TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA SAKSAN CHEMNITZIIN

Transkriptio

1 TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA SAKSAN CHEMNITZIIN

2 TRIANGLE-HANKKEEN BENCHMARKING-MATKA SAKSAN CHEMNITZIIN Matkan tavoitteet TRIANGLE-hankkeen tavoitteena on löytää kansainvälisen yhteistyön kautta uusia toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi Oulun seudulla. Hankkeessa toteutetaan kuusi benchmarking-matkaa eurooppalaisiin kohteisiin ja matkojen tavoitteena on tutustua kohdealueiden hyviin käytänteisiin hankkeen aihealueen ympärillä. Matkoilta kerättyjä hyviä käytänteitä käsitellään matkojen jälkeen teemaryhmissä. Teemaryhmät koostuvat Oulun seudulla alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden edustajista. Teemaryhmissä ulkomaanmatkoilta tuotuja hyviä käytänteitä analysoidaan ja pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia sekä jatkojalostetaan niitä edelleen, jotta ne soveltuisivat paremmin käyttöönotettaviksi Oulun seudulla. Hankkeen kolmannen benchmarking-matkan kohteena oli Saksassa sijaitseva Chemnitzin kaupunki. Chemnitz sijaitsee entisen Itä-Saksan puolella, kahden tunnin matkan päässä Berliinistä. Chemnitzissä sijaitsee Sachsenin osavaltion työhallinnon keskusyksikkö Regional Direktion, josta vierailumme järjesteltiin. Vierailun tavoitteena oli saada yleiskäsitys Saksan työllisyydenhoidosta, koulutusjärjestelmästä ja toimenpiteistä, joita Chemnitzissä tehdään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Osallistujat Matkalle osallistui edustajia jokaisesta hankkeen suunnitteluvaiheesta asti mukana olleesta yhteistyöorganisaatiosta, edustajia hankkeen teemaryhmistä sekä projektihenkilöstöä. OSAO Jorma Uusitalo, koulutusjohtaja TE-toimisto Pasi Wallenberg, johtaja Anne Äijälä, työvoimaneuvoja Tapio Merentie, työvoimaohjaaja OAKK Eero Pentti, apulaisrehtori Jorma Rajaniemi, ohjaava kouluttaja Ammattiopisto Luovi Raija Näppä, opintoasiainpäällikkö Oulun kaupunki Virpi Huittinen, projektipäällikkö Etsivä nuorisotyö TRIANGLE/OSAO Raila Idström, projektikoordinaattori Heli Laitila, projektipäällikkö

3 Matkaohjelma Tiistai Lähdimme matkaan Oulunsalon lentokentältä tiistaina iltapäivällä. Matka jatkui Helsingin kautta Berliinin lentokentälle. Berliinistä siirryimme junalla Leipzigin kautta Chemnitziin. Perillä olimme paikallista aikaa n. klo Majoituimme aivan Chemnitzin keskustassa sijaitsevaan Hotelli An der Operiin, jonka ikkunoista avautui kaunis näkymä Chemnitzin oopperataloon.

4 Keskiviikko Virallinen vierailuohjelma alkoi keskiviikkoaamuna, jolloin saksalainen isäntämme Frank Bohr tuli hakemaan meitä hotellilta. Ensimmäinen vierailukohteemme oli Regional Direktion Sachsen. Regional Direktion Sachsen Regional Direktion Sachsen on Sachsenin osavaltion aluehallintovirasto, jossa matkaohjelmamme järjestänyt Frank Bohr työskentelee. RD:ssä saimme yleistietoa Saksan ja Sachsenin osavaltion työllisyystilanteesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä toimenpiteistä, joilla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pyritään saamaan takaisin opintojen pariin tai työelämään. Yleistä Saksan ja Chemnitzin työllisyydenhoidosta Saksan työmarkkinoilla vaikuttavia trendejä ovat mm. kansainvälistyminen, työelämän muuttuminen mobiilimmaksi ja joustavammaksi sekä yhteiskunnallisten muutosten nopeutuminen informaatioteknologian myötä. Myöskään mahdollisuudet osallistua työelämään eivät ole jokaiselle ihmiselle tasavertaiset ja julkisia varoja on yhä vähemmän käytettävissä. Vuodesta 2003 asti Saksassa on tehty suuria muutoksia työllisyydenhoitoon, mm. ohjausta ja neuvontaa lisätty merkittävästi ja ennaltaehkäisyyn kiinnitetään paljon huomiota. Asiakaslähtöisyys on yhä enemmän perustana toiminnalle ja keskeistä on se, että asiakkaita palvellaan siellä missä he ovat (tarkoittaa mm. uusia IT-ratkaisuja). Vuodesta 2005 työttömyys on laskenut jatkuvasti. Saksassa nuorisotyöttömyysprosentti on 9, Chemnitzin alueella luku on 8,4%. Sachsenin alueella on n nuorta, joilla ei ole ammatillista koulutusta % nuorista jättää koulun kesken. Tarjolla on enemmän ammatillisia koulutuspaikkoja kuin niihin olisi tulijoita. Ongelmana on kuitenkin se, että työnantajilla korkeat vaatimukset työntekijöille, jolloin niiden nuorten on vaikea löytää koulutus- ja työpaikkoja, joilla on erilaisia työllistymishaasteita. Saksassa suurin osa nuorista

5 suorittaa ammatillisen koulutuksen duaalimallin mukaisesti eli iso osa opinnoista suoritetaan työskentelemällä yrityksissä. Saksan työhallinnon suurin haaste tällä hetkellä onkin osaavan työvoiman tuottaminen työmarkkinoille, johon pyritään mm. seuraavin keinoin: Vähennetään niiden ihmisten määrää, jotka lähtevät opinnoista vailla tarvittavaa osaamista Vähennetään oppisopimusten keskeyttämisiä Vähennetään koulutuksen keskeyttämisiä Lisätään yli 55-vuotiaiden osallisuutta työmarkkinoilla Lisätään naisten osallisuutta työmarkkinoilla Hallitaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa Lisätään kokoaikaisesti työskentelevien työtuntimäärää Edistetään koulutusta ja osaamista Lisätään työmarkkinoiden läpinäkyvyyttä Verotuksen tarkkailu Saksassa työttömille henkilöille on olemassa kahdenlaista työttömyystukea. Alle vuoden työttömänä olleet saavat ansiosidonnainen työttömyystukea ja vuoden jälkeen aletaan saada peruspäivärahaa. Jos työtön ei osallistu mihinkään toimenpiteisiin, hän saa vähemmän tukia.

6 Jokaisella työllisyyspalveluiden asiakkaalla henkilökohtainen ohjaaja, jonka kanssa ollaan yhteyksissä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ellei työtön henkilö ole sovitusti yhteydessä ohjaajaansa, hän menettää tukensa. Työnantajapalvelut on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Työnantajille on käytössä erilaisia onlinepalveluita. Julkinen työhallinto tekee myös yhteistyötä yksityisten hr-yritysten kanssa. ESR-projektit nuorten tukena Myös Saksassa hyödynnetään paljon EU-rahoitteisia projekteja työttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten tukemisessa. ESR-projektit mahdollistavat esimerkiksi osatutkintojen suoritusmahdollisuuden niille nuorille, joilla ei ole ammatillista pätevyyttä. Projektien kautta nuorille annetaan ammatillista valmennusta ja koulutukseen valmentamista oikeille asiakkaille valmistettavien tuotteiden ja palveluiden kautta (produktionsschulen) sekä sosiaalipedagogiikkaan perustuvaa tukea ja ohjausta nuorille. Nuoren kasvua ja kouluttautumista tuetaan ja siinä lähdetään liikkeelle nuoren omista intresseistä ja motivaatiosta (jugendberufshilfe). EU-varoin järjestetään myös yrityslähtöistä, ammatillista kasvua kehittävää koulutusta nuorille ja nuorille aikuisille. Bildungs-Werkstatt (koulutus-työpaja) Lounaan jälkeen pääsimme näkemään käytännössä erään koulutus-työpajan toimintaa. Bildungs- Werkstatt on iso eri yritysten omistama rakennus, jossa toimii useita eri työpajoja. Lisäksi rakennuksessa on myös koulutustiloja. Bildungs-Werkstattissa toimii useita eri ESR-projekteja ja niiden ylläpitämiä työpajoja. Myös yritykset käyttävät tiloja oman henkilöstönsä kouluttamiseen.

7 Tiloissa toimivista ESR-projekteista meille esiteltiin seuraavat kolme projektia; Projekt ChemNet Hankkeen lähtökohtana on tilanne, jossa työelämä tarvitsee yhä enemmän osaavaa työvoimaa, mutta ammatilliseen koulutukseen tulee yhä vähemmän opiskelijoita. Hankkeen kohderyhmänä ovat 2.asteen opiskelijat, joilla on vaikeita ongelmia ja työllistymishaasteita kuten psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, motivaatio-ongelmia, poissaoloja koulusta tai oppimisvaikeuksia. Hankkeen sisältö on työpajamaista toimintaa, nuoret motivoidaan mukaan opettamalla aluksi käytännön aineita. Opetusta annetaan monella alalla. Pedagogisia periaatteita ovat mm. erilaiset oppimisympäristöt, sosiaalinen tuki, pienryhmät, onnistumisista iloitseminen ja itsetunnon kohottaminen. Nuorille halutaan asettaa mahdollisimman matala kynnys osallistua toimintaan ja siitä syystä nuorille järjestetään kuljetus työpajalle sekä tarjotaan ilmaiset ateriat. Projekt Produktionsschule Produktionsschulen pedagoginen perusta on productive learning eli käytännön työn kautta oppiminen on etusijalla. Opiskelun ohella tarjotaan tukea ja ohjausta, autetaan tunnistamaan omia vahvuuksia ja tehdään nuorelle yksilöllinen suunnitelma. Kohderyhmänä on vuotiaat nuoret, joilla on sosiaalisia ongelmia, 80% nuorista ei ole mitään perusopetuksen jälkeistä tutkintoa ja 70% opiskelijoista on poikia. Koulu toimii perheyrityksen tavoin ja siellä tehdään oikeita tuotteita myyntiin. Produktionsschulessa toimii 3 työpajaa; puutekniikka, metallitekniikka ja puutarha-alan työpaja. Työpajalla työskentelyn ohella on

8 mahdollista suorittaa opintoja jossakin oppilaitoksessa. Opiskelijoita on kerralla 24 eli 8/paja ja jokaisella pajalla yksi ohjaaja. Produktionsschulessa voi olla enintään 2 vuotta, sen jälkeen osa opiskelijoista siirtyy työelämään, osa työharjoitteluun/oppisopimukseen ja osa toisiin valmentaviin koulutuksiin. Hankkeen toiminnan tärkeä tavoite on nuorten sosiaalinen integraatio. Produktionsschulessa opiskelijat saavat rahallista tukea 5e/työpäivä sekä bussiliput. Projekt Heimvorteil Projekt Heimvorteiliin kävimme tutustumassa paikan päällä. Projektin tilat sijaitsevat erillään Bildungs- Werkstattin tiloista. Hanke tarjoaa 9. tai 10. luokalta valmistuneille, omasta uravalinnastaan epävarmoille vuotiaille nuorille mahdollisuuden tutustua eri aloihin ja ammatteihin sekä antaa nuorille ohjausta kaikissa työnhakuun liittyvissä asioissa. Hankkeen kautta nuoret pääsevät tutustumaan eri aloihin yrityksissä ja ohjaajat ovat nuoren mukana yrityksissä. Yritykset saavat mahdollisuuden tutustua nuoreen ja jos nuori osoittautuu hyväksi työntekijäksi, he voivat palkata nuoren. Hankkeella on hyvät yhteydet työvoimahallintoon ja Jobcentereihin ja nuoret ohjautuvatkin hankkeeseen niiden kautta. Hankkeeseen otetaan 16 nuorta kerrallaan ja ohjelma kestää vuoden verran. Hankkeeseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta jos sen aloittaa, nuoren edellytetään sitoutuvan toimintaan. Kuulimme neljän hankkeessa mukana olevan nuoren tarinat. Nuoret ovat hankkeen toimintaan osallistumalla kasvattaneet itseluottamustaan, löytäneet unelmiensa työpaikan, löytäneet uusia puolia itsestään ja tärkeimpänä mainittiin se, kuinka nuoret ovat kokeneet tärkeänä sen, että hankkeen työntekijät ovat uskoneet heihin ja heidän mahdollisuuksiinsa.

9 Tutustumiskäyntien jälkeen oli ohjelmassa illallinen yhdessä saksalaisen isäntämme kanssa. Illallinen nautittiin ravintola Miramarissa.

10 Torstai Myös torstain vierailuohjelma alkoi sillä, että meidät haettiin hotellilta. Matkustimme pikkubusseilla päivän ensimmäiseen vierailukohteeseemme. VBFA VBFA on voittoa tavoittelematon järjestö, joka työskentelee ongelmanuorten kanssa. Järjestöllä on 120 työntekijää ja toimipisteitä eri puolilla Saksaa. Toiminnan rahoittaja on työhallinto eli Bundesagentur für Arbeit, mutta järjestöllä on myös kunnan rahoittamia koulutusohjelmia. VBFA tarjoaa nuorille ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta, ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusta. Meille esiteltiin VBFA:n eri toimintamuotoja, joita on mm. seuraavia: Jugendwerkstatt Toimenpiteet on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa. Jugendwerkstatt on työpaja, jossa on 64 paikkaa ja ne on tarkoitettu niille nuorille, joilla on pahimmat ongelmat (drop outit, sosiaaliset ongelmat, päihdeongelmat, maahanmuuttajat, nuoret yhäidit jne). Monet nuorista ovat moniongelmaisia. Toiminnan tavoite on aktivoida ja motivoida nuoria sekä tuoda normaalielämän rakenteita nuorten elämään, ei niinkään kouluttaa tutkintoon. Työpajan ohjelma kestää 6-12 kk ja sen aikana nuorilla mahdollisuus kokeilla eri aloja (metalliala, puutekniikka, puutarha-ala, kotitalous, maalaus). Viikottainen työaika työpajalla on 39h, mutta monet nuorista eivät aluksi pysty tähän ja heidän on mahdollista aloittaa pienemmällä tuntimäärällä. Työpajalla työskentelyn lisäksi nuorille on tarjolla ohjausta sosiaalityöntekijältä. Jugendwerkstatt tekee yhteistyötä Jugendberüfshilfen ja produktionsschulen kanssa. Jos nuori katoaa, silloin tehdään yhteistyötä BA:n ja Jobcenterin kanssa. Jugendwerkstattin keskeyttäminen katkaisee nuorelta myös tuet. Jugendwerkstatt on nuorille last chance eli heistä todella pyritään pitämään kiinni kaikin keinoin.

11 BvB (ammattiin valmentavia koulutustoimenpiteitä) Koulutustoimenpiteiden kohderyhmään kuuluvat vuotiaat nuoret, joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia. Koulutuksen aikana nuoret osallistuvat ammatilliseen koulutukseen tuettuna, päätavoite on saada nuoret koulutukseen tai työharjoitteluun/oppisopimukseen joko VBFA:n työpajalla tai muussa oppilaitoksessa. BvB:n koulutukset alkavat aina syksyisin ja niihin otetaan kerralla 50 osallistujaa. Ohjelman alussa nuoret testataan ja tehdään arvio siitä, ovatko he kykeneviä osallistumaan ohjelmaan. Testeihin kuuluu mm. nuorten äidinkielen- ja matemaattisten taitojen testataaminen ja nuorista tehdään osaamisprofiilit. Ohjelman sisältö: Osaamisprofiilin laatiminen 14 päivää Perusjakso max. 6kk Jatkojakso max. 3kk (joko harjoittelu yrityksessä tai työpajalla VBFA:ssa) Loppukeskustelu, jossa mietitään nuoren jatkotoimenpiteitä Job orienting Job orienting on ESR-rahoituksella jo 7 vuotta toiminut ohjelma, joka on tarkoitettu oppilaille 7.luokasta alkaen. Ohjelman aikana oppilaat voivat tutustua 7 eri alaan, tavoitteena on oppia eri taitoja ja nähdä miten eri alat soveltuvat itselle sekä tutustua erilaisiin työpaikkoihin ja ylipäänsä työelämän pelisääntöihin. Ohjelmaan osallistuvat oppilaat ovat tutustumassa aloihin maanantaista torstaihin ja perjantaisin he esittelevät muulle ryhmälle mitä ovat tehneet viikon aikana. Jokaiselle oppilaalle laaditaan portfolio, joka sisältää tiedot siitä mitä oppilas on tehnyt orientaatiojakson aikana. Lisäksi oppilaat saavat myös arvioinnin ohjaajilta sekä todistuksen aloihin tutustumisesta. Jokaiselle oppilaalle tehdään kuva-cd hänen tutustumisjaksoistaan eri aloilla.

12 Jugendberüfshilfe Sosiaalisista ongelmista kärsiville nuorille tarkoitettu työpaja, jossa on mahdollisuus tehdä metallitöitä, puutöitä ja maalata. Työskentelyn lisäksi työpajalla annetaan hieman teoriaopetusta sekä ohjausta, jossa tehdään nuorelle oma suunnitelma, harjoitellaan työhakemusten tekoa ja harjoitellaan erilaisia taitoja nuoren tarpeiden mukaan.

13 Toisen vierailupäivän lopuksi kokoonnuimme hotellille keskustelemaan vierailukäyntien annista ja siitä, miten kokemuksia ja opittua voitaisiin hyödyntää omassa työssä ja laajemmin koko Oulun seudulla. Perjantai Perjantaiaamuna aloitimme paluumatkan kotiin. Matkustimme junall Chemnitzistä Leipzigin kautta Berliiniin. Berliinistä lensimme Helsingin kautta Ouluun. Olimme perillä Oulunsalon lentokentällä klo 17. Huomioita ja hyödynnettäviä käytänteitä Matkaseurueen huomioita ja hyödynnettäviä käytänteitä: - Saksassa ja Chemnitzissä tilanne on sellainen, että koulutuspaikkojen tarjonta on suurempi kuin niihin tulevien opiskelijoiden määrä, mutta silti on drop outeja. Vaikka meillä tarvitaankin kipeästi lisäpaikkoja ammatilliseen koulutukseen, lisäpaikkojen saaminen ei silti ole ainoa ratkaisu syrjäytymisongelmaan. Nuorilla on hyvin erilaisia syitä jättäytyä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. - Tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta pitäisi päästä pois siinä mielessä, että pitäisi olla mahdollisuus suorittaa myös osatutkintoja. Korostus pitäisi olla taidoille, ei tutkinnoille -> lisää joustavuutta tarvitaan, hukkaamme todellisia kädentaitajia ja työmiehiä kun meille tulee liian hyviä opiskelijoita. - Saksan yhteistyökuvioista on opittavaa, erityisesti rahoittajien suuntaan. Saksassa myös eri tahojen toimijat tuntuivat olevan hyvin perillä toistensa toiminnan sisällöistä ja tavoitteista. - Työpajalla opiskelua ei meillä arvosteta tarpeeksi, työpajalla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen olisivat konkreettinen asia, jolla markkinoida työpajalla onnistunutta nuorta. - Meillä pitäisi olla työpaja, jossa nuori voisi käydä ottamassa vauhtia opiskeluun ilman että pitäisi erota oppilaitoksesta ja työpajajakso ei saisi vaikuttaa läpäisyyn. - Saksassa nuoret ohjautuvat pajoille työhallinnon kautta -> tässä on meillä parantamisen varaa. - Yhteistyö kaupungin kanssa voisi meillä toimia tehokkaammin. - Onko sekään hyvä, että heti opintojen keskeytymisen jälkeen nuoret lähetetään työpajalle tms. vai pitäisikö ensin tehdä analyysia tilanteesta ja miettiä miksi opinnot keskeytyivät ja sen jälkeen miettiä jatkopaikkaa? - Meillä tarvittaisiin lisää perustason työpaikkoja, esim. maahanmuuttajille, joissa kielitaito ei olisi niin olennainen asia. - Meillä pitäisi olla myös sellaisia koulutuksia, johon pääsisivät myös huonon keskiarvon oppilaat, nykyään ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi vaaditaan hyvä keskiarvo. - Hyvän keskiarvon korostaminen johtaa joidenkin oppilaiden kohdalla harhaan, kun ei osatakaan kädentaitoja - Saksalainen järjestelmä on erilainen ja tehokas, alueellisuus korostuu ja raportointi on kuukausittaista. Saksassa kunnalla on vastuu työttömästä ja työhallinto tässä kumppanina, meillä korostuu enemmänkin se, että työtön on TE-toimiston vastuulla, ei kunnan. - Saksassa jokaisen opiskelijan kohdalla mietitään heti alkuvaiheessa, missä hänen tuleva työpaikkansa tulee olemaan. Tämä korostuu toki myös sen takia, että duaalimalli ammatillisessa opiskelussa on niin vahva.

14 - Jokaisella nuorella on Saksassa joku nimetty vastuuhenkilö hoitamassa hänen asioitaan ja ohjaus keskitetympää, meillä on pirstaloitunutta ja joka instanssissa tehdään oma suunnitelma (hojks, palvelusuunnitelma jne), Saksassa tehdään vain yksi suunnitelma. - Yritysyhteistyö korostui, mietityttämään jäi onko Saksassa sosiaalisia yrityksiä vai onko yritykset jollakin tavalla valtuutettu työllistämään vaikeasti työllistyviä, -> yhteisöllinen ajattelu meillä on vielä vaatimatonta. - Saksassa kaikki vaikuttavat olevan tietoisia projekteista ja ne ovat aitoja yhteistyökumppaneita, meillä ei olla kovinkaan hyvin tietoisia hankkeista eikä osata hyödyntää niissä tehtävää käytännön työtä. Hankkeiden suunnitteluvaiheesta asti tulisi ottaa mukaan mukaan ne käytännön työntekijät, jotka tulevat olemaan hankkeissa mukana - Työvaltaisuus opinnoissa korostui Saksassa, 2+1-malli ja laajennettu top ovat nousseet myös meillä vahvasti esiin ja olisi ollut mielenkiintoista tietää miten Saksassa pajoilla opittu tunnustetaan ammatillisessa koulutuksessa.