Opetus- ja kulttuuriministeriö

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto EU:n komission Digitaalisia sisämarkkinoita (Digital Single Market) koskevasta strategialuonnoksesta Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry, jonka jäsenenä on 51 pääosin pitkiä elokuvia sekä dokumentti- ja lyhytelokuvia tuottavaa yritystä, kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiasta. Viittaamme ja yhdymme Suomen Filmikamarin ja Lyhdyn lausuntoihin, ja esitämme ohessa mitä tulee ottaa huomioon muodostettaessa Suomen kantaa strategialuonnokseen. 1. Yleistä - elokuva- alan erityispiirteiden huomioiminen On myönteistä, että komissio tiedostaa innovatiivisen yritystoiminnan ja luovien sisältöjen avainroolin digitaalisen markkinan kehittymisen kannalta. Siksi on tärkeä turvata sellaiset tekijänoikeudet, että tekijät ja sisällöntuotantoyritykset pystyvät ansaitsemaan elantonsa ja kilpailemaan muista maanosista tulevan tarjonnan kanssa. Elokuvan tuotantoprosessi ja rahoitus Elokuvatuotannot ovat työvoimavaltaisia sekä teknisiä resursseja ja ammattitaitoa vaativia, ja siksi kustannuksiltaan huomattavia. Tuottaminen, samoin kuin levittäminen ja esittäminen, edellyttääkin yritystoimintaa. Hyvä laatu ei synny halvalla ja nopeasti. Elokuvasta riippuen työryhmän koko on muutamista kymmenistä useisiin satoihin työntekijöihin. Elokuvan valmistuminen kestää puolestatoista viiteen, jopa kymmeneen vuotta. Kestoon vaikuttavat mm. kuinka kauan käsikirjoitusta tulee kehitellä, etsitäänkö yhteistuottajia muista maista rahoituksen, kuvauspaikkojen ja muun yhteistyön vuoksi, kuinka kauan eri rahoitus-, levitys- ja muiden sopimusten loppuunsaattaminen kestää, jne. Suomessa ja suuressa osassa muitakin EU- maita elokuvan rahoitustahot ovat pääasiassa kansallinen elokuvasäätiö (SES), tv- kanava sekä levitysyhtiö, ja lisäksi tuotantoyhtiö laittaa tuotantoon omaa rahaa. Yhä useammin kansallisen tason rahoitus ei riitä, vaan tarvitaan yhteistuottajia joiden avulla hankitaan kansainvälistä tuki- ja tuotantokannustinrahaa sekä levitystä. Elokuvan tekeminen onkin enenevässä määrin yhteistyötä eurooppalaisella tai maailmanlaajuisella tasolla myös suomalaisille elokuvantekijöille. Tuotantoyhtiön ja levittäjän roolit Tuotantoyhtiö myy levittäjälle oikeudet levittää elokuvaa tietyille alueille eli territorioille, joilla elokuvalla arvioidaan olevan mahdollisuus saada katsojia. Levittäjä maksaa oikeuksista ennakkomaksun, jolla tuottaja rahoittaa elokuvan tekemistä, ja sen suuruus riippuu elokuvan kaupallisista odotuksista. Levittäjä ottaa ennakon takaisin levitystuloista. Levittäjä siis sijoittaa elokuvaan ja odottaa saavansa takaisin sijoituksensa sekä tuottoja, jotta voi jatkaa yritystoimintaa ja levittää uusia elokuvia. Tuottaja saa elokuvan valmiiksi ja odottaa saavansa tuottoja, jotta voi jatkaa yritystoimintaa ja tehdä uusia elokuvia.

2 Pääosa elokuvien tuotoista tulee edelleen elokuvateatterilevityksestä. Rahavirta elokuvateatterilipputuotoista jakautuu keskimäärin seuraavasti: Alv:n jälkeen lipun hinnasta 50% jää teatterille, 50% jaetaan levittäjän ja tuottajan kesken siten, että tuotosta vähennetään elokuvan kaikki markkinointi- ja levityskustannukset, ja levittäjä ottaa levityspalkkion ja antamansa ennakkomaksun, ja loppuosan saa tuottaja. Mikäli levittäjän ennakkomaksua ei saada katettua lipputuloilla, levittäjälle tulee tappiota eikä tuotantoyhtiölle tuloudu mitään. Levittäjän tappio pyritään kattamaan DVD- levityksestä saatavalla tuottajaosuudella, ja tuottaja saa tuottoja tappioiden kattamisen jälkeen. DVD- levitys on laskenut rajusti nettilevityksen vuoksi, eikä nettilevityksestä tuloudu vielä tuottoja vastaavassa määrin. Oikeuksien myynti kansallisesti ja territorioittain Tuottaja pyrkii löytämään kuhunkin esityskanavaan mahdollisimman hyvän ja hänen tuotteeseensa keskittyvän levittäjän, joka osaa arvioida oman territorionsa riskit ja mahdollisuudet. Levitysyhtiöt toimivatkin tavallisesti joko kansallisilla tai territoriaalisilla markkinoilla. Euroopassa territoriot ovat usein kielisidonnaisia, ja lisäksi on muita, suuriakin kulttuurisia eroja. Alueellisesti toimiva levitysyhtiö tuntee kunkin kulttuurin asiakkaat parhaiten. Elokuvat eivät kulje kulttuurista ja maasta toiseen samalla tavalla kuin esim. metalliteollisuuden tuottamat mutterit. Vain poikkeuksellisen harva hollantilainen, italialainen tai vaikkapa itävaltalainen elokuva kiinnostaa suomalaisia (ja päinvastoin); se ei kuitenkaan vähennä näiden elokuvien kansallista kulttuurista ja taloudellista arvoa. Elokuvien levittämisen logiikka seuraa siis markkinoiden logiikkaa. Levittäjän on tunnettava myös lainsäädännön erikoisuudet ja käytettävä niiden noudattamiseen rahaa (esim. kuvaohjelmalainsäädäntö). Koko Euroopassa elokuvia levittävän yhtiön pitäisi tuntea kaikki nämä erilaiset markkinat, sekä markkinoida ja lokalisoida kaikki edustamansa elokuvat (käännökset, lainsäädännöt jne.) jokaiselle territoriolle sopivalla tavalla. Tämä vaatisi erittäin suuret resurssit. Tällä hetkellä ei ole toimijoita, jotka levittäisivät elokuvia kaikkialla Euroopassa elokuvateattereihin, tallenteina, VOD:nä tai televisiossa. Mikäli digitaalisen sisämarkkinan strategia toteutettaisiin av- sisältöjen osalta, todennäköisiä tällaisia levittäjiä tulevaisuudessa olisivat ylikansalliset toimijat kuten Google, Amazon, Netflix jne. Suomessa toimivat levittäjät ja tv- kanavat, jotka ennakko- ostavat suomalaisia elokuvia, olisivat merkittävissä vaikeuksissa. Löytyisikö koko Euroopassa toimivia yrityksiä, jotka olisivat valmiita ennakkorahoittamaan myös suomalaisia elokuvia? Suomalaisen elokuvan rahoitus on jo tällä hetkellä erittäin paljon pienempää kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa, joissa isommalla rahoituksella on onnistuttu tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestyksiä kuten draamasarja Silta ja Oscar- palkittu elokuva Kosto. On myös epätodennäköistä, että suomalainen elokuva saisi ylikansallisen suuryrityksen jättimäisessä elokuvakatalogissa tarvittavan markkinoinnin, jotta yleisö löytäisi sen ja kiinnostuisi sen katsomaan. Suuryhtiöt keskittävät markkinointitoimenpiteensä isoihin, varmemmin kaupallisen menestyksen saaviin elokuviin. Elokuvan rahoituksen ydinkolmikosta (kansallinen tuki, kv. tuet ja kannustimet, levittäjä) levityksestä saatavalla rahoituksella on ratkaisevan tärkeä osuus. Tuottaja myy oikeuksia eri territorioilla toimiville levittäjille, ja saa näin elokuvalle riittävän rahoituksen. Jos koko Euroopan laajuisille oikeuksille eri levityskanavat mukaan lukien löytyisi ostaja, tuottaja saisi elokuvansa oikeuksien myynnistä pienemmän hinnan kuin myymällä oikeuksia territorioittain. Esimeriksi Tanskalaisen palkitun Royal Affairin rahoituksesta eri levittäjien ennakkorahoituksen osuus oli 37%. Elokuvan tuotantoyhtiön Zentropan mukaan elokuva olisi jäänyt tekemättä ilman näitä ennakkorahoituksia. Joskus ennakkomyyntien osuus rahoituksesta on jopa 60%. Jos tuotantoyhtiöiden ei olisi mahdollista myydä oikeuksia territoriaalisesti, valtaosa Oscar- palkinnon voittaneista elokuvista olisi jäänyt tekemättä: 70% Oscareista on mennyt eri maiden ja maanosien yhteistuotantoina tehdyille independent elokuville.

3 2. Strategialuonnoksen elokuva- alaa koskevat kohdat Digitaalisen sisällön saannin parantaminen Komission tiedonannon kohdassa 2.3. käsitellään ns. perusteettomien maarajoitusten ehkäisemistä ja kohdassa 2.4. tekijänoikeusjärjestelmää. Ei pakkoa rajat ylittävyyteen. Strategian kohdissa 2.3. ja 2.4. esiintyy vahvasti ajatus, että kuluttajan pitäisi pystyä käyttämään myös muiden EU- maiden verkkopalveluita ja että yhdessä maassa ostetun palvelun pitäisi kuluttajan mobiililaitteessa toimia kaikissa muissakin EU- maissa. Kun kuluttaja on hankkinut sisältöpalveluja (esimerkiksi Netflix, Areena) kotimaassaan, ja haluaa käyttää niitä ylitettyään maiden rajan EU:n sisällä, tämä on ratkaistavissa teknisesti tekijänoikeuksia kunnioittaen. Tätä varten ei tarvitse luoda sääntelyä joka romuttaisi av- alan liiketoimintamallit. Kaupallinen vapaus antaa markkinoille tilaa kehittyä. Vaikka elokuvien jakelu on digitalisoitunut, eivät elokuvien digitaalinen levittäminen ja asiakkaiden kulutustottumukset ole millään tavalla muuttaneet sitä, miten elokuvia kehitetään, tuotetaan ja myydään. Jos lainsäädännöllä määrättäisiin, miten kauppaa saa käydä, uhattaisiin vakavasti niitä työpaikkoja ja sitä talouskasvua, mitä luovat alat Euroopassa ja Suomessa tuovat. Toimijoiden välinen sopimusvapaus on säilytettävä. Digitaalisista levityskanavista on toistaiseksi ollut erittäin vaikeaa saada tuottoja elokuvien tuotantoyhtiöille tai muillekaan, mutta nyt siihen alkaa olla mahdollisuus. Nyt kaavailtu komisson strategia vaikeuttaisi sitä ratkaisevasti. Perustelut ovat puutteellisia. A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence asiakirjassa viitataan raportteihin, joista pitäisi löytyä analyysejä ja todisteita tekijänoikeuslainsäädännön muuttamisen ja digitaalisen sisämarkkinan luomisen hyödyistä. Missään raportissa ei kuitenkaan esitetä millä tavoin ne kasvattaisivat luovien alojen, kuten elokuva- alan tuottavuutta ja työllistävyyttä. Mikäli sääntely pakottaa lopettamaan tämänhetkiset rahoituksen ja kaupankäynnin muodot, tuloksena on valtavia elokuva- ja av- alan työpaikkojen ja taloudellisten hyötyjen menetyksiä. Komissiolta tulee vaatia myös tätä alaa koskevia todisteita hyödyistä, sekä esityksiä vaihtoehtoisista liiketoimintamalleista niiden tämänhetkisten tilalle jotka uusi sääntely tuhoaisi. Investoiminen digitaalisiin sisämarkkinoihin Koska verkossa toimiva digitaalinen sisämarkkina on sisältövetoinen, investoiminen sen kehittämiseen edellyttää investoimista eurooppalaiseen sisältötuotantoon. Komission suunnitelmissa rahoituksen saannin helpottamiseksi tulee huomioida sisältötuotanto- alan tarpeet. 3. Lopuksi Korostamme av- ja elokuvatuotannon investointien etupainotteisuutta ja riskialttiutta sekä painotamme alan kaupallisen vapauden tärkeyttä. Rahoitus- ja levityssopimuksia tulisi voida solmia myös markkinakohtaisesti, jotta voidaan taata tuloja useilta markkinoilta. Pakollinen rajat ylittävä lisensiointi veisi pohjan tällaiselta sopimiselta ja johtaisi kenties siihen, ettei riskialttiiseen av- ja elokuvatuontantoon olisi enää kannustetta investoida. Näin päädyttäisiin tilanteeseen, jossa menestyvä ja monimuotoinen eurooppalainen elokuvatuotanto vähenisi ja entistä suurempi osa tuotannoista olisi monikansallisten mediajättien tuottamaa. Tällainen kehitys olisi sekä elokuva- alan että EU:n tavoitteiden vastaista. Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto SEK ry Sari Väänänen, toiminnanjohtaja Liite 1: Aihetta sivuava pohjoismaisten levittäjien haastattelu Nordisk Film & TV Fondin sivuilla

4 Liite 1: Artikkeli Nordisk Film & TV Fondin sivuilla Teksti kopioituna: Nordisk Film & TV Fond news Cannes: Nordic Sales Companies Adapting To Changing Market Tougher business conditions and a shifting market are forcing Nordic sales agents to become pickier on arthouse fare. About 20 Nordic films and documentaries are premiering at the Cannes market this year but only a handful are represented by Scandinavian- based sales companies. The Girl King LevelK CEO Tine Klint e says Adjusting to the market, means turning down films we truly love. As a whole, we now tend to pick up fewer titles for our yearly line- up in order to optimise sales & distribution for each individual film,. The company is introducing at the market the new Danish documentary Motley s Law directed by Nicole Horanyi for Made in Copenhagen. The film follows the first and only foreign lawyer who litigates in Afghan courts. Also on LevelK s line up is Anders Thomas Jensen s smash hit Men & Chicken. Miira Paasilinna, CEO at Yellow Affair, concurs with Klint: The market for art house films is getting tougher all the time and it has led to some changes in our company strategy. We are selecting fewer arthouse films, and we are looking for films outside of Scandinavia, also films that are more commercial and have bigger budgets. Heading Yellow Affair s Cannes portfolio is Mika Kaurismäki s The Girl King, a biopic about Sweden s Queen Kristina, just picked up in Cannes by US distributor Wolfe Releasing who will launch the film this fall. Also being sold by Yellow Affair is the Swedish coming of age film Girls Lost (Pojkarna) by Alexandra- Therese Keining about sexual confusion and gender identity. TrustNordisk remains the leading sales company of Nordic films and continues to offer a mix of high profile titles partly financed through pre- sales, and smaller arthouse fare. It is a fact that pre- sales has become a crucial part of our turnover says the company s CEO Rikke Ennis. "This year s Cannes line- up shows exactly what we are best at: Nordic blockbusters with an international appeal, director driven dramas with strong Nordic talent and then a few pearls that we simply fell in love with. Obviously we are proud to have Ingrid Bergman on this year s Cannes poster [TrustNordisk represents The Cannes Classics entry Ingrid Bergman- In her Own Words] and Magnus von Horn s The Here After at the Directors Fortnight. TrustNordisk is also presenting at a closed market screening the Danish fantasy adventure The Shamer s Daughter and introduced yesterday a show- reel of upcoming titles The Last King by Nils Gaup, A Man Called Ove by Hannes Holm, Walk With Me by Lisa Ohlin, The Day will Come by Jesper W. Nielsen and the recent pick up Noma my Perfect Storm, a feature documentary about René Redzepi, the man behind the world renowned double Michelin stars Noma restaurant in Copenhagen. The film was immediately acquired by Longride Inc for Japan. Meanwhile SF International is having a lower profile in Cannes and for the first time doing business not from the Scandinavian Stand, 55 la Croisette, but from the SF boat close to the Palais. Head of International Sales Anita Simovic, will start pre- selling Kay Pollak s upcoming film Heaven and Earth, independent sequel to the director s Academy award- nominated As it is In Heaven. To build on Ingrid Bergman s celebration of the actress s 100 year anniversary, Simovic is also selling a Bergman collection of seven early Swedish films made before the star left for Hollywood.

5 Stockholm- based Eyewell headed by Michael Werner has one title premiering in Cannes: the Estonian hit 1944 by Elmo Nüganen, co- produced by Finland s MRP Matila Röhr Production. Here under is a non- exhaustive list of Nordic films premiering at the Cannes market, sold by non- Scandinavian sales agents: Denmark - Albert, animation film by Karsten Kiilerich. Sales: Sola Media - Bridgend, Sundance winning drama by Jeppe Rønde. Sales: New Europe Film Sales Finland - Absolution (Henkesi edestä) drama by Petri Kotwica. Sales: Media Luna - Love Milla by Teemu Nikki, spin- off movie based on a popular TV series. Sales: Reel Suspects - The Fencer (Miekkailija), historical drama by Klaus Härö. Sales: Little Film Company - The Midwife (Kätilö), WW2 drama by Antti J. Jokinen. Sales: Picture Tree International Iceland - RAMS by Grimur Hakonarson, premiering at Un Certain Regard. Sales: New Europe Film Sales The film has already been snatched by France (Haut et Court) and was sold before its official screening in Cannes to Benelux (Imagine), Greece (Ama Films) and Taiwan (Maison Motion). - Life in a Fishbowl, multi- awarded Icelandic hit by Baldvin Z. Sales: Films Boutique - Virgin Mountain, Tribeca award- winning film by Dagur Kári. Sales: Bac Films Norway - Louder than Bombs by Joachim Trier, Cannes official competition entry. Sales Memento Film Sales. The buzz is very strong on the film ahead of its Monday 19 screening at the Grand Théâtre Lumière in Cannes. The English language film is opening in October both in Norway (SF Norge) and in France ( Memento Film). - Maiko- Dancing Child, documentary by Ase Venheim Friveness. Sales: Eye on Film - Out of Nature, Berlin Panorama entry. Sales: Epicentre Films