Maaseutuverkoston opintomatka Saksaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutuverkoston opintomatka Saksaan 18.6. 21.6.2012"

Transkriptio

1 Maaseutuverkoston opintomatkana järjestettiin ProAgrian toimitusjohtajille ja heidän sidosryhmissä toimiville tahoille opintomatka Saksaan Opintomatka alkoi lennolla Helsingistä Stuttgartiin, josta matkustimme bussilla eri vierailukohteissa pysähtyen DLG:n (Deutsche Landwirtschafts-Gesellschaft) järjestämille kasvinviljelyn peltopäiville Bernburg- Strenzfeldiin. Opintomatka päättyi Berliiniin. Matkan paluulento oli järjestetty Berliinistä Tegelin lentokentältä takaisin Helsinkiin. Opintomatkan aikana tutustuimme saksalaiseen bioenergiatutkimukseen ja bioenergiatuotantoon, erityisesti biokaasun tutkimukseen, aurinkoenergiatuotantoon sekä peltoviljelyyn ja siihen liittyviin palveluihin ja tekniikkaan. Ryhmän kokonaisvahvuus opintomatkalla oli 30 henkilöä. Maanantai Raportööri: Maarit Kari Hochenheimin yliopisto Dr. Hans Oechsner Landesanstalt für Agrartechnik und Bioenergie, Universität Hohenheim Garbenstraße 9, Stuttgart Tel.: 0711 / Fax: 0711 / Homepage: Ensimmäinen vierailukohteemme oli Hochenheimin yliopiston bioenergian ja maataloustekniikan yksikkö ja sen biokaasun tutkimuslaitos. Laitos neuvoo yrityksiä ja maatiloja biokaasun tuotannossa. Neuvonta on asiakkaille maksutonta. Yliopistossa pääaineina voi opiskella maataloutta, luonnonvara-alaa sekä sosiaali- ja taloustieteitä. Yliopistossa tehdään myös tutkimusta ja heillä onkin satoja panoslabrayksiköitä, tosin suurempia vähemmän. Ryhmämme sai kuulla vierailun alussa luennon eri energiavarojen riittävyydestä. Todettakoon kuitenkin, että kerrotut tiedot olivat keskenään hieman ristiriitaisia. Saksassa

2 maataloudessa työskentelee nykyisin vain 2% väestöstä. Peltoa on 12 Milj ha, josta 2, 5 Milj. ha bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuotannossa Saksassa suositaan pientä laitoskokoa, kooltaan noin 75kW -20 MW. Sähkön tuotantohinta vaihtelee 25-6 stn/kw. Pienessä laitoksessa investointi on 9 t/kw, kun suuremmassa 4-5 t/kw. Biokaasuprosessin tuotannon etuja ovat materiaalin hajun, mikrobisen riskin, rikkasiementen itävyyden merkittävä väheneminen ja typen käyttökelpoisuuden paraneminen. Muun muassa rautaoksidi poistuminen nähtiin tärkeäksi. Biokaasuprosessi tuhoaa tehokkaasti mikrobeja, fekaalisia streptokokkeja, BPV:tä kuitenkin heikommin. Prosessin säädössä on tärkeää, että propionihappoa ja asetaattihappoa ei synny liikaa, koska muuten metaanibakteerin toiminta häiriintyy. Yliopiston koelaitos on rakennettu ilman investointitukia. Laitoksessa on 2 kpl 923 m3 reaktoria ja yhteinen jälkimädätysreaktori. Lisäksi järjestelmään kuuluu syöttölaitteisto, sekoituslaitteisto sekä kaasun jalostusyksikkö (sähköteho 185 kw). Mädätettä joudutaan varastoimaan 6 kk tuotannossa. Leivitysaikaa mädätteelle on 6 kk. Koelaitoksella syötetään erilaisia materiaaleja ja reaktorista mitataan painetta, virtausta ja lämpötilaa eri kohdissa. Rikkiä poistetaan syöttämällä happea, jolloin rikki ajautuun erotettavaan faasiin. Kaasutilavuudesta 6% syötetään reaktoriin (happea?) rikin poistamiseksi. Suurin energiantarve on sekoituksessa ja tämän vähentämismahdollisuutta tutkitaan. Lisäksi tutkitaan eri ikäisiä (korjuuajankohta) syötteitä, eri raaka-aineita yms. Laitoksella tutkitaan myös syötteen hienontamisen vaikutusta o suurin vaikutus hevosenlannassa, jopa 25% paraneminen o muilla ei merkittävää hyötyä o itse sekoitus vaatii kuitenkin paljon energiaa, moottoriteho 53 kw, syöttöteho? o lisäys 2 x tunnissa, käyntiaika? Maissilla saanto on noin 70%, (vähennettynä laitoksen vaatima energia?). Reaktorissa N- pitoisuus 4-2 promillea (kok ja ammonium) Saksassa ainoastaan yksi laitos pelletöi mädätettä, kompostointilaitokset kuitenkin kilpailevat mädätepelletin kanssa markkinoilla. Pääsääntöisesti mädätteellä ei ole markinahintaa. Tyypillinen tapa on, että lantaa saa tuoda ja mädätettä viedä ilmaiseksi. o 35 eur/tn, 55 FTn/ha o eur/ha

3 Mädäte puristetaan ruuvilla suurempaan kuiva-ainepitoisuuteen, n. 30%e o tähän erottuu % typestä Laitoksen hinta ilman lietesäiliötä on noin 2, 5 Milj. euroa. Tilalaitoksena investointi olisi noin 1 Milj. euroa. Biokaasulaitos Muchlackessa Harald Jaggy Betriebsleiter Biomethananlage Mühlacker GmbH & Co. KG Danziger Straße Mühlacker Tel: / Fax: / Päivän toinen vierailukohteeemme oli biokaasulaitos Muhlackerissa, joka on kaupungin tytäryhtiön alayksikkö. Päälaitoksen toimialat; sähkö, vesi, kaasu&lämpö, biometaani, uimarannat ja liikenne. Laitoksen suunnittelu alkoi Rakentamispäätös ja rakentaminen aloitettiin 2007 ja 2008 laitos otettiin käyttöön puolivalmiina, koska tällöin saatiin parempi hinta tuotannolle 20 vuodeksi. Tuotekaasu syötetään puolipaineistettuun verkostoon. Kaasua käytetään pelkästään lämmön tuotantoon. Kaupungissa on myös kolme muuta laitosta, jotka tuottavat kaasua & sähköä vaikutusalueen omaan käyttöön. o vuosittain tn o tn/d o 60% varastoidaan laitoksella, 40% 18 km päässä, mistä tuodaan rekalla Reaktoriin syötetään % maissia, 10-15% nurmea, hieman maissijauhetta ja prosessin nostamiseen lietelantaa 300 m3 puolen viikon aikana. Raaka-aineesta 80% tuotetaan 2-20 km säteellä laotoksesta. Loput 20% raaka-aineesta tulee km säteellä laitoksesta sijaitsevilta pelloilta. Varsinainen prosessi kestää 20 vrk ja jälkimädätys 80 vrk. Metaanipitoisuus on vain 44-46% ensinmäisen mädätyken jälkeen. Toisen mädätyksen jälkeen se nousee %. Massasta maksetaan 20-30eur/tn. Kuljetus ja korjuu toteutetaan laitoksen puolesta. Mädäte levitetään pellolle maksutta. Sen arvo on 600 eur/ha. Kuljetus ei kuitenkaan

4 kuulu hintaan. Tyypillinen lannoitustaso on kg/ha. Raaka-aineen hankinta on sopimustuotantoa (550 ha). Laitoksella on 5 hlöä töissä, joista 3 vakituisia. Valvontavuoro on 5 vk, jolloin työntekijän on oltava täysraittiina koko ajan. Biokaasureaktorin ruokaa laitoksen pihamaalla Logistiikka laitoksella; Rekka tuo, kippaa, rinnekoneella aumaan ja tiivistys. Rehu säilyy maitohappokäymisen avulla. Korjuuaikana työllistyy 2 koneketjua rekkaa. Korjuusesongin pituus jäi hieman epäselväksi. Laitoksessa pääreaktorin halkaisija on yli 5 m. Prosessi on termofiilinen. Reaktorissa on 2 sekoitinta, joissa on vain 50 kw moottori. o kaasu 51% CH4, 49% CO2 o poistettavassa CO2:ssa on 3% metaania. Se kuumennetaan asteiseksi, jolloin CH4 poistuu. Tästä 0,5 snt on innovaatiobonusta energian hinnassa o prosessin lpt, paine ja virtaus kontrolloidaan automaattisesti o hälytyksiä 1-2 /vk, aluksi useita päivässä o 340 vrk riittää lämmön tuotantoon, (millä alueella?)

5 o ongelma syöttöruuvissa ja koko reaktorissa on raudan hapettuminen parissa vuodessa käyttökelvottomaksi, siirrytty ruostumattomaan teräkseen o 10-12% kuiva-ainepitoisuus laskee prosessissa ja rejektissä sitä on 6-7% o kiinteässä mädätteessä, separaattorin jälkeen ka noin 25% o 3-6 km säteelle mädätettä kuskataan tilakalustolla, kauemmaksi muilla o N-P-K 0,6-?-1,5 o ennen mädätettä kertyi, nyt kaikki lähtee o salpietari 100 kg 30 eur, vuonna 2xxx oli 11 eur o upgreidaus Kaasu syötetään aktiivihiileen, kaasu työnnetään sen läpi paineella, CH4 jää hiilen pinnalle, CO2 menee huokoiseen hiileen sisälle (pienempi molekyyli) ja CH4 otatetaan talteen, alipaine poistaa CO2:n Biokaasulaitoksen pihamaalla Muhlackerissa

6 Tiistai Raportööri: Heikki Isosaari Ensinmäinen vierailukohde oli aurinkoenergiatuotantoon suunnattuja tuotteita myyvä ja asentava yritys Grimmassa: i.a. Dipl.-Soz. Tobias Jaletzky Kirchner Solar Group GmbH - Am Weinberg Grimma, GERMANY T F M Tobias Jaletzky esitelmöimässä yrityksen toiminnasta ja aurinkoenergian tuotannosta

7 Aurinkopaneelikenttää yrityksen takapihalla. Keräimet omistettiin sijoittajapohjalta. Yrityksen toimialana on projektijohtaminen, aurinkopaneelikenttien rakentaminen ja huolto. Yritys on perustettu vuonna Yrityksen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Nykyisen liikevaihto 190 me/v, 220 työntekijää. Kuulimme, että tuulienergian tuotantokustannus on 6-7 c/kwh ja aurinkoenergian c/kwh. Aurinkopaneelien tekninen tehokkuus on noin 20 %. Investoinnin kustannus on noin 3 te/kwp (peak=huipputeho), jolloin päästään tuotantokustannukseen 11 c/kwh. Aurinkopaneelien kesto on v. Yhtiön erikoisuus on aurinkoa seuraavat paneelit. 1 MW teho vaatii paneelia, joiden maksimiala on 60 m2.

8 Päivän toinen vierailukohde oli maidontuotantotila Tarthunissa: Milchwirtschaft bei Fa. Berend van der Velde, Th. Müntzer Siedlung Tarthun. Die Stallanlage mit 8 A3 Next ist in Richtung Groß Börnicke. Henkk Bronsvoort Tel Hollantilaisomistuksessa oleva yrityskokonaisuus. Yritys on laajentunut voimakkaasti vuodesta 1990 alkaen. Peltoa on 3500 ha. Pääkasvi on peruna. Yritys on aloittanut tuotannon myös Ukrainassa. Lypsylehmiä eri yksiköissä on 1200 kpl.seuraava laajennussuunnitelma on lypsylehmämäärän kasvattaminen ja oman meijerin rakentaminen. Tilalla on myös lihasikojen kasvatusta. Vierailimme biokaasuyksikössä, jossa oli 573 kwh moottori sähköntuotantoon. Raakaaineena 85 %:sti sianlanta. Vierailimme navettayksikössä, jossa oli noin 500 lypsylehmää. Yksikössä oli 9 Lelyrobottia, joista 4 ulkona. Tähän Open air lypsyrobottiin isäntä oli tutustunut Kaliforniassa. Ulkona oleva lypsyrobotti on osoittautunut toimivaksi myös Saksan olosuhteissa. Lehmät ovat 125 eläimen ryhmissä. Tuotos on keskimäärin yli 30 kg/päivä. Koko yrityksessä on yli 300 työntekijää.

9 Keskiviikko Raportööri: Vesa Nuolioja Saksassa on järjestetty jo 24 vuoden ajan DLG:n (Deutsche Landwirtschafts-Gesellschaft) järjestämänä kasvinviljelyn alaan kohdentuvia peltopäiviä (www.dlg-feldtage.de). Vuonna 2012 päivät pidettiin Bernburg Strenzfeldin alueella ja paikalla vieraili yli maatalouden ammattilaista. Messut pidettiin nyt 13. kerran ja ne pidetään samassa paikassa myös vuonna Tämän näyttelyn yhtenä teemana oli kansainvälinen vehnän ja rapsin viljelyjen vertailu. Kokonaisuutena näyttelyalue käsitti yli 35 hehtaaria kenttää ja perusosaston koko oli 500 neliömetriä. Näytteilleasettajia oli 324 kpl. Organisaatiossa työskentelee 15 henkilöä ja tavoite on kattaa kulut. Näyttelyalue on erittäin viljavaa aluetta, Saksan parhaita, ja olosuhteet ovat tasalaatuiset kasvikokeiden tekemiselle ja vertailuille. Päivät ovat saaneet vahvan jalansijan arvostettuna ammattilaistapahtumana, johon kokoontuvat Euroopan johtavat alan yritykset, tutkimus ja käytäntö. Messujen ehdoton vahvuus onkin näyttää käytännön koeolosuhteissa kasvien kasvua, satoisuutta, kasvinsuojelua, maanmuokkausta, lannoitusta sekä niihin liittyviä yksityiskohtia. Ilmaston muutos ja kestävä kehitys ovat nousseet pysyviksi vaikuttaviksi näkökulmiksi kenttiä rakennettaessa. Samalla esitellään alan uutuuksia tekniikan, jalostuksen, talouden näkökulmista ja järjestetään keskusteluja sekä seminaareja asiantuntijoiden ja viljelijöiden kesken. Syksyn tullen koekentiltä kerätään sadot talteen ja analysoidaan laatu, satoisuus ym. seikat. Samalla koekentiltä löydetään parhaiten menestyneet ja pärjänneet lohkot ja niitä edustaneet yritykset/toimijat. Tämä taas tarjoaa hedelmällisen kentän vertailla tietoja ja pyrkiä entistä parempiin viljelytuloksiin jatkossa. Tänä vuonna sääolosuhteet olivat haasteelliset, vettä satoi kymmeniä millimetrejä, mutta kävijämäärä pysyi vakaana ja päivien anti oli korkeatasoinen. Kentän anti tarjosi myös hyvän paikan pohtia, voisiko Suomessa kehittää jotain vastaava omista lähtökohdistamme, esim. Västankvarnissa jo toteutettavien päivien osalta on hyvä pohja pohtia asiaa eteenpäin.

10 DLG-peltopäivien antia Raportööri:Sari Peltonen Huomattavan suuri osa näyttelystä keskittyi lajike-edustajien esittelyihin. Esittelyssä oli erityisesti syyvehniä ja syyshybridirapsia, energiakasveja sisältäen mm. ruisvehnän, mutta jonkin verran myös kevätohra- ja kauraruutuja oli esillä. Lajike-edustajat toivat esille myös vaihtoehtoisia välikasveja ja pääkasvin sadonkorjuun jälkeen kylvettäviä kerääjäkasveja, joiden biomassa voidaan myös kerätä bioenergiakäyttöön. Saksalaiset ovat havahtuneet siihen, että maissia on viljelyssä paljon, joten viljelyyn tulee saada myös jotain muuta kasvia sijalle. Esillä oli myös Suomessa kokeiltu muokkausretiisi (tillageradish) maan rakenteen kohentamiseksi.muokkausretiisi kylvetään pääkasvin jälkeen ja nopean kasvutapansa ansiosta se ehtii loppukesän/syksyn aikana kasvattaa pääjuurta ja kuohkeuttaa maata. Maan rakenneasioita tuotiin esillemyös monilla demonstraatioilla juurten kasvuista ja maahan kaivetuista kuopista. Esimerkkejä lajike-edustajien valikoimasta: planterra (www.planterra-saaten.de) valmiita siemenseoksia energiakasveihin (Triple Energy EMU 610) o triticale eli ruisvehnä 75 %, ruis (populaatiolajike) 15 %, hybridiruis 10 % valmiita siemenseoksia välikasviseoksille o italianraiheinä 55 %, apila 25 %, ruisvirna 20 % o herne 75 %, virna 25 % o virna 60 %, apila 25 %, hunajakukka 7,5 %, auringonkukka 7,5 %

11 Valmiita lajiseoksia energiakasvien ja välikasvien viljelyyn.planterra. Uutuutena näyttelyssä oli kansainvälinen vertailukoe syyvehnästä ja rapsista, jossa oli edustajia mukana Saksasta, Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta, Puolasta, Tsekeistä ja Venäjältä. Tarkoituksena ei ollut niinkään kisata parhaista sadoista, vaan verrata erilaisia viljelymenetelmiä ja saada aikaan keskustelua. DLG organisoi ja kustansi vertailukokeen.

12 Maan rakenneasiat olivat monipuolisesti esillä näyttelyssä. Toisen suuren osuuden näyttelystä varasivat kasvinsuojelufirmat. Erityisteemana oli resistenssin synnyn ehkäiseminen kasvintuhoojissa. Tähän päästään vaihtamalla käytettävissä kasvinsuojeluaineita eri käyttökerroilla sekä suosimalla useiden vaikutustavoiltaan erilaisten tehoaineiden seoksia. Kasvinsuojeluaineiden käytössä tuotiin tärkeänä asiana esille resistenssin synnyn ehkäiseminen. Kasvintuhoojien kestävyys eli resistenssi käytetyille kasvinsuojeluaineille - niin rikka-, tauti- kuin tuholaistorjunnassa - on yleistynyt Euroopassa ja myös Pohjoismaissa.

13 Ennustepalvelut taudinaiheuttajien riskien ennakoimiseksi olivat myös esillä ProPlant, joka toimii Suomessakin (Agrimarket) valtiollisen toimijan (LandesanstaltfurLandwirtschaft) tuottama varoituspalvelu (Pflanzenschutzwarndienst), käyttömaksu 50 euroa/vuosi (www.isip.de/sachsen- Anhalt/Service) Basfin osastolla esiteltiin kätevä,iphonessa toimiva kasvinsuojeluainerekisteri PIA (die PflanzenschutzInformationsApp). Sovellus on maksuton. valmisteen kaikki tarpeelliset tiedot pystyi hakemaan tuotteen tai kasvin perusteella lisäksi oli mahdollisuus skannaukseen purkin kyljestä, jolloin pystyi tarkistamaan tuotteen tarkemmat tiedot Kasvinsuojeluainerekisteristä oli tehty iphoneen sovellus. Täsmäviljelyssä oli esillä YaranN-sensor, jota esiteltiin AgriCon-yrityksen osastolla. Tämä taho on ollut laitteen tuotekehityksessä mukana (www.agricon.de). Traktorin katolle sijoitettava laite mittaa kasvustosta heijastuvan värin perusteella lehtivihreän määrää ja samalla myös biomassan määrää. Laitetta on tällä hetkellä Saksassa käytössä noin 600 tilalla, maailmalla yhteensä noin 1000 tilalla. Käyttökohteita on typpilannoituksen lisäksi myös kasvunsääde-, tauti- ja rikkaruiskutuksiin. Laitteen hankintahinta kaikkine tykötarpeineen on noin euroa. Suomessa laitetta on 2-3 tilalla, ja se sopii erityisesti urakoitsijakäyttöön.

14 Täsmäviljelyä edusti näyttelyssä YaranN-sensor. Yhtenä näyttelyn teemana järjestäjät olivat halunneet tuoda esille geenitekniikan viestillä: Geenitekniikka miksi ei? (www.biosicherheit.de). Jaossa oli puolueetonta informaatiota geenitekniikasta ja esimerkkejä geeniteknisesti muokatuista kasveista. Lisäksi oli järjestetty asiantuntijapaneeleita ja yleisöluentoja. Näyttelyssä avattiin keskustelua geenitekniikasta.

15 Loppuarvio näyttelystä näyttelyssä tärkeänä osana näyttivät olevan lajike-esittelyt, joissa olikin menossa monta viljelijäesittelykierrosta, havaintoruudut oli toteutettu tyylikkäästi näyttely ei ollut - suomalaisittain arvioiden -sen laajempi tai kattavampi kuin Ruotsin Borgebyn peltopäivät (http://www.borgebyfaltdagar.se/) näyttelyyn tutustumista häiritsi kehno, sateinen sää ja kuravelliksi muuttuneet kulkuväylät, joiden hakettamiseen järjestäjät eivät olleet lainkaan varautuneet. DLG Feldtage messuilta /teknologianäkemys Raportööri: Jussi Esala Peltopäivillä kävi jälleen selväksi mikä on tärkein peltokone. Se on kasvinsuojeluruisku. Näin voidaan väittää ruiskun teknisen edistyneisyyden ja sen myötä hinnan perusteella, mutta erityisesti käsittelykertojen ja käsittelyjen vaikutuksen perusteella. Ruiskulla levitettään tietenkin rikkakasviaineet, mutta erittäin tärkeää on tautitorjunta ja kasvun sääteiden sekä lisäravinteiden levitys. Kaikkien käsittelyn vaikutus sadon määrään voi saksalaisissa oloissa olla jopa kymmeniä prosentteja (=useita tonneja) ja laatuun vielä suurempi.

16 Päivän sana peltopäivillä oli tarkka ruiskutus. Tähän oli tarjolla useita tuttuja ratkaisuja, mutta myös joitain hieman uudempia, joita ainakaan suomalaisilla pelloilla ei juuri näe. Keskityin peltopäivillä lähes kokonaan ruiskutustekniikkaan ja siihen liittyvän tiedon hallintaan tilatasolla. Seuraavassa on poimintoja kentällä nähdystä ja kuullusta sekä kotiläksyistä esitteiden parissa. Yleistä Ruiskutustyössä tavoitellaan tehokkuutta. Valmistajien ruiskuvalikoimat ulottuvat 50 m työleveyteen asti, ja suurimmat hinattavat ruiskut ovat oheisen kuvan tapaan kaksiakselisia säiliökoon ollessa yli l. Ruiskun raideleveys on säädettävissä ajon aikana ja tietenkin akselistot ovat jousitetut (kuva alla). Esimerkkiruiskussa on pneumaattinen lohko-ohjaus, joten ruiskun puomille kulkee nesteen lisäksi joukko lohkokohtaisia paineilmaletkuja. Itsestään selvää on, että puomit asettuvat työ- ja kuljetusasentoon napin painalluksella.

17 Suutintekniikka Suutinvalmistajien listoilla (mm. TeeJet, Agrotop ja Lechler) oli esillä lukuisia erilaisia kahden suihkun viuhkasuuttimia tai jopa kaksoissuuttimia, joiden tarkoituksena on saada parempi tunkeutuvuus sankaan kasvustoon. Eteen ja taakse suuntautuvan viuhkan kulmaerot ovat 60 asteen luokkaa. Ainakin Agrotopilla oli tällaiseen suuttimeen yhdistetty ilmainjektori ja he esittelivät jopa muutaman prosentin sadonnousuja tautitorjuntakokeissaan perinteiseen viuhkasuuttimeen verrattua. Toinen suuttimiin liittyvä uusi asia oli suutinkohtainen sulkemismahdollisuus joko paineilmalla tai sähköisesti. Tähän liittyy oleellisena asiana ruiskutettavan nesteen jatkuva kierto suutinputkistossa. Jatkuvalla kierrolla saadaan ruiskutustyön aloitukset sujumaan heti ensimetreiltä täysipainoisena koko työleveydellä ja toisaalta huuhtelu ja pesu helpottuvat. Suuttimet voidaan avata ja sulkea lohkoittain perinteiseen tapaann. 3 m pätkä kerrallaan, mutta myös suutinkohtainen sulkeminen on mahdollista. Kun tämä yhdistetään paikannusteknologian avulla tapahtuvaan ruiskutukseen, tulee päisteen ja kiilakappaleiden ruiskutukseen lisää tarkkuutta. Muistaakseni Agrotopin laitetta mainostettiin myös niin, että päisteajossa ensimmäisellä kierroksella ei tehty perinteistä peruutuskäännöstä vaan ajettiin nurkassa tiukasti kääntäen. Ruiskun ohjaus avasi ja sulki suuttimia suutinkohtaisesti siten, että vältettiin sisäkaarteessa moninkertainen ruiskutus. Ohjaustietokone avasi ja sulki suuttimia siten, että jokaiseen kohtaan tulisi jyrkästä käännöksestä huolimatta sama ruiskutusannos. Tällä ajotekniikalla myös tallaustappiot vähenevät. Suutinvalmistajilla oli tarjolla kaksois- tai jopa nelossuuttimia, joissa jokaisessa oli oma sulkuventtiili. Tällä haetaan sitä, että paikkakohtaisessa ruiskutuksessa määrän säätövara kasvaa hyvin laajaksi, esillä olevan tiedon mukaan jopa l/ha. Tämä tarkoittaa sitä, että ajonopeutta tai painetta muuttamatta osa puomin lohkoista voi jakaa esimerkiksi minimiannosta (100 l/ha) ja joku toinen 3m leveä lohkon jopa 600 l/ha annosta. Suuttimiin on kehitteillä myös tukkeumaa tai muusta suutinhäiriötä valvovaa tekniikkaa. Oheisessa kuvassa on TeeJetin versio, jossa pyörivä ruuvi (kuvassa keltainen) ilmaisee nestevirtauksen.

18 Suutintekniikkaan liittyy myös TeeJetin pisarakoon säätö. Järjestelmässä suuttimelle tulee sekä ruiskutusneste että paineilma joidenka painetta voidaan säätää toisistaan riippumatta. Ohjauslaitteella voidaan valita kuusi eri pisarakokoa hyvin hienosta karkeaan. Ajonopeuden tai määränsäädöstä huolimatta haluttu pisarakoko voidaan säilyttää ilman ja nesteen paineen säädön avulla, tai esimerkiksi tuuliolojen huonontuessa voidaan lennossa vaihtaa suurempi pisarakoko nestemäärän säilyessä ennallaan. Puomisto Tähän kategoriaan osui ainakin kaksi kohdetta. Valmistajilla on tarjolla puomin loppupäihin anturitekniikkaa joiden avulla valvotaan puomin korkeutta joko kasvustoon tai peltoon. Ohjauslaite pitää puominkorkeuden oikeana ja samalla aktiivisesti vaimentaa mahdollisen keinumisen pois. Jälleen tavoitteena on tarkempi työ ja mahdollisuus suuremman ajonopeuden käyttöön. Toinen puomin käyttöön liittyvä seikka oli yövalo joka valaisee suuttimien suihkut ja puomin kärjen ja mahdollistaa siten ruiskutuksen pimeässä. Ruiskun täyttö Ainakin John Deerella ja Dammannilla oli tarjolla täyttöavustin. Kun ohjauslaitteelle syötetään lohkotiedot ja halutut aineet ja annoskoot, laskee avustin tankkiin tarvittavan

19 vesimäärän ja käytettävien aineiden määrät. Ja jos vaikka käy välillä tankkaamassa lisää nesteitä, saa avustimelta tiedon kaikista täyttömääristä, ja tämän vaikka tankissa olisi jäljellä edellistä (samaa) seosta. Tiedon saa halutessaan printattua itselle paperille. Ruiskun pesu Huuhteluvesisäiliö on yleistymässä meilläkin, mutta Agrotop järjestelmä menee askeleen pidemmälle. Huuhtelusäiliöstä pumpataan pesusuuttimien kautta säiliöön vettä sitä mukaa, kun sitä ruiskutussuuttimien kautta ruiskutetaan peltoon. Näin huuhteluun ja 1 % jäämäkonsentraation alitukseen tarvittava vesimäärä saadaan puolitettua ja käsittelyaika putoaa murto-osaan. Vesiannoshuuhtelulla mainitun konsentraation alitukseen tarvitaan useampi pesuvesierä, joilla jokaiselle on usean minuutin huuhteluaika. Ruiskun ohjaus Lienee itsestään selvää, että nykyaikaisen ruisku ohjaus on aina ISOBUS väylässä. Tällöin nopeustieto saadaan traktorin antureilta. Mahdollinen traktorin automaattiohjaus on myös samassa väylässä. Kun tähän vielä lisätään toimistossa etukäteen laadittu ruiskutussuunnitelma, joka tuodaan ohjauslaitteelle, jää käyttäjän huoleksi oikeastaan enää päisteajo. Eikä sekään enää olisi tarpeellista, mutta kukaan valmistaja ei vielä ole uskaltanut kytkeä työajoa ja päisteajoa yhteen. Joku kuitenkin antaisi traktorin kulkea silloin yksinään ja vahinkotapauksissa vastuukysymyksistä nousisi ikävää selvitettävää. John Deere on kuitenkin helpottanut tässäkin käyttäjän arkea lanseeraamalla FarmSight alustan tilan sisäiseen langattomaan tiedon välitykseen. Edellä mainittu ruiskutustehtävä voidaan välittää langattomasti liikkuvaan traktoriin ja samalla tavalla dokumentaatiotieto palaa toimistotietokoneelle langattomasti. Tähän samaan toki voidaan kytkeä tilan ulkoistakin liikennettä. Urakointitilanteessa koko ketjun koneet voivat olla yhteydessä toisiinsa, käsiteltävät lohkot tietoineen ja ajo-ohjeineen voidaan välittää urakoitsijalle. Ja voipa huoltomieskin seurata koneiden kulkua. Tulevaisuudessa esimerkiksi öljyanalysaattorianturin välittämä huoltotarvetieto saa aikaan huoltomiehen yhteydenoton. Muuta havaittua Jo edellä kerrottu ISOBUS väyläinen tiedonsiirto on taas askeleen lähempänä todellista plug and play käyttöä. Muutama vuosi sitten vajaa kymmenen valmistajaa perusti yhteisön (AEF = Agricultural Industry Electronic Foundation) jonka tehtävänä oli kehittää

20 Isobus- normin mukaisten laitteiden yhteensopivuutta. Nyt yhteisöllä on nettipohjainen testausprotokolla, jossa valmistajat voivat testata netin yli laitteensa yhteensopivuuden normin ja toisaalta ohjelmaan jo syötettyjen laitteiden speksien kanssa. Näin parhaimmillaan syntyy tilanne, että traktorissa on vain yksi kunnon kokoinen terminaali. Sen näyttö jaetaan sitten esimerkiksi ruiskun ohjauksen, automaattiohjauksen ja karttapohjan kanssa. Ja voipa siihen mahtua vielä pari live kameraakin valvomaan peräpään tapahtumia. Tämänkaltaisia laitteita esittelivät kaikki merkittävät ruiskuvalmistajat. Erikoistuneista valmistajista Müller Electronic oli näyttävästi esillä. Kylvörintamalla oli esillä lähinnä yhdistelmiä, jossa edessä oli kultivaattori tai parissa tapauksessa lautasmuokkari. Aitoa suorakylvöä saksalainen ei juurikaan tunne. Ainakin kaksi striptill konetta oli myös esillä (Väderstad ja kuvassa oleva Köckerling). Mielenkiintoista on seurata mihin tämä kaistamuokkaus menee. Meikäläisittäin savimailla tärkeänä pidetystä tasaisesta ja koskemattomasta kylvöpohjasta mennään aivan toiseen ääripäähän!

21 On-line tyyppinen kasvuston analysointi on lyömässä itseään läpi. Suomessakin kovasti esillä ollut YaraN-sensor oli näyttävästi esillä, mutta myös muita oli mukana (Isaria ja kuvassa oleva Claas). Anturien periaatteena on tutkia lähettämänsä valon heijastuvuutta kasvustosta spektrianalyysillä. Tällä tavalla saadaan selville mm. typpilannoitustarve, kasvustomassa ja jopa alkava kasvin sairaus. Tietenkin laite toimii ISOBUS väylässä ja ohjaa sitä kautta lannoitteen levitystä, ja jopa joissain tapauksissa kasvinsuojelua. Suuret jopa kymmenien metrien ajouravälit vaativat kahden nivelmäisten varsien päissä olevan anturien käyttöä. Tieto kerätään kartaksi, joka on käytettävissä seuraavina vuosina lannoitussuunnittelun pohjatietona. Tutkimusta tehdään tällä rintamalla useissa paikoissa. Pääsin itsekin mittaustekniikan kurssilla Tanskassa tällaisen työn pariin jo 15 v. sitten. Kuva-analyysillä löydettiin täysin terveeltä näyttävästä kasvista myöhemmin tautisiksi osoittautuneita lehtiä. Mutta tässä sade teki tehtävänsä, into ja keli loppuivat ja väki päätti lähteä klo 15 kohti Berliiniä!

22 Matka jatkui raskaan messupäivän jälkeen kohti Berliiniä samalla päivän antia pohdiskellen Illaksi saavuimme hotelliimme Berliiniin. Matkaseurue kokoontui vielä yhteiselle illalliselle hotellin läheisyydessä sijaitsevaan Berliiniläisravintolaan. Torstai Torstai oli matkaseurueen matkapäivä takaisin kotisuomeen. Aamupäivällä siirryimme bussilla Tegelin lentoasemalle. Lento Suomeen lähti aikataulun mukaisesti klo Perillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla olimme noin klo Sieltä opintomatkalaiset jatkoivat kotimatkaansa juhannuksen viettoon.

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta. Kasvinsuojelukoulutus

Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta. Kasvinsuojelukoulutus Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta Kasvinsuojelukoulutus Kasvinsuojelutekniikan ongelmat Alhainen hyötysuhde jopa noin 90 % torjunta-aineesta joutuu hukkaan Ruiskutustekniikan taso heikko

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Ennen ruiskutusta ja ruiskutuksen aikana. Danish Agricultural Advisory Service National Centre Plant Production

Ennen ruiskutusta ja ruiskutuksen aikana. Danish Agricultural Advisory Service National Centre Plant Production Ennen ruiskutusta ja ruiskutuksen aikana Mieti ennakkoon toimenpiteesi! Varasto Enne ruiskutusta Kuljetus Ruiskutuksen aikana Jätteet Ruiskutuksen jälkeen Ennen ruiskutusta - ennakkosuunnitelma Etäisyys

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Älyohjattua levitystä

Älyohjattua levitystä CALIBRATOR Älyohjattua levitystä 100% ajonopeuden mukaan säätyvä Jo vuodesta 1991 saakka CALIBRATOR on ollut ratkaisu älykkäästi tietokoneohjattuun levitykseen ajonopeuden muutoksista riippumatta. Tällä

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

AgriGPS-automaatioiden hyödyt maatiloille

AgriGPS-automaatioiden hyödyt maatiloille AgriGPS-automaatioiden hyödyt maatiloille Jussi Koskinen, Myyntijohtaja Matti Ronkainen, Tuotepäällikkö Tage Stam, Myynti, Tekninen tuki LASERLAITTEET TRIMNET GIS KÄMMEN-RTK AGRI GNSS-LAITTEET GEOSPATIAL

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Apollo SPEEDY Syöttölaite

Apollo SPEEDY Syöttölaite Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi Apollo SPEEDY Syöttölaite PLC - Ohjaus Askelmoottori Syöttö pituus : 1 12 m Vahva, alumiini rakenne Moottori

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

When Innovation & Nature Combine

When Innovation & Nature Combine When Innovation & Nature Combine Yhdellä pystyruuvilla 8 14 16 sto Mixell 8 10 12 14 16 Kahdella pystyruuvilla 20 22 sto Mixell 20 22 24 26 30 Kolmella pystyruuvilla 40 30 sto Mixell 30 35 40 45 RMH lla

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.12.2014 Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Ylitarkastaja Pauliina Laitinen Sisältö Kasvinsuojeluneuvojan tärkein tehtävä Integroidun kasvinsuojelun yleiset

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Sähköiset ohjausyksiköt

Sähköiset ohjausyksiköt Sähköiset ohjausyksiköt Ohjausyksiköt toimivat jatkuvalla 12 voltin jännitteellä traktoreissa, kylvö-, istutus- ja korjuukoneissa, ruiskuissa, jne. Yksiköissä automaattinen tai manuaalinen määrän säätö,

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. 2014 4.4.2014 Tietoa tarpeeseen Kasvinsuojeluaineiden poistumat

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

John Deere -ruiskut. Etusijalla laatu ja ruiskutustarkkuus. Hinattavat John Deere -ruiskut. Laatutietoisen viljelijän valinta.

John Deere -ruiskut. Etusijalla laatu ja ruiskutustarkkuus. Hinattavat John Deere -ruiskut. Laatutietoisen viljelijän valinta. John Deere -ruiskut Etusijalla laatu ja ruiskutustarkkuus Hinattavat John Deere -ruiskut. Laatutietoisen viljelijän valinta. John Deere osaa kasvinsuojelun Kasvinsuojelun onnistuneeseen lopputulokseen

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

KASVINSUOJELURUISKUT. Valinnanvaraa tekniikkaan ja sopeutumiskykyä työskentelyyn

KASVINSUOJELURUISKUT. Valinnanvaraa tekniikkaan ja sopeutumiskykyä työskentelyyn KASVINSUOJELURUISKUT Valinnanvaraa tekniikkaan ja sopeutumiskykyä työskentelyyn Valinnanvaraa ja sopeutumiskykyä. Modulaarinen Junkkari. KASVINSUOJELURUISKUT Junkkari-ruiskut ovat modulirakenteisia. Se

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Suomen ympäristöopisto, Helsinki 6.5.2015 Matti Arffman Envitecpolis Oy

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot