RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN OHJAUS JA VALVONTATOIMINNASTA 2012

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tilaajaryhmä Ikäihmisten palvelut RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN OHJAUS JA VALVONTATOIMINNASTA 2012 Jaana Lehtinen Riikka Piironen Mira Kauhanen

2 Sisällys 1 Ikäihmisten palvelujen ohjaus ja valvontaryhmä Valvonta Sairaalahoito ja vanhainkotihoito Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen ja lyhytaikainen hoito Kotihoito Päiväkeskukset ja palvelukeskukset Perhehoito Hyvät käytännöt Henkilöstön sitoutuminen Hoitotyön toteuttaminen Asiakkaiden hyvinvointia lisäävät toimintatavat Vanhusasiamiestoiminta Yhteydenotot vanhusasiamiehelle Toimenpiteet yhteydenoton perusteella Kehittämisajatuksia yhteydenottojen perusteella Ohjaus ja valvontaryhmän tehtävät perhehoidossa

3 1 Ikäihmisten palvelujen ohjaus ja valvontaryhmä Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelujen ohjaus ja valvontaryhmään kuuluu kaksi vanhusasiamiestä sekä valvontakoordinaattori. Vanhusasiamiesten ja valvontakoordinaattorin tehtävä on edistää, seurata ja selvittää ikäihmisten yhdenvertaisuuden, tasa arvon ja perusoikeuksien toteutumista. Vanhusasiamiehet ja valvontakoordinaattori vastaavat yhdessä palvelujen laadun valvonnan toteutumisesta ja laatupoikkeamiin puuttumisesta sekä laatupoikkeamien asianmukaisesta raportoinnista. Lisäksi ohjaus ja valvontaryhmän tehtävä on tiedolla ohjaamisen keinoin varmistaa ikäihmisten riittävä tiedonsaanti palveluista, etuuksista ja heidän oikeuksistaan. Ohjaus ja valvontaryhmän tehtävänä on myös selvittää ja koota tarvittavat dokumentit Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen prosessille osoitettuihin muistutuksiin ja kanteluihin sekä koordinoida vastaaminen annetuissa aikatauluissa. Tässä vuoden 2012 raportissa kuvataan valvontakäynnit eri palveluntuottajien yksiköihin sekä kotihoitoon ja perhehoitoon. Raportissa esitellään valvontaprosessin kulkua, valvonnan kohteita sekä tuloksia ja havaittujen epäkohtien korjaus ja kehittämistoimenpiteitä. Raportti sisältää lisäksi vanhusasiamiesten selvityksen kuntalaisilta tulleiden yhteydenottojen ja palautteiden perusteella tehtyjen toimenpiteiden määrästä ja laadusta. Raportin lopuksi esitellään ohjaus ja valvontaryhmän tehtävät perhehoidossa. 2 Valvonta Valvontakäyntejä on tehty sekä valvontasuunnitelman että palautteiden perusteella. Valvontakäynneillä mahdollisesti esiin nousseisiin puutteisiin ja epäkohtiin on annettu korjaamismääräyksiä. Palveluntuottaja on antanut korjaamismääräykseen suullisen tai kirjallisen vastineen, jossa se on todennut, miten havaittu epäkohta tai puute on korjattu. Vakavissa sopimusrikkomuksissa on palveluntuottajan luokse tehty seurantakäynti. Ohjaus ja valvontaryhmä raportoi toiminnastaan ikäihmisten palvelujen lautakunnalle vuosittain sekä toimittaa raportit suoritetuista valvontakäynneistä Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirastoon. Kuva 1: valvontakäynnin suorittaminen Valvottavan yksikön valinta Valvontakäynti Seuraukset Seuranta Raportointi 3

4 Vuoden 2012 valvontasuunnitelmassa on yhteensä 38 suunnitelman mukaista käyntiä. Valvonnan pääpaino oli vuonna 2012 tehostetussa palveluasumisessa. Suunnitelman mukaisia käyntejä tehtiin vuonna 2012 yhteensä 37. Lisäksi kahdeksan valvontakäyntiä tehtiin reaktiivisesti eli palautteiden tai muun ilmenneen syyn perusteella. Valvontakäynneistä 13 kohdentui omaan tuotantoon ja 32 ulkoisiin palveluntuottajiin. Osa käynneistä suoritettiin yhdessä Aluehallintoviranomaisten kanssa. Taulukko 1: suunnitellut ja toteutuneet käynnit Suunnitelma Toteuma Sairaalahoito 5 3 Vanhainkotihoito 4 4 Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen 5 4 Kotihoito 5 5 Päiväkeskus 4 6 Palvelukeskus 2 2 Lyhytaikainen hoito 1 1 Perhehoito 4 YHTEENSÄ sis. reaktiivisia käyntejä Sairaalahoito ja vanhainkotihoito Sairaalahoitoon tehtiin vuonna 2012 kolme valvontakäyntiä. Käynneillä kiinnitettiin huomiota muun muassa henkilöstömitoituksiin, kirjaamiseen, lääkehoitoon, hygieniaan, toiminnan johtamiseen ja laadun hallintaan. Huomiota kiinnitettiin lisäksi yksilölliseen palvelu ja hoitosuunnitelmaan sekä toimintakyvyn arviointiin, ruokailuun, viriketoimintaan, tiloihin ja omaisyhteistyöhön. Valvontakäynneillä huomattiin puutteita työvuorolistojen laadinnassa ja toteutuksessa. Yhdellä käynnillä tuli esiin henkilökunnan rekrytointiongelmia: erityisesti sijaisia oli ollut vaikea saada. Lisäksi käynneillä huomattiin, että potilaiden säännölliseen ulkoiluun olisi hyvä kiinnittää huomiota kuntoutuksenkin näkökulmasta. Vanhainkotihoitoon tehtiin yhteensä neljä tarkastuskäyntiä. Yksi käynneistä tehtiin ulkopuolisen palveluntuottajan ylläpitämään vanhainkotiin ja kolme käyntiä kaupungin oman tuotannon vanhainkotiin. Valvontakäynneillä kiinnitettiin huomiota muun muassa henkilöstön rakenteeseen, mitoitukseen ja eritysosaamiseen. Huomiota kiinnitettiin lisäksi yksilölliseen palvelu ja hoitosuunnitelmaan, kirjaamiseen, lääkehoitoon, lääkäripalveluihin, ruokailuun, viriketoimintaan, toiminnan johtamiseen sekä laadun hallintaan. Valvontakäynneillä ei havaittu jatkotoimenpiteitä vaativia puutteita. 4

5 2.2 Tehostettu palveluasuminen Tehostettuun palveluasumiseen tehtiin vuonna 2012 yhteensä 16 valvontakäyntiä. Käynneillä kiinnitettiin huomiota henkilöstömitoitukseen ja rakenteeseen, kirjaamiseen, lääkehoitoon, toiminnan johtamiseen, laadun hallintaan, virkistys ja ulkoilu mahdollisuuksiin, toimintakyvyn arviointiin sekä yksilöllisen palvelu ja hoitosuunnitelman toteutumiseen. Valvontakäynneillä havaittiin puutteita kirjaamisessa, RAI toimintakykyarvioinnissa, palvelu ja hoitosuunnitelman päivittämisessä ja väliarvioiden teossa sekä virkistys ja ulkoilu mahdollisuuksissa. Useassa paikassa nousi esiin hankaluudet sijaisrekrytoinnissa. Viidestä reaktiivisista käynneistä kahdella käynnillä havaittiin poikkeamia palvelusopimuksessa. Toisessa kohteessa poikkeama koski sairaanhoitajan työaikoja. Asiasta huomautettiin, ja tilanteen korjaamisesta saatiin suullinen varmistus. Yhdessä asumisyksikössä tehtiin usean asiakaspalautteen perusteella reaktiivinen käynti, jonka aikana havaittiin useita puutteita sopimuksen mukaisissa palveluissa. Puutteita oli henkilöstömitoituksessa ja rakenteessa, kirjaamisessa, hygieniassa, lääkeluvissa sekä ravitsemuksessa. Henkilöstölle järjestettiin kaupungin puolesta koulutusta hoitotyöstä ja opastusta hygieniaosaamisessa. Ikäihmisten palvelujen suunnittelupäällikkö sekä ohjaus ja valvontaryhmä seurasivat tiiviisti asumisyksikön tilannetta ja kävivät keskusteluja palveluntuottajan kanssa. Tammikuussa 2013 tehtiin vielä seurantakäynti, jolla varmistettiin tehdyt korjaukset palvelussa. 2.3 Palveluasuminen ja lyhytaikainen hoito Vuonna 2012 tehtiin neljä valvontakäyntiä palveluasumiseen ja yksi lyhytaikaiseen asumiseen. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota henkilöstömitoitukseen ja rakenteeseen, kirjaamiseen, lääkehoitoon, toiminnan johtamiseen, laadun hallintaan, virkistys ja ulkoilu mahdollisuuksiin, toimintakyvyn arviointiin sekä yksilöllisen palvelu ja hoitosuunnitelman toteutumiseen. Lyhytaikaisen hoidon kohdalla keskusteltiin myös yhteistyöstä kotihoidon ja omaishoitajien kanssa. Jatkotoimenpiteitä vaativia puutteita ei valvontakäynneillä havaittu. Palveluasumisen palvelutuottajat toivat esiin ongelmat lääkäripalveluiden saamisessa. Terveysasemalta on ollut vaikea järjestää lääkäripalveluja ja erityisesti kotikäyntejä. Ongelma ei koskenut kuitenkaan kaikkia palveluasumisen yksiköitä. 2.4 Kotihoito Kotihoitoon tehtiin viisi valvontakäyntiä, joista kolme kohdistui omaan kotihoitoon. Valvontakäynneillä kiinnitettiin huomiota henkilöstörakenteeseen, palvelu ja hoitosuunnitelmien sisältöön ja ajantasaisuuteen, toimintakyvyn arviointiin, lääkehoitoon, kotihoidon toteuttamiseen, johtamiseen sekä laadunhallintaan. Valvontakäynneillä esiin nousseita kehittämiskohteita ovat asiakkaan tilannetta kuvaava kirjaaminen, säännöllinen asiakkaan tilanteen arviointi toimintakykyarvioineen, henkilöstön työskentelyä tukeva esimiestyö sekä omahoitajuus. 5

6 2.5 Päiväkeskukset ja palvelukeskukset Päiväkeskuksiin tehtiin vuoden 2012 aikana yhteensä kuusi valvontakäyntiä. Käynneillä kiinnitettiin huomiota henkilöstön rakenteeseen ja koulutukseen, kirjaamiseen, lääkehoitoon, toiminnan johtamiseen, laadun hallintaan sekä yksilöllisen palvelu ja hoitosuunnitelman toteutumiseen. Valvonnassa kiinnitettiin huomioita kahden päiväkeskuksen osalta lääkkeiden säilytykseen. Lääkkeet eivät olleet lukollisessa tilassa. Huomioitu puute korjattiin molemmissa päiväkeskuksissa välittömästi. Muuten päiväkeskusten valvonnassa ei havaittu jatkotoimenpiteitä vaativia puutteita. Vuoden 2012 aikana tehtiin kaksi tarkastuskäyntiä palvelukeskuksiin. Valvontakäyntien aikana kiinnitettiin huomiota muun muassa toiminnan johtamiseen, laadunhallintaan, ruokapalveluihin, tiloihin ja toiminnan sisältöön. Valvontakäyntien aikana ei havaittu jatkotoimenpiteitä vaativia puutteita. Valvontakäyntien aikana voitiin todeta palvelukeskusten merkitys alueellisena palveluna lähiseudun ikäihmisille. 2.6 Perhehoito Perhehoitokodeissa suoritettiin alkutarkastukset vuonna 2012 perhehoitovalmennuksen yhteydessä. Kaikki kodit todettiin soveltuviksi vanhusten perhehoitoon. Valvontakäynteihin osallistui myös palotarkastusinsinööri Tampereen Aluepelastuslaitokselta. 3 Hyvät käytännöt Valvonnalla pyritään edistämään palvelujen kehittämistä tilaajan ja palveluntuottajien yhteistyönä. Valvonnan tarkoitus on paitsi löytää mahdolliset laatupoikkeamat palveluista mutta myös nostaa esiin havaittuja hyviä käytäntöjä. Hyviä ja uudenlaisia tapoja toteuttaa laadukasta hoitoa ja hoivaa kehitetään jatkuvasti eri yksiköissä ja organisaatioissa. Valvontakäynneillä on kiinnitetty huomiota asiakkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta, henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista lisääviin toimintatapoihin sekä hyviin hoitotyön käytäntöihin. 3.1 Henkilöstön sitoutuminen Henkilöstön mukaan ottaminen kehittämistyöhön on tärkeää. Yhdessä tehostetun palveluasumisen yksikössä on aloitettu vastuualuetyö laadunkehittämiseksi. Henkilöstö on mukana kehittämistyössä vastuualueittain jaetuissa työryhmissä, joita ovat esimerkiksi lääkehoito ja omahoitajuus. Henkilöstö on sitoutunut ja motivoitunut työn kehittämiseen. Kehityskeskustelu on hyvä ja tärkeä työväline henkilöstön osallistamisessa oman työnsä ja koko työyhteisön kehittämiseen. Yhdessä asumispalveluyksikössä kehityskeskustelun aikana käydään läpi Tampereen kaupungin ja palveluntuottajan välinen palvelusopimus. Sopimuksen käyttö kehityskeskusteluissa selventää koko henkilöstölle palvelun tarkoitusta ja sitouttaa toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 6

7 3.2 Hoitotyön toteuttaminen Yhdessä muistisairaille asukkaille tarkoitetussa ryhmäkodissa on aloitettu profiilihoitoprojekti. Profiilihoito on ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista. Siinä huomioidaan muistisairaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, joita tuetaan systemaattisesti. Profiilihoidon avulla on ryhmäkodissa saatu asukkaiden sairaalakäynnit loppumaan lähes kokonaan. Valvontakäynneillä kiinnitetään huomiota lääkehoidon järjestämiseen ja mahdollisten lääkepoikkeamien raportointiin. Lääkejaossa on yleisesti käytössä niin sanottu kaksoistarkastus. Parhaimmillaan kaksoistarkastus on järjestetty niin, että lääkkeiden jakaja ja tarkastaja molemmat kirjaavat suoritetun tehtävän lääkejakolomakkeelle. Lääkejaossa käytössä oleva kaksoistarkistuksen kirjaaminen lisää lääkehoidon luotettavuutta. Kotihoidon asiakkailta ja omaisilta saadaan palautetta hoitajien suuresta vaihtuvuudesta. Kotihoidossa on asiakkailla nimetty omahoitaja, joka ei kuitenkaan ole aina työvuorossa. Eräs kotihoidon palveluntuottaja on järjestänyt niin, että omahoitajat toimivat viiden hoitajan ryhmissä. Asiakkaan luo menee aina joku ryhmän hoitajista. Näin pyritään takaamaan asiakkaalle aina mahdollisimman tuttu hoitaja. 3.3 Asiakkaiden hyvinvointia lisäävät toimintatavat Palvelukeskus on helposti lähestyttävä matalan kynnyksen paikka, jonka toiminta on yhteisöllistä. Valvontakäynnillä eräässä palvelukeskuksessa havaittiin asiakkaiden kerääntyvän yhteen vaihtamaan kuulumisia ja pysähtyvän kysymään neuvoa arjen asioihin henkilökunnalta. Tutuksi tulleet asiakkaat huolehtivat toisistaan. Mikäli vakituista kävijää ei ole näkynyt vähään aikaan, otetaan palvelukeskuksesta yhteyttä asiakkaaseen. Yksi asumispalveluita ja päivätoimintaa tuottava palveluntuottaja on panostanut vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Vapaaehtoistyöntekijöistä pidetään huolta ja heille tiedotetaan yksikön asioista. Vapaaehtoistyöntekijät on otettu osaksi yhteisöä, ja jokainen saa tehdä itselleen mieluisia asioita. Vapaaehtoiset toimivat muun muassa ulkoilu seurana ja lehden lukijoina. Vapaaehtoisia on kielten osaajista sairaanhoitajiin. Näin saadaan rikastettua sekä vapaaehtoisina toimivien että talon asukkaiden arkea. Ulkoiluun käytettävien resurssien vähyydestä saadaan usein palautetta, ja asia herättää paljon keskustelua. Eräs tehostetun palvelun asumisyksikkö on ottanut käytännön, jossa iltavuoroon tulevat hoitajat aloittavat sään salliessa työnsä ulkoilulla ennen työvaatteiden vaihtoa. Ulkoilua on saatu lisättyä käytössä olevilla resursseilla ilman, että työn kuormittavuuden olisi koettu lisääntyneen. 4 Vanhusasiamiestoiminta Vanhusasiamiesten yksittäisiä palvelukokonaisuuksia ovat muun muassa palautteiden käsittely ja yhteistyöneuvottelut asiakkaiden, omaisten ja palveluntuottajien erimielisyyksien selvittämiseksi. Myös moniammatilliset kotikäynnit, valvontakäynnit ja hyvien käytäntöjen esiin nostaminen kuuluvat vanhusasiamiesten tehtäviin. Vanhusasiamiestyöhön kuuluu lisäksi vierailut ja neuvottelut erilaisissa yhdistyksissä ja palveluntuottajien luona. Toinen vanhusasiamiehistä on ollut viime vuonna 7

8 mukana käynnistämässä ikäihmisten perhehoitoa Tampereella. Toinen vanhusasiamiehistä tekee maksuvaralaskelmat asumispalvelujen asiakasmaksualennushakemusten perusteella. 4.1 Yhteydenotot vanhusasiamiehelle Vanhusasiamiehen toimintaan kuuluvia yhteydenottoja tuli vuonna 2012 keskimäärin 38 kuukaudessa. Vanhusasiamiehiin otettiin yhteyttä pääasiassa puhelimitse. Sähköpostilla ottivat yhteyttä lähinnä omaiset. Taulukko 2: Vanhusasiamiesten yhteydenotot 8

9 Palvelun saatavuus sisältää yhteydenottoja, jotka koskevat odotusaikoja, aukioloaikoja ja palvelujen saavutettavuutta. Asiat käsittelivät esimerkiksi ympärivuorokautiseen hoitoon hakeutumista, ympärivuorokautisen hoidon jonotusaikoja, kotikuntamuuttoa ja vaikeutta saada aikaa lääkärille. Palvelun toimivuus sisältää yhteydenottoja, jotka koskevat palvelun sujuvuutta, riittävyyttä ja vaikuttavuutta sekä maksuja ja maksujärjestelyjä. Asiat käsittelivät esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon lisäpalvelumaksuja, kotihoidon palvelujen riittävyyttä, asiakasmaksuja ja maksualennuksia. Sekä ympärivuorokautisesta hoidosta että kotihoidosta tuli yhteydenottoja liittyen palvelu ja hoitosuunnitelmien sisältöön ja toteuttamiseen. Asiakaspalvelun laatu sisältää yhteydenottoja, jotka koskevat henkilöstön suhtautumista, yhteistyötä, henkilökunnan tavoitettavuutta sekä työntekijöiden vaihtuvuutta. Asiat käsittelivät esim. henkilöstön käytöstä ja vaihtuvuutta, henkilöstön määrää sekä palvelussa tai hoidossa tapahtuneita virheitä. Tiloihin ja ympäristöön liittyvät yhteydenotot koskevat yleisiä tiloja, siisteyttä ja viihtyisyyttä. Palautetta annettiin muun muassa katujen aurauksesta, puiston penkeistä, meluhaitoista ja huonosta siivouksesta. Tiedotus ja lomakkeet otsikon alla ovat yleinen tiedonsaanti, neuvonta, lomakkeet ja päätösten sisältö. Yhteydenottajat kaipasivat paljon neuvontaa ja palveluohjausta esim. maksuista ja hakemuksen teosta, jota eivät kokeneet saaneensa riittävästi muualta. Palautetta tuli myös vääriksi koetuista päätöksistä. 4.2 Toimenpiteet yhteydenoton perusteella Palautteet pyritään käsittelemään yhdessä sen yksikön tai palveluntuottajan kanssa, jota asia koskee. Myös ongelmallisissa ja selvittelyä vaativissa tilanteissa asia saadaan useimmiten ratkaistua yhteistyössä asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa ilman jatkotoimenpiteitä. Vanhusasiamiehet eivät tee muistutuksia tai kanteluita, vaan ohjaavat asiakkaan tarvittaessa sosiaali tai potilasasiamiehille, joille asia lakisääteisesti kuuluu. Vanhusasiamiehet järjestävät tarvittaessa yhteistyöneuvotteluja, joihin osallistuvat asiakas, omainen ja se taho, johon asiakkaan ja/tai omaisen antama palaute kohdistuu. Yhteistyöneuvotteluista laaditaan pääsääntöisesti kirjallinen raportti, johon kirjataan kaikkien osapuolten toivomukset. Ohjaus ja valvontaryhmässä voidaan reagoida nopeasti palautteisiin ja tehdä tarvittaessa valvontakäyntejä. 4.3 Kehittämisajatuksia yhteydenottojen perusteella Viime vuoden tavoin on palautetta saatu henkilöstön ikävästä asenteesta asiakkaita ja omaisia kohtaan. Palaute on koskenut sekä hoitohenkilöstöä että esimiehenä työskenteleviä henkilöitä. Työyhteisön yhteiset arvot sekä sitoutuminen niihin ovat eettisen toiminnan perusta. Erityisesti esimiehen toimintatapojen tulee olla linjassa sovittujen arvojen kanssa. Esimiehen eettisyys tai epäeettisyys asettaa myös rajat työyhteisön tavalle toimia. Oikeus hyvään kohteluun määritellään laeissa potilaan asemasta ja oikeuksista (795/1992) sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (218/2000). 9

10 Asiakkaan ja omaisen osallistuminen palvelu ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää. Ammattihenkilöstön tulee avata palvelu ja hoitosuunnitelman tarkoitus asiakkaalle ja omaisille sekä varmistaa, että sisältö on ymmärretty ja yhdessä hyväksytty. Henkilöstön määrästä tulee runsaasti palautetta, ja henkilöstömitoituksia on myös tarkastettu palautteiden perusteella. Tampereella henkilöstömitoitukset noudattavat yleisesti Ikäihmisten palvelujen laatusuositusta (STM, 2008) sekä Tampereen kaupungin ja palveluntuottajan välisiä palvelusopimuksia. Usein palautteen antamisen yhteydessä tulee ilmi, että yksikön henkilöstö on kehottanut omaisia antamaan palautetta liian vähäisestä henkilöstön määrästä. Henkilöstöasiat tulee hoitaa työyksikössä tai organisaatiossa. Esimiehen tehtävä on keskustella henkilöstön kanssa työn kuormittavuudesta ja mahdollisista työn sujuvuutta lisäävistä toimista. Asiakkaita ja omaisia ei tule kuormittaa työn järjestämiseen liittyvillä asioilla. 5 Ohjaus ja valvontaryhmän tehtävät perhehoidossa Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus hoitoon perheessä ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoa. Perhehoitoon sijoitettu henkilö saa tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä. Ohjaus ja valvontaryhmä vastaa vanhusten perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta, tarkastaa perhehoitokodin ja perhehoitajan soveltuvuuden. Lisäksi ohjaus ja valvontaryhmä vastaa perhehoitajien täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen järjestämisestä sekä huolehtii perhehoidon tiedotuksesta. Toinen vanhusasiamiehistä on perhehoitovalmennuksen vastuuhenkilö ja toimii perhehoitajien tukihenkilönä perhehoidon alettua. Ohjaus ja valvontaryhmä tekee tarvittavat valvonta ja tarkastuskäynnit perhehoitokodissa myös perhehoidon alettua. Perhehoitajan soveltuvuus tutkitaan tarkastamalla hänen mahdolliset merkintänsä sosiaalitoimen asiakasrekisteristä ja perhehoitovalmennuksen aikana tehdyn arvioinnin perusteella. Tampereen ikäihmisten palveluiden lautakunta päätti , että Tampereella aloitetaan ikäihmisten perhehoitokokeilu 2012 syksyllä. Ikäihmisten perhehoitoa pilotoidaan osana Ikäkastehankekokonaisuuteen kuuluvaa Tampereen Pekka osahanketta. Perhehoitajiksi haluaville järjestettiin syksyllä 2012 tiedotustilaisuuksia sekä pakollinen valmennus. Ensimmäiseen valmennukseen osallistui 8 perhettä. Keväällä 2013 on osavuorokautinen perhehoito aloitettu kahdessa perheessä ja yhdessä perheessä ikäihminen on ollut lyhytaikaisessa perhehoidossa. Alustavat kokemukset ovat olleet hyviä. Osavuorokautinen perhehoito on tarjonnut mm. omaishoitajalle lepoaikaa ja mahdollistanut muistisairaan ihmisen kotiutumisen sairaalasta. Uusi valmennus järjestetään toukokuussa