökulmia (A4) kokee pieniä muutoksia. Tämä osa suoritetaan edelleen kirjatenttinä, tai muina kursseina mutta entisen kahdeksan kohdan sijasta voi valita kuudesta. Tämän lisäksi kohdat sisältävät valmiita kirjapaketteja. Tällä pyritään luomaan selkeämpiä oppimiskokonaisuuksia. Täysin uutena kohtana on Aatteet ja sivistys. Osioon kuuluu myös mahdollinen opintoihin liittyvä työharjoittelu. Harjoittelun voi suorittaa esimerkiksi museossa tai arkistossa. Mahdollisuus tarjoaa työelämävalmiuksia ja sen tekoa oppiaine suosittelee lämpimästi. Kandidaattitutkielma säilyy entisellään. Syventävät opinnot muuttuvat aineopintoja rajummin. Vanhojen opintojen ideana oli sitoa opinnot gradun aiheeseen, mutta uusissa opinnoissa tämä on viety pidemmällä. Lisäksi ohjauksen ja tuen määrä kasvaa seminaarityöskentelyn myötä. Suomen historian syventävät opinnot koostuvat kuudesta osasta ja ovat laajuudeltaan 80 opintopistettä. Suomen historian tutkimusmenetelmät (S1) kokonaisuuden tarkoitus on auttaa opiskelijaa löytämään oma aiheensa ja auttaa alkuun gradun tekemisessä. Johdanto maisteriopintoihin 17

18 kurssilla aloitetaan aiheen etsintä ja tehdään kolmesivuinen tutkimussuunnitelma, jonka sisältöä pystyy hyödyntämään gradussaan. Tämän lisäksi tehdään maisterivaiheen HOPS. Tutkielman aineistot kurssilla aloitetaan oman lähdetyypin tarkastelu. Luetaan esimerkiksi kirjetutkimuksen mahdollisuuksista ja haasteista ja sen jälkeen kirjoitetaan aiheesta essee. Esseen tekemisen lisäksi työ käsitellään seminaarissa, jossa saa palautetta tekstistään. Tutkielman tietoteoreettiset ulottuvuudet kursilla on samankaltainen idea. Opiskelija kirjoittaa valitsemastaan metodista esseen ja saa näin tuotettua tekstiä gradua varten. S1 kokonaisuuden aikana on tarkoitus tuottaa 10 sivua tekstiä jota voi hyödyntää gradussaan. Näkökulmia uusimpaan tutkimukseen (S2, ) ja Tutkielmaa tukevia opintoja (S3, 5-10 op) ovat pysyneet varsin ennallaan. Ensimmäisessä tentitään uusia väitöskirjoja kun taas jälkimmäisessä tentitään oman tutkimusaiheen kirjallisuutta. Molemmissa kohdissa asiasta kannattaa käydä sopimassa etukäteen vastuuopettajan kanssa. Työharjoittelun tehdessään opiskelija suorittaa Tutkielmaa tukevat opinnot viisi pistettä suppeampana. Työharjoittelun voi sijoittaa sekä aine- että syventäviin opintoihin. Työelämän kannalta se kannattaa tehdä vähintään toiseen kohtaan. Maisteriseminaari ja pro gradu tutkielma ovat perinteisessä muodossaan. Seminaarissa aktiivinen osallistuminen töiden käsittelyyn edistää oman tutkielman suorittamista. Opintojen suunnittelusta vastanneen työryhmän jäsenenä olen tyyväinen tapaan, jolla opiskelijoiden näkemykset otettiin huomioon niin kokouksissa kuin Vanhalinnan seminaarissa. Kahden vuoden päästä voidaan katsoa, toimivatko uudistukset ja muokata rakennetta tarpeen mukaan. Vanhojen aikojen opintokokonaisuus 25 op + 35 op Vanhempien aikojen opintokokonaisuus on sivuainepaketiksi tarkoitettu monitieteinen ohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuden perehtyä laaja-alaisesti vanhempiin aikoihin: historiaan, kieliin ja kulttuurin eri muotoihin esihistoriasta 1700-luvun lopulle. Perusopintojen aikana opiskelijat perehtyvät vanhempien aikojen tutkimuksen perusteisiin, tutustuvat vähintään kolmeen neljästä aikakaudesta (esihistoria, antiikki, keskiaika tai uuden ajan alku) ja aloittavat latinan opiskelun. Aineopinnoissa opiskelijat jatkavat vieraiden kielten opiskelua, syventävät tietojaan vanhempien aikojen tutkimuksen menetelmistä ja tutustuvat tarkemmin vähintään kahteen eri tieteenalaan, jossa harjoitetaan vanhempien aikojen tutkimusta. Opintokokonaisuuden suorittaminen on vapaata kaikille Turun yliopistoon opiskelijoille. Opetuksesta vastaavat yhteistyössä Historian, kulttuurin tai taiteidentutkimuksen ja Kieli- ja käännöstieteiden laitokset sekä TUCE- MEMS-keskus. TUCEMEMS-keskus tiedottaa kunkin lukukauden aikana annettavasta opetuksesta (http://www.utu.fi/fi/ yksikot/hum/sivustot/tucemems/ mita/vaopintokokonaisuus/sivut/ home.aspx). Kurssien opettajat vastaavat omia kurssejaan koskeviin kysymyksiin ja Kirsi Salonen (kirsi.l.salonen(at) utu.fi) opintokokonaisuuteen liittyviin yleisiin kysymyksiin. 18

19 TVT-taitoja opiskelijoille ja opettajille Suvianna Seppälä Suomen historian oppiaine on saanut viimeisten kuukausien aikana apua Turun yliopiston informaatioteknologian laitokselta. Lukuvuosien aikana kursseilla tullaan hyödyntämään ViL- LE-oppimisympäristöä (Collaborative Education Tool) niin perus-, aine- kuin syventävissä opinnoissa. Tietojenkäsittelytieteen opettajat FT Mikko-Jussi Laakso ja FM Einari Kurvinen ovat vastanneet koulutuksesta ja tuutoroinnista. ViLLE on Turun yliopistossa kehitetty sähköinen oppimisympäristö, jonka tarkoituksena on monipuolistaa, havainnollistaa ja helpottaa opettamista. Se on enemmänkin ohjelma kuin vain kokoelma nettisivuja. Opiskelijalle se tarjoaa joustavuutta ja mahdollisuuden suorittaa kurssiin liittyviä tehtäviä oman aikataulun mukaan, toki kurssin keston puitteissa. ViLLE on käytössä tällä hetkellä niin peruskouluissa, lukioissa kuin yliopistossakin. Se taipuu siis eri-ikäisten oppimiseen. Suomen historian oppiaine on humanistisen tiedekunnan oppiaineista ensimmäinen, joka ottaa ViLLen tarjoamat oppimistehtävät mukaan kursseihin. Pilottiluonteisesti ViLLEä kokeillaan perusopintojen Suomen historian linjat ja rakenteet kurssilla, Aineistot ja vanhat käsialat -kurssilla sekä syventävien opintojen metodikursseilla. ViLLe tarjoaa monipuolisempia ja visuaalisempia tehtäviä opiskelijoille kuin mihin perinteinen verkkoympäristö moodle taipuu. Tehtävät ovat mm. monivalintoja, avoimia kysymyksiä, kuvan tunnistamista (esimerkiksi vanhojen käsialojen tulkintatehtävät) ja tekstien kommentointia. Seuraavan tunnin aiheeseen voidaan antaa ennakkotehtäviä, jotta opettajalta ei kulu liikaa aikaa vanhan kertaamiseen. ViLLEen on kätevä kirjautumislinkki kunkin kurssin moodle-sivulta ja sitä on helppo käyttää, koska suunnittelussa on panostettu tehtäväksiannon selkeyteen. Useimmat tehtävät mahdollistavat myös automaattisen arvioinnin, ja opiskelija saa heti palautteen, onko tehtävä ratkottu oikein vai väärin. Motivaatio kasvaa ja samalla opiskeluaktiivisuus ja opintosuoritukset kirjautuvat ViLLEen. Opiskelijapalautteen mukaan meiltä valmistuneet maisterit ovat kaivanneet yliopisto-opintoihin ehdottomasti lisää tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. ViLLen käyttö oppimisessa on yksi askel sähköisten oppimisympäristöjen kasvavassa maailmassa. ViLLEn sivut https://ville.utu.fi/ ViLLE.n tuotantoryhmä logon ympärillä 19

20 Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnot Taina Saarenpää Arkistot ja asiakirjahallinto ovat nykyään keskeisessä osassa kaikenlaisten organisaatioiden tietohallintoa ja jokapäiväistä toimintaa. Arkistoalan ammattilaisten työpäivät täyttyvät esimerkiksi sähköisestä säilyttämisestä, asiakaspalvelusta, aineistojen vastaanotosta ja järjestämisestä sekä henkilöstön tukemisesta ja kouluttamisesta. Työpaikasta riippuen voi työssä syventyä myös tutkimukseen ja historiallisten aineistojen salaisuuksiin. Mielikuvissa usein kummittelevat pölyiset arkistot ja vielä pölyisemmät arkistotädit eivät ainakaan enää vastaa todellisuutta. Arkistojen ja asiakirjahallinnan merkityksen kasvaessa ja toiminnan sähköistyessä työ on monipuolistunut ja vaatimukset arkistoalan ammattilaisten osaamiselle muuttuneet. Mahdollisimman laaja-alaisen koulutuksen varmistamiseksi arkistoalan ylempi koulutus siirtyy syksystä alkaen Arkistolaitokselta kokonaan yliopistoihin. Vuodesta 2006 toiminut Turun yliopiston ja Åbo akademin yhteinen Arkistolinja muuttuu syksyllä 2014 Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnoiksi, jotka muodostavat jatkossa 120 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden. Arkistolinja on ollut yksi parhaiten humanistisessa tiedekunnassa työllistävistä opintokokonaisuuksista. Opiskelijat ovat työllistyneet nopeasti esimerkiksi arkistopäälliköiksi, arkistonhoitajiksi, tietopalvelusuunnittelijoiksi ja tohtorikoulutettaviksi. Vienti on ollut niin ko- Taina Saarenpää aloitti syksyn alussa arkistoalan maisteriopintojen yliopisto-opettajana 20

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN. Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Riikka Kiuru, FM

TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN. Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Riikka Kiuru, FM TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen Riikka Kiuru, FM Se on jopa tärkeätä mulle - jollain sellaisella tasolla, että se menee termin "itsestäänselvyys" piikkiin.

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia?

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia? Lisätietoja germaanisen filologian opiskelusta: Lehtori Satu Selkälä puh. (08) 553 3430 satu.selkala(at)oulu.fi Lisätietoja opiskelijavalinnasta: Humanistisen tiedekunnan kanslia Puh. (08) 553 1011 (vaihde)

Lisätiedot

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015]

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Intensiiviviikot Educariumissa syksyllä 2015: vk 36 38: ma 31.8. - ti 15.9. vk 39 40: to 24.9. - to 1.10. vk

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

TVT-startti. elokuu 2013. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. www.helsinki.fi/yliopisto

TVT-startti. elokuu 2013. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. www.helsinki.fi/yliopisto TVT-startti elokuu 2013 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Johdannoksi TVT-ajokortti Mikä? Kenelle? Miksi? Miten? TVT-ajokortin suorittaminen Itseopiskelumateriaali Opetus Lähtötasotestit Näyttökoe Moodle

Lisätiedot

HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015. Historian perusopinnot

HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015. Historian perusopinnot HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015 Historian perusopinnot yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkonen: Uusi aika, luento 16 t. + kirjallisuus, 8.1. 3.2. ti klo 10 12 HU205 ja to klo 14 16 HU106. Tentti

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Historian opettajan suuntautumisvaihtoehto: 1.1 Historia (Suomen historia ja yleinen historia)

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Historian opettajan suuntautumisvaihtoehto: 1.1 Historia (Suomen historia ja yleinen historia) 1.1 Historia (Suomen historia ja yleinen historia) Historian oppiaineryhmä sisältää Suomen historian ja yleisen historian. Historian opinnot kouluttavat opiskelijoita arvioimaan kriittisesti tieteessä

Lisätiedot

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki 4.11.2010

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa. Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta

Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa. Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta Tätä kaikkea voit opiskella Nykykielten laitos tarjoaa opetusta kaikkiaan 23 kielessä sekä kieliteknologian

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT, KEVÄT 2016 PÄIVITETTY 1.2.2016

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT, KEVÄT 2016 PÄIVITETTY 1.2.2016 ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT, KEVÄT 2016 PÄIVITETTY 1.2.2016 Aikataulun lukuohje: Lukujärjestyksessä on ensin mainittu kellonaika, sen jälkeen opintojakso jonka opetuksesta

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Kasvatustieteilijän toimintakentät -kurssin suunnittelu. Kasvatustieteen laitos Tuomo Aalto

Kasvatustieteilijän toimintakentät -kurssin suunnittelu. Kasvatustieteen laitos Tuomo Aalto Kasvatustieteilijän toimintakentät -kurssin suunnittelu Kasvatustieteen laitos Tuomo Aalto Kurssin lähtötilanne Työelämäorientaatio pakollinen kandivaiheessa Varsinainen harjoittelu mahdotonta järjestää

Lisätiedot