PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU. Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU. Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä"

Transkriptio

1 Jussi Nukari / Lehtikuva PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut HRM Helsingforsregionens miljötjänster

2 2 SOPEUTUMISSTRATEGIAN TAUSTASELVITYKSIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU SOPEUTUMISSTRATEGIAN TAUSTASELVITYKSIÄ 3 Esipuhe Ilmastonmuutoksen sopeutuminen tarkoittaa keinoja ja menettelyjä, joilla voidaan varautua ja sopeutua sään vaihteluun ja sen ääri-ilmiöihin ja toisaalta korjataan äkkinäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Sopeutumisella voidaan pienentää haitallisia vaikutuksia tai hyötyä mahdollisista eduista. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on jo menettelyjä, joilla toisaalta varaudutaan sään vaihteluun ja toisaalta korjataan sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei siten ole uusi asia. Muuttuva ilmasto voi kuitenkin olla totutusta poikkeava: sateisempi, tuulisempi, kuivempi, kuumempi tai ennakoimattomampi. Sopeutumisstrategiatyössä tunnistetaan kaupunkiseudulle kohdistuvia alueellisia ilmastovaikutuksia ja määritellään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiset linjaukset ja tarvittavat yhteiset toimet ennakointiin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat ensisijaisia, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa ja välttää vaarallinen ilmastonmuutos. Aiemmat ja nykyiset kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään tarkoittavat kuitenkin sitä, että ilmasto lämpenee vielä kauan ja sopeutuminen ja ennakointi ovat välttämättömiä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian valmistelu käynnistyi vuoden 2009 alussa. Strategia on alueellinen ja kaupunkien yhteinen ja se keskittyy kaupunkiympäristön ja rakennetun ympäristön sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon. Keskeistä työssä on riskien tunnistaminen ja hallinta. Työssä arvioidaan myös ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumisen kustannuksia seudulla mahdollisuuksien mukaan. Tämä raportti kokoaa yhteen sopeutumisstrategiaa varten tehtyjä selvityksiä. Ilmatieteen laitos on vastannut pääkaupunkiseudun ilmastotietojen ja -skenaarioiden tuottamisesta. Suomen ympäristökeskuksessa on mallinnettu jokitulvien riskejä Vantaan- ja Espoonjoilla. Lopuksi luodaan katsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pääkaupunkiseudulla. Raportin aineistosta kootut, yhtenäiset pääkaupunkiseudun kartta-aineistot julkaistaan erillisenä liitteenä vuoden 2010 aikana. Sopeutumisstrategian laatiminen on osa kahta EU-rahoitteista hanketta. HSY Seututieto vastaa EU Life+ Julia hankkeesta (Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen), jonka yksi osaprojekti on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. HSY Seututieto ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus ovat kumppaneina Baltic Sea Region -ohjelman BaltCCA -hankkeessa (Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region), jossa kehitetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen menettelyjä pääkaupunkiseudulle. Molemmat hankkeet alkoivat vuoden 2009 alussa ja kestävät vuoden 2011 loppuun. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä edistää ja seuraa kaupunkien yhteisen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n toteuttamista ja raportoi toimien etenemisestä sekä laskee pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. HSY jatkaa ilmastotyötä ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian valmistelulla yhteistyössä kuntayhtymän jäsenkaupunkien kanssa. Työtä ohjaa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina sopeutumisen kannalta avaintoimialat kustakin HSY -jäsenkaupungista. Ohjausryhmän puheenjohtajana on Helsingin kaupungininsinööri Matti-Pekka Rasilainen. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Seututieto Opastinsilta 6 A, PL 100, HSY Euroopan unionin osittain rahoittama (Euroopan aluekehitysrahasto ja ympäristöalan rahoitusväline Life+) Raimo Inkinen Toimitusjohtaja HSY Irma Karjalainen Tietopalvelujohtaja HSY

3 4 SOPEUTUMISSTRATEGIAN TAUSTASELVITYKSIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU SOPEUTUMISSTRATEGIAN TAUSTASELVITYKSIÄ 5 JULKAISIJA: HSY HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ PÄIVÄMÄÄRÄ: JULKAISUN NIMI: Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu. Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. Tiivistelmä Meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös Suomen ilmastollisiin olosuhteisiin. Muutoksen suuruus ja sen myötä vaikutukset riippuvat ilmakehän kasvihuonekaasujen määrästä: mitä enemmän niitä on ilmakehässä, sitä enemmän ilmasto lämpenee. Suomen osalta muutoksia on odotettavissa etenkin lämpötila- ja lumioloissa. Kuluvan vuosisadan aikana Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän 3,2 6,4 astetta. Ilmaston luonnollinen vuodesta toiseen tapahtuva vaihtelu kuitenkin säilyy. Talvilämpötilat nousevat kesälämpötiloja enemmän. Lämpenemisen myötä terminen talvi lyhenee ja muut vuodenajat pitenevät. Talvien lämpeneminen johtaa lumipeitteen vähenemiseen ja roudan ohenemiseen. Itämerellä talvinen merijää ja jääpäivien määrä vähenevät. Kesälämpötilan nousu kuluvan vuosisadan aikana johtaa mm. kuumien päivien määrän lisääntymiseen ja hellejaksojen pidentymiseen. Suomen vuotuisen sademäärän arvioidaan lisääntyvän tasaisesti kuluvan vuosisadan aikana. Vuosisadan loppuun mennessä sademäärä kasvaa skenaariosta riippuen prosenttia. Myös rankkasateiden arvioidaan voimistuvan Suomessa. Keskimääräisen merenpinnan korkeuden muutoksiin Itämerellä ja Suomen rannikolla vaikuttavat pääasiassa valtameren pinnan nousu sekä maan kohoaminen. Valtameren pinnan nousun tämänhetkiset arviot vaihtelevat 10 senttimetristä 2 metriin vuoteen 2100 mennessä. Epävarmuutta aiheuttaa esimerkiksi mannerjäätiköiden sulamisnopeudessa tapahtuvien muutosten vaikea ennustettavuus. Itämerellä merenpinnan korkeuden lyhytaikaisiin vaihteluihin ja ääriarvoihin vaikuttavat pääasiassa ilmanpaine, tuulet, Itämeren ominaisheilahtelu sekä kokonaisvesimäärän muutokset. Aiemmin laskettiin, että Helsingissä +230 cm vedenkorkeustaso saavutettaisiin kerran seuraavien 200 vuoden aikana. Nykyisten skenaarioiden valossa näyttää siltä, että tuo arvio ylittyy. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi tulvien yleisyyteen ja ajoitukseen Suomessa. Vantaanjoen pääuomassa tulvien arvioidaan keskimäärin pienenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lumen määrän vähenemisestä johtuen. Sen sijaan Vantaanjoen pienemmissä sivuhaaroissa Keravanjoessa ja Lepsämänjoella sekä Espoonjoella tulvat kasvavat hieman tulevaisuudessa johtuen lähinnä rankkojen sateiden ja talvitulvien lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kuitenkin vielä epävarmoja ja esimerkiksi rankkojen sateiden muuttuminen nyt arvioitua enemmän voi muuttaa tuloksia. Havaintojen perusteella laaditut tulvakartat ovat kuitenkin käyttökelpoisia myös ilmastonmuutos huomioon ottaen. Tarvittaessa ilmastonmuutokseen voidaan varautua ottamalla suunnittelussa käyttöön entistä suurempaa toistumisaikaa vastaava tulvakartta. Kerran 100 vuodessa toistuva tai sitä suurempi tulva aiheuttaisi toteutuessaan merkittäviä vahinkoja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaupunki- ja rakennettuun ympäristöön ovat pääosin kielteisiä, mutta tutkimustieto aiheesta on melko vähäistä. Vaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeää huomioida sekä välittömät että välilliset vaikutukset. Pääkaupunkiseudulla ilmastonmuutoksen asettamat haasteet liittyvät muun muassa hulevesitulviin, rakennusten kosteusvaurioihin, energianjakelun turvaamiseen, tietoliikenneverkkojen ylläpitoon ja sään ääri-ilmiöihin. Ilmanlaatu voi heikentyä, liukkaat nollakelit lisääntyä, ja myös muuhun maailmaan kohdistuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heijastua Suomeen esimerkiksi kansainvälisen turvallisuuden kautta. UTGIVARE: HRM SAMKOMMUNEN HELSINGFORSREGIONENS MILJÖTJÄNSTER DATUM: PUBLIKATIONENS TITEL: Huvudstadsregionens klimat förändras. Utredningar for anpassningsstrategin. Sammandrag Den pågående globala klimatförändringen påverkar ofrånkomligen även Finlands klimatologiska förhållanden. Förändringens storlek och därmed dess effekter beror på mängden växthusgaser i atmosfären: ju mera det finns av dem i atmosfären, desto varmare blir klimatet. För Finlands del kan förändringar förväntas i synnerhet i temperatur- och snöförhållanden. Under innevarande århundrade uppskattas Finlands klimat bli 3,2-6,4 grader varmare. Klimatets naturliga variation från år till år bibehålls dock. Vintertemperaturerna stiger mer än sommartemperaturerna. I och med uppvärmningen förkortas den termiska vintern och övriga årstider blir längre. Att vintrarna blir varmare leder till att snötäcket minskar och tjälen blir grundare. På Östersjön minskar vinterns havsis och antalet isdygn blir färre. Sommartemperaturens ökning under innevarande århundrade leder bl.a. till att antalet heta dagar ökar och de heta perioderna blir längre. Finlands årliga regnmängd beräknas öka i jämn takt under innevarande århundrade. Fram till slutet av århundradet ökar regnmängden, beroende på scenario, med 12 24%. Även slagregnen beräknas bli kraftigare i Finland. Till ändringar i det genomsnittliga havsvattenståndet i Östersjön och längs Finlands kust inverkar huvudsakligen att vattennivån i oceanen stiger, samt landhöjningen. Prognoser för höjningen av oceanens vattennivå för närvarande varierar från 10 centimeter till 2 meter fram till år Osäkerhet framkallas till exempel av svårigheten att förutsäga förändringarna i den hastighet som inlandsisen smälter med. Det som i huvudsak inverkar på kortsiktiga variationer och extrema värden för havsytans nivå i Östersjön är lufttryck, vindar, Östersjöns specifika fluktuation, samt förändringar i totalvattenmängden. Tidigare räknade man ut, att man i Helsingfors skulle nå vattennivån cm en gång under de följande 200 åren. I ljuset av nutida scenarior ser det ut, som om detta värde överskrids. Klimatförändringen inverkar avsevärt på vanligheten med och tidpunkten för översvämningar i Finland. I Vanda ås huvudfåra beräknas översvämningarna i genomsnitt minska genom inverkan av klimatförändringen, på grund av att mängden snö minskar. I Vanda ås mindre biflöden däremot, i Kervo å och Lepsämänjoki, samt i Esbo å ökar översvämningarna något snarast på grund av en ökning av slagregn och vinteröversvämningar. Klimatförändringens verkningar är dock fortfarande osäkra och resultaten kan förändras av till exempel en större förändring av slagregn än nu beräknats. Översvämningskartor, som har utarbetats på basen av observationer, är dock användbara även med beaktande av klimatförändringen. Vid behov kan man bereda sig för klimatförändringen genom att i planeringen ta i bruk en översvämningskarta motsvarande en större frekvens än tidigare. En vart 100:de år återkommande översvämning eller ännu större skulle, då den inträffar, förorsaka betydande skador. Klimatförändringens verkningar på stads- och bebyggd miljö är huvudsakligen negativa, men forskningskunskapen i ämnet är tämligen liten. Vid betraktandet av verkningarna är det viktigt att observera såväl direkta som indirekta verkningar. I huvudstadsregionen berör utmaningarna som klimatförändringen ställer bland annat dagvattenöversvämningar, fuktskador i byggnader, säkerställandet av energidistribution, upprätthållandet av kommunikationsnät och extrema väderleksfenomen. Luftkvaliteten kan försämras, nollgradigt före med halka öka och klimatförändringens globala effekter kan även reflekteras på Finland, till exempel via den internationella säkerheten. AVAINSANAT: ilmastonmuutos, sopeutuminen, skenaariot, tulvat, vaikutukset, pääkaupunkiseutu SARJAN NIMI JA NUMERO: HSY:n julkaisuja 3/2010 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 92 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, HSY, puhelin , faksi NYCKELORD: klimatförändring, anpassning, scenarier, översvämningar, effekter, huvudstadsregionen PUBLIKATIONSSERIENS TITEL OCH NUMMER: HRM publikationer 3/2010 ISSN (hft.) ISBN (hft.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Språk: finska Sidantal: 92 HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster, PB 100, HSY, tfn: , fax:

4 6 SOPEUTUMISSTRATEGIAN TAUSTASELVITYKSIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU SOPEUTUMISSTRATEGIAN TAUSTASELVITYKSIÄ 7 PUBLISHED BY: HSY HELSINKI REGION ENVIRONMENTAL SERVICES AUTHORITY DATE OF PUBLICATION: TITLE OF PUBLICATION: Climate is changing in the Helsinki Metropolitan Area Background studies for the Adaptation Strategy Abstract Global climate change will unavoidably have an impact on the climate in Finland. The magnitude of change depends on the amount of greenhouse gases in the atmosphere: the higher the concentration the warmer the climate becomes. In Finland, remarkable changes in temperature and snow conditions are to be expected. During this century, the mean temperature in Finland is expected to rise between 3.2 to 6.4 degrees. However, the natural climate variability will remain. Winter temperatures will rise more than summer temperatures. Due to the warming, winter will become shorter while the other seasons will be extended. This will lead to reduced snow cover and the thinning of ground frost. The Baltic Sea ice cover will diminish and ice-free periods will be prolonged. The rise in summer temperatures is expected to lead to a higher number of hot days and longer heat waves. Annual rainfall is expected to grow steadily during this century: by 12 24% depending on the scenario. Furthermore, heavy rains are expected to intensify. The mean sea level in the Baltic Sea and on the coast of Finland is affected mainly by the rise of water level in the oceans and local land uplift. Current estimates of the water level rise in the oceans vary from 10 cm to 2 m by the end of the century. The equivocal results of the melting of the continental ice sheets give rise to the large uncertainties. The most important factors affecting the short-term fluctuations in the water level in the Baltic Sea are air pressure, wind, currents through the Danish Straits, and the seiche oscillation. In Helsinki, the minimum height for buildings recommended previously was +260 cm (N60), including the influence of waves. It was calculated then that the water level will reach +230 cm statistically once during the next 200 years. According to the current scenarios, however, it seems that the earlier estimates will be exceeded. The most important factor affecting the projections is the global sea level rise that was previously predicted to remain less than 2 m up to Nowadays, the highest estimates reach the level of 2 m already in the end of 21st century. Climate change will significantly affect the frequency and timing of floods in Finland. In the Vantaa river, floods are estimated to decrease under climate change conditions due to reduced amounts of snow. Meanwhile in the smaller tributaries of the river in the Espoo river floods are expected to increase to some extent in the future due to the growth of heavy rains and winter floods. The impact of climate change on flooding is still uncertain. For example, if the occurrence of heavy rains increases more than expected in this modelling, the results would be different. However, flood maps that have been prepared based on observations are useful also under the conditions of climate change. To prepare for changes, a flood map corresponding to a greater return period can be used in planning. A once-in-a-century or greater flood would cause major damage in the river basin areas. The impact of climate change on the urban and built environment is primarily negative. However, there has been little research on the issue thus far. It is essential to consider both the direct and indirect impact. The challenges of climate change that the Helsinki Metropolitan Area will face include extreme weather, storm water management, moisture damage in buildings, securing energy distribution and the maintenance of telecommunication networks. Air quality may worsen, slippery road conditions may increase, and the impact of and climate change in other parts of the world may well have consequences for Finland, for example through international security. Sisällys Osa A: PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA 1. Kuvaus pääkaupunkiseudun ilmastosta Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla Johtopäätöksiä 35 Osa B: TULVIEN MUUTTUMINEN VANTAANJOELLA JA ESPOONJOELLA 1. Johdanto Alueen kuvaus Käytetty menetelmä Ilmastoskenaariot Hydrologinen malli Tulokset Johtopäätöksiä 55 Osa C: ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET PÄÄKAUPUNKISEUDULLE 1. Johdanto Vaikutukset yhdyskuntiin Liikenne Luonto ja kulttuuriympäristö Vesistö- ja rannikkoalueet Terveysvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Talous Turvallisuus Muualla tapahtuvat vaikutukset Johtopäätöksiä 80 LÄHDELUETTELO 79 KUVAT JA TAULUKOT 83 Liite: Olemassa olevia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä ohjelmia ja säädoksiä 86 KEY WORDS: climate change, adaptation, scenarios, floods, impacts, Helsinki Metropolitan Area PUBLICATION SERIES TITLE AND NUMBER: ISSN (print) ISBN (print) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Language: Finnish Pages: 92 HSY Helsinki Region Environmental Services Authority, P.O. Box 100, HSY, phone: , fax:

5 PÄÄKAUPUNKISEDUN ILMASTOTIETOA JA -SKENAARIOITA OSA A Ari Venäläinen, Milla Johansson, Juha Kersalo Hilppa Gregow, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja Leena Neitiniemi-Upola, Helena Tietäväinen Natalia Pimenoff Ilmatieteen laitos 2009

6 10 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA 11 Sisällysluettelo, osa A 1. KUVAUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTA 1.1 Yleistä Uudenmaan ilmastosta Lämpötilat Sateet Kesäsateiden ilmastollisia piirteitä Lumiolot Termiset vuodenajat ja kasvukausi ILMASTONMUUTOS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2.1 Ilmastomallit ja skenaariot Ääri-ilmiöt ja vaihtelevuus Lämpötilan muutos Muutokset sademäärissä Pilvisyys Lumisuus Merenpinnan nousu Termiset vuodenajat Tuuli Merijää Routa Johtopäätöksiä 3.1 Lämpötila ja lumi Sade Meriveden pinnan korkeus 33 LIITE Ilmastollisia perustietoja 34

7 12 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA Kuvaus pääkaupunkiseudun ilmastosta 1.1 Yleistä Uudenmaan ilmastosta Ilmastollisesti suuri osa Uuttamaata on eteläboreaalista luonnonvyöhykettä, mutta maakunnan eteläisin osa kuuluu ns. hemiboreaaliseen eli tammivyöhykkeeseen. Tämän vyöhykkeen pohjoisreuna kulkee Lohjanjärveltä itäkaakkoon. Koko Uudenmaan alue kuuluu peräti neljään eri kasvien menestymisvyöhykkeeseen. Hankoniemen seutu on edullisinta Ia-vyöhykettä, Ib-vyöhyke ulottuu Sammatti-Helsinki-linjalle asti, sen pohjoispuolinen alue on II-vyöhykettä ja aivan koillisrajalla (Mäntsälä-Lapinjärvi-akseli) ollaan jo III-vyöhykkeellä (Kersalo ja Pirinen, 2009). Suurin Uudenmaan ilmastoon vaikuttava tekijä on läheinen Suomenlahti, joka viilentää rannikkoseutuja keväällä ja alkukesällä, syksyllä ja alkutalvella lämmittää. Yleisesti ottaen meren vaikutus pienenee lounaasta sisämaahan siirryttäessä, mutta vaikutus tuntuu koko maakunnan alueella. Myös maaston kohoamisella rannikolta sisämaahan on huomattava vaikutus sateisiin ja talvisiin lumiolosuhteisiin. Kaakon ja etelän välisillä tuulilla talviajan (loka-huhtikuu) sademäärä on korkeimmilla seuduilla jopa 1,5-kertainen rannikkoseutuihin verrattuna. Erityisesti Lohjanharju ympäristöineen on oma ilmastollinen erikoisalueensa. Uudenmaan pohjoisimmat osat ovat Salpausselän vaikutuspiirissä. Vuoden keskilämpötila vaihtelee Hangon saariston noin +6 ja pohjoisimpien osien runsaan +4 C välillä. Kylmin kuukausi on tavallisimmin helmikuu, jolloin keskilämpö vaihtelee siten, että se on Hangon seudulla noin -4, muualla rannikolla noin -5 ja kauimpana sisämaassa lähes -7 C. Heinäkuun keskilämpötila on laajoilla alueilla maakuntaa 16,5 17,0 C, mutta rannikolla on hieman viileämpää kuin sisämaassa. Vuotuinen sademäärä kohoaa useimmiten yli 600 mm:n, läntisellä Uudellamaalla jopa vähän yli 700 mm:n. Lohjanharju ja Nuuksion ylänköalue ovat keskimäärin maamme sateisinta aluetta. Kevät on tavallisesti vuoden kuivinta aikaa varsinkin rannikolla, sillä esimerkiksi toukokuun sademäärä on TAULUKKO 1. Uudenmaan lämpötilaennätyksiä mm. Elokuu on sateisin kuukausi noin 80 millimetrin sateillaan. Kuitenkin etenkin rannikolla myös loka- tai marraskuu on varsin sateinen (70 80 mm). Matalapainetoiminta ja lämmin meri yhdessä ovat syinä tähän. Niinpä syksy (syysmarraskuu) on rannikoilla kesää (kesä elokuu) sateisempi. 1.2 Lämpötilat Uudenmaan lämpötilaolot ovat rannikolla ja sisämaassa erilaiset. Vertailukauden havaintotietojen (Drebs ym. 2002) mukaan vuoden kylmimmän ja lämpimimmän kalenterikuukauden keskilämpötilojen ero on Helsingin Kaisaniemessä 22 C ja Hyvinkäällä noin 23 C. Vuotuisten äärilämpötilojen ero on puolestaan Helsingin Kaisaniemessä 65 C ja Hyvinkäällä 70 C luokkaa. Pääkaupunkiseudun mitattu kylmyysennätys vuoden 1959 jälkeen on -37,7 C (Vantaan Tammisto ). Eri kuukausista voidaan mainita, että helmikuun koko maan lämpöennätys 11,8 C mitattiin Helsingin Ilmalassa vuonna 1943 ja maaliskuun ennätys 17,5 C vuonna 2007 Helsinki-Vantaan lentokentällä (taulukko 1). Myös toukokuun koko maan ylin lämpötila 31,0 C havaittiin Lapinjärvellä vuonna 1995 ja lokakuun ylin lämpötila 19,4 C Helsingin Malmilla vuonna Uudeltamaalta löytyy hallanarkoja paikkoja jopa yllättävän läheltä rannikkoa. Espoon Otaniemessä oli alin maanpintalämpötila -2,8 C ja Pernajassa -2,7 C Yleisesti ottaen halla on sisämaan muutamia seutuja lukuun ottamatta heinä- ja elokuussa peräti harvinainen ilmiö. Vuosina esimerkiksi Helsinki Kaisaniemessä ja Lohja Porlassa (lämpöoloiltaan hyvin suotuisa paikka Lohjajärven läheisyydessä) ei ole ollut keskimäärin yhtään hallaöitä kesä-elokuun aikana, kun taas Vihti Maaojassa niitä on jopa 9 kpl, näistä tosin vain yksi heinäkuussa. Hellepäiviä puolestaan esiintyy touko-elokuun aikana Kaisaniemessä keskimäärin 7 ja Helsinki-Vantaalla Sateet Sateidenkin suhteen Uusimaa pitää hallussaan useita Suomen ennätyksiä (taulukko 2). Maininnanarvoisin lienee koko maan suurin yhden vuoden aikana mitattu sademäärä mm, Espoon Nupurissa v Yli millimetrin on päästy myös v. 1944, kun Lohjan Porlassa satoi mm ja Kirkkonummen Pikkalassa mm. Itä-Uudellamaan suurin lukema 986 mm on peräisin Loviisasta vuodelta Kaisaniemen sateisin vuosi on ollut 1974, jolloin sadetta saatiin 880 mm. Pienimmät vuosisateet on tilastojen mukaan havaittu rannikolla. Tiettävästi kuivin vuosi on ollut 1959 Hangon Russarössä, jolloin sadetta kertyi ainoastaan 287 mm. Helsingin Isosaaressa satoi vuonna mm. Nämä ovatkin ainoat 300 mm:n alitukset. Myös Kaisaniemessä oli vuositasolla kuivinta vuonna 2002 sademäärän jäädessä täpärästi alle 400 millin (399 mm). Sateisin kuukausi on ollut vuoden 1970 heinäkuu Nummi- Pusulan Kärkölässä, kun sadetta kertyi 249 mm. Seuraavina tilastossa tulevat Hyvinkään Mutilan 245 mm heinäkuussa 2004 ja Vihdin Hiiskulan 228 mm lokakuussa Eri kuukausien Suomen ennätyksiä ovat helmikuun 119 mm vuonna 1990 Pohjankurussa, lokakuun Vihdin Hiiskulan lukema, marraskuun 223 mm Tuusulan Ruotsinkylässä vuonna 1996 sekä joulukuun 159 mm Pohjankurussa vuonna Myös vuorokauden suurin maassamme mitattu sademäärä on Uudeltamaalta, sillä 21. heinäkuuta 1944 Espoon Lahnuksessa vettä ryöpytti 198 mm. Tunnettu on kaatosade , jolloin satoi muutamassa tunnissa Lapinjärvellä 90 mm ja Helsingin Ilmalassa 88 mm. Kaisaniemen ennätys 79,3 mm on mitattu Sateisin kuukausi on ollut vuoden 1970 heinäkuu Nummi- Pusulan Kärkölässä, kun sadetta kertyi 249 mm. Seuraavina tilastossa tulevat Hyvinkään Mutilan 245 mm heinäkuussa 2004 ja Vihdin Hiiskulan 228 mm lokakuussa Eri kuukausien Suomen ennätyksiä ovat helmikuun 119 mm vuonna 1990 Pohjankurussa, lokakuun Vihdin Hiiskulan lukema, marraskuun 223 mm Tuusulan Ruotsinkylässä vuonna 1996 sekä joulukuun 159 mm Pohjankurussa vuonna Myös vuorokauden suurin maassamme mitattu sademäärä on Uudeltamaalta, sillä 21. heinäkuuta 1944 Espoon Lahnuksessa vettä ryöpytti 198 mm. Tunnettu on kaatosade , jolloin satoi muutamassa tunnissa Lapinjärvellä 90 mm ja Helsingin Ilmalassa 88 mm. Kaisaniemen ennätys 79,3 mm on mitattu Kesäsateiden ilmastollisia piirteitä Useiden vuosikymmenien ajan on Suomessa muutamilla mittausasemilla mitattu sadetta tavallisten sadekeräysastioiden lisäksi myös piirtävillä sademittareilla. Piirtävä sademittari rekisteröi sateen intensiteettiä jatkuvasti, mikä mahdollistaa myös sateen lyhytaikaisten vaihteluiden ja erillisten sadetapahtumien tutkimisen. Pitkäaikaisesta aineistosta on mahdollista saada edustava kuva mittauspaikan sateen ilmastollisista piirteistä. Helsingin kesäsateiden ilmastollisia piirteitä tutkittiin Helsingin Kaisaniemen mittausaseman piirtävän sademittarin tuottamasta aineistosta 50 vuoden ajalta ( ) (Kilpeläinen, 2006; Kilpeläinen et al. 2008). Ilmastollisissa piirteissä havaittiin huomattavia eroja eri kesäkuukausien välillä. Toukokuussa sademäärä on Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla selvästi pienempi kuin muina kesäkuukausina. Toukokuun sateet kestävät yhteensä noin 25 tuntia. Sadetapahtumat ovat toukokuussa suhteellisen pitkäkestoisia, koska kylmä meri ja viileä ilma vähentävät kuuroluonteisten sateiden osuutta ja matalapaineisiin liittyvät rintamasateet hallitsevat sadantaa. Sateettomat jaksot kestävät keskimäärin 32 tuntia kerrallaan. Sadetapahtumien sadesummat ovat pieniä (kuva 1) ja myös sateen keskimääräinen intensiteetti on pieni, 0,014 mm/min. Todennäköisintä sade on toukokuussa klo ja Viileän meren johdosta sadesumma ja sateen intensiteetti eivät vaihtele vuorokauden kuluessa paljon. Suurimmat sadesummat kertyvät klo ja (kuva 2). Sateen intensiteetti on kuitenkin suurin kello Suurimmat sadesummat ja inten- Korkein lämpötila Kylmin lämpötila Helsinki, Ilmala ,1 C Vihti, Maasoja ja ,1 C Helsinki, Ilmala ,8 C Espoo, Otaniemi ,8 C TAULUKKO 2. Uudenmaan sade-ennätyksiä Suurin vuotuinen sademäärä Pienin vuotuinen sademäärä Suurin kuukausisademäärä Suurin vuorokausisademäärä Espoon Nupuri 1981, 1109 mm Hanko Russarö 1959, 287 mm Kärkölä heinäkuu 1970, 249 mm Espoo Lahnus , 198 mm KUVA 1. Yksittäisten sadetapahtuman keskimääräinen sadesumma eri kesäkuukausina ja vuosikymmeninä Helsingin Kaisaniemessä (Kilpeläinen 2006). Punainen viiva kuvaa kuukausikeskiarvoa, turkoosilla viivalla on esitetty kaikkien kesäkuukausien keskiarvo 50 vuoden ajalta.

8 14 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA 15 KUVA 2. Sateen vuorokausivaihtelu Helsinki-Vantaan havaintoasemalla kesäkuukausina (Kilpeläinen 2006). Vaaka-akselilla on kellonaika, pystyakselilla kahden tunnin sadesumma. siteetit ajoittuvat eri kellonajoille, mikä tarkoittaa, että intensiteetiltään voimakkaimmat sateet ovat usein lyhytkestoisia ja suurimmat sadesummat kertyvät pidempikestoisissa sateissa. Kesäkuun sadesumma on kesäkuukausista toiseksi pienin, vaikka silloin sadepäiviä on yhtä paljon kuin heinäkuussa. Keskimäärin kesäkuun aikana sataa yhteensä noin 30 tuntia ja kerrallaan noin 60 minuuttia. Sateettomat jaksot kestävät keskimäärin 24 tuntia. Sadetapahtumien sadesummat ovat melko pieniä. Sateen keskimääräinen intensiteetti kesäkuussa, 0,019 mm/min, on selvästi toukokuuta korkeampi. Sade on todennäköisintä klo Sadesummalla on selvä iltapäivämaksimi ja toinen pienempi maksimi klo 04 06, mutta muuten sadesumman vuorokautinen vaihtelu on pientä. Sateen intensiteetin iltapäivämaksimi ei ole suhteellisesti yhtä voimakas kuin sadesumman iltapäivämaksimi, ja intensiteetin vuorokautinen kulku on pääpiirteiltään tasaista. Rankkojen sateiden todennäköisyys kasvaa kesäkuun loppua kohden. Heinäkuussa kuukauden sadesumma on melko suuri. Keskimäärin heinäkuun aikana sataa yhteensä noin 30 tuntia. Sade kestää kerrallaan noin 50 minuuttia, ja sateettomat jaksot kestävät noin 22 tuntia. Sadetapahtumien sadesummat ovat suurempia kuin alkukesän sateissa. Sade on todennäköisintä klo Heinäkuussa sadesumman vuorokausivaihtelu on alkukesää suurempaa ja iltapäivällä on selvä maksimi. Suurin sadesumma kertyy klo Sateen keskimääräinen intensiteetti on melko suuri, 0,023 mm/min. Intensiteetin vuorokausivaihtelu on melko tasaista, ja siinä ei iltapäivällä havaita selvää maksimia. Elokuussa kuukauden sademäärä on kesäkuukausista suurin. Yksittäisessä sadetapahtumassa kertyvä sadesumma on elokuun sateissa myös kesän suurin. Elokuun aikana sataa noin 34 tuntia. Yksi sadetapahtuma kestää noin 60 minuuttia. Sateen keskimääräinen intensiteetti, 0,026 mm/min, on kesäkuukausista suurin. Sateen todennäköisyys on melko suuri läpi vuorokauden. Suurimmat sadesummat kertyvät klo ja (kuva 2). Konvektiiviset sadekuurot selittävät sadesumman iltapäivämaksimin, joka havaitaan myös sateen intensiteeteissä. Aamun sadesummamaksimi voi mahdollisesti liittyä maatuuli-ilmiöön. Rankimmat sateet ovat todennäköisimpiä elokuussa klo Syyskuussa sademäärä on kesäkuukausista toiseksi suurin. Syyskuun aikana sataa yhteensä noin 45 tuntia, eli sateiden osuus on selvästi suurempi kuin muina kesäkuukausina. Keskimäärin sade kestää kerrallaan 70 minuuttia ja sateeton jakso 16 tuntia. Yksittäisessä sadetapahtumassa sademäärä on yhtä suuri kuin heinäkuussa (kuva 1). Keskimääräinen intensiteetti on noin 0,019 mm/min, eli sateet eivät ole yleisesti rankkoja. Sade on kaikista todennäköisintä klo ja Vuorokausivaihtelu on pientä, koska konvektiivisten sateiden osuus on syyskuuhun mennessä selvästi pienentynyt. Sadesumma on kuitenkin läpi vuorokauden melko suuri, koska sade liittyy useimmiten matalapaineisiin, jotka ylittävät mittauspisteen satunnaiseen vuorokauden aikaan (kuva 2). Suurimmat intensiteetit havaitaan klo Intensiteetiltään voimakkaita sateita esiintyy syyskuussa melko harvoin. Yhteenvetona kesäsateista voidaan sanoa, että havaintojen mukaan Helsingin Kaisaniemessä sataa touko-syyskuussa keskimäärin noin 5 % kokonaisajasta, ja yksittäisen sadetapahtuman kesto on noin 60 min. Sateettomat jaksot kestävät keskimäärin 21 tuntia. Sadetapahtuman keskimääräinen kesto on konvektiivisten sateiden myötä lyhimmillään heinäkuussa ja laaja-alaisiin rintamasateisiin liittyen pisimmillään toukokuussa sekä syyskuussa. Toukokuussa on kuitenkin vähemmän sadetapahtumia kuin syyskuussa, minkä seurauksena sateen kokonaiskesto on toukokuussa huomattavasti syyskuuta pienempi. Sadesumma ja sateen intensiteetti ovat suurimmillaan iltapäivällä ja etenkin elokuussa myös aamulla. (Kilpeläinen 2006; Kilpeläinen et al. 2008) 1.4 Lumiolot Uudenmaan ilmaston merellisyys vaikuttaa oleellisesti talvisen lumipeitteen tuloon. Erityisen oikullista lumen tulo on silloin, kun merivesi on lämmintä ja samalla lounaasta liikkuu matalapaineita tuoden mukanaan lauhaa ilmaa. Tällainen tilanne on vallinnut useina viime talvina. Keskimääräisoloja tarkasteltaessa talven ensimmäinen lumipeite saadaan Hyvinkään ja Nummi-Pusulan tienoilla jo marraskuun 5. päivän tienoilla, rannikolla taas marraskuuta. Eroa sisämaan ja rannikon välillä on parisen viikkoa. Vielä suuremmaksi ero muodostuu pysyvän lumipeitteen tulossa, sillä vastaava ero on jopa kuukauden luokkaa. Vuosina tämä ajankohta oli keskimäärin Nurmijärvellä 8.12., Ruotsinpyhtäällä , Helsinki- Vantaalla , Helsigin Kaisaniemessä ja Hangon Tvärminnessä 5. tammikuuta. Alkutalvella sopivien sääolosuhteiden vallitessa (lämmin meri, rannikon suuntainen itätuuli) lunta voi tulla runsaasti. Esimerkiksi , kun Helsingin Kaisaniemessä satoi lunta muutamassa tunnissa noin 30 cm. Melko aikainen ensimmäinen ehjä lumipeite tuli , kun esimerkiksi Malmilla lunta kertyi 25 cm. Eri talvien välillä on suuria eroja juuri alkutalven sääoloista riippuen. Ennätysleutona talvena Helsingin Kaisaniemessä lumipeite pysyi maassa pisimmillään vain 9 päivää: ja Toisaalta pisimmillään talvinen lumipeite on pysynyt jopa yli 5 kuukautta. Pitkä lumitalvi koettiin v , kun lumi saatiin ja se hävisi kestettyään 138 päivää. Talvella lumipeite kesti jopa 162 pv. ( ). Viime vuosisadan alussa pitkäkestoisia lumitalvia olivat mm , ja Keskimääräinen pysyvän lumipeitteen pituus vaihtelee Hangon noin 70 vuorokaudesta luoteisen Uudenmaan ylänköseudun n. 110 vuorokauteen. Myös lumensyvyydet vaihtelevat Uudellamaalla suuresti lumitalven tyypistä riippuen. Suuri lumensyvyys, 106 cm, mitattiin Lohjan Porlassa. Tuusulan Ruotsinkylässä oli lunta 105 cm ja itäisellä Uudellamaalla Lapinjärven Ingermanninkylässä 100 cm Kauempaa menneisyydestä löytyy vielä suurempia lukemia. Kaisaniemen suurin lumensyvyys 109 cm mitattiin 23. maaliskuuta 1941, jolloin kahden päivän lumipyry antoi lunta 55 cm. Erittäin luminen on ollut talvi , jolloin Lohjanharjulla oli maaliskuun lopulla lunta jopa noin 140 cm. Tarkkoja arvoja tuolta ajalta ei ole juurikaan käytettävissä; Kaisaniemen suurin arvo oli kuitenkin tuona talvena 88 cm. Vähälumisina talvina lumensyvyydet jäävät etenkin rannikolla jopa alle 20 cm:n. Keskimäärin lunta on runsaimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin lumensyvyys vaihtelee Hankoniemen noin 20 cm:stä Lohjanharjun lähes 40 cm:iin. Pysyvä lumipeite katoaa Hangon seudulla keskimäärin tienoilla, pääkaupunkiseudulla maalis-huhtikuun vaihteessa ja luoteisilla ylänköseuduilla huhtikuun 10. päivän vaiheilla. TAULUKKO 3. Termisten vuodenaikojen keskimääräiset alkuajajankohdat 1.5 Termiset vuodenajat ja kasvukausi Suomenlahden vaikutus Uudenmaan lämpöoloihin näkyy myös ns. termisissä vuodenajoissa, eniten talven tulossa. Terminen syksy alkaa maakunnan pohjoisosassa jo hieman ennen syyskuun puoliväliä, mutta rannikolla ja saaristossa vasta syyskuun 20. ja 25. päivän välillä. Vuorokauden keskilämpötila painuu pysyvämmin pakkasen puolelle, ts. terminen talvi alkaa Lapinjärveltä Nummi-Pusulaan ulottuvalla alueella tienoilla, rannikolla ja sisäsaaristossa , mutta Hankoniemellä ja ulkosaaristossa vasta joulukuun alkupäivinä. Syksystä muodostuu näin ollen kauimpana lounaassa jopa yli kahden kuukauden mittainen. Toisinaan, kuten vuosina 1993, 2005 ja 2007, talven tulo venyy aina tammikuun puolivälin tienoille saakka. Toisaalta esimerkiksi vuonna 2002 talvi tuli sisämaahan jo lokakuun puolivälissä ja rannikollekin loka-marraskuun vaihteessa. Terminen kevät saapuu suurimpaan osaan maakuntaa maaliskuun loppupäivinä, pohjoisimmassa osassa maalis-huhtikuun vaihteessa. Terminen kesä puolestaan alkaa sisämaan lämpimillä paikoilla jo heti toukokuun puolivälin jälkeen, rannikolla ja saaristossa toukokuuta. Kylmänä pysyvä merivesi hidastaa kesän tuloa, ja alkukesällä ajoittain puhaltava merituuli pitää rannikkoseudut viileinä, kun kauempana sisämaassa ollaan jo kesäisissä oloissa. Terminen kasvukausi alkaa sisämaassa huhtikuun loppupäivinä, mutta rannikolla ja saaristossa vasta toukokuun alkupäivinä, mikä johtuu kylmästä ja osittain vielä jääpeitteisestä merestä. Termisen kasvukauden päättymiseen meren lämmöllä on taas huomattava hidastava vaikutus, sillä maakunnan pohjoisrajalla vuorokauden keskilämpötilan 5 C raja-arvo alittuu keskimäärin ja ulkosaaristossa vasta jälkeen. Niinpä terminen kasvukausi on rannikkoseuduilla hieman pitempi kuin sisämaassa. Tehoisan lämpötilan summa on vertailukaudella keskimäärin C vrk, mutta nousi vuoden 2006 poikkeuksellisen suotuisana kesänä paikoin yli C vrk:een. Paikka Kevät Kesä Syksy Talvi Helsinki-Vantaan lentoasema Helsingin Kaisaniemi

9 16 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla lasketut muutokset alkutilaan voidaan laatia lyhyt, esim. 20 minuutin mittainen ennustus. Tälle uudelle ennustetulle tilalle voidaan jälleen laskea muutosnopeudet, jolloin saadaan uusi ennuste jälleen yksi aika-askel eteenpäin. Laskemista toistetaan aika-askel kerrallaan. Näin voidaan simuloida järjestelmän kehitystä tunnista, päivästä ja vuodesta toiseen. Ihmiskunnan toiminta muuttaa planeettamme ilmakehän koostumusta. Kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, pitoisuus ilmakehässä on nousussa. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen näkyy jo ilmastossa. Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan ilmaston lämpeneminen on kiistatonta. Havainnot osoittavat, että maapallon keskilämpötila on noussut ja valtameret lämmenneet, lumen ja jään sulaminen kiihtynyt ja merenpinta noussut. 2.1 Ilmastomallit ja -skenaariot Ilmastomalli rakentuu puhtaasti maapallon ilmastoa säätelevien fysiikan lakien pohjalle, joita mallin laskentaan käytettävää tietokoneohjelmaa laadittaessa kylläkin täytyy yksinkertaistaa. Ilmaston mallittamisessa ei siten ole kysymys tulevaisuuden ennustamisesta tilastollisin keinoin ilmaston tähänastisten havaittujen vaihtelujen perusteella. Malleissa ilmakehän, merten ja maanpinnan tila kuvataan tasavälein sijaitsevissa ns. hilapisteissä. Kussakin hilapisteessä voidaan laskea mallin yhtälöitten avulla kullekin suureelle muutosnopeus ajan suhteen. Tämä riippuu eri suureitten arvoista kyseisessä hilapisteessä ja naapuripisteissä. Epävarmuutta ilmastonmuutosennusteissa aiheuttavat ilmaston luonnollinen vaihtelu, epävarmuus kasvihuonekaasujen tulevien päästöjen määrästä sekä itse mallien yksinkertaistukset, esimerkiksi puutteet mallien erotuskyvyssä. Tietokoneitten suorituskyky asettaa rajansa sille, kuinka paljon hilapisteitä malliin voidaan ottaa mukaan. Tällä hetkellä useimmissa maailmanlaajuisissa ilmastomalleissa hilapisteitten välimatka on vaakasuunnassa n. 200 km, pystysuunnassa yhden kilometrin luokkaa. On selvää, että tällaisella erotuskyvyllä ei pystytä tutkimaan ilmastossa tapahtuvia muutoksia esimerkiksi Suomessa tietyn maakunnan sisällä. Maailmanlaajuisten ilmastomallien lisäksi käytössä on myös alueellisia ilmastomalleja, joiden avulla mallinnetaan jonkin tietyn maantieteellisen alueen ilmastoa. Näissä alueellisissa malleissa hilapisteiden välimatka lyhenee huomattavasti ollen km (kuva 3). Tulevaisuudessa tietokoneitten suorituskyvyn kasvaessa mallien laskentatarkkuutta voidaan entisestään parantaa. Malliajo etenee askel kerrallaan. Kun alkutilaa vastaavat hilapistearvot on annettu, mallin yhtälöitten avulla voidaan laskea eri suureille muutosnopeudet kaikissa hilapisteissä. Lisäämällä Hiilidioksidin ja muitten kasvihuonekaasujen sekä pienhiukkasten pitoisuuksien annetaan kasvaa havaintoja vastaavalla tavalla malliajon alkuhetkestä (esim. vuodesta 1800 lähtien) aina nykyhetkeen asti. Nykyhetkestä eteenpäin kaasujen pitoisuudet voidaan ottaa skenaariosta. Nykyisin ilmastomallikokeitten pohjana käytetään yleisesti IPCC:n SRES-kasvihuonekaasuskenaarioita (lyhenne SRES viittaa IPCC:n (2000) päästöskenaarioraporttiin Special Report on Emission Scenarios ). SRES-skenaariot voidaan jakaa kahteen ryhmään: kulutusyhteiskuntaskenaariot (A-skenaariot) ja kestävään kehitykseen tähtäävät skenaariot (B-skenaariot). Malliajoissa on eniten käytetty näistä skenaarioista kolmea: Pessimistisen A2-skenaarion kuvaamassa maailmassa teollisuus- ja kehitysmaitten tulo- ja kehityserot säilyvät suurina. Tällöin väestönkasvu jatkuu kehitysmaissa nopeana ja maapallon väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Myös siirtyminen fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energianlähteisiin on hidasta. Yltiöoptimistisen B1-skenaarion toteutuessa oletetaan teollisuus- ja kehitysmaitten hyvinvointierojen tasaantuvan, mikä saa väestönkasvun talttumaan kehitysmaissakin. Kestävä kehitys on arvossaan, ja ympäristölle ystävällisen teknologian kehittäminen ja käyttöönotto on nopeaa. A1B-skenaario edustaa näitten kahden ääripään välimuotoa. KUVA 4. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjen (vasemmalla) ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden (oikealla) kehitys kolmen SRES-skenaarion mukaan. 2006, 2007 ja 2008 kuitenkin yhtä suuret tai jopa hieman suuremmat kuin IPCC:n suurimpien päästöjen A1FI-skenaariossa (Allison ym. 2009, kuva 5). Skenaarioiden erot päästöjen kehityksessä ovat suuria (kuva 4). A2-skenaarion toteutuessa sekä hiilidioksidin että metaanin päästöt suurin piirtein kolminkertaistuvat tämän vuosisadan aikana, ja ovat selvässä kasvussa vielä vuoden 2100 tienoillakin. Kahdessa muussa skenaariossa päästömäärät kääntyvät laskuun vuosisadan puoliväliä lähestyttäessä. B1-skenaariossa pudotus on voimakkaampaa. Tämän skenaarion toteutuessa hiilidioksidipäästöt olisivat vuosisadan lopussa enää puolet vuoden 2000 määristä. Metaaninkin päästöt olisivat pudonneet kolmanneksella. CDIAC:n (Carbon Dioxide Information Analysis Center) sekä BP:n julkaisemien tutkimustulosten perusteella maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt olivat vuosina Ilmakehän kaoottisen luonteen vuoksi sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen varsin paljon. Jonkun yksittäisen vuoden sääolot eivät siis anna oikeaa kuvaa paikkakunnan ilmastosta, vaan sitä varten on tarkasteltava pitempiaikaista keskiarvoa. Käytännössä ilmastotilastot lasketaan 30 vuoden säätilastoista ja niitä verrataan ilmastomallien tuloksista laskettuun 30 vuoden keskiarvoon. Ilmastomallin kyky kuvata menneitä ilmaston vaihteluja ei kuitenkaan ole koko totuus sen kyvyistä ennustaa tulevaa ilmastoa, sillä odotettavissa oleva ilmastonmuutos vie maapallon ilmaston tilaan, jollaisesta meillä ei välttämättä ole havaintoja. Ilmastonmuutosennusteiden epävarmuuden mittana käytetäänkin usein ilmastonmuutoksen vaihtelua eri mallien välillä. KUVA 3. Useimpien globaalien ilmastomallien (kuva vasemmalla) erotuskyky tänä päivänä on noin 200 km luokkaa. Maapallonlaajuiset ilmastomallit ovat kehittyneet, mutta usein niiden tuloksia on välttämätöntä tarkentaa alueellisilla ilmastomalleilla, joissa (kuva oikealla) laskentaväli on km. KUVA 5. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja sementin valmistuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt: toteutuneet päästöt verrattuna IPCC:n päästöskenaarioihin (Allison ym. 2009).

10 18 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA 19 Pitkät havaintosarjat kuvaavat hyvin ilmastomme voimakasta luontaista vaihtelua (kuvat 6-7). Ilmastomallien tuloksia tulkittaessa tulee tarkastella kymmenien vuosien aikakeskiarvoja, ei esimerkiksi jonkun tietyn vuoden keskilämpötilaa. Vaikka vuotuinen vaihtelu ei näy vuosikymmenten tasoitetuissa keskiarvoissa, on hyvä muistaa, että vaihtelu tulee kuulumaan ilmastoomme myös jatkossa. Tietokoneilla lasketuissa ilmastonmuutosennusteissa epävarmuutta aiheuttavat siis ilmaston luonnollinen vaihtelu, epävarmuus tulevaisuuden päästöjen määrästä sekä itse mallien yksinkertaistukset. Puutteistaan huolimatta mallit ovat osoittaneet, että tiettyjä ilmiöitä niillä voidaan ennustaa. Jo IPCC:n ensimmäisessä arviointiraportissa (Houghton et al. 1990) esitettiin mallilaskelmia Arktisen alueen voimakkaasta lämpenemisestä, ja 1990-luvun alun jälkeen ilmastomallit ovat entisestään kehittyneet ja tarkentuneet. Arviot ilmastonmuutoksesta muuttuvat sitä epävarmemmiksi, mitä pidemmälle tulevaisuuteen ennustetaan ja mitä pienempään mittakaavaan (esim. yksittäiseen maakuntaan) arviot tehdään. Ennusteisiin liittyvän epävarmuuden esille tuomiseksi ilmastonmuutosennusteiden yhteydessä yleensä mainitaan, poikkeavatko tulokset suuresti eri mallista toiseen. Lisäksi voidaan tuoda esille usean eri mallin tulokset ja näistä lasketut keskiarvot sekä ylä- ja alarajat. Esimerkiksi maapallon keskilämpötilan nousun ennuste kuluvalle vuosisadalle vaihtelee eri malleilla ja päästöskenaarioilla laskettaessa 1,1 C:sta (alaraja B1-skenaariolle) 6,4 C:seen (yläraja A1FI-skenaariolle). KUVA 6. Vuosikeskilämpötilat Helsingin Kaisaniemessä vuosilta , Jyväskylästä ja Sodankylästä Vuotuiset arvot ovat ohuella viivalla ja kymmenen vuoden liukuva keskiarvo paksulla. Helsingin lämpötiloista mukana myös arvio siitä, miten paljon kaupungistuminen on kohottanut lämpötilaa (kymmenen vuoden liukuva keskiarvo, keskipaksu viiva). 2.2 Ääri-ilmiöt ja vaihtelevuus Ilmastollisen suureen, kuten tietyn alueen tai paikkakunnan keskilämpötilan vuosien välistä vaihtelua voidaan kuvata todennäköisyysjakaumalla. Kuvassa 8 on kuvattu sinisellä käyrällä vuosikeskilämpötilan todennäköisyysjakauma Helsingissä vuosien havaintojen mukaan. Keskilämpötilan ääriarvojen hyvin kylmien ja hyvin korkeiden keskilämpötilojen - esiintymistä kuvaavat todennäköisyysjakauman ääripäät ( hännät ). Ääriarvojen yhteydessä käytetään usein termejä toistuvuusaika ja toistuvuustaso. Toistuvuusaika on ilmiön käänteinen todennäköisyys, ja se kuvaa aikaa, jonka kuluessa ilmiön odotetaan esiintyvän keskimäärin kerran. Toistumistaso kertoo ilmastollisen suureen arvon, joka keskimäärin ylittyy tai alittuu kerran määrätyssä toistumisajassa. Kuvan 8 havaintoihin perustuvan todennäköisyysjakauman (sininen käyrä) perusteella Helsingin vuosikeskilämpötila on korkeampi tai yhtäsuuri kuin +7.6 ºC (=toistumistaso) kerran 200 vuodessa (=toistuvuusaika). Ilmaston muuttuessa myös vuosien välistä vaihtelua kuvaavat todennäköisyysjakaumat muuttuvat, mikä vaikuttaa myös ääri-ilmiöiden esiintymiseen. Ilmaston vaihtelevuudessa ja ääriilmiöissä tapahtuvien muutosten ymmärtämistä hankaloittaa keskiarvon ja keskihajonnan muutosten vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen luonne vaihtelee muuttujasta toiseen, riippuen kunkin muuttujan tilastollisesta jakaumasta. Esimerkiksi lämpötilojen jakauma muistuttaa usein normaalijakaumaa, jossa jakauman muutos ajan myötä voi johtua keskiarvon tai keskihajonnan muutoksista. Muuttua voivat jakauman keskiarvo tai keskihajonta tai molemmat. KUVA 8. Vuosikeskilämpötilan todennäköisyysjakauma Helsingissä vuosien havaintojen mukaan (sininen käyrä) sekä ilmastomallien tulosten avulla arvioitu nykyistä ilmastoa kuvaava jakauma (punainen käyrä). Vuoden 2008 havaittu keskilämpötila (+7,6 ºC) on merkitty kuvaan pystyviivalla (Räisänen 2009). Kuva 9 havainnollistaa a) keskilämpötilan kohoamisen, b) hajonnan kasvun ja c) sekä keskilämpötilan kohoamisen että hajonnan kasvun yhteistä vaikutusta korkeitten/alhaisten lämpötilojen esiintymiseen. Mikäli vain (kuten kuvassa 9a) keskiarvo muuttuu, ei vaihteluväli kuumimpien ja kylmimpien lämpötilojen välillä muutu. Mikäli vain hajonta kasvaa (kuva 9b), silloin sekä hyvin kuumien että hyvin kylmien ääriarvojen todennäköisyys kasvaa, mutta keskiarvossa ei tapahdu muutosta. Keskiarvon ja keskihajonnan samanaikainen kasvu (kuvassa 9c) vaikuttaa kuumien ja kylmien ääriarvojen todennäköisyyteen siten, että korkeat äärilämpötilat yleistyvät suhteessa enemmän kuin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat. Vaikka havaintojen perusteella ääriarvoissa olisikin havaittu muutoksia, on usein epävarmaa, johtuvatko muutokset keskiarvon, keskihajonnan vai kummankin muutoksista. KUVA 7. Suomen vuosikeskilämpötilan poikkeamat jakson keskiarvosta (ºC), vuosina Kymmenen vuoden liukuva keskiarvo on esitetty mustalla käyrällä. Suomen keskilämpötila oli noin 1,9 ºC jaksolla KUVA 9. Sään ääri-ilmiöiden esiintyminen muuttuu sääsuureen keskiarvon ja vaihtelevuuden muuttuessa. Kuvassa 10 on esitetty ennusteita lämpötilan ja sademäärän jakaumien muuttumisesta Suomessa vuosina (Ruokolainen ja Räisänen 2007). Lämpötilan osalta suurimmat muutokset ovat odotettavissa talvilämpötiloissa: äärimmäisen kylmien jaksojen ennustetaan vähenevän ja tavanomaista lämpimämpien jaksojen ennustetaan lisääntyvän. Kuvassa 8 on esitetty vuosikeskilämpötilan todennäköisyysjakauma Helsingissä vuosien havaintojen mukaan (sininen käyrä) sekä ilmastomal-

11 20 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTO MUUTTUU PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTIETOJA JA -SKENAARIOITA 21 KUVA 11. Yhdeksäntoista ilmastomallin antama paras arvio (suluissa eri mallien tuloksien perusteella laskettu 90 %:n todennäköisyysväli) Suomen lämpötilan vuosi-keskiarvon muutoksesta eri SRES-skenaarioiden mukaan kuluvan vuosisadan aikana verrattuna ilmastollisen normaalijakson keskiarvoon. KUVA 10. Todennäköisyysjakaumien muutos Suomessa. Ennustettu muutos lämpötilan ja sademäärän jakaumissa (Ruokolainen ja Räisänen 2007). lien tulosten avulla arvioitu nykyistä ilmastoa kuvaava jakauma (punainen käyrä). Vuoden 2008 havaittu keskilämpötila (+7,6 ºC) on merkitty kuvaan pystyviivalla. Ilmastomallien tulosten perusteella nykyilmastossa vuoden keskilämpötila olisi +7.6 ºC tai sen yli kerran 15 vuodessa, kun vuosien lämpötilojen tilastollisen jakauman perusteella näin olisi tapahtunut vain kerran 200 vuodessa. 2.3 Lämpötilan muutos Lähivuosikymmeninä mallit ennustavat maapallon keskilämpötilan nousevan noin 0,2 asteella kymmenessä vuodessa. Tätä nousua ei voida enää estää, vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä rajoitettaisiinkin. Lämpeneminen jatkuu optimistisen B1 skenaarion tapauksessakin ensi vuosisadan puolelle saakka. Lämpötilan nousu ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti maapallolle. Voimakkainta lämpeneminen on maa-alueilla ja erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla. Suomessa vuosikeskilämpötilan nousunopeuden arvioidaan olevan tällä vuosisadalla 0,4 ±0,1 C vuosikymmentä kohti. Kuluvan vuosisadan loppuun mennessä lämpötilan arvellaan nousevan 3,2 6,4 astetta (kuva 11). Malleista ja käytetyistä skenaarioista aiheutuvien epävarmuustekijöiden merkitys kuitenkin kasvaa sitä suuremmaksi mitä pidemmälle ennusteet ulottuvat. Lähivuosikymmeninä lämpötilan kehitys eri päästöskenaarioiden toteutuessa on likipitäen sama, mutta tämän vuosisadan lopulla päästöskenaarioiden väliset erot ovat jo pari astetta. Kuten aiemmin todettiin, tällä hetkellä toteutuneet päästöt ovat jopa suuremmat kuin IPCC:n suurimpien päästöjen skenaariossa. Talvilämpötilat nousevat kesälämpötiloja enemmän (kuva 12), mutta nousun voimakkuus riippuu käytetystä skenaariosta. Kuvassa 13 nähdään Pohjois- ja Etelä-Suomen välisen lämpenemisen eroja A1B-skenaarion mukaan. Jaksoon tultaessa talvikuukausien keskilämpötila nousee Etelä-Suomessa 2,5 3 astetta jaksoon verrattuna. Pohjois-Suomessa lämpeneminen on hieman voimakkaampaa. Kesäkuukausina Etelä-Suomen lämpeneminen on 1,5 asteen luokkaa. Lämpötilan noustessa hellepäivien määrä lisääntyy. Kuumien päivien (vuorokauden keskilämpötila korkeampi kuin 20 C) määrä lisääntyy selvästi jo lähivuosikymmeninä (Ruosteenoja 2009a ja kuva 14) Vuosisadan puolivälin jälkeen niitä on lämpötilan nousun keskiskenaarion toteutuessa nykyiseen verrattuna 2,4-3 kertaa, vuosisadan lopulla 3-4 kertaa enemmän. Ilmaston lämmetessä pitenee myös kesän pisin yhtenäinen kuuma jakso (kuva 15). Perusjakson ( ) aikana tällainen hellejakso kestää tyypillisenä kesänä pääkaupunkiseudulla (Kuva 15, Helsinki ja Vantaa) 1-6 vrk, kuumimpina kesinä 9-14 vrk. Vuosisatamme loppuvuosikymmeninä kesto vastaavasti on tavanomaisena kesänä 6-17 vrk, kuumimpina kesinä 30:stä jopa yli 40 vuorokauteen. Tutkimustuloksien mukaan lämpötilan mukavuusalue on erilainen eri ilmastoissa ja suomalaiset ovat sopeutuneet kylmään paremmin kuin eteläeurooppalaiset. Tämän vuoksi helle lisää kuolleisuutta suomalaisten keskuudessa enemmän kuin monessa muussa maassa (Hassi ym. 2005). KUVA 12. Keskilämpötilojen muutos Suomessa kaudesta kauteen vuoden eri kuukausina. Käyrä esittää 19 eri ilmastomallin ennustamien muutosten keskiarvoa, pystypalkit muutoksen 90 % todennäköisyysväliä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on annettu pessimististä A2-, oikeanpuoleisessa optimistista B1-skenaariota vastaavat muutokset. KUVA 13. Vuoden eri kuukausien keskilämpötilojen muutoksen aikataulu Etelä- ja Pohjois-Suomessa.

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos

Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus? Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Taustaa ilmastomallista ja päästöskenaarioista

Lisätiedot

Ilmastotietoja ja skenaarioita pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmaa varten

Ilmastotietoja ja skenaarioita pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmaa varten Ilmastotietoja ja skenaarioita pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmaa varten Ari Venäläinen, Milla Johansson, Juha Kersalo, Hilppa Gregow, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Leena Neitiniemi-Upola,

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Liite 4. Ilmasto muuttuu. 1 Globaali ilmastonmuutos

Liite 4. Ilmasto muuttuu. 1 Globaali ilmastonmuutos Liite 4. Ilmasto muuttuu 1 Globaali ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on käynnissä. Maapallon keskilämpötila on noussut noin 0,8 ºC sadassa vuodessa. Lämpeneminen on kiihtynyt, ja viimeisten kahden vuosikymmenen

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä

Lisätiedot

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää Ilmastonmuutoksen vaikutus lähitulevaisuudessa Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013 Pääviestit Lähitulevaisuudessa ja jo

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen

Lisätiedot

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY 13.2.2013 Esko Kuusisto SYKE 14.2.2013

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY 13.2.2013 Esko Kuusisto SYKE 14.2.2013 Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY 13.2.2013 Esko Kuusisto SYKE Viime vuoden sadanta Suomessa oli 15-40% yli keskimääräisen Last year s precipitation in Finland was 15-40% above the average

Lisätiedot

ACCLIM hankkeen tuloksia

ACCLIM hankkeen tuloksia http://www.ilmatieteenlaitos.fi/acclim hankkeen tuloksia Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Hankkeen vetäjä: Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos ISTO-ohjelman ilmastohanke:

Lisätiedot

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla Kaupunkiseudun yhteistyö Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla Irma Karjalainen, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Kuntaliitto 25.4.2019, Helsinki Kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER. Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER. Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007 ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007 Sääkartta 25.9.2007 Ilmastokatsaus 09/2007 Klimatologisk översikt september 2007 Sisältö Ilmastokatsaus

Lisätiedot

Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot

Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Maapallon ilmasto on muuttunut lukemattomia kertoja luonnollisten syiden kautta sen koko pitkän historian aikana. Maapallon ilmastohistoriasta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen

Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen Ylläs Jazz Blues seminaari 1.2.213 Reija Ruuhela ryhmäpäällikkö Ilmastokeskus Materiaalia Mm. Ilmatieteen laitos / Ilmastonmuutostutkimus 5.2.213

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen esimerkkinä pääkaupunkiseutu. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen esimerkkinä pääkaupunkiseutu. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen esimerkkinä pääkaupunkiseutu Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY Ilmastomme on muutoksessa The future is a variation improvised on a theme of the past (Alexander

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY Sopeutumisen askelmerkit Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY Sopeutumisen seuranta pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin?

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin? Ilmastonkestävä kaupunki Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin? kaupungininsinööri Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1 Helsingin kaupungin HULEVESISTRATEGIA 2007 Päämäärät: - Tulvimishaittojen

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot

Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot LÄHES NOLLAENERGIARAKENNUKSEN ARKKITEHTUURI JA RAKENNUSTEKNIIKKA Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos 18.9.2014 FInZEB-hankkeen työpaja Katajanokan kasino, Kenraalisali,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa IVAVIA-kaaviot 27.8.2018 Perustutkimusta, tutkittua tietoa Ilmastotietoisuu den lisääminen Rokotukset Yleisen vastustuskyvyn parantaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumin Suomi 100 -seminaari Ympäristöministeriön Pankkisali,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA SETUKLIM-hankkeen 1. osahankkeessa laadittiin arvioita Suomen ilmaston tulevista muutoksista tuoreimpien maailmanlaajuisten

Lisätiedot

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Kari Strand Professori Oulun yliopisto / Thule-instituutti / Kaivannaisalan tiedekunta Rokua Geopark-teemapäivä / Vaalan koulukeskus Ilmastomuutostutkimus Tutkimus

Lisätiedot

AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA

AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Toni Pakkala, Arto Köliö, Jukka Lahdensivu Sisältö Ilmastonmuutos ja sen vaikutus betonirakenteisiin Aktiivisen korroosion mallintaminen Tuloksia 2 Ilmastonmuutosennusteet

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Kuinka Suomen ilmasto muuttuu?

Kuinka Suomen ilmasto muuttuu? Kuinka Suomen ilmasto muuttuu? Anna Luomaranta Ilmatieteen laitos Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari 14.11.2018, Ympäristöministeriö Maapallon ilmasto lämpenee Suomen ilmasto

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K, Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden

Lisätiedot