Maaseutuverkoston opintomatka Saksaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutuverkoston opintomatka Saksaan 18.6. 21.6.2012"

Transkriptio

1 Maaseutuverkoston opintomatkana järjestettiin ProAgrian toimitusjohtajille ja heidän sidosryhmissä toimiville tahoille opintomatka Saksaan Opintomatka alkoi lennolla Helsingistä Stuttgartiin, josta matkustimme bussilla eri vierailukohteissa pysähtyen DLG:n (Deutsche Landwirtschafts-Gesellschaft) järjestämille kasvinviljelyn peltopäiville Bernburg- Strenzfeldiin. Opintomatka päättyi Berliiniin. Matkan paluulento oli järjestetty Berliinistä Tegelin lentokentältä takaisin Helsinkiin. Opintomatkan aikana tutustuimme saksalaiseen bioenergiatutkimukseen ja bioenergiatuotantoon, erityisesti biokaasun tutkimukseen, aurinkoenergiatuotantoon sekä peltoviljelyyn ja siihen liittyviin palveluihin ja tekniikkaan. Ryhmän kokonaisvahvuus opintomatkalla oli 30 henkilöä. Maanantai Raportööri: Maarit Kari Hochenheimin yliopisto Dr. Hans Oechsner Landesanstalt für Agrartechnik und Bioenergie, Universität Hohenheim Garbenstraße 9, Stuttgart Tel.: 0711 / Fax: 0711 / Homepage: Ensimmäinen vierailukohteemme oli Hochenheimin yliopiston bioenergian ja maataloustekniikan yksikkö ja sen biokaasun tutkimuslaitos. Laitos neuvoo yrityksiä ja maatiloja biokaasun tuotannossa. Neuvonta on asiakkaille maksutonta. Yliopistossa pääaineina voi opiskella maataloutta, luonnonvara-alaa sekä sosiaali- ja taloustieteitä. Yliopistossa tehdään myös tutkimusta ja heillä onkin satoja panoslabrayksiköitä, tosin suurempia vähemmän. Ryhmämme sai kuulla vierailun alussa luennon eri energiavarojen riittävyydestä. Todettakoon kuitenkin, että kerrotut tiedot olivat keskenään hieman ristiriitaisia. Saksassa

2 maataloudessa työskentelee nykyisin vain 2% väestöstä. Peltoa on 12 Milj ha, josta 2, 5 Milj. ha bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuotannossa Saksassa suositaan pientä laitoskokoa, kooltaan noin 75kW -20 MW. Sähkön tuotantohinta vaihtelee 25-6 stn/kw. Pienessä laitoksessa investointi on 9 t/kw, kun suuremmassa 4-5 t/kw. Biokaasuprosessin tuotannon etuja ovat materiaalin hajun, mikrobisen riskin, rikkasiementen itävyyden merkittävä väheneminen ja typen käyttökelpoisuuden paraneminen. Muun muassa rautaoksidi poistuminen nähtiin tärkeäksi. Biokaasuprosessi tuhoaa tehokkaasti mikrobeja, fekaalisia streptokokkeja, BPV:tä kuitenkin heikommin. Prosessin säädössä on tärkeää, että propionihappoa ja asetaattihappoa ei synny liikaa, koska muuten metaanibakteerin toiminta häiriintyy. Yliopiston koelaitos on rakennettu ilman investointitukia. Laitoksessa on 2 kpl 923 m3 reaktoria ja yhteinen jälkimädätysreaktori. Lisäksi järjestelmään kuuluu syöttölaitteisto, sekoituslaitteisto sekä kaasun jalostusyksikkö (sähköteho 185 kw). Mädätettä joudutaan varastoimaan 6 kk tuotannossa. Leivitysaikaa mädätteelle on 6 kk. Koelaitoksella syötetään erilaisia materiaaleja ja reaktorista mitataan painetta, virtausta ja lämpötilaa eri kohdissa. Rikkiä poistetaan syöttämällä happea, jolloin rikki ajautuun erotettavaan faasiin. Kaasutilavuudesta 6% syötetään reaktoriin (happea?) rikin poistamiseksi. Suurin energiantarve on sekoituksessa ja tämän vähentämismahdollisuutta tutkitaan. Lisäksi tutkitaan eri ikäisiä (korjuuajankohta) syötteitä, eri raaka-aineita yms. Laitoksella tutkitaan myös syötteen hienontamisen vaikutusta o suurin vaikutus hevosenlannassa, jopa 25% paraneminen o muilla ei merkittävää hyötyä o itse sekoitus vaatii kuitenkin paljon energiaa, moottoriteho 53 kw, syöttöteho? o lisäys 2 x tunnissa, käyntiaika? Maissilla saanto on noin 70%, (vähennettynä laitoksen vaatima energia?). Reaktorissa N- pitoisuus 4-2 promillea (kok ja ammonium) Saksassa ainoastaan yksi laitos pelletöi mädätettä, kompostointilaitokset kuitenkin kilpailevat mädätepelletin kanssa markkinoilla. Pääsääntöisesti mädätteellä ei ole markinahintaa. Tyypillinen tapa on, että lantaa saa tuoda ja mädätettä viedä ilmaiseksi. o 35 eur/tn, 55 FTn/ha o eur/ha

3 Mädäte puristetaan ruuvilla suurempaan kuiva-ainepitoisuuteen, n. 30%e o tähän erottuu % typestä Laitoksen hinta ilman lietesäiliötä on noin 2, 5 Milj. euroa. Tilalaitoksena investointi olisi noin 1 Milj. euroa. Biokaasulaitos Muchlackessa Harald Jaggy Betriebsleiter Biomethananlage Mühlacker GmbH & Co. KG Danziger Straße Mühlacker Tel: / Fax: / Päivän toinen vierailukohteeemme oli biokaasulaitos Muhlackerissa, joka on kaupungin tytäryhtiön alayksikkö. Päälaitoksen toimialat; sähkö, vesi, kaasu&lämpö, biometaani, uimarannat ja liikenne. Laitoksen suunnittelu alkoi Rakentamispäätös ja rakentaminen aloitettiin 2007 ja 2008 laitos otettiin käyttöön puolivalmiina, koska tällöin saatiin parempi hinta tuotannolle 20 vuodeksi. Tuotekaasu syötetään puolipaineistettuun verkostoon. Kaasua käytetään pelkästään lämmön tuotantoon. Kaupungissa on myös kolme muuta laitosta, jotka tuottavat kaasua & sähköä vaikutusalueen omaan käyttöön. o vuosittain tn o tn/d o 60% varastoidaan laitoksella, 40% 18 km päässä, mistä tuodaan rekalla Reaktoriin syötetään % maissia, 10-15% nurmea, hieman maissijauhetta ja prosessin nostamiseen lietelantaa 300 m3 puolen viikon aikana. Raaka-aineesta 80% tuotetaan 2-20 km säteellä laotoksesta. Loput 20% raaka-aineesta tulee km säteellä laitoksesta sijaitsevilta pelloilta. Varsinainen prosessi kestää 20 vrk ja jälkimädätys 80 vrk. Metaanipitoisuus on vain 44-46% ensinmäisen mädätyken jälkeen. Toisen mädätyksen jälkeen se nousee %. Massasta maksetaan 20-30eur/tn. Kuljetus ja korjuu toteutetaan laitoksen puolesta. Mädäte levitetään pellolle maksutta. Sen arvo on 600 eur/ha. Kuljetus ei kuitenkaan

4 kuulu hintaan. Tyypillinen lannoitustaso on kg/ha. Raaka-aineen hankinta on sopimustuotantoa (550 ha). Laitoksella on 5 hlöä töissä, joista 3 vakituisia. Valvontavuoro on 5 vk, jolloin työntekijän on oltava täysraittiina koko ajan. Biokaasureaktorin ruokaa laitoksen pihamaalla Logistiikka laitoksella; Rekka tuo, kippaa, rinnekoneella aumaan ja tiivistys. Rehu säilyy maitohappokäymisen avulla. Korjuuaikana työllistyy 2 koneketjua rekkaa. Korjuusesongin pituus jäi hieman epäselväksi. Laitoksessa pääreaktorin halkaisija on yli 5 m. Prosessi on termofiilinen. Reaktorissa on 2 sekoitinta, joissa on vain 50 kw moottori. o kaasu 51% CH4, 49% CO2 o poistettavassa CO2:ssa on 3% metaania. Se kuumennetaan asteiseksi, jolloin CH4 poistuu. Tästä 0,5 snt on innovaatiobonusta energian hinnassa o prosessin lpt, paine ja virtaus kontrolloidaan automaattisesti o hälytyksiä 1-2 /vk, aluksi useita päivässä o 340 vrk riittää lämmön tuotantoon, (millä alueella?)

5 o ongelma syöttöruuvissa ja koko reaktorissa on raudan hapettuminen parissa vuodessa käyttökelvottomaksi, siirrytty ruostumattomaan teräkseen o 10-12% kuiva-ainepitoisuus laskee prosessissa ja rejektissä sitä on 6-7% o kiinteässä mädätteessä, separaattorin jälkeen ka noin 25% o 3-6 km säteelle mädätettä kuskataan tilakalustolla, kauemmaksi muilla o N-P-K 0,6-?-1,5 o ennen mädätettä kertyi, nyt kaikki lähtee o salpietari 100 kg 30 eur, vuonna 2xxx oli 11 eur o upgreidaus Kaasu syötetään aktiivihiileen, kaasu työnnetään sen läpi paineella, CH4 jää hiilen pinnalle, CO2 menee huokoiseen hiileen sisälle (pienempi molekyyli) ja CH4 otatetaan talteen, alipaine poistaa CO2:n Biokaasulaitoksen pihamaalla Muhlackerissa

6 Tiistai Raportööri: Heikki Isosaari Ensinmäinen vierailukohde oli aurinkoenergiatuotantoon suunnattuja tuotteita myyvä ja asentava yritys Grimmassa: i.a. Dipl.-Soz. Tobias Jaletzky Kirchner Solar Group GmbH - Am Weinberg Grimma, GERMANY T F M Tobias Jaletzky esitelmöimässä yrityksen toiminnasta ja aurinkoenergian tuotannosta

7 Aurinkopaneelikenttää yrityksen takapihalla. Keräimet omistettiin sijoittajapohjalta. Yrityksen toimialana on projektijohtaminen, aurinkopaneelikenttien rakentaminen ja huolto. Yritys on perustettu vuonna Yrityksen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Nykyisen liikevaihto 190 me/v, 220 työntekijää. Kuulimme, että tuulienergian tuotantokustannus on 6-7 c/kwh ja aurinkoenergian c/kwh. Aurinkopaneelien tekninen tehokkuus on noin 20 %. Investoinnin kustannus on noin 3 te/kwp (peak=huipputeho), jolloin päästään tuotantokustannukseen 11 c/kwh. Aurinkopaneelien kesto on v. Yhtiön erikoisuus on aurinkoa seuraavat paneelit. 1 MW teho vaatii paneelia, joiden maksimiala on 60 m2.

8 Päivän toinen vierailukohde oli maidontuotantotila Tarthunissa: Milchwirtschaft bei Fa. Berend van der Velde, Th. Müntzer Siedlung Tarthun. Die Stallanlage mit 8 A3 Next ist in Richtung Groß Börnicke. Henkk Bronsvoort Tel Hollantilaisomistuksessa oleva yrityskokonaisuus. Yritys on laajentunut voimakkaasti vuodesta 1990 alkaen. Peltoa on 3500 ha. Pääkasvi on peruna. Yritys on aloittanut tuotannon myös Ukrainassa. Lypsylehmiä eri yksiköissä on 1200 kpl.seuraava laajennussuunnitelma on lypsylehmämäärän kasvattaminen ja oman meijerin rakentaminen. Tilalla on myös lihasikojen kasvatusta. Vierailimme biokaasuyksikössä, jossa oli 573 kwh moottori sähköntuotantoon. Raakaaineena 85 %:sti sianlanta. Vierailimme navettayksikössä, jossa oli noin 500 lypsylehmää. Yksikössä oli 9 Lelyrobottia, joista 4 ulkona. Tähän Open air lypsyrobottiin isäntä oli tutustunut Kaliforniassa. Ulkona oleva lypsyrobotti on osoittautunut toimivaksi myös Saksan olosuhteissa. Lehmät ovat 125 eläimen ryhmissä. Tuotos on keskimäärin yli 30 kg/päivä. Koko yrityksessä on yli 300 työntekijää.

9 Keskiviikko Raportööri: Vesa Nuolioja Saksassa on järjestetty jo 24 vuoden ajan DLG:n (Deutsche Landwirtschafts-Gesellschaft) järjestämänä kasvinviljelyn alaan kohdentuvia peltopäiviä (www.dlg-feldtage.de). Vuonna 2012 päivät pidettiin Bernburg Strenzfeldin alueella ja paikalla vieraili yli maatalouden ammattilaista. Messut pidettiin nyt 13. kerran ja ne pidetään samassa paikassa myös vuonna Tämän näyttelyn yhtenä teemana oli kansainvälinen vehnän ja rapsin viljelyjen vertailu. Kokonaisuutena näyttelyalue käsitti yli 35 hehtaaria kenttää ja perusosaston koko oli 500 neliömetriä. Näytteilleasettajia oli 324 kpl. Organisaatiossa työskentelee 15 henkilöä ja tavoite on kattaa kulut. Näyttelyalue on erittäin viljavaa aluetta, Saksan parhaita, ja olosuhteet ovat tasalaatuiset kasvikokeiden tekemiselle ja vertailuille. Päivät ovat saaneet vahvan jalansijan arvostettuna ammattilaistapahtumana, johon kokoontuvat Euroopan johtavat alan yritykset, tutkimus ja käytäntö. Messujen ehdoton vahvuus onkin näyttää käytännön koeolosuhteissa kasvien kasvua, satoisuutta, kasvinsuojelua, maanmuokkausta, lannoitusta sekä niihin liittyviä yksityiskohtia. Ilmaston muutos ja kestävä kehitys ovat nousseet pysyviksi vaikuttaviksi näkökulmiksi kenttiä rakennettaessa. Samalla esitellään alan uutuuksia tekniikan, jalostuksen, talouden näkökulmista ja järjestetään keskusteluja sekä seminaareja asiantuntijoiden ja viljelijöiden kesken. Syksyn tullen koekentiltä kerätään sadot talteen ja analysoidaan laatu, satoisuus ym. seikat. Samalla koekentiltä löydetään parhaiten menestyneet ja pärjänneet lohkot ja niitä edustaneet yritykset/toimijat. Tämä taas tarjoaa hedelmällisen kentän vertailla tietoja ja pyrkiä entistä parempiin viljelytuloksiin jatkossa. Tänä vuonna sääolosuhteet olivat haasteelliset, vettä satoi kymmeniä millimetrejä, mutta kävijämäärä pysyi vakaana ja päivien anti oli korkeatasoinen. Kentän anti tarjosi myös hyvän paikan pohtia, voisiko Suomessa kehittää jotain vastaava omista lähtökohdistamme, esim. Västankvarnissa jo toteutettavien päivien osalta on hyvä pohja pohtia asiaa eteenpäin.

10 DLG-peltopäivien antia Raportööri:Sari Peltonen Huomattavan suuri osa näyttelystä keskittyi lajike-edustajien esittelyihin. Esittelyssä oli erityisesti syyvehniä ja syyshybridirapsia, energiakasveja sisältäen mm. ruisvehnän, mutta jonkin verran myös kevätohra- ja kauraruutuja oli esillä. Lajike-edustajat toivat esille myös vaihtoehtoisia välikasveja ja pääkasvin sadonkorjuun jälkeen kylvettäviä kerääjäkasveja, joiden biomassa voidaan myös kerätä bioenergiakäyttöön. Saksalaiset ovat havahtuneet siihen, että maissia on viljelyssä paljon, joten viljelyyn tulee saada myös jotain muuta kasvia sijalle. Esillä oli myös Suomessa kokeiltu muokkausretiisi (tillageradish) maan rakenteen kohentamiseksi.muokkausretiisi kylvetään pääkasvin jälkeen ja nopean kasvutapansa ansiosta se ehtii loppukesän/syksyn aikana kasvattaa pääjuurta ja kuohkeuttaa maata. Maan rakenneasioita tuotiin esillemyös monilla demonstraatioilla juurten kasvuista ja maahan kaivetuista kuopista. Esimerkkejä lajike-edustajien valikoimasta: planterra (www.planterra-saaten.de) valmiita siemenseoksia energiakasveihin (Triple Energy EMU 610) o triticale eli ruisvehnä 75 %, ruis (populaatiolajike) 15 %, hybridiruis 10 % valmiita siemenseoksia välikasviseoksille o italianraiheinä 55 %, apila 25 %, ruisvirna 20 % o herne 75 %, virna 25 % o virna 60 %, apila 25 %, hunajakukka 7,5 %, auringonkukka 7,5 %

11 Valmiita lajiseoksia energiakasvien ja välikasvien viljelyyn.planterra. Uutuutena näyttelyssä oli kansainvälinen vertailukoe syyvehnästä ja rapsista, jossa oli edustajia mukana Saksasta, Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta, Puolasta, Tsekeistä ja Venäjältä. Tarkoituksena ei ollut niinkään kisata parhaista sadoista, vaan verrata erilaisia viljelymenetelmiä ja saada aikaan keskustelua. DLG organisoi ja kustansi vertailukokeen.

12 Maan rakenneasiat olivat monipuolisesti esillä näyttelyssä. Toisen suuren osuuden näyttelystä varasivat kasvinsuojelufirmat. Erityisteemana oli resistenssin synnyn ehkäiseminen kasvintuhoojissa. Tähän päästään vaihtamalla käytettävissä kasvinsuojeluaineita eri käyttökerroilla sekä suosimalla useiden vaikutustavoiltaan erilaisten tehoaineiden seoksia. Kasvinsuojeluaineiden käytössä tuotiin tärkeänä asiana esille resistenssin synnyn ehkäiseminen. Kasvintuhoojien kestävyys eli resistenssi käytetyille kasvinsuojeluaineille - niin rikka-, tauti- kuin tuholaistorjunnassa - on yleistynyt Euroopassa ja myös Pohjoismaissa.

13 Ennustepalvelut taudinaiheuttajien riskien ennakoimiseksi olivat myös esillä ProPlant, joka toimii Suomessakin (Agrimarket) valtiollisen toimijan (LandesanstaltfurLandwirtschaft) tuottama varoituspalvelu (Pflanzenschutzwarndienst), käyttömaksu 50 euroa/vuosi (www.isip.de/sachsen- Anhalt/Service) Basfin osastolla esiteltiin kätevä,iphonessa toimiva kasvinsuojeluainerekisteri PIA (die PflanzenschutzInformationsApp). Sovellus on maksuton. valmisteen kaikki tarpeelliset tiedot pystyi hakemaan tuotteen tai kasvin perusteella lisäksi oli mahdollisuus skannaukseen purkin kyljestä, jolloin pystyi tarkistamaan tuotteen tarkemmat tiedot Kasvinsuojeluainerekisteristä oli tehty iphoneen sovellus. Täsmäviljelyssä oli esillä YaranN-sensor, jota esiteltiin AgriCon-yrityksen osastolla. Tämä taho on ollut laitteen tuotekehityksessä mukana (www.agricon.de). Traktorin katolle sijoitettava laite mittaa kasvustosta heijastuvan värin perusteella lehtivihreän määrää ja samalla myös biomassan määrää. Laitetta on tällä hetkellä Saksassa käytössä noin 600 tilalla, maailmalla yhteensä noin 1000 tilalla. Käyttökohteita on typpilannoituksen lisäksi myös kasvunsääde-, tauti- ja rikkaruiskutuksiin. Laitteen hankintahinta kaikkine tykötarpeineen on noin euroa. Suomessa laitetta on 2-3 tilalla, ja se sopii erityisesti urakoitsijakäyttöön.

14 Täsmäviljelyä edusti näyttelyssä YaranN-sensor. Yhtenä näyttelyn teemana järjestäjät olivat halunneet tuoda esille geenitekniikan viestillä: Geenitekniikka miksi ei? (www.biosicherheit.de). Jaossa oli puolueetonta informaatiota geenitekniikasta ja esimerkkejä geeniteknisesti muokatuista kasveista. Lisäksi oli järjestetty asiantuntijapaneeleita ja yleisöluentoja. Näyttelyssä avattiin keskustelua geenitekniikasta.

15 Loppuarvio näyttelystä näyttelyssä tärkeänä osana näyttivät olevan lajike-esittelyt, joissa olikin menossa monta viljelijäesittelykierrosta, havaintoruudut oli toteutettu tyylikkäästi näyttely ei ollut - suomalaisittain arvioiden -sen laajempi tai kattavampi kuin Ruotsin Borgebyn peltopäivät (http://www.borgebyfaltdagar.se/) näyttelyyn tutustumista häiritsi kehno, sateinen sää ja kuravelliksi muuttuneet kulkuväylät, joiden hakettamiseen järjestäjät eivät olleet lainkaan varautuneet. DLG Feldtage messuilta /teknologianäkemys Raportööri: Jussi Esala Peltopäivillä kävi jälleen selväksi mikä on tärkein peltokone. Se on kasvinsuojeluruisku. Näin voidaan väittää ruiskun teknisen edistyneisyyden ja sen myötä hinnan perusteella, mutta erityisesti käsittelykertojen ja käsittelyjen vaikutuksen perusteella. Ruiskulla levitettään tietenkin rikkakasviaineet, mutta erittäin tärkeää on tautitorjunta ja kasvun sääteiden sekä lisäravinteiden levitys. Kaikkien käsittelyn vaikutus sadon määrään voi saksalaisissa oloissa olla jopa kymmeniä prosentteja (=useita tonneja) ja laatuun vielä suurempi.

16 Päivän sana peltopäivillä oli tarkka ruiskutus. Tähän oli tarjolla useita tuttuja ratkaisuja, mutta myös joitain hieman uudempia, joita ainakaan suomalaisilla pelloilla ei juuri näe. Keskityin peltopäivillä lähes kokonaan ruiskutustekniikkaan ja siihen liittyvän tiedon hallintaan tilatasolla. Seuraavassa on poimintoja kentällä nähdystä ja kuullusta sekä kotiläksyistä esitteiden parissa. Yleistä Ruiskutustyössä tavoitellaan tehokkuutta. Valmistajien ruiskuvalikoimat ulottuvat 50 m työleveyteen asti, ja suurimmat hinattavat ruiskut ovat oheisen kuvan tapaan kaksiakselisia säiliökoon ollessa yli l. Ruiskun raideleveys on säädettävissä ajon aikana ja tietenkin akselistot ovat jousitetut (kuva alla). Esimerkkiruiskussa on pneumaattinen lohko-ohjaus, joten ruiskun puomille kulkee nesteen lisäksi joukko lohkokohtaisia paineilmaletkuja. Itsestään selvää on, että puomit asettuvat työ- ja kuljetusasentoon napin painalluksella.

17 Suutintekniikka Suutinvalmistajien listoilla (mm. TeeJet, Agrotop ja Lechler) oli esillä lukuisia erilaisia kahden suihkun viuhkasuuttimia tai jopa kaksoissuuttimia, joiden tarkoituksena on saada parempi tunkeutuvuus sankaan kasvustoon. Eteen ja taakse suuntautuvan viuhkan kulmaerot ovat 60 asteen luokkaa. Ainakin Agrotopilla oli tällaiseen suuttimeen yhdistetty ilmainjektori ja he esittelivät jopa muutaman prosentin sadonnousuja tautitorjuntakokeissaan perinteiseen viuhkasuuttimeen verrattua. Toinen suuttimiin liittyvä uusi asia oli suutinkohtainen sulkemismahdollisuus joko paineilmalla tai sähköisesti. Tähän liittyy oleellisena asiana ruiskutettavan nesteen jatkuva kierto suutinputkistossa. Jatkuvalla kierrolla saadaan ruiskutustyön aloitukset sujumaan heti ensimetreiltä täysipainoisena koko työleveydellä ja toisaalta huuhtelu ja pesu helpottuvat. Suuttimet voidaan avata ja sulkea lohkoittain perinteiseen tapaann. 3 m pätkä kerrallaan, mutta myös suutinkohtainen sulkeminen on mahdollista. Kun tämä yhdistetään paikannusteknologian avulla tapahtuvaan ruiskutukseen, tulee päisteen ja kiilakappaleiden ruiskutukseen lisää tarkkuutta. Muistaakseni Agrotopin laitetta mainostettiin myös niin, että päisteajossa ensimmäisellä kierroksella ei tehty perinteistä peruutuskäännöstä vaan ajettiin nurkassa tiukasti kääntäen. Ruiskun ohjaus avasi ja sulki suuttimia suutinkohtaisesti siten, että vältettiin sisäkaarteessa moninkertainen ruiskutus. Ohjaustietokone avasi ja sulki suuttimia siten, että jokaiseen kohtaan tulisi jyrkästä käännöksestä huolimatta sama ruiskutusannos. Tällä ajotekniikalla myös tallaustappiot vähenevät. Suutinvalmistajilla oli tarjolla kaksois- tai jopa nelossuuttimia, joissa jokaisessa oli oma sulkuventtiili. Tällä haetaan sitä, että paikkakohtaisessa ruiskutuksessa määrän säätövara kasvaa hyvin laajaksi, esillä olevan tiedon mukaan jopa l/ha. Tämä tarkoittaa sitä, että ajonopeutta tai painetta muuttamatta osa puomin lohkoista voi jakaa esimerkiksi minimiannosta (100 l/ha) ja joku toinen 3m leveä lohkon jopa 600 l/ha annosta. Suuttimiin on kehitteillä myös tukkeumaa tai muusta suutinhäiriötä valvovaa tekniikkaa. Oheisessa kuvassa on TeeJetin versio, jossa pyörivä ruuvi (kuvassa keltainen) ilmaisee nestevirtauksen.

18 Suutintekniikkaan liittyy myös TeeJetin pisarakoon säätö. Järjestelmässä suuttimelle tulee sekä ruiskutusneste että paineilma joidenka painetta voidaan säätää toisistaan riippumatta. Ohjauslaitteella voidaan valita kuusi eri pisarakokoa hyvin hienosta karkeaan. Ajonopeuden tai määränsäädöstä huolimatta haluttu pisarakoko voidaan säilyttää ilman ja nesteen paineen säädön avulla, tai esimerkiksi tuuliolojen huonontuessa voidaan lennossa vaihtaa suurempi pisarakoko nestemäärän säilyessä ennallaan. Puomisto Tähän kategoriaan osui ainakin kaksi kohdetta. Valmistajilla on tarjolla puomin loppupäihin anturitekniikkaa joiden avulla valvotaan puomin korkeutta joko kasvustoon tai peltoon. Ohjauslaite pitää puominkorkeuden oikeana ja samalla aktiivisesti vaimentaa mahdollisen keinumisen pois. Jälleen tavoitteena on tarkempi työ ja mahdollisuus suuremman ajonopeuden käyttöön. Toinen puomin käyttöön liittyvä seikka oli yövalo joka valaisee suuttimien suihkut ja puomin kärjen ja mahdollistaa siten ruiskutuksen pimeässä. Ruiskun täyttö Ainakin John Deerella ja Dammannilla oli tarjolla täyttöavustin. Kun ohjauslaitteelle syötetään lohkotiedot ja halutut aineet ja annoskoot, laskee avustin tankkiin tarvittavan

19 vesimäärän ja käytettävien aineiden määrät. Ja jos vaikka käy välillä tankkaamassa lisää nesteitä, saa avustimelta tiedon kaikista täyttömääristä, ja tämän vaikka tankissa olisi jäljellä edellistä (samaa) seosta. Tiedon saa halutessaan printattua itselle paperille. Ruiskun pesu Huuhteluvesisäiliö on yleistymässä meilläkin, mutta Agrotop järjestelmä menee askeleen pidemmälle. Huuhtelusäiliöstä pumpataan pesusuuttimien kautta säiliöön vettä sitä mukaa, kun sitä ruiskutussuuttimien kautta ruiskutetaan peltoon. Näin huuhteluun ja 1 % jäämäkonsentraation alitukseen tarvittava vesimäärä saadaan puolitettua ja käsittelyaika putoaa murto-osaan. Vesiannoshuuhtelulla mainitun konsentraation alitukseen tarvitaan useampi pesuvesierä, joilla jokaiselle on usean minuutin huuhteluaika. Ruiskun ohjaus Lienee itsestään selvää, että nykyaikaisen ruisku ohjaus on aina ISOBUS väylässä. Tällöin nopeustieto saadaan traktorin antureilta. Mahdollinen traktorin automaattiohjaus on myös samassa väylässä. Kun tähän vielä lisätään toimistossa etukäteen laadittu ruiskutussuunnitelma, joka tuodaan ohjauslaitteelle, jää käyttäjän huoleksi oikeastaan enää päisteajo. Eikä sekään enää olisi tarpeellista, mutta kukaan valmistaja ei vielä ole uskaltanut kytkeä työajoa ja päisteajoa yhteen. Joku kuitenkin antaisi traktorin kulkea silloin yksinään ja vahinkotapauksissa vastuukysymyksistä nousisi ikävää selvitettävää. John Deere on kuitenkin helpottanut tässäkin käyttäjän arkea lanseeraamalla FarmSight alustan tilan sisäiseen langattomaan tiedon välitykseen. Edellä mainittu ruiskutustehtävä voidaan välittää langattomasti liikkuvaan traktoriin ja samalla tavalla dokumentaatiotieto palaa toimistotietokoneelle langattomasti. Tähän samaan toki voidaan kytkeä tilan ulkoistakin liikennettä. Urakointitilanteessa koko ketjun koneet voivat olla yhteydessä toisiinsa, käsiteltävät lohkot tietoineen ja ajo-ohjeineen voidaan välittää urakoitsijalle. Ja voipa huoltomieskin seurata koneiden kulkua. Tulevaisuudessa esimerkiksi öljyanalysaattorianturin välittämä huoltotarvetieto saa aikaan huoltomiehen yhteydenoton. Muuta havaittua Jo edellä kerrottu ISOBUS väyläinen tiedonsiirto on taas askeleen lähempänä todellista plug and play käyttöä. Muutama vuosi sitten vajaa kymmenen valmistajaa perusti yhteisön (AEF = Agricultural Industry Electronic Foundation) jonka tehtävänä oli kehittää

20 Isobus- normin mukaisten laitteiden yhteensopivuutta. Nyt yhteisöllä on nettipohjainen testausprotokolla, jossa valmistajat voivat testata netin yli laitteensa yhteensopivuuden normin ja toisaalta ohjelmaan jo syötettyjen laitteiden speksien kanssa. Näin parhaimmillaan syntyy tilanne, että traktorissa on vain yksi kunnon kokoinen terminaali. Sen näyttö jaetaan sitten esimerkiksi ruiskun ohjauksen, automaattiohjauksen ja karttapohjan kanssa. Ja voipa siihen mahtua vielä pari live kameraakin valvomaan peräpään tapahtumia. Tämänkaltaisia laitteita esittelivät kaikki merkittävät ruiskuvalmistajat. Erikoistuneista valmistajista Müller Electronic oli näyttävästi esillä. Kylvörintamalla oli esillä lähinnä yhdistelmiä, jossa edessä oli kultivaattori tai parissa tapauksessa lautasmuokkari. Aitoa suorakylvöä saksalainen ei juurikaan tunne. Ainakin kaksi striptill konetta oli myös esillä (Väderstad ja kuvassa oleva Köckerling). Mielenkiintoista on seurata mihin tämä kaistamuokkaus menee. Meikäläisittäin savimailla tärkeänä pidetystä tasaisesta ja koskemattomasta kylvöpohjasta mennään aivan toiseen ääripäähän!

21 On-line tyyppinen kasvuston analysointi on lyömässä itseään läpi. Suomessakin kovasti esillä ollut YaraN-sensor oli näyttävästi esillä, mutta myös muita oli mukana (Isaria ja kuvassa oleva Claas). Anturien periaatteena on tutkia lähettämänsä valon heijastuvuutta kasvustosta spektrianalyysillä. Tällä tavalla saadaan selville mm. typpilannoitustarve, kasvustomassa ja jopa alkava kasvin sairaus. Tietenkin laite toimii ISOBUS väylässä ja ohjaa sitä kautta lannoitteen levitystä, ja jopa joissain tapauksissa kasvinsuojelua. Suuret jopa kymmenien metrien ajouravälit vaativat kahden nivelmäisten varsien päissä olevan anturien käyttöä. Tieto kerätään kartaksi, joka on käytettävissä seuraavina vuosina lannoitussuunnittelun pohjatietona. Tutkimusta tehdään tällä rintamalla useissa paikoissa. Pääsin itsekin mittaustekniikan kurssilla Tanskassa tällaisen työn pariin jo 15 v. sitten. Kuva-analyysillä löydettiin täysin terveeltä näyttävästä kasvista myöhemmin tautisiksi osoittautuneita lehtiä. Mutta tässä sade teki tehtävänsä, into ja keli loppuivat ja väki päätti lähteä klo 15 kohti Berliiniä!

22 Matka jatkui raskaan messupäivän jälkeen kohti Berliiniä samalla päivän antia pohdiskellen Illaksi saavuimme hotelliimme Berliiniin. Matkaseurue kokoontui vielä yhteiselle illalliselle hotellin läheisyydessä sijaitsevaan Berliiniläisravintolaan. Torstai Torstai oli matkaseurueen matkapäivä takaisin kotisuomeen. Aamupäivällä siirryimme bussilla Tegelin lentoasemalle. Lento Suomeen lähti aikataulun mukaisesti klo Perillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla olimme noin klo Sieltä opintomatkalaiset jatkoivat kotimatkaansa juhannuksen viettoon.

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet

Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet Junkkari Oy Mitä on täsmäviljely? Täsmäviljely kylvötyössä nyt Täsmäviljelyn hyödyt kylvötyössä Täsmäviljelyn mahdollisuudet tulevaisuudessa MSK

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Varmista säilörehun laatu

Varmista säilörehun laatu Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä Bioenergia ja Keski-Eurooppa Zellwatt Bioenergie Freiburg, Saksa www.zellwatt.com Markku Rinne Markku Rinne 12 Tammikuuta 2010 Toimipisteemme sijaitsee Freiburgissa,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden kaikki edellytykset www.tks-as.no TKS ja Kuhn ovat yhteistyössä kehittäneet vahvan ja toimintavarman sekoitusratkaisun. on kehitetty tarjoamaan paras sekoitustulos mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS. Tehokkaaseen puhdistukseen

YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS. Tehokkaaseen puhdistukseen YKSIVAIHEISET OSIENPESUKONEET C-800SS...C-2600SS Tehokkaaseen puhdistukseen Miksi vesipohjainen pesumenetelmä? Nopeuden ja tehokkuuden vaatimukset sekä tiukkenevat ympäristömääräykset ovat johtaneet siihen,

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL IPM FAO:n mukaan (Fao 2002): - Kaikkien mahdollisten torjuntamenetelmien harkitsemista ja yhdistelyä

Lisätiedot

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot