Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

Transkriptio

1 Perustelumuistio 1(5) Esteettömyys rautatiejärjestelmässä Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräyksen tausta Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän kehittämisellä pyritään rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen ja sitä kautta rautateiden liikennekysynnän lisääntymiseen, mikä osaltaan helpottaisi maanteiden ruuhkautumista. Ensimmäiset direktiivit rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä koskivat suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää (96/48/EY) ja tavanomaista rautatiejärjestelmää (2001/16/EY), jotka jakavat rautatiejärjestelmän osajärjestelmiin joko rakenteellisin tai toiminnallisin perustein. Alkuperäiset yhteentoimivuusdirektiivit koskivat Euroopan laajuista rautatieverkkoa (TEN-T). Nykyisin voimassa oleva yhteentoimivuusdirektiivi (2008/57/EY) kattaa sekä suurten nopeuksien että tavanomaisen rautatiejärjestelmän, ja direktiivin 8(1) artiklan mukaan YTE:ien soveltamisala laajennetaan vähitellen kattamaan ne radat ja liikkuva kalusto, jotka eivät kuuluneet direktiivin antohetkellä YTE:ien soveltamisalaan. Yhteentoimivuusdirektiivin vaatimukset on saatettu Suomessa voimaan rautatielailla (304/2011) myöhempine muutoksineen. Rautatielain 75 valtuuttaa n antamaan määräyksiä rautatiejärjestelmän turvallisuuden ja teknisen toimivuuden varmistamiseksi mm. rataverkolla käytettävästä kalustosta ja sillä liikennöinnistä sekä radasta, radan rakenteista, ratalaitteista ja radan kunnossapidosta. Euroopan unionin komissio on tehnyt yhteentoimivuusdirektiivin velvoittamana päätöksen liikuntarajoitteisia henkilöitä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (PRM YTE) (2008/164/EY). Kyseinen päätös on saatettu Suomessa voimaan n antamalla rautatiejärjestelmän esteettömyyttä koskevalla määräyksellä (TRA- FI/18099/ /2012), jota on täydennetty tulkintaohjeella (TRA- FI/7107/ /2011). Yhteentoimivuusdirektiivin (2008/57/EY) 1(4) artiklan mukaan YTE:ien soveltamisalaa laajennetaan asteittain koskemaan koko rautatiejärjestelmää. Edelleen direktiivin 8(1) artiklan mukaan komissio hyväksyy yhden tai useamman toimeksiannon, jonka tavoitteena on uusien YTE:ien laatiminen ja/tai jo hyväksyttyjen YTE:ien tarkistaminen niiden ratojen ja liikkuvan kaluston kattamiseksi, jotka eivät vielä kuulu soveltamisalaan. Komissio hyväksyi toimeksiannon (C(2010)2576 final), jonka perusteella se valtuutti Euroopan rautatieviraston (ERA) kehittämään ja tarkistamaan YTE:iä näkökulmanaan niiden soveltamisalan laajentaminen kattamaan koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmän. Nykyään Suomessa esteettömyysvaatimukset koskevat liikkuvan kaluston osalta kaikkia matkustajakäyttöön tarkoitettua rautateillä liikkuvaa kalustoa. Rautatieliikennepaikkojen osalta nykymääräys koskee Suomen TEN-verkoksi nimeämällä rataverkon osalla olevia uusia, uudistettavia ja parannettavia rautatieliikennepaikkoja. Euroopan rautatievirasto antoi komissiolle suosituksensa komission asetukseksi Asetus julkaistiin xx.xx.2014 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L xxx xx.xx.2014 ja se astuu voimaan

2 2(5) Määräyksen säädösperusta Rautatielaki (304/2011), 74 ja 75. Muuttaa kansallista sääntelyä Säädöksellä kumottaisiin n antama esteettömyyttä koskeva määräys (TRAFI/18099/ /2012) ja sitä täydentävä tulkintaohje (TRA- FI/7107/ /2011). Voimassa oleva esteettömyysmääräyksen maantieteellinen soveltamisala on infrastruktuurin osajärjestelmän osalta Euroopan laajuinen rataverkko (TEN-verkko). Uusi määräys laajentaisi soveltamisalan kattamaan Suomen koko rataverkon. Liikkuvan kaluston osajärjestelmän soveltamisalaa määräys ei muuttaisi. Määräyshankkeen tarkoitus ja tavoite Määräys täydentäisi kansallisesti Euroopan unionin komission antaman asetuksen vammaisten ja [liikkumisesteisten / liikuntarajoitteisten] henkilöiden pääsystä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään (EU) N:o xxxx/2014 liitteen teknisissä eritelmissä asetettuja vaatimuksia. Märäyksen valmistelu Määräys annettaisiin Suomen perustuslain 80 :n 2 mom. mukaisesti. Sidosryhmille annettiin mahdollisuus kommentoida kansallisen määräyksen valmistelua määräyshankepäätöksen julkaisemisen yhteydessä. Liikennevirasto antoi tällöin kommentissaan huomautuksensa viiteen ja VR-Yhtymä Oy kolmeen kohtaan. Myös Näkövammaisten keskusliitto antoi omat kommenttinsa. Sekä Liikennevirasto että VR-Yhtymä Oy ilmaisivat halunsa osallistua kansallisen määräyksen laadintaan. Arvio määräyksen vaikutuksista Arvio määräyksen vaikutuksista Komission asetus laajentaa soveltamisalan TEN-verkon ulkopuolelle. Suomessa annettavan kansallisen määräyksen soveltamisalan pitäisi olla koko rataverkko YTE:ää vastaavasti. Liikkuvan kaluston osajärjestelmään soveltamisalan laajentamisella ei olisi vaikutusta, koska Suomessa liikkuvalta uudelta, uudistettavalta ja parannettavalta rautatiekalustolta vaaditaan jo nyt YTE:n mukaisuutta. Infrastruktuuriosajärjestelmän osalta soveltamisalan laajentaminen koskisi nykyisin henkilöliikenteelle käytetyistä rataosista Parikkala Savonlinna, Joensuu Nurmes, Viinijärvi Huutokoski Pieksämäki, Orivesi Haapamäki Seinäjoki, Jyväskylä Haapamäki, Seinäjoki Vaasa, Rovaniemi Kemijärvi ja Tornio Kolari -rataosia. Näillä rataosilla sijaitsee 41 henkilöliikenteelle avattua rautatieliikennepaikkaa. Tarkasteltavien liikennepaikkojen hallinta jakautui vuoden 2008 selvityksen mukaan siten, että Senaatti Kiinteistöjen hallinnassa oli 22, Liikenneviraston 12 ja VR-Yhtymän 2 liikennepaikkaa. Näiden lisäksi viiden liikennepaikan hallinnasta ei ollut täyttä varmuutta. Liikenneviraston ylläpitämän esteettömyysrekisterin mukaan kyseisten liikennepaikkojen keskimääräinen päivittäinen

3 3(5) matkustajamäärä vaihtelee välillä matkustajaa, josta aritmeettinen keskiarvo on 70 ja mediaani 25 matkustajaa vuorokaudessa. Matkustajamäärien keskihajonnaksi saadaan 163,8739. Neljän liikennepaikan (Juupajoki, Kohtavaara, Misi ja Pääskylahti) matkustajamäärät eivät ole tiedossa. Matkustajamäärältään vilkkaimmat liikennepaikat ovat Vaasa, Savonlinna ja Kolari. Liikennepaikoista seitsemän on esteettömyysrekisterin mukaan sellaisia, joiden täysin esteettömäksi saattaminen on kohtalaisen helppoa. Ainakin kahden liikennepaikan (Kohtavaara ja Kylänlahti) parantaminen esteettömäksi edellyttäisi niiden rakentamista kokonaan uudelleen. Lipunmyyntiä TEN-verkon ulkopuolisilla rautatieliikennepaikoilla on Kemijärvellä ja Varkaudessa. VR lopetti Kolarin lipunmyyntipalvelunsa Kuudella liikennepaikalla matkustajien on mahdollista odottaa junaa sisätiloissa, muut ovat kylmiä seisakkeita. Vammaisten avustusmahdollisuus on kolmella rautatieliikennepaikalla, ja lisäksi kymmenellä paikalla on korkea laituri, mikä mahdollistaa portaattoman junaan ja junasta pois pääsyn. Vaasan ja Nurmeksen asemat ovat suojelurakennuksia, minkä lisäksi seitsemällä rautatieliikennepaikalla on suojeltu asemarakennus, joka ei kuitenkaan ole matkustajien käytössä. Vaikutukset viranomaisen toimintaan Infrastruktuurin osajärjestelmän osalta määräys siirtäisi n suorittaman kansallisten määräysten mukaisuuden tarkastusten suorittamisen ilmoitetuille laitoksille. Liikkuvan kaluston osajärjestelmään määräys ei toisi muutoksia Vaikutukset asiakkaiden toimintaan Infrastruktuurin osajärjestelmän osalta asemien uudistamisen ja parantamisen yhteydessä muutos tulisi tehdä EU-sääntelyn mukaisella tavalla kansallisten vaatimusten sijasta. Annettavalla määräyksellä ei olisi kovin suurta vaikutusta infrastruktuurin osajärjestelmään. Sen sijaan komission antamalla PRM YTE -asetuksella on suurempi vaikutus. Infrastruktuurin osajärjestelmän osalta YTE muuttaisi TEN-verkon ulkopuolisten asemien uudistus- ja parantamiskustannuksia ilmoitettujen laitosten ja in suorittaman kansallisten määräysten mukaisuuden arvioinnin kustannusten verran. Liikkuvan kaluston osajärjestelmään määräyksellä ei olisi vaikutusta. Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osalta määräys lisäisi toimijoiden kustannuksia niiden TEN-verkon ulkopuolella alkavien tai päättyvien matkojen osalta, joiden järjestelyyn PRM YTE:n lisäyksen B tilapäinen priorisointisääntö toimijoita velvoittaa. Turvallisuusvaikutukset Määräys lisäisi tasoylikäytävien turvallisuutta esteettömillä reiteillä. Ympäristövaikutukset Määräyksellä ei olisi mainittavia ympäristövaikutuksia. Vaikutukset esteettömyyteen Määräys muuttaisi esteelliset uudistettavat ja parannettavat asemat esteettömämmiksi siltä osalta jota uudistaminen tai parantaminen koskisi.

4 4(5) Yksityiskohtaiset perustelut Määräyksessä täydennettäisiin PRM YTE:n avoimia kohtia ja erityistapauksia. Täytäntöönpanossa huomioitaisiin PRM YTE:n uudistettu soveltamisala Suomen rautatielain 304/2011 mukaisin valtuutuksin ja laajuuksin. Vaikka kansallisessa sääntelyssä ei määrätä liikkuvasta kalustosta eikä telematiikasta, ne pidettäisiin mukana soveltamisalassa niitä koskevine siirtymäkauden sääntöineen sekä Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä käytettävän kolmansiin maihin rekisteröidyn matkustajavaunukaluston poissulkemisineen. Määräyksen ensimmäisen luvun 1. kohdassa ilmoitettaisiin rautatielain mukainen soveltamisala, joka sulkee rautateiden yhteentoimivuusdirektiivin (2008/57/EY) 1(3) artiklassa mainitut järjestelmät soveltamisalan ulkopuolelle. Esteettömyysmääräys koskisi myös määräyksen voimaantulohetkellä käytössä olevien infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston osajärjestelmien kunnossapitoa, vaikka jälkimmäistä koskevaa sääntelyä ei annettaisikaan. 2. kohdassa ilmoitettaisiin, että 3 luvussa annetaan lisämääräykset PRM YTE:n avoimiin kohtiin ja erityistapauksiin. 3. kohdassa kerrottaisiin, että pitkälle edenneissä infrastruktuurin rakennushankkeissa noudatettaisiin vuoden 2008 PRM YTE:n vaatimuksia. Vastaava siirtymäkauden säädös on vuoden 2014 PRM YTE:ssä. 4. kohdassa pitkälle edenneissä liikkuvan kaluston hankintahankkeissa noudatettaisiin aikaisemman PRM YTE:n vaatimuksia. Vastaava siirtymäkauden säädös on sekä PRM että LOC & PAS YTE:issä. 5. kohdassa vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin kansallisen osuuden FI-tarkastuksen suorittaisi, viraston nimeämä ilmoitettu laitos tai viraston käyttämä alihankkija rautatielain 304/ mukaisesti. 6. kohdassa rajattaisiin Suomen ja Venäjän välisen suoran rautatieyhdysliikenteessä käytettävä kolmansiin maihin rekisteröity rautatiekalusto soveltamisalan ulkopuolelle. Määräyksen toisessa luvussa annettaisiin kolme määritelmää. Näistä ensimmäinen koskisi LOC & PAS YTE:ä, jota PRM YTE täydentää esteettömyyden näkökulmasta. Toiseksi tässä kirjoitettaisiin auki PRM YTE itsessään. Kolmanneksi määriteltäisiin rautatien tasoylikäytävä, joka poikkeaa infrastruktuuria koskevan määräyksen (TRAFI/8591/ /2014) siten, että tässä määräyksessä mukana olisivat tasoristeysten lisäksi myös laituripolut. Määräyksen kolmannen luvun 3.1 kohdan infrastruktuurin osajärjestelmää koskevana avoimena kohtana olisivat sellaiset rautatieaseman laiturit, joille kulku järjestetään tasoylikäytävän kautta (PRM YTE:n kohta Matkustajien kulku laitureille tasoylikäytävien kautta). Uudistuksen ja parannuksen yhteydessä tasoylikäytävä olisi varustettava puomilaitoksella tai ääni- ja valovaroituslaitoksella näkövammaisten/sokeiden ja kuulovammaisten/kuurojen tasoylikäytävän turvallisen ylittämisen turvaamiseksi. Jos varoituslaitosta ei rakennettaisi, tasoylikäytävä tulisi miehittää aina silloin kun junat kulkevat tasoylikäytävän poikki. Tasoylikäytävän valvojana toimivan henkilön tulisi varoittaa laiturille tai sieltä pois kulkevia henkilöitä junan lähestymisestä. Varoitusmenetelmän tulisi olla sellainen, että myös sokeat ja kuurot tulevat tietoisiksi junan lähestymisestä. Tasoylikäytävä tulisi miehittää myös aina vajaatoimintatilanteen aikana. Kulkureitin vastuutaholla tulisi olla vartiointimenetelmää koskeva käyttösääntö ennen tasoylikäytävän käyttöönottoa. Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää (OPE YTE) koskevana avoimena kohtana olisi PRM YTE:n Lisäys B (Väliaikainen priorisointisääntö asemien parantamiseksi

5 5(5) ja/tai uusimiseksi) kansallisten sääntöjen soveltamisesta vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden kuljetuksen järjestämiseksi soveltuvalla keinolla esteellisen aseman ja seuraavan saman rataosuuden varrella olevan esteettömän aseman välillä. Tämä määräys koskisi asemia, joilla päivittäin mitattu keskimääräinen saapuvien ja lähtevien matkustajien määrä on korkeintaan matkustajaa päivässä, eikä niihin uudistuksen tai parantamisen yhteydessä asenneta hissiä tai pyörätuolille soveliaita luiskia tasonvaihtoa varten portaattoman reitin luomiseksi. Sama määräys on voimassa nykyisessäkin Trafin määräyksessä TRAFI/18099/ /2012, joten nyt annettava määräys ainoastaan laajentaisi soveltamisalan myös TEN-verkon ulkopuolelle. Kolmannen luvun 3.2 kohdan mukaan PRM YTE:n erityistapaukset eivät edellyttäisi kansallisia määräyksiä. PRM YTE:ssä on Suomea koskeva pysyvä erityistapaus koskee liikkuvan kaluston alimman sisään- ja uloskäyntiportaan paikkaa. PRM YTE:ssä on annettu tätä koskeva selkeä sääntö, joten lisämääräyksille ei olisi tarvetta. Määräyksen neljännen luvun 4.1 kohdassa kiellettäisiin tasoylikäytävän rakentaminen uudelle asemalle. Uuden asemasuunnitelman lähtökohtana tulisi olla laiturille siirtyminen eri tasossa raiteiden kanssa. Määräyksellä ei olisi vaikutusta rautatiejärjestelmään, koska tasoylikäytävistä on tähänkin mennessä pyritty eroon, ja on hyvin epätodennäköistä, että enää rakennettaisiin niin pientä asemaa, jossa raiteen ylitys tapahtuisi tasoylikäytävän kautta. 4.2 kohdassa määrättäisiin kansallisesti laiturin vaara-alueen leveydestä. Vuoden 2008 PRM YTE:ssä (2008/164/EY) tämä oli avoin kohta, johon tuli soveltaa kansallisia määräyksiä. Tarkistetussa PRM YTE:ssä laiturin vaara-alueen leveydestä ei ole minkäänlaista mainintaa. Jotta uudet laiturit olisivat jatkossa yhdenmukaisia entisten kanssa myös vaaraalueensa osalta, tulisi noudattaa edelleen kansallisia vaara-alueen leveysvaatimuksia. Määräyksen aikataulu Määräyksen on tarkoitus astua voimaan Määräyksestä viestiminen Sidosryhmille järjestettiin vuonna 2011 alkaneen YTE:n tarkastusprosessin aikana yhdeksän työryhmäkokousta, joissa keskusteltiin YTE:n uudistettavista kohdista. Yhteistyökokoukset olivat 1,5 3 tunnin mittaisia ja ne pidettiin , , , , , , , ja Näitä kokouksia varten sidosryhmille jaettiin ERA:n työasiakirjojen päivitetyt versiot. LIITTEET: Draft Revised PRM TSI.