TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA

Transkriptio

1 TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu

2 Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 Toimittajat Inkeroinen Paula Puhakka-Tarvainen Helena Ryhänen Hannu Timonen Liisa Lisätietoja Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Yliopistokatu Joensuu Julkaisija Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Taitto ja kansi Paula Inkeroinen Paino Kopijyvä Oy Kuopio 2012 ISBN: Polkuriippuvuudesta kohti uusia tulevaisuuspolkuja...

3 Sisältö LUKIJALLE 4 TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA Tulevaisuusriihen puinti ja puijat 5 Muutos maaseudun ympärillä 9 Pohjois-Karjalan maaseutu tässä ja nyt 10 Kohti tulevaisuuden tekoja ja yhteistyötä 12 Liitteet 13 Tulevaisuusriihen osallistujat Artikkelien kirjoittajat ja julkaisun toimittajat Valokuvat 3

4 Lukijalle Aina välillä on hyvä katsoa myös menneisyyteen... Tervetuloa tutustumaan Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuteen! Me Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen järjestäjät olemme laatineet sinulle tämän tulevaisuuskirjasen. Sen tavoite on yksinkertainen; opastaa sinut näkemään ja pohtimaan sitä, että miltä maaseutumme voisi näyttää vuonna 2030 ja kannustaa ponnistelemaan sen valoisamman tulevaisuuden eteen. Kirjasen vakava kehittämisajatus- ja haaste tiivistyy siihen, että Pohjois- Karjalan maaseudulla ei ole tulevaisuutta, ellei siitä ole ensin olemassa kirkkaita näkymiä, ja ellei näkymien eteen olla valmiita toimimaan pitkäjänteisesti hyvässä yhteistyössä. Esittelemme sinulle 10 myönteistä näkymää eli tulevaisuuden tiekarttaa, siitä millaisia tulevaisuusjyviä, uuden aikakauden siemeniä, meille on jäänyt jäljelle vakkaan Maaseudun tulevaisuusriihen puinnista. Aluksi käydään läpi sitä miten ja mitä tulevaisuusriihtä on puitu, millaisia muutostekijöitä Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksessä on huomioitava ja mikä on Pohjois-Karjalan maaseudun tila tässä ja nyt. Nämä luvut taustoittavat laadittuja tiekarttoja. Lisäksi kirjasen sivuilla esitellään Maaseudun tulevaisuusriihen puinnissa esiintyneiden asiantuntijoiden tiivistettyjä näkemyksiä Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehtoisista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ne ovat lukemisen arvoisia. Sinä olet osa maaseudun tulevaisuutta. Siispä, ota kirjanen rohkeasti käteen, avaa ikkunoita avoimin silmin sen esittelemiin Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja muodosta oma käsityksesi valituista kehityssuunnista sekä ratkaisuista. Osallistu yhdessä kanssamme Pohjois- Karjalan maaseudun tulevaisuuden tekemiseen. 4

5 TULEVAISUUSRIIHEN PUINTI JA SEN PUIJAT Maaseudun tulevaisuusriihi koulutuksen ensimmäinen etappi järjestettiin Koulutus oli suunnattu kaikille Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Kaikkiaan siihen osallistui 44 henkilöä. Tulevaisuusriihessä ei keskitytty menneisyyden vaalimiseen, vaan heittäydyttiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin käyttäen erilaisia tulevaisuusajattelun puintivälineitä. Käytettyjä puintivälineitä ovat olleet muun muassa tulevaisuuden muutosajurikysely, tulevaisuusmuistelu, oppimiskahvila, teemaryhmätyöskentely, erilaiset täydentävät kyselyt, uusien näkymien (visioiden) luonti, tiekarttatyöskentely, tulevaisuuteen suuntautuneet asiantuntijaluennot ja -sparraukset ja hyviä käytäntöjä jäljittäneet opintomatkat Slovakiaan/Itävaltaan, Walesiin ja Etelä-Pohjanmaalle. Heti koulutuksen alussa toteutetun muutosajurikyselyn perusteella valittiin 10 kehittämisteemaa, joiden katsottiin olevan tärkeitä Pohjois- Karjalan maaseudun tulevaisuudelle. Näiden kehittämisteemojen perusteella muodostettiin koulutukseen osallistuvista kymmenen teemaryhmää, jotka ovat toimineet koko koulutuksen ajan tulevaisuusriihen puijina. Tulevaisuusriihen henki, sen sielu ja asiantuntijaresurssi, ovat nimenomaan olleet siihen osallistuneet maaseututoimijat. Teemaryhmissä on yhteisesti innostuttu, kyseenalaistettu, väitelty, esitetty vaihtoehtoja, kiistetty, avattu silmiä uusille näkemyksille, luotu uskoa maaseutuun ja ennen kaikkea tehty tiivistä yhteistyötä yhteisen päämäärän, pohjoiskarjalaisen tulevaisuuden maaseudun, eteen. Jokainen teemaryhmä työsti koulutuksen aikana heille osoitetusta teemasta oman tiekarttansa ja tulevaisuuden teemaryhmäraportin. Kaikki 10 tiekartan tiivistelmät löydät tästä kirjasesta. Maaseudun tulevaisuusriihen aikana on järjestetty yhdeksän kaksi- tai yksipäiväistä lähiopetusjaksoa yhtä ryhmää kohden ja lisäksi 10 erillistä sparraustilaisuutta teemaryhmille. Asiantuntija-alustajina, sparraajina tai yritysesittelijöinä lähiopetuspäivillä on vieraillut 46 henkilöä. Lisäksi benchmarking-matkoilla on niille osallistuneilla on ollut mahdollisuus tavata ja kuulla liki 30 asiantuntijaa ja/tai yrittäjää. Koulutusjaksoilla on saatu myös kuulla seitsemän innovatiivisen ja tulevaisuussuuntautuneen maaseutuyrittäjän kertovan yrityksensä kehitystarinan. Kaiken kaikkiaan tulevaisuusriihen puintiin on osallistunut liki 100 henkeä, tavalla tai toisella. Jokainen koulutukseen osallistunut on saanut teemaryhmäraportin lisäksi tehdä oman syventymisraportin häntä erityisesti kiinnostaneesta maaseudun tulevaisuuden kehittämisteemasta. Ulkomaille suuntautuneista hyviä käytäntöjä kartoittaneista matkoista jokainen teemaryhmä teki samoin oman raporttinsa. Koulutuksen tukena hyödynnettiin Elgg-nimistä sosiaalista mediaa. Koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta projektipäällikkö Paula Inkeroinen ja projektisuunnittelija Hannu Ryhänen sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Biotalouden keskuksesta johtaja Ulla Asikainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Liisa Timonen, suunnittelija Helena Puhakka-Tarvainen ja projektipäällikkö Kaija Saramäki. Seuraavilta sivuilta löydät teemaryhmätiedot ja tulevaisuusriihen tähänastisen koulutuspolun. Polun varrelle mahtuu monenlaisia, myös yllättäviä, tulevaisuuskokemuksia, rikkaita keskusteluja ja väittelyjä, uusia kehittämisituja, parhaiden käytäntöjen löytämistä, rohkeita kehittämisavauksia, yhteistyöverkostojen kutomista ja uusien liiketoimintakonseptien hahmottelua. Matka on ollut antoisa, ainakin meistä koulutuksen järjestäjistä. 5

6 TEEMARYHMÄT JA NIIDEN JÄSENET Tulevaisuusopissa niin idässä kuin lännempänäkin RYHMÄ I Tiedon hallinta: Helinä Kalaja-Altinbas, Aira Mutanen, Jukka Nevalainen Maaseudun imago: Maija Kakriainen, Tapio Leinonen, Pirjo Korhonen, Matti Falck Ympäristöosaaminen: Marja Pulkkinen, Eija Asikainen, Risto Hiltunen, Pentti Ranne Uudet energiaratkaisut: Pauli Tahvanainen, Anna Liimatainen, Airi Timonen, Esa Ollikainen Palveluyhteiskunta 2.0: Jaakko Rintamäki, Tapani Hirvonen, Eija Liimatta, Mauri Räsänen RYHMÄ II Luonnonvarat: Tanja Kähkönen, Heidi Tanskanen, Juha Vornanen, Anne Mujunen, Tuomo Hämäläinen Ilmastonmuutos: Tapani Mikkonen, Tuula Harinen, Hannele Pyykkö, Pekka Vatanen, Rauno Jussila, Bio-osaaminen: Minna Rahkola-Sorsa, Pertti Iivanainen, Pekka Kärkkäinen, Päivi Putkonen Väestön ikääntyminen: Pauliina Smolander, Ilpo Jorasmaa, Tarja Muikku, Terho Sirviö, Katja Tervo, Marjo Ollilainen Biotalous: Katri Karjalainen, Teuvo Mutanen, Suvi Kuittinen, Kaisa Matilainen 6

7 Tulevaisuusriihen koulutuspolku VÄLITYÖSKENTELY I TOP 10 Muutosajurit -kysely. TULEVAISUUSTEEMARIIHI II Tammikuu 2011 Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehdot ja valinnat VÄLITYÖSKENTELY II JA TYÖPAJAT Maalis- ja huhtikuu 2011 Teemaryhmien tulevaisuusvisiot, nykytilan analyysi ja valmistautuminen matkalle. Keskeisten kehittämisteemojen valinta muutosajurikyselyn pohjalta. Muutosajurien vaikutukset ja tulevaisuusmuistelu. BENCHMARKING- MATKA TULEVAISUUSTEEMARIIHI I Marraskuu 2010 Maaseudun tulevaisuuden suuret kysymykset Slovakia ja Itävalta, huhtikuun alku Wales, toukokuun alku Hyvät käytännöt. 7 ALOITUSRIIHI Lokakuu 2010 Tulevaisuusriihen esittely ja siihen virittäytyminen. Maaseudun muutostekijät. MATKAN PUINTIA Kesäkuu 2011 Benchmarking-matkan opit, kokemukset ja hyvät käytännöt.

8 TULEVAISUUSTEEMARIIHI III Lokakuu 2011 Tulevaisuuden toimijaverkostot ja yhteistyö Tiekarttatyöskentelyä: 1. versio tiekartasta. ASIANTUNTIJA- SPARRAUKSET Marras-joulukuu teemaryhmälle toteutetut tiekarttatyöskentelyä tukevat valmennukset. TYÖPAJAT Tammikuu 2012 Tiekarttojen ja loppuraporttien työstämistalkoot. VÄLITYÖSKENTELY III Tiekartan työstäminen VIIMEISTELYRIIHI Helmikuu 2012 Tiekarttojen esittäminen ja viimeistely. 8 BENCHMARKING-MATKA Elokuu 2011 Seinäjoen seutu Parhaat käytännöt. VÄLIPUINTIA -SEMINAARI Maaliskuu 2012 Tulosten esittely ja levittäminen.

9 MUUTOS MAASEUDUN YMPÄRILLÄ tietty vakaa kehityssuunta ja jotka muodostavat selkeän historiallisen kokonaisuuden. Tulevaisuusajatteluun kuuluu olennaisesti se, että ei katsota ainoastaan omaan arkiseen lähiympäristöön, vaan nostetaan katse avoimin mielin ennakoitavissa oleviin toimintaympäristön kehityskulkuihin. Muutos lähtee pohjimmiltaan aina sisältäpäin itse toimijoista, mutta toimintaympäristön ulkoiset voimat vaikuttavat siihen millaisia mahdollisuuksia jatkuvasti avautuu, miten niihin reagoidaan ja millaisia valintoja voidaan sekä kannattaa tehdä. Maaseudun tulevaisuuden muutosvoimiin ja laajempiin kehityskulkuihin on tulevaisuusriihessä haettu vastausta muutosajurikyselystä, muutostekijöiden vaikutusanalyysista ja luokittelusta, asiantuntijaluennoitsijoilta sekä teemaryhmien asiantuntijasparraajilta. Muutosajurilla tarkoitetaan yleisesti määriteltynä sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat määräävästi tarkasteltavan ilmiön, myös maaseudun, kehitykseen ja sitä kautta myös päätöksentekoon. Se on voima, joka vie meitä tulevaisuudessa eteenpäin ja tehtävänä on vain päättää, että miten vahvasti halutaan olla muutoksessa mukana. Muutosajurit voivat olla voivat olla yleisiä tai erityisiä megatrendejä, ts. kehityksen suuria linjoja, jotka ovat tunnistettavassa, ja joilla on Villi kortti on vastaavasti erittäin epätodennäköinen ja yllättävästi ilmaantuva muutosajuri. Se ei ole ennustettava, mutta sillä on valtava vaikutus, koska se muuttaa tapahtumien kulun yhtäkkiä epävarmaksi ja sille osataan kehitellä selitys vasta jälkikäteen. Heikot tulevaisuussignaalit ovat vasta pieniä merkkejä tai aavistuksia tulossa olevista muutoksista. Seuraavat megatrendit on tulevaisuusriihessä tunnistettu sellaisiksi, jotka ovat merkittäviä Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuden kehittämisvaihtoehdoille ja -ratkaisuille. Samoin analyyseissa on annettu tilaa muutamille villeille korteille ja heikoista signaaleista lueteltu niitä, joita koulutuksessa on noussut esiin. 9 Maaseudun tulevaisuusriihessä tunnistetut keskeiset muutosajurit yleisiä megatrendejä Ilmastonmuutos voimistuu Globaali väestöräjähdys, ikääntyminen länsimaissa Kaikkialla läsnä oleva tietotekniikka yleistyy Muuttuvat kulutusarvot Erityisiä megatrendejä Siirtyminen uusiutuvaan energiaan Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Biotalous tuotannonalana kasvaa Bio- ja nanoteknologian nopea kehitys Ympäristösaamisen kasvu ja kehitys Julkinen sektori kokee isoja muutoksia Innovatiivisen tiedon nopea jakaminen ja soveltaminen korostuvat Heikot signaalit Makean veden merkitys kasvaa Luultua nopeampi ilmastomuutos Glokaalin (paikallisen ja globaalin) toimijuuden merkitys kasvaa Monipaikkaisuuden merkitys kasvaa Maaseudun roolin korostuminen huoltovarmuudessa, etenkin ruuan ja uusiutuvan energian tuotannossa Villit kortit Globaali ja pysyvä taloustaantuma EUn yhtenäinen talousalue hajoaa Maailmanlaajuinen pandemia Elektronisesti tallennetun tiedon tuhoutuminen ja internetin kaatuminen Hyvin koulutettujen nuorten massiivinen maastamuutto Venäjän WTO jäsenyys ja nopeasti kasvava ulkoinen kauppa

10 Pohjois-karjalan maaseutu tässä ja nyt Tärkeä osa tulevaisuusajattelua on tunnistaa realistisesti ne peruslähtökohdat, joista ponnistetaan kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden näkymät ja onnistunut kehittämistoiminta perustuvat vallitseville tosiasioille siitä miten asiat ovat, eivät satunnaisille oletuksille tai epämääräisille musta tuntuu tiedoille. Toki on tarpeen tunnistaa Pohjois-Karjalan maaseudun raskaat rakenteelliset tekijät, kuten esimerkiksi pitkään jatkunut kielteinen väestökehitys ja tähän liittyen nuorten ikäluokkien poismuutto, senioriväestön korkea väestönosuus tai heikkona pysyttelevä työllisyysaste. Karujen faktojen näkökulman voi myös vaihtaa toiseksi. Pohjois-Karjalan maaseutu on yllättävän monimuotoinen ja mahdollisuuksia täynnä oleva kokonaisuus kun sitä hieman raaputtaa pintaa syvemmältä, eri resurssinäkökulmista, eri toimijoina tai toimintoina. Oheiset perusfaktat tiivistävät eräitä niistä monista myönteisistä vahvuuksista, joiden perustalle Pohjois-Karjalan maaseudun hyvä tulevaisuuskuva voi muodostua, ja joita on myös hyödynnetty teemaryhmien tiekarttojen työstämisessä. Pohjois-Karjalan maapinta-alasta noin 81 % eli km 2 on metsämaata. Vuonna 2009 metsäteollisuus käytti maakunnassa puuta 0,6 miljoonaa m3, kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli 1,3 milj. m 3 ; pientalojen osuus energiakäytöstä oli 21 %. Pohjois-Karjalan kokonaispinta-alasta (21580 km 2 ) vesistöjä on hieman alle viidennes; suurista järvistä erinomaisessa tilassa on 43 % ja hyvässä 46 % järvipinta-alasta. Kesämökkejä maakunnassa oli v kpl. Aktiivitiloja on maakunnassa vuonna 2011 kaikkiaan (vuonna 2009 bruttotulot olivat 233 milj., teollisia yrityksiä puolestaan 138 (v. 2010), elintarviketeollisuuden liikevaihto v oli n. 175 miljoonaa. Vuonna 2008 koko yrityskanta 8157 kpl. Noin henkeä saa elantonsa elintarvikealasta Pohjois-Karjalassa, näistä noin sijoittuu maatalouteen ja noin jatkojalostuksen puolelle. Viljeltävää peltoalaa (melkein puolet tästä nurmea) suhteessa karjamäärään on reilusti enemmän kuin muilla nautakarjavaltaisilla alueilla Suomessa. Pellon käyttö Pohjois-Karjalassa on ollut v. 2010: nurmiala ha, rehuvilja ha, leipävilja ha, öljykasvit ha, hedelmä- ja marjakasvit 750 ha, vihannekset, kasvikset ja juurekset 100 ha, peruna 229 ha, muu käyttö ha ja kesanto ha; yhteensä ha. Eviran ennakkotietojen mukaan 314 kpl (11,8 % tiloista) maatiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta ja luomu- ja siirtymävaiheessa olevia peltoja on ha eli n. noin 17,3 % peltopinta-alasta. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä olevia kotieläintiloja on 71 kpl. Pohjois-Karjalassa on 15 yritystä, jotka harjoittavat luomujatkojalostusta. Tukkuporras maksoi vuonna 2011 hyvin kuivatusta nokkosesta 14 euroa/kg, jolloin hehtaarisadon hinta on hyvin kilpailukykyinen esimerkiksi viljaan nähden, josta maksettu hinta oli noin 800 euroa/ha. Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä (hieman yli 10TWh/v.) on uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta jo n. 63 %, josta noin puolet on puusta ja 15 % vesivoimaa. Lämmitysenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energialla jo nyt yli 80 %. 10

11 11

12 KOHTI TULEVAISUUDEN TEKOJA JA YHTEISTYÖTÄ Maaseudun tulevaisuusriihen loppuvaiheessa toteutettiin koulutukseen osallistuneille nettikysely, jossa kysyttiin Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuden kehittämisen kannalta merkittäviä toimijaryhmiä ja yhteistyötä vahvistavia verkostosuhteita. Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että maaseutuasioita koskevissa yhteistyösuhteissa ja kehittämisen toimintatavoissa on vielä huomattavasti parantamisen varaa, vaikka myös selviä vahvuuksia löytyy. Maakunnan maaseudun kehittämisen yhteistyösuhteiden perusvahvuus ovat luonnollisesti maakunnan aktiiviset asukkaat ja yritykset. Maaseutuun uskotaan ja siellä tapahtuu jatkuvasti paljon myönteisiä asioita, jotka eivät ylitä uutiskynnystä, mutta jotka pitävät sen elinvoimaa hengissä. Esimerkkinä elinvoimasta ovat lukuisat aktiiviset kylätoimikunnat maakunnassa, ja näillä kylillä toimivat myös usein suositut kesäteatterit. Kysely paljasti sen, että Pohjois-Karjalan heikkouksina maaseutuyhteistyössä ja sen tulevaisuuden kehittämisessä ovat sen hajanainen organisointi ja näkemyksetön strateginen johtaminen, kehittäminen on viranomaispainotteista, oman reviirin vaaliminen ja puolustaminen ovat tärkeämpiä kuin yhteinen etu, erilaiset tavat toimia ja siksi isot kuilut eri toimijoiden välillä, hankkeissa on paljon päällekkäisyyttä, ohuehkot suhteet ulkomaisiin toimijoihin, maaseutuvisio ei ole tarpeeksi kirkas ja yhteinen tahtotila puuttuu. Maaseudun tulevaisuusriihessä näitä ongelmia on ratkottu mm. yhteistyön tiivistämisellä, maaseutuvision kirkastamisella ja yhteisen, entistä voimallisemman, tahtotilan muodostamisella. Läpileikkaavia teemoja pitkin koulusta ovat olleet maaseutuyrittäjyys, innovaatioajattelu, maaseutuasenne ja identiteetti, paikallisuuden, mutta myös sen kansainvälisten yhteyksien korostaminen ja kestävä kehitys eri tavalla toteutettuna. Siksi me koulutuksen järjestäjät haastamme kaikki Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuudesta kiinnostuneet tulevaisuuden yhteistyön, yhteisen tahtotilan ja konkreettisten tekojen taakse. Pohjois-Karjalan maaseutua ei voi muualta pelastaa, mutta sen tulevaisuuden voi täällä tehdä ja siihen on nyt erinomaiset puintieväät. Toivomme tämän tulevaisuuskirjan avaavan ikkunoita sellaiseen maaseutuun, jonka voimme ilolla ja luottavaisin mielin luovuttaa tulevien sukupolvien käsiin. Hannu, Helena, Liisa, Paula ja Ulla 12 Maaseudun tulevaisuusriihessä on tutustuttu myös maakunnan uusiin nouseviin toimialoihin kuten esimerkiksi koivun mahlan ja kaviaarin tuotantoon, kaivostoimintaan tai ympäristöystävälliseen maaseutumatkailuun. Yritysesittelyt ovat antaneet uskoa, että täällä on idearikkaita ihmisiä, jotka yrittäjinä tahtovat ja osaavat tehdä tulevaisuutta. Maaseudun tulevaisuusriihen polku on nyt saapunut koulutuksen osalta välietapille, mutta koulutuksessa siirrytään toiseen vaiheeseen, joka kestää vuoden 2012 loppuun saakka. Matka siis jatkuu edelleen ja voisi sanoa, että tästä raaka työ vasta alkaa. Seuraava EU:n maaseutuohjelmakausi odottaa jo nurkan takana ja eikä kaukana ei ole vuosi 2030.

13 TULEVAISUUSRIIHEN OSALLISTUJAT, TIEKARTTOJEN LAATIJAT Eija Asikainen, koulutusasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pekka Kärkkäinen, ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savon ELY-keskus Päivi Putkonen, matkailuyrittäjä Erästely Canoe & Outdoors Matti Falck, toiminnanjohtaja, Piällysmies ry Leader Tapio Leinonen, yritysasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Hannele Pyykkö, toiminnanjohtaja Vaara-Karjalan Leader ry Tuula Harinen, koulutuspäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Kitee Anna Liimatainen, yritysneuvoja, ProAgria Pohjois-Karjala ry Minna Rahkola-Sorsa, tutkijatohtori, projektitutkija Itä-Suomen yliopisto Risto Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy Eija Liimatta, toimistosihteeri, Ilomantsin kunta/maaseututoimisto Pentti Ranne, tuotantovastaava/työnjohto Liperin juurespakkaamo Oy Tapani Hirvonen, yritysneuvoja, Joensuun Seudun kehittämisyhtiö Oy Kaisa Matilainen, yritysneuvoja, ProAgria Pohjois-Karjala ry Jaakko Rintamäki, projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tuomo Hämäläinen, asiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tapani Mikkonen, yritysasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mauri Räsänen, yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pertti Iivanainen, maaseutujohtaja, Joensuun seudun maaseutupalvelut Ilpo Jorasmaa, toiminnanjohtaja, Jetina ry Leader Tarja Muikku, maaseutusihteeri. Lieksan kaupunki Anne Mujunen, markkinointipäällikkö Joensuun seudun kehittämisyhtiö Oy Terho Sirviö, asiantuntija, hankeasiat Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pauliina Smolander, yksikön päällikkö Pohjois-Karjalan ELY-keskus 13 Rauno Jussila, tiedottaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aira Mutanen, toimitusjohtaja Natacom Ky Pauli Tahvanainen, yritysneuvoja Joensuun Seudun kehittämisyhtiö Oy Maija Kakriainen, järjestöagronomi, MTK Pohjois-Karjala ry Teuvo Mutanen, maaseutusihteeri, Polvijärven kunta Heidi Tanskanen, hanketyöntekijä Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy Helinä Kalaja-Altinbas, asiantuntija, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Jukka Nevalainen, yhteyspäällikkö Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy Katja Tervo, projektitutkija Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Katri Karjalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Pohjois-Karjala ry Esa Ollikainen, asiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus Airi Timonen, projektipäällikkö Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy Pirjo Korhonen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Marjo Ollilainen, tuntiopettaja Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Nurmes Pekka K. Vatanen, tiimikoordinaattori Pohjois-Karjalan aikuisopisto Suvi Kuittinen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Soila Palviainen, toimitusjohtaja Matkailu- ja ympäristövalmennus ENTRA Ky Juha Vornanen, kehittämispäällikkö Pohjois-Karjalan metsäkeskus Tanja Kähkönen, tutkija, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto Marja Pulkkinen, yritysneuvoja ProAgria Pohjois-Karjala ry

14 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN MAASEUTUUN -ARTIKKELIEN KIRJOITTAJAT Tarja Cronberg, KTT & TkT, Euroopan parlamentin jäsen Vihreät/EVA Torsti Hyyryläinen, HT, tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Paavo Järvensivu, KTT, tutkija Mustarinda, Aalto-yliopisto (CESR) Tuomas Kuhmonen, KTT, MMM, erityisasiantuntija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Ari Koskela, TM, bardi, kuvantekijä Kesälahti Juha Kuisma, Tal.kand., Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, Suomen Kylätoiminta ry. Tuija Mononen, YTT, yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto Lasse Okkonen, FT, tuntiopettaja/biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ritva Pihlaja, MMM, Agronomi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä kansalaistoiminnan teemaryhmä Sauli Rouhinen, HTL, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Juhana Venäläinen, FM, tutkija Itä-Suomen yliopisto JULKAISUN TOIMITTAJAT Paula Inkeroinen, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Helena Puhakka-Tarvainen, suunnittelija Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus Hannu Ryhänen, projektisuunnittelija Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Liisa Timonen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus 14

15 JULKAISUN VALOKUVAT Kansikuvat Päivi Putkonen Sivu 2 Paula Inkeroinen Sivu 4 Paula Inkeroisen kotiarkisto Sivu 5 Paula Inkeroinen Sivu 7 Päivi Putkonen, Helena Puhakka-Tarvainen Sivu 8 Päivi Putkonen Sivu 9 Paula Inkeroinen Sivu 11 Paula Inkeroinen Sivu 12 Paula Inkeroinen Sivu 13 Paula Inkeroinen Sivu 20 MMM/ MAVI, Martina Motzbäuchel Sivu 22 MMM/ MAVI, Martina Motzbäuchel Sivu 26 MMM/ MAVI, Yrjö Tuunanen Sivu 31 MMM/ MAVI, Antti Saraja Sivu 41 MMM/ MAVI, Lietso Oy Sivu 43 Paula Inkeroinen 15 Lisätietoja Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeesta ja linkki julkaisuun:

16 Ja matka jatkuu, yhdessä