LUOMUVILJAN TARJONTAKETJUN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMISHANKEEN OPINTOMATKA SAKSAAN MATKARAPORTTI

Transkriptio

1 LUOMUVILJAN TARJONTAKETJUN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMISHANKEEN OPINTOMATKA SAKSAAN MATKARAPORTTI Teksti Marja Suutarla Kuvat Marja Suutarla, Reijo Käki, Aulis Lassila 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Matkan tarkoitus 2. Matkalle osallistujat 3. Matkakertomus 4. Tutustumiskohteet 5. Yhteenveto 2

3 1. Matkan tarkoitus Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua Saksan luomuviljan tarjontaketjun toimintaan. Matkalta haettiin ideoita omaan yritystoimintaan ja vertailtiin vierailukohteiden toimintamalleja omiin. Lisäksi hahmotettiin saksalaisen luomuviljan tarjontaketjun yhtenäisyyttä ja sen toimintatapoja. Matkan osallistujat edustivat suomalaisen luomuviljan tarjontaketjun yrityksiä, mukana oli niin viljelijöitä, viljanhankintaorganisaation ja viljan jauhatuksen edustajat. Lisäksi mukana oli hallinnon edustaja. Kaikki osallistujat eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, joten matka tarjosi hyvän tilaisuuden keskinäiseen tutustumiseen, toimintojen vertailuun, yhdessäoloon sekä keskusteluun mahdollisista yhteistyökuvioista 3

4 2. Matkalle osallistujat Heikkilä Auvo ja Anneli, Paattinen Riiko Kaisa, Hajala Heikkilä Teppo, Loimaa Horsmanheimo Ari, Polvijärvi Ahola Erkki ja Ritva, Liikkala Rimhanen Katriina, Pohjolan Luomu Finland Oy Ukkola Tapani ja Eero, Loppi Käki Reijo ja Alestalo-Käki Merja, Elimäki Keskinen Raimo, Helsingin Mylly Oy Kuoppamäki Sami, Muhniemi Lassila Anna ja Aulis, Kimonkylä Hyrylä Leena, Kaakkois- Suomen Te-keskus Suutarla Marja, ProAgria Kymenlaakso ry 4

5 3. Matkakertomus Maanantai Kokoonnuimme kello 6.12 Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta matkustimme Hampuriin. Kahden tunnin lentomatkan jälkeen, meitä oli Hampurissa vastassa suomenkielinen opas, Riitta Sengebusch, terminaalin tuloaulassa kyltin Luomu kanssa ja kokoonnumme hänen luokseen. Siirrymme parkkipaikalla odottavaan bussiin ja aloitamme ammattiohjelman Hampurissa. Vierailemme klo 10.00m isossa luomutuotteita myyvässä kaupassa, Reformahaus Engelhardtiin Alstertal-ostoskeskuksessa. Kuulimme kaupan markkinoinnista, ostoista, tuotevalikoimasta ja kuulimme luomutuotteiden asemasta saksalaisessa ruokapöydässä. Illalla tutustuimme vielä luomukauppaan nimeltä Godehus Naturkost. Kaupoissa oli runsaasti luomutuotteita. Tuotteet eivät olleet pelkästään saksalaisia, vaan tuotteita oli tuotu myytäväksi ympäri maailmaa. Saksalaisissa tuotteissa oli erilaisia luomumerkkejä, kuten Demeter, Ecoland, Naturland, Biopark jne. Suomalaiselle merkkikirjo oli melkoinen yllätys. Merkkien avulla haluttiin erilaistaa luomutuotteita ja tätä kautta se vaikutti myös hinnoitteluun. Merkkien taustalla on erilainen tuotantotapa ja toiminnalliset lisävaateet. Luomukauppoja Saksassa on kauppaketjuina. Näistä suurimpia ovat Alnatura, Basic ja Edkorn ja Denn`s Bio, joilla kaikilla on myymäläpinta-alaa yli m2. Näistä Alnatura on kehittynyt viime vuosina voimakkaimmin ja sillä on nykyisin yhteensä 35 kauppaa, joista vuonna 2007 perustettiin yhteensä 8 uutta. Luomutuotteiden osuus tavallisessa ruokakaupassa on ollut vuonna 2006 myslillä 14,5 %, maidolla 8,7 %, vihannesmehuista 23,2 % ja voilla 2,3 %. Luomutuotteiden ruokaliikevaihdon osuus kaiken kaikkiaan on vuonna 2006 kananmunissa 9,7 %, vihanneksissa 6,1 %, leivässä 6 %, hedelmissä 5 % ja lihassa 1,1 % Kuva. Artebion esittely, Hotellimme Das Stathaus 5

6 Päivällä lähdimme ajamaan Lüneburgiin, jossa majoitumme hotelliin ja nautimme luomulounaan hotellin ravintolassa. Majoituksen jälkeen tutustuimme Artebio-yritykseen. Tämä yritys on tehnyt koko matkamme ammattiohjelman. Artebion toiminnasta, yritysideasta ja luomutuotteiden markkinionnista, Artebion omistaja ja perustaja Alexandra Thöring esitteli meille Artebion toimintaa. Artebio perustettiin vuonna 1997 luomutuotteiden välitykseen Saksaan ja ulkomaille. Vuonna 2005 Alexandra rekrytoi vakituisia työntekijöitä ja muutti yrityksensä osakeyhtiöksi. Nykyisin toiminnassa ovat mukana Alexandran lisäksi Inka Sachen ja Markus Volterin avulla. Inka oli meitä vastassa lentokentällä ja olikin mukanamme pääosan matkasta. Markus oli mukanamme yhtenä päivänä eli tiistaina. Heidän panoksensa matkan onnistumiseen oli erittäin merkittävä. Artebio tarjoaa orgaanisten hyödykkeiden ja valmistusaineiden sekä valmiiden tuotteiden välitystä. He toimivat siis elintarvike- ja rehuteollisuuden ostajana ja markkinoijana. He ovat asiantuntijoita luomuviljassa, -palkokasveissa, -öljykasveissa ja niiden johdannaisissa. Yrityksen toiminta on kansainvälistä ja tuotteita välitetään englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja italiaksi. Kuvassa Alexandra, Inka ja Markus Tiistai Lähdimme aamulla kohti Bohlsener Mühleä, myllyä, joka sijaitsee Gerdaussa. Tutustumme perusteellisesti luomumyllyn ja leipomon toimintaan sekä nautimme lounaan leipomon tiloissa. 6

7 Bohlsener Mühle oli Pohjois-Saksan suurin luomumylly, jolla oli oma leipomo. Toiminta oli yksityisessä omistuksessa. Tuotteita myytiin Bohlsener Mühle tuotemerkin alla, joka on kansainvälinen tuotemerkki. Suomalaisittain myllyn toiminta vastasi kooltaan Helsingin Myllyn luomuviljan jauhatusta. Vilja ostetaan myllyyn suoraan viljelijöiltä ja ÖkoKorn Nord tuottajien yhteenliittymän kautta. Vastaavasti Artebio ostaa ja välittää sekä jauhoja että valmistuotteita eteenpäin. Leipomon tuotteita myytiin 250 yritykselle esim. Hampuri, Hannover, Bremen -alueelle. Bolhlsener Mühle oli markkinajohtaja luomukekseissä. Leipomossa tuotettiin leipää, sämpylöitä, crakereita ja keksejä Bohlsener Mühle tuotemerkin alla, sekä privat label- tuotteita. Leipomo oli valmistunut vuonna 2004 ja sen liikevaihto oli 20 milj.. Tuotekehityksessä oli 3 henkilöä. Tutustuimme leipomon varastoon, jossa oli 2500 tavarapaikkaa. Varastoa oli tarkoitus laajentaa ja uusia. Yrityksessä suhtauduttiin positiivisesti tulevaisuuteen ja odotuksena oli, että luomumarkkinat kasvavat 10 % vuosivauhdilla. Ostettavan kauran laatuvaatimukset olivat: - hl 56, kosteus 14-14,5 %, vieraita jyviä alle 2 % (sisältää pienet jyvät alle 2 mm seula). Hinta oli tuolloin 40 /100 kg. Odotettavissa on, että hinta laskee /100 kg, koska kauravuosi on ollut hyvä ja raaka-ainetta on paljon. Vehnällä sadon laatu oli vaihteleva, sakoluku vaade on 220. Rukiilla sakoluku pitää olla 130. (Suomessa vastaavat luvut vehnä 180 ja ruis 100). Saksalaisen luomuviljan satotaso hehtaaria kohti on kg maanlaadusta riippuen. Hinnoittelu on 3 kk sama, jolloin ostot tehdään varauksilla esim. lokakuussa joulukuun loppuun. Hinnoittelu määräytyy satokauden jälkeen. Eri sopimusvaihtoehtoja Suomen tapaan ei ollut. Hintaan vaikuttaminen on ollut vähäistä, koska erikoiskaupoissa kulutus laskee.(poikkeaa luomumarkkinoiden kasvuennusteesta). Pääosin hinnan muutokset vaikuttivat mylly/leipomotuotteiden katteeseen. Yrityksen markkinaosuus oli vakaa ja se perustui hyvään maineeseen. Välittäjät kyselivät tuotteita suoraan. Organisaation mielestä heillä oli lisäksi hyvät myyjät. Ulkomaille yritys ei aktiivisesti vie, mutta noin 10 % menee Ranskaan, Italiaan ja Ruotsiin. Yritys keskittyy tulevaisuudessa speltin käytön tehostamiseen. 7

8 Kuvat: Bohlsener Mühle ja retkeläiset leipomon edustalla Sään salliessa lähdimme kävellen luomutilalle ja eksyimme matkalla. Eksyminen oli ihan mukavaa. Näimme saksalaista maalaismaisemaa ja nautimme hyvästä ilmasta. Tila oli Barnsenin luomutila, johon sitten päädyimme. Tilalla on 95 ha viljalla ja 21 ha nurmella, osa pelloista on omia ja osa vuokralla. 50% pelloista tuottaa viljaa, 25% perunaa, 12% apilalla. Heillä on myös 5 emolehmää sekä 2 ponia perheen 8

9 harrastuksena. Koneet on yhteisomistuksessa kahden muun kylän luomutilan kanssa. Tilalla on harjoitettu luomutuotantoa vuodesta Tilan toiminta vaikutti elämäntapatoiminnalta. Kuva. Inka haastattelee tilan isäntää. Keskiviikko Varhaisen aamiaisen jälkeen lähtö kohti Bad Bevenseniä, jossa tutustumme Öko- Korn Nord-yritykseen. Teimme kierroksen yrityksen varastoissa, näemme viljasiilot, kuulemme esitelmän tuotannosta, varastoinnista, hintaperusteista, viljakaupasta ja markkinoinnista jne. Vorstellung Öko Korn Nord w.v. 110 Mitgliedsbetriebe 80 % Biolandbetriebe Getreide, Leguminosen, Saatgut, Ölsaaten t Gesamtumsatz Zwei eigene Betriebsstätten 13 feste Mitarbeiter an drei Standorten (Bad Bevensen, Uelzen und Betzendorf) Unser Einzugsgebiet 9

10 Lagerstätte Uelzen Lager Bevensen Büro Betzendorf Lounaan yhteydessä oli aikaa kysymyksille ja keskustelulle Öko-Korn Nordin luomucafessa. Viljelijät toimittavat viljan Öko-Korniin. Vastaanoton yhteydessä otettiin viljanäytteet. Kun näytteet oli otettu ja analysoitu, sai viljelijä kipata kuormansa varastoon. Viljavarastossa oli oma kuivuri kuivatusta varten. Luomuviljaa tulee Öko- Korniin 670 km säteeltä. Öko-Korn ohjasi viljelijöitä viljelemään tiettyjä lajikkeita, mutta viljelijät saivat viljellä mitä halusivat. He suosittelivat viljelijöitä käyttämään tiettyjä neuvojia, jotka tekivät viljelysuunnitelmia. 10

11 Viljavarastoon otetaan vastaan tn viljaa/vuosi, tästä rehu- ja ruokaviljaa on tn ja siemenviljaa loput. Öko-Korniin kuuluu 110 jäsentä ja muita viljan toimittajia on 250 kpl. Bohlsener Mühle on tärkein asiakas % markkinaosuudella. Yritys vei myös viljaa Hollantiin ja Tanskaan. Ostoja tehdään vastaavasti Saksan itäpuolelta esim. Puolasta. Öko-Kornin periaatteisiin kuuluivat jäsenedut - takaavat että vilja otetaan vastaan - välittävät markkinatietoa - neuvontaa - hinta määräytyy etumaksuun, tilitykseen ja jälkitilitykseen. Hinnoittelussa on oleellista, että kaikkien jäsenten hinta muodostui myyntien keskihinnan mukaan. Jäsenet joutuivat maksamaan jäsenmaksuna kerran 30 /tn, josta muodostui yrityksen omapääoma. Jäsenet toimittivat tn eriä, joten vaihtelu eri toimittajien välillä oli suurta. Viljasta maksettiin noin 400 /tn, josta markkinointikuluja oli 14 /tn. Jäsenhinta lokakuu 2008 speltille oli 600 /tn, rukiille 400 /tn, mallasohralle 460 /tn, leipävehnälle 420 /tn sekä kauralle 400 /tn. Laatuvaatimukset olivat valkuainen 12 %, sako 250, kostea sitko 26 %. Keskisadot toimittajille oli 3000 kg/speltti, kg vehnä, kg/ha mallasohra, kg/ha ruis. Viljelijöille suositeltiin 5 vuoden viljelykiertoa, jossa oli seuraavat kasvit/v: apila, speltti/vehnä, kaura/ruis, papu/herne, vilja (vehnä, kaura, ruisvehnä). Jos tilalla oli hankalat maat niin suositeltiin 2 apilavuotta, 2 vehnävuotta. Ja viljelytoiminnassa sekä viljankäsittelyssä käytettiin GMP 13 ohjeistusta. Ökokornista todettiin, että tällä hetkellä he kilpailevat biokaasulaitokset kilpailevat luomuviljan kanssa, sillä valtio takaa 20 vuodeksi biovoimalaitosraaka-aineiden hintatason. Matkamme jatkui Ökokornista Güstritsissä sijaitsevalle Schäferinluomutilalle. Tilalla on 145 ha viljalla ja noin 20 ha nurmiviljelynä. Lisäksi tilalla on 40 lihanautaa. Isäntä kertoo tilantuotannosta, luomuviljan ja lihan markkinoista jne. Kohde oli yksi parhaimmista. Isäntä, entinen neuvoja ja oli vuokrannut koko tilansa ja tullut kaupungista. Tilalla viljeltiin perunaa, porkkanaa, spelttiä, kauraa, ohraa, palkokasveja ja rapsia. Isännällä oli tarkoitus aloittaa seuraavalla viikolla syyskylvötyöt. Tilan liikevaihdosta tuli pääosa porkkanasta ja perunasta. Tila maksoi peltovuokraa /ha. Tilan kate A oli /ha. Tila sai tilatukea 230 /ha ja luomutukea 130 /ha. Saksalainen tila saa vähemmän tukea kuin suomalainen, mutta sato- ja hintatasot kompensoivat tuloja. Suomalaisen ja saksalaisen luomuviljelijän toimeentulo on samalla tasolla. 11

12 Tilalla oli kehitysprojekti ympäristöihmisten ja kalastajien kanssa tilan peltojen kastelusta. Kuva. Schäferin tilan isäntä (oik.) kertoo retkeläisille tilan toiminnasta Torstai Aamulla käännämme bussin nokan kohti yhdistyneen Saksan pääkaupunkia, Berliiniä. Ajomatkaan meni aikaa noin 3 tuntia. Päivällä söimme luomulounaan Berliinissä Jouis Nour -ravintolassa ja lähdimme kävellen Saksan maatalousministeriöön, jossa meille oli varattu vierailu ja esitelmä Saksan luomumaatalouspolitiikasta, luomuviljan- markkinoista ja kaupasta. Esitelmän jälkeen oli hetki aikaa kysymyksille. Saksan maatilat idässä ja lännessä poikkeavat toisistaan sekä maan laadun, että tilakoon perusteella. Lännessä pellot ovat multavampia ja pienikokoisia. Maan hinnoittelu perustuu maan laatuun. 12

13 Kuva. Saksan tilamäärät ja tilakoot 1991 ja 2003 lännessä ja idässä. Liittovaltion budjetista 270,5 mrd, on maatalouteen osoitettu rahamäärä 5,2 mrd. Tästä summasta sosiaalinen puoli eläkkeet ja terveyden hoito vievät 3,7 mrd.. 13

14 Kuva. Luomupeltopinta-alat eri Saksan liittovaltioissa. 14

15 Kuva. Luonnonmukaisen tuotannon liikevaihto ja liikevaihdon jakaantuminen Saksassa 15

16 Maatilojen tulokehitys tavanomaisilla ja luomutiloilla Kuvasta nähdään, että luomutuotanto on nykyisin voittoa tarkastellessa suhteessa liikevaihtoon merkittävästi parempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. 16

17 Kuva. Suurimmat saksalaiset elintarvikekaupat Luomutuotteiden kauppaa on edistänyt merkittävästi luomutuotteiden myynti Lidlkauppaketjussa. Tästä todettiin, että jos luomutuotteita on tarjolla siellä missä ihmiset käyvät, niin niiden myynti voi lisääntyä rajustikin. Tuotteita pitää vaan olla kuluttajien saatavissa. Helppous nykypäivänä on yksi avaintekijöistä. Ministeriön käynnin jälkeen oli vapaata aikaa Berliinin keskustassa 17

18 Perjantai Aamiainen oli hotellissa, luovutimme huoneet ja bussi kuljetti meidät lentokentälle. Lento lähti klo ja kahden tunnin kuluttua laskeuduimme Helsinki- Vantaan kentälle. 4. Yhteenveto Saksan matkasta Saksan luomuviljan tuottajilla on hyvistä olosuhteista huolimatta samanlaiset toimeentulon edellytykset kuin suomalaisilla kanssa veljillään. Tukipolitiikka tukee kuitenkin suomalaisia. Viljan viljely on aina ilmoista riippuvaa, ollaan missä päin maailmaa tahansa. Mielenkiintoista oli havaita miten paljon painoarvoa saksalaiset laittoivat pellon tuottoarvolle. Suomessahan perusoletus on, että kaikki voivat tuottaa samalla tavalla kunhan vain osataan tehdä oikeita asioita. Saksassa tuetaan uusiutuvia energiamuotoja vahvasti suhteessa suomalaiseen toimintatapaan. Tämä toisaalta vaikuttaa luomutuotannon etenemiseen Saksassa vaikka kuluttajat haluaisivatkin ostaa luomutuotteita läheltä. Lähialueella tuotettu olikin kuluttajia hämmentävä asia. Asiaan ei tulla puuttumaan ja se toisaalta antaa suomalaisille mahdollisuuden tuottaa luomua enenevässä määrin ja viedä sitä tarvittaessa Saksaan, sillä markkinoita tuntuu olevan. Hinnoittelusta ja markkinoiden kehittymisestä saimme vähän ristiriitaistakin tietoa. Ristiriitaisuus ilmeni silloin kun piti siirtää korkeat tuottajahinnat eteenpäin. Saksalaiset ovat tehneet paljon työtä saadakseen luomutuotteista lisähintaa. Erilaisten merkkien kirjo on melkoinen ja niiden takana olevat toimenpide-edellytykset sitäkin haasteellisemmat. Me Suomessa olemme luomupuolella tottuneet toimimaan monenlaisten vaatimusten kanssa. Kilpailuetuna toimintatapamme voisi toimia myös erilaisten saksalaisten merkkituotteiden tuottamisessa jos näin halutaan. Hintakysymys on kaikille ketjutoimijoille elintärkeä. Kenen katteesta otetaan huonolaatuinen raaka-aine, vähäinen tai runsas satotaso. ÖkoKornin sopimustoiminnassa oli haluttaessa sovellettavaa. Samantyyppistä toimintaa harjoittavat Suomessa maidonhankintayhtiöt jälkitilityksineen. ÖkoKornin toiminnasta oltiin retkeläisten kesken montaa mieltä. Osoittautui että retkeläisten ajatukset jakaantuivat yhteistoiminnan merkityksestä ja luotettavuudesta. Yllättävää oli, että mylly, joka oli suurin toimiva pohjois-saksalainen luomumylly, ei ollut sen suurempi kuin, mitä Suomen suurin luomumylly edustaa, vaikka markkinoita oli. Mylly oli hoitanut ketjun hallinnan mallikkaasti. Viljan hankinta tuli suurelta osin tuottajien yhteenliittymältä, jossa viljan laatu ja saatavuus oli hallittavissa. Toisaalta jauhot menivät suoraan omalle leipomolle, jolla tuntui olevan varsin vakaat markkinat ja joissain tuotteissa vielä markkinajohtajuuskin. Hintaetua näkemässämme toiminnassa oli ainakin viljelijöiden yhteenliittymän suuntaan. Yksittäiset viljelijät saivat heikompaa hintaa kuin yhteenliittymän viljelijät. Tutustuminen saksalaiseen luomutoimintaan oli avartavaa. Kiitokset Raimolle Artebion yhteystietojen hankkimisesta, sillä Alexandra, Inka ja Markus tekivät kaikkensa matkamme onnistumiseksi. 18

19 5. Tutustumiskohteet Reformahaus Engelhardtiin Alstertal-ostoskeskus Hampuri Artebio Munstermannskamp Lüneburg - Germany tel fax artebio@artebio.de Godehus Naturkost Lüneburg Hotel Das Stadthaus, am Sande 25, Lüneburg, puh , fax , Bohlsener Mühleä, mylly, leipomo Mühlerstr 1. Bohlsen luomutila Barnsenin Gerdau Öko-Korn Nord Wulfsoder Weg Betendorf Bad Bevensen Schäferin luomutilalle Güstrits Jouis Nour -ravintolassa. Berliini Saksan maatalousministeriö Wilhelmstr Berlin BioHotel am Lunik Park, Stolper Str. 8, Hohen Neuendorf, 19